5 minute read
Ahvenen livekalastus – Jani Mäkeläinen
by krookmedia
Livetekniikalla pystytään keskittämään kalastus isompiin yksilöihin ja kalastaa todella valikoidusti. Kuva Janne Koivisto.
Erityisesti hauen ja kuhan livekalastus on noussut erittäin nopeasti suureen suosioon. Ahvenen livekalastus on jäänyt pienemmälle huomiolle, itselläni se on noussut entistä isompaan rooliin.
Omassa käytössä perinteinen 2D-kaikunäkymä on jäänyt melkein kokonaan pois ja olen siirtynyt käyttämään perinteisessä jigikalastuksessa melkein yksinomaan livekaikuluotaimen näkymää. Livekaikuluotaimen näkymä kertoo tarkemmin minkä lajin kaloja vedessä on ja missä ne ovat.
Livellä pystyn seuraamaan kalojen reaaliaikaisia liikkeitä sekä reaktioita vieheeseen. Saan huomattavan paljon lisää informaatiota, mitä en saisi perinteisestä 2D-anturin antamasta datasta. Livenäkymä on ainoa reaaliaikainen data, kun taas kaikki muut kaikumuodot ovat aina historiaa.
Täytyy myös nostaa esille valikoivan kalastuksen näkökulma, koska liveanturin avulla on mahdollista valikoida entistäkin tarkemmin mitä kalastetaan ja varsinkin minkä kokoisia kaloja kalastetaan.
Isojen ahventen livekalastus
Isojen ahvenien kalastus kalaparvien takaa on hauskaa ja tehokasta. Kun ahvenet pakkaavat kaloja tiiviimpiin ryhmiin, näytöltä havaitaan, kuinka ne syöksyvät pikkukalaparvien läpi ja poimivat yksittäisiä kaloja reunoilta. Isot ahvenet saalistavat usein pienemmissä parvissa ja pikkukalaparvien ympärillä onkin usein kolmesta viiteen isompaa ahventa.
Mitä pienempi ahven on, sitä suurempiin parviin se ajautuu, mutta isoista ahvenparvista voi saada myös yksittäisiä isoja ahvenia. Kuitenkin useimmiten isoimmat yksilöt seilaavat yksittäin tai pienissä isompien parvissa.
Kellonajoilla ei ole mielestäni suurta merkitystä, koska kesäaikaan ahvenia tulee läpi vuorokauden, mutta selkeitä syöntipiikkejä on paljonkin havaittavissa eivätkä syöntipiikit välttämättä kestä kovin kauan. Yksittäisiä kaloja saattaa saada vaikeana päivänä yhden sieltä toisen täältä, mutta syöntipiikin aikaan ahvenia tulee helposti ja useita samalta alueelta.
Isompi ahven liikkuu selkeästi isommalla alueella
Isompi alue tarkoittaa, että kaloja saattaa joutua usein etsimään paljon. Mielestäni on erittäin tärkeää saada kalalle iskurefleksi ja helpoiten tämä saadaan aikaiseksi nostamalla uiton nopeutta ja antamalla vapaan ”käsialaa”.
Kuvan alueelta löytyy huomattava määrä potentiaalista liveahvenaluetta. Matalaa, kivikkoa sekä riittävästi syvää selkävettä muikulle. Kuva Navionics.
Ahvenia välivedessä kovassa liikkeessä ja yksi ahven on selkeästi isompi. 9 cm jigi näkyy ympyröitynä.
Yläosassa Perspective-modella löydetyt ahvenet vasemmalla ympyröitynä. Alemmassa näkymässä isoa ahventa pyritään pitämään näytöllä.
Yläosassa viistonäkymässä veneen taakse jäänyt ahvenparvi. Alemmassa näkymässä useita isoja ahvenia, jotka saalistivat jyrkän reunan kupeessa.
Kun näen näytöltä vieheen tulevan ahvenien luokse, nostan sen noin metrin kalojen yläpuolelle ja teen vavalla nykivää liikettä sekä nopeutan kelalla uittoa. Mikäli saan useamman kalan tekemään syöksyn vieheeseen, tulee kunnon tärppi varmemmin.
Livekalastusalueet
Olen tykästynyt kalastamaan alueita, joissa on matalaa vettä ja erittäin syvää vettä lähellä. Itä-Suomessa, jossa kalastan paljon, ovat selkeinä kohdevesinä järvet, joissa on vahvasti muikkua. Järvellä pyrin etsimään alueita, joissa muikkua on paljon parveutuneena.
Tällöin kyseessä ovat alueet, joissa on jopa 30 metriä vettä, mutta lähellä on matalia alueita, joissa saa olla mielellään kivikkoa. Tällaisilla alueilla on usein hyvin paljon ahventa ja niillä on mahdollisuudet kasvaa isoiksi.
Liikun usein aivan matalan reunaa myöten, joka on osoittautunut erittäin hauskaksi tavaksi etsiä isompia ahvenia. Etsin myös matalilta alueilta selkeitä ”monttuja” ja syviä alueita. Syvän alueen ei tarvitse olla edes useinkaan kovin iso, mutta silti se kerää paljon isompia yksilöitä. Tärkeää on pyrkiä löytämään alueet mitkä pitävät sisällään pieniä kaloja tai esimerkiksi suojapaikkoja.
Heittotekniikka
Pyrin heittämään livekalastuksessa ahvenille noin 20 metrin etäisyydeltä, koska raitapaita on hyvin utelias kala ja lähempää kalastaessa ne ajautuvat helposti liian lähelle venettä. Jokainen on varmasti huomannut jigikalastuksessa kuinka aktiivinen ahvenparvi onkin hetken päästä suoraan veneen alla.
Kun kalastetaan yksittäisiä tai ison ahvenen parvia ovat kalat usein myös hyvin alttiita häiriöille ja lopettavat helposti
Suositan heittämään livekalastuksessa ahvenille noin 20 metristä. Kuva Timo Kontio.
Reilut 41-senttinen ahven on jo sen kokoinen, ettei niitä ole parvitolkulla joka paikassa vaan ne pitää erikseen etsiä. Livetekniikka on tässä oiva apu.
Livelaitteet eivät ole parhaimmillaan kasvuston keskellä, mutta sopivan harvassa kasvustossa isompien ahvenien löytäminen on mahdollista.
syönnin häirittynä. Mikäli pystyy kalastamaan tarpeeksi kaukaa, on suurempi mahdollisuus onnistua.
Livetekniikka
Käytän itse paljon kahta livenäkymää: eteenpäin ja Perspective-näkymää (Garminin tuotenimi, esim. Lowrancella sama on Scout), jolloin pystyn seuraamaan tarkasti kaloja, mutta myös havaitsen ne leveästä keilasta heittoalueen sivuilta.
Tämä on tärkeää, sillä jos kalat ovat kovassa liikkeessä, ehtii isoimmat yksilöt nähdä usein vain muutaman kerran, ennen kuin ne ovat liikkuneet ulottumattomiin. Perspective-näkymästä pystyy myös näkemään helposti kalan liikesuunnan, joten pystyt ennakoimaan heittosi helpommin.
Perspective-näkymästä on myös helppo havainnoida kalan kokoa ja saa yleisnäkymän siitä minkälainen parvi on kyseessä. Perspective-näkymässä näet pohjan parhaiten alle kuuden metrin vedessä. Sillä ei ole mielestäni suurempaa merkitystä, koska minua kiinnostavat eniten kalat, jotka ovat välivedessä, jolloin veden syvyydellä ei ole merkitystä. Pidän itse Garminin Livescope LVS32 -anturia Perspective-asennossa samassa putkessa kuin Livescope Plus LVS34 -anturia, jolla katson eteenpäin.
Välineet
Nopeat vavat ovat valttia ahvenen livekalastuksessa, koska niillä saadaan aikaiseksi mahdollisimman tarkkoja heittoja. Ongelmaksi voi kuitenkin muodostua kalojen irtoaminen. Olen käynyt läpi ison määrän vapoja ja omaksi suosikikseni on muodostunut Okuman Pro Perch, jolla saan tehtyä tarkat heitot ja aihio pitää kalat erittäin hyvin kiinni.
Kelana toimii käytännössä mikä tahansa
1000/10-kokoluokan jigikela, mutta mitä nopeampi kela on, sitä helpompi sillä on kalastaa niin, että viehe ei pääse ”droppaamaan” kalan alle ja tarvittaessa sen saa kelattua nopeasti takaisin uutta heittoa varten.
Ahvenet ovat usein erittäin kovassa liikkeessä, joten on tärkeää, että huonosti tehty heitto päästään uusimaan mahdollisimman nopeasti. Siimana tulee käyttää ohutta kuitusiimaa, jotta kevyt jigi uppoaa mahdollisimman nopeasti halutulle syvyydelle. Suosittelen, että teet tätä varten aivan oman setin.
En käytä juuri mitään muita kuin 10 g #1/0 jigipäitä, koska keskimäärin kalastettavat kalat ovat alle kahdeksan metrin syvyydessä ja varsinkin ollessaan aktiivisina ahvenet nousevat kahdesta neljään metriin väliveteen.
Liian kevyt jigipää taas aiheuttaa epätarkkoja heittoja, koska joudut käyttämään liikaa voimaa heitossa yltääksesi yli 25 metriin. Vieheinä toimivat varmasti mitkä tahansa jigit, mutta omassa rasiassa on pitkälti mahdollisimman realistisia jigejä kuten 7–12,5 cm Sewron realistiset jigit ja Keitechin pehmeät jigit. Jigin koostumuksella on paljon merkitystä ja esimerkiksi pehmeät Keitechit ovat välillä aivan uskomattoman hyviä.
Miksi livellä kannattaa kalastaa myös ahventa?
Ahvenen täsmäkalastus livellä on kalastusmuoto, jonka avulla kalastuksesta saadaan entistäkin kiinnostavampaa, koska aikaisemmin perinteinen heittely on nyt muuttunut selkeiden kohteiden tavoitteluksi. Kalastus on myös valikoivampaa ja tehokkaampaa, koska livellä pikkuahvenparvet voidaan jättää huomioimatta.
