2 minute read
Patologit – Aki Janatuinen
by krookmedia
Vanhan padon päälle on rakennettu esteetön näköalatasanne kosken ihailuun.
Laatokanlohi palasi kotiin
Etelä-Karjalan Rautjärvellä on päätetty purkaa itärajan yli Laatokkaan laskevasta Hiitolanjoesta kolme 1900-luvun alussa rakennettua vanhaa voimalaitospatoa. Lähimpänä rajavyöhykettä sijainnut Kangaskosken pato purettiin viime vuonna. Tulokset ovat hurmanneet yleisön ja kelvanneet myös lohikaloille.
Sata vuotta on lyhyt hetki Laatokan järvilohen ja jokiluonnon tuhansia vuosia käsittävässä historiassa, mutta Hiitolanjoella tämä teollistumisen ajanjakso koitui lähes vaelluskalakantojen kohtaloksi. Voit lukea lisää Kalastus-lehden aiemmista numeroista 2/2019 ja 3/2021.
Patoaltaasta paljastuu koski
Kangaskoskella työt käynnistyivät elokuun alussa 2021 voimalaitoksen käytön loppuessa. Aiemmin pääosin voimalaitoksen läpi kulkenut vesi johdettiin kulkemaan alkuperäistä reittiään. Koskiuomaan oli ajettu jo tätä ennen kiviainesta uoman muotoilua ja kutupaikkojen rakentamista varten.
Koskialueen yläosan rakentaminen voitiin aloittaa vedenpinnan hiljalleen laskiessa entisessä patoaltaassa. Vedenpinnan tasoa laskettiin vaiheittain työn edetessä. Pato purettiin syyskuun alussa ja työmaa valmistui lopullisesti marraskuussa. Lopputuloksena on noin 250 metrin pituinen yhtenäinen laajalti valkoisena kuohuva koskialue.
Kutualueet heti käytössä
Kangaskosken padolla nähtiin aiempina vuosina säännöllisesti ylävirtaan pyrkiviä lohia ja taimenia. Viime vuoden kesäkuussa runsaiden ohijuoksutusten havaittiin houkutelleen padon alapuolelle vanhaan luonnonuomaan poikkeuksellisen suuren parven Laatokasta nousseita lohia ja taimenia, ikään kuin enteenä tulevasta.
Vastavalmistuneella koskialueella havaittiin syksyllä kutuajan jälkeen jo useita kutupesiä. Elokuussa 2022 tehdyt sähkökoekalastukset vahvistivat viimein odotetun uutisen: koskialue oli tupaten täynnä keväällä kuoriutuneita lohen ja taimenen poikasia!
Kaikille aisteille
Muutos on ollut yhtä lailla ihmisten mieleen. Yhä useampi on tänä kesänä poikennut Rautjärvelle katsomaan nimenomaan Hiitolanjokea. Joella tehty työ on huomioitu myös
Nykyisin paikalla on kuohuvaa koskea.
kansainvälisesti, sillä Kangaskosken hanke palkittiin keväällä Dam Removal Europen palkinnolla.
Patojen purkaminen ja koskialueiden ennallistaminen on vain yksi osa Hiitolanjoen muutosta. Uudet monin paikoin esteettömät reitit, opastaulut ja muut rakenteet palvelevat myös alueen rikkaasta kulttuurihistoriasta ja maanpäällisestä luonnosta kiinnostuneita. Jokivarteen perustettu uusi luonnonsuojelualue ja suunniteltu voimalaitosmuseo tarjoavat tulevaisuudessa lisää nähtävää.
Sähkökoekalastus paljasti lohen ja taimenen lisääntyneen koskessa heti ensimmäisenä syksynä. Kuva Matti Vaittinen.
Työt jatkuvat
Kangaskosken yläpuolisella Lahnasenkoskella työmaa on jo hyvässä vauhdissa. Heinäkuussa käynnistyneet työt ovat edenneet siihen pisteeseen, että vuonna 1911 käynnistynyt voimalaitos on lopettanut toimintansa ja pato on jo purettu osittain.
Ylinnä olevan Ritakosken purkaminen on saanut luvan ja työmaan on suunniteltu käynnistyvän ensi vuonna. Kolme entistä voimalaitosta nykyisin omistavan Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön tavoitteena on, että kosket virtaavat vapaana vuoteen 2024 mennessä.
