3 minute read
Kuhan jigipilkintä veneestä – Juha Happonen
by krookmedia
Jigipilkintä veneestä
SAALISKALANA KUHA
Kuha pystyjigaus on viime aikoina saanut jalansijaa venekalastuksessa. Tässä lajissa vene liikkuu, kun jigiä pompotellaan lähellä pohjaa tai välivedessä. Tehot ovat osoittautuneet murskaavan koviksi.
Tämä vaatii kuitenkin vähintään toimivan sähköperämoottorin ja siihen soveltuvan soutuveneen. Valjastin perinteisen venepilkintätekniikan kuhan kalastukseen paikallaan olevasta veneestä ankkuroitumalla. Tämä tekniikka toimii hyvin myös hiljaa ajelehtivalla veneelläkin, jos ei tuule.
Jigit ovat tulleet venepilkintään jäädäkseen
Jigien tehot ovat venepilkinnässä huimaa tasoa. Samat pilkkivavat ja haspelit sopivat hyvin kuhan kalastukseen läheltä pohjalinjaa pilkkimällä. Kuhan jigipilkinnän suosio on kasvanut, eikä pelkästään siitä syystä, että sitä voi harjoittaa yhdellä vavalla ilman valtion kalastonhoitomaksua yleisillä vesialueilla, kunhan kela- ja vapa on valittu alle metrisistä yhdistelmistä.
Kalastustekniikasta
Heittojigaaja houkuttelee kuhat tai ahvenet usein lähelle venettä ja samalla on helppoa pilkkiä kalat veneeseen. Kuha käyttäytyy ahvenkalojen tapaisesti eli se saalistaa pikkukalaa parvissa. Varsinkin ruokakalakokoista kuhaa on useampi kyttäämässä veneen läheisyydessä myös jigiä, jota uitetaan pikkukalaparven läheisyydessä.
Tämä antaa mahdollisuuden siihen, että kaloja nousee useampi suoraan veneen vierestä. Käytännössä siis jigi vain tiputetaan veneestä alas ja sitä ruvetaan nypyttämään tai liikuttamaan isommalla liikkeellä.
Vasen rivi alas (haarapyrstöt): KP XO Baby minnow 8 cm, Realistic Soft Baits 8 cm, Berkley Power Bait 10cm & Mikado Saira 14 cm. Oikea rivi alas (piikkihännät): LMAB Köfi 11 cm, Storm Spike Tail 10 cm, Storm Spike Tail 8 cm, Microbite Adelida 8 cm.
Kuvassa Rapalan setti ja kaksi 13 Fishing -settiä järeämmän kuhan pilkintään.
Vinkkejä avovesien kuhapaikoista, kalastusvälineistä ja jigeistä
Kalapaikat valikoituvat siten, että keväällä pilkkijän on tavoiteltava penkkojen reunoja ja ulappa-alueiden matalikon jyrkkiä reunoja. Onnistumisia on omalle kohdalleni tullut parhaiten alkukeväästä huhti- ja toukokuun vaihteessa. Kesällä kuhat syönnöstävät pikkukalaparvien perässä ja silloin seuraamalla lokkeja ja tiiroja tavoittaa myös pilkkipaikat, missä kuha mässää pikkukalaa.
Syksyyn käännyttäessä parhaat paikat löytyvät usein syvemmältä, jonne kuha on ajanut pikkukalaparvet pallomaiseen parveen. Tällöin puhutaan syvyysalueesta 6–10 m. Jos kalastajalla on mahdollisuus hankkia hyvä peruskaikuluotain, niin silloin kalat löytyvät paremmin.
Kuhan venepilkintään sopivan jigin koko on yleensä noin 8 cm ylöspäin ja jigimalleja kannattaa kokeilla ennakkoluulottomasti.
Välineistä
Kuhan jigipilkintään soveltuu pieni haspeli 500/1000-luokassa tai pieni hyrräkelalla varustettu vapa. Vavoissa tärkeää on se, että kala tarttuu kunnolla eli niiden aihion olisi hyvä olla suhteellisen napakka. Poikkeuksena ovat passiiviuiton jigit mitkä vaativat hiukan löysemmän kärjen, jotta haluttu uintiliike saadaan aikaiseksi.
Nämäkin vavat saavat olla kuitenkin keskiosaltaan jäykkiä, jotta kuha jää kiinni, sillä sen suu on kova. Vapojen viehepainoluokat pyörivät pienemmillä noin 5–15 g luokassa ja suurimmilla jopa 100 g asti.
Settien siimoina kannattaa käyttää enimmäkseen punottua tai monikuitusiimaa. Koska kuha vaatii kovan vastaiskun ja se jää paremmin kiinni, kun siima ei anna periksi. Hyvä perussiiman paksuus on noin 0,10–0,16 mm. Perukkeeksi suositan 0,30–0,45 mm fluorocarbon-tapsia pituudeltaan 40–80 cm riippuen vavan mitasta. Mitä pidempi vapa, sitä pidempi tapsi.
Jigipäät ylhäältä. Mambo, Jasu, Twilight Dancer ja BKK pallopää. Vasemmalta lukien Shimanolta kela Sienna 500 ja vapa Sienna 26, kela Sahara 500 ja vapa Sedona 28 ja kela Fireblood 1000F ja vapa Sienna 40.
Laadukkaita jigilukkoja kannattaa myös hankkia, sillä kunnon lukot helpottavat vieherallia, kun ei tarvitse sitoa erikseen uutta jigipäätä, jos kalastaa ilman lukkoa tai heikkolaatuisilla lukoilla, jotka pettävät esimerkiksi pohjaan jäädessään.
Jigit ja päät
Käytän itse eniten kuhan venepilkinnässä niin sanottuja passiiviuinnin jigejä. Niihin saa erittäin hyvän uinnin vapaa liikuttelemalla aivan kuten talvipilkinnässäkin. Piikkihäntäiset ja haarapyrstöiset jigimallit ovat olleet itselläni aivan ylivoimaisia. Aktiiviuinnin jigeistä kannattaa kuitenkin välillä kokeilla hybridi-, sirppi- sekä kalajigejä, jos piikkihäntiin ei ole osumia tullut.
Kuhan venepilkintään sopivan jigin koko on yleensä noin 8 cm ylöspäin ja tällöin alamittaisten kuhien tulo vähenee. Suurimmat jigit mitä olen käyttänyt ovat jopa 20 cm ja niillä on noussut ihan sopivan kokoista alle kahden kilon ruokakuhaa.
Jigipäät ovat vaihdelleet pienistä 5 g leijapäistä aina 20 g klunsseihin asti, jos alueella on ollut kovempi virtaus. Samoin jigikoukun koko on vaihdellut pienestä 1-koon koukusta jopa 5/0 koukkuihin, joihin saa rigattua jo isommankin jigin hienosti uimaan.
Loppuyhteenveto
Itselleni oli pienoinen yllätys, kuinka jigipilkintä on osoittanut tehonsa koko avovesiaikana. Tärkeintä on, että on riittävän sitkeä kalan etsinnässä ja tässä kaikuluotain on kätevin apuväline. Kun kalat ovat löytyneet, on jigipilkintä veneestä erittäin helppo tekniikka päästä kuhan makuun eikä vaadi valtavien summien sijoittamista kalustoon. Veneenä riittää pieni soutuvene ja mukaan venepilkkivapa, kela ja jokunen ottijigi.
