Kututuroilla ahvenkannat nousuun – Juha Ojaharju

KUTUTUROILLA

AHVENKANNAT NOUSUUN

Mitä jää jäljelle, kun ruovikot ja kaislikot raivataan, rannat rakennetaan ja pohja ruopataan? Ei ainakaan ahvenille sopivia kutupaikkoja, se on varma. Matalien kasvillisuusrantojen häviäminen näkyy meille kalastuksen harrastajille yhä pienempinä saaliina. Yksi apu tilanteeseen ovat joulukuusista tehdyt kututurot.

Monille voi tulla yllätyksenä, että suurin osa rannikkomme rantaviivasta luokitellaan rakennetuksi. Turun Yliopiston vuonna 2019 julkaiseman tutkimuksen ”Suomen merenrannikon rakennetut ja rakentamattomat rannat” mukaan rakennettuja rantoja oli 51 % ja rakentamattomia 49 % rannikosta.

Huonoin tilanne on Satakunnassa ja Itä-Uudellamaalla, joissa rakennetun rantaviivan osuus on 60 %. Tosin muissakin maakunnissa liikutaan lähes samoissa lukemissa, ainoastaan Pohjois-Pohjanmaalla rakennetun rannan osuus on alle 40 %. Vielä vuonna 2005 rannikkomme rakentamattomien rantojen osuus oli 52 %, joten kehitys on kulkenut kalojen ja meriluonnon kannalta huonoon suuntaan.

Jotta ahvenet voivat menestyksekkäästi kutea, tulee niiden löytää vedestä jotain, jonka päälle kudun voi laskea. Tyypillisesti ahvenet laskevat kutunsa vesikasvien päälle, johon se takertuu kiinni. Pohjalle joutunut mätinauha ei saa riittävästi happea, eivätkä mätijyvät

Turotapahtumat sopivat koko perheelle.

silloin kehity poikasiksi. Parhaita ahventen kutupaikkoja ovat suojaiset ja matalat kasvillisuusrannat, joissa vesi on lämmintä. Kun tällaisia paikkoja ei enää löydy, ovat ahvenet pulassa.

Kutupaikoista on pulaa etenkin kaupunkien vesissä

On selvää, että rantarakentamisen myötä kutupaikkoja on hävinnyt eniten kaupunkien ja taajamien rannoilta. Rannat ovat haluttua tonttimaata, eikä kasvillisuuden valtaama rantaviiva selvästikään kuulu modernin kaupunkikuvan ihanteisiin. Peli ei kuitenkaan ole kalojen kannalta menetetty; jos ahventen lisääntymiseen sopivia kasvillisuusrantoja ei kerta kaikkiaan löydy, voidaan sopivia kutupaikkoja tehdä kututuroilla.

Yksinkertaisimmillaan kututuro on pohjaan laskettu kuusi, joka on ankkuroitu paikalleen jollain painolla. Suomen Vapaa-ajankalastajat, eli SVK on viime vuosina järjestänyt loppiaisviikonloppuina turotapahtumia, joissa on tehty joulukuusista ahvenille kututuroja. Turotapahtumat on järjestetty kaupunkien rakennetuilla vesialueilla, joissa kututuroilla saadaan mahdollisimman suuri hyöty ahvenkannoille.

Turotapahtumista on muodostunut monille jo perinne, johon osallistutaan vuodesta toiseen joko yksin tai perheen kanssa. Moni kansalainen haluaa olla parantamassa vesiluonnon tilaa ja turotapahtumaan osallistuminen on siihen helppo ja käytännöllinen tapa, josta on myös selvää hyötyä.

Kututuroilla lisää poikasia

Kututuroista on kaloille monenlaista hyötyä. Keväällä turot toimivat kutualustana, johon ahvenet ja monet muut keväällä kutevat kalat laskevat mätinsä. Samaan aikaan alkaa kututuron pinnalla kasvaa levää ja pian turon suojiin alkaa kerääntyä myös eläinplanktonia ja muita selkärangattomia. Kun kalanpoikaset kuorituvat mätijyvistä, tarjoaa kututuro niille suojaa saalistajilta. Kulutettuaan ruskuaispussin sisältämän ravinnon loppuun, alkavat poikaset etsiä syödäkseen eläinplanktonia, jota onneksi löytyy runsaasti kututuron sokkeloista.

Kututuro on siis monin tavoin erinomainen paikka kalojen lisääntymiselle ja turojen avulla voidaan merkittävästi lisätä poikasten määrää vesistössä. Ruotsissa Sportfiskarna tutki eräällä järvellä kututurojen vaikutusta

Kututuroiksi upotettavat kuuset täytyy ankkuroida, jotta ne pysyvät halutulla paikalla. Reikätiili sopii hyvin painoksi.

Tiesitkö?

Merenkurkussa tehdyn tutkimuksen mukaan ahvenet liikkuvat hyvin pienellä, keskimäärin alle 5 km laajuisella alueella. Siksi lisääntymispaikkoja pitäisi löytyä vähintään viiden kilometrin välein, jotta koko rannikkoalueella riittäisi ahventa.

Ahvenen mätinauhoja kututuron oksilla.

Ahvenpari on löytänyt kutupaikan rantaruovikosta.

Edellistalvena upotettu kuusi on kelvannut hyvin ahventen kutualustaksi.

kesänvanhojen ahvenenpoikasten lukumääriin.

Tutkimuksen aluksi selvitettiin lähtötilanne, ja tutkittiin, että paljonko koekalastuksessa tulee saaliiksi 60-80 mm mittaista ahventa. Koekalastusta seuranneena talvena kyseiseen järveen upotettiin joulukuusista tehtyjä turoja. Koekalastus toistettiin seuraavana kesänä, jolloin poikasmäärien havaittiin kasvaneen yli kaksinkertaisiksi.

Turot kalapaikkoina

Turoista on siis ilmiselvästi hyötyä meille kalastajille; kun kalojen lisääntyminen onnistuu paremmin, riittää vesissä enemmän kalastettavaa. Turoista on kuitenkin myös toisenlaista hyötyä kalastukselle. Entisaikoina Suomessa laitettiin vesiin paljon turoja. Syynä oli paitsi niiden toimiminen kutualustoina, niin ennen kaikkea se, että turot olivat erinomaisia kala-apajia, joiden luota sai lähes varmasti aina saalista.

Uusimman kaikuluotainteknologian avulla on helppo havaita, miten pienikin tasaisesta ympäristöstä poikkeava rakenne vesistön pohjalla houkuttelee kaloja puoleensa. Tasaisella pohjalla oleva kuusi tai kuusien rykelmä vetää takuuvarmasti suojiinsa pikkukaloja. Ja siellä missä on pikkukaloja, on aina myös niitä syöviä petokaloja. Turo antaa suojaa myös petokalalle, josta sille on hyötyä saaliskaloja vaaniessaan.

Turoja voi hyvin verrata luonto-ohjelmista tuttuihin koralliriuttoihin, jotka tarjoavat suojaa, ravintoa ja elinympäristön suurelle joukolle erilaisia kaloja ja muita vesieliöitä.

Koronavuoden turotapahtumassa kuuset kerättiin ensin laiturille ja upotettiin myöhemmin.

Lähteet

» Leena Laurila, Risto Kalliola, 2019.

Suomen merenrannikon rakennetut ja rakentamattomat rannat Turun yliopisto,

Maantieteen ja geologian laitos » Veneranta, L., Olin, M. & Harjunpää, H. 2020. Ahventen pyynti- ja syönnösalueet Merenkurkussa T-ankkurimerkinnän perusteella. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 7/2020. Luonnonvarakeskus.

Helsinki. » www.sportfiskarna.se/Om-oss/

Aktuellt/ArticleID/5768/Fiskev%C3%A5rd-med-julgranen

Ohjeet turojen upottamiseen

» Turojen upottaminen vaatii vesialueen omistajan luvan.

Vesialueen omistaja on yleensä kaupunki tai osakaskunta. Hanki aina lupa, ennen turojen laittoa vesistöön. » Valitse paikka, jossa turoista ei ole haittaa muulle vesien käytölle, kuten veneliikenteelle. Paikan tulee kuitenkin olla sellainen, jossa ahvenet löytävät turot. » Ahvenet kutevat yleensä matalassa, alle 2 metrin vedessä.

Turot kannattaa siis laittaa matalaan, yleensä lähelle rantaa. » Ankkuroi turo, jotta se pysyy paikallaan. Sopiva paino on esimerkiksi reikätiili, joka on sidottu turoon luonnonmateriaalista valmistetulla narulla. » Useampi kuusi samassa paikassa kerää kutevia kaloja paremmin, kuin yksittäinen kuusi siellä täällä.