7 minute read
Ned-rigi aroille kaloille – Juha Ojaharju
by krookmedia
NED-RIGI
uusi varovaisen syönnin työkalu
Moni on varmasti jo huomannut, että maamme jigirintamalla on uusi tulokas nimeltään Ned-rigi. Kyseessä on tylppäpäisen jigipään ja kelluvasta materiaalista valmistetun jigin muodostama kokonaisuus. Ned toimii erityisen hyvin, kun kala on varovaisella syönnillä.
Kalakaverini Antti Kiuru teki minua ällistyttäneen tempun. Hän pujotti pyrstönsä menettäneen Berkley Flex Cutin dropshot-koukkuun, heitti vieheen veteen, pyöräytti kammesta ja ahven oli kiinni. Eikä se jäänyt ainoaksi, vaan kaloja nousi tiheään tahtiin. Antti kertoi saaneensa samanlaisella metodilla hyvin ahventa myös edellisellä reissulla.
Tästä innostuneena kaivoin itsekin esiin samanlaisen, ahvenen runteleman Flex Cutin, mutta Antista poiketen pujotin sen tavalliseen 10 gramman jigipäähän. Sekin toimi. Sain heti ensimmäisellä heitolla ahvenen ja seuraavilla lisää.
Tuntui oudolta, että ahvenet kävivät kiinni pyrstöttömään ja näin ollen siis täysin uintiliikkeettömään kumipötkylään. Olin toki nähnyt jenkkisivustoilla kuvia tanakoista matojigeistä ja lukenut pari artikkelia Ned-rigeistä, mutta en ollut sen tarkemmin paneutunut aiheeseen. Minun olisi mitä ilmeisimmin syytä tutkia aihepiiriä tarkemmin.
Antti Kiuru ja Ned-rigiin täräyttänyt hauki. Ned-rigi maistuu hyvin myös hauelle.
Tulkoon Ned-rigi
Talven tultua alkoi Ned-asioiden opiskelu. Netistä löytyikin asiaan liittyvää tietoutta runsain mitoin. Kun tietoa oli tankattu, piti seuraavaksi saada välinepuoli kuntoon. Eripainoisia Ned-päitä oli saatavilla hyvin ja läheisestä erikoisliikkeestä löytyi laaja valikoima Ned-rigiin tarkoitettuja jigejä.
Koska kyseessä on finesse-metodi, kaivoin esiin dropshot-vavan. Toiseksi vavaksi valikoitui tavallinen kevyt jigivapa. Siimaksi puolasin 0,12 mm kuitusiimaa ja päähän reilu 50 cm pätkä 0,25 mm paksuista fluoroa.
Ensimmäinen kerta
Ned-jigaukset oli tarkoitus aloittaa Antin kanssa heti aikaisin keväällä. Ned-rigi on oman käsitykseni mukaan parhaimmillaan, kun sitä tarjotaan aralle kalalle, jolloin jigiä pitää uittaa korostetun hitaasti. Tällainen tilanne on useimmiten silloin, kun vesi on hy-
Ned-rigauksiin käyvät myös erilaiset rapu-, salakka- ja salamanterijäljitelmät. Kuvassa Savage Gearin valikoimaa sekä Savage Gearin Ned-päitä offset-koukulla ja peruskoukulla.
Tämä pieni ahven oli päättäväinen. Jigi on kaksin kerroin suussa.
vin kylmää, eli käytännössä aikaisin keväällä ja myöhään syksyllä.
Erilaisten kiireiden takia en kuitenkaan ehtinyt mukaan kevään ensimmäisille reissuille ja vasta toukokuun toisella viikolla löysimme kalentereista kummallekin sopivan päivän. Reissu suuntautui Merenkurkun saariston tutuille ahvenapajille.
Minulla oli siiman päässä 4” Z-Man Big TRD. Ensimmäinen heitto Ned-rigillä, pari pyöräytystä ja ahven kiinni. Oho, alkoipa tämä vauhdikkaasti. Seuraavalla heitolla sama juttu. Antti heitti tavallista shad-jigiä ja sai myös kaloja. Ned-rigi toimi loistavasti; lähes joka heitolla oli vähintään tärppi. Pian kävi kuitenkin ilmeiseksi, että kalojen saamiseksi ei nyt tarvittu Ned-rigin kaltaista finesse-menetelmää. Suurin osa ahvenista oli jo ehtinyt kutea ja ne ottivat ahnaasti monenlaisiin jigeihin.
Mereltä järvelle
Merellä kalat olivat ehtineet kutea ja tankkasivat täysillä. Mutta mikä oli tilanne paikallisella Kuortaneenjärvellä? Täällä kevät ei ollut vielä yhtä pitkällä kuin rannikolla.
Suuntasin heti työpäivän jälkeen järvelle. Lyhyen luotaamisen jälkeen alkoi viistokaiun näytölle ilmestyä selviä ahvenkaikuja.
Ei muuta kuin Ned-rigi siiman päähän ja heittoa kalojen suuntaan. Aloitin hitaalla uitolla, jonka uskoin toimivan parhaiten. Vaan ei toiminut. Reilun kahden tunnin kalastamisen tulos oli kolme tärppiä ja vain yksi veneeseen asti tullut ahven, sekin mitä ilmeisimmin sattuma. NED-RIGI kehitettiin USA:ssa jo 1960-luvun alussa. Rigi sai nimensä Ned Kehde -nimisen kalamiehen mukaan, joka on varhaisia finesse-kalastuksen pioneereja. Kalastavan kansan tietoisuuteen Ned-rigi ponnahti USA:ssa kuitenkin vasta 2010-luvun alkupuolella.
Ned-rigin saapuminen Suomeen ja ylipäätään Eurooppaan on kestänyt melko pitkään. Syynä on ehkä tässä kalastustyylissä käytettävien jigien ulkonäkö; tasapaksut pötkäleet eivät näytä kovin kalastavilta, joten ne on helppo jättää hyllyyn. Toisaalta tarjontaakaan ei ole ollut, kuin vasta aivan viime aikoina. Nyt Ned-rigi on kuitenkin kasvattamassa rajusti suosiotaan.
Ned voisi olla Chuck
Ned Kehde itse on sitä mieltä, että Ned-rigin nimi tulisi olla Chuck-rigi. Nimi viittaa kalamieheen nimeltä Chuck Woods, joka Ned Kehden tapaan oli keskilännen finesse-kalastuksen keskeisiä hahmoja sekä tuottelias uusien viehetyyppien kehittäjä.
Ned-rigissä käytettävät jigipäät ovat tylppäpäisiä, tai vain hieman kuperia. Pohjois-Amerikassa tällaisesta jigipäästä käytetään usein nimeä Mushroom head, eli sienipää.
Ned-rigi on selvästi ahventeen mieleen. Kannattaa ottaa laji haltuun.
Kalasta hi-taam-min
”Mikä tässä oikein oli pielessä, enkö oikeasti osaa muka kalastaa?” Istuin veneen penkille ja mietin syntyjä syviä. Heikko tuuli kuljetti hitaasti venettä ja heitin ajatuksissani Ned-rigin muutaman metrin päähän veneen perään, jossa se tuli hitaasti mukana veneen liikkuessa. Äkkiä vavassa tuntui tärppi ja pian oli pieni kuha haavissa. Jigi oli ehtinyt olla vedessä vain parikymmentä sekuntia, kun sitä jo vietiin. Tässä vaiheessa syttyi lamppu: piti kalastaa todella hitaasti, huomattavasti hitaammin, kuin mitä olin kalastanut.
Ankkuroin saman tien veneen ja otin uittamiseen uuden lähestymistavan. Kun jigi osui pohjaan tein va-
Jigien pysymisen koukuissa kannattaa varmistaa pikaliimalla.
valla hyvin pienen nyppäyksen, jolla jigi liikahti vain muutaman sentin. Sekunnin tauko ja uusi pieni nyppäys. Harvoin on oivallus tuottanut niin suurta onnistumisen tunnetta kuin nyt.
Alue, jolla olin kalastanut tyhjää reilun pari tuntia, antoi nyt kalan lähes joka heitolla. Ned-rigi kelpasi sekä ahvenille että kuhille. Koetin välillä hieman nopeampaa uittoa varmistuakseni, ettei kyse ollut vain yhtäkkiä alkaneesta iltasyönnistä. Se ei kuitenkaan antanut tärppejä, joten palasin hitaaseen lähestymistapaan. Kaloja tuli jälleen joka suunnasta, kunhan vain malttoi uittaa tarpeeksi hitaasti.
Syksyä odottaen
Kokemukseni Ned-rigistä eivät vielä ole laajat, pääasiassa vain yhdeltä keväältä ja alkukesältä. Mielestäni kesällä ja syksyllä on järkevämpää käyttää muita vieheitä kuin Nediä, esim. shad-jgejä, vaappuja tai chatterbaittejä. Ned-rigin aika tulee loppusyksyllä, kun vedet muuttuvat kylmiksi. Tavallisesti olen juuri ennen jäiden tuloa saanut parhaiten ahvenia dropshottaamalla, mutta tulevana syksynä on siiman päässä Ned-rigi. Suosittelen kokeilemaan sitä.
Amerikassa Nediä käytetään myös suositun valkosilmäkuhan jigauksessa. Ei mitään epäilystä, etteikö Ned toimisi myös meillä kuhalle. Kuva Garden Island Lodge.
Haastattelussa Ned-osaajat, Mika Vallius (MV) ja Tomi Valkamaa (TV)
1. Millaisessa tilanteessa valitset Ned-rigin siiman päähän? (vuodenaika, paikka)
MV: Ned toimii lähes missä tahansa tilanteessa oikein käytettynä. Pääsääntöisesti kuitenkin matalan kalastuksessa kasvuston reunoilla ja pohjaravintoa syövälle kalalle.
TV: Ahvenelle enimmäkseen viileän/kylmän veden aikaan matalaan veteen.
2. Millaisia uittotekniikoita käytät ja miten haet päivän aikana toimivinta tekniikkaa?
MV: Uittotekniikka vaihtelee vedenlämmön mukaan ja vauhti reipastuu vedenlämmön noustessa. Joskus ”repäisy”, jonka jälkeen kelataan tyhjät pois, on ollut ylivoimainen konsti. Lähes pintaan pomppaava viehe saa ahvenen hulluksi. Yleensä aloitan suhteellisen varovaisesti uittamaan ja lisään vauhtia, kunnes sopiva konsti löytyy.
TV: 1–3 kammen kiepautusta ja pysäytys. Vaihtelen kelausnopeutta ja pysäytyksen pituutta, sekä kelaa (kelan koko vaikuttaa paljon nopeuteen ja pomppujen pituuteen).
3. Mitkä ovat suosikkijigisi Ned-rigiin?
MV: Suosikkijigeistä kelluvat ”pökäleet” ja rapuimitaatiot ovat olleet hyviä.
TV: Z-man TRD, sekä Geecrackin Bellows gills viileään ja kylmään veteen ja Westinin Stanley vanha piikkiselkä lämpöiseen veteen.
4. Kuinka haet parasta jigin väriä päivän aikana?
MV: Väriä hakiessa ensin luomua ja siitä kohti kirkkaampia, jos ei tunnu luomut kelpaavan.
TV: Kokeilen eri värejä, kunnes joku kelpaa hauelle tai ahvenelle.
5. Kuinka painavaa jigipäätä käytät kussakin tilanteessa?
MV: Ned-päitä on käytössä 1,5 g aina 12 g saakka. Mitä kylmempää vettä, sitä kevyempää ja herkempää painotusta. Lämpimällä vedellä voi esim. 0,5–1 m vettä kalastaa huoletta jopa 10 g nupilla.
TV: Maximipainot aina. Tykkään käyttää raskaita päitä ja lähinnä harmittaa, että hyviä ned-päitä ei löydy kuin ”neitiversioina” (alle 7 g).
6. Millaista vapaa käytät Ned-rigin uittamiseen?
MV: Vapoina käytän normaaliin jigaukseen tarkoitettuja Sportex-merkkisiä vapoja.
TV: Käytän samoja vapoja kuin old school -jigauksessakin.
7. Suosikkivinkkisi Ned-rigillä kalastamiseen.
MV: Parasta Ned-kalastuksessa on monipuolisuus. Jigin voi täysin pysäyttää pohjaan ja väristää paikallaan tai pitää hurjaa vauhtia samalla setupilla. Vinkkinä voi sanoa, että kannattaa rohkeasti kokeilla Ned-kalastusta. Ahvenen keskikoko saattaa vaikka kasvaa.
TV: Käytä kelluvia jigejä! Mikäli kalastat tiheässä kasvillisuudessa, niin käytä vain tikkusuoria jigejä. Ne tulevat aika hyvin kasvuston läpi, kun uintiliike on 0!
