Edge 1/2023 sample issue

PROFESSIONAL GRADE. RE SP ONSIBLY M A DE .

LIFA INFINIT Y PRO™ is our mos t innov ati ve and sus t ainable w ater proof/ breathable technolog y to date, made w ithout any chemic al treatment s. Developed w ith profe s sional s around the wor ld to protec t them from the element s w hile keeping env ironment al re sponsibilit y in mind

Eläköön uteliaisuus

Tuuli tuivertaa huipulla, ja maisema levittäytyy satojen kilometrien päähän horisontin taakse. Katsellessani mäkeä alapuolellani tuntuu kuin se katoaisi ikuiseen tyhjyyteen. Sydän hakkaa rinnassa, ja mielessä pyörii ajatus, selviänkö tästä hengissä. Tai ainakin siltä tuntuu, sillä olen ensimmäistä kertaa lumisurffaamassa. Hurja mäki on oikeasti kymmenen metriä korkea kukkula, ja allani on itselleni tuiki tuntematon väline.

On upea huomata, miten näin aikuisena voi kokea samojen tunteiden vellovan rinnassa, kuin mitä pikkupoikana kotimäessä peuhatessa. Samalla tavalla pulkan päällä seisten haettiin tasapainon rajoja ja välillä kupsahdettiin pusikkoon iloisen naurun saattelemana.

Nyt useampi vuosikymmen myöhemmin olen jälleen se pieni poika seisomassa mäennokassa katse suunnattuna alas ja vain hetkeä myöhemmin olen kohtalon vietävänä.

Aina asioiden ei tarvitse olla isoja antaakseen isoja tunteita. Siinä suhteessa uuden oppiminen ja tuntemattomaan heittäytyminen ovat aina tervetulleita asioita. Siinä auttaa, ettei vaivu missään vaiheessa aikuiseen kyynisyyteen vaan antaa aina sen tietyn pienen pojan tai tytön uteliaan hengen sykkiä rintapielessä.

Tässä numerossa enemmän tästä upeasta välineestä, jonka avulla pienetkin mäet ovat jälleen isoja. Kuten laskeminenkin, niin lumisurffauskin on upea kokemus.

Kohti uteliaita päiviä

Jan-Erik Blomberg

päätoimittaja

janerikblomberg@krookmedia.fi

IG @blumstermeister

Kuva: Jussi Ovaskainen

SKI Easy On -laskettelusukat

Leveä, kiristämätön resori

Antibakteerista merinovillaa

Tekniset kuidut tuovat joustoa ja kestävyyttä

Villaa ja teknisiä kuituja yhdistävä

Fusion Tech -teknologia tuo esiin kummankin materiaalin parhaat puolet

Joustoneulos nilkan ja jalkapöydän ympärillä pitää sukan paikoillaan

Liukas erikoisneulos nilkassa ja kantapäässä helpottaa monojen jalkaan laittamista

Päkiässä paksumpaa neulosta

Kärjessä huomaamaton sauma, joka ei hierrä

Naisten ja miesten mallit - naisten mallissa kapeampi mitoitus

Materiaali- ja valmistusvirhetakuu 5 vuotta

Teknisiä sukkia jo yli 100-vuoden kokemuksella. Bridgedale yhdistää luonnonkuidut teknisiin kuituihin hyödyntäen materiaalien parhaat puolet.

Myynti: Hyvin varustetut alan liikkeet. Lisätiedot ja jälleenmyyjät: www.vandernet.com

Snowsurffaus

Päätoimittaja

Jan-Erik Blomberg

janerikblomberg@krookmedia.fi

Taitto

Mikko Kempas

Toimittajat

Jan-Erik Blomberg

Jussi Ovaskainen

Mikko Kempas

Teemu Moisio

Lauri Hilander

Simo Vilhunen

Saana Saltevo

Sami Sarsama

Jimmy Petterson

Ville Eskonen

Marja Salokangas

ski.fi

Valokuvaajat

Juha Laine

Jan-Erik Blomberg

Jussi Ovaskainen

Mikko Kempas

Emil Kempas

Teemu Moisio

Lauri Hilander

Arttu Heikkinen

Simo Vilhunen

Jimmy Petterson

Marja Salokangas

Sami Sarsama

Juho Lukkari

Janne Järvinen

Ville-Petteri Määttä

Ski.fi

Armada

Ilmoitusmyynti

Jerker Krook

Puh. +358 40 566 3035 jerker.krook@krookmedia.fi

Painopaikka Printall

Tilaajapalvelu

Atex Software Oy

Puh. 03 – 4246 5340 tilaajapalvelu@atex.com

Kustantaja

Krook Media Oy

Itälahdenkatu 22B

00210 Helsinki

edge@krookmedia.fi

www.krookmedia.fi

Kannen kuva

Juha Laine

Internet www.edgeski.fi

Instagram: @edgeskifinland

Facebook: Edgeski

Edge ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Kuva: Simo Vilhunen

Speedbumb2 myös ehdolla IF3ssa

Kun edellisessä numerossa hehkutettiin sekä Cast että Paakku22 elokuvia, niin tällä kertaa elokuvataivaan tähtivinkkinä on Speedbumb2. Speedbumb2 elokuva oli ehdolla IF3 festivaaleilla vuoden amatöörifilmiksi. Harmi kyllä palkinto meni toisaalle, mutta on erittäin hieno asia että on päässyt ehdolle näinkin kovassa sarjassa. Speedbumb ryhmä koostuu seuraavista taiteilijoista: Aapo Myllärinen, Lauri Joona ja Juho Cederström. Itse he luonnehtivat omaa tekemistään ja olemistaan seuraavasti: "Olemme vain intohimoisia laskijoita ja haluamme viettää talven tehden juuri sitä mistä eniten pidämme." Speedbumb2 on kuvattu siellä täällä ympäri Suomea. Ryhmän jäsenet opiskelevat eri puolilla, joten kuvaukset oli ajoitettu lähinnä viikonlopuille. Muista kaivaa Youtubesta esille Speedbumb2 ja virittäydy laskemisen tunnelmaan. Leffa löytyy helpoiten Aapo Myllärinen -Youtube tililtä.

Joona Sipola voitti IF3 vuoden katuparttipalkinnon

Jo Forrrmula elokuvassa vakuuttavasti laskenut Joona Sipola osoitti viime talvena niin häikäisevää laskemista, että se ei jäänyt maailmalla huomiotta. Forren Cast elokuvassa liekittänyt Sipola palkittiin kansainvälisillä IF3 festivaaleilla vuoden katupartti palkinnolla. Jos Sipolan laskeminen ei ole vielä tullut tutuksi, voi Castin ladata netistä katsottavaksi ja samalla todeta miten käsittämättömän paljon katulaskeminen on mennyt eteenpäin. Onnittelut Sipolalle ja nähtäväksi jää, että mitä Forren porukka ja Sipola keksivät tänä talvena meidän iloksemme.

Joona Sipola. Kuva: Arttu Heikkinen

Burton Store Helsinki 10 vuotta!

Lumilautojen kivijalkakaupat käyvät yhä harvinaisimmiksi, mutta Sörnäisissä Burtonin brand store on porskuttanut jo kymmenen vuotta. Kauppa on myös siitä harvinainen, että sillä ei tosiaan ole omaa nettikauppaa vaan ainoa tapa hommata tuotteita Burton Storen valikoimasta on marssia paikan päälle. Osaava henkilökunta antaa toki myös osaavia neuvoja puhelimessa ja kertoo löytyykö etsimääsi tuotetta kaupasta. Haastattelimme juhlan kunniaksi kaupan pitkäaikaista myymäläpäällikköä, Heikka Rissasta.

Mitä kautta itse päädyit myyjäksi Burton Storeen?

Olin 11 vuotta töissä Mikonkadun Intersportin lumilautaosastolla ja Marko joka työskenteli silloin Funsterilla (sen aikainen Burtonin maahantuonti) oli minun vanha kollega Mikonkadulta. Hän ilmoitti, että Burton on aukaisemassa kaupan Sörnäiseen ja hakevat myyjää liikkeelle.

Miten lumilautailun myyntikenttä on muuttunut 10 vuodessa?

Silloin kun aukaisimme, oli urheilukaupassa vielä valikoimaa ja lautoja pääsi hypistelemään. Nyt kauppa on siirtynyt heidän osaltansa pääsääntöisesti nettiin ja sen myötä myös palvelu on kadonnut. Kuluttajat kaipaavat asian tuntemusta ja haluavat päästä sovittamaan tuotteita. Esimerkiksi lautakengän osto netistä on yhtä kuin lottoarvonta.

Mitä pidät Burton storen vahvuuksina?

Ehdotomasti meidän valtti on erinomainen tietämys lajista ja palvelu. Lisäksi näin laajaa Burtonin valikoimaa saa lähteä etsimään Itävallasta saakka.

Mitä tavaraa tällä hetkellä kysytään eniten?

Kyllä se on Step On siteet ja kengät. Näitä ei todellakaan löydy joka kaupasta ja tämä järjestelmä on niin hyvä että sträppien nakuttelu jää historiaan.

Jos ajatellaan lehden lukijaa niin mitä tuotteita teiltä kannattaa hakea jos jätetään lumilautaosasto pois?

AK-malliston vaatteet sopivat täydellisesti myös skimbaajille. Niiden suorituskyky riittää vaikka haastavempiin hiihtovaellukseen. Meiltä myös löytyy Anonin kypärät ja lasit. Anon on Burtonin sivumerkki.

Mikä on tämän kauden kiinnostavin lauta?

Ehdottomasti tämän kauden Family Tree sarjan Forager ei jätä kylmäksi muotojensa puolesta. Tätä lauta pitää ehdottomasti päästä testaamaan ja kollegan mukaan se toimii mainiosti myös hoidetussa rinteessä vaikka laudan perä on aikamoinen.

Heikka Rissanen lahjottuna Storen 10v synttäreillä.

Burton Store Helsinki Sörnäisten rantatie 27 C, 00500 Helsinki

Levin uusimman Levi Glacier Express tuolihissin avajaisissa yli 10 000 nousukertaa

Levin uusi uljas Glacier express hissi saatiin avattua 3.12 ja päivän aikana hissiin oli vapaa pääsy. Eturinteen vasemmassa laidassa vanhan ankkurihissin korvannut tuolihissi kuljettaa laskijan tunturin tärkeimpään liitoskohtaan ajatusta nopeammin. Nousu ylös kestää vain 3,28 minuuttia. Tuolihissi on malliltaan Doppelmayer D-Line, jota vastaava on jo käytössä Levi Westillä. Glacier Express -tuolihissiin siirrytään lähtömaton kautta ja hissi on äärettömän hiljainen sekä vakaa, sillä tuolit ovat varustettu heilahduksen vaimentimella. Tässä hissillä taivaisiin ajelleen Kasper Viion tunnelmat ensimmäisten nousujen jälkeen.

”Matkanteko oli todella smuuttia. Kun toisella puolella tuulee ja tykkilunta on ilmassa niin että leuat värisee ja lasit on huurussa, niin Glacierin puolella nousu on jouhevaa, rauhallista ja tuuletonta. Nyt yhdysmäkiinkin pääsee heittämällä, mikä on tunturiin menevän kannalta tietenkin parasta. Ainoa miinus on porttien outo ajoitus hissiin noustessa. Ei meinaa millään osua kohdalle. Voi käydä niin että kun porukkaa alkaa olla jonoksi asti niin asialle joutuu tehdä jotain, ettei käy niin että joka toinen tuolirivistö nousee ilman matkustajia.”

Päivän aikana rinteillä nautittiin mm. Suomen Demo Team upeasta kuviolaskemisen näytöksestä, Alpen rinneriehasta, kisailtiin Mandatum Cup -laskukisan merkeissä ja lisäksi paikalla oli myös suksi – ja lautaesittelyjä sekä testausta. Riemukkaaseen talvipäivään kuului myös avajaissanat, lämmintä keittoa ja kahvia sekä pientä makeaa purtavaa.

Hissin lukemat

» Vetopituus 871 m

» Korkeusero 161 m

» Kapasiteetti 3000 hlö/h

» Ajonopeus 5 m/s

» Ajoaika 3,28 min

» Lähtömatto

» Tuoleja 54 kpl

Mons Royale siirtyy Cape Universal Oy: lle

Merinovillaisista tuotteista tunnettu Mons Roayle on siirtynyt jo pitkään alalla toimineen Cape Universal Oy:n edustukseen. Mons Roayle täydentää loistavasti jo entuudestaan merkittävien ulkoilubrändien portfoliota yrityksessä. Cape Universal Oy on tuttu muun muassa The North Face, Timberland ja Vans merkkien edustuksesta Suomessa.

”Tulemme panostamaan Mons Roayleen ja luomaan uutta pohjaa kestäville asiakassuhteille sen osalta” kertoo Cape Universal Oy:n toimitusjohtaja Erik Wikström. Brändin myyntivastuu on Raul-Erik Hirvosella, joka vastaa myös The North Facesta. ”Näin ollen pystymme palvelemaan asiakkaita lähes yhden pysähdyksen taktiikalla, kun ostettavissa kauttamme on niin kerrastot, kuin kuoretkin” kertoo Raul.

Mons Roaylen Euroopan pääkonttori sijaistee alppimaailman sydämessä, Innsbruckissa. Toimitukset Suomeen tulevat Euroopan varastolta, joka takaa hyvän saatavuuden. Agentuurin ansiosta Cape Universalin kautta on saatavilla brändin koko laaja mallisto kaikkiin sesonkeihin.

tunnettu korkealaatuisten ja eettisesti valmistettujen merinovillatuotteiden valmistaja.

Mons Royale on vuonna 2009 perustettu Uusi-Seelantilainen, korkealaatuisten ja eettisesti valmistettujen merinovillatuotteiden tunnetuimpia tekijöitä. Suoraan tiloilta valmiiksi tuotteiksi - Mons Roaylen yhteistyökumppanit ovat maailman parhaimpia merinovillateollisuudessa. Tämä takaa laadukkaat tuotteet, joiden valmistuksessa ei ole unohdettu eläinten hyvinvointia, ihmisiä, maapalloa ja tulevaisuutta.

Heidän tehtävänään on inspiroida ja innostaa samanhenkistä lasketteluyhteisöä ympäri maailman siirtymään synteettisistä luonnonkuituihin.

Mons Royale – MADE BY MOUNTAINS

raul@capeuniversal.fi

www.capeuniversal.fi

www.eu.monsroyale.com

Mons Royale on

Muista myös uusi perhekortti! Lue lisää osoitteesta Ski.fi.

Kaverin kanssa lasket myös hintaa

Ski.fi-kortilla kaksi henkilöä laskee yhden hissilipun hinnalla. Sitä enemmän säästät, mitä enemmän lasket!

Tilaa nyt Ski.fi-kortti kaudeksi 2022–23 hintaan 47 € osoitteesta www.ski.fi

Ski.fi-korttia lipunmyynnissä näyttämällä saa kaksi päivä- tai iltalippua yhden hinnalla Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen jäsenkeskuksissa. Etu on käytettävissä jokaisessa keskuksessa kerran kauden aikana.

Kilpisjärven randokausi käynnistynyt

Kilpisjärvellä randokausi aukaistu 22.11. Toistaiseksi laskuhommat on vielä hyvin retkeilypainotteista kivien väistelyä, mutta suksille pääsee kun tietää mistä lunta hakea. Kylän tuntumassa on pakkashöttöä 10 senttiä ja laskettavat lumet löytyivät 700 metrin yläpuolelta.

Ennuste näyttää uhkaavasti kuivalta ja kylmältä keskitalvelta, satunnaisilla pienillä lumisateilla höystettynä. Tällä hetkellä löytyy "pienoista" pintakuuraa moninpaikoin. Lumisateita ootellessa rapsutellaan kantteja kivikossa, aina se rando hölkkäämisen voittaa. Näin raportoi aiheesta Kilpisjärven Keisari, eli Ville Eskonen.

Skiexpo is back!

Nukuttuaan muutaman vuoden Ruususen unta tapahtuma nimeltään Skiexpo palasi takaisin hiihtomaailman kartalle. Tapahtuma järjestettiin kauppakeskus Triplassa kuluneen vuoden loppupuolella, lokakuun 29. päivä. Uuden Skiexpon konsepti ei ollut samalla tavalla megalomaaninen, kuin edeltäjänsä, eikä tapahtuman sisältö poukkoillut tarjonnaltaan laidasta laitaan. Ehkä hyvä niin, sillä vanha Skiexpo sellaisenaan oli jo kulunut konsepti ja tapahtuma, missä metrilaku oli kantavana teemana, ei palvellut hiihtoalaa juuri millään muotoa. Silti jo heti poistuttuaan Skiexpo synnytti alalle tyhjiön, jota nyt on lähdetty paikkaamaan. Ala ja laskettelun harrastajat kaipasivat kipeästi tapahtumaa, jonka ympärille voisi kerääntyä miettimään tulevaa talvea, keskustelemaan tulevista ja menneistä ja ottamaan muutaman oluen hyvässä seurassa.

Mukana tapahtumassa oli noin 20 näytteilleasettajaa, muun muassa yhdeksän maan 11 suurimmasta hiihtokeskuksesta. Välineiden taivuttelijoille ja niin sanoituille ”kamaspeksaajille” tarjonta jäi vielä odotuttamaan itseään. Tänä vuonna tätä paikkaamaan oli saatu Amer omilla tuotemerkeillään.

On ilahduttavaa nähdä, että Skiexpon jättämälle tyhjiölle on vihdoin alettu tekemään jotain ja ehkä hyväkin, että uusi Skiexpotapahtuma aloitettiin sangen pienimuotoisena. Näin sillä on kaikki mahdollisuudet kasvaa tapahtumaksi, joka palvelee jälleen laskettelun harrastajia tavaramyyjien ja metrilakumyyjien loistaessa poissaolollaan. Skiexpon yhtenä puuhamiehenä toimi entinen maajoukkuelaskija Sami Uotila, ja tapahtuman juonsi vuoden 1999 pujottelun maailmanmestari, alppihiihtäjä Kalle Palander.

TALVEN 2022-2023 UUTUUS

TULEVILLE MESTAREILLE

PERHEEN ROSA & RUDOLF FAMILY PARK SAA KAUDELLA 2022–2023

RUKA PARK JUNIOR -TEMPPURINTEEN SEKÄ

VILISEVÄN MINI RUKA -LASKUALUEEN.

Skimo Kiipeilyliiton siipien alle

Ski Mountaineeringin eli tuttavallisemmi Skimo on otettu Kiipeilyliiton siipien alle. Kiipeilyliitto on valittu 20.10.2022 Suomen edustajaksi ja jäseneksi kansainväliseen International Ski Mountaineering Federation (ISMF) järjestöön. Kiipeilyliitto vastaa kansainvälisestä toiminnasta ja kilpailujärjestelmästä Suomessa.

Ski Mountaineering on olympialaji vuoden 2026 talviolympialaisissa, jotka järjestetään Cortinassa Pohjois- Italiassa. Suomen Kiipeilyliitto käynnistää kehittämisohjelman lajin kehittämiseksi ja harrastuspohjan laajentamiseksi Suomessa. Kiipeilyliiton jäsenseuroissa on jo tällä hetkellä mukana paljon Ski Mountaineering harrastajia. Laji soveltuu hyvin suomalaisiin hiihtokeskuksiin, tunturivaellusreiteille ja vapaalaskukohteisiin.

Susanna Saapunki osallistuu Ski Mountaineering maailmancupiin kaudella 2023. Vuorijuoksuharjoittelussa lumikaudella Susanna on hyödyntänyt jo Skimoharjoittelua 2-3 kertaa viikossa. Ylämäkeen hiihtäminen täysin pitävällä suksella vaatii samoja ominaisuuksia ja on teknisesti erittäin samanlainen laji kuin ylämäkijuoksu. Susanna osallistuu tulevalla talvikaudella 2023 maailmancupin ylämäkikisoihin ja Keski-Euroopan kansallisiin sarjoihin. Tavoitteena on saada kokemusta Ski Mountaineeringin eri kilpailulajeista ja kilpailuformaateista.

“Skimo on ollut osa talvikauden harjoitteluani Italiassa ja laji on mielenkiintoinen ja sopii minun ominaisuuksille. Tulevana talvena osallistun myös Skimon ylämäkikisoihin Alpeilla. Hienoa, että Suomen Kiipelyliitto panostaa lajin kehittämiseen Suomessa ja Kiipeilyliiton kautta saan nyt kilpailulisenssit ja vakuutukset kuntoon.” , kertoo Susanna Saapunki.

Lauronen ja Kärsämä

HEADin tiimiin

Suomen freestyle A-maajoukkueeseen kuuluva Teemu Lauronen sekä freestylen haastaja-maajoukkueeseen kuuluva Luukas Kärsämä ovat siirtyneet HEADin talliin. Niin 20-vuotias Lauronen kuin 19-vuotias Kärsämäkin sekä kisaavat että kuvaavat erilaisia laskuvideoita ahkerasti.

Kumpikin urheilija asuu tällä hetkellä Rukalla.

Teemu Lauronen voitti viime kaudella Slopestylen Suomen mestaruuden ja selvisi Puolan Eurooppa Cupin big air -kilpailussa finaaliin. Tällä kaudella mies on jo yltänyt Itävallan Stubaissa järjestetyssä maailmancupin slopestylekilpailussa finaaliin ensimmäisenä suomalaislaskijana vuosikausiin.

Tämä on ensimmäinen kauteni HEADin tiimissä, jossa näen isoa potentiaalia tulevaisuutta varten. HEAD Oblivion on osoittautunut erittäin positiiviseksi sukseksi. Suksi on todella pehmeä ja ketterä laskea, kehuu Teemu Lauronen.

Myös Luukas Kärsämän alta löytyvät HEAD Oblivion 94 -sukset.

Viime keväänä halusin päästä testaamaan Oblivion 94 -suksia, koska maailmalla niin moni laskee niillä. Pienen testailun sekä muutaman puhelun jälkeen pääsin osaksi HEADin Suomen tiimiä, Kärsämä iloitsee.

HEADilla olemme todella iloisia saadessamme tällaiset suomalaislupaukset talliimme. Mikä hienointa, molemmat laskijat olivat itse meihin yhteydessä ja halusivat nimenomaan HEADin laskijoiksi. Yhdessä Hill Ski Rent -vuokraamoketjun kanssa lähdimme mielellämme auttamaan Teemua ja Luukasta eteenpäin, taustoittaa puolestaan HEADin Suomen agenttina toimiva Marko Pitkäranta MVP-Trading Oy:stä.

Teemu Laurosen ja Luukas Kärsämän laskemista voi seurata mm. laskijoiden omilta Instagram-tileiltä @laurosenteemu ja @luukaskarsama sekä tililtä @888anam.

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Teemu Lauronen. Kuva: Pitkaranta Marko

Luukas Kärsämä. Kuva: Ski Sport Finland

Hintojen nousu kurittaa hiihtokeskuksia

Ikäviä uutisia Pohjois-Pohjanmaan lumiselta seudulta, sillä Pikku-Syöte sulkee toimintansa kahdeksi kuukaudeksi. Palveluidensa jatkuvuuden

turvaamiseksi Pikku-Syöte sulkee tilapäisesti kaikki hotelli-, ravintola-, rinne- ja lyhytaikaiset caravan-palvelunsa noin kahden kuukauden ajaksi alkaen 5.12.2022. Nykyisestä maailman tilanteesta johtuva energian, elintarvikkeiden, kuljetusten ja liikkumisen kallistuminen sekä korkojen nousu ovat lisänneet niin yritysten kuin asiakkaidenkin kustannuksia.

”Lisäksi varauskannan ja alkutalven sääolosuhteiden vaikea ennustettavuus ovat johtaneet meidät haastavaan tilanteeseen koko Pikku-Syötteen toimintojen osalta”, Pikku-Syötteen johtaja Mika Pekkala toteaa.

Tilanne on vaikeuttanut Pikku-Syötteen toimintaa jo vuoden alusta alkaen.

”Yllä olevista haasteista huolimatta olemme pystyneet palvelemaan asiakkaitamme normaalisti tähän asti”, Pekkala jatkaa.

Hotelli- ja ravintolapalvelut avataan jälleen 10.2.2023 ja rinnetoiminnot 17.2.2023.

Nähtäväksi jää, kuinka moni muu keskus joutuu tekemään muutoksia aukioloaikoihin.

Pikku-Syöte.

Pakkanen höllii Suomen hiihtokeskuksia

Viimein kaivattu pakkanen saapui suomenniemelle sillä seurauksilla, että tykit ovat laulaneet ikiklassikoita ja kauneinta sävelmää kaikkialla Suomessa. Alkutalven hitaan käynnistymisen jälkeen hiihtokeskukset ovat päässeet normaaliin tahtiin ja edellisvuoden avaamistavoitteista ei ole juurikaan jääty jälkeen. Pientä viilausta avausaikatauluissa on ollut. Sateita sen sijaan ei ole tavanomaiseen nähden vielä näkynyt. Luonto on vielä kovin paljaana ja esimerkiksi lapin keskuksissa ei rinteiden ulkopuolelle ole juuri asiaa. Jos sinne väen vängällä itsensä ohjaa, niin varovaisuutta saa käyttää aivan.

Pusu voitokkaana ISPO messuilla

Puuppolan Suksi, tutummin Pusu on ollut voitokkaalla ISPO retkellä Münchenissä. Kauniista suksistaan tunnettu Pusu oli ehdolla voitti ISPO palkinnon Spinnova kuiduilla vahvistetun Loska suksen ansiosta. Spinnovan kuidun ansiosta suksien vamistamisprosessissa voidaan jättää lasi- ja hiilikuitu kokonaan pois ja samalla niiden mukana käytettävä epoksihartsi. Näin saadaan aikaiseksi ekologisempia, mutta silti erittäin laskettavia suksia.

Spinnovan teknologialla puusellu voidaan muuntaa tekstiilikuiduksi ilman liuotusprosesseja, haitallisia kemikaaleja ja sivu- tai jätevirtoja. Se myös maatuu nopeasti, mikä pienentää kuidun koko elinkaaren ympäristöjalanjälkeä entisestään.

PUSU suksisheippaaja Ilkka Helenius kertookin, että heille kestävä kehitys ja mahdollisimman suuri luonnollisten materiaalien käyttäminen suksien valmistamisessa on yhtä tärkeää kuin loppuunsa viimeistellyt ja laskettavat sukset. Olemme erittäin onnellisia siitä, että tämä yhdistyy Loska mallissa.

Ski garagen varjoexpot

Skigaragen varjoexpot toimivat erinomaisesti kauden aloitusjuhlina. Mankkaan suksihuoltonakin tunnettu Espoossa sijaitseva kauppa on jo useamman vuoden ajan pitänyt omat talven aloituskarkelot liikkeen tiloissa ja pihalla. Useamman päivän ajalle venytetty tapahtuma alkoi mukavasti kun valokuvaaja Tero Repo piti luentoa omasta tekemisestään ja valotti paikalla olleelle kansalle sitä mitä vapaalasku on maailman huipputasolla. Illan pohjusti kotimaisen vapaalaskun suurvisiiri Kimmo Oivo, joka kertoi millaista on olla laskijana kun otetaan hiihtokuvia. Toisen päivän teema oli reilisessarit, jota varten pihalle oli kasattu talven ensimmäiset lumet ja muutama putki kolisuteltavaksi. Reilisessareista vastasi Forre ryhmittymä, jotka sessareiden jälkeen näytti talven huippuelokuvansa. Tunnelma festivaaleilla oli vallan mallaton ja kyllä tällä tavalla tarinoita kuunnellessa ja reilejä kolisutellessa kehtaa talven aloittaa.

Salla on täynnä seikkailua!

Tervetuloa jylhien maisemien ja monenlaisen tekemisen ääreen.

Nauti vauhdin hurmasta ja erämaan kauneudesta läheistesi kanssa.

Vain kiire ja ruuhkat puuttuvat.

Lisää uutisia: edgeski.fi

Facebookin lasketteluvälineiden kierrätysryhmissä yli 90 000 jäsentä

Internet palvelee käytettyjen välineiden kauppaa. Kaikki hieman iäkkäämmät laskijat muistavat ajan, jolloin käytettyjä välineitä saattoi ostaa kerran talvessa Ski Expojen kamapörssistä tai vaihtoehtoisesti muutamasta alan erikoisliikkeestä. Kaukana ovat nuo ajat, jolloin Lumiset ry hallitsi käytettyjen välineiden markkinoita tai puskaradion avulla sai selville, mistä saattoi löytää itselleen hyvät käytetyt laskuvälineet.

Tänä päivänä markkinat ovat siirtyneet nettiin ja etenkin facebookin keskusteluryhmiin. Kolmen suurimman ryhmän jäsenmäärä kattaa valtaosan ryhmien kävijöistä ja tämän jälkeen ryhmät erikoistuvat tiettyjen pienempien aihealueiden myymiseen.

Ville Aho siirtyy toimitusjohtajan tehtävistä hallituksen

puheenjohtajaksi talvikauden 22-23 jälkeen

Ruka ja Pyhätuntureita pyörittävän Aho Groupin toimitusjohtaja Ville Aho on työskennellyt Rukalla ja Pyhällä jo kaksi vuosikymmentä. Tuntureiden toimitusjohtajana hän aloitti vuonna 2013 isänsä ja kahden sisaruksensa jälkeen. Ville Aho aloitti Ru¬ka¬kes¬kuk¬ses¬sa tis¬kaus¬hom¬mis¬ta, toi¬mi¬tus¬joh¬ta-jan pai¬kal¬la 10 vuotta on hänelle tar¬peek¬si. Villen uraa leimaavat isot rakennushankkeet kummassakin tunturissa, panostukset digikehitykseen ja vastuullisuuden ottaminen vahvasti tuntureiden toiminnan keskiöön.

Molemmat konsernin hiihtokeskukset ovat erinomaisessa kunnossa ja hyvällä kasvupolulla. Rukakeskus-konserni aloittaa uuden toimitusjohtajan haun nykyisen toimitusjohtajan Ville Ahon siirtyessä hallituksen puheenjohtajaksi talvikauden 2022–2023 jälkeen. Tehtävä avataan nyt ensimmäistä kertaa Ahon omistajaperheen ulkopuoliseen hakuun. Rukakeskus-konserni on hiihtopäiviltään ja liikevaihdoltaan alan markkinajohtaja. Rukan hiihtokeskuksen rinteet ovat kehittyneet vauhdilla ja tarjoavat nykyään Suomen tehokkaimman Express-tuolihissien verkoston, sekä Rukalla myös jalan liikkuvia asiakkaita palvelevan Village2Valley -gondolin.

Rukan tunturikylän keskeiset kiinteistöhankkeet on toteutettu kestävää kehitystä kunnioittaen. Ne mahdollistavat yhdessä Ski-Inn majoitusten kanssa asiakkaillemme kansainvälisen tason palvelukokemuksen, jossa kaikki palvelut ovat lähellä ja saavutettavissa ilman autoa.

Pyhällä historian suurimmat investoinnit ovat käynnissä ja tunturikylän ensimmäinen vaihe, Kultakero I, avautuu kaudella 22-23 ja uusi Pohjois-Express tuolihissi valmistui jo keväällä 2022.

Molemmissa tuntureissa panostetaan vahvasti kesäkauden kehittämiseen, mutta konsernin liiketoiminnan ydin tulee jatkossakin olemaan talven rinneliiketoiminta.

Suurimpana ryhmänä on laskukamapörssi, joka käsittää yli 44 000 jäsentä

Toisena ja kolmantena ovat Laskettelu kirppis ja Alppivarusteiden kamapörssi.

Jos näistä ei etsimäänsä löydä, niin kannattaa myös katsoa tori. fi sivusto.

Ville Aho. Kuva: Pyhätunturi

Muun muassa

todella legendaarinen lumilautailun veteraani Bryan Iguchi on Dragonin tiimissä.

Laskulasien aatelia

Dragon Alliancen uusi maahantuoja

Legendaarinen laskulasimerkki on saanut pienen hiljaisolon jälkeen uuden maahantuojan Suomen markkinoille. Muun muassa Devoldin maahantuonnista vastaava Active Marin & Outdoor Oy ottaa haltuunsa merkin myynnin tästä kaudesta ja tämä tulee näkymään toden teolla kuluttajilla ensi talvena.

Dragon on tunnettu innovaatioistaan ja laadusta. Aurinkolaseista löytyy muun muassa kelluvia malleja, kierrätysmateriaaleja ja kasvipohjaista hartsia raaka-aineena. Laskulasien puolella merkin innovaatioksi lasketaan esimerkiksi ensimmäiset kehyksettömät lasit, jotka takaavat todella laajan näkökentän.

Merkin juuret ovat surffauksessa kun Will Howard perusti merkin vuonna 1993 Kalifornian Capo Beachin autotallissa.

Dragonin laskulasimallistossa on hyvin erilaisia laseja aina edullisemman hintaluokan laadukkaista peruslaseista vaihdettavalinssisiin premium-luokan laskulaseihin monipuoliseen tosiharrastajan tarpeeseen aina alpeilta kotimaan räntäsateisiin.

Lisätietoja: Active Marin & Outdoor Oy, Puh.: 02 5414700

Serenasta Moebiuksen kisoista viime kaudelta. Kuva: Mikko Kempas

Serenassa tarjolla seuratoimintaa parkkija freestyle laskemisesta kiinnostuneille

Seuratoimintaa tarjoaa Serenassa pitkän linjan freestyleseura Moebius, jonka ohjelmassa on kahdet treenit viikossa tiistaisin ja perjantaisin. Valmentajatiimiin kuuluu lisäksi hyvä kattaus nykyisiä ja entisiä kisalaskijoita joilta sujuu niin temput kuin koutsauskin. Tälle kaudelle ryhmiin voi ilmoittautua useammallekin päivälle, tasosta riippumatta. Harjoitukset on teemoitettu ja valmentajat jakavat laskijat sopiviin tasoryhmiin harjoituskohtaisesti. Treenit koostuvat alkulämmöstä, tekniikkaosiosta, temppuosiosta ja päättämisestä. Tekniikkaan kuuluu laskuasento sekä taidot; mm. etu- ja takaperin, yhdellä suksella, porteilla ja kumpareilla. Temppuosiossa treenataan hyppyreitä, bokseja ja reilejä. Taitojen mukaan vedetään myös kokonaisia linjoja. Treenejä voi käydä kokeilemassa myös kerran maksutta.

Serenan suosio kasvaa myös kovaa tahtia, keskus ylitti tälle kaudelle ensimmäistä kertaa tuhannen myydyn kausikortin rajan. Hyvänä bonuksena myytyihin kausareihin vaikuttaa se, että sillä tosiaan pääsee ilmaiseksi legendaariseen vesipuistoon.

Sekä Helsingin lumilautailijat että Moebius järjestävät tulevana talvena kisoja Serenassa, joten tarkkaile seurojen sosiaalisia medioita!

Jäseneksi pääsee rekisteröitymällä jäseneksi myclubin kautta: https://moebius.myclub.fi/

Moebiuksen treenit ja valmennus talvikaudella 2022-2023 on saavutettavissa seuraavasti:

Talmassa maanantaisin klo 18:30-20:00

Talmassa maanantaisin myös Tyttöryhmä klo 18:30-20:00

Serenassa tiistaisin klo 19:00-20:30

Talmassa torstaisin klo 18:30-20:00

Serenassa perjantaisin klo 18:30-20:00

Moebius Hinnat: 150 € / talvikausi, jos osallistut harjoituksiin kerran viikossa (Talmassa tai Serenassa). 200 € / talvikausi, jos osallistut useampaan Moebiuksen harjoitukseen (Talma sekä Serena).

Valmennusmaksu ei sisällä hissilippua tai vakuutusta

Tiedustelut: moebiusfreestyle@gmail.com

Lisäksi Helsingin lumilautailijoiden Serenan treeneistä saat lisätietoa osoitteessa https://helsinginlumilautailijat.fi/valmennus-serenassa/

Dragonin innovaatioksi lasketaan mm. ensimmäiset kehyksettömät lasit, jotka takaavat todella laajan näkökentän.

Täysin kierrätettävä puusuksi näyttää suuntaa tulevaisuuteen

Niklas ja Max tapasivat Erasmus-opintomatkallaan Innsbruckissa ja ovat olleet ystäviä siitä lähtien. Kaudella 2014/2015 he viettivät paljon aikaa yhdessä vuorilla. Mäkipäiviä suksilla kertyi lähes 100. Tästä intoutuneena Max aloitti teese-itse-suksien työpajan ja pyöritti sitä vuosien 2016–2019 aikana. Työpajaa pitäessään Max mietti, että suksien materiaalit ovat sangen kestämättömällä pohjalla. On lasikuitua, epoksihartsia, pintakerrosta, puuydintä, teräsreunoja, muovista juoksupintaa, ABS-sivuseiniä ja kumia. Koska suksia ei pysty kierrättämään, syntyy lopulta pelkkää ongelmajätettä. Tästä intoutuneena Max kysyikin itseltään, että olisiko olemassa vaihtoehtoa vanhalle tavalle tehdä laskettelusuksia.

Samaan aikaan kun Max puuhaili suksityöpajansa kanssa oli tällä välin Niklas työskennellyt useissa IT-tehtävissä. Hän oli mm. perustamassa ekologisiin ja kestäviin kahveihin erikoistuneen verkkokaupan. Prosessisin aikana hän oppi, että jokapäiväisillä asioilla on monia vaikutuksia elinympäristöömme. Yksi näistä oli mm se, että kahvi on suomalaisen ruokavalion toiseksi suurin hiilidioksidipäästöjen lähde, ja kahvin viljely on erityisen haitallista luonnon monimuotoisuudelle. Siksi on tärkeää pohtia, mitä voidaan parantaa myös banaaleissa, arkipäivän asioissa!

Tältä pohjalta Max ja Niklas yhdistivät voimansa ja syntyi materiaaliensa puolesta täysin kierrätettävä suksi.

”Tarvitsemme todellisia vaihtoehtoja, jotta voimme yhteiskuntana edelleen tarjota tuleville sukupolville samat mahdollisuudet kuin meillä on ollut omassa elämässämme.”

Sukset on valmistettu puusta, 100 % uusiutuvasta raaka-aineesta ja teräksestä, joka kierrätetään. Molemmat materiaalit liitetään mekaanisesti. Jos laskeminen jossain vaiheessa ei olekaan enää modikasta, voidaan sukset kierrättää 100 % ruuvaamalla siteet irti. Teräsreunoista tulee jälleen uusia terästuotteita ja sukset joko poltetaan tai ne voidaan kompostoida puutarhassa. Lopputuotteena syntyvä C0² siirtyy kierrossa jälleen metsään ja kierto voi alkaa alusta. Kehdosta kehtoon! Jopa suksivaha ja pintojen kovavahaöljy ovat 100 % biohajoavia.

Katso lisää https://www.kickstarter.com/projects/gemsjaeger-ski/100-recyclable-skis

Kaustisten Puhkion mäki heräilee hiljaiselosta

Kaustisen hiljaiseloa viettänyt laskettelumäki saattaisi parhaimmillaan olla toiminnassa jo reilun vuoden kuluttua, kaudella 2023–2024. Laskettelu loppui rinteellä pari vuotta sitten. Toimintaa pyörittänyt yrittäjä oli halukas ostamaan kunnan omistamat maa-alat ja jatkamaan toimintaa, mutta kauppa kariutui valitukseen. Nyt Kaustisen valtuusto sinetöi laskettelumäen maapohjan siirtämisen kunnan kehitysyhtiölle. Kunnan omistamaa tonttimaata alkaa jatkossa hallinnoida Kaustisen Kehitys Oy. Laskettelurinteen aiemman yrittäjän kanssa keskustellaan, miten hissit ja muu omaisuus saadaan hankittua häneltä.

Varkauden Vattuvuoren laskettelun jatkamiseksi uudet neuvottelut

Varkauden kaupunki on aloittanut uudet neuvottelut Vattuvuoren laskettelukeskuksen avaamiseksi. Jos neuvottelut nytkähtävät eteenpäin, vetovastuu laskettelukeskuksen toiminnasta saataisiin vaihdettua aikaisintaan kevätkaudella 2023. Varkauden Vattuvuoressa on laskettu hissin voimalla jo vuodesta 1965 lähtien. Nykypäivänä hiihtokeskuksessa on kaksi hissiä, kolme valaistua rinnettä, lastenrinne, metsäoffari, seikkailurinne, snow park ja valaistu pulkkamäki. Korkeuseroa kertyy parhaimmillaan 55 metriä ja pisin rinne vie laskijaa alaspäin 300 metriä.

LATAA HISSILIPPU SUORAAN ÄLYKORTTIISI NETTIKAUPASTA

SERENA.FI JA SÄÄSTÄ!

Laskijalta laskijalleTanja Poutiainen-Rinne

jututti Levillä nykyisiä huippulaskijoita

Levin maailmancupin yhteydessä järjestetään useita oheistapahtumia. Yksi niistä oli Helly Hansenin mediatilaisuus, jossa Tanja PoutiainenRinne jutteli laskemisesta Kanadan ja Norjan maajoukkuelaskijoiden kanssa.

Tilaisuus järjestettiin Hotelli Panoraman Gold Digger -ravintolassa. Tapahtuma oli luonteeltaan leppoisa, jossa jutusteluhenkisesti vaihdettiin näkemyksiä huippulaskijan elämästä. Keskustelun teemat kulkivat lapsuudesta, alppihiihtoon innostumiseen tai vaikka loukkaantumisista toipumiseen. Tanja humaani hahmo oli oiva persoona oman kokemuksensa kautta johdattamaan keskustelua eteenpäin.

Keskustelua seuraamalla kävi hyvin selväksi, että alppihiihtomenestyksen saavuttaminen vaatii paljon uhrauksia niin sosiaalisella kuin myös terveyden saralla. Erityisen pysäyttävää oli kuulla Maria Tvibergin tarina siitä, kuinka neljän polvileikkauksen jälkeen hän edelleen haluaa alppihiihdon huipulle.

Tapahtuman konsepti oli mainio, ja sitä olisi aika helppo muokata myös freestylen ja vapaalaskun puolelle.

TEAM RIDER: TEEMU LAURONEN

OBLIVION 94

THE DAYS OF BINARY SKIING ARE OVER. LET’S GO PARK AND BACKCOUNTRY. LET’S GO FREESTYLE AND FREERIDE. LET’S GO WHERE WE WANT, WHEN WE WANT, HOW WE WANT. AND LET’S THROW THE OLD LIMITS TO OBLIVION.

*JÄLLEENMYYNTI: HILLSKIRENT.FI | SCANDINAVIANOUTDOOR.FI | SKIGARAGE.NET | SKIOUT.FI | SUKSISTUDIO.FI LISÄTIETOJA: M.PITKARANTA@HEAD.COM

Huckfest!

Ruka Hotdogs & Handrails 2022

Heittäytyminen ei koskaan ole pois muodista! Tästä saatiin jälleen todiste Rukan ”Hodareilla” 11.-12. marraskuuta. Kenties pehmeähkön loskalumen innoittamana porukka paiskoi jopa tuplavoltteja pyörimään härveleistä, joiden rakentamisesta oli tällä kertaa vastannut Labyrinth Crew ja Anam.

Talkooporukan nuorennusleikkaus oli tuonut entistä enemmän niveliä kaiteisiin, ja ilmavampaa sendipotentiaalia tarjottiin rotanhännän ja polejamin muodossa. Hodareiden idean mukaisesti myös luoville linjoille ja gäpäytyksille oli jätetty vaihtoehtoja.

Arkiparkkia rajumpi rail plaza heti alkukauteen kiinnosti niin laskijoita kuin yleisöä, eikä ajoittainen tihkusade päässyt latistamaan tunnelmaa - kiitos tarjolla olleiden kuumien koirien ja Theo Fuegon ystävineen tarjoileman räppishown. Iltaelämän puolella käynnissä oli samalla urbaanin musiikin Up North -tapahtuma, jonka etkoilla nähtiin myös laskuelokuvia kuten tuoreet Helsingin Lumilautailijoiden Melter 2 ja Forren Cast.

Cross-over -meno näkyikin myös Pisteen lavalla ja tanssilattialla, jossa sai todeta laskulasien olevan näköjään täysin hyväksyttävä after ski -asuste myös puolenyön jälkeen. Hodarit, reilit ja räppi vaikuttavat kombolta, joka on tullut Rukalle jäädäkseen. 2023 Up Northin early bird -liput myivät nimittäin heti tapahtuman jälkeen loppuun.

Hotdogs & Handrails ja Up North Rukalla jälleen ensi kaudella 10.-11.11.2023.

Tulokset:

Lauta, miehet: 1.) Valtteri Kautonen, 2.) Joona Saikkonen, 3.) Mitja Kauranen

Sukset, miehet: 1.) Aapo Myllärinen, 2.) Elias Syrjä, 3.) Pontus Penttilä

Lauta, naiset: 1.) Telma Särkipaju, 2.) Henna Ikola, 3.) Emmi Parkkisenniemi

Sukset, naiset: 1.) Vilma Warpenius, 2.) Viivi Paljärvi, 3.) Liina Kuivalainen

Lauta, juniorit: 1.) Ville Jukola, 2.) Pyry Posio, 3.) Erik Jurmu

Sukset, juniorit: 1.) Jussi Anttila, 2.) Riku Moilanen, 3.) Veikko Lehmusketo

Vuoden 2015 lähikeskus -Tule tutustumaan!

Rukan kumpareissa tuttu kuningas

Rukan BatteryRun -kumparerinteellä käytiin alkukauteen ja ennakko-odotuksiin nähden kovatasoinen kumparekilpailu. Palkintopallin valtasivat tutut nimet, mutta finaaleissa nähtiin myös nuoria yllättäjiä.

Naisten kilpailun voitti Australian Anthony Jakara pistein 81,69, toinen oli Ranskan Perrine Laffont (78,33) ja kolmanneksi laski Anri Kawamura Laffontin kanssa samoin pistein. Huonommat tekniikkapisteet pudottivat japanilaisen kolmanneksi.

Miesten kisan voitti odotetusti ja ylivoimaisesti Mikael Kingsbury pistein 84,50. Toiseksi laski Japanin Ikuma Horishima (80,48) ja kolmas oli Australian Matt Graham (80,12).

Suomen valmentaja Juha Hautsalo oli lähtökohtaisesti tyytyväinen omien laskijoidensa suorituksiin.

”Kynttilät jäi nyt valitettavasti kakun päältä puuttumaan. Jimi teki ihan täydellistä työtä. Tuolla kyydillä laskettiin ihan palkintopallipai-

Jimi Salonen

kasta, ei siinä mitään. Sehän oli todella lähellä, ettei se superfinaalipaikka irronnut (0,29 pistettä). Tuomarit arvostelivat sen nyt näin, joka jäi vähän mietityttämään, mikä linja on tällä kaudella.”

Hautsalo näki paljon hyvää myös muiden suomalaisten laskuissa.

”Olli Penttalan lasku oli todella hyvä aina alahyppyrin alastuloon saakka. Severi Vierelä teki varmaan elämänsä laskun hankalassa paikassa. Viimeisenä kilpailijana radalle lähteminen odotuksineen on todella haastava paikka. Hän joutui pikkuisen jarruttelemaan ja sen takia jäi top20- sijoitus saavuttamatta. Rasmus Karjalainen lähti laskemaan rohkeasti omaa laskuaan, ja niin pitää tehdäkin. Nyt siinä tuli virhe, mutta hyvällä tiellä ollaan. Välillä olisi tietysti kiva ottaa ne kynttilätkin kakun päälle. Niitä oli kyllä tarjolla.”

Jimi Salonen oli kisan rahtusen harmillisella tuulella.

”Hyvät laskut oli. Karsinnassa lasku oli vähän varmistelua, että lasken ehjänä alas ja uskoin sen riittävän finaaliin ja riittihän se. Finaalissa lisäsin vaikeutta temppuihin ja vauhtia laskuun. Alahyppy pyöri vähän, yli ja tulin vähän takapainoisena alas. Tuli pieni kyykky, josta tuomarit rokottivat aika reilulla kädellä.”

Aerialseissa sinivalkoista väriä

Rukalla kilpailtiin myös aeralsien (freestyle-hypyt) maailmancupin pisteistä. Kisassa oli ensimmäistä kertaa myös suomalaisia. Esilaskijoina toimivat 12-vuotiaat jyväskyläläiset Niila Terva-aho ja Eevert Kananen.

Terva-aho otti esilaskijan tehtävät innolla vastaan.

”Oli kiva kokemus olla esihyppääjänä, organisoitu toiminta teki osaltaan vaikutuksen. Kaikki odottavat omaa vuoroa ja toisen vuoroa kunnioitetaan. Itse lasken parkkia, niin olihan tämä erilainen kokemus. Joskus olisi kiva kokeilla tupliakin, mutta kyllähän se vaatisi suurta sitoutumista lajiin. Kokemuksena kiva!”

”Hyppääminen tuntui ihan hyvälle. Hyppy ei jännittänyt vaan se, että vauhtia on sopivasti. Hyppyä olen harjoitellut täällä Rukalla koko viikon. Hyppääminen on hauskaa. Kesällä hyppään vesihyppyreistä ja talvella lumelta. On ollut huikeata katsoa, miten maailman huiput hyppäävät. En tiedä, tuleeko minusta huippua, mutta sinne haluaisin toki päästä”, Eevert Kananen kertoi kisan jälkeen.

Eevert Kananen.

YIT Asuntomyynti Rovakatu 5, Rovaniemi heidi.laukkanen@yit.fi

NYT MYYNNISSÄ

p. 050 560 1941

facebook.com/YitKoti instagram.com/yitkoti

täydellisesti varustettu ja laadukkaasti loma-asunto Suomen pisimmän vieressä?

YLLÄS, YLLÄSJÄRVI

YLLÄS CHALETS IV

Arvioitu valmistuminen 8/2023

Loma-asuntoja, Laskijantie 3

yit.fi/loma-asunnot

KUUSAMO, RUKA RUKA CHALETS III

Muuttovalmis Loma-asuntoja, Rukatunturintie 12

3 h+kt+s, 57,5 m²

World Cup Levi

Levillä kilpailtiin marraskuun 19. - 20. päivä järjestyksessään jo 30. ja 31. maailmancupin pujottelun osakilpailut. Kilpailu on vakiinnuttanut paikkansa FIS:n kilpailukalenterissa, ja tapahtumaa pidetään urheilijoiden keskuudessa jo klassikkona. Levin kilpailuiden yhtenä strategisena tavoitteena on ollut jo 2000-luvun alusta asti saada mahdollisimman suuri määrä urheilijoita harjoittelemaan tunturiin jo hyvissä ajoin ennen varsinaista kilpailuviikonloppua. Viime vuosien Levin mittavat investoinnit sekä ennen kaikkea säilölumitekniikan ja osaamisen kehittymisen myötä tänä vuonna Levillä harjoitteli jo marraskuun alusta 19 eri maajoukkuetta sekä lukuisa joukko muita valmennusryhmiä. Osittain urheilijoiden kerääntyminen pohjoiseen toki johtuu myös Keski-Euroopan alati heikentyvästä jäätikkötilanteesta, johon Levin investoinnit tuovat kaivattua helpotusta.

Miesten maailmancup takaisin Leville? Korona siirsi miesten pujottelukauden avauksen Leviltä pois, ja nyt koronatilanteen tasaannuttua on herännyt keskustelu miesten mahdollisesta paluusta Leville. Paluu ei kuitenkaan ole enää ihan yksinkertainen

juttu ja sille on vähintään kohtalaiset perustelunsakin: ”FIS kantaa tätä nykyä entistä suurempaa huolta ilmaston lämpenemisestä, ja koko alppihiihtosirkuksen siirtäminen paikasta toiseen on ymmärrettävästi ilmastoa kuormittavaa toimintaa. Tästä syystä ohjemassa on yhä enemmän tällaisia kahden päivän kisoja, joissa laskevat vain miehet tai naiset. Toki me teemme kovasti

sen eteen töitä, että miehet Leville palaisivat eikä vähiten juuri Levin lumivarmuuden ja harjoitteluolosuhteiden vuoksi. Nyt miesten pujottelukausi alkaa vasta reilusti joulukuun puolella, joten ehkä miesten paluu Leville voisi olla jossain vaiheessa mahdollinen, mutta sellaista päivää on vielä tässä vaiheessa melko vaikeaa ennustaa”, kommentoi FIS:n varapuheenjohtaja Martti Uusitalo.

Mikaela Shiffrin hallitsi suvereenisti suoritusvarmuudellaan koko viikonlopun.

Lauantain kärkikolmikko Mikaela Shiffrin, Anna Swenn Larsson ja Petra Vlhova

Lauantai

Sää Levi Blackissa on oikeastaan vain kahdenlainen näin alkukaudesta. Joko paistaa aurinko matalalta ja värjää taivaan pinkin ja oranssin sävyillä tai sitten on luvassa sinkkinen sumu, joka haittaa näkyvyyttä isosti. Lauantaiaamu valkeni tällä kertaa jälkimmäisen sääilmiön siivittämänä. Rinne oli tuttuun tyyliin hyvin jäinen, mutta myös tällä kertaa alan termein pinnassa oli poikkeuksellisen hyvä grippi. Tämä

tarkoittaa sitä, että vaikka pohja on kova ja Leville ominaisesti rinne kuluu hyvin vähän laskijan alla, niin siinä oli myös pitoa todella paljon.

Muutamien nähtyjen treenilaskujen perusteella kilpailuiden ennakkosuosikkirosteri oli pitkälti toisinto menneiltä vuosilta: Mikaela Shiffrin (USA), Petra Vlhova (SVK), Wendy Holdener (SUI), Lena Duerr (GER) ja Anna Swenn Larsson (SWE). Suomalaisista kilpailuun starttasi viime vuonna Leviltä maailmancupin pisteet laskenut Riikka Honkanen, Erika Pykäläinen, Charlotte Henriksson ja Riia Pallari.

Ensimmäinen kierros mentiin saksalaiskomennossa Lena Duerrin laskettua pohjat ajalla 54.48 sekuntia. Duerrin perään toiseksi sijoittui Anna Swenn Larsson +0.45 sekuntia perässä, kolmanneksi laski Mikaela Shiffrin +0.55 sekuntia Duerrista ja neljänneksi Petra Vlhova +0.57 sekuntia jääneenä. Suomalais Nelikko jäi kolmenkymmenen nopeimman ulkopuolelle karsiutuen näin kilpailun toiselta kierrokselta. Mainitsemisen arvoista kuitenkin on Riia Pallarin kolmas koskaan laskettu maailmancupin startti ajalla 57.35 sekuntia. Tällä ajalla Riian sijoitus oli ensimmäisellä kierroksella 37. ja myös suomalaisista nopein, vain +0.37 sekuntia toisen kierroksen paikasta.

Toinen kierros

Kilpailun toisella kierroksella kokemus ja taito voittaa nousivat pääosaan, kun päättäväiset Shiffrin ja Vlhova näyttivät, kuinka nousu kärkeen tehdään, vaikka taistelu kymmenyksistä ja sadasosista olisi kuinka tiukkaa hyvänsä. Maaliintulojär-

jestys oli toisen kierroksen osalta Shiffrin, Vlhova +0.18 sekuntia ja Swenn Larsson +0.26 sekuntia. Lena Duerr luotti ehkä hieman liikaa ensimmäisen kierroksen hyvään aikaansa ja varmisteli itsensä toisen kierroksen sijalle 14. +1.30 sekuntia Shiffrinistä jääneenä. Kun ajat laskettiin yhteen, voittajakolmikko lauantain osalta oli Mikaela Shiffrin (1:51.25), Anna Swenn Larsson (1:51.41) ja Petra Vlhova (1:51.41). Lena Duerrin aika 1:52.00 riitti kilpailun neljänteen sijaan.

Sunnuntai

Levi Black ei ole missään tapauksessa maailmancup-sirkuksen vaikein kisarinne, mutta rinteellä on silti omat erityispiirteensä. Iso rytminvaihdos loppujyrkän päällä tuottaa jokaiselle laskijalle oman pienen jännityksen punttiin. Tämän lisäksi kaikki se, mitä oli edellisenä päivänä, ei tarkoita sitä, että sama jatkuisi myös toisena kilpailupäivänä. Sunnuntaiaamu valkeni postikorttimaisessa auringonpaisteessa. Edellisen päivän lanaaminen sekä pieni pakkasen kiristyminen poisti lähes kaiken gripin kisarinteen pinnasta ja muutti baanan huomattavasti liukkaammaksi sekä kovemmaksi.

Suomalaislaskijoiden osalta nälkä toisen kierroksen paikoista kostautui osittain yliyrittämiseen ja muutamiin virheisiin, joiden lopputuloksena oli neljä ulosajoa. Muutoin ensimmäisen kierroksen jälkeen kärjen järjestys oli tuttua luettavaa. Mikaela Shiffrin, Lena Duerr +0,07 sekuntia, Petra Vlhova +0.10 sekuntia ja Wendy Holdener +0.21 sekuntia Shiffrinistä.

Sunnuntain toinen kierros

Toisen kierroksen startissa oli jo lähes varmaa, että jonkinlaista historiaa seuraavien hetkien aikana tapahtuu. Tilanne voittojen määrässä Levillä oli tasan 5-5 Shiffrinin ja Vlhovan välillä, joten hyvin suurella todennäköisyydellä kierroksen jälkeen toisella heistä olisi yksi voittoporo enemmän. Ainut, joka todella olisi voinut tätä pakkaa mahdollisesti sekoittaa, oli Wendy Holdener, joka on jo vuosia seissyt Levin palkintokorokkeella, mutta ei koskaan sillä korkeimmalla. Lena Duerrin aika varmasti koittaa vielä Levillä, mutta lauantain toisen kierroksen varmistelu enteili, että Duerrin aika ei ehkä ole vielä tänä vuonna. Kun startissa oli enää neljä nopeinta naista jäljellä, ponkaisi Holdener viikseltä ja laskusta näki ensimmäisestä käännöksestä alkaen, että nyt on vain ja ainoastaan voitto mielessä. Holdener laski maaliin yhteisajalla 1:52.49 ja voitti kärkipaikkaa pitävää Ruotsin Sara Hectorian -1.14 sekuntia. Holdenerin vahva nousu piti sekä Petra Vhlovaa että Lena Duerria vas-

Lauantain ehkä näyttävimmästä ulosajosta vastasi Itävallan Magdalena Egger syöksyttyään päin tvkameran suojapatjaa. Laskija välttyi loukkaantumiselta, mutta kameramiehellä saattoi tulla lusikallinen housuun.

taan, mutta viikonlopun ehdoton kuningatar Mikaela Shiffrin näytti lopulta suvereniteettinsä laskien myös toisen kierroksen pohja-ajan ja vieden koko viikonlopun nimiinsä voittoajalla 1:52.21. Sunnuntain neljä nopeinta olivat Mikaela Shiffrin, Wendy Holdener (1:52.49), Petra Vlhova (1:52.89) ja Lena Duerr (1:53.18).

”En todellakaan odottanut tätä, en edes ensimmäisen kierroksen jälkeen. Luulen, että kaikki kilpailijat ovat tällä hetkellä niin vahvoja, että tarvitaan itse asiassa vähän onneakin”, Mikaela Shiffrin kommentoi vaatimattomasti viikonlopun tuplavoittoaan.

Lisätietoja: www.worldcuplevi.com

Lauantain tulokset:

1. Mikaela Shiffrin (USA) 1:51.25

2. Anna Swenn-Larsson (SWE) 1:51.41

3. Petra Vlhova (SVK) 1:51.45

Sunnuntaina tulokset:

1. Mikaela Shiffrin (USA) 1:52.21

2. Wendy Holdener (SUI) 1:52.49

3. Petra Vlhova (SVK) 1:52.89

”En todellakaan odottanut tätä, en edes ensimmäisen kierroksen jälkeen. Luulen, että kaikki kilpailijat ovat tällä hetkellä niin vahvoja, että tarvitaan itse asiassa vähän onneakin”

Sunnuntain kärkikolmikko Mikaela Shiffrin, Wendy Holdener ja Petra Vlhova.

Kestävä tuotanto.

Vuodesta 1896 olemme neuloneet premiumtuotteita tehtaallamme Sätilässä. Pitkät perinteet, tekniset innovaatiot ja Pohjoisen vaativat olosuhteet ovat Sätilan kestävän tuotannon kulmakiviä.

Valmistusta, perinteitä ja intohimoa vuodesta 1896.

www.satila.com www.satila.com

Laskijan omakuva

Etsiskellessäni kansikuvaa tähän lehteen kiinnittyi kaikkien upeiden kuvien joukosta huomio juuri tähän talviseen laskijaan. Kannessa lumi pölisee Ylläksen maastossa. Taivas antaa kivasti tukea vauhdikkaalle menolle pienen pilven kera. Kannen kuvassa kurvaileva laskija on Juha Laine. Lueskellessani kuvatekstiä kiinnitin huomioni siihen seikkaan, että kuvan ottaja on sama henkilö kuin laskija. Tämä olikin se asia, joka tekee kuvasta erityisen. Se, että itsestään saa otettua näin upean otoksen onkin erittäin hyvä syy kysyä entiseltä speedmetallaulajalta, millä konsteilla tämä upea otos syntyi. Syvennytäänpä hieman Laineen taitavaan kamerankäyttöön.

Laine on pitkän linjan valokuvaaja ja kaikkien muiden kuvien ohessa myös laskukuvia on tullut otettua jo jonkin aikaa. Viime vuosina Laineen matka on useimmin suuntautunut Japaniin, missä kameran etupuolelle on eksynyt muun muassa Eric Pollard seurueineen. Laineen kuvia on julkaistu useammassa kansainvälisessä lehdessä ja nyt myös Edgessä. Laine sai ensimmäisenä suomalaisena kuvansa komistamaan legendaarisen Powderin sivuille. Siinä kuvassa Hannu Kukkonen poseeraa Verbierissä Attelaksen alapuolella auringonlaskun valossa.

Mistä inspiraatio omakuvien ottamiseen?

Tässä menneinä talvina on tullut matkattua paljon vähemmän. Aikaa on tullut vietettyä Ylläksen maastoissa. Koronan alettua keskuksissa ei luonnollisesti ollut ruuhkaa ja sama koski myös Yllästä. Kahteen kuukauteen en oikein nähnyt ristin sielua, joten suhteellisen vapaasti sai vain painella. Kai siksi inspiraatio ottaa kuvia itsestäni syntyi, kun ei oikein ollut kuin muutama kuvattava ja niidenkään aikataulu ei aina osunut yksiin oman kanssa. Näitä omien laskukuvien ottajia ei ilmeisesti ole maailmassa vielä kovinkaan montaa. Japanissa ollessani Eric Pollard kertoi jostain kuvaajasta, joka ottaa itsestään laskukuvia. Siinä kuunnellessa itsellä syntyi ajatus, että ei hemmetti, miten siisti juttu ja että se voisi toimiakin. Et näitä kuvaajia ei tosiaankaan ole kovinkaan montaa. Yleensä sitä vaan joku seisoo kameran takana ja laskija laskee. Nyt tässä olisi uusi kulma koko settiin.

Entä kuinka tämä kyseinen ruutu sitten taltioitui?

Olin joskus ostanut verkkokaupasta radiolähettimen ja menin sen kanssa sitten yhtenä päivänä kokeilemaan, mitä välineillä syntyisi. Elettiin kevättä ja aurinko paistoi siniseltä taivaalta viikkotolkulla. Siinä sitten ajoin varkaankuruun ja asetin kameran

paikoilleen. Ainoa vaikeus on se,että kukaan ei ole kääntämässä kameraa ja ruudun pitää osua juuri siihen, mihin käännöksen haluaa tehdä.

Kamera on Nikon D3s työjuhta, joka toimii kuin junan vessa. Käýtettynä niitä saa tätä nykyä noin 500 eurolla. Linssinä on 50mm. Noin 90% kuvista tulee otettua tuolla linssillä. 1.8 eli halvin linssi, minkä käytännössä voi kameraan ostaa. Tämän lisäksi matkaan tulee monopodi, johon kamera kiinnitetään ja muovinen paristoilla toimiva laukaisin. Se on halvin mahdollinen, minkä rahalla saa. Ostin kerran kesäreissuun, jotta saan kuvan kävelystä ja nyt otin sen sitten testiin mäkeen.

Se pitää hyvissä ajoin jo laukaista ja sarjallahan tämä tehdään. Useampi huono ruutuhan siihen otetaan, mutta yhtä ruutua varten tässä mennään. Alussa otin muutaman kuvan sarjoja, mutta siitä ei meinannut tulla mitään. Nyt otetaan vähän useampi kuva, että siihen tulee oikea käännös kuvaan. Kyllä se hiomista on vaatinut, että saa osumaan kohdalleen. On aika makeeta hommaa, kun näin ajattelee. Varmaan aika haastavaa voisi olla, jos ei olisi taustaa kuvaamisesta. Tää kuva, jos se ei syntynyt ekalla otolla, niin toinen kerta korkeintaan. Eli suhteellisen hyvä tatsi syntynyt tohon hommaan. Manuaalitarkennus toimii näissä hommissa. Moottorista kun ei koskaan oikein tiedä, minne se sitten lopuksi tarkentaa. Näin ei oikein voi mennä vikaan.

Minkälainen fiilis kuvista tulee kuvaajalle?

Oli ihan hyvä fiilis, kun näki ruudun. Olosuhteet ovat olleet vaikeat, aurinkoa on ollut ja sinistä taivasta, mutta ei juuri koskaan kunnon lunta. Tässäkään kuvassa ei oikein ollut lunta kuin juuri siinä kohdassa, minne käännöksen tein. Pohjimmiltaan hiihtovalokuvaus on kyllä melkoista kusetusta.

Nyt talvella on ajatus ottaa samalla tavalla kuvia Japanissa. Siellä, kun olosuhteet ovat enemmän kuin kohdallaan. Voi tulla ihan makeita ruutuja.

Teksti jan-erik blomberg Kuva Juha Laine

Salla uudistuu

Lapin itärajan tuntumassa sijaitseva Salla tekee uudistuksia talvikaudelle 2022-2023. Sallatunturilla on hyvä vetovoima niin kotimaisten kuin ulkolaisten matkailijoiden keskuudessa. Palveluja on kehitetty ja monipuolistettu kestävällä tavalla ja valinta vuoden hiihtokeskukseksi 2021 oli merkittävä tunnustus hyvin tehdystä työstä.

Näkyvästi parempi valaistus

Sallan tämän kauden näkyvin uudistus on eturinteiden valaistus. Vanhat lamput on vaihdettu led-tekniikkaan. Lisäksi valaisinmäärää on kasvatettu, joten valoa on entistä tasaisemmin rinteessä.Led-tekniikan myötä energiaa säästyy kasvaneesta valaisinmäärästä huolimatta. Myös kilparinteen valaistusta on uusittu led-tekniikalla. Kilparinteen valaistuksen päivitystä jatketaan vielä tulevaisuudessa, mutta jo näillä muutoksilla päästään sielläkin säästämään sähkön käytössä.

Tuntuvasti helpommat hissit

Tuntuvia uudistuksia on tehty etuhissillä ja pohjoishissillä. Molempien hissien vetolaitteita on uudistettu siten, että hissiin pääsy on entistä jouhevampaa.

Sallalaiset lupaavat pohjoishissin lähdön nykäisyn jääneen historiaan. Lisäksi hissiä pystytään ajamaan entistä kovempaa vauhtia, joten matka-aika huipulle lyhenee entisestään.

Etuhissin parannukset puolestaan auttavat saamaan laskijaa saamaan ankkurin helpommin haltuun. Jäykkä vetolaite on ollut hankala niin asiakkaille kuin hissityöntekijälle palvelupisteellä.

Matkailua kestävällä pohjalla Sallassa tehdään koko ajan tärkeää kehitystyötä vastuullisen matkailun edistämiseksi. Matkailu on ollut kovassa kasvussa ja Salla haluaakin tarjota kestävää matkailua jatkossakin. Salla on mukana Visit Finlandin matkailuyrityksille ja -alueille kehitetyssä Sustainable Travel Finland -ohjelmassa.

Tulevaisuus näyttää mitä Sallassa tulee vielä tapahtumaan. Se kuitenkin on selvä, että Sallan tunnelma, ensiluokkaisesti hoidetut rinteet sekä kodikas palvelu ovat sitä, mikä kiehtoo Sallan asiakkaita. Maisemista ei tarvise jatkossakaan tinkiä, sillä uusi Sallan kansallispuisto sijaitsee Sallatunturin itäpuolella, ja laskettelurinteiltä avautuvat mahtavat näköalat kuvankauniisiin erämaamaisemiin.

Sympaattinen Ukkohalla

Ukkohallaan ajessa laskeutuu laaksoon, jonka pohjalla on Syväjärvi. Järven ympärille on kasvanut hiihtokeskuksen lisäksi monipuolinen matkailukeskus mökkeineen, huoneistoineen sekä hyvine palveluineen.

Ukkohalla on suuri matkailukeskus, mutta pienoiskoossa. Kaikki tarvittava on lähellä toisiaan, ja mittakaavat ovat ihmisen ymmärrettävissä. Ukkohallassa voi hyvin lomailla ilman autoa, sillä kaikki palvelut löytyvät kävelyetäisyydeltä toisistaan.

Laskijalle tärkeintä on lumi, jota Ylä-Kainuussa piisaa. Alue on ylänköä ja sen ansiosta Suomen lumisinta aluetta. Luonnon lumetusjärjestelmää tehostaa asiallinen lumitykistö. Eritoten lapsille ja nuorille hoidettujen rinteiden viereiset harvat metsät toitottavat kutsuhuutoa, jota ei voi vastustaa.

Ukkohalla lukuina

» Hissit: 5

» Rinteet: 15

» Parkit: 3 (Junior Snow Park 850 m, Jib Snow Park 300 m ja Halla Snow Park 1 000 m)

» Pisin rinne: 1 400 m

» Suurin korkeusero: 170 metriä

Snowparkkeja on keskuksessa kolme, erittäin helposta haastavaan. Parkeista pidetään hyvää huolta, joten rinteissä nähdään usein myös treeniryhmiä tai kisoja. Keväällä Suomen tunnetuimmat lautailijat ja kuvaajat kokoontuvat Halla Snow Parkiin nauttimaan laskemisesta ja yhdessäolosta Lipi Open -tapahtumassa.

Perheiden mieleen

Alueen helppo hahmotettavuus rohkaisee antamaan lapsille vapauksia omatoimiseen kulkemiseen. Rinteet ovat vierekkäin, joten eksymismahdollisuudet ovat minimaaliset. Ukkohallassa on 15 rinnettä, joten laskijalle riittää vaihtoehtoja. Polveilevat rinneprofiilit haastavat myös osaavan laskijan. Jokaisen perheenjäsenen ei tarvitse lasketella viihtyäkseen Ukkohallassa. Hiihtolatujen lisäksi matkailukylän keskiössä Hotel Ukkohallan kanssa samaan rakennuskompleksiin kuuluvat ravintola, kauppa, keilahalli sekä saunamaailma & spa, joista nauttii myös alamäkikansa.

Saunoja on kaikkiaan yhdeksän erilaista, joten lihaa saa lauteilla palvattua lempeän kosteista löylyistä aina kuivan kipakoihin saakka. Vilvoittelu onnistuu Syväjärven syleilyssä tai kylpylän poreissa.

"Kun kaikki on lähekkäin, aikaa ei kulu siirtymisiin."

The North Facen lippulaivamallisto, Summit Series™, tarjoaa parhaimmistoa vapaalaskuun ja vuorille.

Kolmikerroksinen Verbier FUTURELIGHT™ on ideaali yhdistelmä vapaalaskuvaatteiden ulkonäköä ja vuorten takamaastoihin tarvittavaa suorituskykyä. Veden- ja tuulenpitävä FUTURELIGHT™ -kalvo pitää ihanteellisen hengittävyys-vedenpitävyys tasapainon. Saumaton istuvuus ja aavistus joustavaa stretch-materiaalia takaa laajan liikkuvuuden.

Kauppakeskus Forum 2. kerros Simonkatu 6, 00100 Helsinki

Pohjois-Suomen klassikot huskysafarit, porotilavierailut, lumikenkäily sekä talvipyöräily on Ukkohallassa mahdollista. Huskyajelulle pääsee Ukkohallan vaaran päältä, ja Suomen eteläisin porofarmi sijaitsee pienen automatkan päässä Ukkohallan ytimestä.

Majoitusvaihtoehtoja löytyy rantamökeistä, chalets-huoneistoista sekä Ukkohallan huipulla olevista uusista Sky Cabin Glass -näköalahuoneistoista ja ekologisesta Syväjärven päällä kelluvasta lasi-iglusta.

Putouksia ja erämaista luontoa Vanha sanonta kertoo, että virtaava vesi ei jäädy. Ukkohallan lähistöllä on kolme komeaa vesiputousta, joiden ympärille talvella muodostuu upeita jääpaaseja. Lähimpänä sijaitsee Komulanköngäs, jonka lähistöllä on tulistelupaikka. Hiihtäen matkaa kertyy noin viisi kilometriä ja autolla hieman enemmän. Parkkipaikalta on putoukselle matkaa kolmesataa metriä.

Puolisen tuntia autoilua ja vartti kävelyä, niin pääsee yhden Suomen hulppeimman putouksen, Hepokönkään äärelle.

Kesällä pyöräillään ja liidetään veden pinnalla

Kesällä Kainuun vaarat ja korpimaisemat kutsuvat ulkoilijoita. Syksyllä myös marjastajia, sienestäjiä sekä metsästäjiä. Opastetut reitit lähtevät Ukkohallan kupeesta. Maastopyöräilyn lisäksi hissit pyörivät kesällä alamäkipyöräilijöiden iloksi. Maasto on pääsääntöisesti miellyttävää mäntykangasta. Alamäkipyöräilyreitit ovat enemmän maastoreittejä kuin rakennettuja bike park -reittejä.

Suomen suurin ja maailman pohjoisin kaapelivesihiihtoradan lähtö on Saunamaailman rannasta. Syväjärven ylle on vedetty hiihtohissin kaltainen neljän mutkan rata, jonka vauhti on noin 30 km/h. Vauhdin hurmasta veden päällä pääsee nauttimaan wakeboardilla, vesisuksilla tai polvilaudalla. Mikäli taitoa piisaa, temppuja voi harjoitella reitillä olevista hyppyreistä tai muista obstaakkeleista.

Huoletonta oloa

Kun kaikki on lähekkäin, aikaa ei kulu siirtymisiin. Jos haluaa vaikka pitää pidemmän tauon mökillä, voi suksilla laskea suoraan mökin pihaan ja mennä haluamalle tauolle. Eikä porukan jakaantuminenkaan tuota ongelmia, kun kaikki ovat kuitenkin lähistöllä. Lomailun sietämätöntä keveyttä - sitä on olla Ukkohallassa.

Snowparkkeja on keskuksessa kolme, erittäin helposta haastavaan.

Tahkolla täysi höyry päällä

Kuopion Tahkovuorella paineilmavasarat paukkuvat ja työkoneet hurisevat. Mittavat investointisuunnitelmat muuttuvat todeksi, niin Tahkon päällä, juurella kuin kylälläkin. Tahkolla puhaltavat nyt suotuisat tuulet, joissa alueen hyvällä yhteishengellä on valtava merkitys.

Matkailualalla on perinteisesti ollut paljon erilaisia hankkeita, joiden eteenpäin viemisessä on kulunut paljon kampaviinereitä, mutta tuloksia ei ole julkisuuteen huudeltu. Tahkolla on kampaviinereitäkin syöty, mutta myös laitettu suunnitelmia toimeen. Tahkolla uskotaan, että hyvät asiat tapahtuvat tekemällä. Tänä talvena laskijan on entistäkin mukavampaa olla Tahkolla.

Tahkovuoren huipulle on nousemassa metsäkylpylä Panorama Resort, Hotel & Spa. Hulppeisiin puitteisiin pääsee majoittumaan keväällä 2023. Ensimmäisessä vaiheessa Tahkon huipulle rakentuu uusi, noin 650 m2:n kokoinen metsäkylpylä, 10 maisemasviittiä. Metsäkylpylä maisemasviitteineen sijoittuu Panorama Barin eteläpuolelle ja majoitushuoneet viereisiin metsiin.

”Rakennamme Tahkon huipulle korkealuokkaisen alueen ja luontoon hyvin sulautuvan näköalahotellin ja metsäkylpylän muodostaman kokonaisuuden”, sanoo Panorama Barin yrittäjä Harri Jokela.

Break Sokos Hotel Tahko uudistuu ja laajenee. Kaikki hotellihuoneet ja vastaanotto uudistetaan, osa hotellia rakennetaan jopa kokonaan uudelleen.

Seitsemänkerroksiseen uudisosaan tulee yli 50 maisemahuonetta, monimuotoisia vapaa-ajan tiloja ja katolle uutta ravintolatilaa. Uudistustyöt alkavat alkuvuonna 2023 ja valmistuvat vuoden 2024 aikana.

”Hotelliuudistus on luontainen jatkumo Tahkon alueen muille käynnissä oleville kehityshankkeille, joihin kuuluu muun muassa reitistöjen ja palveluiden kehittämistä, esimerkkeinä Pohjoismaiden suurin vaijeriliuku, pyöräilyreitistöt ja Tahkon huipulle tuleva metsäkylpylä. Tahkon kehittämisen kattotason tavoitteina on luoda Tahkosta kotimaan halutuin ympärivuotinen vapaa-ajan matkakohde ja viisinkertaistaa ulkomaisten matkailijoiden määrä alueella vuoteen 2030 mennessä”, Osuuskauppa PeeÄssän toimialajohtaja Ville Puustinen maalaa.

Helpompaa laskettavaa

Tahko Mountainin eturinteillä on muokattu lasten alueen rinnemuotoja raskaalla kalustolla. Lastenrinteen kallion muotoja on loivennettu, ja Syväri-järven rantapengertä on levennetty. Aloittelevalla laskukansalla on nyt nautinnollisempaa laskettavaa alueella joka jatkossa tunnettaan nimellä Mini Mountain.

Mini Mountainissa oli aiemmin jyrkkä loppu, joka sai monen aloittelijan jännittämään laskunsa onnistumista. Nyt alue on tasaisen loiva. Samalla myös hissejä on uusittu, ja vanhoja paikkoja on muutettu.

”Vanha sompahissi poistuu käytöstä, ja uusi sompahissi tulee alhaalta katsottuna rinnealueen oikeaan reunaan. Uusi katettu

”Hotelliuudistus

jatkumo Tahkon alueen muille käynnissä oleville kehityshankkeille, joihin kuuluu muun muassa reitistöjen ja palveluiden kehittämistä, esimerkkeinä Pohjoismaiden suurin vaijeriliuku, pyöräilyreitistöt ja Tahkon huipulle tuleva metsäkylpylä.

mattohissi sijoitetaan keskelle rinnealuetta”, kertoo Tahko Mountainin omistavan SkiOnen toimitusjohtaja Lauri Suutarinen.

Uudistusten myötä Mini Mountainin sivuun tulee myös pulkkamäki, joten nyt alue on yksi pienten lasten perheille sopiva kokonaisuus.

”Tuleva talvi kerätään kokemuksia ja katsotaan, miten uudistukset toimivat. Muokataan Mini Mountainia paremmaksi, mikäli tarvetta ilmenee.”

Lastenrinteen ympärillä olleiden investointien lisäksi Tahko Moutainilla on panostettu rinnevaloihin lisäämällä energiatehokkaiden ja kirkkaiden LED-valojen määrää. Myös lumetuskapasiteettia on nostettu entisestään.

Investoinneista iloa ympäri vuoden Uusia hissejä tullaan pyörittämään myös kesäisin hissipyöräilijöiden iloksi. Tähän saakka Tahkon kesässä on pyörinyt vain tuolihissi.

”Aloittelevat tai vähän pyöräilleet hissipyöräilijät saavat helpomman lähdön la-

jiin. Bike park -tunnit voidaan jatkossa aloittaa erittäin helpoissa suorituspaikoissa. Tarvitsimme aloittelija-alueen lisäksi seuraavan tason ratoja, joiden jälkeen siirtyä käyttämään tuolihissin ympärillä olevia pitkiä reittejä. Ympärivuotisuus korostuu kaikessa tekemisessämme, Tahkolla on hyvä pyöräilyalueen maine.”

Tulevia kehityshankkeita ovat Tahko Mountanilla lumetusjärjestelmän parantaminen, uusi palvelurakennus sekä tuolihissi.

”Maailma on täynnä kysymysmerkkejä, joten nyt vähän pidätellään tulevia investointeja. Tulevia kausia joutuu budjetoimaan vähän eri tavalla, ei tämä kuitenkaan kokonaisuudessaan pysähdy. Usko Tahkon tulevaisuuteen on kuitenkin vahva.”

Tahko taskuun Matkailu-, ravintola-, markkinointi- ja hiihtokeskusalalla pitkään toiminut TahkoComin hallituksen puheenjohtaja Pekka Vihma luotsaa SmartTahko -hanketta, jonka yksinkertaistettuna tavoitteena on viedä

on luontainen

Tahkon palvelut ja informaatiot ihmisten älypuhelimen täyttämään taskuun.

Hankeyhtiö Tahkon Kehitys Oy on koonnut Vihman johdolla alueen toimijat sekä tarvittavia globaalejakin osaajia samoihin työryhmiin. Mukana on muun muassa Nokia tuomassa näkemyksiä datasiirron suomista mahdollisuuksista.

Yksi esimerkki jo toiminnassa olevasta digitalisoidusta palvelusta on keskusvaraamo tahko.com -alustalla toimiva varausjärjestelmä. Kun mökki tai huoneisto on varattu, huoneiston varaustiedot siirtyvät automaattisesti mökin vuokraajalle tilityksineen sekä veroraportteineen. Lisäksi mökin lämmitys kytkeytyy lämpimämmälle hyvissä ajoin ennen asiakkaiden saapumista. Kun varaus päättyy, eikä uutta majoittujaa ole heti tulossa, lämpötila laskee automaattisesti. Myös siivoojat saavat automaattisesti tiedon mökin tyhjentymisestä. Avaimia ei tarvita, kun automatiikka huolehtii lukon koodeista.

Lisää automatisointeja sekä muita älypalveluita mietitään Tahkolla aktiivisesti. Vihman mukaan uudistus ei ole pelkkää teknologiaa.

”Taustalla on valtava kävijätutkimus, jossa on raakaa dataa, mutta myös tuntemuksiin liittyviä asioita. Haluamme pal-

vella aiempaakin sujuvammin.”

Hankkeen tavoitteena on nostaa Tahkon matkailualue teknologiakehityksen ja älykkäiden palveluiden kärkikohteeksi.

”Tavoitteena on varmistaa Tahkon tiedolla johtamisen ja nykyteknologian hyödyntäminen. Langattomuus, avaimettomuus, TahkoApp ja miehittämätön sähköinen Skibussi ovat kantavia teemoja, joita

ajamme projektilla eteenpäin. Kuluttajille tämä tarkoittaa yksinkertaistetusti sujuvampaa asiakaskokemusta matkan suunnittelusta aina takaisin kotiin saapumiseen saakka.”

SmartTahkossa haetaan myös ratkaisuja energian tuottamiseen sekä käyttämiseen, matkustamiseen Tahkolle ja Tahkon alueella tai vaikka palvelumuotoiluun.

Riihivuori

Perinteikäs Muuramen Riihivuori on saanut uuden vaihteen silmään. Uusi yrittäjä aloitti kaudelle 2021 - 2022, ja muutaman kauden kiinni ollut Riihivuori on päässyt hyvään vauhtiin. Edge otti yhteyttä yrittäjä Janne Andersiniin ja kyseli hieman kuulumisia sekä keskuksen tulevaisuuden suunnitelmia.

Riihivuori Resortin yrittäjä Janne Andersin on pitkän linjan mäkimies. Muun muassa yli 25 vuotta hiihdonopettajahommia paiskinut moniosaaja otti Riihivuoren haltuun kauden 2021-2022 alusta, ja keskuksella onkin hyvä draivi päällä. Tälle kaudelle toimintaa pyritään vakiinnuttamaan ja kohdennetuin investoinnein parantamaan laskijoiden kokemusta Riihivuorella.

Yläkautta rinteille

Riihivuori on poikkeuksellinen keskus erityisesti yleisinfraltaan, sillä keskus on nimittäin ikään kuin ylösalaisin. Iso osa majoituksesta, ravintola ja keskuksen palvelut sijaitsevat keskuksen yläasemalla. Andersinin mukaan vaaranlaella sijaitsevassa minilapissa onkin omalaatuinen tunnelma: kelohirsimökit ja tykkylumi yllättävät vierailijat.

Itse keskuksessa on kymmenen rinnettä ja viisi hissiä. Korkeuseroa laskuihin Riihivuoressa tulee parhaimmillaan 120 metriä ja laskumatkaa mukavat 800 metriä. Riihivuoren itäpuolen rinteet ovat profiililtaan loivempia ja kaudelle 2022 -2023 uudelleen avautuvat pohjoisrinteet tarjoavat haastetta vaativammallekin harrastajalle. Perheen pienimmille löytyy maksuton lastenmaa. Lisäksi keskuksesta löytyy ravintola ja varustevuokraamo. Riihivuoren ympäristöstä majoitusta löytyy noin 350 petipaikkaa pääosin mökkimajoituksina.

Jotain uutta ja jotain vanhaa Pohjoisrinteiden uudelleen avaaminen usean vuoden kiinni olon jälkeen onkin odotettu uudistus ja tarjoaa paljon mahdollisuuksia Riihivuoren kävijöille. Andersin iloitsee pohjoisrinteiden comebackistä ja toteaa tiukemman rinneprofiilin mahdollistavan ratalaskemista sekä laajentavan rinnerepertuaaria harrastajille. Pohjoisrinteille on asennettu kokonaisuudessaan uusittu ja kunnostettu ankkurihissi, joka vie laskijat vaaralle vauhdilla. Myös toiselle ankkurihissille on varaus pohjoispuolella, joten kehittämiskohteita ei siltä osin rinteiltä puutu.

Pohjoisrinteiden kisalaskumahdollisuudet mukava lisä KeskiSuomen profiileihin

Andersin toteaa seuratoiminnan ja ratalaskutoiminnan olevan lähellä sydäntä ja iloitseekin alueen harrastusmahdollisuuksien paranemisesta. Pohjoisrinteiden profiili mahdollistaa noin 30 sekunnin suurpujotteluradan ja noin 40 sekunnin pujotteluradan. Etelä-Suomen tarjonnassa tämä on erinomainen lisä harrastajille. Alkavalle kaudelle on jo sovittu junioreiden aluecupin kisaa, ja keväälle on ajoiteltu Masters-skabaa.

Riihivuori tarjoaa lisäksi erinomaiset mahdollisuudet myös kumparelaskutoimintaan. Riihivuoren perinteiset kumpareet mahdollistavat harjoittelun myös junioreille ja osaltaan tukevat alueen hyviä harjoittelumahdollisuuksia, löytyyhän Laajavuoresta täysmittainen kumpareikko.

Mittavia investointeja ja kehittyvää toimintaa

Pohjoisrinteiden uusitun hissin sekä rinteiden kunnostamisen lisäksi keskuksella on tehty huomattavia investointeja myös hankkimalla toinen rinnekone aiemman yksittäisen koneen taistelupariksi. Toinen kone tuo turvaa laiterikkojen osalta ja tehostaa kunnostamista rinnealueilla.

Myös parkkipuolelle panostetaan. Alkavalle kaudelle on hankittu muun muassa uusia reilejä ja pressejä. Suunnitteluun, sheippaamiseen sekä kunnostamiseen on nimettynä omasta rinneporukasta resurssia ja kakkosrinne onkin käytännössä täysin varattu parkille. Laaja alue mahdollistaa kolme linjaa ja tekemis-

tä noviisista edistyneemmällekin parkkilaskijalle.

Andersin mainitsee myös, että vuokraamon kapasiteetti suksissa on tuplattu sadasta kahteen sataan pariin. Vuokraamolla on myös Pusun testisuksia halukkaille.

Toiminnan jatkuvuus on nyt keskiössä. Andersin kiitteleekin, että Muuramen kunnan kanssa yhteistyö on lähtenyt sujumaan mainiosti. Hyvä yhteistyö antaa kaikupohjaa myös huomattaville investoinneille, jotka kipuavat noin puoleen miljoonaan euroon. Andersin toivookin, että laskijat löytävät Riihivuoreen testaamaan panostuksien tulokset ja nauttimaan hienoista rinteistä!

"Hyvä yhteistyö antaa kaikupohjaa myös huomattaville investoinneille, jotka kipuavat noin puoleen miljoonaan euroon. Andersin toivookin, että laskijat löytävät Riihivuoreen testaamaan panostuksien tulokset ja nauttimaan hienoista rinteistä!"

”Hiihtävä pisnesmies”

Voiko kansainvälisen kasvuliiketoiminnan ja hiihdon yhdistää? Totta kai voi ja sitä Joni Lampinen on tehnyt yli 20 vuoden ajan. Tavoitteena elämässä on hiihtää monipuolisesti hyvässä seurassa kaikki ne ylitsejääväät päivät, mitä perheeltä ja työelämästä ehtii. Tämä elämäntyyli jäi pahemman kerran päälle 25 vuotta sitten kahden Verbierissä vietetyn kauden jälkeen eikä vuoriin ja mäenlaskuun liittyvä kiima tunnu hellittävän.

Perustukset on valettava huolella Lampisen laskuinnostus sai alkunsa perheharrastuksen parista. Muutaman kerran talvella Pohjois-Helsingistä kotoisin olevan Lampisen vanhemmat pakkasivat perheen laskuvälineet ja suuntasivat matkalle Pohjoismaihin tai toisinaan Alppien suuntaan. Hieman kasvettuaan pelkkä ajoittainen perhelomailu laskemisen parissa ei riittänyt tyydyttämään nuoren miehen tarvetta työntää suksensa alamäkeen ja antautua vauhdin vietäväksi. Näin ollen laskeminen pelkkänä ajoittaisena harrastuksena ei riittänyt, vaan oppia mäenlaskuun oli saatava jostain paljon kokonaisvaltaisemmasta. Opiskeluaikoina piti vaihto-oppilaspaikkaa katsoa sillä silmällä, että mäkeen pääsisi huomattavasti enemmän. Ajatus Alpeilla vietettävästä vaihdosta alkoi kyteä Lampisen mielessä. Yhden jos toisenkin asian summan vuoksi ajatus ei kuitenkaan koskaan päässyt täyteen lentoon, sillä oikeaa aikaa eikä paikkaa oikein löytynyt. Ajatus ajasta Alpeilla ei jättänyt miestä rauhaan ja tradenomiopintojen jälkeen ennen toimistoon siirtymistä Lampinen päätti

ottaa pienen tauon ja lähteä Alpeille laskemaan. Kun pirulle antaa pikkusormen, niin se vie koko käden ja näin kävi miltei myös Lampiselle. Yhden kauden kokemus puraisi niin, että alppiaurinkoa oli saatava lisää ja niin toinenkin kausi kului vuorten äärellä Verbierissä. Kausilaisen arki oli sitä normaalia ihannetta. Päivät kuluivat pääasiallisesti puuterikenttiä laskiessa ja illat taskurahaa kerryttämässä normaaleilla kausilaisen töillä muun muassa baarityöntekijänä. Aika hiihtopummina oli Lampisen mielestä nuorelle miehelle paras tapa käyttää aikaa.

”Se oli ikään kuin living the dream -tyylistä elämää. Mäessä oltiin niin paljon, että nykyisin sitä ihmettelee, miten se on ollut fyysisesti mahdollista”, muistelee Lampinen. Opiskeluaikojen jälkeen ajatus mäenlaskusta ei missään vaiheessa poistunut uraputkeen astuneen Lampisen elämästä. Kuukausi sieltä ja viikko toisaalta oli nipistettävä mäkihommia varten. Laskupäivien maksimoiminen oli jatkuvasti takaraivossa takova ajatus, jota ajatellen kalenteria organisoitiin parhaaksi katsomalla tavalla.

Arollan portaissa tulossa ihmisten ilmoille vihkoon menneeltä Haute Routelta.

Matkalla "Pitäiskö sittenkin" kuruun Hannu Kukkosen kanssa. Yksi kauden 2022 parhaista laskuista.

Miten yhteistyöllä Kimi Räikkösen kanssa kasvatettiin liiketoimintaa, tunnettuutta ja kansainvälisyyttä. Illalla juhlittiin 100M€ liikevaihtotavoitteen saavuttamista.

Teksti: Jan-Erik Blomberg Kuvat: Joni Lampisen albumi

Hiihto keskiössä

Toisin kuin osalle Lampisen laskuystävistä, niin Alpeille juurtuminen ei koskaan käynyt Lampisen mielessä. Lopulta ajatus aikuisesta elämästä saavutti vuorilla elämää viettävän miehen.

”Jossain vaiheessa sitä alkoi ajattelemaan, että tässä on pakko mennä ikään kuin oikeisiin töihin ja yrittää siinä sivussa hiihtää niin paljon kuin mahdollista” tuumailee Lampinen. Missään vaiheessa ei ollut mielessä, että hiihtopummielämän jälkeen Alpeista olisi tullut koti, vaan Suomeen piti palata. Hiihtämisen Lampinen mahdollisti ottamalla lomarahat lomana, tekemällä ylitöitä ja olemalla palkattomalla vapaalla. Nykyään perheellisenä toki mennään perheen ehdoilla ja jotain hommia sitä on tehtävä, että laskut saa maksettua. Lampinen onkin myynyt itselleen ajatuksen perheen, työn ja laskettelun pyhästä kolminaisuudesta, jotka kaikki kulkevat hyvässä harmoniassa ajankäytön suhteen.

”Kaikille sitä yrittää antaa mahdollisimman paljon ja samaan aikaan saada kolminaisuuden palasista mahdollisimman paljon takaisin. Jokaiselle asialle tulee löytää oma tila ja aika ja samalla yrittää nauttia niistä kaikista. Onneksi muukin perhe nauttii laskettelusta ja laskemista harrastetaankin koko perheen voimin, sanoo Lampinen”.

Työ ja laskettelu

Työn ja rakkaan harrastuksen nivouttaminen on usein hyvinkin hankalaa, ellei jopa mahdotonta. Lampisen suhteen tilanne ei kuitenkaan ole näin. Vuonna 2008 Vaconilla aloitettuaan töiden kautta avautui mahdollisuus olla tekemisissä alppihiihdon ja laskemisen parissa. Lasketteluhisseissäkin

Ape Majavan ja Saana Saltevon 7star ylläpidossa Lyngenissä. Kelit oli mitä oli, mutta skini kulki ja muutama hyvä mäki saatiin.

Pallaksen Pyhäkuru on ihan must do lasku keväisin. Suomihiihtoa ja lappia parhaimmillaan.

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

käytettäviä taajuusmuuttajia valmistava Vacon oli jo muutaman vuoden ajan ollut miesten ja naisten alppimaajoukkueiden pääyhteistyökumppani. Niinpä kuin taikaiskusta pääsi tuore markkinointiviestintäpäällikkö toteuttamaan laskemista hieman eri perspektiivistä. Samalla avautui myös mahdollisuus hypätä suoraan alppimaailman syvään päätyyn.

”Yhteistyön kautta tehtävä laskeminen ei aina tarkoita sitä, että seistään suksilla, vaikka sitäkin pääsee tekemään. Laskeminen yritystoiminnassa on paljon muutakin ja sen huipentumana on tapahtumat, joiden parissa pääsee viettämään aikaa niin liikekumppaneiden kuin alppitähtienkin parissa, sanoo Lampinen.”

Vaconin aikona yhteistyökuvioita tehtiin muun muassa Kalle Palanderin, Andreas Romarin, Markus Sandelin ja amerikkalaisen Resi Stiglerin kanssa. Vacon hyödynsikin aktiivisesti kumppanuuksiansa muun muassa markkinointiviestinnässä. Asiakasaktivitettejä järjestettiin myös kilpailuiden ja harjoitusleirien yhteydessä. Kumppanuuksien kautta tie on kaksisuuntainen. Myös tuen vastaanottaja Ski Sport oli järjestämässä omille tukijoilleen mahdollisuuksia olla tekemisissä laskemisen kanssa omissa sidosryhmäaktiviteeteissa ja bisnesseminaareissa. Tällä tavalla liiketoimintaa tehtiin laskemisen välityksellä. Hiihdon kautta ja hiihdon sivussa tehtiin monenlaista vaikuttajamarkkinointia ja kasvatettiin brändin tunnettuutta.

Lampisen mielestä taustavaikuttamista ja urheilijayhteistyötä voisi Suomessa olla huomattavastikin enemmän.

”Olisi hienoa nähdä enemmän yrityksiä ja henkilöitä mukana tekemässä suomalaista urheilua tunnetummaksi ja menestyneemmäksi sekä samalla kasvattaa oman liiketoiminnan arvoa. Myös se, että esimerkiksi alppihiihto olisi enemmän esillä, niin sillä olisi suurempi rooli kuin mikä sillä tällä hetkellä suomalaisten mielissä on.”

Lampinen uskoo, että nuori sukupolvi esimerkkinä Isabel Rautio nousee vielä ja tulevaisuudessa syntyy uusia Palandereita ja Poutiaisia.

Kilpaurheilussa ja kasvuyrityksen viemisessä eteenpäin on samanlaisia piirteitä

Samalla tavalla kuin huippu-urheilussa, niin myös liike-elämässä pitäisi olla selvitettynä itselleen, että tietää, mitä on tekemässä. Pitää olla suunta kunnossa, eli täytyy olla visio siitä, minne ollaan matkalla ja miten. Myös taustatyö ja kotiläksyt tulee olla hoidettuna ja strategia jalkautettuna. Kalle Palanderia lainatakseen Lampinen toteaa, että kun jokaisena päivänä tekee paremmin kuin parhaansa, niin luultavasti pääsee huipulle. Samoja lainalaisuuksia löytyy liike-elämästä. Pärjätäkseen kilpailussa on oltava parempi kuin vastaavaa liiketoimintaa tekevä kaveri ja käyttää omia vahvuuksiaan. Voi olla, että se vaatii hieman enemmän verta, hikeä ja kyyneleitä kuin kilpailijalta, mutta todennäköisesti lopussa seisoo kiitos. Sitoutuneisuus ja usko omaan tekemiseen tulee säilyttää. Poukkoilu tai päivästä toiseen uuden linjan etsiminen tuskin vie haluttuun lopputulokseen. Jääräpäisyys ei tietenkään ole tapa tehdä liiketoimintaa ja kasvuyrityksille tyypilliset nopeus, innovointikyvykkyys sekä vahva asiakasfokus tulee pitää kirkkaana mielessä.

”Esimerkiksi Vacon oli alallaan haastajan roolissa ja haastajan rooli on yleensä helpompi kuin markki-

naykkösen rooli, joka puolustaa paikkaansa. Alppihiihdon kautta saatiin rakennettua hienosti Vacon-tarinaa ja sitä kautta kasvatettua liiketoimintaa. Alppihiihdon avulla erottauduimme muista alalla toimivista yrityksistä ja saimme tietyn markkinaposition ja voittamisen asenteen. Omalla tavalla toimme huippu-urheilun tekniselle, teolliselle alalle – tavalla, mitä meidän sektorillamme ei kukaan ollut vielä tehnyt. Kliseisesti sanottuna ajattelimme laatikon ulkopuolelle. Samoja elementtejä ja hyviä tuloksia olemme tehneet Iloqilla yhdessä Kimi Räikkösen kanssa 2019 - 2022. Tärkeää on löytää oma polku ja rakentaa sitä määrätietoisesti.”

Hyvä kumppanuus

Urheilu on brändin rakentamisessa helpompi hyödyntää kuin moni muu asia. Varsinkin b2b- liiketoiminnassa vuorovaikutus urheilun kautta toimii erinomaisesti elämysten ja yhteisten kokemusten kautta. Urheilu on hyvin helposti liitettävissä markkinointiviestintään, sisällöntuotantoon ja sitä kautta brändin rakentamisesta saa paljon laajempaa ja leveämpää. Kumppanuuksissa on kyse siitä, paljonko sitä aikoo hyödyntää ja käyttää. Kaikista suurin lasku on sellaisessa kumppanuudessa, missä maksetaan aloitusmaksu, mutta ei ymmärretä hyödyntää kumppanuuden tuomaa arvoa. Jos taas on osaamista ja osaa hyödyntää kumppanuuden hyvin, niin mukaanlähtölaskun hinta ei ole lainkaan kallis. Jos osaamista ei omasta takaa löydy, niin sellaiseenkin löytyy keinot. Lampinen toivoisikin, että moni yritysjohtaja näkisikin mahdollisuuden käyttää ulkopuolista osaajaa sen sijaan, että sanoisi alkumetreillä, että talosta ei osaamista löydy ja ajatus urheiluyhteistyöstä tyssää heti alkumetreillä.

”Hyvä kumppanuus on sellainen, joka allekirjoittaa samat arvot ja näkee asiat tietyllä tavalla saman suuntaisesti. Arvomaailman tulee olla yhtenevät. Molempien osapuolten on oltava omalla tavallaan itsekkäitä, mutta silti asioita tehdään yhdessä. Kummallakin on omat tavoitteet ja niistä tulee keskustella avoimesti ja luovimisen kautta molemmilla osapuolilla pitää olla sellainen tunne, että kumpikin saa

kumppanuudesta sen, minkä on ajatellut.”

Lampinen itse on aina lähtenyt siitä, että kumppanin agenda menee aina oman agendan edelle ja asioissa edetään kumppanin ehdoilla. Yhteisiä aikatauluja sovitetaan kalenteriin niin, että kumppani pystyy täysipainoisesti suoriutumaan harjoittelusta ja kilpailuista.

”Ja ennen kaikkea kasvutarinan tulee olla yhteinen. Siinä missä yritys kasvattaa toimintaansa, niin myös urheilija kasvaa omassa tekemisessään.”

Kumppanuuksien tuomia huippuhetkiä Lampinen muistelee, miten Kalle Palander oli varma toimittaja. Maailmancupeissa Palander laski usein itsensä kympin sakkiin.

”Se on aina juhlanhetki, kun näkee onnistumisia.” Toinen erittäin hyvä muisto on se, kun Schladmingin alppiyhdistetyn kilpailussa Andreas Romar laski neljänneksi. Pronssinen MM-mitali jäi vain neljän kymmenyksen päähän. Sitä ei varmaan moni osannut odottaa. Suorituksia oli upea olla seuraamassa asiakkaiden kanssa aivan lähituntumassa.”

Myös Tanja Poutiainen oli jatkuvasti tapetilla. Upean uran tehnyt Poutiainen oli yksi varmimmista laskijoista. Näistä yksilön uskomattomista venymisistä tulee usein onnistumisen tunnetta, joka tuntuu myös omissa luissa ja ytimissä.

”Se luo sellaisen voittajatunteen koko kaikkiin, jotka ovat mukana vieraina kilpailuissa. Sitä ei ole pelkästään kumppanina kilpailuissa, ottamassa vain itse onnistumista vastaan vaan kyllä se tunne leviää koko siihen ryhmään, jonka kanssa siellä ollaan kokemassa tapahtumaa. Mutta sehän on yksi syy olla mukana kumppanuuksissa, että sieltä tulee sellaista tunnetta jaettavaksi.”

Kumppanuus avaa myös monia ovia sy-

vemmälle lajiin. Yhteistyökumppanina katsomon puolella on mahdollista oppia tuntemaan lajin parissa töitä tekeviä ihmisiä, yrityksiä ja tietenkin myös laskijoita.

Sitä pääsee lähemmäs lajia, lähemmäs sitä tunnetta, mikä laskijalla kenties on kilpaillessaan. On mahdollista keskustella ihmisten kanssa, jotka valmistavat laskijoita suoritukseen tai valmistavat tietyn henkilön monot. Yhteistyökumppanuuksien kautta pääsee hyvinkin lähelle itse tekemistä. ”Muistan senkin kerran, kun olin Kitzbühelin lähtöportilla. Se mikä näky radan lähtöportilta laskijaa odottaa on niin hullu, että useimmilla menisi kerrasto pesuun ajatuksesta, että pitäisi työntyä tuohon rinteeseen ja vielä laittaa paketti kasaan. Siitä tulee ymmärrys, mitä se touhu oikeasti on. Se on hyvin erilaista, kuin seurata lajia televisiosta. Sitä pääsee kumppanuuksien kautta niin lähelle lajia, että seuraava askel on suurin piirtein se, että on itse vetämässä kilpailuhaalaria päälle.”

"Urheilu on brändin rakentamisessa helpompi hyödyntää kuin moni muu asia. Varsinkin

b2b- liiketoiminnassa vuorovaikutus urheilun kautta toimii erinomaisesti elämysten ja yhteisten kokemusten kautta."

Ape Majavan kanssa virvelöimässä dinneriä pöytään. Ei jäänyt nälkä!

Asiakkaiden kanssa F1 varikolla Belgian Spassa laittamassa Kimin kisataktiikkaa ja jarrutuspaikkoja kuntoon.

Vallon d' Arbi Sivieziin ja Sionin laaksoon. On hyvä laskupäivän lopetus ja siitä moikkaa afterille Tero Repoa.

Joni Lampinen

» Mukana kasvattamassa Vaconia 20 maasta yli 30 maahan ja liikevaihtoa 200M eurosta 440M euroon

» Mukana kansainvälistämässä

iLOQ:ta Pohjoismaista globaaliksi yritykseksi ja kasvattanut liikevaihtoa 40M eurosta yli100M euroon

» Paras lasku maailmalla: Hakuba, Japani

» Paras lasku Suomessa: Ridni, Kilpisjärvi

» Suosikkipaikat: Verbier, Levi

» Suosikki afterski The Loft, Verbier

Realpekka päiväretki Brusonista Mont Rogneux:lle. Hauskaa ja fyysisesti rankkaa. Toimistohiki tulee varmasti. Kerran talvessa on hyvä vähän hikoilla.

Digitaalinen tunturi

Digitalisaatio ja vastuullisuus ovat tulleet vahvaksi osaksi laskukokemusta. Tänä päivänä varsinkin johtavissa hiihtokeskuksissa, kuten Levillä, asiat rakentuvat vahvasti digitaalisen kokonaisuuden ympärille. Kokemus alkaa heti siitä, kun astuu majoituksen ovesta sisään tai ostaa hissilipun netin kautta etäkorttiin. Ajatuksena on tehdä matkaajalle mahdollisimman helppo ja miellyttävä lomakokemus tai mahdollistaa hissiyhtiön henkilökunnalle mobiilisti pääsy oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Nykyisin digitaalista pääsynhallintaa valmistavan Iloqin palkkalistoilla oleva Lampinen näkeekin oman roolin sekä hiihtokeskusten palveluiden käyttäjänä että samalla edustamansa yrityksen ratkaisuiden kautta mahdollistajana. Asiakaskokemuksen parantaminen ja helpottaminen on Lampiselle arkipäivää. Iloqin jalanjälki näkyy tänä päivänä Levin ja Tahkon lisäksi myös muualla Pohjoismaissa. Tämän lisäksi Keski-Euroopan saksankieliset alueet ja Ranska ovat Iloqin markkina-alueita. Tavoitteena tulevaisuudessa on askel kerrallaan saada myös jalansijaa Pohjois-Amerikassa.

Levillä viihtyy

Koronan iskiessä maailma sulkeutui. Lampinen itse viettää mieluusti aikaansa Levillä, ja osa korona-ajasta kului perheen mökillä etätöitä tehdessä. Koronan alkaessa ja keskuksen mennessä kiinni tapahtui laskeminen lähinnä lihasvoimin, mutta nyt rajoitusten hellittäessä mäkeen on ehtinyt töiden ohessa nauttimaan laskettelusta.

”Kyllähän se on hienoa viettää aikaa Lapissa. Päivät tekee töitä ja illalla sitten mäkeen ja mikä parasta niin lähellä sijaitsevat Ylläs ja Pallas, mikä moninkertaistaa tarjonnan.”

Tulevaisuus

Tulevana talvena laskeminen on vahvasti Lampisen suunnitelmissa. Silmissä kiiluu Lapin tunturit mutta myös Alppien huiput ja helihiihtoreissu Georgian lumisille vuorille. ”Kausi tuli avattua Levin maailmancupia seuratessa, mutta eiköhän tässä kaikenlaista mäenlaskua ehdi harrastamaan.” Lampisella on seuraavaksi vuorossa muutto Pohjois-Amerikkaan, minne Iloq on ottamassa harppausta Lampisen johdolla. ”Tulee töiden kautta nyt oltua PohjoisAmerikassa ja toivottavasti USA-Kanada -akselilla tulee tutustuttua laskukulttuuriin ja sitten keväällä Kilpisjärvi ja Lyngen -osastoa. Jos edes jotain tuosta ehtii toteuttamaan, niin eikös se kuulosta jo ihan hyvältä talvelta”

Evästaukoa ja patsastelua Haute Routella 2016. Noihin maisemiin ei kyllästy koskaan.

JACKSON HELMET JACKSON HELMET

Skiers Haute Route tai toiselta nimeltään Urner

Haute Route on hieno ja vaativakin vaellushiihtoklassikko kahden kuuluisan alppikeskuksen, Andermattin ja Engelbergin, välillä.

Kuuluisin Haute Routehan Alpeilla eli siis ”reitti ylhäällä” kulkee Chamonix`n ja Zermattin välissä. Alkuperäinen Haute Route löydettiin ja vaellettiin ensimmäisiä kertoja englantilaisten toimesta 1800-luvun puolivälin paikkeilla. Suksilla tuo väli hiihdettiin ensimmäisen kerran 1911. Reitit on tehty seuraamaan kauneimpia maisemia ylempänä vuoristossa siten, että päivämatkat ovat sopivia ja niitä voi varioida porukan kunnon ja mieltymysten mukaan.

Skiers Haute Route reititettiin rungoltaan nykymuotoonsa 1980-luvun alussa. Skiers Haute Routen reitti on etäisyyksiltään lyhyempi kuin Chamonix-Zermatt, mutta se tarjoaa vastapainona suurempia nousumetrejä, pidempiä sekä jylhempiä laskuja ja useampia huiputuksia. Skiers Haute Route on tehty laskijan nautintoa maksimoiden. Normaalisti reittiin käytetään aikaa viisi päivää, mutta eri variaatioita tietenkin löytyy.

Itse olin haaveillut jo useampana talvena reitin kokemisesta, ja keväällä 2022 sitten lähdimme. Olimme kasanneet tutun porukan kokeneista laskukavereista, ja vuoristo-opas Juho Lukkari oli suunnitellut toteutettavan reitin muutaman mahdollisen variaation kera. Olimme liikkeellä maaliskuussa, joka normaalisti on enemmänkin alkukautta reitin toteutukseen, mutta sääolosuhde osoittautui hyvinkin keväiseksi vaellusviikkomme aikana.

Teksti: Sami Sarsama Kuvat: Janne Järvinen, Juho Lukkari ja Sami Sarsama

Harjanteella Chli ja Gross Griessenhornin välissä.

freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Haute Route SKIERS

Vaellushiihtoklassikko Sveitsissä

Matkaan lähdettiin Realpista hyvinkin keväisissä olosuhteissa

Kohti lunta

Lensimme Geneveen, josta Juho haki meidät kyytiin ja matkasimme Engelbergiin ensimmäiseksi yöksi viimeisiä ostoksia, pakkailuja ja valmistautumista varten. Reissuhan siis toteutettiin vaellushiihtoja jäätikkövarusteilla ja yöpymiset tapahtuivat reitillä olevilla vuoristomajoilla. Meidän reittimme oli suunniteltu siten, että kaikki majat olivat miehitettyjä yhtä lukuun ottamatta. Näin ollen mukaan piti pakata yhtä majaa varten illalliset ynnä muut.

Liikkeelle

Seuraavana aamuna jätimme siviilikamppeet hotellille säilytykseen, hyppäsimme autoon ja matkasimme kohti lähtöpaikkaa Andermattia/ Realpia (1540 m). Realpissa olikin sitten aika laittaa skinit suksenpohjiin, reput selkään ja aloittaa ensimmäinen nousu kohti Albert Heim Huttea (2539 m).

Nousua oli luvassa heti noin 1000 metriä, ja keli oli alusta asti keväisen hikinen. Iltapäivällä saavutimme ensimmäisen majapaikan, ja pienen välihuikan jälkeen teimme vielä pienen ekstrakierroksen, jossa pääsimme laskemaan ensimmäiset käännökset myös alamäkeen. Lumi alla tuntui keväiseltä ja mukavalta sujutella. Homma oli lähtenyt mukavasti käyntiin. Päivän päätteeksi maittava illallinen ja siitä nopea siirtyminen unille ja odottamaan aamun valkenemista.

Matka jatkuu- jyrkempää ja jylhempää Hyvän aamupalan ja -kahvin jälkeen lähdimme lyhyen laskun jälkeen nousemaan kohti seuraavaa solaa ja uusia maisemia. Nousimme aluksi noin 500 nousumetriä Winterluckeen, ja solasta alkoi pitkä lasku Chelen Alpin laaksoon. Lisää nousua sekä laskua upeissa maisemissa, ja iltapäivällä saavutimme seuraavan majan Chelen Alp-hutten (talvimaja eli miehittämätön). Kokonaisnousua päivän aikana kertyi noin 1500 metriä. Sukset mökin seinää vasten (tai oikeastaan alle suojaan) ja mökin lämmittämiseen, huoltohommiin ja ruuan laittoon. Uni tuli aika mukavasti kaikille illan päälle touhuamisen jälkeen.

Matka jatkuu ja majat vaihtuvat Seuraavana aamuna sama toistui eli aamupala, vesipullot täyteen, kamppeet reppuun ja suksien päälle. Tulevana kolmena päivänä pääsimme laskemaan hienoja kuruja, ylitimme suuria jäätiköitä, hikoilimme etelän rinteillä, kiipesimme kallioharjanteita sukset selässä ja teimme käännöksiä mukavalla kevätlumella. Puuterikäännöksiä sai viikon aikana hakea aika lailla, mutta toisaalta stabiili lumitilanne mahdollisti muutaman jyrkemmän mäen laskemisen. Chelen Alpin jälkeen

Juho Lukkari nauttii firnikurusta kohti Göchenenalpjärveä.

Afterski-tunnelmissa Chelenalpin majalla.

Jäätikköluola reitille osuvalla Wallenburfirnin jäätiköllä.

matkamme jatkui Susterhornin (reitin korkein kohta 3502 m) kautta todella upealla paikalla ollelle Tierberglhuttelle. Siitä jatkoimme Gwächtenhornin ja Chli Griessenhornin kautta Maientalin keväiseen laaksoon, jossa olimme samalla reittimme matalimmalla kohdalla (1327 m). Laaksossa oli kevät jo yllättävän pitkällä, ja majatalon pihassa tarkeni hyvinkin shortseilla ja t-paidalla.

Engelberg näköpiirissä

Viimeisenä päivänä oli nousua vielä jäljellä reilu 1500 metriä, mutta motivaattorina toimi tuleva pitkä lasku alas Engelbergin laaksoon ja ansaitulle oluelle. Päivä eteni mallikkaasti, vaikkakin jalka jo hiukan painoi viiden nousupäivän rasituksesta. Muutaman välisolan jälkeen saavutimme Chuefadpassin ja pitkä 1800m vertikaalimäki kohti Engelbergin laskua saattoi alkaa. Kaikilla oli vielä mukavasti jalkoja laskuun ja siitä nauttimiseen. Alasiirtymän, pikku kävelyn ja bussimatkan jälkeen huomasimmekin olevamme Engelbergin yhdellä monista terasseista nauttimassa ansaittua olutta. Tai kahta. Hieno viikko, hienot kaverit ja upeat vuoret. Yksi hieno reissu takana. Skiers Haute route - voi suositella.

Meidän Skiers Haute Route

» Kuusi päivää ja viisi majaa (yksi talvimaja)

» Kokonaisnousu noin 7500m

» Maaliskuu 2022 (paras ajankohta maalis-huhtikuu)

» Varustus: Vaellushiihtovarustus, jäätikkövarustus, hakku ja jääraudat

» Pääosin vaellettiin 2000 - 3000 m korkeudessa

» Reitillä löytyy eri variaatioita nousuihin ja laskuihin

» Lennot Geneve ja basecamp Engelbergissä, jossa yksi yö hotellissa ennen ja jälkeen

Yksi reitin huiputuksistaChli Griesshorn 2852m.

Teemu Suojapelto nauttii kevätlumesta.

Upean viikon lopuksi on mukava kippistellä.

PARAS TARJOUS SELÄLLE JA UNELLE

Like no other

Selkäliitto ja Uniliitto suosittelevat vain aitoa Tempuria!

TEMPUR SONATA -tyynyn

ostajalle TEMPUR-unimaski

KAUPAN PÄÄLLE, EDUN

ARVO 49 €!

TEMPUR Sonata -tyyny alk. 183 €

Aito TEMPUR-parivuode alk. vain 2195 € (3072 €)

Runkosänky, jossa vankka kotimainen vuodepohja tukee TEMPURpatjan ergonomisia ominaisuuksia.

Pikajuoksija Anne-Mari Korte ja maailmanmestari Eva Wahlström

Suosittelen Tempuria!

Tempur Brand Store

Iso Omena ESPOO Sello ESPOO Ainoa HELSINKI Helsinki Outlet HELSINKI Itis HELSINKI Kamppi HELSINKI Tripla HYVINKÄÄ Willa

Alpeilla

Peuramaalla juhlittiin marraskuun alussa hiihtokoulun 50-vuotistaivalta. Lähes 80 eri aikakausilta olevaa hiihdonopettajaa kunnioitti läsnäolollaan ”Retro After Ski” -henkistä tapahtumaa. Illan ohjelmassa oli alppihenkistä ruokailua, tietovisailua, puheita ja värikästä rinnemuotia, tanssia sekä upeita kohtaamisia vuosikymmenien takaa. Nostalginen kuvahistoriikki kautta aikojen kertoi eri aikakausien väline- ja rinnekulttuureista. Parhaat retroasut palkittiin, ja muistoksi saatiin paljon iloisia, retrohenkisiä ryhmäkuvia. Illan kruunasi Alppi- ja Freestylehiihdon lajiliitto Ski Sport Finland ry:n Peuramaan hiihto-

1. Hiihtokoulun kautta ratalaskua harrastamaan, tuuletusta hyvässä seurassa: Kalle Palander, Janne Uotila, Aino Ranta, Malla Heikkinen, Aldo Rossi, Ted Uotila ja Patrik Saramaa Kuva: Mikael Tuulio

2. Ski Sport Finlandin hopeisen ansiomerkin vastaanotti kirkkonummelainen, vuonna 1989 aloittanut, edelleen toiminnassa mukana oleva hiihdonopettaja ja valmentaja Harry Lindström. Kaikki kuvan hiihdonopettajat ovat myös valmentaneet alppiseuroissa. Ylärivissä: Tuomas Timonen, Petri ”Viki” Mikkonen, Harry Lindström, Max Stenbäck, Pernilla Stenbäck, Patrik Sillman. Alarivissä: Ina Sohn-Rajamäki ja Mathias Eriksson Kuva: Annika Mannström

3. Teksti: Kiitos kuvan aktiiviselle ”Peuris 50 v” työryhmälle, joka ”kippari” Ina SohnRajamäen aloitteesta järjesti juhlan. Somistuksista vastannut Pernilla Stenbäck antaa lumikasteen Veera Peltomaalle, takana Ina Sohn-Rajamäki ja vas. Leo ”Leksa” Kuisma, oik. Juha Lomma. Leksa piti ansaitusti Peuriksella 37 vuotta opettaneena juhlien historiikki puheenvuoron. Menneiltä ajoilta pyöri myös upeat 700 valokuvaa. Kuva: Annika Mannström

4. Kaikki ladut johtavat Peurikselle, alppimasterkisoja laskevat Mico Wrede ja Tom Karlemo muistelivat opeaikoja Peuramaalla. Tom pyörittää myös triggerboy62 IG-kanavaa ja muusikkona toimi myös juhlissa vierailevana solistina! Kuva: Annika Mannström

5. Parhaat asut palkittiin ja kunniamaininnan saivat: Terhi Ormio, Ville Tolkki, Mathias Eriksson ja Emilia Åman. Voittajiksi valittiin peuraksi pukeutunut Camilla Lindström ja ”ratatykki” Jori Brannik. Palkinnoksi ojennettiin Jimmy Petterssonin Skiing Around The World VOL 1 ja VOL 2 kirjat, missä Peuramaakin on mainittu. Kuva: Ina Sohn-Rajamäki

koululle myöntämä Hopeinen Huippu nro. 21 -ansiomerkki kiitok seksi suomalaisen alppihiihdon edistämisestä sekä urheilullisten ja kasvatuksellisten päämäärien hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä. ” Olette toimineet viidenkymmenen vuoden ajan opettaen ja kasvat taen alppilajeille uusia harrastajia, kiitos siitä.” -Tästä on hyvä jatkaa seuraavalle 50-vuotiskaudelle!

Suomen eteläisin laskettelukeskus

Kirkkonummen Peuramaa on monen pääkaupunkiseudulta kotoi sin olevan lapsen ja perheen ensirinne. Vuonna 1972 kirkkonum melainen visionääri, Hilding Nyberg avasi ensimmäisen rinteen

Puoli vuosisataa ansiokasta hiihdonopetusta Peuramaan

Suomen eteläisin hiihtokoulu palkittiin Ski Sport Finlandin ansiomerkillä

4.

5.

Iloiset, noin 80 Peuramaalla vaikuttanutta hiihdonopettajaa tulivat juhlimaan hiihtokoulun 50 vuotista taivalta ”Retro After Ski” -henkeen. Vuosien saatossa rivissä on ollut lähes 200 opettajaa. Martti ”Mara” Kalpala (kuvassa 5.oikealta) luopui Peuramaasta vuonna 2011. Hiihtokoulu jatkoi omana yhdistyksenä vuoteen 2014 saakka, jolloin Peuramaan Hiihtokoulu ry:n toiminta siirtyi osaksi Janne Uotilan vetämää

Peuramaa Ski Oy:n toimintaa. Kuva: Annika Mannström

oman maatilansa maille. Samana vuonna käynnistyi Peuramaan hiihtokoulun toiminta. Sen perustaja Kalevi ”Kale” Konoi oli myös edelläkävijä monessa asiassa. Kalen asiakaslähtöinen toiminta sekä hiihtotaidon jalkauttaminen mahdollisimman monelle uudelle lajin harrastajalle innosti sekä opettajia että oppilaita. Alkuun laskettelukurssit olivat viikkokursseja, myöhemmin pääpaino muuttui nykyisen mallin mukaisesti myös viikonlopuille ja loma-aikoihin.

Ripaus Freestylea

Vuosien varrelle mahtuu paljon mukavia muistoja. Roger ”Roge” Talermo muisteli hiihtokoulun juhliin lähettämässään terveh-

dyksessä, kuinka freestyle tuli Peuramaalle:”Hilding Nyberg soitti minulle vuonna 1977, että tulisin juttelemaan hänen kanssaan, Keskustelimme hänen kotitalonsa vintillä, jossa hänellä oli toimisto. Hilding ehdotti, että rakentaisi minulle oman rinteen, minne asennettaisiin valot ja puusta tehdyt pysyvät hyppyrit. Näin tehtiin ja Roger Talermo Freestyle School aloitti Peuramaalla toimintansa. Eipä ole muut rakentaneet omia rinteitä”. Roge Talermo on yksi Suomen freestyle hiihdon uranuurtajista ja moninkertainen lajin Suomen mestari. Nykyään freestylestä kehittynyt parkkilasku on lasten ja nuorten suuressa suosiossa.

Alppipolku ja ratalaskua

Peuramaan nykyinen vetäjä ja hiihtokoulusta vastaava Janne Uotila kiittää nykyistä hiihtokoulua ja toivottaa kaikki tervetulleeksi oppiin Peuramaalle: ”Hiihtokoulumme luo hyvät sosiaaliset ja urheilulliset valmiudet aikuisille ja lapsille. Monet lapset innostuvat jatkamaan polkuaan suositussa Kalle Palander -ratakoulussa ja innokkaimmat siirtyvät edelleen Peuramaa Slalomin valmennusryhmiin.

Tavoitteena on jatkaa myös ”Peuriksen” ratalaskuperinnettä, ja saada Kirkkonummelta tulevaisuudessakin vähintään yksi laskija maailman huipulle.”

Ski Sport Finlandin tervehdystä siteeraten: Jatkakaa ansiokasta työtä, onnea ja menestystä jatkoon!

Lisätietoja: www.peuramaa.fi

ASIAT JA VÄLINEET MUUTTUU, MUTTA KELLARIN OSOITE PYSYY. AMMATTITAIDOLLA VUODESTA 1988

on optimissaan, kun haluat monot, joista ei suorituskyky lopu, kun lasket koko päivän rinteessä tai sen ulkopuolella. Monojen erittäin napakka 130 Flexi pitää siitä huolen. Flexi ja monon rakenne tarjoavat laskijalle uskomattoman suorituskyvyn ja mukavuuden koko päiväksi.

Blizzard Hustle -sarja Uusi Hustle-mallisto on saanut hieman enemmän kuin pelkän nimensä yhdeltä edeltäjistään. Sillä on sama alempi muotti, sama sivuleikkaus ja sama vyötärön leveys kuin Rustlerilla. Hustleja varten on kuitenkin kehitetty täysin uusi ylämuotti, jossa on Carbon D.R.T. - hiilikuitujen ja lasikuitujen yhdistelmä. Se antaa sukseen paljon vakautta olemalla silti kevytrakenteinen suksi. Pyökin ja poppelin TrueBlend Free -puuydin yhdistettynä paulowniastringereihin auttaa omalta osaltaan keventämään suksia uhraamatta sen suorituskykyä alamäessä.

Skiservicen suksiparlamentti esittää

Syvällä kellarin uumenissa, kahvin aromirikkaassa tuoksussa ja loisteputkien valossa tehtävä ajatustyö antaa osviittaa siitä, minkälaisilla välineillä suomalainen mäenlaskija saa harrastuksestaan irti maksimaalisen määrän hupia omiin taitoihinsa nähden. Suksiparlamentin aivonystyrät tekevät tauotta töitä, jotta jokainen suksille nouseva voisi olla oman elämänsä Kalle Palander tai Mikaela Shiffrin. Suksiparlamentti on valinnut tähän lehteen välineistöä sinun laskupäiviäsi ajatellen. Parlamentin jäsen Pieto Erna kaivoi hyllyistä välineparhaimmistoa ja asettui itsekin kameran etupuolelle hohdokkaimman hymynsä kera.

Atomic Q -sarja

Atomicin Redster Q -sarjassa on käytetty maailmancupissa voitokasta Revoshock-teknologiaa ja lisätty se leveämpään vyötäröön. Q-sarjalainen all mountain -suksi on yhden suksen ratkaisu kaikkiin rinteisiin ja kaikkiin olosuhteisiin. Näillä Q-sarjalaisilla lasket aina aamun ensimmäisestä tuolihissista viimeiseen nousuun asti.

ATK Raider Evo

Blizzard Hustle-sarja

Tecnica Peak Carbon

Sanotaan, että “välttämättömyys on keksintöjen äiti”. Vaikka emme väitäkään, että miljoonan vertikaalimetrin nouseminen olisi tärkein asia maailmassa, ajatus miljoonasta vertikaalimetristä varmasti inspiroi innovoimaan Tecnica Zero G Peak Carbonin. Niiden suorituskyky ylittää kaikki odotukset, joita näin keveiltä monoilta voi odottaa. Kaikki alkaa carbon-grilamidmanseteista. Mansettien päällekkäinen muotoilu ja kaksinkertainen hiihto-kävelymekanismi yhdessä tarjoavat progressiivista jäykkyyttä eteenpäin taivutettaessa. Samalla kävelymansetin kierto pysyy niin tasaisena kuin touringkengältä voi toivoa. Kaksi solkea ja powersträppi toimivat yhdessä tukena jalkapohjan ja mansetin strategisissa kohdissa. Jalkojen alla oleva Vibram-pohja tekee kävelystä helppoa maastossa kuin maastossa.

Kyseessä on kenkä skimo-miehille ja naisille ja niille, jotka hakevat suorituskykyistä kevyttä kenkää jokapäiväiseen ylämäki-alamäki -elämykseen.

Black Crows mirus cor

Black Crows Mirus Cor -vapaalaskusuksi pyrkii yhdistämään kaksi maailmaa. Sen tarkoitus on olla leikkisä, freestylemäinen suksi ja toimia myös erittäin pyöreiden ja kauniiden käännösten mahdollistajana laskijan ja lumen välissä. Kohtuullisen pitkä keularockerin ja halkaistun perän yhdistelmä tekee suksesta ketterän lyhyissä käännöksissä. Suksi onkin omimmillaan rinteissä ja rinteiden vierustoilla.

ATK ATK Raider Evo -sarja on täysin uudelleen suunniteltu kokonaisuus. Sarja sisältää ATK-siteiden parasta antia Free Touring -kategoriassa. Raider 11 Evo, Raider 13 Evo ja Freeraider 15 Evo eivät ole vain siteitä, vaan ne ovat taideteoksia. Niiden futuristinen muotoilu yhdistyy erinomaiseen suorituskykyyn. Suurin uutuus on kantakappale, joka on varustettu automaattisella stopparilla, jossa automatiikka korvaa manuaalisen painikemekanismin. Uudessa mallissa stoppari aktivoituu takakappaletta kääntämällä. Toinen muutos on vallankumouksellinen etuosa, joka tulee nyt din normitettuna. ATK tarjoaa turvallisempaa ja kevyempää takamaastoretkeilyä.

Atomic Q -sarja

Scarpa 4 Quattro XT

Tecnica Peak Carbon

Black Crowes Mirus Cor

COVID19-pandemian aikana suomalaiset laskijat löysivät retkeilyja matkailuautot. Lentomatkailun ja ulkomaille liikkumisen ollessa rajoitettua tai monimutkaista päättivät monet kokeilla, miten kumipyörähotellilla matkailu maittaa. Toiset ovat kokeilleet vuokraamista, ja osa päätyi vetämään ihan ostohousut jalkaan.

Erilaiset majoittumisen mahdollistavat ajoneuvot ovat kelpoja laitoksia laskuhommia suunniteltaessa. Oli sitten kyseessä vapaalaskumatka pohjoisen vuorille, keskuskierros keväisessä Lapissa tai ihan Alppireissu, tarjoavat reissumobiilit vaihtoehtoja hotelleille ja mökeille. Tässä jutussa käydään hieman läpi, mitä laskukaravaanarin kannattaa muistaa ja mitä hankaluuksia majoittavat ajoneuvot tuovat mukanaan.

Pelisilmä ja pelisäännöt

Oli alla lainattu, vuokrattu tai omistuksessa oleva auto on tärkeää muistaa muutamia perustason pelisääntöjä. Retkeily ja matkailuajoneuvojen massasta riippuen ajoneuvon suurin sallittu nopeus on joko 80km/h, 100km/h tai rakenteellista nopeusrajoitusta ei ole. Asetettu enimmäisnopeusrajoitus riippuu monesta tekijästä, mutta faktaa löytää ajoneuvon rekisteröintiosan teknisestä puolikkaasta. Autojen massojen ollessa suht suuria suhteessa moottorien tehoihin ja vääntöön voi matkanteko olla välillä vähintäänkin rauhallista. Jos kapeilla maanteillä ei kaasujalka vipsuta tai motti murise niin, että matka taittuu nopeusrajoituksen mukaan, on vähintäänkin ystävällistä päästää taakse muodostuvat letkat aika ajoin ohi. Karavaanarilla kun ei ole koskaan kiire.

Miten ja missä karavaanari voi yöpyä Retkeily- ja matkailuautoissa nykyisellään on tehokkaat akustot ja aurinkopaneelit, jotka mahdollistavat valojen, jääkaapin ja muiden sähkölaitteiden käyttämisen ilman ulkopuolista virranlähdettä. Autojen lämmitysjärjestelmät tarvitsevat jonkin verran

virtaa mutta lämmitystehon lähteen ollessa diesel tai nestekaasu ei eritoten energiaa mene auton lämmittämiseen. Tämä mahdollistaa majoittumisen muuallakin kuin matkailuautoille tarkoitetuilla leirintäalueilla. Siten niin sanotut pummi- tai puskaparkit ovat sangen suosittuja.

Pysäköintiä vai leiriytymistä Pysäköintiä ohjeistavat erilaiset pysäköintimerkit olivat ne sitten aikarajoitteisia tai kieltäviä. Oikein pysäköidyssä autossa nukkuminen on sallittua, ainakin Suomen ja suurimman osan muidenkin Euroopan maiden osalla. Jos autossa yöpyminen erikseen kielletään, tulee luonnollisesti kieltoa noudattaa. Jos levittelet autosta retkituoleja tai vaikkapa avaat markiisin, on kyseessä leiriytyminen. Leiriytyminen on luvallista vain maanomistajan luvalla ja käytännössä siis mahdollista pääasiassa leirintäalueilla. Retkeily tai asuntoautolla majoittuminen ei ole jokamiehenoikeuden alaista toimintaa. Luonnollisesti sama pätee kaikkiin ajoneuvoihin, ei vain asuntoautoihin.

Toki kirjoittajan mielestä autossa majoittumisen suurin etu on juurikin se, ettei tarvitse olla sidoksissa johonkin etukäteen fiksattuun paikkaan. Kelit ja olosuhteet voi olla mitä vain, jolloin kohteen valinnan jättäminen viime hetkeen voi mah-

Reissuautossa aikaa viettää mukavasti neljäkin henkilöä mutta majoittumaan mahtuu mukavasti useimmiten kaksi.

Suosittujen mäkien parkkipaikat täyttyy usein nopeasti, kannattaa olla aikaisin paikalla ja parkkeerata niin tiiviisti ja sivuun kuin mahdollista.

Pienellä patentilla auton lattiatilaan askarreltu suksiboxi helpottaa elämää ja säästää varpaankynsiä

dollistaa onnistuneen reissun kehnoissa keleissä kökkimisen sijaan. Hienon vapauden vastapainona tulee vastuu, autossa majoittuminen pitää hoitaa tyylillä.

Laskumäkien pysäköintipaikat

Jos suunnataan keskuksien parkkipaikkojen ulkopuolelle, on hyvä muistaa, että isommat autot ovat vähintäänkin epäkäytännöllisiä vapaalaskukohteiden pysäköintipaikoilla useammastakin syystä. Isot autot blokkaavat valmiiksi rajallisista parkkiksista keskivertoa isomman osan ja huonosti käänneltynä heikentää muiden pysäköijien saumoja päästä pelipaikalle. Tähän voi luonnollisesti vaikuttaa lähtökohtaisesti omilla toimillaan. Asuntoauton voi parkkeerata aivan reunaan kiinni ja poistua autosta vapaan puolen ovista.

Jos haluaa saada kuusimetrisensä mukavasti ja muita mahdollisimman vähän häiritsevästi parkkiin, kannattaa paikalla olla ensimmäisten joukossa. Kirjoittaja käyttää maksullisia parkkipaikkoja, jos sellaisia on. Yksi iso auto vie helposti kahden pienen pysäköintitilan mutta maksullisella paikalla maksaa vain yhden auton verran verrattuna kahden pikkuauton pakottamiseen maksulliseen parkkiin. Jos on varaa kruisailla asuntoautolla, lienee myös varaa laittaa muutama ylimääräinen euro yhteisen pysäköintihyvän eteen.

Vippaskonsteja kosteudelle Majoittuessa asuttavissa autoissa isoin ongelma on sisälle kertyvä kosteus. Laskuhommissa monojen sisäkengät, skinit ja vaatteet tuppaavat kostumaan ja tuo kosteus kulkeutuu sisälle autoon. Märkien vermeiden pukeminen päälle seuraavana laskupäivänä voi olla vastahakoista hommaa ja muutenkin sisätilan trooppiset ilman-

kosteuslukemat inhottavia. Kannattaakin auton vessa muuttaa kuivaushuoneeksi. Asuttavien autojen lämmitysjärjestelmät ovat useimmiten ilmakiertoisia, joten erilaisia lämpimän ilman kiertoon tarkoitettuja räppänöitä pystyy availemaan sekä sulkemaan. Vessan saa erityisen lämpimäksi, kun kosteat vermeet sujauttaa henkareissa roikkumaan vessakoppiin ja töhäyttää lämppäriä täysillä vain vessan lämminilmaluukun ollessa auki. Vessakoppien kattoluukut ovat itsestään huohottavia ja kostea ilma pääsee poistumaan autosta. Jos märkiä kamppeita levittelee pitkin normaaleja auton sisätiloja päivätolkulla, ovat paikat kosteina ja hajuakin alkaa syntymään. Muutoinkin kaikki mahdolliset kosteudenlähteet kannattaa pyrkiä kontrolloimaan tai estämään sen pääsy autoon.

Jos hikisten vermeiden käry ei lähtökohtaisesti miellytä, niin myös autossa laitettavia ruokia kantaa hieman pohtia. Koska autojen keittiöitä ei ole varustettu liesituulettimilla voi vaikkapa pekonin paistosta syntyvä tuoksu viipyillä autossa useamman päivän ajan.

Paketointi pitää pirssin lämpimänä Autot ei missään nimessä pidä erityisen hyvin lämpöä. Sisällä oleva lämpö häviää erilaisista räppänöistä, läpivienneistä ja ikkunapinnoista nopeasti. Jos autossa aikoo asustella ja viettää aikaa pakkasilla, kannattaa panostaa ikkunapintojen eristeisiin. Sekatavarakaupoista ja karavaanariliikkeistä saa erilaisia valmiita ulko- ja sisäpeitteitä, joilla pahinta lämpöhävikkiä pys-

tyy estämään ohjaamon isoista ikkunoista. Kirjoittajalla on lisäksi kotitekoiset eristeet kaikissa muissakin ikkunoissa, jotta lämmön saa pysymään siedettävänä ilman kohtuutonta kaasun käryttämistä lämmittimessä.

Kaasustandardit

Uskomatonta sinällään mutta 2020-luvun EU-byrokratian aikakaudessa on mahdollista, että Euroopasta löytyy useita erilaisia isojen nestekaasusäiliöiden kierteiden malleja. Jos suuntaa ulkomaille reissuun kannattaa tarkistaa, millaisella kierteellä kaasuja on saatavilla, esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa perusmalli, kun on erilainen. Toki erilaisia sovittimia on olemassa ja muutamia täyttöasemiakin siellä täällä Pohjoismaissa löytyy mutta tosiasiallisesti saatavuus on heikko.

Isojen kaasupullojen paikkoja on autosta riippuen yksi tai kaksi, joilla pärjää aikansa riippuen lämmitystarpeesta, halutusta lämpötilasta sekä muiden kaasukäyttöisten laitteiden käytöstä. Kulutus riippuu monen asian summasta, joten pienimuotoinen ylivarautuminen ehkä kannattaa. Toki mitä kovemmat pakkaset on luvassa, sen enemmän kaasua palaa jne.

Varo liukkaita

Erilaiset asuttavat autoalustat ovat siinä määrin painavia, että jos ne ajaa jumiin penkkaan tai paksuun lumeen, ei perustyöntelyt poikaporukalla todennäköisesti toimi. Asuntoautot ovat myös pitkiä ja riittävän vedon ja/tai vauhdin saaminen liukkaisiin mäkiin pihoista tai parkkiksilta voi olla vaikeaa. Kirjoittaja pitää autossa aina mukana ketjuparia vetäviin pyöriin, joilla pelastaa itsensä pinteestä. Ketjujen kanssa perussääntö on, että ketjut eivät ole keino päästä perille vaan keino päästä pois paikoista, mistä ei muuten enää pois pääse.

Tietä ja mäkiä riittää

Reissaaminen autolla on parhaimmillaan seikkailua uusille laskualueille tai keskuksille, visiittejä paikkoihin, joihin ei muuten päätyisi tai lähtisi. Suomessa ja pohjolassa sekä Euroopassakin on paljon upeita kohteita, joihin pääsee, kun ottaa renkaat alle! Muistetaan käyttää pelisilmää ja pitää muutkin kulkijat tyytyväisinä.

Lauri Hilander löysi retkeilyauton vapauden vuonna 2017 ja on sittemmin punaisella Pözzlillä reissannut

ja Välimeren

Jäämeren

välillä niin kesällä kuin talvella.

Suomessa on eri kierrekaasustandardi kuin Ruotsissa ja Norjassa. Varaudu adapterilla tai etsi kaasuntäyttöasema.

Isoilla autoilla on isot ongelmat, henkilöauto nousee pienestä penkasta mutta yli 3000kg painava rengaskoti ei pienellä työnnöllä irtoa.

Asuntoautoista ei löydy liesituulettimia joten kannattaa avata ikkunaa tai ovea että ilman vaihtuu kokatessa.

Asunto ja retkeilyautot ei ole suunniteltu ensisijaisesti talvikäyttöön, muovia on paljon ja sitä pitää kohdella herkästi

KUURA KOIVISTO

Kuura Koivisto on Suomen kirkkaimpia freestyletähtiä. Tammikuussa 2022 olympiapaikka oli jo takataskussa, kun kaatumisen seurauksena polvi antoi periksi ja ACL, kierukka ja sivuside vaurioituivat. Suuri haave eli olympialaiset jäivät välistä, ja leikkauksen jälkeen alkoi kova kuntoutus. Nyt reilu 9 kuukautta loukkaantumisen jälkeen Kuura on päässyt takaisin mäkeen ja vastaa iloisena puhelimeen Rukalta.

” Pää on kestänyt tosi hyvin, olen ylpeä itsestäni, miten olen jaksanut kuntoutuksen. Vaikka tekee mieli mäkeen, niin välillä tulee tosi palkitsevia fiiliksiä siitä, kun kaikki menee nappiin. Tilanteeseen nähden menee siis todella hyvin.”, Kuura vastaa kysyttäessä kuulumisia. Kulunut vuosi on mennyt varsin tiiviisti kuntoutumisen parissa, mutta se ei ole innokasta laskijaa lannistanut, päinvastoin laskemisen riemu on melkein suurempi kuin koskaan. Kuura on tehnyt ison työn polven ja muutenkin fyysisen kunnon kanssa ja saanut apua leikkaavalta ortopediltä, fysioterapeuteilta sekä maajoukkueen valmentajilta. Sosiaalisella miehellä on iso tukiverkosto ja loukkaantumisen aikana on ollut hyvä huomata, että laskemisen ulkopuolellakin on elämää.

Puhdas laskemisen ilo nousee useassa kohdassa haastattelua esiin.

”Ei ole järkeä, miten paljon laskemisesta voi nauttia!”, Kuura huudahtaa.

Sisäinen motivaatio on löytynyt jo kauan sitten. Elämä on päämäärätietoisesti mennyt kohti laskuhaaveita koko elämän. Ensimmäisen kerran Kuura oli suksilla 3-vuotiaana. Pienen lumilautahairahduksen jälkeen hän palasi jälleen suksille ja painoi pitkin Saariselän rinteitä kolme vuotta vanhemman isoveljensä ja tämän kavereiden perässä. Laskeminen itsessään toi nautintoa heti alkujaan. Kavereiden väsyessä Kuura jatkoi luuppaamista yksinkin iltaan asti. Jo pienenä Kuuraa ajoi sopiva kehittymistä tukeva kisailufiilis. Tavoitteena oli olla isoveljeä parempi. Kuuraa naurattaa, kun kysyn, milloin hän saavutti lapsuuden haaveensa eli kehittyi isoveljeä paremmaksi laskijaksi: ”Minulla ja veljellä taitaa olla tästä eri vastaus! Omasta mielestäni joskus yläastevuosina, mutta veli saattaa olla sitä mieltä, että en vieläkään”

Jo seitsemännellä luokalla Kuura tiesi, että haluaa muuttaa Ivalosta Rukalle Alppilukioon parempien treenimahdollisuuksien perässä. Kysymykseni Suomen parhaasta freestyleharrastuspaikasta on liian helppo. ”Ruka tietenkin. Rukalla on parhaat olosuhteet laskemiseen, ja olen oppinut myös tuntemaan parkin tekijät, jolloin heille voi esittää toiveita ja ehdotuksia” Ruka Ski resort sponsoroikin Kuuraa ja Saaruan kukkuloilta löytyy myös Kuuran toinen perhe eli laskukaverit - tiivis yhteisö niin rinteissä kuin rinteen ulkopuolella. Maailmalla laskureissuilla Kuura elää hetkessä eikä haikaile Suomeen, vaikka Rukan arki hyvää onkin. Laskemisen kannalta on Kuuralle parempi, jos voi olla yhdessä paikassa pidempään, jolloin toistoja kertyy eikä matkustuspäi-

Kuura Koivisto

» Syntynyt joulupäivänä 2000 Ivalossa

» Seura: Mountain Club Ounasvaara

» Laji: Slopestyle, Ski Big Air

» Sponsorit: Armada skis, Nordicbuddies, Ruka Ski Resort, Shred Optics ja FullTilt boots

» Kotipaikka: Ruka

» Lempitemppu omasta mielestä: feikistä (switch) korkki 540 overshifty (”Tää lempparitemppu vaihtuu siis usein”)

vät vie liikaa aikaa laskemiselta. Tälle kaudelle Kuura on päässyt jo mäkeen ja laskemaan reilejä, mutta isommat ilmat ovat vasta odottamassa. Kova treenaaminen tulee kohtalaisen luonnostaan tältä ammattilaisurheilijalta ja sen hän huomasi jo Alppikouluvuosina. Salilla käytetyt tunnit helpottivat laskemista ja erityisesti raskaita leirejä. Itsestäänselvyytenä Kuura toteaakin, että laskeminen hänen tasollaan vaatii hyvää kuntoa. Kuntosali on tuttu paikka ja harrastukseksi Kuura toteaakin kaiken liikuntaan liittyvän. Trampalla hyppiminen rentouttaa.

Tänä syksynä kuntoutumisprosessi on liimannut sukset Rukalle, ja Kuura näyttää toisaalta nauttivan siitä. Aikaisempina vuosina kisakauden alussa on ollut häsellystä ja reissaamista ympäriinsä. Nyt on ehtinyt rauhoittumaan ja on aikaa kehittyä ilman kiirettä tai kisapakkoa. Hän toteaa saavansa keskittyä vain kuntoutumiseen ja laskemiseen. Herraa vaikuttaisi olevankin haastava saada pois rinteestä ja välipäivätkin on laitettava kalenteriin.

”En kyllä uskalla sanoa, monta lasku-

päivää tulee vuodessa, paljon! Niin paljon kuin keho kestää, välipäivät on laitettava kalenteriin” Kuura naurahtaa.

Kun ei tarvitse pakottaa itseä mäkeen, niin ei tarvitse laskea mäkipäiviä. Kisareissuilla miestä harmittaakin eniten se, että itse laskuaikaa jää usein harmittavan vähän. Tulevana kautena Kuura ei stressaa kisaamisesta, jos kaikki menee hyvin, niin ehkä helmikuussa 2023 paluu kilpakentille ja kevään MM-kisatkin siintävät mielessä.

”Mutta vain, jos kuntoutuminen menee suunnitelmien mukaan. Tällä hetkellä kuntoutuminen on ykkösjuttu, eikä mitään turhia riskejä kannata ottaa”.

Kuntoutumisen aikana Kuura kertookin, että on oppinut katsomaan enemmän isoa kuvaa. Suurempi tavoite on iso kehitys pidemmällä aikajaksolla kuin yhden yksittäisen kisan menestys tai tempun tekeminen. Vaikka kyllä Kuura tietää, että vaikka olympialaiset jäivät nyt välistä, niin seuraavissa hän on kyllä mukana. Rauhallisesti ja varmasti hän toteaa: ”Vähän se kirpaisi katsoessa (Pekingin

olympialaisia viime keväänä), mutta aika pian sitä oli vain iloinen kavereiden puolesta. Seuraavissa olympialaisissa tulen kuitenkin olemaan mukana”.

Olympialaisten tuoma näkyvyys auttaa laskijaa, ja sen Kuura tiedostaa ammattilaisena. Mutta tärkeämpää on, että tällä hetkellä fiilis on kuin pienellä lapsella, kun ei meinaa saada laskemisesta tarpeeksi. Intoa kyllä löytyy.

Tällä hetkellä Kuura elä ja hengittää freestylemaailmaa kellon ympäri. Ja elää unelmaansa. Laskija kokee, että freestyle on paras tapa ilmaista itseä ja haastaa omia rajoja. Saa elää oman näköistä elämää. Ei tarvitse olla kisa, myös kuvaaminen projektit ja uudet temput ajavat eteenpäin, ei ole parempaa maailmassa. Mies todella osaa myös arvostaa tilannettaan eikä pidä sitä itsestäänselvyytenä vaan lahjakkuuden ja kovan työn tuloksena.

Yksilöurheilijana Kuura antaa myös paljon kiitosta koko Suomen freestyle-skenelle ja siinä toimiville ihmisille. Laji kehittyy jatkuvasti, ja harrastajia riittää. Kuuran mielestä on vain hyvä, että tyttöjäkin saatu mukaan aikaisempia vuosia enemmän. Suomalaisia laskijoita myös arvostetaan maailmalla. Kuura kertoo myös fanittavansa niin monia ihmisiä, että hankala valita vain yhtä. Mutta Forrelaskuryhmä nousee silti esiin.

” Forrella on mahtava meininki ja hienoa työtä koko laskuskenelle”

Salaa haaveena Kuuralla olisi myös tehdä yhteistyötä ryhmän kanssa.

”Ottaisikohan Forre minut joskus kuvauksiin mukaan?”, nuori mies miettii nöyrästi. Kuvaaminen nousee useassa kohtaa muutenkin esille. Kuura peräänkuuluttaa pidempiä ja syvempiä videoita somen 15 sekunnin temppujen rinnalle. Tälläkin hetkellä on pidempi kuvausprosessi Kuuran kuntoutumisprosessista ja koko vuodesta. Video nähdään syksyllä 2023 Armadan julkaisemana. Haaveisiin Kuura nimeääkin nimenomaan pidempien videoprojektien tekemisen. Hän haluaa jotain syvällisempää, jotain mistä voisi jättää isomman jäljen. Ja ne haaveet laskimisen ulkopuolelle?

”Tällä hetkellä suurin intohimo menee laskemiseen, mutta kuntoutumisen aikana on oppinut, että elämässä on myös paljon muuta. Mutta sille muulle on aika myöhemmin. Nyt on aika tähdätä huipulle.” Vaikka loukkaantuminen ei luonnollisesti ollut suunnitelmissa, elää Kuura tälläkin hetkellä juuri sen näköistä elämää kuin haluaa ja josta on haaveillut. Hän pääsee tekemään just sitä mitä haluaa elämässä, ja se just sitä taitaa olla freestylelaskeminen. Aamusta iltaan. Joka päivä mieluiten. Ja sillä reseptillä Kuura aikoo nousta huipulle.

Soramontut aukeavat lumisurffaajalle aivan uudessa valossa. Simo Vilhunen droppaa Rovaniemellä. Kuva: Sami Välikangas

Lumella liukuminen. Se vain tuntuu vatsanpohjassa hyvältä! Siinä, missä hiihtoa on jossain muodossa harrastettu kiinalaisista kalliomaalauksista päätellen yli 10 000 vuotta, on lumella lautailun tunnettu historia huomattavasti lyhyempi.

Moni yhdistää lumilautailun alkutarinan Sherman Poppeniin, joka vuonna 1965 Yhdysvaltojen Michiganissa kehitti snurferin nähtyään tyttärensä laskemassa pulkalla seisaaltaan. Snurfer sai nimensä Poppenin vaimolta, joka tiivisti aktiviteetin sanoihin ”surfing on snow” eli surffausta lumella. Ensimmäinen malli koostui vain kahdesta toisiinsa kiinnitetystä suksesta. Myöhempiin kehitysversioihin lisättiin keulasta lähtevä naru ohjaamisen helpottamiseksi.

Vehkeestä tuli välitön menestys Poppenin tyttären kaveripiirissä. Poppen lisensoi keksintönsä monialayhtiö Brunswickille, joka tunnettiin pitkään esimerkiksi keilailuvälineistä – joskin yhtiö on tehnyt exitin siitäkin, ja keskittyy nykyisin erityisesti jahtien, veneiden ja merimoottorien tuotantoon. Brunswick joka tapauksessa aloitti snurferien valmistuksen ja jakelun Yhdysvaltojen laajuisesti. Hittivälinettä myytiin joidenkin lähteiden mukaan pelkästään vuonna 1966 yli puoli miljoonaa kappaletta.

Snurffauksessa myös kilpailtiin USA:ssa ahkerasti, kunnes Dimitrije Milovich muutti lajin luonnetta Winterstick-laudallaan vuonna 1975. Samoihin aikoihin snurffauksesta innostunut ja siinä kilpaillut Jake Burton Carpenter kehitteli omia prototyyppejään ladossaan. Kokeilujen myötä Burton lisäsi snurfferiin vesisuksen sidettä muistuttavan remmin pitääkseen etujalan paikallaan. Periaatteen tasolla voidaan katsoa modernin lumilaudan kehityskulun eriytyneen tässä kohtaa alkuperäisen lumisurffauksen ideasta.

Turkkilaiset pioneerit

Ilman siteitä laskettavasta lumilaudasta käytetään nykyisin nimiä kuten snowsurf, powsurf, noboard, yukiita (japani) ja lumisurffi (suomi).

Lumella surffaus on kuitenkin keksitty perimätiedon mukaan jo tätä ennen ainakin Turkin koilliskulman vuoristokylissä, joissa paikalliset ovat surffanneet keppiä apuna käyttäen alemmas

laaksoon. Käymään kylillä. Perinne on ollut voimissaan jo yli 300 vuoden ajan, ja jatkuu edelleen. Paikalliset käyttävät

Petranboardiksi tai Lazboardiksi kansainvälisissä yhteyksissä kutsutusta lankusta

nimeä ”üzme tahtası” – hiihtolauta.

Lumisurffaus on ehditty keksimään

myös Rovanimellä, jossa Ukko Kärkkäinen

veisti vuonna 1969 lainelautailukuvan nähtyään koivusta laskuvälineen ja lähti paikalliselle harjulle sitä ulkoiluttamaan. Ukon alkuperäinen lauta on nykyisin esillä Lahden hiihtomuseossa.

Huolimatta kaikesta teknologisesta kehityksestä ja välineiden revoluutioista, joiden avulla nykypäivän lumilautailijat voivat mennä kovempaa, korkeammalle ja kauemmas kuin koskaan ennen, ei lumisurffaus ole jäänyt historiaan. Se on tehnyt päinvastoin uutta tulemistaan ensin käsityöläisten ja asialle vihkiytyneiden kautta inspiroiden lopulta jopa Burtonin iskemään markkinarakoon uudelleenlämmitetyllä Backhill-malilla.

Onko kyse vain nostalgisoinnista, vai onko lumisurffauksessa jotain taikaa? Mikä järki on hylätä siteet, kun ne on kerran keksitty ja ylivertaisiksi todettu?

Toisaalta, mitä laskeminen on, ellei hauskanpitoa? Tai siis, voihan laskeminen olla ihmisille paljon muutakin. Se voi olla kilpailua, äärimmäisten kokemusten hakemista, tapa olla yhteydessä luontoon ja nähdä uusia ympäristöjä. Vastauksia on monia, enkä mene väittämään yhtäkään näistä vääräksi.

Minulle itselleni ehkä puhtaimmat ilon

ja riemun hetket voivat silti syntyä lähimmällä soramontulla seistessäni poikittain palasella koivuvaneria.

Puhdasta riemua pienessä maastossa Henkilökohtaisesti sain ensikosketuksen lumisurffaukseen Ylläksellä 2013. Ystävälläni Antte Lauhamaalla oli Kosti Simulan valmistama Nadasurf-prototyyppi. Lähdimme testaamaan sitä sumuiseen Varkaankuruun talvisaappaat jalassa. Ihastuin heti ensimetreillä laskukokemukseen.

Umpihangessa lautaa pystyi hallitsemaan, mutta se oli juuri sen verran haastavampaa kuin nykyaikaisella lumilaudalla laskeminen, että jokainen pieni tönkäre alkoi näyttämään valloittamisen arvoiselta. Löysin lapsenomaisen laskemisen riemun. Olin koukussa.

Parhaimmillaan leijumista tai liitämistä vastaavan laskutuntuman lisäksi touhussa viehätti sen yksinkertaisuus. Kiipeät ylös,

Simo Vilhunen pölisyttää Posion perämetsissä. Kuva: Teemu Kursu

hyppäät laudalle ja lasket. 20 metrin korkeuseron laskeminen ei tunnu lumilaudalla kovin mielekkäältä. Lumiskeitillä taas ei voi laskea puuterilumessa. Lumisurffi puolestaan on täydellinen valinta lähimäkiin.

Tivasin Antelta protolaudan tekijän puhelinnumeron, ja anelin Kostia myymään minulle jonkin laudoista, joita hänellä oli valmiina. Ensimmäisessä laudassani oli p-tex pohjamuovi, hieman skeittilaudan concave-muotoa muistuttava profiili prässätystä koivuviilusta sekä jalkojen alla vaahtomuoviset liukuesteet, joiden päädyissä oli olliessa tukea tarjoava ramppi. Muoto houkutteli kokeilemaan lautaa myös skeittihenkisissä tempuissa. Onnistuin tekemään sillä 360 shoveitin sekä kickflipin ja laskemaan myös reilejä. Kokoonpano on periaatteessa siinä, eikä ptex muoviakaan käytetä kaikissa laudoissa. Isommassa mäessä järkevä lisä kokoonpanoon on karkuremmi. Jotkut käyttävät tässä koiran flex-hihnaa.

Ylöspäin nousevien reunojen vuoksi tuo ensimmäinen lauta luisui käännöksissä reilusti, varsinkin vähän ohuemmalla lumipeitteellä. Kunnon dumpin sattuessa lauta ei puolestaan tarjonnut satakiloiselle kaverille tarpeeksi kelluvuutta. Näistä rajoitteista huolimatta valitsin hyvin usein lumisurffin ja lumikengät sellaisille haikkipäiville, jolloin tiedossa oli kunnon umpilumen laskua. Kombo on kevyempi, ja uuden maailman avauduttua halusin pitää jalat vapaana aina kun mahdollista.

Herkkää tuntumaa hiekkamontulta Hokkaidolle Suomen tuntureilla lumisurffia ei kovin usein pääse harrastamaan puurajan yläpuolella. Tuuli pitää siitä huolen. Eräällä reissulla Tamokissa otin riskin, ja lähdin valloittamaan Sjufelletiä lumisurffin kanssa splitboardin sijaan. Se kannatti, ja sopivan

Jussi Räisänen hakee ensituntumaa lumisurffiin.

Sami Välikangas tutkii montun laskulinjoja.

Simo Vilhunen Norjan Tamokdalenissa, Blåbärtindenin aurinkoisilla alarinteillä.

Ounasvaaran metsäpuuteria surffilla. Kuva: Antti Autti.

lumen ansiosta pääsin laskemaan ilman siteitä topista tonttiin normaalireittiä sen reilut 800 verttimetriä. Tunne oli varsin mahtava, eikä matkalle mahtunut kuin yhdet pannut vanhojen laskujälkien aiheuttaman tasapainon menetyksen vuoksi. Olen onnekseni päässyt laskemaan lumisurffilla myös Hokkaidon kuuluisaa tuoretta japow-lunta, ja voi pojat, että se, jos joku, on nannaa!

Kovassa vauhdissa karkuremmi voi nykäistä laudan kaatumisessa kohti laskijaa, joten suosittelen kypärän ja lasien käyttöä. Samasta syystä en pidä kovin viisaana ratkaisuna metallikanttien lisäämistä lumisurffiin, vaikka ne itse laudan kestävyyttä saattaisivat lisätä. Kovalla lumella lumisurffilla ei voi laskea, joten todellista pitoa kantit eivät tuo.

Silloin, kun lumi on pehmeää ja tasalaatuista, voi lumisurffilla laskea kontrolloidusti jyrkempääkin mäkeä. Nykyisessä laudassani pohjan profiili nousee keskeltä reunaa kohti ensin ylös ja sitten alas. Tämä myös lisää laudan rakenteen jäykkyyttä ja kestävyyttä, joten viiluja voidaan käyttää vähemmän. Kun lokinsiipiprofiilin yhdistää (lumilaudoissa ja suksissa tyypilliseen) negatiiviseen sivuleikkaukseen, tulee laudasta entistä helpompi käskyttää jopa ei-niinupottavassa lumessa. Minun mielestäni tämä on eduksi, sillä tosielämässä lumi ei usein ole täydellistä. Näin varpailla ja kantapäillä saadaan painetta reunaan ja lauta pysymään kontrollissa. On mukavampaa olla ohjaaja kuin täysi matkustaja.

Toiset toisaalta hakevat lumisurffista juuri lainelautamaista kokemusta. Rovaniemeläisen Ilahun laudat ovat Nadasurfiin verrattuna laskutuntumaltaan hyvin erilaisia. Ilahun positiivinen sivuleikkaus, mieto spoon-muoto ja tasainen pinta ilman kallistuksia tai ollie-luiskaa, muistuttaa enemmän surffia kuin lumilautaa. Minulla ei ole surffitaustaa, mutta oman kokemukseni mukaan Ilahun laskutuntuma on

Lumikengät ovat lähes pakollinen lisävaruste, jos haluaa siirtyä syvemmäksi takamaastoon. Kristiina Nisula nautiskelee Luoston lumista.

irtonaisempi kuin (lumilautamaisemmassa) Nadasurfissa. Ilahu on mielestäni parhaimmillaan syvässä lumessa aukealla rinteellä. Olisi hauskaa saada joskus alleen oikein kunnon kaksimetrinen longboard-tykki, jolla voisi kruisailla loivempaa rinnettä ja vaikka vaihdella jalkojen asentoa laudan päällä. Kun apuna ei ole siteitä, erilaisten lautaprofiilien luonteiden erot huomaa vielä paljon selkeämmin.

Matalan kynnyksen makustelua Lumisurffilla lasketaan pitkälti samalla tavalla kuin lumilaudalla puuterissa. Lautaa ohjataan painoa jakamalla. Takajalalla voi viedä lautaa poikittain ja jarruttaa menoa tarvittaessa. Kun siteet eivät ole pitämässä jalkoja kiinni laudassa, pitää vartalolla antaa painetta reunoille hienovaraisemmin.

Simo Vilhunen

Kirjoittaja on vuodesta 1996 lumilautaillut, rovaniemeläistynyt laskumedian moniottelija, jolle lumisurffaus ilman siteitä tarjoaa laskulajeista jopa parhaan nautinnon. Jutun lähteenä on käytetty Vapaa Lasku -kirjaa (2013) ja Wikipediaa.

Nykyisin lumisurffaukseen tehdään jopa varta vasten suunniteltuja kenkiä, mutta periaatteessa mitkä tahansa sopivan lämpimät, pitävät ja pitkävartiset talvisaappaat toimivat. Mielestäni rullaavaksi suunnitellut vaelluskengät vaikeuttavat paineen antamista varpaille, ja tavalliset lumilautakengät ovat puolestaan liian tunnottomat ja jäykät. Itse käytän nykyisin

Kuoman talvisaappaita, koska ne ovat kevyemmät kuin aiemmin suosimani Sorelit.

Sopiva laskuasento selviää kokeilemalla. Suosittelen etsimään laudan päältä sellaiset kohdat jaloille, joissa voi seisoa rennosti paino tasaisesti molemmilla jaloilla niin, että laudan kontaktipinta lumeen on pitkä ja keula pysyy lumen pinnalla. Yleinen virhe on asettaa varsinkin takajalka liian lähelle perää, jolloin peräpuoli kyntää syvällä ja keulapuoli on kokonaan ilmassa. Tämä tekee laskemisesta kiikkerää. Snurfferista tuttu keularemmi kannattaa jättää asentamatta, eikä karkuremmistäkään kannata hakea käsillä henkistä saati fyysistä tukea. Kädet kannattaa pitää vapaana tasapainon vuoksi.

Lautalajien taustasta on varmasti hyötyä, mutta lumisurffi sopii lempeämmässä rinneprofiilissa hyvin myös täysille ummikoille. Opastin kerran Singaporesta saapunutta tuttua Rovaniemen aseman mäessä, ja alle vuorokaudessa elämänsä ensimmäistä kertaa lunta nähnyt tropiikin kasvatti pääsi heti jyvälle ja kokemaan riemua – jollaista vain jokin niin yksinkertainen kehollinen asia kuin lumella liukuminen voi tarjota. Suosittelen erittäin lämpimästi jokaiselle!

UUSI KULTAKERO

VAIVATONTA TUNTURILUKSUSTA PYHÄN YTIMESSÄ

Laskijan tarpeisiin suunnitteltua tunnelmallista tunturimajoitusta aivan rinteiden kupeessa. Tehostudioihin mahtuu vaikka pieni perhe, suurempiin huoneistoihin isompikin porukka. Ja ovelta pääsee suoraan mäkeen. Tervetuloa.

Tutustu ja varaa pyha. /kultakero

Rauhallista

Lesotho

Mies ratsastaa maatilaltaan kaupunkiin neljä muulia perässään. Hän sitoo eläimet kiinni ja astuu kauppaan, josta ostaa pari säkkiä viljaa sekä muutamia muita peruselintarvikkeita ja lastaa ne muulien selkään. Tämä kuulostaa kohtaukselta villistä lännestä 1850-luvulta, mutta se on nykypäivän elämää Frasers-supermarketissa, Semonkongin kylässä, Lesothon keskiosissa eteläisessä Afrikassa.

Lesotho on yksi maailman köyhimmistä maista – ainakin jos mitataan hyödykkeillä, joita me olemme tottuneet keräämään täyttääksemme kotimme. World Factbookin mukaan Lesothon BKT asukasta kohden on noin 2200 dollaria vuodessa, mikä oikeuttaa 191. sijaan maiden välisessä vertailussa ja noin puolet väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Kukaan ei silti näytä näkevän nälkää.

Kokonaan Etelä-Afrikan sisällä sijaitseva kuningaskunta on edelleen maatalousyhteiskunta, jossa noin kolme neljäsosaa väestöstä harjoittaa kotitalousviljelyä ja muita luontaiselinkeinoja.

Korkealla ilma on puhdasta Lesothossa ei juurikaan ole teollisuutta tai saastuttavaa liikennettä, joten ilmanlaatu on erinomainen ja kun maan alin kohta on 1400 metriä merenpinnan yläpuolella, voidaankin puhua todellisesta pilvien valtakunnasta.

Saavuimme poikani Erikin kanssa Lesothoon Sanin solan kautta, joka toimii hyvänä kulkureittinä Etelä-Afrikan puolelta tultaessa. Kannattaa ehdottomasti vuokrata maastoauto, sillä teiden kunto vaihtelee rajusti ja korkeuserot ovat suuria.

Solan alaosassa sijaitsevan Etelä-Afrikan raja-aseman ja huipulla 2874 metrissä sijaitsevan Lesothon maahantulovalvonnan erottaa noin kahdeksan kilometriä ja 1330 korkeuserometriä serpentiinitietä ei kenenkään maalla.

Upeita sävyjä jylhissä maisemissa

Olemme Lesothon ylävimmällä seudulla ja täällä sijaitsee maan korkein vuori, Thabana Ntlenyana, joka kohoaa 3482 metrin korkeuteen. Upeat vihreän, ruskean ja punaisen sävyt vuorottelevat vuorten ja harjanteiden seinämillä auringon paistaessa syvänsiniseltä taivaalta.

Pysähdyimme aika ajoin ihailemaan maisemia, mutta mitä alemmas menimme, sitä enemmän näimme maansiirtokoneita työssä. Työmiehet kertoivat, että heillä oli tarkoitus päällystää tämä reitti lähitulevaisuudessa kokonaan. Vaikka asfaltoitu tie luokin turvallisemman kulkuyhteyden kahden maan välillä, vie se varmasti myös seikkailutunnelmaa eräistä maailman jännittävimmistä ajomatkoista.

Rinteitä ilman lunta

Vain muutaman kilometrin päästä rajalta Lesothon kartalleni on kirjoitettu sanat ”laskettelurinteet”. Päätämme ajaa rinnealueen ohi,

Afriski on Lesothon ainoa laskettelukeskus. Se sijaitsee 3050 metrin korkeudessa Malutin vuoristossa, Mahlasela solan alapuolella. Keskus sijaitsee 4 1/2 tunnin ajomatkan päässä Johannesburgista tai Pretoriasta.

Jimmy hyödyntää jokaisen laskumetrin, mitä Afriskin laskettelukeskuksella on tarjota.

Lesotho

jotta saisimme jonkinlaisen käsityksen siitä, millaisia rinteitä maassa ylipäätään oli.

Samalla tavalla kuin Lesothon maatalouden elämäntapa on kuin 150 vuoden takaisesta villistä lännestä, nämä rinteet ovat kuin aikojen alusta. Ei ole minkäänlaista hissiä, ei hotellia tai rakennusta eikä lomakeskusta.

Kun katselimme noiden rinteiden suuntaan, näimme jyrkkiä, kumpuilevia kukkuloita, jotka olisivat varmasti antaneet hyviä käännöksiä, jos lunta olisi ollut. Lesotho kuitenkin sijaitsee siinä osassa maailmaa, jota ei ole siunattu runsaalla lumella. Talvi on täällä kuiva kausi ja vaikka maa on sateisen kesän jälkeen vihreiden niittyjen peitossa, on Lesothon talvi usein kuiva ja aurinkoinen.

Kesä-, heinä- ja elokuun talvikuukausina lämpötilat laskevat usein alle nol-

lan. Lesothon turistiesitteissä vuoret näytetään usein valkoisina, mutta todellisuudessa luonnonlumi on täällä harvinaista herkkua. Offarilaskettelu ja haikkaaminen voitiin siltä istumalta unohtaa.

Villin vision toteutus Huolimatta luontoäidin taipumuksesta hyljeksiä Lesothoa hiihtomaana ryhmä eteläafrikkalaisia sijoittajia toteutti villin visionsa laskettelukeskuksesta vuonna 2004. Maan pohjoisosaan, noin viiden tunnin ajomatkan päässä Johannesburgista, rakennettiin kilometrin mittainen ankkurihissi, kolme aloittelijahissiä ja hiihtomaja. Afriski-niminen hiihtokeskus oli syntynyt.

Mietimme, miksi joku ajaisi viisi tuntia Johannesburgista laskemaan noin 170 korkeuserometriä useimmiten tekolunta, mutta paremmat vaihtoehdot ovat kaukana. Lähin suurempi hiihtokeskus on Oukaïmeden Marokossa, joka sijaitsee linnuntietä noin 7500 kilometrin päässä tai yli 11 000 kilometrin päässä maanteitse.

Maatilamajoituksessa

Afriskin vierailullemme Erik ja minä asettuimme itsepalvelumökkiin Glen Skyen maatilalle, joka sijaitsee Etelä-Afrikan puolella Fouriesburgin kylän laidalla. Kun saavuimme paikalle, oli auringonlasku kuin sadusta sen värjätessä Lesothon upeat Maluti-vuoret aivan maatilan eteläpuolella.

Suurin osa vuoristoalueesta on vailla ihmiselämää, mutta siellä täällä on pyöreitä taloja, joita kutsutaan rondaveliksi tai mokhoroksi, jotka oli tehty kivestä ja laastista ja peitetty olkikatoilla. Niissä asustivat basothot eli paikallisen heimon jäsenet. Heitä elää Lesothon ja Etelä-Afrikan alueella noin viisi miljoonaa. Basothoilla on omaleimainen kulttuurinsa, ja he ovat sopeutuneet hyvin elämään kylmässä ympäristössä.

Päivä Afriskissä

Majoituksestamme oli noin tunnin ajomatka Afriskihin. Oli viikonloppu, ja parkkipaikka hissien juurella oli melko täynnä. Pieni valkoinen kaistale tekolunta kiinnosti selkeästi paikallisia harrastajia. Onneksemme suurin osa laskijoista miehitti aloittelijarinteitä, ja saimme Erikin kanssa nauttia pidemmistä rinteistä kaksistaan.

Lumi oli hyvässä kunnossa, ja päätimme laskea niin paljon kuin mielekkäästi jaksaisimme. Laskeminen muistutti puitteiltaan ja lumeltaan Etelä- ja KeskiSuomen keskuksia. Sen sijaan ilmapiiri oli sen verran erikoinen, että nousimme aina uudestaan ylös, vaikka olimme aiemmin puhuneet lähtemisestä. Ihmiset ihmettelivät varusteitamme ja kyselivät uteliaana, mistä kaukaa olimme tulleet. Moni halusi ottaa yhteiskuvankin kanssamme.

Aika kului nopeasti eksoottisessa tunnelmassa ja ennen kuin huomasimmekaan, olimme matkalla takaisin kohti Glen Skyen majapaikkaamme jälleen kerran upeassa valaistuksessa.

Kulttuurielämyksiä

Afriskissä aistimme hieman tuttua omaa kulttuuriamme, sillä ne, joilla on varaa harrastaa täällä laskettelua, kuuluvat ylempään yhteiskuntaluokkaan. Sen sijaan muualla Lesothossa aika tuntuu pysähtyneen, ja kulttuuri on hyvin perinteistä. Koska laskettelu ei mielettömiä elämyksiä tarjonnut eikä lumenpuutteen johdosta vapaille rinteille ollut asiaa, päätimme tutustua Lesothon kulttuuriin.

Kulttuuriin tutustuminen meidät pitkälle ajomatkalle Semonkongin kylään. Täällä Lesothon ytimessä vetovoima ei ollut niinkään aurinko vaan itse kyläläiset. Heräsin aamulla ja kävelin ympäri kylää ihmetellen elämänmenoa, joka on säilynyt lähes muuttumattomana vuosisatojen ajan.

Täällä sain hyvän tilaisuuden tarkkailla ihmisten perinteistä pukeutumista. Kahden ja puolen tuhannen metrin korkeudessa asuminen on usein kylmää, ja jokaisen vaatekaapin peruskappale on basotho-viitta.

Viitoissa on lähes yhtä monta eri väriä ja kuviota kuin maassa on ihmisiä. Viitat ovat todella upeita ja saivat oman kevytuntuvatakkini näyttämään aika ankealta.

Tutustumista Basotho-kulttuuriin

Juttelimme muutaman kyläläisen kanssa ja he vinkkasivat meitä lähtemään katsomaan 192 metrin korkuista Maletsunyane Fallsia, joka on eteläisen pallonpuoliskon kolmanneksi korkein vesiputous. Samalla voisimme tutustua toden teolla aitoihin basothoihin.

Vähän ennen kuin saavuimme putouksille, törmäsimme poikiin, jotka paimensivat karjaa. Lähestyimme heitä, vaihdoimme muutaman sanan ja pyysimme lupaa ottaa heistä muutaman kuvan. Ehkäpä muutamat pojista nauttivat hetkestään valokeilassa kameran edessä ja ryhtyivät tappelemaan keskenään perinteisillä mulamu-sauvoilla. Lesothossa paimenet kantavat mukanaan tätä perinteistä sauvaa, jota voidaan käyttää myös taistelussa tai villieläinten hätistelyssä.

Mietin nahistelua katsellessani, mitä paikallisten poikien mielessä liikkui, kun he tapasivat poikani kaltaisen nuoren miehen, jolla oli rajusti erilainen elämä kuin heillä. Olivatko he kateellisia hänen kameralleen ja matkapuhelimelleen? Ymmärsivätkö he koulutuksen eron niiden koulujen välillä, joissa he olivat käyneet ja niiden koulujen välillä, joissa Erik oli opiskellut?

Voisivatko he kuvitella hänen kotinsa ja elämänsä, ja olisivatko he halunneet vaih-

Häivähdys valkoista erämaassa on erikoinen näky. Afriskin mäellä on mittaa kilometrin verran ja hiihtokeskus voi majoittaa 320 rakennuksiinsa henkeä. Afriski pyörittää hissejään eteläisen pallonpuoliskon talviaikaan kesäkuusta elokuulle.

taa rauhallisen elämäntahtinsa nykymaailman kiireiseen elämään? Tiedä häntä, mutta ei heidän elämänsä kovin onnettomalta vaikuttanut. Istuimme hetken nauttien koskemattomasta luonnosta ja upeasta yksinäisyyden tunteesta, joka meitä täällä ympäröi.

Onko kaikki kehitys hyvästä?

Tulevina vuosina asfaltin on määrä peittää monet Lesothon soratiet.

Onko se hyvä vai huono asia? Kehitys on aina kaksiteräinen miekka. Hyvin suunniteltu kehittäminen voi varmasti tuoda mahdollisuuksia ja parempaa elintasoa paikallisille ihmisille. Toisaalta on vaikea ennustaa, missä määrin kehitys saattaisi muuttaa lesotholaisen elämäntavan rauhallista ja omavaraista luonnetta.

Modernisaatio vie epäilemättä osan niistä Lesothon ominaisuuksista, jotka tekevät vierailusta siellä niin ainutlaatuisen kokemuksen. Loma Vailissa tai Aspenissa ei eroa kovinkaan paljon 20 vuoden kuluttua nykyisestä, mutta Lesothon loma voi hyvinkin näyttää aivan erilaiselta muutaman vuoden päästä.

Aspenissa voit nauttia villin lännen historiallisesta tunnelmassa samalla kun nautit 2000-luvun hiihtokokemuksesta, mutta Lesothossa astut kirjaimellisesti 1800-luvun yhteiskuntaan, jossa miehet ja naiset hoitavat maatilojaan hevosen selässä. Suosittelen käymään Lesothossa – mahdollisuuksien ikkuna ei ole avoinna ikuisesti.

Jimmy Petterson on Kalifornialaissyntyinen elämäntapahiihtäjä, joka asuu milloin Itävallassa, Ruotsissa tai Kaliforniassa. Kesäisin Pettersonin matka suuntautuu Suomeen, jossa miehen parempi puolisko pitää majaansa. Mainittakoon, että Pettersonilla on hallussaan maailmanennätys hiihdettyjen maiden määrässä. Etsiessään hiihtonirvanaa, on maita missä mies on seissyt suksien päällä kertynyt muutama enemmän kuin mitä miehellä on ikää. Tällä hetkellä Petterson on lasketellut 73 maassa. Pakonomainen täydellisen laskun metsästys on johdatellut hänet tekemään töitä milloin milläkin hiihtoon liittyvällä alalla. Herra Petterson on työskennellyt mm. hiihdonopettjana, off-pisteoppaana, matkaoppaana, afterskilaulajana ja viihdyttäjänä. Näiden lisäksi Petterson on ollut baarinomistajana, hotellinpitäjänä, matkanjärjestäjänä sekä hiihtovalokuvaajana, että -kirjailijana.

LAJIN VAIKEUS VIEHÄTTÄÄ OSA 2

Edellisessä Edgessä julkaistiin tämän juttusarjan ensimmäinen osa, jossa käsiteltiin pitkälti sitä, mitä riski oikeastaan on ja kuinka siihen voi suhtautua riskienhallinnan näkökulmasta.

Tässä jutussa jatketaan vaikeampien linjojen jahtaamista ajoituksen ja kohteen valinnan näkökulmasta

Mitä, milloin, miten ja ketkä?

Kirjoittaja kysyy itseltään jokaiseen vuoripäivään valmistautuessa samat neljä kysymystä: mitä ollaan tekemässä, milloin sitä ollaan puuhaamassa ja miten kyseinen tekeminen aiotaan toteuttaa ja kenen kanssa? Kyseisiin vastaamalla on jo pitkällä laskupäivän suunnittelemisessa.

Toivotaan, toivotaan vai raakaa realismia?

Taustatyön tekeminen on olennainen osa onnistunutta laskupäivää. Erilaiset reittikuvaukset esimerkiksi opaskirjoista, muiden laskijoiden kertomukset sekä suoraan että sosiaalisessa mediassa, blogeissa tai videoissa ovat arvokasta taustatietoa. Linjojen tutkiminen erilaisista kartoista ja topografia-sovelluksista sekä visuaalinen tarkisteleminen katsomalla, kiikaroimalla tai vaikkapa dronella kuvaamalla luo konkretiaa, kun maastoa lähestyy tai siinä liikkuu.

Sotatieteilijät toistelevat aina, miten vihollisensa pitää tuntea, samat kliseet pätevät vuorilla yhtä lailla. Soitellen sotaan ei kannata lähteä ja kohtuuden rajoissa relevantti tieto kannattaa hankkia kaikin mahdollisin keinoin.

Erittäin vaikea vai 5.3/S4/D/E2?

Reiteille on erilaisia vaikeusmäärityksiä topokirjoissa helposta vaikeaan, tuplamustaa tai asteikkoja kuten esimerkiksi Toponeige-skaala. Kannattaa tutustua eri alueiden käyttämiin skaaloihin ja ymmärtää, mihin erilaiset asteikot perustuvat.

Erilaisia speksejä läpikäydessä tulee myös muistaa, että topon kirjoittajan laskupäivänä laskuolosuhde on voinut olla liki täydellinen ja sinun laskupäivänäsi pinnat ovatkin jäisempiä tai päinvastoin. Kirjassa saattaa olla myös sulautettu yhteen useamman saman reitin laskeneen näkemykset tai ehkä kirjan kirjoittaja ei ole edes kyseistä linjaa laskenut ja kertomus perustuu jonkun toisen antamaan kuvaukseen. Näkemykset eivät ole kiveen hakattuja totuuksia. Yksittäisen päivän olosuhteet ja tuntemukset ovat voineet olla hyvinkin erilaisia kuin sinulla on edessäsi. Muista siis vertailla erilaisia lähteitä, jotta kuva kohteesta on mahdollisimman selkeä. Topoja voi myös olla useita, ja erilaisten kuvauksien vertailu on usein hyödyllistä.

Rasti ruutuun vai alamäkinautintoa?

Omien laskutaitojen realistinen arviointi suhteessa tavoiteltuun reittiin on miettimisen arvoinen. Onko joku linja sellainen mitä oikeasti haluaa tavoitella vai onko kyse skenen hehkutuksesta? Samalla voi pohtia, minkälaisella tyylillä haluaa jotain laskea. Onko jäisen jontkan luisuttelu se, mitä haluaa tehdä, jotta saa ”tikin listaa” vai paukuttaako mieluummin hyvissä lumiolosuhteissa teknisesti helpompaa ja turvallisempaa? Tosiasia on se, mitä vaikeampaa linjaa pyrkii laskemaan, niin sitä vaikeampaa on saada täydellistä olosuh-

Juho Knuuttila luovimassa.

Juho Knuuttila tutkimassa Narvikin klassikkoa Gangnesakslaa

freestylen ja ulkoilun erikoislehti

detta. Muuttujia on vaan yksinkertaisesti niin paljon. Kannattaa kysyä itseltään ja laskukavereiltaan, mitä oikeasti halutaan. Suurin osa meistä kuitenkin nauttii laskusta eniten ilman pelkoa pöksyissä.

Kerran kuussa, kerran talvessa vai kerran vuosikymmenessä?

Milloin on tämän kysymyssarjan vaikein kysymys. Yhtä linjaa voi joutua odottelemaan vuosia, toinen voi olla turvallisimmillaan hieman kovemmalla lumiolosuhteella ja kolmas liian vaarallinen, ennen kuin on kunnossa vasta myöhään keväällä. Hieman yleistäen voi todeta: mitä vaativampi linja ja mitä monimutkaisemmat muuttujat, sitä vaikeampaa on myös valmistautuminen milloin-kysymykseen.

Lumiolosuhde ja eritoten lumivyöryvaara lienee se ensimmäinen, joita tulee linjalle mentäessä arvioida. Suomessa FINLAVlumiturvallisuus -koulutusohjelma sisältää erinomaisia kursseja sekä työpajoja, joista on saatavilla tukeva perusta lumen ymmär-

tämiseen. Täytyy kuitenkin muistaa, että tunturit eivät ole vuoria eivätkä painanteet kuluaareja. Osaaminen ja kokemus tulee olla samassa mittakaavassa tavoitteen kanssa.

Menemättä liikaa lumiturvallisuuteen kiteineen, skaaloineen tai ennusteineen niin todetaan kuitenkin, että olosuhteita arvioitaessa ei saa tuudittautua yksittäiseen raporttiin tai ennusteeseen. Lumivyöryennusteet tehdään suhteellisen suppeista mittauksista hyvinkin suurille alueille - on mahdotonta tehdä absoluuttista lopputulosta. Esimerkiksi Lyngenin alueella Pohjois-Norjassa yhteen ennusteeseen sisältyy kymmenien neliökilometrien kokoinen vuoristo, jonka molemmilla reunoilla kuohuaa meri. Ennusteen pohjalla voi olla vain kourallinen arviointeja, jotka lopulta ovat vain muutaman metrin otantoja alueen satojen vuorien yksittäisiltä rinteiltä. Toki tämä on hieman kärjistettyä mutta kannattaa miettiä myös, mi-

tä ennusteet todellisuudessa ovat ja kuinka sekä mistä ne muodostetaan.

Hyvän ennusteen tueksi tehdyt omat havainnot alueelta ja vastaavilta aspekteilta tehdyt testit ovatkin ainoa tapa ymmärtää vallitsevaa olosuhdetta enemmän. Pelkkä lumivyöryennuste ei itsessään ole riittävä lähtökohta tai oikeutus jollekin linjalle. Osaamisen ja kokemuksen kerryttäminen onkin ensisijaisen tärkeää. Hyvä paikka aloittaa kokemuksen ja tiedon hankkiminen on mainitut lumiturvallisuuskurssit!

Lumiturvallisuus ei ole kyllä- tai ei-päätös Parkkipaikalla on pääsääntöisesti hankala tietää, onko jokin linja turvallinen lähestyä tai laskea. Kirjoittaja kannustaakin kaikkia kaivamaan havaintokuoppia mutta myös yleisesti testaamaan lunta erilaisin keinoin. Lumen tunnusteleminen, pintakerroksen rikkominen, hasty pitsit eli nopeat pienet kaivannot ja lumen tunteminen sekä testaileminen antavat konkretiaa oman arvioinnin tueksi. Erilaiset kuoret ja kannet ovat seurausta jostain ilmiöstä kuten lämpötilavaihtelusta tai vaikkapa tuulesta. Kun malttaa tutkailla lunta mennessään sekä pitää silmät ja korvat auki, voi tehdä runsaasti havaintoja lumiolosuhteesta ja saada tukea päätöksentekoon reitillään.

Vapaalaskijoilla on usein taipumus laittaa tutuille samalla alueella laskeville tai juuri laskemassa olleille kavereille viestiä lumiolosuhteista. Vaikkakin kaikki lisätie-

Niklas Dahlberg jyrkemmällä nousuladulla paksussa pyydassa.

Tuulen vaikutusta lumella.

to on tärkeää ja auttaa hahmottamaan kokonaisuutta, täytyy muistaa, että tilanteet muuttuvat nopeasti ja vaikkapa viikon vanhat tiedot voivat olla täysin irrelevantteja.

Toisaalta pysyvät heikot kerrokset voivat pysyä pakassa liki koko kauden tai jonkun aspektin heikkoudet ovat mahdollisesti tärkeää tietoa. Muista siis olosuhteiden muutosten aikajänne ja se, että kyselemällä asetetaan myös vastauksen antanut kaveri tilanteeseen, joka voi joskus tuntua kiusalliselta.

Keliherran armoilla

Säätä ei myöskään tule unohtaa pois milloin-yhtälöstä. Matalat pilvet, kova tuuli tai vaikkapa lumisade voivat tehdä hyvästä laskulinjasta nopeasti vaarallisen tai keli vain itsessään ei mahdollista hyvässäkään kunnossa olevan linjan truuttaamista. Sääennusteita katsottaessa pitää ymmärtää, että ne ovat juurikin sitä, mitä nimikin sanoo: ennusteita. Ennusteet eivät välttämättä toteudu tai voivat toteutua täysin. Meteorologit käyttävät ennusteita tehdessään erilaisia mallinteita ja säämalleja, joihin tämä niin sanottu paras arvaus perustuu.

Säätä kannattaa ja pitää oppia lukemaan. Erilaisiin ennusteisiin tutustuminen sekä niiden vertailu antavat paremman pohjan kuin yksittäisen sääpalvelun tuijottaminen.

Toiset pitävät sääpäiväkirjaa ja tallentelevat kelejä jo ennen reissua vaikkapa Norjaan. Jos ennusteessa on isoja tuulen suuntien, tuulenvoimakkuuksien tai lämpötilojen eroja, voi näillä tiedoilla olla hyötykäyttöä, kun itse lunta pääsee tutkailemaan. Erilaiset paikalliset sääpalvelut auttavat tässä ja siten ne kannattaa ottaa haltuun jo ennen reissua.

Mutta se linjanvalinnasta ja olosuhdebingosta, seuraavassa Edgessä jatketaan teknisempiin ja taktisempiin sisältöihin.

Kirjoittaja on vuorikiipeilyn ja vapaalaskun aktiiviharrastaja, joka on opiskellut muun muassa turvallisuuden ja riskien hallintaa City University of Londonissa. Hän on kiivennyt maailman kahdeksanneksi korkeimmalle vuorelle ilman lisähappea ja hiihtänyt 700 kilometriä Grönlannin jäätikön yli ilman ulkopuolista apua tai tukea. Ei jibbaile eikä flippaile.

Lauri Hilander

Sydäntalven kovien vesisateiden aiheuttamia rännejä kivikovassa lumipakassa.

Olisiko hetki aikaa puhua suksen kääntämisestä?

Käännös on laskettelun suola. Sen voi tehdä monella tapaa, ja sen tekemiseen liittyy useita eri osa-alueita. Hiihtokoulut opettavat asiasta yhtä ja seuravalmentajat toista. Molempien tavoissa on paljon yhtenäisyyksiä ja jo alppihiihdon mekaniikankin kannalta samoja lainalaisuuksia. Puhutaan tässä nyt kuitenkin laskettelusta harrastuksena ja jätetään käännöksen ajoittaminen, ajolinjat ja suksen oikeanlainen paineistaminen pujottelukepille jonnekin tulevaisuuteen.

Laskettelu on kuitenkin ja varsinkin silloin, kun laskijan aikaa mitataan mieluummin kalenterilla kuin kellolla, myös jossain määrin tyylilaji, joten pidetään asiat myös yksinkertaisina.

Perusasento

Juttusarjan avausartikkelissa, kävimme

Suomen Hiihdonopettajat Ry:n kouluttaja

Leevi Keräsen sekä maajoukkuelaskija Riikka

Honkasen kanssa läpi asioita ja harjoitteita, joita on hyvä muistaa ja kokeilla kesäkauden jälkeen., kun suksia laittaa kauden alussa ensimmäisiä kertoja jalkaan.<- Perusasennossa

laskija seisoo hieman päkiöillä säärien hakiessa tuntumaa monojen etuläpistä. Polvet ovat hieman koukistettuina ja kädet kevyesti edessä. Suksien väliin jätetään noin hartialeveyden verran tilaa, jotta suksien kääntäminen kantilta toiselle on mahdollisimman sujuvaa. Olen kuvannut laskijan perusasentoa joskus mielikuvalla jalkapallomaalivahdin asennosta. Paino tasapainoisesti hieman päkiöillä ja valmis liikkumaan nopeasti kulloinkin tarvittavaan suuntaan. Leevi Keränen avaa asiaa hieman syvemmin:

”Perusasentoa kuvaa ehkä paremmin sanapari liikevalmis ja laskuasento. Asennon tehtävä käännöksen alussa ja lopussa on olla tukeva ja tasapainoinen sekä valmistaa laskijan vartalo liikkeen muutoksiin. Matala massan keskipiste ja rento, mutta liikkumaton ylävartalo antavat resursseja jaloille nopeisiin reaktioihin.”

Sauvamerkin paikka on käännösten välissä, kun laskijan on vapauttanut paineen ulkosukselta ja valmistautuu painonsiirtoon alkavan käännöksen ulkosukselle.

Luisuvassa käännöksen loppuvaiheessa, kun sukset ovat suunnattuna haluttuun suuntaan laskija vapauttaa valmistautuu vapauttamaan paineen ulkosukselta kevyesti kohottautumalla. ja tekemällä painonsiirron vanhalta ulkosukselta uuden alkavan käännöksen ulkosukselle.

Luisuvassa käännöksessä yhdensuuntaisin suksin laskija nojaa polvia koukistamalla kohti suksien kärkiä siten, että suksen kannassa kitka lumen pintaan vähenee ja kallistaa ulkosuksen jalkaa kevyesti nilkasta ja polvista käännöksen sisään, jotta suksen saa luisumaan.

”Leikkaavan käännöksen laskemiseen nykyaikaisilla suksilla on hieman viihteellisesti sanottuna suksen päällä ”matkustamista”, koska ylimääräinen liike minimoidaan ja lähes koko käännöksen aika on paineen ylläpitämistä”, kommentoi Leevi Keränen.

Leikkaavan käännöksen aloitus tapahtuu siirtämällä painopiste käännöksen ulkosukselle sekä kallistamalla vartaloa nilkasta ja polvesta käännöksen sisään samalla, kun lantio siirtyy pois suksien päältä.

Kääntäminen Alppihiihtokäännöstä on vuosien saatossa opetettu todella monin eri tavoin. Suksen kääntäminen on muuttunut sitä mukaa kun välineet ovat kehittyneet. Viime vuosituhannen lopulla, kun aikuisen miehen pujottelusuksen mitta pyöri noin 190 senttimetrissä ja sivuleikkausta ei ollut juuri nimeksikään, myös suksea komennettiin täysin eri tavalla kuin tänä päivänä. Nykyään sukset ovat huomattavasti lyhyempiä sekä leikkaavampia. Välinevalmistajat ovat tuoneet vapaalaskupuolelta tutuksi tulleen rocker-kärjen myös rinnesuksiin, mikä tekee kärjestä pituussunnassa löysemmän, mutta kiertojäykkyydestä tinkimättä. Tämä helpottaa huomattavasti suksen kääntämistä ja ennen kaikkea käännöksen aloittamista.

Kansankielellä ja asiaa yksinkertaistaen suksen kääntämisen voi tänä päivänä ajatella niin, että käännöksessä suksi tekee rakenteensa vuoksi hyvin suuren työn. Laskijan tehtäväksi jää säädellä ulkosuk-

Leikkaavassa käännöksessä laskija siirtää lantion pois suksien päältä käännöksen sisään ja kiertää ylävartalon lievään vastaliikkeeseen kohti ulkosuksea. Asento on matala ja laskija pitää saavutetun maksimaalisen ulkosuksen paineen käännöksen läpi. .

selle kohdistuvaa painetta sen mukaan, miten laskija haluaa käännöksensä tehdä ja minkälaisessa vauhdissa.

Hidasvauhtinen ja luisuva käännös Hidasvauhtinen ja luisuva käännös on leppoisaa suksen kuljettamista, missä laskeminen on parhaimmillaan sujuvaa ja eleganttia. Hiihtokoulutermein puhutaan käännöksestä yhdensuuntaisin suksin. Laskija seisoo suksella perusasennossa, ja liike tapahtuu suksien päällä pääosin pituussunnassa. Käännös alkaa painonsiirrolla alkavan käännöksen ulkosukselle. Ulkosuksi on aina se suksi, joka kulkee laskijasta katsottuna rinteen alapuolella. Laskija nojaa polvia koukistamalla kohti suksien kärkiä siten, että suksen kannassa kitka lumen pintaan vähenee ja kallistaa ulkosuksen jalkaa kevyesti nilkasta ja polvista käännöksen sisään, jotta suksen saa luisumaan. Tämän jälkeen suksi kääntyy rakenteensa vuoksi luisumalla haluttuun käännöksen suuntaan. Kun suksi on saatu kääntymään, alkaa käännöksen seuraava vaihe, jossa painetta pidetään ulkosuksella niin kauan, kunnes käännös on ajettu läpi ja sukset ovat suunnattuna haluttuun suuntaan. Tässä vaiheessa laskija vapauttaa paineen ulkosukselta kevyesti kohottautumalla ja tekemällä painonsiirron vanhalta ulkosukselta uuden alkavan käännöksen ulkosukselle.

Sauvamerkki

Laskua ja käännöksiä voi rytmittää sauvamerkein. Lyhyesti kuvattuna sauvamerkin paikka on käännösten välissä. Laskijan vapauttaessa paineen ulkosukselta ja kohottautuessaan hieman ylös käännöksen lopussa voi laskua rytmittääkseen tehdä sauvamerkin alkavan käännöksen sisäpuolelle samaan aikaan, kun painonsiirto tapahtuu.

Vauhdikas leikkaava käännös Leikkaavan käännöksen peruspalikat ovat hyvin pitkälti samat kuin luisuvan käännöksen. Käännökseen lähdetään perusasennosta, mutta siinä missä luisuvan käännöksen kuormittaminen tapahtuu melko korkeassa asennossa suksien pituussuunnassa kohti kärkeä, leikkaavassa käännöksessä kuormittaminen tapahtuu sivusuunnassa suksiin nähden huomattavasti matalammalla laskijan painopisteellä.

Leikkaavan käännöksen harjoittelu on hyvä aloittaa suhteellisen loivasta rinteestä, joka viettää tasaisesti alaspäin. Lähdetään laskemaan perusasennossa oikolinjaa suksen kärjet suunnattuna rinteen alaosaan. Kun vauhtia on riittävästi, käännetään ulkosuksen nilkka ja polvi käännöksen sisään. Tällöin suksi kallistuu kantilleen ja lähtee loivasti kääntymään. Tästä harjoitteesta on hyötyä, mikäli suksena on suhteellisen kiertojäykkä rinnesuksi noin 14 – 18 metrin kääntösäteellä. Kun suksen kääntösäde on ”ajettu” loppuun, siirretään paino uudelle ulkosukselle ja aloitetaan käännös samaan tapaan kuin edellinen.

Nilkka, polvi, lantio Leikkaava käännös perustuu pitkälti keskipakoisvoimaan ja laskijan tuottamaan paineeseen ulkosuksella. Jotta ulkosuksen voi saada kunnolla kantilleen, tulee laskijan siirtyä suksen päältä pois käännöksen sisäpuolelle. Tämän vuoksi ulkosuksen kuormittaminen lähtee nilkan ja polven kallistamisella käännöksen sisään. Jotta kummankin kallistaminen on mahdollista riittävästi, laskijan tulee siirtää lantio myös pois suksien päältä käännöksen sisäpuolelle. Keskipakoisvoima pitää huolen siitä, ettei laskija kaadu. Kun lantio on reilusti pois suksien päältä, muodostuu ulkosuksen

jalasta ikään kuin jousi, jolla ulkosuksea paineistetaan. Mitä kovempi on laskijan vauhti tai mitä jäisempi rinne, sitä kovemman paineen suksi vaatii kulkeakseen täysin kantillaan. Leikkaavan käännöksen vaiheet voi yksinkertaistettuina pilkkoa seuraavasti:

Aikainen painonsiirto, kuormitus ulkosukselle, pito ja hallittu vapautus Käännöksen aloitus tapahtuu siirtämällä painopiste käännöksen ulkosukselle sekä kallistamalla vartaloa nilkasta ja polvesta käännöksen sisään samalla, kun lantio siirtyy pois suksien päältä. Käännöksen sisäsuksi seuraa ulkosuksea suhteessa noin 80% painopisteestä ulkosuksella ja 20% sisäsuksella. Jotta laskija pystyy tuottamaan maksimaalisen paineen ulkosukselle, laskijan ylävartalo kiertyy lievään vastaliikkeeseen kohti ulkosuksea pitääkseen massan keskipisteen tasapainotettuna. Näin laskijan vartalo muodostaa mahdollisimman tehokkaan ”voimalinjan”, jolla ulkosuksen paine tuotetaan. Yksinkertaistettuna suurin ero leikkaavan ja luisuvan käännöksen tekemisessä on lantion siirtäminen sivuttaissuunnassa suksien päältä käännöksen sisäpuolelle.

Kun laskijan lantio on saavuttanut käännöksen syvimmän kohdan, toisin sanoen lantiota ei voi enää siirtää sisemmälle, ja paine ulkosuksella on maksimaalinen, tulee laskijan pitää asento ja ulkosuksen paine, kunnes sukset ovat kääntyneet kohti käännöksen lopetusta.

Lopetusvaiheessa sukset kääntyvät sivuleikkauksensa ansiosta takaisin laskijan alle. Tällöin laskija vapauttaa paineen ulkosukselta, vartalo siirtyy hetkellisesti molempien suksien päälle ja painopiste jakautuu tasaisesti molemmille suksille. Laskija seisoo suksilla hieman normaalia matalammassa perusasennossa, jossa hartialinja on suksien suuntaisesti vatsalihakset jännitettyinä ja selkä hieman kuperana. Tämän jälkeen käännös alkaa toiseen suuntaan uudella ulkosuksella yllä olevilla vaiheilla.

”Motorisesti taitava laskija pyrkii tekemään leikkaavan käännöksen liikesarjan mahdollisimman matalassa asennossa. Kohottautuminen ei tuo mitään etua laskemiseen, mutta se haittaa tasapainoa huomattavasti. Matala asento mahdollistaa myös aikaisemman kuormituksen käännöksen jälkeen uudelle ulkosukselle”, täydentää Leevi leikkaavan käännöksen tekniikkaa.

Viikonloppuretki Alpeille

Täsmäisku Alpeille on mitä parhain tapa käyttää viikonloppu hyödyksi. Riippumatta laskemisen tyylistä, niin tässä on vinkkejä siitä, minne kannattaa ajankäytöllisesti Suomesta suunnata.

Marraskuun matka Stubaihin

Itselleni avautui mahdollisuus pidennettyyn viikonloppuun

Itävallan maisemissa. Alkutalven olosuhteiden vuoksi kohteeksi valikoitui Stubain jäätikkö. Lumettoman talven ja erittäin lämpimän kesän jäljiltä Alppien jäätiköt ovat olleet karmeassa kunnossa, mutta nyt oli luvassa lääkettä haavoille. Iso lumisaderintama oli lähestymässä Alppien aluetta, ja sitä oli syytä lähteä katsastamaan.

Kohteen valikoiduttua oli syytä pohtia, mikä olisi paras mahdollinen tapa päästä paikan päälle. Yhtenä vaihtoehtona oli ottaa lento Milanoon ja nautiskella Italian lämmöstä, Gardajärven maisemista ja Dolomiittien ohi ajelusta. Tällä tavoin ajomatkaa kertyisi hieman enemmän, mutta toisaalta Italia on yksi suosikkimaistani. Suoraviivaisin tapa olisi valita tehokas lento suoraan Innsbruckin kentälle ja siitä bussilla mäkeen. Bussin varassa alkutalvena liikkuminen ei lyhyellä viikonloppumatkalla ehkä toimisi täydellisesti. Niinpä parhaaksi vaihtoehdoksi ajattelin lentäväni Müncheniin. Kentältä vuokrata auto alle ja lyhyt automatka Alppien uumeniin. Münchenin hyvinä puolina olisi vain muutaman tunnin lento, todennäköisyys sille, että laukut saapuisivat perille ja se tosiseikka, että vuokra-autot on varustettu talvirenkailla.

Jos Alpeille on menossa, niin seuraavassa hyviä vinkkejä siihen, mikä kenttä suosii mitäkin aluetta. Itse valitsen kohteen aivan viime tingassa ja monesti vasta vuokra-autoon hypätessäni. Oma tapani matkustaa on hieman hermoja kuormittava, mutta parhaan puuterilaskemisen takaa tällä tyylillä. Tämä metodi ei toimi kaikille ja on huomattavasti helpompi valita kohde jo jonkin aikaa ennen retkelle lähtöä.

Alppien parhaat lentokohteet ovat tässä.

München: Kaiken olutkulttuurin ydin München on erittäin hyvä lentokenttä, jos kaipailee hyvää yhteyttä Alppien pohjoispuolelle. Münchenistä käsin Alpit on saavutettavissa tunnissa. Sijaintinsa puolesta lähimpänä ovat Itävalta ja Sveitsi. Kentältä ehtii ajelemaan hieman idemmäksikin Itävaltaan. Autossa istumisen kipuraja menee siinä Dolomiittien kohdalla. Nekin ovat vielä tehtävissä. Ranskan ja Italian puolelle Alppeja alkaa jo olemaan jonkin verran matkaa. Hyviä puolia Münchenin lennoissa ovat kohtuuhintaiset lentohinnat ja talvirenkaat vuokra-autoissa. Jos

Hengitys salpaantui maisemia ja mahdollisia laskulinjoja katsellessa.

Hieman kiviseltä vielä näytti ja rinteiden ulkopuolelle ei ollut juuri asiaa.

Lumivarmuus pyritään takaamaan myös jäätiköllä. Tykit pauhasivat lähes taukoamatta.

menet Itävällan tai Sveitsin puolelle, muista tarkastaa, onko autossa jo Vignetti.

Münchenistä saavutettavat hiihtokohteet: Innsbruckin alue, jonka lähistöllä on useita jäätiköitä kuten Stubai, Sölden ja Hintertux. St Anton, Saalbach, Zell am See ja Kitzbühel ovat myös erittäin suositeltavia kohteita Munchenistä käsin. Lisäksi kolmen tunnin mittarin päähän sijoittuvat itäisen Itävallan kohteet, kuten Schladming, Flachau ja Obertauern.

Zürich on käytännössä jo Alpeilla ja Zürich-järven rannalla seisoskellessa voi nähdä valkohuippuisia vuoria horisontin täydeltä. Autolla huristelemalla neljässä tunnissa on vaihtoehtoisesti kahvittelemassa Innsbruckin maisemissa tai vaihtoehtoisesti Chamonix`ssa. Parhaiten Zürichistä pääsee etelään Luzernin suuntaan Engelbergiin tai Andermattiin tai vaihtoehtoisesti Churin alueen lähistön keskukset Arosa-Lenzerheideen tai hieman idempään Davosin suunnalle. Vuoristosolien ollessa auki voit ajella, vaikka etelään Italian puolelle. Tämä sillä varoituksella, että mikäli lumisateet yllättävät retkeilijän, niin voit olla varma, että ajomatkaan kentälle tulee reipas lenkki Innsbruckin tai Chamonix`n kautta.

Kohteet minne mennä. Idän suunnassa Churin lähellä olevat hiihtokeskukset kuten Lenzerheide, Laax, Arosa ja Davos.

Etelässä Engelberg ja Andermatt ovat saavutettavissa myös junalla. Näiden edellä mainittujen lisäksi

keskisessä Sveitsissä sijaitseva Jungfraun alue on helposti saavutettavissa Zurichistä käsin. Sieltä löytyy muun muassa Grindelwald, Wengen ja Mürren, jotka ovat kaikki laskettavissa yhteisellä hissilipulla.

Geneve: Jos mieli tekee Ranskan Alpeille tai Sionin laaksoon, niin ota suunnaksi Geneve. Genevestä ei välttämättä tarvitse vuokrata autoa, sillä lukuisat shuttle-yritykset tarjoavat kyytejä Lac Lemanin lähistön keskuksiin. Usein kyytien hinnat pyörivät siinä 25-30€ paikkeilla per suunta. Vuokra-autolla vaihtoehtoja on runsaammin ja Annecystä etelään valinnanvaraa on rutkasti. Chamonix`hin ajelee noin tunnin ja Verbieriin puolitoista tuntia. Sionin laakson varrella on monia hyviä keskuksia ja sen itäpäädyssä lymyilevät muun muassa Zermatt ja Saas-Fee.

Kohteet Genevestä käsin: Chamonix, La Clusaz, Avoriaz, Verbier, Zermatt, Saas-Fee

Milano: Lempeämpien lämpötilojen Milano on paras kenttä, mikäli mielii hiihdellä Alppien eteläpuolella. Aostan laakson alkupäähän ajelee tunnin ja Courmayeriin kaksi tuntia. Ajomatka Ranskan puolelle Brianconiin ja siitä Serre Chevalieriin kestää kolme tuntia. Dolomiiteille onkin sitten jo nelisen tuntia autoilua. Italian puolella autostrada on polttavan kuuma ja ruoka hyvää. Huonona puolena Milanoon lentämisessä on se, että autot ovat useimmin varustettu kesärenkailla. Pienikin lumisade ja meno on

"Lempeämpien lämpötilojen Milano on paras kenttä, mikäli mielii hiihdellä Alppien eteläpuolella."

Ensimmäisen kunnon lumisateen saattelemana paikalla oli muitakin kuin toimittaja Suomesta.

Kirjoittaja päätti yöpyä ensimmäisen yön Stubain park- kipaikalla. Täysikuun valossa tunnelma kohdallaan.

Topissa kelpasi patsastella.

Mikäpä muu palkitsee yhtä hyvin mäkipäivän jälkeen, kuin kunnon huurteinen.

liukasta. Toisinaan poliisi on tarkistamassa, että autosta löytyy varustus lumikeleille. Tarkista siis, onko vuokraamassasi autossa nämä. Jos vuokraaja tarjoaa sikahintaisia ketjuja, niin marketeissa ketjut maksavat noin 30 euroa. Huomattavasti helpompi työkalu kuin lumiketjut ovat lumisukat. Kulkevat nimellä snow socks.

Kohteet: Courmayer, Aosta, Monte Rosa, Cervinia, Val d’Isere, Tignes, Sestriere, Serre Chevalier, La Grave, Madonna di Campiglio

Bonusruutuun vielä heitettäköön Barcelona. Pyreneet ovat hyvä, ellei jopa erinomainen vaihtoehto, jos mielii lumille. Barcelonasta käsin jo kahdessa kolmessa tunnissa ollaan jo vuorten uumenissa. Otettakoon lukuun samat auto-ongelmat kuin Italiassa. Plussana, että Pyreneiden hintataso on kohtuullinen ja tilaa on yllin kyllin.

Nyt vain merkitsemään viikonloppuja kalenteriin ja valitsemaan omat suosikit hiihtokartalta. Lennot löydät helposti Elämysmatkojen Flex-omatoimimatkoista, joista löytyy kattava valikoima laskettelukohteita. Flexomatoimimatkaan valitessasi voit varata lennot, majoitukset ja lisäpalvelut oman makusi mukaan. Rakennat matkan itse aina kilpailukykyiseen hintaan dynaamisen matkahaun avulla. Lento ja hotelli -yhdistelmä on useimmiten edullisempi Elämys Flexistä kuin erillisinä palveluina varattuna.

PULKKAMÄKI

Saariselältä löydät Suomen pisimmän, jopa 2 kilometriä pitkän pulkkamäen!

VAPAALASKU

Suojaisat, harvat mäntymetsät luovat upeat puitteet vapaalaskun harrastajille

PYÖRÄILY FUN PARK

Urho Kekkosen kansallispuistossa on jopa 200 kilometriä huollettuja latuja ja merkittyjä ulkoilureittejä kaikille liikkujille

Suorituspaikkoja on kehitetty erityisesti perheille sopiviksi, ja hauskaa tekemistä riittää koko laskettelupäivän ajaksi

Stubaita lähestyttäessä talvi näyttäytyy vuorten huipulla.

Miten toimii kuoriasu 100% merinovillasta?

Devold Trollkyrkja

Ekologisuus on päivän sana ja perinteisesti kuorivaatteet ovat olleen laskuvaatteissa hyvin ongelmallisia sen kannalta. Kuorivaatteiden materiaalit ovat sisältäneet paljon synteettisiä keinokuituja, joiden valmistus on hyvin kuluttavaa ja lisäksi niistä irtoaa mikromuovia ympäristöömme. Kalvomateriaalit ovat kehittyneet

viime vuosina huomattavasti ekologisemmiksi, mutta norjalainen Devold vie pelin vielä astetta pidemmälle kehittäen 100% merinovillasta tehdyn kuorimateriaalin nimeltään MerinoPerform WP.

Kyseessä ei ole siis mikään sekoite, vaan takki on todellakin 100% merinovillaa, josta Devoldilla on kokemusta jo vuodesta

Tuuletusaukot löytyvät housuissa reiden sivusta ja toimivat molempiin suuntiin. Devoldin logot ovat minimalistiseen tyyliin saman väriset asun kanssa, eli tässä tapauksessa mustat.

1853. Tuotantoprosessi on pitkään kehitelty tekniikka millä erittäin hienosta australialaisesta merinovillasta saadaan tehtyä vedenkestävää ja hengittävää materiaalia. Hengittävyys ja kuivuminen ovatkin merkittävimmät tekijät mitkä erottavat Trollkyrkjan muista kuorivaatteista. Monet takit kyllä pitävät kosteutta, mutta melkein mikään testaamamme takki ei ole suhteessa yhtä hyvin päästänyt sitä myös ulos.

Ulkonäöltään Trollkyrkja ei turhia koreile. Se on äärimmäisen minimalistinen takki, jossa ei ole mitään turhaa. Jopa merkin logokin on samaa väriä kun itse takki. Hinta on korkeahko, paikasta riippuen n 600€ –700€ takista, jossa päällepäin ei ole ”mitään ihmeellistä” voi tuntua korkealta, mutta Trollkyrkja on selkeästi enemmän pitkäaikainen sijoitus, jonka ostaja tietää mitä haluaa heräte- ja kausiostosten sijaan. Takki toimii loistavasti myös siistinäkin kaupunkitakkina vaikka työmatkalle ja mihin tahansa muuhun vapaa-aikaan. Se ei ole pelkästään laskettelutakki. Mitoitukseltaan takki ja housut olivat melko maltilliset, omalle 181cm koolle L oli juuri sopiva, eikä ”fitti” ollut laskettelutakkimainen suuri, vaan enemmän vapaa-ajan takkia muistuttava. En kokenut tätä siltä ongelmaksi rinteessä. Alle meni hyvin kevyttoppa tai fleece.

Taskujen suhteen takissa on molemmilla puolilla vetoketjulliset vinot taskut ja sitten vielä toisella puolella ”kännykkätasku” vetoketjulla. Tuuletusaukot löytyvät kainaloiden alta. Trollkyrkjan kaikki saumat ovat teipattu.

Materiaali on todella mukavan tuntuinen. Räntäsateisissa kenttätesteissä voimme todeta takin pitävän hyvin kosteuden sisällä. Erityisen mukavaksi materiaalin tekee sen kuivuminen. Merinoalusvaatteiden tapaan sen voi heittää vain kuivumaan ja tuulettumaan sekä antibakteerinen materiaali on päivästä toiseen kuin uusi. Kovankin hikoilun jälkeen olo on hetkessä kuin olisi vasta laittanut takin päälle.

Takin huppu on niin iso, että se sopii kypärän kanssa, mutta sen saa myös kuminau-

halla vedettyä sen verran kasaan, että se ei näytä oudolta ”kaupunkitakissakaan”. Materiaali on myös konepestävä 30 °C asteessa, ilman rumpukuivausta.

Trollkyrkja laskuhousut

Hyvin istuvat, korkeavyötäröiset laskuhousut, joissa on erittäin hyvin vahvistetut lahkeet. Merinovilla materiaalina tekee varsinkin housuista todella mukavat, eikä fiilis ole yhtään ”kurahousumainen”. Housuissa tuuletus toimii mm. reisistä vetoketjuilla ja samaten haalarimallisten housujen sivuvetjua voi käyttää taukotuuletukseen, sillä se aukeaa myös alhaalta päin. Materiaalista voi sanoa vain samaa kun takinkin materiaalista. Erittäin mukava, kuiva ja helposti käytettävät. Kaikki vetoketjut ovat tietenkin vedenpitävät ja housuissa on myös kapeahkot säädettävät ja irroitettavat olkaimet. Leikkaus on myös nivelletty, mikä lisää housujen mukavuutta ja kestävyyttä. Materiaalin paksuudeksi sekä takissa että housuissa ilmoitetaan 230 g/m2.

Devold Trollkyrkja takki ja housut

» Materiaali: 100% musesing-vapaata merinovillaa

» Materiaalin paksuus: 16,5 mikronia, 230 g/m²

» Takissa Tarrakiinnitykset hihoissa, vettähylkivät vetoketjut, esimuotoillut hihat, säädettävä sauma, pidennetty selkä, Tuuletusvetoketjut kainaloissa

» Housuissa tuuletus: Sivuvetoketjut reidessä, 2 reisitaskua.

» Muuta: Vahvistettu haarakiila, vettähylkivät vetoketjut, esimuotoillut polvet, säädettävät olkaimet

» Devoldin maahantuojana toimii Active Marin & Outdoor Oy

Olkaimet ovat kapeahkoa mallia ja varsin mukavat.

Reidessä oleva kännyllätasku on sijoitettu hyvin niin, että kännykkä tai lompakka siellä pidettynä ei ole liikkumisen tiellä tai häiritse kovemmassakaan vauhdissa.

Molempien henkseleiden alapuolella oleva joustava pikkutasku esimerkiksi hissilipulle tai pankkikortille.

Vähän väriä alaosaan tuo harmaat vahvikkeet lahkeissa. Nämä ovat kovaa tekoa ja estävät lahkeita kulumasta.

Haglöfs Spitz Gtx Pro Jacket – kiipeilyn ehdoilla

SPITZ GTX PRO -takki on tehty äärimmäisiin vuoristoseikkailuihin: se on valmistettu 3-kerroksisesta

GORE-TEX PRO -materiaalista, joka suojaa, hengittää ja kestää hyvin. Takki on muotoiltu kiipeilyä varten, ja se pitää käyttäjän kuivana kovissa olosuhteissa. Erittäin pitkät muotoillut hihat antavat täyden liikkumisvapauden, ja lyhyempi helma mahdollistaa valjaiden käytön. Kainaloiden alla olevat vetoketjulliset tuuletusaukot ovat jaettu kahteen keveyden ja käyttömukavuuden vuoksi. SPITZ GTX PRO -takissa on myös kypärän kanssa yhteensopiva huppu, runsaasti taskutilaa ja vahvikkeet kaikissa oikeissa paikoissa. 599 €

The North Face Summit Series Summit Series on The North Facen lippulaivamallisto, joka on suunniteltu erityisesti koviin olosuhteisiin lasketteluun ja vuoristoon. The Northfacen oma kalvoratkaisu Futurelight™ takaa äärimmäisen vedenpitävyyden ja hengittävyyden, mikä tekee Summit Seriesin tuotteista loistavia mm. vapaalaskuun. Futurelight

3L -kolmikerrosrakenne takaa tuotteille pitkän käyttöiän. Ranteen kohdalla on hissilipputasku. Summit Seriesin tuotteita kannattaa tiedustella The North Facen brändimyymälästä Kauppakeskus Forumista.

Arcade vyöt ja henkselit

Arcade on uusi skeitti- ja surffipiireistä lähtenyt vyömerkki, joka valmistaa myös laskettelukäytössä loistavia henkseleitä. Vyöt ovat elastisia yhden koon vöitä, jotka sopivat loistavasti juuri aktiiviteetteihin, kuten golffiin, lasketteluun, skeittaukseen, lumilautailuun ja mihin vain vapaaaikaan. Arcaden vyöt ovat myös loistava joululahja, koska yksi koko sopii kaikille. Vyöt voi laittaa pesukoneeseen housujen kanssa, eikä niissä ole metallisia osia, joten voit lentokentällä kävellä suoraan turvatarkastuksesta läpi. Toimitus suosittelee! Lisätietoja: www.arcadebelts.eu

Giro Neo MIPS Black

Giro Neo MIPS on yksi Giron suosituimmista kypäristä. Kypärän sisälle kätkeytyy kevyt MIPS:illä höystetty In-Mold-Rakenne. In Form Fit system mahdollistaa hyvät säätömahdollisuudet pään mukaan. Lämpötilan/ vuodenajan vaihtuessa saat näppärästi joko suljettua tai avattua kypärän ilmanottoaukot, jotta lämpötila kypärän sisällä pysyisi mukavana. Kypärän etulipan “alta” löytyy kaksi fog-free Stack Vent, joiden läpi lämmin ilma lasien sisäpuolelta pääsee poistumaan. Tämä vähentää huurteen syntymistä linssin sisäpinnalle. 149 €.

Helly Hansen Primaloft liivi Paras tapa lisätä lämpöä kehoon tai tyyliä iltaan on kevyttoppaliivi. Helly Hansenin Primaloft liivi on ohut, joten se toimii mainiosti lisälämmikkeenä vaikka fleecen kanssa kuoritakin alla ja se mahtuu helposti reppuun. 170 €. hellyhansen.com/en_fi

Bridgedale Ski Easy On laskettelusukat Laskettelusukkien parhaimmistoa! Bridgeldalen valikoimasta löydät useita eri paksuuksia ja materiaaleja jokaisen lämpötilaan ja tarpeeseen. Ski Easy On -mallin varpaissa paksumpaa neulosta lämpimyyden säilyttämiseksi. Tukevat kiristykset nilkan ja jalkapöydän ympäri pitävät sukan paremmin paikoillaan. Pohkeessa lisäjoustoa antavaa neulosta. Sukan suulla leveä kaksinkertainen resori. Nämä pysyvät paikallaan valumatta alas. Materiaali- ja valmistusvirhetakuu viisi vuotta. Maahantuoja: www.vandernet.com

ALPPIKUVASTO 2023

Völkl Revolt 81

Täyspuuydindirectionaali twinilaskijalle, joka nauttii myös rinteessä laskemisesta. 229,- (329,-)

Völkl Revolt 86 Picture

Völkl twini parkkiin. Hiilikuidulla vahvistettu puuydin takaa hyvä popin hyppyihin. 289,- (389,-)

Völkl Revolt 95 95mm leveä täyspuuydin twini hiilikuituvahvikkeilla parkkilaskijalle. 349,- (449,-)

Kevyet Park- & Pipe -laskettelukengät kolmella alumiinisoljella, joissa mikrosäädöt. Monossa säädettävä flex 70-80. Lestileveys 102 mm. 199,- (259,-)

Völkl Yumi 80

Yumi 80 on naisille suunniteltu 80mm leveä vapaalaskusuksi. Suksella on helppo ja nautinnollinen laskea niin rinteessä, kuin rinteen ulkopuolellakin. 449,- (590,-)

Völkl Kendo 88

Kendo 88 all mountain freeride -suksi täyspuuytimellä ja titanaali-vahvikkeella. Täydellinen kumppani rinteiden valloitukseen. 499,- (750,-)

Dalbello Il Moro MX 90 Park- ja Pipe- laskettelukengät alumiinisoljilla, joissa mikrosäätö. Kantapäässä, pohkeessa ja iltissä vaimennukset isoja hyppyjä varten. 259,- (359,-)

Völkl M6 Mantra

Legendaarinen Saksassa valmistettu freeride-suksi. M6 Mantra kestää vauhtia, on leikkisä ja kelluttaa mukavasti kun on paljon lunta. 519,- (599,-)

Marker Squire 10; 85mm Täysin uudistunut Squire 10-side on suunniteltu aloittelevalle freeride- ja freestyle-laskijalle. Side toimii Gripwalk- ja alppinormin monojen kanssa. 99,90 (109,-)

Marker Griffon 13 ID; 90mm Kestävät siteet kovaan laskemiseen. Soveltuu Freestyle- ja Freeride -suksiin DIN 4.0 - 13.0 90mm jarrulla. 159,- (199,-)

Marker Griffon 13 ID; 100mm Kestävät siteet kovaan laskemiseen. Soveltuu Freestyle- ja Freeride -suksiin DIN 4.0 - 13.0 100mm jarrulla. 179,- (219,-)

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Dalbello JAKK

Nordica The Cruise Harrastajan leveä ja mukava laskettelumono naisille tai miehille. Kevyt triax-muovilaatu ja easy entry puettaessa maksimoivat mukavuuden. Täysmetallisoljet. Flex 45/50 ja lestin leveys 104mm.

139,- (179,-)

Nordica Speedmachine 3 95 X W tai 110 X GW

3D TriForce-rakenteella oleva täysin uusittu lämpömuokattava laskettelumono. 3D-Leather performance fit lämpömuokattava sisäkenkä. Flex 95/110 ja 100mm lesti.

299,- (380-)

Nordica Sportmachine 75 X W tai Sportmachine 3 90 X GW

Täysin uusittu Triforce-rakenteella oleva 102mm leveä mono. Primalot täytteinen Precision fit -sisäkenkä. Gripwalk pohjapalat. Flex 75/90 ja 102mm lesti.

199,- (290,-)

Atomic Hawx Prime 95 X W tai 100 X GW

Monipuolisesti säädettävät naisten tai miesten monot. Muokattava ulkokuori 100-106 mm. Prolite -rakenne tekee monoista kevyet ja vahvistetut alueet taas jäykistävät rakennetta oikeista paikoista.

299,- (399,-)

Atomic Hawx Prime Xtd 100 Ht GW

Atomic Hawx Prime XTD 100 HT GW on monipuolinen All Mountain mono, joka tarjoaa erinomaista mukavuutta kuten Hawx mallit yleisesti ottaen.

359,- (459,-)

Atomic Hawx Magna 85 X W tai 90 X GW

Leveämmät naisten 85- tai miesten 90-jäykkyiset monot, joissa 102 mm lesti. Helppo pukea jalkaan, lämmin ja mukava pitkänkin laskettelupäivän jälkeen.

199,- (279,-)

Salomon

S/pro X90 tai HV X100 Gw

Aktiivilaskijan suorituskykyinen mono naisille tai miehille. Muokattava 360 CoreFrame -kuori ja muokattava saumaton sisäkenkä takaavat istuvuuden. 102mm lesti

269,- (330,-)

Salomon

Qst Access X70 W tai X80 GW

Mukava harrastajatason mono naisille tai miehille leveällä 104mm lestillä. Kävelymoodin ja muokattavan sisäkengän ansiosta monoja on ilo pitää jalassa koko päivä.

189,- (250,-)

Salomon Select HV 80 W tai HV 90 GW

Aktiivilaskijan suorituskykyinen mono naisille tai miehille. Muokattava

360 CoreFrame -kuori ja muokattava saumaton sisäkenkä takaavat istuvuuden. 102mm lesti

249,- (300,-)

Olen käyttänyt FootBalancen yksilöllisiä pohjallisia lasketellessa, juoksulenkillä, sisäpeleissä ja arkena, niistä on tullut vakiovaruste monoissani ja kengissäni.

Pohjallisten avulla sekä monot että kengät istuvat paremmin, ja ne tukevat jalan holvikaarta loistavasti. Ohuempi yksilöllisesti muotoiltu Control-pohjallinen sopii etenkin monoon, joka on lisännyt merkittävästi jalan mukavuutta ja tatsi laskiessa on erittäin hyvä.

Maajoukkueen alppihiihtäjä Jaakko Tapanainen

FootBalancen pohjalliset tuovat yksilöllistä istuvuutta ja mukavuutta monoihin. Ne korjaavat jalan asentoa ja tuovat maksimaalista tuntumaa alustaan, parantaen voimansiirtoa.

Atomic Cloud Ltd + M 10 GW Rinnelaskun toimivuus yhdistyy tyyliin tässä loistavassa naisten rinnesuksessa. 369,- (449,-)

Atomic Redster Tr + M 10 GW Laadukkaat harrastajatason rinnesukset. Kevyet ja helposti käsiteltävät sukset, joissa rinne rocker helpottamassa kääntymistä. 269,- (449,-)

Atomic Redster Q Ti + M 10 GW Atomic Redster Q TI on monipuolinen suksi kaikkiin rinneolosuhteisiin. 379,- (599,-)

Nordica Spitfire 73 + TP2COMP 10 FDT Miesten helppolaskuinen Comp Wood-rakenteella oleva rinnesuksi. On Piste Rocker profile ja Gripwalk yhteensopiva 10-din side. Suksessa 75mm vyötärö. 299,- (399,-)

Salomon Force X76 TI + M11 GW

Laadukkaat aktiivitason rinnesukset. Puuydin ja Edge amplifier -teknologia siteen alla takaavat suorituskyvyn kovissakin rinneolosuhteissa. 449,- (650,-)

Salomon Stance 90

Uuden teknologian rinnesuksi kaikkiin lumiolosuhteisiin.

Pureva ja erittäin vauhtikestävä. Puuydin, Ti-laminaatti ja Metal Twin Frame laminaatti 499,- (0,-)

Salomon Stance W 84 + M11 GW

Uuden teknologian monipuolinen rinnesuksi naisille kaikkiin lumiolosuhteisiin, vauhtia kestävä. Puuydin, Ti/carbon-laminaatti lisäävät suorituskykyä. 499,- (650,-)

McKINLEY Wallrider

Freestyle-henkiset laskettelusauvat tarjoavat vakautta ja monipuolisuutta missä tahansa rinteissä. Alumiininen sauva soveltuu erinomaisesti kaiken tasoisille laskijoille. 24,90

McKINLEY Safine Pure

Kevyet ja tasapainoiset alumiiniset laskettelusauvat naisille. Mukavat ja ergonomiset kahvat maksimaaliseen kontrolliin ja automaattiset hihnat helpottamaan säätöä. 24,90

McKINLEY Vector 20

Laadukkaat laskettelusauvat miehille. Säädettävän hihnan ansiosta yksilöllinen ja tarkka istuvuus. 24,90

McKINLEY Vector Premium Kevyet alumiiniset laskettelusauvat aikuisille. Muotoillut ja ergonomiset kahvat takaavat maksimaaliseen kontrollin ja tarra-sträppi helpottaa säätöä. 34,90

Atomic Savor HD

Atomic Savor HD sylinterilinssiset laskulasit ovat mukavat ja hyvännäköiset, ja niissä on erittäin hyvä hinta-laatusuhde.

89,90 (129,-)

Salomon Radium Photochromic

Laadukas ja moderni laskettelulasi, 3 kerros foam kehyksessä tekee lasista hyvin istuvan ja mukavan. Auringon valon mukaan tummeneva/vaaleneva linssi.

99,90 (120,-)

McKINLEY Base 3.0

Laskettelulasit, joissa huurtumaton kaksinkertainen linssi. 100% UV-suoja. Kehys ventiloitu ja hyvän istuvuuden takia sopii täydellisesti kasvoihin. S2-linssi. 29,90

Laadukas ja moderni laskettelulasi. Kehyksetön design ja Custom Id fit -istuvuus. Kontrastia parantava SIGMA -linssi ja Anti Fog+ käsittely. 149,- (180,-)

Laadukkaat laskettelulasit, hyvin istuva, pehmeä ja joustava kehys sekä auringon valon mukaan tummeneva/vaaleneva Photochromic -linssi. 79,90

Laskettelulasit, joissa huurtumaton kaksinkertainen peililinssi. 100% UV-suoja. Kehys ventiloitu ja hyvän istuvuuden takia sopii täydellisesti kasvoihin. S2- peililinssi. 39,90

McKINLEY Flyte Revo Ii

Tyylikkäät kehyksettömät laskettelulasit, jossa huurtumaton kaksinkertainen Revo S2 peililinssi. Kehys ventiloitu ja hyvän istuvuuden takia sopii täydellisesti kasvoihin.

59,90 (79,90)

Alppihiihdon, freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Tyylikkäissä laskettelulaseissa on magneettikiinnityksellä helposti vaihdettavat linssit, joten voit valita linssit olosuhteiden mukaan. 89,90 (109,-)

Salomon Radium Pro Sigma

Salomon Force Photo

McKINLEY Flyte Magnetic II

McKINLEY Base 3.0 Mirror

Salomon Brigade

Laskettelukypärä, jossa on modernit materiaalit ja ominaisuudet. Kypärällä on turvaluokitus niin lasketteluun kuin polkupyöräilyyn.

69,90 (79,-)

Salomon Spell W Salomon Spell on klassisesti muotoiltu laskettelukypärä naisille. Turvallinen kypärä on kevyt ja mukava, ja siinä on hyvä ilmankierto.

69,90 (79,-)

Salomon Husk Pro Tyylikäs ja kevyt laskettelukypärä. Hyvä istuvuus ja erinomainen suojaavuus Custom dial 360 kiristyksen ja patentoidun EPS4D-teknologian ansiosta. 129,- (150,-)

Atomic Savor

Hyvin istuva, kevyt ja turvallinen laskettelukypärä. Valmistettu Holo Coren ympärille, jonka erikoisrakenne antaa 30 % paremman suojan verrattuna vaadittuihin standardeihin.

89,90 (109,-)

Atomic Savor Visor Stereo Atomic Savor Visor Stereo laskettelukypärässä yhdistyy laskettelukypärä ja -lasit kätevässä paketissa.

149,- (179,-)

Atomic Revent+ X Atomic Revent + X-kypärä on erittäin kevyt ja hyvin suojaava. 79,90 (129,-)

McKINLEY Pulse S2 Visiirikypärä

Kevyt ja tyylikäs laskettelukypärä aikuisille integroidulla visiirillä. Visiirissä huurtumista estävä S2 peililinssi, jossa 100% UV-suoja. Silmälasit sopivat hyvin visiirin alle.

89,90 (109,-)

McKINLEY Pulse

HS-016 Visor Photochromic Revo Laskettelukypärä auringon valoon mukautuvalla linssillä.

129,- (149,-)

Giro Ledge FS

Giron suosituin kypärä nyt myös In Form Fit System -kokosäädöllä. Kovaa käyttöä kestävä Hard-Shell -rakenne. Ilmastointi edessä ja kypärän päällä. 99,90 (119,-)

LASTEN MALLISTOA

McKINLEY Freeze 2.0 Jr Perheen pienempien laskettelulasit. Huurtumisen estävä linssi, jossa 100% UV-suojaus. Ventiloitus kehys estää huurtumisen sisäpuolelta. S2-linssi. 19,90

McKINLEY Pulse Jr S2 Visiirikypärä

Kevyt ja tyylikäs laskettelukypärä lapsille integroidulla visiirillä. Visiirissä huurtumista estävä S2 peililinssi, jossa 100% UV-suoja. Silmälasit sopivat hyvin visiirin alle.

79,90 (99,90)

McKINLEY Flyte Revo Jr

Junioreiden tyylikkäät kehyksettömät laskettelulasit, joissa huurtumaton kaksinkertainen Revo S2 peililinssi. Kehys ventiloitu ja hyvä istuvuus 44,90 (59,90)

McKINLEY Pulse Jr Revo Visiirikypärä

Kevyt ja tyylikäs laskettelukypärä lapsille integroidulla visiirillä. Visiirissä huurtumista estävä Revo S3-peililinssi, jossa 100% UVsuoja. Silmälasit sopivat hyvin visiirin alle. 99,90 (119,-)

Giro Crue Jr Uudistetussa mallissa on nyt helppokäyttöinen kokosäätö. Hyvin Ilmastoitu ja sisältä pehmustettu kypärä pitää pienen laskijan vauhdissa. 3 kokoa, lasipidike. 79,90 (99,90)

Atomic Four Jr Four Jr kypärä takaa täydellisen turvan perheen nuorimmille rinteessä. 59,90 (74,90)

Atomic Savor Visor Jr Savor Visor Jr laskettelukypärässä yhdistyy laskettelukypärä ja -lasit kätevässä paketissa. 129,- (159,-)

freestylen ja ulkoilun erikoislehti

Völkl Revolt Jr Vmotion + 7.0 Vmotion -siteet Täyspuuydin- ja Tip&Tail rocker -sukset junnujen twini kiskositeillä. 249,- (339,-)

Atomic Redster J2 + C5 GW -siteet Monipuoliset rinnesukset 5-12 vuotiaille lapsille. 169,- (179,-/189,-)

McKINLEY XT Team 7 JT 100-120cm tai 130-140cm + J CW45 J75 GW -siteet Lasten laadukkaat laskettelusukset Power Cap- rakenteella. Helposti käsiteltävät ja vakaat sukset kaikkiin rinneolosuhteisiin. Laadukas ja turvallinen side Grip Walk -yhteensopivuudella. Din: 0.75 - 4.5. 139,- (179,-)

McKINLEY Rocket Jr

Freestyle-henkiset laskettelusauvat lapsille. Alumiininen sauva tarjoaa vakautta ja monipuolisuutta mihin tahansa rinteeseen.

19,90

Salomon S/Max 60T M tai L

Lasten ja nuorten suorituskykyiset monot vauhdikkaaseen laskuun. Kevyempi junioreille suunniteltu ulkokuori ja neljä solkea. 119,- (159,-)

Salomon Flexcell Pro Erittäin suojaava, ergonominen ja siksi hyvin istuva selkäpanssari lajeihin joissa sitä tarvitset. Muotoilun, säädettävyyden ja Flexcell 4D materiaalin ansiosta panssari on lähes huomaamaton käytössä. Hengittävyys huippuluokkaa. Naisille oma ergonominen malli. Miehille ja naisille 119,- (150,-)

Lapsille 79,90 (100,-)

Völkl All Pro Gear Pro Bag 200cm pitkä rullalaukku suksille, monoille ja muille laskukamppeille. Laukku pehmustettu hyvin ja tilaa riittää. Tilavuus 180 litraa, koko 200 x 36 x 25cm. 159,- (199,-)

Bridgedale Ski Easy On sukat Pitkävartiset naisten tai miesten sukat lasketteluun aktiiviharrastajalle. Muotoutuu todella hyvin jalkaan ja siirtää kosteuden tehokkaasti pois iholta.

39,50

Bridgedale Ski Mountain Jr Pitkävartiset lämpimät lasten merinovillaiset talviurheilusukat.

28,50

Völkl Rolling 120l Bag 120 litrainen rullalaukku, johon saat mahtumaan helposti koko reissun tavarat. Laukussa erillinen osasto esimerkiksi laskettelumonoille. 169,- (199,-)

alppisuksipussi Duffle 2pr Kahden parin tyylikäs laskettelusuksipussi, missä kuljetat sukset kätevästi. Koko 193 x 20 x 22 cm.

29,90

Intersport Monolaukku Monolaukku alppimonoille, lumilautakengille tai telemarkmonoille. 40 x 38 x 23 cm. Tilavuus 35 L.

14,90

Osta nyt, maksa vasta huhtikuussa 2023!

Saat laskun vasta huhtikuussa 2023 – laskun saatuasi voit valita sinulle sopivimman maksuvaihtoehdon.

ESIMERKKI: OSTAT 1 000 €

Osamaksut: 12 kpl

Osamaksuerä/kk: 87,23 €

Käsittelymaksu/kk 3,90 € Luoton kustannukset: 46,80 €

Vuosikorko: 0 % Todellinen vuosikorko: 8,16 %

MAKSAT YHTEENSÄ 1 047 €

KAMPANJA-AIKA: 1.12.2022-19.2.2023

Esimerkki on laskettu 12 kuukauden maksuvaihtoehdolle. Intersport Tili on jatkuva luotto, jonka minimiluottoraja on 1 500 euroa. Luoton muusta käytöstä voi seurata korkeampi tai alempi todellinen vuosikorko. Luotonantaja: Resurs Bank AB Suomen sivuliike

Hae lähettämällä viesti

INTERSPORT numeroon 18 311 tai kysy lisää myyjältä.

Once you decide on a line, you’d better stick to it. Haglöfs Vassi has been developed in close collaboration with professional skiers and made with high-performance GORE-TEX PRO fabric. The result is extremely durable, breathable and waterproof freeskiing gear made for high speed, strong winds and freezing temperatures. haglofs.com

To create lasting innovation, you need to draw outside the lines.

VASSI GTX PRO JACKET