3 minute read
Jarno Leminen & Jamo-vaaput – Ari Laine
from Kalastuslehti 2/2021
by krookmedia
Kymijoen ottipaikat ovat Jamolla enemmän kuin hyvin hallussa. Tämä kuva on tämän vuoden toukokuulta.
Vaappuja Kymijoen väreissä.
Mallit
”Souva poika souva” Jamo hoitaa loput
45-vuotias Jarno Leminen on mies lohenkalastajien keskuudessa hyvin tunnetun Jamo-vaapun takana. Sukujuuret löytyvät Kesälahdelta, Karjalasta. Mies on kuitenkin paljasjalkainen stadilainen, Helsingin Vesalassa asustava ja kotimaisia iskelmäsävelmiä rennosti viheltelevä jokapaikanhöylä, laulava kalamies. Hän on saanut käsillä tekemisen taidon perintönä edesmenneeltä isältään.
Vaappuja Jarno on vuoleskellut jo yli 25 vuotta ja oman yrityksen hän perusti 2012. Vaappujen valmistukseen hän sai kipinän, kun ei saanut ostamiinsa muiden valmistajien tuotteisiin mieleistään uintia viritettyä. Hän kokeili eri puulajien soveltuvuutta, painotuksia sekä erilaisia uintilevyjä ja oli välillä jo valmis lyömään hanskat tiskiin, kun ei saanut haluamaansa aikaan.
Kalaa vaapuilla kyllä tuli, mutta uinnista ei saanut millään tasalaatuista. Lopulta Jarno kuitenkin löysi haluamansa kombinaation, ja onnistui tavoitteessaan. Uintiliike ja pyytävyys olivat viimein kohdallaan. Aina silloin tällöin joku ihmettelee, kuinka vaappu voi maksaa niin paljon.
Kaikki työvaiheet ovat tarkkaa käsityötä ja vaaput aina uniikkeja kappaleita. Jatkuva ideointi ja tuotekehittely kuuluvat myös asiaan. Esimerkiksi nyt on työn alla ensi syksynä myyntiin tuleva, 13-senttinen porraslevyllinen taimenvaappu. Tällä hetkellä Jamo-vaapuissa on tarjolla kolme eripituista runkomallia. Noin 70-millinen Long John, noin 65-millinen Pallopää sekä Loviotsa noin 60-millisenä. Vaaput on valmistettu balsasta ja ne ovat painotettuja, herkkäuintisia sekä helposti viritettävissä. Luonnollisesti ne kestävät myös hyvin virtaa. Etupäässä vaaput on tarkoitettu lohen ja taimenen soutukalastukseen joella, mutta toimivat myös heittokalastuksessa sekä moottoriuistelussa järvillä ja merellä.
Vaapun valinnasta
Tärkein asia vaappua joelle valitessa on se, että siinä pitää olla kunnolliset säätövarat.
Ylh. Loviotsa, kesk. Pallopää, alh. Long John.
Jamo-vaaput on valmistettu balsasta ja ne ovat painotettuja, herkkäuintisia sekä helposti viritettävissä.
Loppukesän ottipeli.
Tenon 11-kiloinen kojamo. Kuva Jouni Kuvaja.
Hyvän vaapun pitää toimia sekä nousukaloille, että asentokaloille. Kylmässä ja lämpimässä vedessä, kovassa ja miedossa virrassa. Väreistä hieman.
Jamo vinkkaa, että alkukaudesta joella kannattaa kokeilla kirkkaita ja kontrastikkaita värejä. Keskikesällä mennään luomu-väreillä, kun taas syksyllä siirrytään tummiin väreihin höystettynä kirkkailla iskupisteillä. ”Myös tummaan runkoon lisätty kirkas tehosteväri, esim. vaapun peräosassa, on usein ratkaiseva ärsyke, jolla lohen saa iskemään. Itse kokeilen usein myös jossain vavoistani ’mustaa hevosta’, joka poikkeaa täysin muista. Aina kannattaa kokeilla, kaavoihin ei pidä kangistua”, hän korostaa.
Vaapun virittämisestä
Perussääntö: kun nokkalenkkiä taivutetaan alaspäin, niin potku kasvaa. Ylöspäin kääntämällä taas vaapun liike pienenee ja potku tihenee. Jos taas vaappu kaatuu uittaessa oikealle kyljelleen, käännetään nokkalenkkiä vasemmalle. Vasemmalle kaatuva uinti korjataan lenkkiä oikealle taivuttamalla. ”Itse säädän vaapuissani myös uintilevyn ”lippaosaa” lämmittämällä sitä hivenen, ja taivuttamalla sitä ylöspäin. Tällä tempulla saa tapettua runkopotkua pienemmäksi”, Jamo kertoo.
Vinkkejä joelle
”Kunnioita jokea, jolla soudat. Nauti joella olemisesta, tunnelmasta. Kala kyllä tulee, kun on tullakseen. Kokeile erilaisia soututyylejä, rauhallista soutua sekä aggressiivisempaa tyyliä. Tämä toimii erityisesti asentokalojen kanssa”, Jamo sanoo.
Hän soutaa itse enimmäkseen Kymijoella, Korkeakosken soutualueella. Jamon parhaat soutukalat Korkeakosken soutualueelta ovat 6,2-kiloinen meritaimen ja 10,8-kiloinen merilohi. ”Koska soutualue on melko syvä, käytän siimoissa t-leikarin päässä Rapalan DT –syvännevaappuja. Näin saan tarjoiltua vaappuja lohen eteen syvemmissäkin joen kohdissa. Yleensä soudan neljällä vavalla. Sivuilla pidemmät vavat ja siimat, keskellä lyhyemmät vavat ja pari metriä vähemmän siimaa.”
Meriittejä vesiltä
Jamo-vaappu on jo niittänyt mainetta monilla lohipitoisilla vesillä. Tenolla sillä voitettiin lohikuninkuus 2010 Pia Länsmanin ja Jouni Kuvajan toimesta. Myös Tornionjoella on vaappu löytänyt omat, vankat kannattajansa. Kymijoella Jamo-vaappu kuuluu ehdottomin ykkösvalintoihin pakissa. Kaloja on noussut tasaisesti läpi kauden. Viime vuoden suurin, Tuomas Salusjärven ja Mikko Palokorven Jamolla saama lohi painoi kunnioitettavat 18 kg ja oli 115 cm pitkä.
Lisätietoa
» www.jamovaappu.fi » Facebook: Jamo-vaappu » Instagram: Jamo-vaappu » Sähköposti: jamovaappu@gmail.com » Puh. 050-4064424