Harjuksen jigaus – Matias Aho

JIGI MAISTUU HARJUKSELLE ja muillekin lohikaloille JIGI MAISTUU HARJUKSELLE ja muillekin lohikaloille

Harjuksen kalastuksesta puhuttaessa monella tulee mieleen perhokalastus Lapin joilla tai Lotto-lipan heittely tunturijärvillä. Sitähän se suurimmalle osalle kalastajia onkin. Itsekin olen kalastanut vuosikaudet mainituilla tavoilla harjusta varsin hyvällä menestyksellä. Viitisen vuotta sitten otin kuitenkin varasetiksi reissuun mukaan täysiverisen jigisetin ja pakkasin mukaan rasian pieniä kalajigejä. Ajattelin, että tuskin tulee käytettyä, mutta jos vaikka isompaa ahventa suvannoista löytyisi, niin mukavahan niitä olisi jigailla. Kuinka väärässä olinkaan.

Reissun pari ensimmäistä päivää jigisetti saikin nojailla leirissä puuhun. Kalaa tuli perhovälineillä runsaasti, joskin koko oli pientä ja joki melko haastava kalastaa perholla. Paljon hyviä paikkoja jäi katveeseen pusikkoisten rantojen vuoksi ja kahlaaminen oli lähes mahdotonta.

JIGI MAISTUU HARJUKSELLE ja muillekin lohikaloille JIGI MAISTUU HARJUKSELLE ja muillekin lohikaloille

Toisena iltana juuri ennen auringonlaskua palailimme kohtia leiriä ja leirin lähellä olevaan suvantoon laski lujahko virta. Olin juuri jättänyt perhon pohjaan ja edessä olisi uuden perukkeen teko. Väsymys painoi, enkä jaksanut ruveta uutta peruketta tekemään, joten ajattelin että annetaan jigisetille mahdollisuus, kun se mukaan tuli kannettua.

Harjukset yllättävät ottihalukkuudellaan

Laitoin taimenen värisen kuusi senttiä pitkän Daiwan Duckfin -jigin kevyellä neljän gramman jigipäällä ja marssin rantaan. Kysyin kaverilta, onko tullut mitään ja vastaus oli, että pari pientä harria. Nakkasin ensimmäisen heiton virran yli hieman yläviistoon ja lähdin pompottamaan jigiä virran yli.

Ensimmäinen pomppu ja kala kiinni – itseasiassa hyvä kala. Lopulta kovan väännön jälkeen joenpenkalla makasi reilut 45-senttinen harjus ja samalla reissun isoin kala siihen mennessä. Samoilta jalansijoilta sain vielä kuusi harria, joista kaikki olivat reilusti yli nelikymppisiä. Illalla nuotiolla poristiin naureskellen, että mitä tässä juuri tapahtui?

Loppuviikon kalastin täysin jigillä

Suuria harjuksia tuli paljon. Isoin oli komeat 49,5 cm. Muutama mitallinen taimenkin kävi haavissa. Olin tuohon aikaan ollut vannoutunut perhomies, mitä tulee taimenen ja harjuksen pyyntiin, mutta tuo reissu muutti paljon asioita. Kyseisenä ajankohtana kyseisellä paikalla jigi oli ollut täysin ylivoimainen.

Seuraavana kesänä panostin erityisesti jigikalastukseen

Seuraavana kesänä halusin selvittää, oliko kyse yhdellä joella toimivasta tekniikasta vai olisiko tässä todella tehokas tekniikka suurharjuksen pyyntiin? Kesän aikana sain useita kymmeniä 45-50-senttisiä harreja sekä sivuosumina puolenkymmentä yli 50-senttistä taimenta ja hurjan 84-senttisen merilohen.

Tein roppakaupalla havaintoja lajista tekniikoista sekä kalapaikoista, ja tulin siinä sivussa keksineeksi yhden itselleni ehdottomasti mieluisimmista tavoista kalastaa. En väitä, että aina ja joka paikassa jigi olisi tehokkaampi kuin perho tai lippa, mutta keskikoko jigillä pyytäessä on kokemukseni mukaan todella hyvää ja kalastus mukavaa ja tehokasta.

"Seuraavana kesänä halusin selvittää, oliko kyse yhdellä joella toimivasta tekniikasta vai olisiko tässä todella tehokas tekniikka suurharjuksen pyyntiin?"

Tunturijärven hiekkarannalta jigattu harjus ja välineet.

Artikkelissa mainittu jigillä saatu lohi, joka otti 1500-kokoluokan kelalla varustettuun 183 cm jigivapaan. Siimana 0,13 mm kuitu fluorocarbon-perukkeella. Fluoro oli aivan rispaantunut, mutta kala saatiin ylös.

Käytännön vinkkejä

Jigillä kalastaessa pitää ajatella hieman eri tavalla asioita paikkojen suhteen kuin esimerkiksi perholla. Jigissä on painotettu pää, joten kaikkein matalimmat virrat kannattaa unohtaa ainakin opetteluvaiheessa. Oman kalastukseni keskitän koskipaikoilla pääasiassa niskoille, virranreunoille, peileihin sekä suvantoon laskeviin loppuliukuihin.

Mikäli yksi paikka koskesta pitäisi valita niin se olisi loppuliuku, jossa on vettä metristä ylöspäin. Varsinkin suurilta ja paikoin syviltä virroilta löytyy aivan uudenlaisia ottipaikkoja kun jigin saa uimaan tarvittaessa todella syvällä ja uitettua todella tarkasti haluttuihin paikkoihin koskessa.

Tunturijärvillä paikat ovat luonnollisesti samat kuin yleensäkin harjusta kalastaessa. Itse etsin yleensä poikkeavuuksia rantaviivasta. Esimerkiksi ulostyöntyvä niemi, johon aallot iskeytyvät sivusta, ja jonka taakse jää selkeä tyynen ja aallokon raja.

Toinen selkeä ottipaikka on pieni järveen laskeva oja, jonka ympärillä on yleensä hieman

JIGI MAISTUU HARJUKSELLE ja muillekin lohikaloille JIGI MAISTUU HARJUKSELLE ja muillekin lohikaloille

Jigiharjus haavissa.

rehevämpää kasvustoa kuin muualla rantaviivassa. Toisaalta joskus ihan mitättömältä näyttävä matala hiekkarantakin on ottipaikka.

Kalastustekniikka

Virtavesissä käytettävä tekniikka on jigillä kalastaessa oma lukunsa, etenkin kivikkoisissa virtavesissä. Normaalissa jigikalastuksessa jigin annetaan vajota pohjaan ja uittaessa pomputetaan pohjan tuntumassa.

Jokainen arvaa, että kun lujaa virtaavassa vedessä annat jigin upota kivien väliin ja annat sen olla sekunnin paikallaan, niin pahimmassa tapauksessa seuraavaa pompautusta tehdessäsi huomaat jigin olevan pohjassa kiinni ja huonolla tuurilla virta on painanut jo siimankin seuraavan kiven taakse jumiin. Pomputus on kuitenkin harjuksen jigauksessakin olennainen osa uittoa ja todella monesti kala iskee juuri pysäytykseen.

Mikä siis avuksi?

Itse heitän käytännössä aina virtavedessä vähintään 90 % ajasta ylävirtaan tai suoraan virran yli. Tämäkään ei varsinaisesti helpota uittoa, mutta olen ratkaissut asian siten, että matalassa pomputan jigiä vain oletetussa kalan olinpaikassa.

Saatan siis kelata ensin usean metrin normaalin uistimen tapaan suoraan ja kun pääsen esimerkiksi kiven taakse peilin kohdalle, niin pysäytän kaksi-kolme kertaa nopeasti ja sen jälkeen jatkan suoraa kelausta.

Totta kai pyrin tekemään pysäytyksiä mahdollisimman paljon ja hakemaan tuntuman pohjaan nopeilla pomputuksilla niin, että saan jigin tuotua mahdollisimman lähellä pohjaa, mutta silti jättämättä sitä sinne.

Yleensä se onnistuu varsin hyvin siten, että välillä jigi kopsahtaa kiveen virrassa mutta harvemmin jää pohjaan. Toki se vaatii hieman opettelua ja hyvää tuntumaa välineil-

Harjuksen jigikalastuksessa tulee myös usein sivuosumia, kuten taimenia.

tä eikä välinetappioilta pysty tässäkään jigauksen muodossa välttymään.

Cheburashka-jigipäätä käyttämällä saa karsittua varsin tehokkaasti pohjaan jäävien jigien määrää, kun koukku ei pääse kiilautumaan kivien tai oksien väliin. Suositan myös volframipäitä, sillä lyijyn kylväminen herkkiin virtavesiin ei ole suotavaa.

Välineet

Välineinä harjuksen jigikalastuksessa toimivatparhaiten 183-213 cm nopeatoimiset jigivavat. Pusikkoisilla joenrannoilla lyhyt 183 cm vapa on erinomainen täsmätyökalu, kun taas tunturijärvillä ja isoilla virroilla 213 cm vapa tuo mukavasti lisämetrejä heittoon.

Viehesuosituksena perusvarma valinta virtaveteen on 5-25 g. Kelaksi kannattaa valita sellainen, joka on hyvin tasapainossa vavan kanssa tuntuman maksimoimiseksi. Käytännössä yllämainittuihin vapoihin 2000-sarjan haspeli.

Siimaksi suosittelen käyttämään hieman perinteistä ahvenen jigausta jämäkämpiä kuitusiimoja, 0,13-0,15 mm on osoittautunut itselle hyväksi kivikkoisissakin vesissä. Perukkeena kannattaa pitää aina vähintään metrin pätkä 0,40mm fuorocarbonia, koska kiviin hankautumisen riski on suuri varsinkin virtavesissä.

Olen käyttänyt myös hyrräsettiä harjusta jigatessa, mutta miellän sen itse paremmaksi veneestä kalastukseen ja haspelin taas rannalta kalastaessa paremmaksi. Tämä on toki makuasia.

Jigejä on tullut kokeiltua laidasta laitaan ja selkeästi tehokkaimpia ovat olleet 5-7-senttiset solakan hahmon omaavat kalajigit. Esimerkkinä Daiwan uuden Baitjunkie-jigisarjan 6,5-senttinen Minnow. Väreinä kirkkaissa vesissä toimivat parhaiten luonnolliset värit.

JAKKI

KUHAVAAPPU 7 cm

Syvännevaappu hauen, kuhan ja ahvenen uisteluun. Laadukkaat Ownerin koukut. Uintisyvyys noin 4 metriä.

699

JAKKI

KIRJOLOHIVAAPPU 3 cm

Pikkuvaappu kirjolohen, siian tai ahvenen kalastukseen. Laadukkaat Ownerin koukut.

499

JAKILLA SAALIIT SUUREMMIKSI!

JAKKI

HAUKIPERUKE

Perustarvike hauen kalastukseen. Pituus 15 cm, Vetolujuus 17 kg ja 6 kpl/pussi

399

JAKKI

LINKOLIPPA 10 g

Pitkäheittoinen herkästi pyörivä lippa. Paino 10 g varustettu erikoiskoukulla ja pilkutetulla lippalehdellä.

499

DEPAUL DESIGN JÄTTIHAAVI

Kokonaispituus n. 250 cm teleskooppisella alumiinivarrella ja taittuvalla kehikolla n. 60 x 70 cm. Kumipinnotteinen huippuhavas.

5995