Kuljetus & Logistiikka 5 / 2011

Page 1

MAALLA • MERELLÄ • ILMASSA

vuosikerta MA A L L5/2011 A •• 14.MER EL•Lwww.kuljetusjalogistiikka.com Ä • ILMASSA


RENAULT

TRUCKS DELIVER

KorKealaatuista muKavuutta edullisesti

www.renault-trucks.fi

UUSI REnaULt KUORMa-aUtO

RENAULT PREMIUM ROUTE 430.26 T6x2 REkkAvETURI

1.090 leasiNgmaKsu KuuKaudessa

EUR*

sisÄltÄÄ: • 48 kk n: sopimusajan • 125 000 km/ v. • Tehdastakuu koko sopimuskaudelle (Expandys Maxi)

ota YHteYttÄ PaiKalliseeN reNault truCKs mYYJÄÄN Ja KYsY lisÄÄ Reijo Virtamo (Varsinais-Suomi)

040 543 4810

Jukka Oja (Pirkanmaa ja Satakunta)

040 543 4866

Jarmo Latvala (Pohjois-Suomi)

0400 506 222

Mika Saari (Uusimaa)

040 543 4869

Ilpo Varha (Itä-Suomi)

0400 150 199

Markkinointi E Kivelä (Pohjamaa ja Keski-Suomi)

0400 662 010

*Tarjous on voimassa 31.12.2011 asti. 1. maksuerä 7.637 EUR. Kaikki hinnat ALV 0%. Sopimus edellyttää Renault Trucks Financing Servicen myönteisen luottopäätöksen. Tarjouksen hinta on laskettu perusautolle, ilman lisävarusteita.


| pääkirjoitus |  MAALLA • MERELLÄ • ILMASSA

KL 5_2011.indd 1

vuosikerta M A A L L5/2011 A •• 14.M ER EL•Lwww.kuljetusjalogistiikka.com Ä • IL M A SSA

Tätä odotellessa

30.11.2011 13:55:44

Tässä lehdessä:

Junavaunuja Espanjasta Kazakstaniin Suomen kautta......

6

Uusi tapa pakettien lähettämiseen ........................

10

Halpalentorahti haastaa Euroopan kentät....................

18

Sankarikuljettaja Petri Varkoi palkittiin gaalassa..................

22

Vaarallisilla vesillä - modernien merirosvojen kynsissä on kurjaa olla...........

36

AdBlue lääkkeenä dieselmoottorien tiukentuviin päästörajoihin........................

40

Merimies tarvitsee itsenäisen puolison ..............

60

Jalkalavoista lisää tehoa puutavaran maantiekuljetuksiin................

63

Pienikin teko voi parantaa liikenteen turvallisuutta, korostaa useiden viranomaisja järjestötahojen monivuotinen Eläköönkampanja. Kaikki liikenne- ja liikkumismuodot kattava kampanja haluaa nostaa esille sen, että vastuullinen liikennekulttuuri on kaikkien asia. Liikenneturvallisuus on parantunut vuosien saatossa, mutta kansainvälisissä vertailuissa Suomen sijoitus esim. tieliikenteen osalta on heikentynyt. Liikenteessä sattuvat onnettomuudet ovat suuri kansanterveydellinen ja -taloudellinen ongelma. Eläköön-kampanja haastaakin kaikki rakentamaan yhdessä Suomeen turvallisempaa liikennettä. Eläköön-kampanjointi käynnistyi utopistisella Tätä odotellessa -teemalla, jolla herätellään ihmisiä ajattelemaan liikenneturvallisuutta ja rohkaistaan löytämään avoimin mielin uusia tapoja liikenneturvallisuuden parantamiseksi Omana kampanjan alkupanoksenaan liikenneministeri Merja Kyllönen on luvannut autoillessaan keventää omaa kaasujalkaansa ja tehdä ministerinä kaikkensa, että liikenneturvallisuus nousee liikennepolitiikan ykkösketjuun. Ministeri Kyllönen myös haastaa kaikki muut ministerit kampanjaan mukaan antamaan omat lupauksensa turvallisemman liikenteen puolesta. Lupaukset tulevat näkyviin www.eläköön.fi-sivuille. Perinteisen valistuskampanjoinnin li-

säksi nyt käynnistyvässä kampanjoinnissa ihmisiä kannustetaan osallistumaan ja toimimaan turvallisemman liikenteen puolesta. Tarkoituksena on, että ihmiset sisäistäisivät oman tekemisen kautta entistä vastuullisemman liikenneturvallisuuskulttuurin ja -toimintatavat. Kampanja kannustaa katsomaan ympärilleen, sillä jo pienikin teko voi olla merkittävä. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi ei aina tarvita suuria, vaan hyvä idea on usein käytännönläheinen. Sellainen, jota jokainen voi noudattaa omassa arjessaan. Kansalaisia kannustetaan jättämään oma, liikenteen turvallisuutta parantava ideansa osoitteessa www.eläköön.fi. Sivuilla voi selata jo annettuja ideoita ja äänestää niitä. Kaikki yli 1000 ääntä saaneet ideat kommentoidaan ja ohjataan tarvittaessa eteenpäin. Kampanjan valitsema näkökulma liikenneturvallisuuteen on laaja. Se kattaa ihmisen toiminnan liikenneympäristössä kokonaisuudessaan niin tie-, vesi- ja rautatieliikenteessä kuin ilmailussakin. Niin ikään ympäristönäkökulma otetaan kampanjoinnissa huomioon. Kamppanja on kolmevuotinen. Kampanjassa ovat mukana liikenne- ja viestintäministeriö, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Liikennevirasto, sosiaali- ja terveysministeriö, Poliisi ja Liikenneturva. Lisäksi mukana on laaja verkosto alan järjestöjä.

Kuljetus&Logistiikka toivottaa lukijoilleen

turvallista tieliikennettä, Rauhallista Joulua ja menestystä uudelle vuodelle 2012.

Koulutus Koulutus tulevaisuuden haaste kuljetusalalla . ........................................ 48 Onko Lean ”se juttu” vai ”osa jotakin”?.....................................50 Osaa tai uppoa .......................................52

TOIMITUS Artturinkatu 2, BOX 29, 20200 Turku. Puh. +358 2 2444 110. Email: lehti@pp.inet.fi PÄÄTOIMITTAJA M-T. Saarinen, puh. + 358 40 717 5686, lehti@kuljetusjalogistiikka.com TOIMITUSSIHTEERI Tiina Isomäki, puh. + 358 40 9125 983, tiina.isomaki@luukku.com LEHDEN ULKOASU JA LADONTA M&T Grafidee, puh. +358 44 514 6789, katja@grafidee.fi JAKELU Itella Oyj •

ISSN 1458-1086


uutisia UUTISIA uutisia UUTISIA uutisia UUT meiltä & maailmalta MEILTÄ & MAAILMALTA Ensi vuoden alusta Oy Scan-Auto Ab:n uusi nimi

on Scania Suomi Oy

Jungheinrich voitti Wienin Teknillisen yliopiston testin Itävallassa ilmestyvä logistiikka-alan ammattilehti dispo antoi Wienin Teknillisen yliopiston voimansiirron ja autotekniikan laitoksen tehtäväksi järjestää laajamittaisen sähkökäyttöisten vastapainotrukkien testin. Energiatehokkuuden testivoittaja oli Jungheinrich. Jungheinrich voitti Wienin yliopiston vastapainotrukkien testissä ensimmäisen sijan energiatehokkuuden alalla. Tämän laajamittaisen testin toimeksiantajana oli Itävallassa ilmestyvä ammattilehti dispo. Testin tarkoituksena oli vertailla eri sähkömoottorikäyttöisiä 1,6 tonnin kapasiteetin vastapainotrukkien 3-pyöräisiä malleja. Testattavien trukkien energiatehokkuuden määrittämiseksi suoritettiin akun, varaajan ja verkkovirran mittauksia. Energiamäärien mittaus tapahtui dynaamisten ja staattisten testien avulla. Energiatehokkuuden testitulosten yhteenvedossa todetaan, että "Jungheinrich EFG 216:n energiantarve työtuntia kohti oli

vähäisin. Kaiken kaikkiaan energiatehokkuustestin voittaja oli Jungheinrich-malli EFG 216, koska sen vähäinen energiantarve yhdistyy korkeisiin akun ja varaajan hyötysuhteisiin." Testitulokset ovat nyt nähtävissä internetissä osoitteessa www.jungheinrich.de/de/com/ index-de/presse/produkt-neuheiten/staplertest.html. Jungheinrich kuuluu maailman johtaviin trukki-, varasto- ja materiaalivirtatekniikan alan yrityksiin. Yritysten sisäisen logistiikan laitteiden valmistajana sekä laitteiden, palvelujen ja kokonaisratkaisujen toimittajana Jungheinrich pystyy tarjoamaan asiakkailleen kattavan valikoiman trukkeja, hyllyjärjestelmiä, palveluja ja neuvontaa. Jungheinrichosakkeilla käydään kauppaa kaikissa Saksan pörsseissä. www.jungheinrich.fi

Viking Line on tämän vuoden Pohjoismainen Yritys Suomessa Pohjola-Norden yhdistyksen elinkeinovaliokunta ja Hufvudstadsbladet ovat valinneet Viking Linen tämän vuoden Pohjoismaiseksi Yritykseksi Suomessa. Palkinto jaettiin Pohjola-Norden seminaarissa Helsingissä 22. marraskuuta 2011. Palkinnon perustelu on: ”Ahvenanmaalainen varustamo joka kuljettaa pohjoismaalaisia sekä merillä ja matkanjärjestäjänä myös maissa. Todellinen Pohjoismainen yritys.” Seuraavat henkilöt olivat valitsemassa ns. Profiilipalkintoa: Martin Saarikangas, Ulf Sundqvist, Leif Fagernäs, Stig Gustafsson, Carola Teir-Lehtinen, Johan Åkerholm, Pekka Luoma, Simo Rundgren ja Jukka Perttula. 4

Kuljetus & Logistiikka

Vuonna 1949 perustettu Oy Scan-Auto Ab on ollut vuodesta 1999 lähtien Scania CV AB:n täysin omistama tytäryhtiö. – Scania on globaali, 120-vuotias brändi. Olemme Scanian tytäryhtiö Suomessa ja muutamme yhtiön nimen emoyhtiömme mukaiseksi. Olemme luopuneet henkilöautoyhtiöistämme ja keskittyneet Scanian kuorma- ja linja-autojen sekä meri- ja teollisuusmoottoreiden myyntiin, joten nimenvaihdos on ajankohtainen, toimitusjohtaja Raimo Lehtiö kertoo. Oy Scan-Auto Ab:llä on 25 myynti- ja huoltopistettä ympäri Suomea. Tänä vuonna Scan-Auto on rakentanut raskaan kaluston autotalot Ouluun ja Hämeenlinnaan. – Viime vuosina Scania on panostanut voimakkaasti tuotekehitykseen ja uusiin palveluratkaisuihin. Palveluliiketoiminta onkin yhä tärkeämpi osa toimintaamme. Olemme lähes vuosittain avanneet yhden uuden Scania-keskuksen Suomessa ja meillä on tänä päivänä laajin raskaan kaluston palveluverkosto maassamme, Lehtiö jatkaa.

Pienyrityksille opas pilvipalveluista Turku Science Park Oy on helpottanut pienyrittäjien ohjelmistohuolia julkaisemalla selväsanaisen Pilviohjelmistot -oppaan. Opas auttaa pienyrittäjää ohjelmistojen hankinnassa ja erityisesti viime aikoina yleistyneiden pilvipalveluiden valinnassa. Pilvipalveluilla tarkoitetaan Internetin kautta käytettäviä ohjelmistoja, jotka käyttäjän oman palvelimen tai tietokoneen sijaan on sijoitettu palveluntarjoajan palvelimelle eli "pilveen". Tämä mahdollistaa ohjelmiston käytön periaatteessa miltä tahansa verkkoyhteydessä olevalta tietokoneelta missä päin maailmaa tahansa. Sähköposti ja laskutusjärjestelmä ovat yrittäjän arkipäivää. Opas auttaa yrittäjää näiden ja muiden työssä välttämättömien tai sitä helpottavien sovellusten hankinnassa. Sekä Pilviohjelmistot-opas että SaaSkäsikirja ovat ladattavissa veloituksetta osoitteesta http://soft.utu.fi/saas/.


Uusia tuotteita ja vanhoja klassikoita! Turun Hylly- ja Trukkitalo Oy on alueensa johtava varasto-, teollisuus- ja arkistokalusteiden sekä trukkien toimittaja.

Kuormalavahyllyn etupylväänsuoja 25,- /kpl

Tarjoamme kaiken suunnittelusta ja konsultoinnista asennukseen ja huoltoon – koulutusta, vuokrausta ja rahoitusta unohtamatta. ikko

a /laat

shint Tarjou

540,-

l ä 24 kp Sisältä äänsuojia. etupylv alv. 0 %. Hinnat

-siirtolaitteet

a s! Tila Uutuu töön! yt koekä

Ota yhteyttä! Henkilökuntamme on kokenutta, ammattitaitoista ja työstään innostunutta. Ja mikä tärkeintä: meillä on voimakas halu pitää asiakas tyytyväisenä.

400 ) 431 0 2 0 ( a Soit

Jussi Kulmala myynti / johto jussi.kulmala@thtt.fi

Tarmo Tuuppa myynti / logistiikka tarmo.tuuppa@thtt.fi

Ossi Vanne myynti ossi.vanne@thtt.fi

Tuomas Kulmala Tomi Virtanen talous / myynti jälkimarkkinointi tuomas.kulmala@thtt.fi tomi.virtanen@thtt.fi

Turun Hylly- ja Trukkitalo Oy Tuijussuontie 6, 21280 Raisio Puh. (02) 431 0400, faksi (02) 437 1422 myynti@thtt.fi

www.thtt.fi

Kansainväliset merkit ja osaaminen – paras palvelu paikallisesti.


Tilatut junavaunut nostettiin konevoimalla VO-vaunujen kyytiin.

JUNAVAUNUJA Espanjasta Kazakstaniin Suomen kautta Kazakstanin rautatiet on tilannut 420 matkustajavaunua Talgon Espanjan tehtaalta. Vaunujen toimitus valmistajalta tilaajalle on logistisesti vaativa hanke. Optimaalisin, luotettavin ja kustannustehokkain reitti Espanjasta Kazakstaniin kulkee Suomen kautta. Kuljetuksen koordinaattorina toimii Agility Logistics Finland.

6

Kuljetus & Logistiikka

K

azakstanin rautateiden tilaus on mittava hanke logistisesti. Talgon Espanjan tehtaan valmistamien matkustajavaunujen toimitus on edennyt siihen vaiheeseen, että ensimmäiset 17 vaunua toimitettiin tilaajalle marraskuun lopulla. Loput noin 400 vaunua toimitetaan tilaajalle kahden vuoden kuluessa. Yllättäen vaunujen paras reitti Espanjasta Kazakstanin pääkaupunkiin Astanaan kulkee Suomen ja erityisesti Haminan sataman kautta. Kilpailevina reittisatamina olivat esimerkiksi Pietari, Tallinna ja Riika.


”Suomen reitillä ei tule yllättäen ylimääräisiä kustannuksia kuten monilla muilla reiteillä usein tapahtuu.”

- On hienoa, että Talgo valitsi Suomen kautta kulkevan reitin. Tämä johtuu siitä, että reitti on turvallinen, luotettava ja kustannustehokas. Etunamme on myös se, että kustannusten ennakoitavuus on täällä hyvä. Suomen reitillä ei tule yllättäen ylimääräisiä kustannuksia kuten monilla muilla reiteillä usein tapahtuu, projektipäällikkö Markus Einiö Agility Logistics Finlandista kuvailee. Talgo kilpailutti lukuisia globaaleja huolinta-alan yrityksiä valitessaan junavaunujen toimittajaa Espanjasta Kazakstaniin. Parhaan logistisesti toimivan konseptin esitti Agility Logistics.

Neljän vuorokauden laivamatka Tilatut vaunut tulivat rahtilaivalla Espanjan Bilbaon satamasta Haminan satamaan.

Matka kesti neljä vuorokautta. Vaunut purettiin Haminassa satamalaiturille, josta ne siirrettiin junan avovaunuihin eli VO-vaunuihin. Ahtaustöistä vastasi Steveco. - Juna on selkeästi paras väline vaunujen kuljetukseen. Juna pystyy viemään peräti 50 vaunua kerrallaan. Jos kuljetus tapahtuisi autoilla, pitäisi jokaista vaunua varten olla oma autonsa, Einiö sanoo. Haminan satamasta lähtenyt juna oli niin sanottu blok train. Toisin sanoen junassa ei ollut muuta rahtitavaraa. VR:n veturi toimitti vaunut Haminasta Vainikkalan raja-asemalle. Sieltä matka jatkui läpi Venäjän Kazakstaniin venäläisen rautatieoperaattorin veturin vetämänä. Rajanylityksiä junalla oli siis vain kaksi. Rautatiekuljetus Vainikkalasta Kazakstaniin kesti kaikkiaan

seitsemän vuorokautta.

Iso yritys Agility Logisticsilla on toimipaikkoja kaikkiaan 120 maassa. - Olemme järjestäneet vaunujen kuljetuksen yhteistyössä Venäjän ja Kazakstanin Agilityn kanssa. Käytännössä Talgo valitsi reitin ja Agility toteutti sen. Hankkeella on Einiön mukaan erittäin myönteinen merkitys sekä venäläiselle rautatieoperaattorille että Kazakstanin rautateille. - Tätä osoittaa se, että Kazakstanissa hankintaa valmisteltiin ministeritasolla. Osin sen takia rajanylitykset ja muut muodollisuudet sujuivat ongelmitta, Markus Einiö sanoo. 

Projektipäällikkö Markus Einiö (vas.) ja toimitusjohtaja Kim Ceder Agility Logistics Finlandista iloitsevat siitä, että junavaunujen reitti kulki Suomen ja erityisesti Haminan sataman kautta.

Kuljetus & Logistiikka

7


Etelä-Suomen reitin tunnettuus parani Vaikka logistiikkabarometri säpsähdytti synkillä ennusteilla, positiivisiakin merkkejä löytyi. EteläSuomen kuljetuskäytävän markkinointi toi uusia kontakteja yrittäjille. Lastinkäsittelyssä sekä varastoinnissa investoidaan ja Luoteis-Venäjän konepajaja autoteollisuus kasvavat.

E

telä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn vahvistamiseen tähtäävän Ello-hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut nostaa reitin tunnettavuutta etenkin Venäjällä, PohjoisEuroopassa ja Kiinassa.

Kontakteja tavarankuljetuksesta päättäviin tahoihin haettiin muun muassa TransRussia-messuilta. — Saimme sieltä yli sata kontaktia ja välitimme palvelukyselyjä edelleen suomalaisille toimijoille. Suomen reitin yhteismarkkinointi sai hyvää palautetta. Samaran-alueelta kysyttiin suomalaisen koulutuksen perään. Heillä on halua kehittyä logistiikkakeskuksena, North European Logistics Instituten projektipäällikkö Teija Suoknuuti kertoo. Kaikki messumatkat eivät onnistuneet. Suoknuuti manaa Müncheniä, jossa järjestettiin maailman suurimmat logistiikkaalan messut. — Lähdimme suurin odotuksin. Standipaikkamme oli kuitenkin syrjässä ja messut pettymys. Samoin kävi China International Logistic and Transportation Fair-messuilla. Edes paikalliset huolitsijat eivät puhuneet englantia. Meillä olisi pitänyt olla kiinankielinen ihminen mukana.

Ilmainen tiedotuskanava ulkomaille Kuljetuskäytävän brändin ”Access via Finland – the route you can trust” kotisivuilla on vieraillut 21.000 kävijää 83 eri maasta

kymmenen kuukauden aikana. — Google ads toi kävijöitä hyvin, paitsi Kiinasta, jossa se ei näy. Mainostaminen kansainvälisissä lehdissä oli kallista, Suoknuuti kertoo. — Englanninkielisiä uutisia kaipaamme sivuille lisää. Niitä yritykset voisivat rohkeasti lähettää meille. Meillä on myös yhteystiedot 130 eri kansainväliseen mediaan, joten voimme välittää tiedotteita myös sitä kautta, vaikka niiden läpimeno onkin vaikeaa.

Autoja Venäjältä Ello-hankkeen väliseminaarissa esiteltiin myös itärajan kuulumisia. Vuosien 2008 – 2009 taantuma iski voimakkaasti LuoteisVenäjän autoteollisuuteen. Nelipyöräisiä rullasi tehtailta lähes 60 prosenttia vähemmän kuin ennen. — Nyt kansainväliset yritykset ovat avanneet uusia tehtaita alueelle. Nissanin tavoitteena on tuottaa 50.000 autoa vuodessa, Hyuandai 150.000, Pohjoisen ulottuvuuden tutkimuskeskuksen tutkijatohtori Lea Hannola kertoo. Muutos on käynnissä myös konepajateollisuudessa. Venäläisten tavoitteena on

Tavaran liikkeet tietoon

Helposti ja halvalla

R

iffid Oy:n luoma konsepti madaltaa kynnystä käyttää radiotunnistetekniikkaa logistiikka-alalla. Uusi palvelumalli kertoo tavaran liikkeet entistä tarkemmin. Raumalaisen Riffid Oy:n kehittämän EasyRFID-palvelun avulla tulevaisuuden tekniikkana pidetty radiotaajuinen tunnis-

Riffid Oy:n toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Jussi Nummela lupaa yrityksensä uuden palvelumallin näyttävän, mitä radiotunnistetekniikalla voidaan tehdä. 8

Kuljetus & Logistiikka


Lea Hannola kannustaa yrittäjiä miettimään miten Luoteis-Venäjän teollisuuden kasvua voitaisiin hyödyntää Suomessa.

Teija Suoknuuti toi kansainvälisiä toimittajia tutustumaan Etelä-Suomen kuljetuskäytävään, mikä poiki useita artikkeleita, vaikka vierailu olikin kallis.

Laura Leppänen toivoo keväällä 2012 päättyvälle Ello-hankkeelle jatkoa.

modernisoida tuotantoa ja energiateollisuutta. — Suomalaisten tulisi tunnistaa LuoteisVenäjän konepaja- ja autoteollisuuden merkitys. Sikäläisiä liiketoimintamahdollisuuksia ei tunneta eikä venäläisiä mahdollisina ostajina, Hannola toteaa.

tija Laura Leppäsen. Alan yrittäjät näkevät lähitulevaisuuden synkempänä kuin hän odotti. — Vielä ei ole ollut suurta romahdusta kysynnästä, mutta sitä odotetaan. Jopa 90 prosenttia vastanneista ilmoitti, että toimintakustannukset ovat nousseet viimeisen vuoden aikana. Hinnoissa on nousupaineita, Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksessa barometrin toteuttanut Leppänen kertoo. Useat yrittäjät ovat alkaneet hyödyntää

kapasiteettiaan entistä paremmin. Lstinkäsittely- ja varastointiyritykset kuitenkin aikovat lisätä investointeja. — Olen parhaillaan tekemässä tutkimusta logistiikkayritysten asiakkaista. He vaikuttavat olevan tyytyväisiä yritysten toimintaan. Ulkoistaminen on niin vahva trendi, että siitä ei enää puhuta. Puhutaan vain palveluiden kuten kuljetuksen ja varastoinnin hankkimisesta, Leppänen sanoo. 

Barometrin madonluvut Ello-hankkeen aikana neljättä kertaa kootut Etelä-Suomen logistiikkabarometrin tulokset hätkähdyttivät tutkimusasiantun-

tetekniikka tulee kaikkien ulottuville ilman kalliita investointeja. Riffid Oy on palkittu uudesta palvelukonseptistaan Satakunnan innotoimikunnan innovaatiopalkinnolla. Toimitusjohtaja Jussi Nummela lupaa radiotunnistetekniikan käytön tehostavan yrityksen toimintaa. – Tekniikan avulla pystytään näkemään paremmin, missä tavara liikkuu. Se tuo läpinäkyvyyttä kuljetusketjuun. Kynnys radiotunnistetekniikan käyttämiseen on toistaiseksi ollut korkea, koska sen käyttäminen on ollut kallista varsinkin pienemmille yrityksille. – Perinteisellä tavalla toteutettuna tekniikka tulee kalliiksi, kun sitä lähdetään asentamaan vanhaan tietojärjestelmään ja kuljetusseurantaan, Nummela sanoo. Riffidin ideana on myydä tietoa, missä, milloin ja mikä tavara liikkuu. Asiakas maksaa tästä tiedosta kuukausimaksua. – Palvelumme kustannukset ovat kymmenisen prosenttia perinteisestä toteutuksesta. Silti sillä saa käyttöönsä suuren osan RFID-tekniikan eduista.

Tunniste voi olla tarra Riffidin luoma järjestelmä on kevyt, eikä

se vaadi käyttäjältä sitoutumista laitteiston ylläpitoon tai ohjelmistomuutoksiin. – EasyRFID on myös oivallinen tapa päästä tutustumaan radiotunnistustekniikkaan omassa yrityksessä ja saada selville sen potentiaalisia hyötyjä, Jussi Nummela lupaa. Lukulaitteen ja kappaleisiin upotettavien tunnisteiden avulla tavaravirta pysyy hallinnassa. Tunniste voi olla vaikkapa jo tehtaalla valmiiksi etikettiin pistetty tarra. Tunnistetarraa voi verrata viivakoodiin. Erona on se, että viivakoodeja voi lukea vain yhtä kerrallaan. Tunnistetarroja voi lukea kerralla monia. – Jos vaikka halliin viedään tavaraa, voi-

EasyRFID-palvelun avulla tulevaisuuden tekniikkana pidetty radiotaajuinen tunnistetekniikka tulee kaikkien ulottuville ilman kalliita investointeja. daan ovella tunnistaa kaikki erät. Laatikoiden sisällä voi olla sata erilaista tuotetta ja lukulaite näkee ne kaikki. Tunniste ei vaadi edes näköyhteyttä, sitä voi lukea usean metrin etäisyydeltä.  Teksti ja kuva: Virpi Adamsson

Kuljetus & Logistiikka 9


Uusi tapa pakettien lähettämiseen Matkahuolto ja Suomen Lähikauppa ovat aloittaneet pakettien lähetyspalvelun Siwoissa, Valintataloissa ja Euromarketeissa. Uudessa palvelussa paketit voidaan jättää lähetettäväksi lähes 700 lähikaupasta aamuvarhaisesta iltamyöhään ja jopa viikonloppuinakin.

M

atkahuollon ja Suomen Lähikaupan pakettien lähetyspalvelun valtteina ovat palvelupisteiden maanlaajuinen kattavuus sekä erittäin pitkät aukioloajat. Onhan Suomessa runsaat 500 Siwaa, noin 170 Valintataloa ja neljä Euromarkettia. Kaupat ovat avoinna aamuvarhaisesta iltamyöhään sekä viikonloppuinakin. Lisäksi Matkahuollolla on noin 50 omaa toimipaikkaa sekä noin 350 asiamiestoimipaikkaa, jotka tietenkin palvelevat niin pakettien lähettäjiä kuin niiden vastaanottajiakin. - Kauppamme ovat toimineet Matkahuollon pakettien noutopisteinä vuodesta 2007 lähtien. Asiakkaat ovat usein kysyneet, miksi kaupoista ei voisi myös lähettää paketteja. Nyt olemme vastanneet tähän tarpeeseen, Suomen Lähikaupan toimitusjohtaja Ralf Holmlund kuvailee. Uusi yhteistyökuvio miellyttää Matkahuollon toimitusjohtajaa Pekka Hongistoa. - Yhteistyön myötä pystymme palvelemaan entistä paremmin sekä Matkahuollon pakettiasiakkaita että Suomen Lähikaupan asiakkaita. Uusi palvelu tuo kuluttajille uuden vaihtoehdon pakettien lähettämiseen. Lisäksi markkinoille saadaan kaivattua kilpailua, Hongisto sanoo. Kaupoissa on valmiina tyhjiä pakkauslaatikoita ja pakkauspusseja asiakkaiden pakettilähetyksiä varten. He voivat pistää lähetettävät tuotteet laatikkoon tai pussiin esimerkiksi kaupassakäynnin yhteydessä. Asiakkaat voivat myös ostaa tyhjän - Kapasiteettimme riittää vaikka kuinka suurten lähetysmäärien kuljetukseen, liiketoimintapäällikkö Juha Wallin Matkahuollosta korostaa.

10

Kuljetus & Logistiikka

paketin tai pussin kotiinsa täytettäväksi. Heiltä peritään tällöin yhden euron korvaus, joka aikanaan vähennetään lähetyskustannuksista.

Kännykkänumero osoitekorttiin Pakettiin kiinnitettävään osoitekorttiin merkitään lähettäjän ja vastaanottajan nimi- ja osoitetiedot. Lisäksi lähettäjän pitää kirjoittaa lomakkeeseen vastaanottajan matkapuhelinnumero. Matkahuolto nimittäin ilmoittaa tulleesta paketista ja sen noutopaikasta tekstiviestillä. - Tekstiviesti on hyvä väline ilmoittaa paketin saapumisesta. Vastaanottaja voi saada tiedon esimerkiksi työpaikalleen ja hän pystyy hakemaan paketin kotimatkallaan. Jos käytössä olisi paperinen kotiin toimitettava saapumisilmoitus, pitäisi vastaanottajan lähteä erikseen hakemaan pakettia, liiketoimintapäällikkö Juha Wallin Matkahuollosta sanoo. Matkahuolto kuljettaa paketteja busseilla, joissa matkustajien ohella on tilaa rahtitavaralle. Normaalisti tavaratilan koko bussia kohden on noin 15 kuutiometriä ja joissakin busseissa jopa yli 20 kuutiota. - Meillä kulkee päivittäin 3 000 bussilinjaa, joissa on tavaratilaa. Kapasiteettimme riittää vaikka kuinka suurten lähetysmäärien kuljettamiseen, Wallin korostaa. Lähinnä kaupunkien sisällä Matkahuolto kuljettaa tavaraa sadoilla jakeluautoilla eli pakettiautoilla ja pienemmän pään kuorma-autoilla. Näillä autoilla Matkahuolto palvelee myös yritysasiakkaitaan vieden ja tuoden lähetykset perille asti.

Noutopaikka valittavissa Kuluttajien lähettämät paketit toimitetaan yleensä vastaanottajan lähimpään Matkahuollon Pa-


Matkahuollon jakeluautot toimittavat paketit Suomen L채hikaupan kauppoihin. Samoilla autoilla Matkahuolto palvelee yritysasiakkaitaan vieden ja tuoden l채hetykset perille asti.

Kuljetus & Logistiikka

11


Suomen Lähikaupan toimitusjohtaja Ralf Holmlund toteaa, että monet asiakkaat ovat toivoneet pakettien lähetysmahdollisuutta kaupoista.

kettipisteeseen. Lähettäjä voi myös ilmoittaa noutopaikaksi vaikkapa vastaanottajan työpaikkaa lähellä olevan Pakettipisteen. Matkahuollon nettisivuilla on hakupalvelu, jonka kautta voi osoitteen perusteella hakea sopivan Pakettipisteen. Jokaiseen pakettiin kiinnitetään osoitekortti, jossa on yksilöllinen viivakoodi- ja numerotunniste. Kun lähettäjä naputtaa numerotunnisteen Matkahuollon nettisivujen toimitusseurantaan, hän pystyy seuraamaan paketin kulkua. Matkahuollon ja Suomen Lähikaupan tavoitteena on saavuttaa viidenneksen osuus kuluttajien lähettämistä paketeista. Tämä on mahdollista siksi, että perinteinen pakettien kuljettaja Posti on harventanut voimakkaasti toimipaikkaverkostoaan. Monille pakettien lähettäjille ja vastaanottajillekin on lähempänä Siwa, Valintatalo, Euromarket tai Matkahuollon asioimispiste kuin Postin toimipaikka tai edes asiamiesposti.

- Uuden palvelun myötä pystymme palvelemaan entistä paremmin sekä Matkahuollon pakettiasiakkaita että Suomen Lähikaupan asiakkaita, Matkahuollon toimitusjohtaja Pekka Hongisto sanoo. 12

Kuljetus & Logistiikka

Hyvä peitto Kumppanukset ovat selvittäneet, että peräti 80 prosenttia suomalaisista asuu alle kolmen kilometrin etäisyydellä lähimmästä Matkahuollon Pakettipisteestä. Alle kilometrin päässä asuvien osuus on hieman yli puolet väestöstä. Holmlundin mukaan vahvat trendit lisäävät lähikauppojen suosiota. Näitä ovat esimerkiksi väestön ikääntyminen, yksinasuvien määrän kasvu sekä kaupungistumisen vahvistuminen. - Tämä tarkoittaa, että Siwojen ja Valintatalojen asema paranee jatkossa. Monille niistä tulee ainakin lähes jokapäiväisiä käyntikohteita ja siksi ne soveltuvat hyvin myös pakettien lähetyspaikoiksi, Holmlund sanoo.

Pakkauslaatikon kuljetus maksaa 9,95 ja pakkauspussin 8,50 euroa. Hinta on sama riippumatta matkan pituudesta. Pakkauslaatikon koko on 38x9,5x29 cm ja enimmäispaino 10 kiloa. Pakkauspussin koko on 25x7x38 cm ja enimmäispaino kaksi kiloa. Lähetyksen hintaan sisältyy aina pakkauslaatikko tai pakkauspussi. Luvattu kuljetusaika on 1-3 arkipäivää. Kokeilimme pakkauspussin lähetystä Helsingin ydinkeskustassa olevasta Matkahuollon toimipaikasta samassa kaupungissa Kehä I:n tuntumassa olevalle vastaanottajalle. Matkahuolto ilmoitti noin 25 tunnin kuluttua tekstiviestillä vastaanottajalle pussin olevan noudettavissa läheisestä Valintatalosta. 



Esa Kuokka Oy:

Pakasteita ja viileätuotteita verkostoja hyödyntäen Esa Kuokka Oy on erikoistunut pakaste- ja viileäelintarvikkeiden kuljetuksiin ja jakeluun. Yrityksen valttina on voimakas verkostoituminen. Lähivuosien tavoitteeksi Esa Kuokka Oy on asettanut nousun Suomen parhaaksi työpaikaksi.

V

uonna 1993 perustettu Esa Kuokka Oy keskittyi alussa lämpötilahallittujen tuotteiden kuljetusten välitykseen. Vuonna 2008 yritys osti erään yrityksen Suomen kuljetusliiketoiminnan. - Kaupan myötä saimme autoja sekä kuljettajia ja muutakin henkilöstöä. Liikevaihtomme nousi merkittävästi ja se on nyt noin 16 miljoonaa euroa vuodessa, yrityksen myynnistä ja markkinoinnista vastaava Jani Närhi kuvailee. Nykyisin Esa Kuokka Oy:llä on noin sata omaa tavara-autoa ja kuljettajia kumppaniyritykset mukaan lukien noin 200. Yritys vastaa itse kuljetuksista pääkaupunkiseudulla ja sen lähiympäristössä. Käytännössä omat kuljetukset ulottuvat Hangon, Hämeenlinnan, Lahden ja Loviisan etelä-

puoliselle alueelle. Muualla maassa kuljetuksista vastaavat yrityksen läheiset yhteistyökumppanit, joiden kanssa pyritään pitkäaikaiseen yhteistyöhön. Esa Kuokka Oy:n toimitilat terminaaleineen ja varastoineen sijaitsevat Vantaan Viinikanmetsässä. Varaston koko on 1 500 neliömetriä. - Muualla maassa käytämme kumppaniyritystemme terminaalitiloja, joita on pääsääntöisesti vanhan läänijaon pääkaupungeissa. Terminaalit ovat ainoastaan kauttakulkukäytössä eli niissä ei ole varastoa.

Parisen tuhatta toimitusta vuorokaudessa Esa Kuokka Oy:n työtahtia kuvaa hyvin se, että vuorokaudessa tehdään parisen tuhatta toimitusta ja aktiivisia asiakkaita on

Esa Kuokka Oy:llä on omia autoja noin sata. Jani Närhi (oik.) ja autonkuljettaja Kenneth Floman edellyttävät automyyjiltä palvelukykyä. 14

Kuljetus & Logistiikka


MISTÄ LOGISTIIKKA ALKAA?

- Maineemme tunnetaan alalla ja siksi kuljettajia on helppo saada meille töihin, Esa Kuokka Oy:n myynnistä ja markkinoinnista vastaava Jani Närhi toteaa. noin 300. Kaikki yrityksen autot on varustettu pakaste- ja viileätilalla. Esa Kuokka Oy:n henkilöstö on Närhen mukaan yrittäjähenkistä ja peräänantamatonta. - Tämä johtuu osin siitä, että avainhenkilömme ovat myös yrityksen omistajia. Toisaalta yrityksemme arvoihin kuuluu mukavan työpaikan luominen sekä toistemme kunnioittaminen. Pidämme työntekijöistämme hyvää huolta ja he pääsevät omalta osaltaan kehittämään yritystä ja osallistumaan yrityksen päätöksentekoon, Närhi sanoo. - Meillä on säännöllisiä kuljettajapalavereja, joissa kuljettajat voivat tuoda esiin omia aloitteitaan. Esimerkkinä voidaan sanoa, että aloitteiden perusteella auton perälautaan on asetettu pinnoite, joka ei ole liukas millään keleillä. Tämä parantaa työturvallisuutta merkittävästi. Kuljettaja-aloitteista sai alkunsa myös ovikatkaisija, joka sammuttaa automaattisesti kylmälaitteen puhalluksen. Enää kuljettajan ei siis tarvitse erikseen sammuttaa kylmälaitetta. Närhi on niin tyytyväinen yrityksen työyhteisöön, että lähivuosien tavoitteeksi on asetettu Esa Kuokka Oy:n nousu Suomen parhaaksi työpaikaksi.

Vahvaa kasvua Esa Kuokka Oy on kasvanut ja kasvaa voimakkaasti. - Olemme tänä vuonna palkanneet noin 25 uutta kuljettajaa ja sama tahti jatkuu tulevaisuudessakin. Maineemme tunnetaan alalla ja siksi olemme onnistuneet saamaan motivoituneita ja ammattitaitoisia kuljettajia. Yritys hyödyntää tietotekniikkaa laajasti.

- Näemme tietojärjestelmän avulla aina jokaisen automme sijainnin sekä esimerkiksi tavaratilan lämpötilan. Ajojärjestelyihin olemme saaneet tietotekniikalla melkoista tehoa. Aikaisemmin yrityksessä, jolta liiketoiminnan ostimme, ajojärjestelyistä vastasi 11 henkilöä. Meillä ajojärjestelijöitä on viisi, Jani Närhi toteaa. 

Esa Kuokka Oy • Perustettu 1993. • Kasvoi voimakkaasti 2008 liiketoimintakaupan myötä. • Nykyinen liikevaihto noin 16 miljoonaa euroa vuodessa. • Tavoitteena tulla Suomen parhaaksi työpaikaksi lähivuosina. • Omia autoja noin sata ja autot vaihdetaan noin kolmen vuoden välein. • Ulkoistanut kalustohallinnan Cargofix Oy:lle. • Hyödyntää laajasti yhteistyökumppanien palvelua. • Yrityksen valtit: Laatu, joustavuus ja nopeus. • Yrityksen arvot: Muun muassa mukavan työpaikan luominen ja työkavereiden kunnioittaminen. • Yrityksen perustaja ja toimitus johtaja Esa Kuokka.

- Tämä ei käy meillä, murahtaa pikavuoron bussinkuljettaja. Tungen Visa Electronin lompakkoni pimeimpään koloon ja selaan toiveikkaana seteliosastoa. Prisman kuitti, K-marketin kuitti, Alkon kuitti, kymmenen euroa, lisää kuitteja. Eihän tällä pääse edes Lahnajärvelle. Ravistelen kolikoita kuljettajan pienelle pöydälle. Muutama euro uupuu. Kuljettaja hymähtää. - Ei sinua oikein vielä voi eläke-lipullakaan päästää. Ryppyjä on kuitenkin niin, ettei opiskelija-korttia edes kysytä, vaikka se aina naista ilahduttaisi. Harmittaa. Bussi on päivän viimeinen vuoro Helsingistä Turkuun ja juna meni jo. Kuljettaja huokaa, nojautuu eteenpäin ja vinkkaa silmäkulmallaan penkkirivejä kohti. - Mene sitten. Penkillä katson hänen antamaansa kuittia. Siinä lukee: Helsinki-Turku. Rahti. Olen iloinen. Saan istua matkustajaosastolla eikä minua nosteta muiden matkatavaroiden joukkoon alaosastoon. Aina logistiikka ei toimi yhtä joustavasti. Se huomattiin Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla, jossa selvitettiin EteläSuomen kuljetuskäytävän pullonkauloja. Henkilökuntaa on liian vähän raja-asemilla, etenkin Venäjän puolella. E18 halutaan toimivaksi koko matkalta. Meriliikennöitsijöitä harmittaa Suomen satamien lakko-herkkyys. Junaliikenteessä Kouvolan ja Lahden välinen osuus on hidas, sillä käyttöä on koko raidekapasiteetin verran. Venäjän tapa muuttaa lakeja ja säädöksiä nopeassa aikataulussa koettiin myös toimitusten varmuutta syöväksi tekijäksi. Toisaalta on asiassa hyvääkin. Kuten tutkijatohtori Lea Hannola huomautti, suomalaiset tuntevat venäläisiä ja heidän toimintatapojaan paremmin kuin monet muut. Sitä osaamista meidän pitäisi hyödyntää luodessamme toimivaa käytävää lännestä itään. Etelä-Suomen kuljetuskäytävä ei nimittäin lopu rajalle. Se alkaa tutkijatohtorin mielestään siitä, kun puu kaatuu Venäjän korpimailla. Seuraava vaihe on, miten se saadaan kuljetettua sieltä pois. Samaa logiikkaa voi soveltaa muillakin aloilla. On hyvä pohtia, mistä oman työn pullonkaulat muodostuvat ja miten niistä selviää. Joskus ratkaisu on yksinkertainen: käy pankkiautomaatilla ennen bussimatkaa. Teksti: Sari Järvinen

Kuljetus & Logistiikka

15


Kirkkaalle muoville (PET) kuumapuristettu kuvio.

Dynaamista ilmettä painotuotteisiin edullisesti ja ympäristöystävällisesti

Pakkauksiin ja kuluttajatuotteisiin

ekologinen hologrammi V

TT on kehittänyt muovi- ja kuitupohjaisiin pakkauksiin sekä muovituotteisiin painettavaa hologrammiteknologiaa, jonka avulla niihin saadaan dynaamista painopintaa ja koristeellisuutta edullisesti ja ekologisesti. Tämän ansiosta pakkauskääreet, kännykät, cd-levykotelot ja kannettavat tietokoneet saavat aivan uudenlaista ilmettä. Uusi suomalaisyritys Iscent Oy ja VTT ovat nyt kaupallistamassa tätä massatuotantoon soveltuvaa teknologiaa, joka voidaan integroida suoraan olemassa oleviin painolinjoihin. Tämän teknologian ansiosta esimerkiksi brandinomistajat saavat tuotteilleen aitoustakuun vaikeasti kopioitavalla teknisellä ratkaisulla. Painotalot voivat menetelmää hyödyntämällä vähentää painovärien käyttöä ja mainostoimistot tehdä näyttäviä pakkausratkaisuja ekologisesti. Sovelluskohteita ovat mm. pakkaus- ja lahjakääreet, joihin saadaan uusi koristeellinen ilme ilman, että tuotteen läpinäkyvyys häviää. Teknologia sopii lisäksi ruiskupuristettuihin muovituotteisiin, kuten kännyköihin, cd-levykoteloihin ja kannettaviin tietokoneisiin sekä laminoiduissa ratkaisuissa esimerkiksi sisustuselementteihin ja urheiluvälineisiin. Painoteollisuudessa kaupalliset hologrammiradat ovat lähes poikkeuksetta kapeille tuotteille toteutettuja tuotantoprosesseja. Iscent investoi jopa 1200 mm leveään lopputuotteeseen, joka tarjoaa täysin uudet liiketoimintamahdollisuudet. Se mahdollistaa suuren volyymin tuotteet, koska raakaainekustannukset on minimoitu. Kaupalliset hologrammiteknologiat poh-

16

Kuljetus & Logistiikka

jautuvat metalloituihin ratkaisuihin ja usein laminoituihin rakenteisiin tai UV-lakoilla tuotettuihin efekteihin. Uudella menetelmällä aikaansaatu efekti ei tarvitse näitä eikä ylipäätään mitään ylimääräisiä lisäaineita, sillä sateenkaaren väri-ilmiöitä tuotetaan puhtaasti muovi- tai paperipinnan topografiaa muuttamalla. Kehitetty menetelmä perustuu kuumapuristustekniikkaan, jossa kalanteri-tyyppinen telapari muodostaa nippipaineen, jonka lävitse muovi- tai paperirata ohjataan. Emotelan pinnalla oleva hiladesigni kopioituu

lämpötilan ja paineen vaikutuksesta läpi kulkevaan rataan. Tamperelaisen Iscent Oy:n liikeideana on tuotteistaa uusi, korkealaatuinen efektikalvomateriaali. Iscent toimittaa kalvomateriaaleja sekä koti- että ulkomaisille yrityksille ja lisensioi teknologiaa kalvomateriaalien jatkojalostajille. Uusi menetelmä mahdollistaa globaalit markkinat ja edullisen tuotannon. Teknologia on helposti monistettavissa ja lisensioitavissa kansainvälisesti tarjoten skaalautuvan liiketoimintamahdollisuuden. 


Turun Hylly- ja Trukkitalo Oy:n toimipiste on Raisiossa, josta käsin trukkeja, varastoja myymäläkalusteita esitellään ja myydään. Vuosikymmenten kokemus ei ole saanut THTT:n väkeä väsymään vaan ajan hermoilla ollaan jatkuvasti toimintaa ja tuotevalikoimaa kehittäen.

Uutta Suomessa! Turun Hylly- ja Trukkitalo aloitti Movexx-siirtolaitteiden maahantuonnin. Näppärä vekotin löytyi messuilta Saksasta ja on herättänyt paljon mielenkiintoa.

Tilaa koekäytt öön! Nyt kaiken pyörillä varustetun siirtely on helppoa ja kevyttä huolimatta siitä onko alusta epätasainen tai kalteva. Movexx-siirtolaitteilla voi siirtää esim. ostoskärryjä, sairaalasänkyjä, rullakoita, roskiksia jne. Kapasiteet-

tia mallistosta löytyy jopa 6000 kilon siirtelyyn. Nopeus ja kiihtyvyys ovat portaattomasti ohjelmoitavissa ja tartuntakoukut eri käyttötarkoituksiin räätälöityjä.

Movexx T1000 on kompakti ja käyttäjäystävällinen siirtokone, jolla jopa 1000 kiloa siirtyy ilman fyysistä ponnistelua.

T1000 Platform

T2500 CleanRoom

50

Kuljetus & Logistiikka Kuljetus & Logistiikka

17


Volga-Dneprin Antonoveille on käyttöä saastemaksuista huolimatta.

Halpalentorahti

haastaa Euroopan kentät Idän ja lännen portteja availlaan toiveikkaana pitkin Eurooppaa. Kilpailua kiristävät halpalentorahdit. Lentokentän ja raideliikenteen yhteensopivuutta voisi kehittää Suomessakin. Teksti: Sari Järvinen Kuvat: Jyrki Luukonlahti ja Sari Järvinen

18

Kuljetus & Logistiikka

V

alkosiipinen 747 F seisoo mykkänä kiitoradan päässä. Kohta sen moottorien jyly leikkaa Milanon Malpensan kenttää ja se nousee rahteineen kohti nousevan auringon maata. — Malpensa on mielenkiintoinen avaus. Heidän halpalentorahtikonseptiinsa kuuluu muun muassa AirBridgeCargo, jolla on yhdeksän 747 F konetta. Malpensasta suunnitellaan porttia Kiinan ja Euroopan välille, Hämeenlinnan ammattikorkeakoulun kehityspäällikkö Jyrki Luukonlahti kertoo. Idän ja lännen porttien suuria ovia on toiveikkaana availtu muuallakin. Turkki Hub pyrkii lentosatamaksi In-


tian suunnasta tulevalle tavaravirralle, joka on matkalla Eurooppaan. — Milanon kenttää aiotaan laajentaa. Se on meidän onnemme, että Milano on kaukana, Luukonlahti sanoo ja viittaa Suomen asemaan idän ja lännen pohjoisena yhtymäkohtana. Saksassa puolestaan on kehitetty lentokentän ja raideliikenteen symbioosia. Tästä Luukonlahden mielestä Suomessakin voitaisiin ottaa oppia.

Rajoitukset taivaalla Lentorahtirajoitukset koskevat EU:ssa useita kenttiä. Jopa Berliinissä sijaitsevaa Brandenburgin kenttää, jonka on suunniteltu valmistuvan vuonna 2012. Kiellot koskevat myös muun muassa Heathrow’ta. Frankfurtissa rahtareita ohjataan Hahnin kentälle. Sen sijaan Amsterdamin lähellä sijaitseva Shiphol on säästynyt niiltä. Siellä slot ajat ovat tiukoilla. — Heathrow’ssa rajoituksia on 24/7. Lisärahtisloteja ei ole tarjolla. Heathrow’ssa haluttaisiinkin rakentaa kolmas kiitorata, mutta sen tiellä on taloja, meikäläisittäin katsottuna pieni kylä. Sen purkaminen saattaa kestää hetken, Luukonlahti hymähtää. Rahtipalveluihin keskittyneessä Leipzig-Hallessa sen sijaan kuhisee. Lentorajoituksia siellä ei tunneta. Se on DHL:n päähub Euroopassa, jonne laskeutuu ja nousee noin 60 konetta öisin. Saastemaksuja sen sijaan ropisee, kun Volga-Dneprin täyteen lastatut Antonovit rullaavat kentälle.

Kenttien volyymit kasvoivat EU:ssa on käynnissä suunnitelmia lentorahtiliikenteen vähentämiseksi. Carex-projektin tavoitteena on korvata lentoja rakentamalla suurnopeusjuna-yhteys muun muassa Amsterdamin, Frankfurtin, Lontoon ja Lyonin välille. Asemilta rahti kuljetetaan perille maanteitse. Ykkösvaiheen on suunniteltu olevan valmis vuonna 2015. Sen jälkeen suurnopeusjunan reitistöä pyritään laajentamaan Espanjan suuntaan. Luukonlahti haastaa suomalaiset pohtimaan asiaa. — Eurooppassa on kehitetty fiksuja konsepteja. Miten me voisimme matkia niitä? Tästä tulee pakko joku päivä. Vaikka lentoliikennettä pyritään rajoittamaan, melkein kaikki eurooppalaiset lentokentät haluaisivat laajentua. Perusteitakin löytyy. — Talouden rysäys vuonna 2009 tiputti Frankfurtin volyymin 10,5 prosenttia. Vuonna 2010 oltiin kuitenkin korkeammalla tasolla kuin vuonna 2008. Sama tapahtui Shipholissa, Luukonlahti toteaa. 

Rahti ja matkustajat Hangosta Viroon nyt 3 tunnissa! Hangon Satama/Hangö Hamn/Port of Hanko Länsisatama 10900 HANKO Tel. +358 (019) 220 3803 Fax +358 (019) 220 3802 www.portofhanko.fi

Jyrki Luukonlahti pohtii onko Suomen tiukka ympäristöpolitiikka etu, sillä vihreä logistiikka lisää kustannuksia.

Kuljetus & Logistiikka 19


Älykkäät matkustamot mahdollistavat matkustajan mittojen mukaisen matkustuskokemuksen Airbus esittelee matkustamokonseptinsa vuodelle 2050: täysin uudenlaisen lentämiskokemuksen, joka on saanut inspiraationsa luonnosta.

H

enkilökohtaiset alueet korvaavat perinteiset matkustusluokat ja mahdollistavat matkustajan halujen mukaan räätälöidyn ympäristön. Kohteiden välillä matkustajat voivat vuonna 2050 osallistua interaktiiviseen kokoukseen, pelata virtuaaligolfia, lukea kotona oleville lapsille iltasadun ja katsella jalkojen alla avautuvaa näkymää. Matkustamokonsepti on uusin osa Airbusin ilmailun visiota vuodelle 2050. Viime vuonna esiteltiin konseptilentokone täynnä

uutta teknologiaa, joka vähentää päästöjä, jätettä ja melua sekä polttoaineen kulutusta. Tänä vuonna oli matkustamiskokemuksen tulevaisuuden vuoro. Lentokoneen bioninen rakenne jäljittelee lintujen luiden optimaalista vahvuusrakennetta. Se mahdollistaa älykkään seinäkalvon käytön: kalvo säätelee sisäilman lämpötilaa ja muuttuu tarvittaessa läpinäkyväksi, jolloin matkustajilla on avoimet näkymät kaikkiin suuntiin. Konseptimatkustamossa on “hermo-

LNG:

Monen, monen dollarin, mutta vain 1/600 osakokoluokan tähden

M

annervaltioiden energiahuolto toimii kansainvälisiä maakaasuputkistoverkostojen pitkin varsin huomaamattomasti – ainakin niin kauan ennen kuin poliittiset selkkaukset aiheuttavat ongelmia kaasuntuottajan ja putkiston kauttakulkumaiden välillä… Sen sijaan tuontienergiasta riippuvat saarivaltiot kuten Japani, Etelä Korea (joka poliittisista syistä ei pysty hyödyntämään kansainvälistä maa- ja rautatieverkostoa) sekä valtiot jotka eivät halua jäädä liian riippuvaisiksi yhdestä kaasuntoimittajasta (esim. Suomi) ovat kehittäneet merikuljetusvaihtoehtoa kiinteää maaputkistoa pitkin kulkevalle maakaasulle. -162 celsiusasteeseen jäähdytettäessä luonnonkaasun olemus muuttuu nestemäiseksi tiivistäen itsestään vapautuvan ener-

20

Kuljetus & Logistiikka

gian 1/600 osaan sen alkuperäisestä kaasumaisesta olomuodostaan. Nestemäisessä muodossa kaasua on suhteellisen helppo kuljettaa eikä näin ole riippuvainen putkiverkoston kaltaisesta kiinteästä kuljetusreitistä. Sen sijaan kaasun nesteyttämiseen sekä nestemäisestä olomuodosta takaisin kaasumaiseen olomuotoon muokkaamiseen, ja tähän tarvittavan oman erikoislaivakuljetuskaluston hankintainfrastruktuuri vaatii paljon pääomaa, pitkälle vietyjä poliittisia päätöksiä niin tuottajan kuten vastaanottajankin taholta, sekä taloudellisesti sopivia suhdanteita että LNG on kilpailukykyinen öljyn, kivihiilen ja muiden energiavaihtoehtojen kanssa. Tämän tason ja kokoluokan hankintainvestointeihin ainoastaan valtiollisilla sekä suurilla monikansallisilla energiayhtiöillä

on ollut mahdollisuus osallistua joten LNG toimitus- ja ostosopimukset ovat myös olleet valtiosopimustasonkaltaisia pitkäaikaisia, yleensä 20 vuoden sitovia toimituksia, kiinteästi sovitun hintatariffin mukaisesti. Tämän johdosta LNG tuotanto on pitkään ollut muutamien tuottajamaiden hallussa eikä vastaanottoterminaalejakaan ole ollut riittävästi jotta LNG’llä voisi tehdä öljyn kaltaisia joustavia SPOT kauppasopimuksia jossa rahdin omitus kuten laivan määränpääsatamakin saattaa vaihtua useita kertoja matkan aikana. Hyvänä esimerkkinä tästä voidaan pitää 1997 luvun Korean talouskriisiä jolloin energian tarve, käyttö putosi niin merkittävästi että Korean kaikista täynnä olleista LNG varastotankeista ei saatu riittävän nopeasti toimitettua kaasua putkiverkostoon ja Arabian


verkko”, joka toimii älykkäänä rajapintana koneen ja matkustajan välillä. Hermoverkko voi havaita matkustajan tarpeita ja vastata niihin automaattisesti. Se myös mahdollistaa muun muassa matkustajan mukaan muotoutuvan istuimen.

Uusien alueiden avulla matkustaja voi itse muokata lentämiskokemustaan. •

Virkistävällä alueella matkustaja voi rentoutua ja levätä. Tässä apuna on vitamiini- ja antioksidanttipitoinen ilma, tunnelmavalaistus, aromaterapia ja akupaineluhoidot.

Interaktiivinen alue sijaitsee matkustamon keskellä. Virtuaaliset heijastuskuvat voivat viedä matkustajan mihin tahansa ympäristöön, esimerkiksi holografiseen peliin tai shoppaajat virtuaaliseen sovitushuoneeseen.

Älykäs teknoalue on suunnattu matkustajille, jotka haluavat tehdä koneessa samoja asioita kuin maassa. Tarjooma ulottuu aina täyteen luksuspalveluun asti matkustajan toiveiden mukaan.

kustajat odottavat saumatonta matkustuskokemusta ja huolenpitoa ympäristöstä. Airbusin konseptimatkustamo on suunniteltu tältä pohjalta. Vuonna 2050 matkustaja voi astua määränpäässään ulos Airbusin koneesta virkistyneenä, yhtä kokemusta rikkaampana”, Airbusin suunnittelujohtaja Charles Champion sanoo. Airbusin vuotuisista yli kahden miljardin euron tutkimus- ja kehitysinvestoinneista yli 90 prosentilla on vaikutusta nykyisten ja tulevien lentokoneiden ympäristöominaisuuksiin. Teknologian kehityksen ansiosta kon-

septimatkustamo on täysin kierrätettävissä. Siinä käytetään kasvikuiduista valmistettuja materiaaleja, joissa on itsepuhdistavia ominaisuuksia. Materiaalit vähentävät jätteen määrää ja ylläpidon tarvetta, ja lisäksi ne ottavat hyötykäyttöön matkustajan kehittämän lämmön. Tällaisia teknologioita kehitetään parhaillaan, ja vaikka ne eivät tulisikaan käyttöön juuri konseptimatkustamossa ja -koneessa ennakoidussa muodossa, jotkin niistä voivat tulla Airbusin tuleviin lentokoneisiin. 

satamien rakentamista. LNG teknologian kehittymisen myötä tuotantokustannukset ovat tulleet alaspäin, laivojen kuljetuskapasiteetti on kasvanut sekä erinäiset alueelliset poliittiset epävakaustekijät ovat tuntuvasti edistäneet LNG terminaalien rakennushankkeita: 2000 luvun alussa Venäjän saarroksiin jääneen Kalingradin alueen energiahuoltoratkaisuksi oli suunnitteilla LNG terminaali jonne Viipuriin rakennettavasta tuotantolaitoksesta oli tarkoitus aloittaa toimitukset kun laitos saadaan rakennettua. Maan talouden sekä eritoten sisä- ja ulkopoliittisen aseman myötä merenpohjaan asennettava Nord Steam kaasuputki kuitenkin syrjäytti tämän LNG kuljetusvaihtoehdon. LNG vaihtoehto saattaa hyvinkin tulla kohtapuolin uudelleen esille toisenlaisessa yhteydessä: Ottaen huomioon

Itämeren laivaliikenteen uudet rikkipäätösnormit, LNG on tähän varteenotettavin polttoaineratkaisu, mutta alueella ei vielä ole huoltoverkostoa laivojen LNG tankkaukseen. Viipurin aikaisemmat suunnitelmat saattavat tässä muodostua mielenkiintoiseksi optioksi laivojen tankkaushuoltoon. Teollisuuden energialähteen ja kunnallisten lämpöputkiverkostojen lisäksi LNG’tä käytetään myös maantieliikenteen polttoaineena. (Vaikkakin markkinointimielessä fossiilista alkuperää olevan nesteytetyn luonnonkaasun merkitystä halutaan vähätellä ja tarjotaan biopolttoainetankkausta koska loppukuluttajan on vaikea tunnistaa tankkauksessa käytettävän kaasun alkuperää.) Laivaliikenteen polttoainehuollossa käytännön realiteettien sanelemana LNG esitellään puhtaana polttoaineena ja muutamiin aluksiin ollaankin jo tekemässä moottorimuunnoksia jotta niillä voidaan ajaa myös LNG polttoaineella. Ehkäpä parhain esimerkki LNG markkinoille tulosta antaa uusi Viking Linen rakenteilla oleva lautta jonka moottorivaihtoehdosta tehtiin päätös ennen laivan LNG polttoainehuollon varmistumista. 

“Selvitystemme mukaan vuonna 2050 mat-

niemimaalta täydessä lastissa lähestyvälle LNG tankkerille ei löytynyt toista määräsatamaa joten ainoaksi vaihtoehdoksi näytti jäävän arvokkaan kaasulastin ilmaan haihduttaminen… LNGn merikuljetusoperointi kuten useammat LNG tankkeritkin sitä vastoin ovat jo pitkään olleet yksittäisten varustamojen hallussa. Varustamoilla on luonnollisestikin ollut intressissä kuljetusten kasvattaminen, reittiverkoston monipuolistaminen, mikä vastaavasti on edellyttänyt merkittävää maailmanlaajuista vastaanottoterminaali-

Maakaasua kuljetetaan nesteytettynä maakuljetuksena.

Teksti: Tomi P Razi Kuva: Gasum Oy

Kuljetus & Logistiikka

21


Liikenneministeri Merja Kyllönen luovutti 5 000 euron palkintoshekin Vuoden 2011 Sankarikuljettajalle Petri Varkoille. Kuvassa vas. lukien: Petri Varkoi, Liikenneministeri Merja Kyllönen, Jussi Lähivaara (Lähivaara Oy) ja Vesa Turunen (perintöprinssi).

Sankarikuljettaja palkittiin gaalassa

Vuoden 2011 Sankarikuljettaja valittiin juhlallisessa palkintogaalassa Helsingissä. Valituksi tuli Lähivaara Oy:n kuljettaja Petri Varkoi, joka neuvokkuudellaan ja nopealla toiminnallaan todennäköisesti pelasti ihmishengen.

K

ulttuurikeskus Korjaamossa vietettiin marraskuun 10. päivänä juhlavaa tilaisuutta. Siellä nimittäin valittiin Vuoden 2011 Sankarikuljettaja. Valinta kohdistui kuopiolaisen Lähivaara Oy:n kuljettajaan Petri Varkoihin, joka osoitti neuvokkuutta ja nopeaa reagointikykyä hyvin kiperässä tilanteessa viime tammikuussa. Kirjallinen kuvaus

22

Kuljetus & Logistiikka

Varkoin sankariteosta on ohessa. Gaalaillan avasi tilaisuuden juontaja Laura Ruohola. Hän korosti, että ammattikuljettajat tekevät kovaa työtä. - Pääsin itse kokeilemaan ajoa täysperävaunusimulaattorilla Härmän Power Truck Show -tapahtumassa viime kesänä. Huomasin, että jo liikkeelle lähtö isolla autolla oli minulle hyvin vaikeaa ja tilanne oli

sama ajon aikana. Siksi voin vakuuttaa, että vaaditaan melkoista sankaruutta selvitä kovasta ja raskaasta työstä, Ruohola sanoi.

Myönteisiä uutisia tarvitaan Kampanjan koordinaattorina toimiva raskaan kaluston renkaiden myyntipäällikkö Jussi Huhta Bridgestone Finland Oy:stä totesi, että kuljetusammattilaisia käsittelevät


”Minulle sankarikuljettajasta tulee mieleen Teräsmies. Erona on kuitenkin se, että Teräsmiehen teot ovat mielikuvituksen tuotteita kun taas ammattikuljettajien teot ovat aitoja.” - Liikenneministeri Merja Kyllönen uutiset ovat pääsääntöisesti kielteisiä. - Ikävien uutisten perusteella tehdään valitettavan paljon yleistyksiä. Sankarikuljettajakampanja on siksi myönteinen ja kannustava ja sen avulla pyritään saamaan esiin kuljettajan työn parhaita puolia, Huhta totesi. Huhta muistutti, että kampanjaa on toteutettu Kanadassa vuosittain 1950-luvulta alkaen. Sielläkin hanketta pyörittää Bridgestone. - Tarkoituksena on, että kampanja pyörii Suomessa yhtä kauan. Tosin itse ehdin eläkkeelle, ennen kuin pääsemme Kanadan tasolle, mutta joku muu vetää kampanjaa tuolloin. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n puheenjohtaja Ahti Myllys sanoi, että Suomessa on runsaat 70 000 ammattikuljettajaa. - Jokainen heistä on melkoinen sankari etenkin nyt, kun illat pimenevät ja kelit ovat liukkaita. Tarvitaan sankaruutta, että näissä oloissa tavara kulkee turvallisesti perille asti, Myllys totesi.

Ammattilaisia tarvitaan Rahtarit ry:n puheenjohtaja Kimmo Puntti puolusti gaalassa ammattikuljettajia.

- Usein ammattiautoilusta huomataan vain tapahtuneet onnettomuudet. Tosin niistäkin vain pienessä osassa syy on kuljettajan. Harvoin rahtarit saavat kiitoksia, mutta tänään onneksi näin tapahtuu, Puntti sanoi. Puntti muistutti, että asioita hoidetaan nykyisin paljon sähköpostilla. - Mikään tavara ei kuitenkaan siirry paikasta toiseen sähköpostilla vaan siihen tarvitaan yhäkin kuljetusalan ammattilaisia. Gaalassa esiintyi myös alppihiihtäjä Marcus Sandell. Häntä haastatellut Laura Ruohola totesi, että alppihiihtäjiltä vaaditaan aikamoista sankaruutta. Sandell loukkaantui vaikeasti harjoituksissa Itävallan Pitztalissa syyskuussa 2009, jolloin häneltä jouduttiin poistamaan toinen munuainen. - Onneksi paikalla oli hoitohenkilöstöä ja minut pystyttiin viemään pikaisesti helikopterilla sairaalaan, Sandell kuvaili omia sankareitaan.

Laulava ministeri Liikenneministeri Merja Kyllönen toi gaalaan valtiovallan tervehdyksen. Hän innostui jopa laulamaan Matti Eskon tunnetuksi tekemää kappaletta Rekkamies. Laulun jälkeen Kyllönen sanoi kuljetuksen olevan

Sankariksi suunnitellulla ojaanajolla 1 Tapahtumapaikka: Ukonlahti 12.1.201 Kuljetusliike: Lähivaara Oy Sankari: Petri Varkoi ikuussa puukuorman hakuun Petri Varkoi oli ajamassa viime tamm , jossa oli 80 km/h nopeusrajoitus. Rääkkylän Ukonlahdella pikkutiellä pihalta hänen eteensä tuli pakettitalon n oleva Yhtäkkiä tien varressa ttiauto ei kuljettajan yrityksistä auto, jota ajoi 25-vuotias nainen. Pake aalla tiellä tukkirekan eteen. liukk i luisu vaan yt, htyn huolimatta pysä ajaako päin pakettiautoa vai tiä, miet aikaa Petri Varkoilla oli vain hetki a pakettiautoon olisi hyvin tuhoisa väistääkö ojaan. Hän tiesi, että osum alostaan välittämättä ojaan. koht sta oma nsa ja hän ohjasikin auto iennarta osuen tienliittymän ojanp ällä Tukkirekka kynti kovalla rytin yn 45-asteen kulmaan ojan reuojanrumpuun. Auto jäi kuitenkin pysty ruhjeita ja lihasvenähdyksiä, ssa uude ttom onne nalle. Petri Varkoi sai Lähivaara Oy:n Volvo FH:n alla. slom jotka paranivat kahden viikon saira viikon jälkeen auto saaParin tyi. vään o runk ja si uusik i etukulma men . ajoon tiin kolarikorjaamolta taas ttomuudesta säikähdyksellä. Pakettiautoa ajanut nainen selvisi onne n ei shokiltaan osannut naine esta, toim in poliis n Kun tilanne selvitettii ttiautollaan. pake llä nnee selvi heti lähteä ajamaan naarmuitta n shekillä. Hän saa puolet euro 000 5 ssa gaala ttiin palki oi Petri Vark puoli menee hänen valitsemalleen rahasummasta itselleen ja toinen istui Kuopion yliopistollisen saikohd hyväntekeväisyyskohteelle. Valinta ille. raalan syöpälaps e Finland Oy:n ohella Rahtarit Kampanjassa ovat mukana Bridgeston i SKAL ry, Autoteippaus Timo Teipp ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka ja Örum Oy Ab.

maailmalle yhtä tärkeää kuin mitä verenkierto on ihmiselle. - Mikään ei liiku ilman ammattikuljettajia. Esimerkiksi päiväkotilapset ja koululaiset jäisivät ilman aterioitaan. Minulle sankarikuljettajasta tulee mieleen Teräsmies. Erona on kuitenkin se, että Teräsmiehen teot ovat mielikuvituksen tuotteita kun taas ammattikuljettajien teot ovat aitoja. Kyllönen totesi, että tavara-autojen joutuessa onnettomuuteen syyllistä haetaan useimmiten kuljettajista. - Itse kuitenkin tiedän, että jokainen ammattikuljettaja ajaa turvallisuus selkärangassaan. Kiitän kampanjan järjestäjiä siitä, että he ovat nostaneet kuljettajat sille korokkeelle, johon he kuuluvat. Samalla annan liikenneministerinä jokaiselle kuljettajalle luvan pukea ylleen Teräsmiehen asun viittoineen sillä arvostan hyvin paljon heidän työtään. Gaalailta päättyi Matti Eskon esitykseen, jonka odotetuin kappale oli tietenkin Rekkamies. Moni paikalla olleista muisti laulun kertosäkeen sanat "Tuhansia töitä, valvottuja öitä. Viikkoja tiellä, saan asfalttia niellä. Silmiä painaa, ei uni anna lainaa..." 

Tapahtumapaikka: Öljytie Nikkilä. Tie 148 25.02.20 11. 08.00-09.00 Kuljetusliike: Tarkk alan Kuljetus Oy

Sankari: Turunen Vesa Työkaverini Vesa Tu runen oli perjanta i aamuna ajamassa Ölj ytietä Kilpilahden suuntaan. Suurin piirte in Nikkilän kohdall a jossa kevyenliikenteen väylä loppuu, huom asi hän ojan pohjalla liik kuvan mytyn. Turun en pysäytti yhdistelmä n ja lähti tarkastama an tilannetta. Tapahtu ma hetkellä pakk asta oli lähemmäs -30 astetta pakkasta. Ojan pohjalla oli noin 80 vuotias naishen kilö, Turunen yritti tiedu stella naisen tilann etta, mutta rouva tuntui vain yrittävän ete enpä in. Tu ru ne n läh ti tar po ma an ha nges sa rouvan perään. Tavoitettuaan rou van, huomasi Turunen tämän elintoimint ojen romahtaneen. Rouv an suusta tuli vaahto ja hän haisi vahvasti ulosteelle. Kaikesta huolimatta aloitti Turun en hangessa puha lluselvytyksen. Rouv a virkosikin, muuta man puhalluksen jälke en. Turunen käytt i omia vaatteitaan saadak seen rouvan lämpö tilan nousemaan. Paika lle pysähtynyttä pu olikaskuskia, Turunen komensi tuomaan lisää vaatteita. Paikalle hälyytetty ambulan ssi vei rouvan sairaala an jatko hoitoon. Lisää sankaritarino ita: www.ammattinasa nkari.fi

Kuljetus & Logistiikka

23


KONTTILIIKENNE L

ego palikoilla askartelusta on varmaankin meille kaikille tullut jollain tavalla kokemusta. Itse muistan joskus -60 luvulla omistaneeni vajaan 100 palikan kokoelman joista tuli rakennettua talo, tai muita vastaavanlaisia luomuksia sen hetkisen mielikuvituksen ja kykyjen mukaisesti. Kiitos palikoiden standardista niillä rakentelu oli näppärää ja joutuisaa. Puuhastelun päätyttyä palikat voitiin kiinnittää tosiinsa siististi yhdeksi kasaksi hyllylle, sängyn alle odottamaan seuraavaa askarteluhetkeä. Palikoista huolenpito muodostui kuitenkin ongelmalliseksi etenkin jos kavereita sattui tulemaan kylään tai itse otti palikat mukaan jonkun toisen luokse, ne tahtoivat helposti sekaantua, unohtua toisen kaverin haltuun. - Palikkalogistiikka ei niin sanotusti tahtonut pysyä käsissäni.

Tanskalainen puuseppä Ole Cristiansen oli – 50 luvulla patentoinut tämän vielä suureksi menestykseksi muodostuvan rakennuspalkin lelutuotannolleen. Noihin samoihin aikoihin amerikkalainen rekkakuski Malcom McLean oli kehitellyt vastaavanlaista standardilaatikkoa sovellettavaksi merikuljetuksien varastointikäsittelyyn, ja yhdessä sisarustensa kanssa hän oli perustanut tätä tarkoitusta varten 120 dollarilla yrityksen: Huhtikuun 26 päivänä vuonna 1956 lastasi Ideal –X niminen rahtilaiva 58 samankokoista teräslaatikkoyksikköä Newarkin satamasta New Jerseystä Houstoniin, Teksasiin jossa nämä laatikot lastattiin rekka-autoihin joiden alusta oli varta vasten suunniteltu noiden teräslaatikoiden kuljettamiseen. Paikalliset New Yorkin satamaviranomaiset suhtautuivat hankkeeseen varsin kyynisesti ja arvioivat korkeintaan 5 % osuutta tuon

tyyppiselle rahtiliikenteelle satamassaan. Tuosta kyseisestä huhtikuun päivämäärästä, jota pidetään konttiliikenteen alkuna, on sittemmin muodostunut merkittävä muistopäivä koko kuljetusalalle, koskettaen jokaisen logistiikkaketjun osaa joko suoraan fyysisesti tavaroiden käsittelyssä tai ainakin viimeistään rahdin kuljetuskustannuksiin paneuduttaessa. Tilastollisesti tämä kuljetuslaatikoiden standardisointiin perustunut käsittely lähti näyttämään seuraavanlaiselta: 1950 luvun lopulla kansainvälinen konttiliikennevaihto oli US dollareissa mitattuna 116 miljardia, 1960 luvulla 236 miljardia, 1970 luvulla 3,9 triljoonaa, 1980; 6,9 triljoonaa, 1990; 13 triljoonaa ja vuodesta 2000 nykypäivään arvio liikkuu 30 triljoonan tasolla. Konttien suoranainen käsittely ei meille kaikille välttämättä ole kovinkaan tuttua. Sitä vastoin olemme alati

Riskienhallinta yrityksissä

Y

ritysten riskienhallinta on käsite jonka yrityksen työntekijät ymmärtävät eri tavoin riippuen heidän omista henkilökohtaisista taustoistaan. Riskienhallintaa täytyy harjoittaa sekä yrityksenä että yksityisinä työntekijöinä yrityksessä. Kansainvälisen tason turvallisuusriskien hallintaa voidaan tarkastella kahden ISO standardin avulla. Nämä ovat riskienhallinnan standardi ISO 31000 ja turvallisuusriskien hallinnan standardi ISO 28000. Turvallisuusriskien hallintaan kuuluu kolme perusosaa. Nämä ovat ennakointi, ehkäisy, suunnittelu ja jos riski toteutuu, tapahtuman tutkinta ja analyysi. Olen työskennellyt yritysten turvallisuusriskien hallinnan parissa jo yli kaksikymmentä vuotta eri maissa ja kaikilla

mantereilla. Turvallisuusriskeillä tarkoitan tässä yhteydessä kaikkia niitä riskejä jotka ovat seurausta tahallisista teoista joiden taustalla ovat ikivanhat inhimilliset motiivit, kuten ahneus, kosto ja kateus. On erittäin tärkeätä ymmärtää, että turvallisuusriskit eivät rajoitu vain lainvastaiseen toimintaan. Listaan voisi toki lisätä myös luonnonmyllerrykset ja työturvallisuuteen liittyvät asiat.

Turvallisuusriskien hallinta on elävä prosessi Turvallisuusriskien hallinta on yksinkertaisesti yrityksen sekä sen henkilökunnan varojen, omaisuuden ja maineen puolustamista. Tämä on perustavoite. Yritykset käyttävät yhä enemmän tekniikkaa turvallisuusriskien hallintaan.

Risto Haataja on kansainvälinen turvallisuusriskien hallinnan asiantuntija. Hän on toiminut riskien hallinnan parissa vuodesta 1997 käyttäen riskienhallinta standardeja työkaluna viidellä eri mantereella haastavissa maissa. 24

Kuljetus & Logistiikka


Rauman Sataman konttiliikenne kasvoi alkuvuonna 44 % vuoden takaiseen verrattuna. ”Alkuvuosi on ollut Raumalla konttiliikenteen osalta todella vilkasta”, toteaa Rauman satamajohtaja Hannu Asumalahti. ”Arvioimme tällä hetkellä, että vuoden 2011 satamaliikenteen kokonaisliikennemäärä on noin kuusi miljoonaa tonnia ja konttiliikenne noin 220 000 konttiyksikköä.”

tekemissä tuotteiden ja materiaalien kanssa jotka jossain vaiheessa ovat olleet konttilastauksen ja purun kohteena. - International Transport Hall of Fame on nimennyt Malcom MCLeanin vuosisadan merkittävämmäksi henkilöksi. Suomeen konttien rahtausliikenne rantautui laivanvarustaja Ragnar Nordströmin toimesta jonka 26 konttia rahtaava Ms Tiina aloitti liikenteen -60 alussa. Nykyisin Containerships Ltd Oy nimisenä tunnettu perheyritys on rakentanut itselleen kehittyneen Eurooppalaisen konttiliikenneverkoston joka painopiste keskittyy Itä- ja Pohjanmeren alueelle. Toimitusjohtaja Harri Nordström kertoo että 13 laivan ja noin 15’000 TEU’n (twenty-foot of equivalent unit) konttikapasiteetilla he pystyvät hoitamaan yhdellä kontilla 30 - 40 rahtauskierrosta vuodessa läheisessä Pohjois-Euroopan kuljetuslogistiikkaverkostossaan. Nordström lisää kuitenkin heidän yrityksensä on varsin pieni tekijä kansainvälisissä toiminnoissa eikä heillä ole asiaa lähteä valtamerikonttiliikennettä hoitavien konttivarustamojen kanssa markkinoista kilpailemaan. Tässä mieleeni tulee nuo omat Lego palikkani joilla oli mielekästä leikkiä niin kauan kun palikat pysyivät tallessa. Isommilla pojilla oli suuremmat kokoelmat joiden

Usein unohdetaan täysin se kaikkein tärkein seikka, että tekniikka on ainoastaan työkalu turvallisuusriskien hallinnassa, eikä määränpää. Tekniikkaan ei kannatta investoida jos ei ole selvää suunnitelmaa mitä varten jotain työkalua tarvitaan, mikä on tavoite ja kuka työkalua käyttää tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Selvä ymmärrys ja yrityksen kirjaama sisäinen sopimus tai ohjeistus turvallisuusriskien hallinnasta ovat kuvion oleellinen osa. Näihin asiakirjoihin täytyy kirjata turvallisuusriskien hallinnan tavoitteet ja yhtä tärkeää on kirjata myös vastuuhenkilöt. Turvallisuusriskien hallinta ei ole mitään raketti tiedettä. Pikemminkin niiden hallitsemisessa maalaisjärjellä selviää pitkälle. Mutta asiantuntijat tuovat ulottuvuutta, erilaista ja tärkeää näkökulmaa turvallisuusriskien hallinnan toteuttamisessa. Tämä on totta varsinkin silloin kun yrityksen toimintaa on ulkomailla. Myös erilaisten työkalujen käyttö, strategian ja työohjeistusten kirjoittaminen on parasta jättää asiantuntijoille. Yrityskokonaisuuden kannalta turvallisuusriskien hallinnan tulee olla riskien ana-

leikkeihin omat palikat saattoivat helposti sekaantua ja kadota. Tanskalaisen Maersk varustamon maailmanympärysreitillä kulkeva Emma Maersk pystyy kuljettamaan 11’000 konttia ruumassaan. Tällä maailman suurimmalla varustamolla on parhaillaan rakenteilla muutama vastaavan kokoluokan alus jotka kertaheitolla voisivat ottaa use-

ampienkin pienvarustamojen kuljetuskapasiteetin ruumaansa. Tuntuukin loogiselta että tanskalaiset hallitsevat konttikuljetuksen globaaleja markkinoita kerran Lego palikan standardikin on myös tanskalaista tuotetta.  Teksti: Tomi Razi Kuvat: Rauman satama/Pentti M. Valmunen A.R.P.S.

Yrityskokonaisuuden kannalta turvallisuusriskien hallinnan tulee olla riskien analyysiin perustuvaa ja tietoisesti ohjattua. lyysiin perustuvaa ja tietoisesti ohjattua. Yrityksen turvallisuusriskien hallintaa voi rinnastaa lämmitys- ja ilmastointikoneiden toimintaan – kukaan ei huomaa kun koneet toimivat mutta kaikki huomaavat heti jos ne eivät toimi!

Riskit hallintaan Riskienhallinnan kansainväliset standardit riskien hallinnasta määrittelevät monta eri askelta. Pääotsikkotasolla ne ovat yksinkertaisesti a) riskien tunnistaminen, b) riskien määrittely ja c) riskien käsittely. Tämä prosessi elää. Sen täytyy olla täysin dynaaminen, koska ”vastapuoli” ei lepää eikä ole sidottu mihinkään sääntöihin. Nämä ovat ihmisiä jotka työkseen tai huvikseen etsivät heikkoja kohtia yrityksen puolustuksessa ja hyödyntävät näitä. Prosessin täytyy perustua riskienhallinnan strategiaan, jossa määritellään mm.

riskien arvioinnin mekanismi, joka on osa riskien määrittelystä. Arviointi johtaa tunnistettujen riskien käsittelyyn. Näiden riskien käsittely voi olla joko riskin siirtäminen toiselle taholle (kuten esim. riskin vakuuttaminen), sen ehkäiseminen tai estäminen turvallisuustoiminnalla tai laaditaan suunnitelma sille varalle että riski toteutuu, sen seurauksien vaikutusten lieventämiseksi. Turvallisuusriskien hallintaan kuuluu myös yrityksen menetelmä laskea kustannukset jotka liittyvät turvallisuustoimiin riskien käsittelemisessä. Näin saadaan kustannustehokkuutta turvallisuustoimintaan, ei osteta palveluja/työkaluja (kuten valvontakameroita jne) vain hetken mielijohteesta. Toiminta on suunnitelmallista ja perustuu tunnistettuihin riskeihin ja niiden merkitykseen yritykselle riskien luokituksen perusteella. Riskien arviointi on paras jättää asiantuntijoille.  Kuljetus & Logistiikka

25


Vaarallisilla vesillä - modernien merirosvojen kynsissä on kurjaa olla Tämän päivän merirosvot ovat kaukana seikkailukirjojen ja –elokuvien koukkukätisistä sankareista, jotka ammuskelevat musketilla ja piilottavat kultaa täynnä olevan aarre-arkun pääkallon muotoiseen luolaan jollain kaukaisella Karibianmeren saarella.

M

erirosvouksen pääalueita ovat nykypäivänä Kaakkois-Aasia, Nigerian rannikko sekä eniten uutisotsikoissa ollut Adeninlahti ja Afrikan sarven seutu. Historiallinen merirosvouksen huippualue Karibianmeri pitää sekin pintansa tilastoissa, mutta on selvästi rauhallisempaa aluetta. Karibianmeren piraatit ovatkin kenties enemmänkin toimineet esikuvina nykyrosvoille.

26

Kuljetus & Logistiikka

Viimeisen 10 vuoden aikana kaappausten määrä on laskenut Kaakkois-Aasiassa, lisääntynyt Länsi-Afrikassa ja kasvanut räjähdysmäisesti Intian Valtameren alueella, johon myös uutisotsikoissa näkynyt Adeninlahti luetaan. Somalian merirosvokulttuurin syntyyn on vaikuttanut yleinen levottomuus maassa, jossa on ollut valtatyhjiö käytännössä 20 vuoden ajan Mohammed Siad Barren syr-

jäyttämisen vuonna 1990 jälkeen. Paikalliset klaanit taistelivat vallasta, eikä maan kalastusvesiä vartioinut kukaan mikä johti siihen, että ulkomaiset troolarit tyhjensivät vesistön vaikeuttaen somalialaisten kalastajien elinkeinonharjoittamista. Äkkirikastuminen alkoi houkutella työttömyydessä eläviä ihmisiä. Tv:n musiikkikanavien luoma kuva siitä, mitä kaikkea rahalla voisi saada, sai merirosvouksen tuntumaan monen mielestä varteenotettavalta (ja ainoalta) tavalta muuttaa oman elämänsä suuntaa. Nuorimmat kiinni jääneet merirosvot ovat vain 11- vuotiaita lapsia, jotka on luultavasti väkivalloin pakotettu liittymään joukkoon. Merirosvouksen uuden aallon alussa keskityttiin kaappaamaan kansainvälisiä kalastustroolareita, pahoinpitelemään niiden miehistöä ja ryöstämään arvoesineitä. Ajan myötä he alkoivat kiinnostua puhtaas-


Joka hetki jopa 100 000 merimiestä on liikkeellä maailman vaarallisimmilla vesillä. Tälläkin hetkellä yli 400 merimiestä on kidnapattuina, laivat on kaapattuina ja inhimillisen kärsimyksen määrä on mittaamaton.

ta rahasta ja siirtyivät kiristämään lunnaita kansainvälisiltä laivayhtiöiltä. Kaappaukset ovat erityisesti Somalian rannikon erikoisuus, sillä Kaakkois-Aasiassa ja Länsi-Afrikassa merirosvot useimmiten ryöstävät miehistön ja laivan irtaimistoa ja rahaa. Laivojen ja niiden miehistön kaappausajat ovat viime vuosina pidentyneet huomattavasti, voiden olla nykyään jopa vuoden pituisia. Tästä seuraa ongelmia usealle eri taholle: tärkeimpänä luonnollisesti kidnappauksen uhrien kärsimys. Kaapattua miehistöä pahoinpidellään ja pidetään vangittuna epäinhimillisissä olosuhteissa. Kuoleman pelko on jatkuvasti läsnä. Suezin kanavan kautta kulkee lähes 20 % maailman rahtilaivaliikenteestä. Maailmantaloudelle koituneet kustannukset merirosvouksesta ovat joidenkin arvioiden mukaan jopa 8 – 12 miljardia yhdysvaltain dollaria. Rahtimaksut, miehistön palkat ja vakuutusmaksut ovat nousseet liikuttaessa korkean merirosvousriskin alueella – lunnasvaatimuksia unohtamatta. Tähän voi lisätä vielä turvahenkilöstön ja vartijoiden käytöstä koituneet kustannukset. Mikäli kulkua Suezin kanavan kautta halutaan merirosvojen pelossa välttää, on huomioitava korkeammat polttoainekustannukset kun alus joutuu kiertämään Hyväntoivonniemen. Somalian rannikolla itse rahti ei yleensä merirosvoja kiinnosta. Tavaran omistajalle voi kuitenkin mielipahan lisäksi koitua kustannuksia, jos vaikkapa Aasiasta ostetut, sesonkimyyntiin tarkoitetut tavarat ovat motissa matkan varrella. Varustamoille tulee huomattavia kustannuksia, jos heidän aluksensa on epämääräisen pitkän ajan poissa liikenteestä. Alueella operoi eri valtioiden laivastoa turvaamassa kulkua. Määrä on valitettavasti riittämätön suhteessa avun tarvitsijoiden

määrään. Tästä tulee taas lisäkustannuksia yksittäisille valtioille, jotka joutuvat myös oikeudenkäyntikulujen maksumiehiksi silloin, kun merirosvoja saadaan leivättömän pöydän ääreen. Herää kysymys, että kun aseistautuneet merirosvot ovat turvallisuusuhka, eikö heitä vastaan voisi suojautua aseellisesti? IMO (International Maritime Organization) suosittelee laivayhtiöitä olemaan varustautumatta asein. Jos rikolliset tietävät aluksen olevan aseistautunut, he saattavat aloittaa kaappausoperaation järeimmin asein, jolloin ihmishenget ovat nykyistäkin suuremmassa vaarassa. Toinen riski on, että jo pelkkä laivan aseistus voi toimia houkuttimena merirosvoille. Tämän lisäksi olisi huomioitava paikallisen lainsäädännön aiheuttamat ongelmat ulkomaisille kauppaaluksille, jotka aikovat liikkua aseistettuna

maan aluevesillä. Merirosvot ovat tällä hetkellä varsin hyvin ajan tasalla siitä, minkä tasoisia lunnasvaatimuksia kannattaa esittää, jotta toivottuun lopputulokseen päästään. He ovat tietoisia mm. siitä, että laivayhtiöt eivät mitenkään voi tukea terrorismia suoraan tai välillisesti. Jos islamistisia terroristijärjestöjä aletaan nykyisiä huhupuheita vahvemmin yhdistää merirosvoihin, tulevat lunnasrahavirrat ehtymään. Merirosvousongelmaan ei ole olemassa helppoa ratkaisua. Inhimillinen apukeino tilanteeseen olisi mm. paikallisten olojen rauhoittuminen, pysyvän hallinnon rakentuminen ja parempi taloustilanne.  Lähteet: www.imo.org, www.iumi.com, www. saveourseafarers.com Teksti: Sofia Pekuri, If Vahinkovakuutusyhtiö Oy Kuvat: imo.un collections

Merirosvot ovat tällä hetkellä varsin hyvin ajan tasalla siitä, minkä tasoisia lunnasvaatimuksia kannattaa esittää, jotta toivottuun lopputulokseen päästään. Kuljetus & Logistiikka

27


KATAKRI kehittyy Miten se on muuttunut?

Kansallinen turvallisuusauditointikriteeristö (KATAKRI) on saanut ensimmäisen päivityksensä. Mitä siihen sisältyy? Entä miten kriteeristön ajatellaan kehittyvän jatkossa?

V

uoden 2009 aikana mittavalla henkilötyöpanoksella aikaansaatu, security-turvallisuuden vaatimuksia omalta osaltaan linjaava auditointikriteeristö on kokenut ensimmäisen uudistuksensa. Päivityskierros toteutettiin sisäministeriön johdolla ja edelleen osana hallituksen sisäisen turvallisuuden ohjelmaa. Kriteeristön ensimmäinen versio laadittiin aikanaan viranomaisjohtoisesti, mutta tiiviissä yhteistyössä yritysten, järjestöjen ja opetuslaitosten kanssa. Päivityskierroksella noudatettiin samaa kaavaa, tosin rajatummalla kokoonpanolla. Päivityksen pääsisällöksi oli etukäteen asetettu ensimmäisestä versiosta löytyneiden epäkohtien korjaaminen. Toiseksi tavoitteeksi

oli asetettu safety-osion liittäminen kriteeristöön. Miten näiden osalta kävi?

Sisällön taustaa Elinkeinoelämälle annettaviin tiedon turvaamisen suosituksiin ja viranomaisten asettamiin vaatimuksiin ja niiden tarkastamiseen pureutuva KATAKRI jakautuu neljään osioon: hallinnollinen turvallisuus/ turvallisuusjohtaminen, henkilöstöturvallisuus, fyysinen turvallisuus ja tietoturvallisuus. Kunkin osion sisällön suhteen on esitetty kolmiportainen, valtionhallinnon tietoturvallisuustasojen mukainen vaatimusjaottelu: - perustaso - korotettu taso

- korkea taso Käytettäessä KATAKRIa kansainvälisen turvallisuusluokitellun tiedon suojaamisvaatimusten todentamisen välineenä edellä mainitut tasot vastaavat turvallisuusluokitusmerkintöjä KÄYTTÖ RAJOITETTU (RESTRICTED), LUOTTAMUKSELLINEN (CONFIDENTIAL) ja SALAINEN (SECRET).

KATAKRI:n käyttötarkoitus Kansallinen turvallisuusauditointikriteeristö toimii viranomaisten työkaluna silloin, kun näiden on johonkin kansalliseen tai kansainväliseen hankkeeseen liittyen varmistettava yrityksen tai muun yhteisön kyky huolehtia tiedon turvallisuudesta sen


Onko kaikki, eri turvallisuuden osa-alueisiin pureutuvat vaatimukset syytä sisällyttää samaan KATAKRI:iin, vai olisiko syytä pitää jo syntynyt työ omana kokonaisuutenaan ja laatia samalle formaatille viranomaishyväksynnän saamia liitännäiskriteeristöjä? mukaisesti, mille turvallisuustasolle kulloinenkin hanke on määritetty. KATAKRI toimii myös elinkeinoelämän turvallisuustoiminnan eräänä ohjenuorana. Kriteeristöön on koottu oma suositusosionsa, jonka avulla yritys voi kohdistaa vapaaehtoiset turvallisuustoimensa sellaisiksi, että niistä on suoranaista hyötyä siinä tapauksessa, että yritykseltä edellytetään jossakin vaiheessa viranomaisvaatimuksien täyttämistä. Nämä otsikon ”elinkeinoelämän suositukset” alla KATAKRI:n toisessa versiossa kulkevat ohjeet on laadittu ”jalat maassa” siten, että turvallisuustoiminnan parantamiseen käytetyt eurot eivät ohjautuisi väärin. Jotkin kriteeristön suosituksista saattavat olla mittavampia kuin perustason viranomaisvaatimukset, mutta tämä ei muodosta silti ristiriitaa; perustasolla ei kaikissa tapauksissa vaadita kovinkaan paljon, sen sijaan turvallisuustasoaan parantavalle yritykselle on hyvä näissäkin tapauksissa osoittaa oikea suunta kyseisen osa-alueen suosituksilla. Kolmas käyttötarkoitus kansalliselle turvallisuusauditointikriteeristölle ovat yritysten keskinäiset turvallisuusauditoinnit silloin, kun liiketoiminnan tuoksinassa on syytä varmistua bisneskumppanin kyvystä pitää salassa liikesalaisuudet ja muu ns. sensitiivinen tieto.

Hallinnollinen turvallisuus ja turvallisuusjohtaminen Turvallisuusauditointikriteeristö sisältää mittavan kontrollityökalun tiedon turvallisen hallinnan ja turvallisuusjohtamisen osalta. Auditointikysymykset ja niihin liittyvät vaatimukset esitetään seuraaville alakokonaisuuksille: - Turvallisuuspolitiikka, turvallisuustoimintaa ohjaavat periaatteet ja määrittelyt - Turvallisuuden vuotuinen toimintaohjelma - Turvallisuuden tavoitteiden määrittely - Riskien tunnistus, arviointi ja kontrollit - Turvallisuusorganisaatio ja vastuut - Onnettomuudet, vaaratilanteet, turvallisuuspoikkeamat ja ennalta ehkäisevät toimenpiteet - Turvallisuusdokumentaatio ja sen hallinta

- Turvallisuuskoulutus, tietoisuuden lisääminen ja osaaminen - Raportointi ja johdon katselmukset. Hallinnollisen turvallisuuden osio on kasvanut toisessa julkaisuversiossa yhdellätoista aikaisemmin tietoturvallisuusosioon kuuluneella kysymyksellä ja yhdellä kokonaan uudella, käsittely-ympäristöihin liittyvällä kysymyksellä.

Henkilöstöturvallisuus Henkilöstöturvallisuudella tarkoitetaan KATAKRI:ssa lähinnä henkilön työyhteisön tietoturvallisuudelle muodostamaa uhkaa, vaikka normaalisti se kattaakin terminä myös henkilöön kohdistuvilta uhkilta suojautumisen. Turvallisuusauditointikriteeristön käsittelymalli pohjautuu pitkälti valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmän vuonna 2008 julkaisemassa henkilöstöprosessikuvauksessa esitettyihin virstanpylväisiin (VAHTI 2/2008). Osion sisältö jakautuu seuraaviin kokonaisuuksiin: - Tekninen kriteeristö (henkilöstön hallinnointi) - Riittävän osaamisen varmistaminen - Henkilön muu soveltuvuus tehtävään - Rekrytointipäätöksen jälkeiset toimet - Toimenpiteet työsuhteen solmimisen yhteydessä - Toimenpiteet työsuhteen aikana. KATAKRI:n kakkosversiossa henkilöstöturvallisuusosioon on siirretty kaksi aiemmin tietoturvallisuusosioon kuulunutta kysymystä ja poistettu viranomaisten osalta henkilöluottotietojen tarkistusvaatimus.

Fyysinen turvallisuus Fyysisen turvallisuuden käsite kattaa KATAKRI:ssa sekä toimitilaturvallisuuden, että sitä tukevat muut järjestelyt, kuten vartiointi- ja hälytyspalvelut. Fyysisen turvallisuuden osio on jaettu yksinkertaisesti kolmeen osa-alueeseen: - Alueen turvallisuus - Rakenteellinen turvallisuus - Turvallisuustekniset järjestelmät. KATAKRI II:n fyysisen turvallisuuden osioon on siirretty viisi aiemmin tietoturvallisuusosioon kuulunutta kysymystä. Ikkunakalvovaatimus on poistettu perustasolta, samoin vaatimus kassakaappien standardinmukaisuudesta. Sen sijaan perustasolle on lisätty äänieristysvaatimus kyseisen tason tiedoista keskusteltaessa.

Tietoturvallisuus Tietoturvallisuuden osa-alue on muokkautunut KATAKRI:n ensimmäisestä versiosta eniten. Ensimmäisessä versiossa mukana olleet, teknisen tietoturvallisuuden näkökulmasta esitetyt hallinnollisen turvallisuuden, henkilöstöturvallisuuden ja fyysisen turvallisuuden alaan liittyvät vaatimukset on siirretty kaikki edellä

mainittujen osioiden sisälle. Näin ollen tietoturvallisuusosioon ovat jääneet seuraavat osa-alueet: - Tietoliikenneturvallisuus - Tietojärjestelmäturvallisuus - Tietoaineistoturvallisuus - Käyttöturvallisuus. Tietoturvallisuusosiota päivitettäessä pyrittiin entistä suurempaan yhteensopivuuteen KATAKRI I:n käyttöönoton jälkeen valmistuneisiin ohjaaviin aineistoihin nähden. Tällaisia ovat erityisesti vuonna 2010 voimaan tullut valtionhallinnon tietoturvaasetus sitä täydentävine ohjeineen ja EU:n 2011 käyttöön otettu uusi turvallisuusohjeisto. Tietoturvallisuusosion lähdeviitteistöä on myös laajennettu ja kriteeristön loppuun on koottu oma liitteensä lisäinformaation antamiseksi joidenkin vaatimusten osalta. Kokonaan uusia kysymyksiä on tässä osiossa kolme kappaletta.

Safety-osuus Päivitystyön ohjausryhmä asetti tavoitteeksi tuoda KATAKRI:n kakkosversioon mukaan myös safety-turvallisuuden alaan kuuluva osio, joka kulki työnimellä ”Omatoiminen varautuminen ja pelastustoiminta”. Työ toteutettiinkin SPEK:n ansiokkaassa ohjauksessa. Koska pelastusalalla ja erityisesti sen suurilla alueellisilla toimijoilla on kehitteillä kovin läheisesti valmistunutta työtä sivuavia hankkeita, päätti kansallinen ohjausryhmä ottaa asian tiimoilta aikalisän näiden rinnakkaishankkeiden koordinoimiseksi keskenään. Jatkovalmistelua ohjaa sisäasiainministeriön pelastusosasto.

Tulevaisuus Kansallisen turvallisuusauditointikriteeristön seuraavaa päivitysvuotta ei ole sovittu. Päivitystarpeita tulevat kuitenkin asettamaan mm. kehittyvä turvallisuusselvityslainsäädäntö sekä fyysisen turvallisuuden osa-alueella menossa oleva käytännön tutkimustyö. Paitsi pelastusturvallisuusosion, myös kuljetusturvallisuusosion mukaan ottamisesta ja valmistelemisesta keskustellaan paraikaa. Ajatuksena olisi yhteen sovittaa amerikkalaisperäiset vaatimukset ja EU-vaatimukset suomalaiskansallisiksi vaatimuksiksi, joita sovellettaisiin tarpeen mukaan resurssipooli-idealla. Onko kaikki, eri turvallisuuden osa-alueisiin pureutuvat vaatimukset syytä sisällyttää samaan KATAKRI:iin, vai olisiko syytä pitää jo syntynyt työ omana kokonaisuutenaan ja laatia samalle formaatille viranomaishyväksynnän saamia liitännäiskriteeristöjä? Ratkaisu tähänkin saataneen alkavana talvena.  Artikkelin kirjoittaja Matti Kesäläinen on entinen puolustushallinnon apulaisturvallisuusjohtaja, joka vetää nykyisin organisaatio- ja yritysturvallisuuden eri osa-alueisiin keskittyvää KESEC Consulting -yritystä.

Kuljetus & Logistiikka

29


Mitä hyötyä ulkoistetusta turvallisuuspalvelusta voi olla?

T

urvatiimi Oyj tutkii aktiivisesti palvelujensa hyödyn muodostumista. Yritys on mukana mm. ValueSSe-projektissa, jossa VTT:n ja Aalto-yliopiston kanssa tutkitaan turvallisuuspalveluiden arvonmuodostusta. Myös juuri alkaneen Logproof-hankkeen (myös TEKES-projekti) keskeisenä lähtökohtana on aluksi tutkia sitä, minkälaisia palveluja logistiikkakenttä pitää tärkeinä ja hyödyllisinä. Myynnin kehittämispäällikkö Timo Lahtinen toimii Turvatiimillä molempien kehitysprojektien projektipäällikkönä. Hän on koonnut muutamia keskeisimpiä ominaisuuksia, joita hyvin toimiva turvallisuuspalvelu ja sen rinnalla tuotettava muu tukipalvelu voi tuottaa toimitusketjuympäristössä:

Toimitusketjun luotettavuus

Parantunut turvallisuus ja häiriöttömyys ovat ilmiselviä turvallisuuspalvelun lopputuloksia. Asiakkaan kanssa yhdessä tehtävä kehittämistyö nostaa turvallisuustasoa niin kokonaisvaltaisena strategiatavoitteena kuin kenttätason yksityiskohtinakin.

Toiminnan läpinäkyvyyden ja ennakoitavuuden kehittäminen

Turvallisuuspalvelu hyödyntää uusinta teknologiaa, mikä mahdollistaa laajempiakin mahdollisuuksia lisätä toimitusketjujen läpinäkyvyyttä ja tehostaa toimintaa. Turvatiimi suunnittelee myös erilaisia ennakoitavuuteen, ennustettavuuteen ja tiedonkulun parantamiseen liittyviä ratkaisuja.

Kokonaispalvelun kattavuus

Toimitusketjussa hyvä palvelu kattaa kaikki tarvittavat palvelut kaikkialla siellä, missä on tarpeitakin. Lisäksi reaaliaikainen turvallisuus- ja poikkeamavalvonta edellyttää ympärivuorokautista toimintaa. Palvelusuunnittelun lähtökohtana on minimoida erilaiset katvealueet ja rakentaa valmiudet reagoida olennaisiin poikkeamiin milloin ja missä tahansa toimitusketjun varrella. 30

Kuljetus & Logistiikka

Verkostoyhteistyön edistäminen

Nykyään lähes kaikki liiketoiminta edellyttää aktiivista verkostoitumista, ja toimitusketjuympäristössä edellytys jopa korostuu. Turvallisuusyritys voi toimia laajemmankin ulkoistetun palvelukokonaisuuden aktivaattorina, koordinaattorina ja edistäjänä, ja suuri osa verkoston rakentamis- ja ylläpitovastuusta jää sille.

Poikkeaman- ja kriisinsietokyky

Turvallisuussuunnittelun tavoitteena on ennaltaehkäistä ongelmia, ja siltä osin kuin niitä ei voida estää, suunnitellaan toimintaan sopivia varautumistoimenpiteitä, jotka takaavat sen, että riskin toteutuessa poikkeamaan on etukäteen rakennettu normalisointitapa, ja isompien kriisien varalle myös tehty palautumissuunnitelma.

Asiakkaan yrityskuvan edistäminen

Aina ei riitä, että yritys itse tietää toimitusketjujensa olevan uudella tavalla läpinäkyviä, turvallisia ja häiriöttömiä. Osaltaan yrityksen tuottama asiakastyytyväisyys poikii hyviä asioita, mutta yrityksen on lisäksi pyrittävä löytämään uusia tapoja edistää kilpailukykyään. Turvatiimi auttaa asiakkaitaan optimoimaan markkinointi- ja myyntiargumentointiaan uusien konkreettisten lisäarvojen kautta.

Kustannustehokkuus

Turvallisuutta ja sen rahallista arvoa on tunnetusti vaikea mitata, varsinkin epäsuorien vaikutusten osalta. 24/7-turvallisuuspalvelu voidaan rakentaa monilta osin hyvin kustannustehokkaaksi, kun asiakas maksaa vain todellisesta tehdystä työstä, eikä esim. tukihenkilöstön varallaolosta. Kaikkien edellä listattujen ominaisuuksien arvoa ei voida kovin tarkasti mitata euroissa. Jotta mikä tahansa palvelu voi olla hyödyllinen, sen pitää tuottaa merkittävästi enemmän konkreettista hyötyä kuin mitä se maksaa. 


VAASAN SEUTU Energiaa ja logistiikkaa

Pohjoismaiden merkittävin energiateknologian keskittymä

zz

120 yritystä, 10.000 työpaikkaa, liikevaihto 4 miljardia euroa

zz

Seutu, jossa E12 ja E8, nopein meritie Ruotsiin, rautatie ja Suomen viidenneksi vilkkain lentokenttä kohtaavat

zz

Tulossa: uuden ajan energiasatama

zz

Ota yhteyttä: tommi.tuominen@vasek.fi / 044 516 7224

www.energyvaasa.fi

Etera vakuuttaa kaikkien toimialojen työntekijöitä sekä yrittäjiä. Siksi kaikissa työeläkeasioissa riittää yksi osoite

etera. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera puh. 010 553 300, asiakaspalvelu@etera.


Joka toinen kaatunut rekka on kuljettajan syytä Työturvallisuuspuolen onnettomuustilastoissa vuonna 1998 raskaita ajoneuvoyhdistelmiä kaatui 180. Yli puolessa tapauksista kaatumisen perussyynä olivat kuljettajan tekemät virheet ajon aikana. Ainoastaan noin 16 prosentissa tapauksista raskas ajoneuvoyhdistelmä oli syyttömänä osapuolena.

K

arua luettavaa liikennöitsijän näkökulmasta, mutta vielä karumpaa se on kuljettajien vinkkelistä. Ei varmaan tule yllätyksenä, että tilanne on täysin samankaltainen security puolella, jossa kuljettaja on tutkimuksien mukaan nimetty kuljetusketjun heikoimmaksi lenkiksi!

Tekniikka auttaa pitämään rekat ja kuljettajat kuosissa Ajo-olosuhteisiin on vaikea vaikuttaa, mutta kuljettajan käyttäytymiseen voi ja 32

Kuljetus & Logistiikka


täytyy yrittää vaikuttaa. Kun pelkkä ohjeistus tai normaali pomotus ei riitä, kannattaa ottaa tekniikka avuksi. Käytännön esimerkki 1: kuljettajan täytyisi tarkistaa rengaspaineet säännöllisesti. Muutenkin tiukassa aikataulupaineessa oleva kuljettaja voi ehkä kävellä autonsa ympäri ja todeta, että kaikissa pyörissä on ilmaa. Todellisuudessa kuski ajelee reilusti alipaineisilla renkailla, kuluttaa enemmän polttoainetta ja renkaita. Pahimmassa tapauksessa rengas räjähtää väärässä paikassa ja suistaa rekan ojaan. Käytännön esimerkki 2: kuljettaja tyhjentää osan polttotankin dieselistä omaa tarkoitusta varten tai joku muu pysähdyksen aikana toimii lain vastaisesti. Tilanne on lohduton liikennöitsijän kannalta joka loppukädessä joutuu maksamaan varastetun polttoaineen. Älykkäämmät seurantajärjestelmät tunnistavat ja analysoivat erilaisia nopeusrajoituksia eri alueilla sekä pystyvät antamaan hälytyksen kun polttoainesäiliö avataan luvatta. Rekka voidaan myös pysäyttää etäohjatusti esimerkiksi vaaratilanteessa, tai jos se on otettu luvattomasti käyttöön. Kuljettajan ajotapa on yksi tärkeimmistä

Ajo-olosuhteisiin on vaikea vaikuttaa, mutta kuljettajan käyttäytymiseen voi ja täytyy yrittää vaikuttaa. Kun pelkkä ohjeistus tai normaali pomotus ei riitä, kannattaa ottaa tekniikka avuksi. ajoturvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Järjestelmän avulla pystytään havaitsemaan korkean riskitason ajotavat ja näin liikennöitsijä voi vähentää onnettomuusriskejä ja parantaa kuljettajien turvallisuutta.

Etävalvonta ei ole kyttäystä Nykyaikaiset ja älykkäät ajoneuvon seuranta- ja hallintajärjestelmät on suunniteltu parantamaan kuljettajan turvallisuutta sekä vähentämään liikennöitsijän kustannuksia ja riskejä. Järjestelmien antamien tietojen perusteella liikennöitsijät voivat suunnitella toimintaansa tarkemmin, kun esimerkiksi kuljettajien ajokäyttäytymisestä, käytetyistä reiteistä ja ajoneuvosta saadaan yhä tarkempaa tietoa. Kuljettajien ei myöskään kannattaisi kokea, että etävalvonta on työnantajan

kyttäystä. Miksi mennä pimeässä ja sateessa tarkastamaan rengaspaineita, jos järjestelmä voi tehdä sen automaattisesti? Tai miksi huolehtia polttoainevarkauksista tai peräoven luvattomasta avaamisesta kun olemassa oleva järjestelmä voi tehdä sen puolestasi? Kyse on siis pitkälti myös kuljettajan omasta turvallisuudesta kuten ryöstö-tilanteiden varalta olevat hätäpainikkeet, joiden tulisi tänä päivänä olla jo kaikissa ajoneuvoissa pakollisia.

Pieni investointi tuottaa parhaimmillaan miljoonia Pienessäkin kuljetusyrityksessä investointi älykkääseen seurantajärjestelmään maksaa itsensä takaisin lyhyessä ajassa. Seurantajärjestelmän avulla liikennöitsijä pitää rekat varmemmin liikenteessä, parantaa Kuljetus & Logistiikka

33


kuljettajiensa ajotapoja, säästää polttoainetta ja renkaita sekä auttaa ehkäisemään ylinopeuksia ja onnettomuuksia. Kannattavampi toimintatapa mahdollistaa uusia asiakkuuksia ja tuo lisää liiketoimintaa. Älykkään seurantajärjestelmän tiedontallennus tarjoaa mahdollisuuden myös onnettomuustietojen tallennukseen. Perinteisesti epäselvissä tilanteissa liikennöitsijöillä ja kuljettajilla on mahdollisuus osoittaa syyttömyytensä paremmin, kun on näyttää ”mustaa valkoisella”. Tämä pieni mahdollisuus voi käytännössä tarkoittaa miljoonien eurojen säästöjä.

Tehokkaasti, mutta työsuojelun ehdoilla Useimmissa maissa yrityksillä on lakisääteinen velvollisuus huolehtia siitä, että työpaikoilla on työturvallisuusohjeistus. Ohjeissa määritellään ne keinot ja toimintatavat, joilla minimoidaan työntekijän henkeä ja terveyttä työpaikalla uhkaavat tekijät. Edelleen on kuitenkin runsaasti erityisesti pieni- ja keskisuuria yrityksiä, jotka eivät ole huolehtineet asianmukaisista ohjeistuksista,

mikä saattaa johtaa ikävyyksiin viranomaisten kanssa. Tällainen laiminlyönti muodostaa tarpeettoman riskin sekä työntekijöille, että työnantajille. Mikäli vakava työtapaturma sattuu, työnantajan on esitettävä katkeamaton kirjausketju työturvallisuusohjeistuksesta ja käytänteistä. Jos näitä ei pystytä todentamaan, työnantaja saattaa joutua oikeudelliseen vastuuseen. Tämä koskee työsuoritetta myös kumipyörien päällä. Työturvallisuuslain mukaan ei riitä, että yrityksellä on työsuojeluohjelma vaan esimiesten tulee todistettavasti varmistaa, että työturvallisuusohjeita myös noudatetaan. Ilman näitä ohjeita yritysten johtajat ja esimiehet ottavat huomattavan riskin.

Parhailla firmoilla on parhaat kuljettajat Parhaat kuljettajat kuljettavat rahtinsa perille täsmällisesti, kokonaan ja vahingoittumattomana. Parhaat kuljettajat säästävät polttoainetta ja ympäristöä. Parhaiden yritysten palvelukseen hakeutuu parhaimpia kuljettajia. Siksi liikennöitsijöiden kannattaa kilpailla hyvistä kuljettajista – ja kuljettajien kannattaa vaatia helpompaa ja turvallisempaa työtä. Siihen on mahdollisuus. 

Petri Kelo on LogiWatch ja Logisec Oy:n perustaja, TAPA-, ISO 28000- ja AEO- kouluttaja. Petri toimii nykyisin myös ASIS International:n ARVP toimessa Pohjois- ja Itä- Euroopassa. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus kuljetuslogistiikasta Suomessa, Skandinaviassa, Venäjällä ja Baltiassa. Viimeisen 10 vuoden ajan Petri on keskittynyt kuljetusturvallisuuteen. Hän on konsultoinut ja tehnyt turvallisuusauditointeja lukuisissa projekteissa eri puolilla maailmaa.

34

Kuljetus & Logistiikka


Ajoterveyteen vaikuttavia sairauksia arvioitava kokonaisuutena Uusi ajoterveysasetus edellyttää, että henkilön kaikkien sairauksien kokonaisvaikutus on otettava huomioon ajoterveyttä arvioitaessa. Vaikka mikään henkilön sairaus ei yksinään heikentäisi ajokykyä merkittävästi, usean sairauden yhteisvaikutus voi tarkoittaa merkittävää ajokyvyn heikentymistä. Yhteisvaikutusten arvioinnilla voidaan parantaa liikenneturvallisuutta. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi ajoterveysasetuksen perjantaina 25. marraskuuta. Asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä ajokorttilaissa ja direktiivissä määritellyistä näkökenttä- ja terveysvaatimuksista. Asetus tuli voimaan 30.11.2011. Ajoterveysvaatimukset on määritelty erikseen ryhmälle 1 ja 2. Ryhmän 1 ajokorttiluokilla voidaan kuljettaa mopoa, moottoripyörää ja henkilöautoa. Ryhmän 2 ajokorttiluokat koskevat kuorma-autoja ja linja-autoja. Taksinkuljettajiin sovelletaan ryhmän 2 terveysvaatimuksia. Näkökyvyn, eri sairauksien ja päihderiippuvuuden vaikutuksia ajokykyyn arvioitava Näöntarkkuusvaatimukset lievenevät, mutta niistä säädetään entistä tarkemmin. Jos kuljettaja on menettänyt näkökyvyn toisesta silmästä, hänen on odotettava sopeutumisaika

ja suoritettava sen jälkeen ajokoe. Myös kuorma-auto-, linja-auto- ja taksikuljettajien on mahdollista nyt korvata liikuntarajoitteen aiheuttamaa toimintakyvyn vajetta ajohallintalaitteella, kuten automaattivaihteilla. Diabetesta tai epilepsiaa sairastavien kuljettajienkohdalla voidaan käyttää aiempaa enemmän tapauskohtaista harkintaa ajoterveyttä arvioitaessa. Munuaissairauksien, elinsiirrännäisten, keinotekoisten implanttien, neurologisten sairauksien ja psyykkisten häiriöiden vaikutusta ajokykyyn on arvioitava.

Päihderiippuvainen henkilö ei täytä ajoterveysvaatimuksia. Ajoterveysvaatimukset voivat kuitenkin täyttyä, jos henkilö käyttää alkolukolla varustettua autoa. Jos päihderiippuvaiseksi arvioitu henkilö osoittaa olleensa raittiina riittävän pitkän ajan, hänen ajo-oikeutensa voidaan palauttaa. Tähän tarvitaan päihdealaan perehtyneen lääkärin lausunto ja säännöllinen seuranta. Ajooikeuden palauttamisen jälkeen henkilön terveyttä on seurattava vähintään vuosittain, kunnes häntä ei enää ole pidettävä alkoholiriippuvaisena. 

DLD ja TIS-Web Ratkaisu digipiirturitietojen kokonaishallintaan Keskity olennaiseen! Ajopiirturitietojen tallentaminen pilkulleen lain edellyttämällä tavalla aiheuttaa monelle kuljetusliikkeelle päänvaivaa. VDO on kehittänyt kokonaisratkaisun, joka tekee kaiken automaattisesti pykälien mukaan ja vapauttaa kuljetusyrittäjän keskittymään olennaiseen.

DLD etälatauslaite

TIS-Web ohjelmisto

Nyt myös paikannus!

Ratkaisun ytimenä on ajoneuvossa oleva DLD eli Download Device, joka siirtää kaikki digipiirturin ajotiedot langattomasti suoraan toimistoon ilman yrityskorttia.

Ratkaisun toinen osa on toimistossa oleva TIS-Web ohjelmisto, joka vastaanottaa ajoneuvosta DLD:lla lähetetyt ajotiedot lainmukaista arkistointia ja jatkokäsittelyä varten.

TIS-Web ohjelmistoon on uutena lisäosana saatavana Track & Trace paikannustoiminto, jonka avulla voi seurata ajoneuvon sijaintia reaaliaikaisesti Google Maps -karttapohjalla.

Maahantuoja:

Lisätietoja: www.kaha. Kuljetus & Logistiikka

35


Pohjoiset, vaihtelevat olot vaativat renkailta paljon. Renkaan tulee säilyttää otteensa tiestä kurjimmallakin kelillä.

Miten maailman ensimmäinen talvirengas keksittiin? Nykyään kaikille on selvää, että meillä Suomessa käytetään talvisin talvirenkaita, ja kesäksi vaihdetaan toisenlaiset renkaat auton alle. Mutta aina ei ole ollut näin, sillä talvirenkaan historia ei yllä vielä edes sadan vuoden päähän. Miten syntyi maailman ensimmäinen talvirengas?

L

aki talvirenkaiden käytön pakollisuudesta astui voimaan vuonna 1978. Maailman ensimmäiset talvirenkaat puolestaan valmistettiin vain 44 vuotta aiemmin eli vuonna 1934. Ne kehitettiin kuorma-autoille, sillä siihen aikaan hevoskuljetuksia korvattiin moottoriajoneuvoilla. – Tiet olivat huonokuntoisia, mutta tavaraa oli kuljetettava ympäri vuoden. Kun autojen määrä 30-luvulla kasvoi, huomattiin rengastarvetta olevan myös henkilöautoissa. Vuonna 1936 Suomen Gummitehdas Osakeyhtiö kehitti ja valmisti pienemmän talvirenkaan henkilöautoihin. Se antoi pi-

36

Kuljetus & Logistiikka

toa talviolosuhteissa, mutta kävi myös kesäkeleille, kertoo yli 35 vuoden työuran Nokian Renkailla tehnyt Pentti Eromäki. Tiet olivat 30-luvulla huonokuntoisia, mutta eivät autotkaan olleet kovin kestäviä eikä perille pääsystä ollut aina taetta. Niinpä talvirenkaiden tärkeimmät ominaisuudet olivat rakennekestävyys ja pitokyky jäisellä sekä lumisella tiellä. – Talvirenkaiden ominaisuudet keskittyivät täysin talviolosuhteisiin. Ensimmäisen talvirenkaan pintakuvio oli aivan uudenlainen, sillä sen urat olivat täysin poikittaisia ja antoivat hammasmaisen pidon ja purennan pehmeään alustaansa lumessa

ja liejussa. Koko renkaan idea perustuikin hyvään tarttumapintaan lumisilla teillä, kertoo Nokian Renkaiden kehityspäällikkö Juha Pirhonen.

Ensin oli nasta, sitten tuli kitka Kun autojen määrä jatkoi kasvuaan, ryhdyttiin teitä auraamaan, jotta liikenne sujuisi paremmin. Aurauksessa tienpinnalle muodostui kuitenkin liukkaita jääpintoja, joihin sen aikainen rengas ei purrut. –60-luvun alussa syntyi nykyinen kovametallikärjellä varustettu nastarengas. Nastoja oli tosin yritetty kiinnittää renkaisiin jo aiemminkin, mutta vasta nyt varsinaisesti keksittiin nastarengas. Vuonna 1974 astuivat voimaan nastarengassäännökset, joilla pyrittiin vähentämään nastojen aiheuttamaa teiden kulumista, Pentti Eromäki muistelee. Tiekalusto kehittyi niin paljon, että teitä asvaltoitiin entistä enemmän, ja tiet pysyivät sulina. Nastarenkaan rinnalle ryhdyttiin kehittämään toisenlaista rengasta – sellaista, joka ei olisi riippuvainen talvirengasmääräyksistä. – 1970-luvulla kehitettiin ensimmäiset


Vilho Gröndahl kokoamassa Hakkapeliittaa 1930-luvulla. Ensimmäisissä auton ulkorenkaissa oli neljä kerrosta. Aluksi kysyntää oli eniten jälkinastoitettaville renkaille, joten Hakkapeliitat lähtivät tehtaalta nastoitettavaksi. Vuonna 1965 kaikkia Hakkapeliitta-kokoja sai valmiiksi nastarei’itettyinä. 1970-luvulta alkaen Hakkapeliitat myytiin jo ajovalmiina eli nastoin varustettuina.

nastattomat talvirenkaat eli kitkarenkaat, joissa nastarenkaan pito-ominaisuudet korvattiin osittain voimakkaalla pintakuvion lamellitekniikalla sekä uusilla innovatiivisilla kumisekoituksilla. Kitkarengas tarjosi enemmän ajomukavuutta, sillä se oli lähes äänetön, Eromäki kertoo.

Yksi asia pysynyt samana Talvirenkaita kehitetään nykyään eri käyttöalueille, ja esimerkiksi pohjoisamerikkalaiset, pohjoismaiset ja keskieurooppalaiset renkaat ovat hyvin erilaisia keskenään. – Pohjoismaissa autoilijat arvostavat talvirenkaissa eniten renkaiden ympäristöystävällisyyttä sekä talviominaisuuksia, Juha

Pirhonen toteaa. Nykyään tiemme ovat aivan toista luokkaa verrattuna rengasteollisuuden alkuaikoihin, eivätkä nykyautotkaan muistuta edeltäjiään automobiileja juuri muuten kuin siinä, että edelleen kuljetaan neljällä renkaalla. Talvirenkaista on tullut matalaprofiilisia eli renkaiden profiili on leventynyt ja sisähalkaisija kasvanut. Nykyiset autot vaativat renkailta ihan toisenlaisia ominaisuuksia kuin ennen. – Autoihin on kehitetty parempia ajo- ja pito-ominaisuuksia rengasteollisuudessa. Ne ovat asioita, joita autoilijat arvostavat. Viime vuosina kuluttajat ovat tosin nostaneet näiden ominaisuuksien rinnalle renkai-

den ja materiaalien ympäristöystävällisyyden, alhaisen vierintävastuksen sekä pienen ympäristömelun, Pirhonen toteaa. Renkaiden kehitystyössä on tapahtunut suuria harppauksia vuosikymmenten kuluessa. Nykyään tietokoneet ovat tulleet tavallisiksi työvälineiksi ja renkaiden testaaminen on teknistynyt. Silti yksi tärkeimmistä asioista on pysynyt samana vuosikymmenestä toiseen. – Mitkään koneet eivät keksi uusia ideoita eli se luova ja ajatuksia vaativa työ täytyy kuitenkin tehdä pään sisällä, Pentti Eromäki valaisee. 

Vas. Nokian Hakkapeliitta henkivartijanne talviliikenteessä. Suomen Gummitehdas osakeyhtiön rengasmainos, Moottori 1939. Oik. Hakkapeliitta-perhe -mainos 1960-luvulta.

Näin syntyi Flying Finns Suomalaisten rallimenestys on vuosikymmeniä sitten ollut pitkälti hyvien talvirenkaiden ansiota. Monte Carlossa ajettavassa rallissa vuonna 1963 kuljettaja Pauli Toivonen käytti nastoitettuja Haka-Hakkapeliittoja rallin vuoristo-osuuksilla. Renkaat pitivät ja Toivonen sekä Anssi Järvinen ajoivat rallissa toiselle sijalle. Kolmansiksi ylsivät Rauno Aaltonen ja Tony Abronen. Suomalaisten menestys olikin hurjaa, ja pian rallimaailmassa alkoi levitä termi Flying Finns eli Lentävät suomalaiset. 1970-luvulla kehitettiin

Hakkapeliitta Special -rengas rallin ääritilanteita silmällä pitäen, ja osa tämän renkaan ominaisuuksista vietiin myös kuluttajarenkaiden tuotekehitykseen. Kun suomalaiset kuljettajat menestyivät eurooppalaisissa kisoissa, syntyi Suomeenkin varsinainen rallikuume, ja tänne perustettiin lukuisia rallikilpailuja. Lue lisää maailman ensimmäisistä talvirenkaista: www.nokiantyres.com/hakkapeliitta75

Kuljetus & Logistiikka

37


Goodyear Dunlop merkitsee miljoonia renkaita EU-määritysten mukaan.

Uusi EU:n rengasmerkintä mullistaa rengaskaupan Vuoden kuluttua voimaantuleva lainsäädäntö vaatii, että miljoonat renkaat Euroopassa on merkittävä renkaan suorituskyvyn osoittavalla tarralla. Euroopan johtaviin rengasvalmistajiin kuuluva Goodyear Dunlop tekee uuden EU-rengasmerkinnän käyttöönottoa varten merkittävää työtä luokittelemalla yli 10 000 erityyppisen ja -kokoisen henkilö- ja kuorma-autonrenkaan uusilla EU:n testimenetelmillä.

K

un uusi EU-lainsäädäntö tulee voimaan marraskuussa 2012, yhä useammissa rengasliikkeissä kuluttajien näkyville tulee standardoitu merkintä, jossa on tietoja kolmesta tärkeästä renkaan suorituskykyyn vaikuttavasta tekijästä: vierintävastuksesta, märkäpidosta ja ohiajomelusta. Kaikista heinäkuun ensimmäisen päivän 2012 jälkeen valmistetuista henkilöauton, kevyen kuorma-auton ja kuorma-auton renkaista on oltava myytäessä saatavilla nämä suorituskykytiedot. Henkilöautojen ja kevyiden kuorma-autojen renkaissa on konkreettisesti oltava merkintätarra kiinnitettynä. Goodyear Dunlop uskoo, että rengasmerkinnät lisäävät ostajien kiinnostusta keskittyä enemmän renkaan suorituskykyyn ostotilanteessa.

38

Kuljetus & Logistiikka

– Uusi EU:n rengasmerkintä muuttaa tavan, jolla renkaita myydään ja ostetaan. Rengasmerkintä kiinnittää huomion renkaiden tärkeään rooliin tieturvallisuudessa sekä laadukkaiden renkaiden merkitykseen. Koulutamme liikekumppaneitamme kertomalla, kuinka merkintä auttaa heitä opastamaan kuluttajia käyttämään turvallisempia ja ympäristöystävällisempiä renkaita. Laadustaan tunnetut rengasvalmistajat, kuten Goodyear Dunlop, hyötyvät uudesta rengasmerkinnästä, koska se mahdollistaa puolueettoman ja helposti vertailtavan tiedon renkaiden suorituskyvystä, kertoo Goodyear Dunlop EMEAalueen johtaja Arthur de Bok. Rengasvalmistajat luokittelevat, testaavat ja sertifioivat jokaisen rengastyypin ja -koon. Yli 270 Goodyear Dunlopin testiaja-

jaa, testi-insinööriä ja teknikkoa kerää parhaillaan tietoja yli 10 000 erityyppisestä ja -kokoisesta henkilöauton, kevyen kuormaauton ja kuorma-auton renkaasta EU:ssa hyväksyttyjen testimenetelmien mukaan. – Rengasmerkinnän kolme testikriteeriä kuuluvat jo nyt niiden 50 suorituskykykriteerin joukkoon, jotka arvioimme jokaisen uuden tuotteemme kattavassa testiohjelmassa. Siksi tuleva rengasmerkintä ei lisää uusia testikriteereitä, mutta vaatii lisäsertifioinnin ja luokituksen erityisten, koko EU:n alueella hyväksyttyjen testimenetelmien mukaan, toteaa Goodyear Dunlopin renkaiden arviointiosaston johtaja Emmanuel Robinet. – Tähän mennessä EU-rengasmerkinnästä on kerrottu tietoja niukasti. Tämän vuoksi valmistelemme koulutusmateriaaleja, koulutusta ja erilaisia tapahtumia sidosryhmillemme ja kumppaneillemme. Tarkoituksenamme on varmistaa, että loppukuluttaja saa tietoja ja hyviä neuvoja uuden EU-rengasmerkinnän hyödyistä ja haasteista, muistuttaa Jens Völmicke, Goodyear Dunlopin EMEA-alueen tiedotusjohtaja. – Goodyear Dunlopin kaltaiselle suurelle rengasvalmistajalle, joka myi vuonna 2010 yli 70 miljoonaa rengasta Euroopassa, LähiIdässä ja Afrikassa, rengasmerkintä tarkoittaa tuhansien eri rengastyyppien ja -kokojen sertifioimista ja miljoonien renkaiden merkitsemistä tarroilla. Niinkin vähäpätöinen asia kuin pienen tarran kiinnittäminen renkaaseen vaikuttaa merkittävästi valmistusja logistiikkaprosesseihin. Olemme vakuuttuneita, että tarvittavat prosessit saadaan toimintavalmiuteen merkinnän käyttöönottoon mennessä. Uskomme EU-rengasmerkinnästä olevan hyötyä kuluttajille, kuljetuskalustojen omistajille ja renkaiden ostajille. Voimme ohjata heitä valitsemaan turvallisempia ja polttoainetehokkaampia renkaita, jotka voivat vaikuttaa myönteisesti eurooppalaiseen yhteisöön ja sen kansalaiisin, kertoo Goodyearin innovaatiokeskuksen pääjohtaja Jean-Pierre Jeusette. 


LUOTETTAVA JAKELUYHTEISTYÖKUMPPANI ISO 9001:2008 -sertifioidut lämpötilahallitut

• KULJETUSPALVELUT • TERMINAALIPALVELUT • LOGISTIIKKAPALVELUT

Esa Kuokka Oy Viinikankaari 8 A 01530 Vantaa www.esakuokka.fi

Luotettavuutta 24/7-kattavuutta Läpinäkyvyyttä Ennakoitavuutta Poikkeamansietokykyä Kustannustehokkuutta

tutustu myös nettiversioon

www.kuljetusjalogistiikka.com Kuljetus & Logistiikka

39


AdBlue tankataan SCR-ajoneuvoissa erilliseen tankkiin. Kuva: Yara International ASA

AdBlue lääkkeenä dieselmoottorien tiukentuviin päästörajoihin Diesel-pakokaasujen päästöjä vähentävä SCR-tekniikka yleistyy raskaissa ajoneuvoissa, työkoneissa ja maatalouskoneissa tiukentuneiden säädösvaatimusten mukana. Järjestelmän vaatima AdBlue-liuos herättää kiinnostusta ja kysymyksiä. Sen käytössä ja varastoinnissa pitääkin noudattaa muutamia perussääntöjä.

40

Kuljetus & Logistiikka

E

U:n ympäristösäädökset rajaavat dieselmoottoreiden pakokaasupäästöjä. Raskaiden diesel-ajoneuvojen moottorivalmistajien on vuodesta 2006 lähtien pitänyt valita pakokaasujen puhdistamiseen joko selektiivinen pelkistyskatalyyttimenetelmä (SCR) tai pakokaasun kierrätysmenetelmä (EGR). Tänä vuonna vastaavat päästövaatimukset ovat tiukentuneet myös maatalous- ja työkoneissa. Etenkin Euroopassa raskaiden dieselajoneuvojen, maatalouskoneiden ja työkoneiden valmistajat ovat kallistuneet SCRtekniikkaan. Siihen luottavat esimerkiksi Iveco, Volvo, Renault, MB sekä Agcon työkonemoottorien käyttäjät. SCR-tekniikka pienentää lämpökuor-


mitusta ja vähentää typpioksidi- ja hiukkaspäästöjä. Polttoaineen kulutus vähenee 5-10 prosenttia. Toimiakseen SCR-järjestelmä vaatii AdBlue-liuosta. Adblue on urean vesiliuos, joka muuttaa dieselmoottorien pakokaasupäästöt harmittomaksi typeksi ja vesihöyryksi. Se tankataan SCR-ajoneuvoissa erilliseen tankkiin.

Laajentuva käyttö lisää tiedon tarvetta Yara on Euroopan johtava AdBluen valmistaja Air1-tuotteellaan. Yara Suomen liiketoimintapäällikkö Juha Sarlund kertoo, että edelleen tarvitaan tiedon levittämistä AdBluesta ja sen ominaisuuksista. - AdBlue on ollut vasta vähän aikaa käytössä ja siksi se herättää kysymyksiä. Lisäksi Air1 AdBlue kehittyy samalla kuin moottoritekniikkakin. Meilläkin on omalta osalta vastuu, että AdBlueta osataan käyttää ja sitä kautta esimerkiksi kuljetukset sujuvat, Juha Sarlund huomauttaa. Keväällä tiukemmat päästösäädökset laajenivat esimerkiksi dieselkäyttöisiin traktoreihin, metsätyökoneisiin, kaivureihin ja muihin työkoneisiin, joita ei liiku maantieliikenteessä. Yhä tiukempia päästörajoituksia on luvassa vuonna 2014, jolloin astuu voimaan seuraava, päästörajoitusten neljännen tason vaihe.

- Adbluen kysyntä on kasvanut jonkin verran uusien käyttäjäryhmien myötä. Tulevaisuudessa SCR-järjestelmä yleistyy myös henkilöautopuolella. AdBluen päämarkkina tulee kuitenkin jatkossakin olemaan raskaassa liikenteessä.

Jakeluverkko laajenee Suomessa on jo noin 10 000 SCR-järjestelmällä varustettua raskasta ajoneuvoa. AdBlueta kuluu noin 10 litraa 500 kilometrillä, käytännössä liuosta pitää lisätä vähintään joka toisella tankkauskerralla. - Näemme kuitenkin tärkeänä, että AdBluen saatavuus on turvattu tien päällä. Nyt AdBlueta saa Suomessa yli 120:ltä dieselasemalta ja jakeluverkko laajenee koko ajan. Jos AdBlue loppuu kesken ajon, matka ei pysähdy, mutta se jatkuu pienemmillä tehoilla, Juha Sarlund toteaa. Huoltoasemien tankkauspisteiden lisäksi AdBlueta-liuosta saa toimitettuna erikokoisissa säiliöissä ja kannuissa.

Liuos herkkä jäätymiselle ja epäpuhtauksille Suomen olosuhteet asettavat vaatimuksia AdBluen käytölle. AdBlue jäätyy -11 asteessa, mutta tämä ei vaikuta uudelleen sulaneen liuoksen ominaisuuksiin. SCRtekniikkaa käyttävissä ajoneuvoissa säiliöi-

Juha Sarlund toimii AdBlue-liiketoimintapäällikkönä Yara Suomi Oy:ssä. Yara on Euroopan johtava AdBluen valmistaja.

den ja putkistojen lämmitystekniikka pitää liuoksen juoksevana. AdBlue-liuosta pitää myös varastoida tasaisen lämpimissä sisätiloissa. AdBluen säilytyksessä ja annostelussa pitää olla huolellinen myös siksi, että liuos on herkkä epäpuhtauksille. - Säilytysastioiden tulisi olla suljettuja ja AdBluelle tarkoitettuja. Myös varakanisterin pitää olla vain AdBluelle tarkoitettu. AdBlue-tankkia ei saa täyttää millään vanhalla likaisella tai öljyisellä tratilla. Lika ja muut Adbluen sekaan liuenneet aineet aiheuttavat järjestelmälle ja sen tehokkuudelle ongelmia, Sarlund korostaa. Juha Sarlund painottaa koko AdBlueketjun laatua ja toimivuutta. - Pitää tietää, mistä liuos on tullut ja että se on korkealaatuista, varastoida se oikein ja pumpata tai kaataa tankkiin siten, ettei säiliöön mene mitään ylimääräistä. Säästöt pienissä asioissa voi aiheuttaa turhia lisäkustannuksia. 

Kuljetus & Logistiikka

41


VR Transpoint hankki 60 Volvo kuorma-autoa VR Transpoint on tehnyt Suomen mittakaavassa merkittävän investoinnin uuteen kalustoon ja ostaa 60 uutta Volvo kuormaautoa. Hankintapäätöksen ratkaisivat Volvojen koko elinkaaren kattava kustannustehokkuus, hyvät kokemukset Volvon kattavista huolto- ja korjaamopalveluista sekä kuljettajien mielipiteet.

V

auhdilla kansainvälistyvä VR-konserni on keskittänyt hankintansa. Kategoriapäällikkö Pasi Muhonen hankintayksiköstä kertoo, että VR-konserni rakentaa kumppanuussuhteita toimittajien kanssa, koska luottamukseen ja läpinäkyvyyteen perustuva yhteistyösuhde helpottaa ja yksinkertaistaa asioiden hoitamista. Viime kädessä hyvä yhteistyö näkyy positiivisena tuloksena viivan alla. VR Transpoint on tehnyt Suomen mittakaavassa merkittävän investoinnin uuteen kalustoon ja ostaa 60 uutta Volvo kuormaautoa. Volvo kuorma-autot toimitetaan vaiheittain tämän vuoden kuluessa. "Yhteistyö VR Transpointin kanssa on ollut pitkäjänteinen prosessi, jossa asiakkaan tarpeiden huomioiminen on ollut ensisijaisen tärkeää. Kokonaistaloudellisuus, kehittyneet tuotteet ja palvelut sekä toimiva huolto- ja korjaamoverkosto antavat meille loistavat puitteet onnistuneelle yhteistyölle",

kertoo Magnus Björklund, Volvo Finlandin toimitusjohtaja.

Kuorma-autojen käyttöaste on ratkaiseva tekijä "Me olemme logistiikkapalveluyritys, eikä kaluston ylläpito ole meidän ydinliiketoimintaamme. Lähes puolet VR Transpointin liikevaihdosta tulee kuorma-autoliikenteestä, joten laadukkaan kaluston ja sen käyttöasteen merkitys liiketoiminnalle on ratkaisevan tärkeä. VR Transpoint tekee kalustohankinnat huolellisesti ja tarkasti. Koska VR-konserni toimii koko Suomessa, se vaikeuttaa pienien merkkien mahdollisuutta kilpailussa. Koko maan kattavan huolto- ja korjaamoverkoston merkitys on suuri valintaprosessissa", toteaa Muhonen. "Meillä on aikaisempia kokemuksia Volvoista, ja ne vaikuttivat myönteisesti hankintapäätökseen. Koko elinkaaren kattava kustannustehokkuus ja kokemuksemme

jälkimarkkinoiden toimivuudesta ratkaisivat kilpailun Volvon eduksi. Myös Volvon Venäjän toiminnoilla, omien kuljettajiemme mielipiteillä ja myyjän aktiivisuudella oli merkitystä." Polttoainetaloudelliset uudet Volvo FL, FM- ja FH -kuorma-autot kattavat kaikki kokoluokat 12 tonnin jakeluautosta 60 tonnin täysperävaunuyhdistelmiin. Kuormaautot on varustettu automatisoidulla I-Shift -vaihteistolla, johon on asennettu taloudellisen ajon ohjelmisto. Uusien kuorma-autojen korkea käyttöaste on varmistettu huolto- ja korjaussopimusten avulla. Tällöin kattava huoltopalveluiden saatavuus ja laatu on taattua sekä ajoneuvot, perälaudat ja -vaunut saadaan yhdellä pysähdyksellä kuntoon. Uutta kalustoa hyödynnetään niin kotimaan liikenteessä kuin ulkomaan liikenteessä Venäjällä.

Kuljettajien työhyvinvointi ja tyytyväisyys vaikuttivat hankintapäätökseen VR Transpoint haluaa hankkia keskivertoa paremmin varusteltuja kuorma-autoja, jotta työntekijöillä olisi käytössään mahdollisimman hyvät työkalut. Tällä voi olla suuri merkitys, sillä kuljettajapula vaikeuttaa uusien työntekijöiden rekrytointia. "Henkilökunnan mielipiteellä oli merkitystä hankintaprosessissa. Vuosittaisessa kuljettajakyselyssä tyytyväisyys Volvoon on parantanut. Volvon ajo-ominaisuudet ja ajettavuus nousivat kyselyssä esiin", Muhonen kertoo.

Ajoja seurataan Volvon Dynafleetin avulla Kaluston käyttö on optimoitu tehokkaaksi muun muassa siten, että kotimaan liikenteessä kalusto on päivisin käytössä jakelutehtävissä ja öisin runkoliikenteessä. Polttoainetaloudellisuudesta pidetään huolta jatkuvalla ajotapaseurannalla ja -koulutuksella. "Volvo Dynafleet -Kuljetusten tietojärjestelmästä saatava tieto on yksi merkittävä osa ajotapojen seurantaa. Dynafleet on kehittynyt oikeaan suuntaan ja palvelee nykyisiä tarpeitamme hyvin. Seurantatietoa on tarkoitus hyödyntää tulevaisuudessa muun muassa mahdollisesti kannustepalkkiotekijänä kuljettajille", Muhonen sanoo. VR Transpointin kokonaistavoitteena on nostaa kaluston käyttöaste lähelle teoreettista maksimia. Tavoitteeseen pyritään paremmalla liikenteen ohjauksella ja suunnittelulla. Siihen tarvitaan myös aitoa kumppanuutta kalustontoimittajan kanssa. "Olemme kehittäneet tuote- ja palvelutarjontaamme ja haluamme tarjota asiakkaallemme kokonaisratkaisun vastaamaan juuri heidän tarpeisiinsa", korostaa Björklund.  42

Kuljetus & Logistiikka


KOULUTUKSET SUOMESSA Ammattipätevyyden jatkokoulutuspäivät JYVÄSKYLÄ KE 14.12.2011 TI 27.12.2011 KE 4.1.2012 TO 26.1.2012 MA 6.2.2012 LA 10.3.2012 TI 27.3.2012 MA 16.4.2012 MA 21.5.2012 TO 14.6.2012 KUORTTI TO 8.12.2011 TO 12.1.2012 TO 23.2.2012 TI 20.3.2012 TI 17.4.2012 MA 14.5.2012 MA 18.6.2012 OULU LA 14.1.2012 SU 15.1.2012 TO 9.2.2012 TO 8.3.2012 KE 4.4.2012 MA 7.5.2012 TO 31.5.2012 TI 12.6.2012 PORI TO 15.12.2011 TO 29.12.2011 TI 7.2.2012 TI 6.3.2012 MA 2.4.2012 KE 2.5.2012 TI 29.5.2012 TO 7.6.2012 SEINÄJOKI KE 11.1.2012 KE 8.2.2012 KE 7.3.2012 TI 3.4.2012 TO 3.5.2012 KE 30.5.2012 MA 11.6.2012 TAAVETTI KE 28.12.2011 TI 24.1.2012 KE 22.2.2012 KE 21.3.2012 KE 18.4.2012 TI 15.5.2012 TI 19.6.2012

15.00 15.00 9.00 15.00 15.00 9.00 15.00 15.00 15.00 15.00

Digipiirturi sekä ajo- ja lepoajat Ennakoiva ajaminen Tieturva 1 Ennakoiva ajaminen Kuljetusturvallisuus ja kuorman varmistaminen Trukkikorttikoulutus Ennakoiva ajaminen Digipiirturi sekä ajo- ja lepoajat Kuljetusturvallisuus ja kuorman varmistaminen Ennakoiva ajaminen

9.00 15.00 15.00 9.00 15.00 9.00 15.00

Tieturva 1 Ennakoiva ajaminen Kuljetusturvallisuus ja kuorman varmistaminen Tieturva 1 Digipiirturi sekä ajo- ja lepoajat Tieturva 1 Kuljetusturvallisuus ja kuorman varmistaminen

9.00 9.00 15.00 15.00 9.00 15.00 15.00 15.00

Digipiirturi sekä ajo- ja lepoajat Kuljetusturvallisuus ja kuorman varmistaminen Ennakoiva ajaminen Digipiirturi sekä ajo- ja lepoajat Tieturva 1 Kuljetusturvallisuus ja kuorman varmistaminen Ennakoiva ajaminen Digipiirturi sekä ajo- ja lepoajat

15.00 15.00 15.00 9.00 15.00 15.00 15.00 15.00

Kuljetusturvallisuus ja kuorman varmistaminen Ennakoiva ajaminen Digipiirturi sekä ajo- ja lepoajat Tieturva 1 Kuljetusturvallisuus ja kuorman varmistaminen Ennakoiva ajaminen Ennakoiva ajaminen Digipiirturi sekä ajo- ja lepoajat

15.00 15.00 9.00 15.00 15.00 15.00 9.00

Ennakoiva ajaminen Digipiirturi sekä ajo- ja lepoajat Tieturva 1 Kuljetusturvallisuus ja kuorman varmistaminen Ennakoiva ajaminen Digipiirturi sekä ajo- ja lepoajat Tieturva 1

15.00 15.00 15.00 15.00 9.00 15.00 15.00

Ennakoiva ajaminen Kuljetusturvallisuus ja kuorman varmistaminen Ennakoiva ajaminen Digipiirturi sekä ajo- ja lepoajat Tieturva 1 Kuljetusturvallisuus ja kuorman varmistaminen Ennakoiva ajaminen

TAMPERE KE 7.12.2011 LA 10.12.2011 TI 27.12.2011 KE 28.12.2011 MA 2.1.2012 TI 17.1.2012 LA 21.1.2012 KE 1.2.2012 TI 14.2.2012 KE 29.2.2012 TO 15.3.2012 KE 28.3.2012 KE 11.4.2012 LA 14.4.2012 TI 24.4.2012 LA 12.5.2012 TO 24.5.2012 TI 5.6.2012 TURKU KE 28.12.2011 TO 29.12.2011 TO 5.1.2012 TO 19.1.2012 TO 2.2.2012 KE 15.2.2012 LA 25.2.2012 TO 1.3.2012 TO 12.4.2012 LA 21.4.2012 LA 5.5.2012 TO 10.5.2012 KE 23.5.2012 MA 4.6.2012 TUUSNIEMI TO 1.12.2011 MA 9.1.2012 TI 21.2.2012 TO 22.3.2012 TO 19.4.2012 KE 16.5.2012 KE 13.6.2012 VANTAA KE 28.12.2011 TO 29.12.2011 TI 3.1.2012 KE 18.1.2012 TI 31.1.2012 LA 4.2.2012 TO 16.2.2012 TI 28.2.2012 KE 14.3.2012 LA 31.3.2012 TI 10.4.2012 TO 26.4.2012 TI 8.5.2012 LA 19.5.2012 LA 26.5.2012 KE 6.6.2012

15.00 9.00 9.00 15.00 15.00 15.00 9.00 15.00 9.00 15.00 15.00 15.00 9.00 9.00 15.00 9.00 15.00 15.00

Ennakoiva ajaminen Trukkikorttikoulutus Tieturva 1 Digipiirturi sekä ajo- ja lepoajat Kuljetusturvallisuus ja kuorman varmistaminen Ennakoiva ajaminen Trukkikorttikoulutus Digipiirturi sekä ajo- ja lepoajat Tieturva 1 Ennakoiva ajaminen Kuljetusturvallisuus ja kuorman varmistaminen Digipiirturi sekä ajo- ja lepoajat Tieturva 1 Trukkikorttikoulutus Ennakoiva ajaminen Tieturva 1 Ennakoiva ajaminen Digipiirturi sekä ajo- ja lepoajat

9.00 15.00 15.00 15.00 9.00 15.00 9.00 15.00 15.00 9.00 9.00 15.00 15.00 9.00

Tieturva 1 Kuljetusturvallisuus ja kuorman varmistaminen Ennakoiva ajaminen Digipiirturi sekä ajo- ja lepoajat Tieturva 1 Kuljetusturvallisuus ja kuorman varmistaminen Trukkikorttikoulutus Ennakoiva ajaminen Digipiirturi sekä ajo- ja lepoajat Tieturva 1 Trukkikorttikoulutus Ennakoiva ajaminen Digipiirturi sekä ajo- ja lepoajat Tieturva 1

9.00 15.00 15.00 15.00 9.00 15.00 15.00

Tieturva 1 Kuljetusturvallisuus ja kuorman varmistaminen Ennakoiva ajaminen Digipiirturi sekä ajo- ja lepoajat Tieturva 1 Kuljetusturvallisuus ja kuorman varmistaminen Ennakoiva ajaminen

15.00 9.00 15.00 15.00 9.00 9.00 15.00 15.00 15.00 9.00 15.00 15.00 15.00 9.00 9.00 15.00

Kuljetusturvallisuus ja kuorman varmistaminen Tieturva 1 Ennakoiva ajaminen Digipiirturi sekä ajo- ja lepoajat Tieturva 1 Trukkikorttikoulutus Kuljetusturvallisuus ja kuorman varmistaminen Ennakoiva ajaminen Digipiirturi sekä ajo- ja lepoajat Tieturva 1 Kuljetusturvallisuus ja kuorman varmistaminen Ennakoiva ajaminen Digipiirturi sekä ajo- ja lepoajat Trukkikorttikoulutus Tieturva 1 Kuljetusturvallisuus ja kuorman varmistaminen

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Merja Voitto, puh. 010 420 3000 tai merja.voitto@gli.fi

TAVARA- JA TRAKTORILIIKENNEYRITTÄJÄKOULUTUS Toteutus viikonloppuisin pe – la – su

Tampere Kokkola Jyväskylä Rovaniemi Helsinki Tampere

27.1.2012 10.2.2012 30.3.2012 23.3.2012 20.4.2012 29.6.2012

Kajaani Imatra Tampere Oulu Jyväskylä

31.8.2012 14.9.2012 12.10.2012 26.10.2012 30.11.2012

GLi Express Oy HENKILÖSTÖVUOKRAUS Kauttamme kokeneita kuljettajia, lyhyempiin ja pidempiin vuokratyösuhteisiin. Lisätiedot: Kristian Lella, puh. 010 440 4401 tai kristian.lella@gli.fi

Henkilöliikenneyrittäjäkoulutus Tampere 2.3.2012 Oulu 9.11.2012 Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Vesa Koivula, puh. 010 440 4402 tai vesa.koivula@gli.fi

www.gli.fi


Ford kehittää autojen välisiä ja tieliikenteen sujuvuutta palvelevia tietojärjestelmiä Fordin kehittämät älykkäät tietojärjestelmät mahdollistavat reaaliaikaisten autojen välisen ja liikenteen sujuvuutta parantavien tietojen vaihtamisen ja jakamisen.

44

Kuljetus & Logistiikka

A

utojen välisten viestijärjestelmien kehitystyön tarkoituksena on parantaa liikenneturvallisuutta ja saada enemmän irti olemassa olevista tieliikenteen informaatiojärjestelmistä. Autoilijalle se voi tulevaisuudessa näkyä sujuvampana liikenteenä, millä puolestaan on autoilun päästöjä alentava vaikutus. “Puhuvat autot eivät enää ole pelkästään lastenelokuvien juttu, vaan kohta Fordilla ajavien todellisuutta”, kertoo Fordin tutkimusinsinööri Martin Wiecker. Fordin kehittämät järjestelmät voivat siirtää viestejä nopeasti autojen tai tieliikennejärjestelmien välillä langattomasti. Näin kuljettajat voivat saada tietoa vaaratilanteista ja muuttuvista tieolosuhteista. Autossa näitä asioita tarkkailevat esimerkiksi tutka tai kamera. Yksi esimerkki on elektroninen jarruvalojärjestelmä. Edellä ajava auto pystyy lähettämään perässä tulevalle autolle tiedon hätäjarrutuksesta. Auton järjestelmät tunnistavat voimakkaan jarrutuksen, jol-

loin auto lähettää tiedot jarruttavan auton sijainnista, suunnasta ja jarrutuksen voimasta takana tulevalle autolle. Jos takana tulevan auton järjestelmät toteavat, että sen kuljettajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin esimerkiksi törmäyksen estämiseksi, järjestelmä antaa kuljettajalle siitä äänimerkin tai tieto tulee mittariston näytölle. Järjestelmällä pystytään alentamaan kolarivaaraa merkittävästi tilanteissa, joissa näkyvyys on heikentynyt, liikennettä on paljon tai tie on mutkainen. Tiellä olevista esteistä varoittaminen on myös mahdollista. Auto voi lähettää muille tielläliikkujille tietoa esteestä ja sen sijainnista. Kyse voi olla esimerkiksi esineestä, joka on pudonnut toisesta autosta. Perässä tulevissa autoissa pystytään varautumaan esteeseen. Liikennemerkkien tunnistusjärjestelmä puolestaan pitää yhteyttä tieliikennekeskuksiin. Sitä kautta kuljettajalla on mahdollisuus saada tietoa muuttuvista tai muuttuneista nopeusrajoituksista. 


Pakkasenkestävä akkulaturi pelastaa tilanteen talvella

Neste Oil kasvattaa liiketoimintaansa Luoteis-Venäjällä Neste Oil vahvistaa markkina-asemaansa Luoteis-Venäjän vähittäismyynnissä. Neste Oil osti marraskuussa neljä uutta liikenneasemaa Pietarin alueella, jossa yhtiö on jo aiemmin kuluvana vuonna avannut kolme uutta asemaa. Myös Neste Oilin asemaverkoston uudistaminen Luoteis-Venäjällä on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Vuoden 2011 aikana yhtiö on uudistanut 10 aseman ilmeen ja myymälät Neste Oilin uuden myymäläkonseptin mukaisesti. Uudet asemat mukaan lukien Neste Oililla on Venäjällä kaikkiaan 61 asemaa, joilla työskentelee noin 900 henkilöä. Kasvanut asemaverkosto vahvistaa yhtiön asemaa entisestään yhtenä Pietarin alueen markkinajohtajista. "Neste Oilin tavoitteena on olla kaikilla valituilla markkina-alueilla kahden suurimman asemaketjun joukossa. Luoteis-Venäjällä

olemme nyt lähempänä tätä tavoitettamme," sanoo Venäjän, Puolan ja Baltian maiden toimintojen johtaja Panu Kopra Neste Oilista. "Tavoitteemme on vahvistaa Neste Oilin asemaa yhtenä johtavista vähittäismyyntibrändeistä Pietarin markkinoilla. Laaja asemaverkosto yhdessä uudistetun asemakonseptin ja erinomaisen asiakaspalvelun kanssa ovat avainasioita pitkän aikavälin menestyksessämme" sanoo Venäjän toimintojen johtaja Indrek Kaju Neste Pietarista. Neste-liikenneasemat aloittivat toimintansa Itämeren maissa 1990-luvulla. Ensimmäinen Venäjällä toimiva asema avattiin Pietarissa 1991. Neste Oilin Venäjän asemaverkosto on laaja, sillä se palvelee asiakkaita Suomen rajalta aina Novgorodiin saakka. Kaukaisin asema sijaitsee Krestsyssä Pietarin ja Moskovan välillä. 

Autoveromuutos nostaa useimpien autojen hintaa huhtikuun alussa Kuluttajan kannalta olennaista on huomata, että saadakseen auton vielä vanhalla autoverolla, tulee sen olla rekisteröity ennen 1.4.2012. Uusien henkilöautojen toimitusajat vaihtelevat 2-4 kuukauteen. Eduskunnan hyväksymä autoverolain muutos nostaa henkilöauton hintaa jopa tuhansia euroja ensi keväänä. Pakettiautoilla korotus on sekä suhteellisesti että euromääräisesti suurempi kuin henkilöautoilla. Vain alle 110g:n CO2-päästöisillä autoilla autovero laskee hieman. Veronkorotuksella hallitus pyrkii ohjaamaan kuluttajaa ostamaan vähäpäästöisempiä autoja. Viime vuosina alulle saatuun uusien autojen keskimääräisten CO2 -päästöjen alenemiseen vaikuttaa myös autoteknologian kehitys. Uuden teknologian erittäin vähäpäästöiset autot ovat kuitenkin vielä marginaalinen vaihtoehto tankkaushaasteiden ja korkean hinnan vuoksi. Tänään ostetut autot ovat myös edelleen käytössä 20 vuoden kuluttua, sillä henkilöautojen keskimääräinen ro-

mutusikä Suomessa on 20,3 vuotta. Verotuksen painopisteen siirto hankinnan verotuksesta käytön verotukseen nopeuttaisi autokannan uudistumista ja tieliikenteen kokonaispäästöjen alenemista. Lisäksi seuraisi valtion verotulojen nykyistä parempi ennakoitavuus. Ajoneuvoveron piirissä on lähes kolme miljoonaa autoa, eikä se ole suhdanneherkkä kuten autoverotuotto, joka on riippuvainen senhetkisistä talouden suhdanteista ja autokaupan vilkkaudesta. 

CTEK tuo ennen alkavaa talvea markkinoille uuden, kuluttajille suunnatun CTEK MXS 5.0 POLAR -laturin, joka soveltuu käytettäväksi erittäin kylmissä olosuhteissa. Uuden sukupolven teknisillä ominaisuuksilla varustetulla laturilla pienten ja normaalikokoisten akkujen talvilataus sujuu helposti ja joustavasti. POLAR-laturissa on korkeampi latausjännite ja pehmeät kumikaapelit, joihin kylmyys ei vaikuta. Se on räätälöity ajoneuvoihin, joissa tarvitaan laadukasta akkuhuoltoa myös talvella. Ja yksi laturi riittää, sillä POLAR huolehtii kaikkien talon menopelien latauksesta: niin mönkijöiden, autojen, moottorikelkkojen kuin traktoreidenkin. Viime vuosien ankarat talvet ovat kasvattaneet luotettavan, säänkestävän ja korkealaatuisen akkulaturin tarvetta. Nyt sellainen on vihdoin saatavana. CTEK MXS 5.0 POLAR perustuu samalle kehittyneelle teknologialle kuin viime kevään uutuus MXS 5.0, mutta POLAR on kehitetty vieläkin vaativampia sääolosuhteita silmällä pitäen. POLAR-laturi ratkaisee tyypillisen talviaikojen ongelman, akkujen korkeamman sisäisen vastuksen, 15 volttiin nostetulla latausjännitteellä. – Talvi on ankaraa aikaa akuille, ja hyvälle laturille asetetut vaatimukset kasvavat. POLARlaturin kanssa olo on turvattu ja ikäviltä tilanteilta vältytään myös talvisin. Laturin sisältämä tekniikka on optimoitu lataukseen erittäin alhaisissa – ja korkeissa – lämpötiloissa. Se pystyy myös korjaamaan hapon kerrostumisen ja palauttamaan syväpurkautuneen akun, ja yksi laturi riittää kaikille autotallin ajoneuvoille, sekä pienille että normaalikokoisille akuille, kertoo CTEK:n markkinointipäällikkö Jan-Ulf Söderberg. Uusi talvilaturi on korkealaatuinen kuluttajatuote, joka on valmistettu samalla tavalla kuin ammattikäyttöön tarkoitetut laturit. Se on varustettu mm. kahdeksanvaiheisella latauksella, minkä ansiosta laturi pystyy analysoimaan, voiko akku ottaa vastaan virtaa ja säilyttää latauksen. Kaikkia vaiheita voi seurata helposti selkeältä näytöltä. Patentoitu ylläpitolataus yhdistää pisimmän mahdollisen käyttöiän ja erinomaisen tehokkuuden. MXS 5.0 POLAR - laturissa voidaan käyttää samanaikaisesti kylmien olosuhteiden lataustoimintoa ja palautusta, ja se suorittaa sekä pienten että normaalikokoisten akkujen latauksen. POLARlaturin eri toiminnot takaavat laturin monipuolisuuden, ja lisävarusteet parantavat sen käytettävyyttä. Laturi toimii yhtä luotettavasti tavanomaisissa olosuhteissa kuin -30° C:n tai +50° C:n lämpötiloissa.  www.ctek.se

Kuljetus & Logistiikka

45


Paketti- ja kuorma-autojen ensirekisteröinnit lähes entisessä vauhdissa Pakettiautoja ensirekisteröitiin marraskuussa 1 357 kappaletta, mikä on 26,4 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Vuoden alusta lukien uusia pakettiautoja on rekisteröity 12 738 kappaletta. Kasvua viime vuoteen on kertynyt 28,4 prosenttia. Kuorma-autojen ensirekisteröintimäärä kasvoi myös marraskuussa. Kuorma-autoja ensirekisteröitiin 306, joten viime vuoteen verrattuna rekisteröintimäärä lisääntyi kolme prosenttia. Tammi-marraskuussa kasvua on kertynyt 20,2 prosenttia, kun kuorma-autoja on rekisteröity kaikkiaan 3 159 kappaletta. Uusia linja-autoja on rekisteröity tänä vuonna 368 kappaletta, mikä on 17,7 prosenttia vähemmän kuin viime vuona tammimarraskuussa. Viime kuussa ensirekisteröitiin 14 linja-autoa.

Suurikokoiset ihmiset asettavat haasteen autojen suunnittelulle Globaalille alustalle rakennetun uuden Ford Focuksen suunnittelu asetti Fordin suunnittelijat ja insinöörit uudenlaisen haasteen eteen. Siitä piti tehdä auto, joka sopii kaikenkokoisille ihmisille eri puolilla maailmaa. Siksi suunnittelun apuna käytettiin tietoja, jotka oli kerätty eri ikäisistä ja eri rotuja edustavista ihmisistä. “Käytimme globaalia tietokantaa, joka antoi meille hyvin täsmällistä tietoa erikokoisista ihmisistä eri puolilta maailmaa”, kertoo Fordilta johtaja Ralph Gesang. ”Tiedoista käy ilmi pituuden lisäksi erilaiset ruumiinrakenteet. Näiden tietojen perusteella voimme sanoa, että yli 97 prosenttia maailman aikuisväestöstä voi istua mukavasti uudessa Focuksessa.” Kolme vuotta sitten 12 000 saksalaista skannattiin. Saadut tiedot yhdistettiin vastaaviin tietokantoihin, jotka oli kerätty kiinalaisista, japanilaisista sekä etelä- ja pohjoisamerikkalaisista ihmisistä. Näistä luotiin tietokoneella 3D-mallit, jotka kuvasivat ihmisten todellisia pituuksia, vyötärönympärystä, lantion leveyttä ja jalkojen pituutta. Näiden tietojen perusteella suunniteltiin Focuksen sisätilat tilavuus, mukavuus ja turvallisuus huomioiden. Konkreettisesti tämä näkyy esimerkiksi siinä, miten suuri säätövara on ohjauspyörässä, miten polkimet on sijoitettu tai miten paljon takapenkillä on pään- tai jalkatilaa. Tieteellisten tutkimusten mukaan ihmisten keskimääräinen pituus teollisuusmaissa on kasvanut 10 senttimetrillä viimeisen 150 vuoden aikana parempien elinolojen ja paremman ruokavalion myötävaikutuksesta. Tietyissä maailman kolkissa ihmisten käsivarret ovat lyhyemmät kuin toisaalla. Tämä taas huomioitiin siten, että takaluukun avautumiskorkeus on näillä alueilla matalampi, ja näin miellyttävämpi. Tarkan suunnittelutyön tuloksena uusi Focus sopii hyvin asiakkaille eri puolilla maailmaa. 46

Kuljetus & Logistiikka

Renault Kangoo Z.E vuoden tavara-auto 2012 22 tavara-autoihin erikoistunutta eurooppalaista toimittajaa ovat valinneet Kangoo Z.E.:n, Renaultin sähkötavara-auton, Vuoden Tavara-autoksi 2012. Äänestyksessä oli mukana perinteisellä polttomoottorilla varustettuja merkittäviä kilpailijoita ja tämä onkin ensimmäinen voitto täysin sähkökäyttöiselle tavara-autolle. Tuomaristo valitsi Renault Kangoo Z.E.:n voittajaksi sen nollapäästöisyyden, käytännöllisyyden ja taloudellisuuden vuoksi. Vuoden 2012 Tavara-auto -valinnan lisäksi Kangoo Z.E. on saavuttanut menestystä sekä Tanskassa että Irlannissa.

Kangoo Z.E. sai yhteensä 104 pistettä 168:sta mahdollisesta, jättäen taakseen Iveco Dailyn, Fiat Ducaton sekä VW Caddyn. Renaultin tavara-auto johtaja Jean-Marie Hurtiger vastaanotti palkinnon Belgiassa kansainvälisen Trailer Shown yhteydessä. Tuomariston puheenjohtaja Pieter Wieman kommentoi: Renault tuo Kangoo Z.E.:n avulla sähköisen tavara-auton tavallisen eurooppalaisen ulottuville, ja myötävaikuttaa näin vahvasti kestävään ympäristökehitykseen, yksi tärkeimmistä aiheista tämän päivän tavarakuljetuksissa.

Uusin Mercedes-Benz Vito-malliston Carsport-malli on tullut myyntiin Tuotantoon on tullut monikäyttöinen ja laadukas Carsport Vito GL V.I.P -tilataksi sekä tyylikkäällä design-kattokorotuksella ja takaovien korotuksella varustettu Carsport Vito GLE V.I.P -invataksi. Uusin Mercedes-Benz Vito-malliston Carsport-malli on tullut myyntiin. Ensimmäiset autot toimitetaan asiakkaille tammikuussa 2012. Jälleenmyyjillä auto on nähtävissä tammikuussa 2012 käynnistyvän kiertueen yhteydessä.

Tilataksien ja pienoislinja-autojen sisustamiseen erikoistunut, vuonna 1965 perustettu ylöjärveläinen perheyritys Jonasson Oy laajentaa Mercedes-Benz -mallistoaan. Yritys aloitti kesällä 2010 Mercedes-Benz Sprinter -invataksien ja pienoislinja-autojen sisustustöiden tekemisen Carsport-tuotemerkillään. Vuonna 2011 toiminta laajeni kattamaan myös matkailuautoiksi tai kuormaautoiksi rekisteröitävät jatko-ohjaamolliset lisäpenkkiautot.


koulutus

Aikuisopiskelu sijoitus osaamiseen

Ammattitutkinto omalta alalta? Koulutusta kokonaan uudelta alalta? Ammattitaitoa täydentäviä opintoja?

Aloja joka lähtöön • • • • • • • • •

ict ohjaava koulutus kauppa ja hallinto tekniikka ja kuljetus työpaikkaohjaajakoulutus maahanmuuttajakoulutus terveys, hyvinvointi ja muoti opetusalan täydennyskoulutus ravitseminen, matkailu ja elintarvike

Kysy lisää

puh. (02) 2633 4777 aikuiskoulutus@turkuai.fi

l

www.aikuiskoulutus.fi

l


koulutus

KOULUTUS

tulevaisuuden haaste kuljetusalalla

Kuljetusalalla koulutusvelvoitteet kiristyvät kaikenaikaa millä tahansa mittarilla mitattuna. Koulutustarve jo pelkästään lakisääteisten koulutusten osalta tuo haasteita kuljetusalan toimijoille koska koulutusten suorittaminen näyttää jäävän suurella osalla käytettävissä olevan suoritusajan loppupäähän. Lisäksi haastetta koulutusten osalta tuo myös muuttuneet säädökset esimerkiksi ADR ajolupakoulutuksessa.

E

dellä mainittujen asioiden vuoksi kuljettaja ja työnantaja voivat joutua suurien haasteiden ja ongelmien eteen, jos koulutuksia ei hoideta järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti. Ammattipätevyys jatkokoulutuksen osalta kehitys on erityisen huolestuttavaa. Ensimmäisten neljän vuoden aikana koulutuspäiviä rekisteröitiin / henkilö n. 150.000

48

Kuljetus & Logistiikka

kpl ja vajaan kolmen vuoden kuluttua rekisteröintejä pitäisi olla tehtynä 5-600.000 kpl jotta kaikki nykyiset ajot saataisiin hoidettua. Keväällä arvioitiin ja eläteltiin toiveita että koulutustahti kiihtyy, jotta vuoden 2014 syksyllä ei syntyisi valtavia ongelmia. Koulutustahti on kuitenkin pudonnut vuodentakaisista kuukausittaisista koulutusmääristä, eli ongelmat tulevaisuudessa on tällä menol-

la valtaisat. On hyvä muistaa että koulutuspäivien käymisen ajankohdalla ei ole merkitystä tulevan ammattipätevyyskortin tai merkinnän voimassa oloon, kun merkintä haetaan aikaisintaan 6 kk ennen määräajan umpeutumista. Esimerkiksi kuorma-auton kuljettaja joka on käynyt jo kaikki päivät tähän mennessä ja menee hakemaan merkintää tai korttia 10.3.2014-9.9.2014 välisenä


Yksi merkittävä muutos on myös se että ajolupaa uusittaessa koe on suoritettava hyväksytysti koulutuksen lisäksi ajoluvan voimassaoloaikana. aikana tulee uuden pätevyyden voimassaoloajaksi 10.9.20149.9.2019. ELI EI OLE MITÄÄN SYYTÄ JÄTTÄÄ KOULUTUSPÄIVIÄ JAKSON LOPPUPUOLELLE!! Jatkokoulutusten lisäksi vaaralliselta tuntuva hiljaisuus näkyy myös yksityisellä puolella perustason koulutuksen suorittamisissa ( 140h/280h). Tarjontaa alkaa olemaan mutta kysyntä on aika rauhallista, vaikka uudet kuljettajat tarvitsevat perustason koulutuksen ajo-oikeuden lisäksi vaikka ajo tapahtuisi työtehtävässä kevytkuorma-autolla. ADR ajolupa koulutus muuttui 1.7.2011 koulutusjärjestelmän osalta merkittävästi. Entisen kolmen mahdollisen kurssin sijasta tällä hetkellä vaihtoehtoja on 10. Haasteita tulee jo kursseja valitessa eli mikä on oikea kurssi kullekin kuljettajalle. Yksi merkittävä muutos on myös se että ajolupaa uusittaessa koe on suoritettava hyväksytysti koulutuksen lisäksi ajoluvan voimassaoloaikana. Lisätietoja ADR asioista löytyy www.trafi.fi ja ADR koulutustarjontaa www.adr.fi ja www.liikenneakatemia.fi

Turvallisuusneuvonantaja TNA Turvallisuusneuvonantaja koulutusten ja tutkintojen määrä on myös oleellisesti laskussa johtuen pienenevästä kysynnästä. Tilanne on haasteellinen koska yrityksiä joilla on TNA nimeämisvelvollisuus, on pysynyt kutakuinkin ennallaan. Nimeämisvelvollisuus on yrityksillä jotka esimerkiksi pakkaavat-, kuormaavat-, purkavat-,lähettävät- tai kuljettavat vaarallisia aineita. Myös toiminta jossa esimerkiksi täytetään vaarallisten aineiden kuljettamiseen tarvittavia asiakirjoja on nimeämisvelvollisuuden piirissä. TNA tutkintoon valmentavaa koulutusta on tarjolla esimerkiksi tammikuussa Rovaniemellä ja kevään aikana Vuosaaren satamassa, lisätietoa www.liikenneakatemia.fi Muuta lisätietoa www.trafi.fi Koulutusten laadun sekä kouluttajien ammattitaidon kehittämiseksi on perustettu syksyn aikana uusi yhdistys nimeltä Ammattipätevyyskouluttajat ry. Yhdistys on tarkoitettu kaikille raskaanliikenteen koulutusten parissa toimiville niin kouluttajille kuin esimerkiksi materiaalin tuottajille ja asiantuntijoille. Yhdistyksen kannatusjäseneksi voi liittyä myös kehityksestä kiinnostuneet koulutusyritysten asiakkaat. Yhdistyksen toiminnasta lisätietoa www.ammattipatevyyskouluttajat.fi  Sakari Kaikkonen Suomen Ammattiliikenne Akatemia Oy www.liikenneakatemia.fi

Koulutuspalveluja valtakunnallisesti alan ammattilaisille: Ammattipätevyys jatkokoulutukset     • Ennakoiva-ajo     • Työturvallisuuskorttikoulutus     • Tieturva 1      • Ensiapu     • Trukkiturvallisuus     • Piirturi sekä ajo- ja lepoaikasäädökset     • Työhyvinvointi     • Asiakaspalvelu     • ADR-koulutukset     • TNA-koulutus Muu tarjonta esimerkiksi     • Henkilönostinkoulutus     • Tulityökorttikoulutus Koulutuskalenteri löytyy osoitteesta WWW.LIIKENNEAKATEMIA.FI

Suomen Ammattiliikenne Akatemia Oy

Kuva: © Bright | Dreamstime.com

Komentosilta 1 00980 Helsinki 010 2790 600 info@liikenneakatemia.fi Kuljetus & Logistiikka

49


koulutus

ONKO LEAN

”se juttu” vai ”osa jotakin”? Mistä tuottavuus Suomalaisiin yrityksiin? Näinä aikoina yrityksissä ja julkisyhteisöissä mietitään kovasti miten palkankorotukset maksetaan. Yhtäältä, talouskriisin aiheuttamat uhat yritystoiminnan kannattavuudelle ja toisaalta keskustelu palkankorotusten suuruudesta (tai pienuudesta - riippuen puhujan näkökulmasta) ovat vieneet huomion mahdollisuudesta kompensoida palkankorotusten kustannusvaikutuksia tuottavuutta parantamalla.

50

Kuljetus & Logistiikka

Näkökulmat tuottavuuden kehittämisessä voidaan kiteyttää seuraaviin ajatuksiin; 1. Ajattele Asiakasta ja Asiakasuskollisuutta mahdollisuutena voittaa markkinoita 2. Ajattele Prosessia ja Prosessissa tapahtuvaa variaatiota asiakasuskollisuus- ja tuottavuuspotentiaalina 3. Ajattele Jatkuvaa Parantamista ja Organisaation käyttämätöntä aivokapasiteettia huomattavana tuottavuuspotentiaalina Asettaudu Asiakkaan asemaan henkilökohtaisesti, se ei liene vaikeaa. Ajattele hetkiä, jolloin ilahduit, olit todella tyytyväinen, olit nähnyt arvoa tuotteessa tai palvelussa, ongelmasi oli ratkaistu – yritys pelasti sinut pulasta ja todennäköisesti palaat Asiakkaana vielä uudestaan. Asiakasuskollisuus on asiakas-tyytyväisyyden korkeampi aste, se kertoo laadusta ja tunnesiteestä yrityksen tuotetta tai palvelua kohtaan. Miten sitä sitten mitataan? Yhdellä kysymyksellä, ”Suosittelisitko tuotetta tai palvelua ystävällesi?”

Mitä Laatu sitten on? Yhtäältä se kertoo kyvystä kohdata ja ylittää Asiakkaan odotukset, jolloin tunneside syntyy. Toisaalta se kertoo prosessista jolla tuotetaan jatkuvasti spesifikaatiot täyttävää tuotetta tai palvelua, edellytyksenä tunnesiteen syntymiselle. Kaikki työ on osa prosessia, ja kaikissa prosesseissa esiintyy variaatiota eli hajontaa. Variaation lähteiden ymmärtäminen, hallinta, pienentäminen ja näkyväksi tekeminen mahdollistavat tasalaatuisemman ja tuottavamman prosessin ja sen lopputuloksena tasalaatuisemman tuotteen tai palvelun. Toisin sanoen prosessi, jota ei hallita, kätkee sisällensä paljon hukkaa eli arvoa lisäämätöntä työtä (suomeksi kustannuksia). Rankemmin sanottuna, ”Jos et osaa kuvata toimintaasi prosessina, et tiedä mitä teet”, lainaus W. Edwards Demingiltä, PDSA (Plan-DoStudy-Act) laatuympyrän keksijältä sekä laatujohtamisen isäksi nimetyltä hepulta.

Asiakasuskollisuus on asiakas-tyytyväisyyden korkeampi aste, se kertoo laadusta ja tunnesiteestä yrityksen tuotetta tai palvelua kohtaan. Miten Jatkuva Parantaminen liittyy sitten tähän? Ajattele itseäsi jälleen Asiakkaana, tällä kertaa autokaupassa. Asiakastyytyväisyytesi katteeksi odotat parempaa autoa kuin edellinen (omilla kriteereilläsi mitattuna). Yritykset ja organisaatiot, jotka kykenevät jatkuvan parantamisen avulla, välillä pienillä ja välillä suuremmilla askeleilla, tarjoamaan sinulle ”parempaa kuin edellinen”, saavat siitä kaupan lisäksi to-


Eväitä hyvään esimiestoimintaan, kehittämiseen, tuottavaan työhön ja työhyvinvointiin LEAN - KÄYTÄNNÖN PERUSTEET Kirjoittaja: Teemu Laakso, kehittämisasiantuntija, Johtamistaidon Opisto JTO

dennäköisesti paremman hinnankin kuin kilpailija. Jatkuvan parantamisen aikaansaaminen edellyttää jatkuvan parantamisen prosessia, (sitä teknistä osaa, ”menetelmää”, jolla ideat muotoutuvat parannuksiksi), sekä ihmisiä, jotka ovat valmiita antamaan ideansa yrityksen käyttöön ja jalostamaan ne menestykseksi (tuottavuus / laatuparannus, tuoteinnovaatio jne.). Jatkuvan parantamisen onnistuminen tarkoittaa myös avointa ja hyvin johdettua yrityskulttuuria, pakottamisella tulokset jäävät laihoiksi, jos niitä tulee ollenkaan. Tällaisessa yrityskulttuurissa tieto virtaa horisontaalisesti ja vertikaalisesti molempiin suuntiin ja jalostuu matkalla yhteisön ja yksilön menestykseksi.

Mistä tuottavuus sitten tulee? Siitä, että asioita ja prosesseja rakennetaan ja muokataan yksinkertaisiksi, ymmärrettäviksi ja asiakasta palveleviksi. Tämän vastakohtana on entropia – asioiden luontainen taipumus kohti epäjärjestystä ja monimutkaisuutta. Siitä, että ihmisille annetaan joukko yksinkertaisia, mutta käytännöllisiä työkaluja yhteisen laadun ja tuottavuuden kielen luomiseen, sekä siitä, että jokainen otetaan mukaan kehitystyöhön. Työntekijöiden osallistumisella on motivaatiota ja työtyytyväisyyttä kohottava vaikutus, jolla taas on huomattava vaikutus tuottavuuspotentiaalin realisoimiseksi.

Entäpä Lean, onko se sittenkään ”se juttu”, vai onko se ”osa jotakin”? Mikäli Lean ymmärretään vain teknisenä menetelmänä tai muutamana työkaluna, saatava hyöty jää vajaaksi. Kun Lean ymmärretään osaksi johtamisjärjestelmää, jolla organisoidaan ja johdetaan yrityksen toimintaa siten, että tarvitaan vähemmän ihmisten työtä, tilaa, pääomaa, materiaalia ja aikaa tuotteiden tai palveluiden toimittamiseen, vähemmillä virheillä vastaamaan tarkalleen Asiakastarvetta, ollaan jo pidemmällä - Lean on tuottavuusmatkan alku, joka ei koskaan lopu. 

Työntekijöiden osallistumisella on motivaatiota ja työtyytyväisyyttä kohottava vaikutus, jolla taas on huomattava vaikutus tuottavuuspotentiaalin realisoimiseksi.

Johdatus Lean-ajatteluun: Aluksi standardoidaan prosessit, jolloin havaitaan hukat ja mahdolliset ongelmat. Tietoja hyödynnetään jatkuvan parantamisprosessin käynnistämiseksi. Kesto 2 pv. Ajankohdat: 25. - 26.1. ja 18. - 19.4.2012 Lisätietoja: www.jto.fi/vaki TYÖNTUTKIMUS- JA MITTAUSTUTKINTO Osallistu työmarkkinajärjestöjen hyväksymään ohjelmaan, saat erinomaiset valmiudet tutkia, mitata ja kehittää työtä, työmenetelmiä ja palveluprosesseja. Ohjelman kesto 12 pv. Aloitus 6.2.2012. Lisätietoja: www.jto.fi/tymi LEAN MANAGEMENT TRAINING Käytännönläheinen valmennus prosessien systemaattiseen kehittämiseen.Valmennuksessa käydään Leanin perusperiaatteet polkuautotehtaan tuotantolinjan avulla. Osallistuja soveltaa niitä samanaikaisesti omaan organisaatioonsa pilottiprojektin avulla. Kesto 12 pv. Aloitus 16.2.2012. Lisätietoja: www.jto.fi/tuottavuuspalvelut TYÖHYVINVOINTIKORTTIKOULUTUS Koulutuksen teemoja ovat työhyvinvoinnin näkökulmat, työhyvinvointi johtamisessa, työyhteisön toiminta ja terveys ja työkyky. Koulutus on tarkoitettu mm. esimiehille ja työsuojelun yhteistoimintahenkilöstölle. Kesto 1 pv. Ajankohdat: 31.1., 6.3. ja 24.4.2012. Lisätietoja: www.jto.fi/tyhykortti JOHTAMISVALMENNUS - JOVA Hae eväitä, joilla vastata ihmisten johtamisen mukanaan tuomiin haasteisiin. Valmennusohjelma soveltuu teollisuuden esimiehille, mutta myös muille aloitteleville esimiehille. Johtamisvalmennus JOVA tarjoaa katsauksen kaikkiin johtamisen osa-alueisiin. Ohjelman kesto 9 pv. Aloitus 31.1.2012. Lisätietoja: www.jto.fi/jova ESIMIESTAIDOT KÄYTTÖÖN (ETK) ETK 1 tarjoaa konkreettisia taitoja jokapäiväiseen esimiestyöhön ja vuorovaikutustilanteisiin sekä aloitteleville että kokeneille esimiehille. Ohjelma luo valmiuksia hyvään esimiestyöhön ja itsensä kehittämiseen. ETK 2 soveltuu esimies- ja johtotehtävissä toimiville, jotka haluavat syventää ja monipuolistaa käytännön esimiestaitojasi. Kummankin ohjelman kesto 5 pv. - ETK 1 Kirkkonummella, aloitus 2.2.2012 - ETK 1 Kirkkonummella, aloitus 12.4.2012 - ETK 2 Kirkkonummella, aloitus 9.2.2012 Lisätietoja: www.jto.fi/etk1 ja www.jto.fi/etk2 Lisätietoja myös numerosta 010 7555 440.

KOULUTUS

KEHITYS

www.jto.fi Kuljetus & Logistiikka

51


koulutus

OSAA tai uppoa M

arkkinointi-, myynti- ja viestintäalan muutos on kuljettamassa työntekijöitä kohti entistä luovempaa ja näkemyksellisempää toimenkuvaa. Tämä selvisi Markkinointi-instituutin, MARK Suomen Markkinointiliiton ja Pro-Sourcen tutkimuksesta, jossa selvitettiin, millaista osaamista markkinoinnin, myynnin ja viestinnän aloilla tulevaisuudessa tarvitaan. ”Työnantajien ja työntekijän näkemys tulevaisuuden tarpeista oli hämmästyttävän yksimielinen”, summaa MARKin toimitusjohtaja Lauri Sipilä tuloksia. ”Alalla tarvitaan t-mallin osaamista ja näkemyksellisyyttä.” Sekä työntekijöiden että työnantajien mielestä tärkein osaamisen kehittymisen ai-

hepiiri seuraavan kolmen vuoden aikana oli uusien keinojen, välineiden ja mahdollisuuksien jatkuva tuntemus (mobiili, verkko, some). Työntekijät rankkasivat toiseksi tärkeimmäksi luovuuden ja kyvyn kyseenalaistaa olemassa olevat käytännöt sekä kolmanneksi uusien konseptien kehittämiskyvyn. Työnantajilla kakkossijalla puolestaan oli ymmärrys ympäröivästä maailmasta ja muutoksesta ja kolmantena asiakas- ja kuluttajaymmärrys. Työntekijät olivat osallistuneet tai olivat osallistumassa eniten juuri uusien keinoja, välineitä ja mahdollisuuksia syventäviin koulutuksiin (41,2 % vastanneista), mutta seuraavaksi suosituimmat koulutuksen aiheet olivat markkinoinnin perusteet (34,6 %), viestintäosaaminen (22,9 %) ja it-osaaminen kuten

järjestelmät, verkko ja ohjelmistot (22,2 %). Alan osaajia kouluttavan Markkinointi-instituutin toimitusjohtaja Jari Kostamo näkee mielenkiintoisena sen, että valitut koulutukset eivät uusia keinoja lukuun ottamatta korreloi sen kanssa, millaiseen koulutukseen työntekijät ovat osallistumassa. ”Tulevaisuudessa nähdään tarve näkemykselliselle osaamiselle, mutta toistaiseksi koulutusta suunnataan perusasioihin.”

Suuntana sekä syvyys että laajuus Kummankin vastaajaryhmän mielestä tulevaisuudessa alalla vaaditaan sekä syvällistä erikoisalueen osaamista että laaja-alaista osaamista. Tällainen T-mallin osaaminen on ominaista tietointensiiviselle työlle: menestyäkseen alalla työntekijän on oman erityisosaamisalueensa lisäksi tunnettava mm. liiketoimintaympäristö, ymmärrettävä asiakasta ja hallittava vuorovaikutus. Pro-Sourcen toimitusjohtaja ja rekrytointikonsultti Markku Kaijalan mukaan tutkimus myös osoittaa, että alalla on syntymässä polarisaatio. ”Osa yrityksistä jatkaa kuten aiemmin, kun taas osa panostaa aktiivisesti koulutukseen tuoreuttaakseen organisaationsa osaamista. Henkilöstön osaamisen kautta syntyy näin kahtiajako taantuviin yrityksiin, joiden kysyntä rekrytointimarkkinoilla heikkenee, sekä vetovoimaisiin osaajayrityksiin, joista työntekijät taistelevat.” 

KÄÄNNÄ RATTI KOHTI KOULUTUSTA! Tule päivittämään osaamisesi ja suorita lain vaatimat pakolliset jatkokoulutukset. Katso koulutukset: www.sskky.fi/aikuisopisto Nyt on aika kouluttautua!

52

Kuljetus & Logistiikka

Salon seudun aikuisopisto • Hyvoninkatu 1, 24240 Salo • akoinfo@sskky.fi


TYÖTÄ VASTAAVAA KOULUTUSTA • Yli 60 ammatillista perus-, ammattija erikoisammattitutkintoa, mm. nostoalalta sekä logistiikan, rakentamisen, sähkön ja elektroniikan aloilta. • Täydennyskoulutus • Korttikoulutukset • Ammattikuljettajien CAP-koulutus • Räätälöity henkilöstövalmennus • Rekry-, täsmä- ja muutoskoulutus Katso ajankohtainen koulutustarjonta netistä

www.faktia.fi/koulutukset Faktia • Perkiöntie 9 • 30300 Forssa • puh. 040 347 4000 asiakaspalvelu@faktia.fi • yrityspalvelut@faktia.fi

www.faktia.fi


Raskaan kaluston

MAALAAMO

M101 mittaa ja punnitsee lähetykset automaattisesti M101 on lähetysten tilavuudenmittaukseen ja punnitukseen suunniteltu ratkaisu, laite on myös MID hyväksytty. M101 voidaan toteuttaa manuaalisella viivakoodilukijalla tai osana kuljetinrataa täysin automaattisena ratkaisuna johon voidaan liittää myös lajittelutoiminto. Tiedonkeruuta varten on CS4 tiedonhallinta järjestelmä joka tallentaa jokaisen lähetyksen mitat, paino, ID ja kuvat. Lisätietoja: www.dimensioning.eu

Ahjontie 6, 32300 Mellilä Puh. 0400 535 360 jukka.kurppa@foxjet.fi www.foxjet.fi Kestävä, kuumasinkitty Kestävä, kuumasinkitty

JATSI®® JATSI

DW Systems on tilavuudenmittaus ratkaisuihin erikoistunut yritys, markkinaalueena Pohjoismaat. Markkinoinnin lisäksi tarjoamme asennusta, huoltoa ja konsultointia. Ratkaisujamme käyttää kuljetus- ja logistiikkayritykset punnitusja mittaustoimintojen automatisiontiin ja tarkistuksiin joilla hallitaan kuljetuskuluja ja tarkistetaan rahditusperusteita kuljetuslaskutusta varten. DW Systems on markkinointinimi tilavuudenmittauslaitteille, yrityksen virallinen nimi on INS Dimensioning & Weighing Oy mikä kattaa myös mobiilit vaakalaitteet teollisuudentarpeisiin.

astinvetokoukku lastaukseen Kestävä,turvalliseen kuumasinkitty astinvetokoukku turvalliseen lastaukseen

JATSI®

astinvetokoukku turvalliseen lastaukseen

Auto-Kirmola Oy Kartanontie 45, PORI Puh. 634 3400, 044 344 1514

www.kirmola.com Auto-Kirmola OyOy Auto-Kirmola Kartanontie 45, PORI Kartanontie 45,344 PORI Puh. 634 3400, 044 1514

Puh. 634 3400, 044 344 1514 www.kirmola.com

www.kirmola.com Täysin uusi Modul-System Maailman ensimmäinen täysin integroitu huoltoautokalustus täyttää tarpeesi nyt ja tulevaisuudessa.

www.modul-system.com

maahantuonti - suunnittelu - myynti - asennus

Takuu

Keveys

Turvallisuus

Laatu

Ja-Tools Ja-Elektro Oy Ilmailunkatu 15, 33900 Tampere puh. (03) 283 6600, www.jaoy.com

54

Kuljetus & Logistiikka

Guide esittelyssä CPN uuden sukupolven työ- & suojakäsineet Käsitapaturmat maksavat vuosittain valtavia summia yhteiskunnalle sekä yritykselle. Nyt esittelyvuorossa on Guide CPN, mullistava uutuus työ- ja suojakäsineitä, jotka ylittävät reippaasti EN-standardien suojaustasot. Guide CPN on onnistunut säilyttämään käsineiden joustavuuden ja ne tuntuvat miellyttäviltä käytössä. www.guide.eu

Kannettava virtalähde V-Man lataa kännykkäsi vaikka metsässä VARTA V-Man on kannettava virtalähde, joka pitää huolen siitä, että matkapuhelimesta, MP3-soittimesta tai navigaattorista ei lopu virta missään. Tyylikkäästi muotoiltu, pienikokoinen V-Man on kätevä matkakumppani, jolla voit ladata laitteesi helposti missä ja milloin vain. Nyt V-Man -perheeseen kuuluu myös uutuus V-Man Zero. Älypuhelimet, mp3-soittimet ja GPS-laitteet kulkevat päivittäin mukanamme. Usein akku loppuu kuitenkin kesken juuri, kun on soittamassa tärkeää puhelua tai nappaamassa kuvaa ikimuistoisesta hetkestä. Näissä tilanteissa ei tietenkään ole pistorasiaa mailla eikä halmeilla, jotta akun voisi ladata. Ongelmaan on kuitenkin olemassa ratkaisu, sillä taskuun mahtuva VARTA V-Man antaa välittömästi laitteesi akkuun uutta virtaa. Täyteen ladatulla V-Manilla voit ladata matkapuhelimen kaksi kertaa ja MP3-soittimen jopa kymmenen kertaa. Lithium-ion –teknologian ansiosta laitteiden täyteen lataus V-Manilla kestää vain 1-2 tuntia.


AJONEUVOPC erikoisliike

Savopakin tuotevalikoima täydentyi vaarallisten aineiden globaaleihin kuljetuksiin soveltuvilla VAK -pakkauksilla Vaarallisia aineita käsiteltäessä ja kuljetettaessa ovat niiden pakkaukset oltava turvallisia ja sääntöjen mukaan hyväksyttyjä. Savopakin monipuolinen puisten ja vaneristen kuljetus- ja varastointipakkausten valikoima täydentyi VTT:n hyväksymillä vanerisilla VAK-ulkopakkauksilla. Nämä VTT:n hyväksymät pakkaukset täyttävät 4D tai 4 DV-tyyppisten vaarallisten aineiden kuljetuspakkauksien UNhyväksymiselle asetettavat vaatimukset

ja niitä voidaan käyttää ulkopakkauksina pakkausryhmien I, II ja III aineille. Vanerista valmistettujen VAK -pakkausten rakenne muodostuu kokoon taittuvasta yksiosaisesta vaipasta, kannesta ja pohjasta. Kokoon taittuvan vanerilaatikon etuja ovat keveys, kuljetustilan käyttötehokkuus, helppokäyttöisyys ja kierrätettävyys.

www.ajoneuvopc.fi

www.or-group.fi

Solmasterin uusi AS 5 Super pitää ajoneuvot puhtaina Puhdas ja siisti ajoneuvo on tärkeä osa kuljetusliikkeen yrityskuvasta. Nyt loskakauden alkaessa on hyvä tietää että kotimaisen valmistajan Solmasterin uusi kuljetuskaluston erikoispesuaine AS 5 Super on sekä tehokas että ympäristöystävällinen. ”Uusi GREEN LINE sarjaan kuuluva kuljetuskaluston erikoispesuaine AS 5 Super jatkaa Solmasterin kunniakkaita perinteitä ajoneuvojen puhdistuskemikaalien alalla – olemme saaneet tuotteillemme arvostusta lehdistössä sekä kotimaassa että vientimarkkinoilla. Uusi aine on sekä hajuton että biohajoava.”, kertoo Solmaster Oy:n Pasi Korkkinen. Suomen ja Pohjoismaiden tiestö ja ilmasto muodostavat erittäin haastavan ympäristön ajoneuvoille. Maantiesuola, pöly, asfalttijäänteet ja lumiroiskeet muodostavat ikävännäköisen kalvon auton maalipinnalle. ”On varsinainen haaste kehittää pesuaine, joka on hellävarainen ajoneuvolle, turvallinen käyttäjälle ja ympäristölle sekä riittävän tehokas poistamaan kaikenlaisen lian. Uusi AS 5 Super toimii sekä korkeapainepesureissa, harjakoneissa että lattiapesukoneissa. Tuote toimitetaan laimennettavana tiivisteenä, jota sekoitetaan veteen käyttötarkoituksen mukaan”, Pasi Korkkinen selittää. Solmasterin mukaan AS 5 Superin käyttökohteet ovat muun muassa henkilöja linja-autot, kuorma-autot ja traktorit,

moottoripyörät, veneet ja asuntovaunut sekä tietenkin kaikenlaiset erikoisajoneuvot raitiovaunusta vaikkapa lentokentän ajoneuvoihin. Tuote soveltuu myös käytettäväksi lattianpesukoneessa. ”Toivomme että AS 5 Super menestyy yhtä loistavasti kuin muut AS-sarjan tuotteet. Solmaster on mielestäni osoittanut että ymmärrämme paikalliset olosuhteet paremmin kuin monet muualla toimivat valmistajat – täällä kehitetty tuote toimii hyvin ja vastaa sekä asiakkaiden että yrityksemme vaatimuksiin; huoli ympäristöstä ja työturvallisuudesta ovat pohjoismaisen yrityskulttuurimme erottamattomia osia!” www.solmaster.fi

Kuljetus & Logistiikka

55


AKKUKELLARI OY AB

www.akkukellari.com Kuvassa toiminnanjohtaja Juha Vastamäki/Suomen Franchising Yhdistys ry, kaupallinen johtaja Ari Seppänen/Amiedu ja rehtori Timo Karkola/Amiedu.

JO YLI 10v RADIOPUHELINTUOTTEIDEN MAAHANTUONTIA JA JÄLLEENMYYNTIÄ!

RXTX-TUOTE OY Kalevan puistotie 13, 33500 Tampere Myynti: 03-2553 000, 03-2558 062 Myynti/Huolto: 03-3568 300 Fax: 03-2558 062

KOTIMAISET NOSTOLAITTEET

• Trukkeihin • Kuormaajiin • Traktoreihin Lavanostin

Valmistus ja myynti:

Henkilönostokori Tynnyrin käsittelylaitteet Jatkohaarukat • Asetinlaitteet • Trukkihaarukat • Nostopuomit • Jätekontit

Puh. (02) 4862 102 Fax. (02) 4862 615

www.arvihelin.fi 56

Kuljetus & Logistiikka

Franchisingketjut voimakkaassa kasvussa - koulutusyhteistyöllä haetaan uusia yrittäjiä Suomen franchisingsektori tulee kasvamaan voimakkaasti lähivuosina. Ketjut arvioivat toimipaikkojensa määrän kasvavan 16 % vuoden 2012 loppuun mennessä. Samalla ketjut tarvitsevat arviolta 5 500 uutta työntekijää. Suomen Franchising-Yhdistys ry ja Amiedu käynnistivät yhteistyön vastatakseen jäsenketjujen koulutus- ja rekrytointitarpeisiin.

S

uomen Franchising-Yhdistys ry:n (SFY) tavoitteena on löytää yhteistyökumppaneita, jotka auttavat jäsenketjuja vahvistamaan toimintaansa ja tukevat franchisingsektorin kehitystä. -Haluamme löytää uusia yrittäjiä ja ketjuille osaavaa henkilökuntaa. Amiedun hyvä maine ja näytöt tukevat toimintaamme. Amiedusta jäsenketjumme saavat kumppanin, joka pystyy tukemaan heitä koulutustyössä ja rekrytoinnissa, SFY:n toiminnanjohtaja Juha Vastamäki kertoo.

Vahvat kasvunäkymät SFY:n kesällä 2011 teettämän franchisingsektorin kasvuselvityksen mukaan franchisingketjut uskovat kasvuun erityisesti palvelualalla. Sektorilla tarvitaan noin tuhat uutta franchisingyrittäjää. -Yrittäjärekrytointi on franchisingtoiminnassa kriittinen prosessi. Yhdistyksemme lisää franchisingtoimintamallin tunnettuutta ja

motivaatiota koulutuksen avulla. Ketjumme kouluttavat yrittäjänsä omiin konsepteihinsa, mutta yrittäjyyteen kuuluvaa koulutusta sektorilla kaivataan lisää. Trendinä on myös se, että ketjut toivovat aloittavan yrittäjän jo hallitsevan franchisingtoiminnan perusteet. Näin ketjut voisivat panostaa operatiivisiin koulutuksiin, Juha Vastamäki sanoo. Amiedu tulee keskittymään yrittäjyyteen ja franchisingtoimintaan liittyviin koulutuksiin. -Olemme tuottaneet jo aiemmin palveluita franchisingketjuille, ja näemme SFY:n ja koko franchisinfsektorin erittäin kiinnostavana yhteistyökumppanina. Tulemme tukemaan sektorin kasvuhaasteita erityisesti puhdistus-, catering-, hoito- ja hoiva-alojen sekä kaupan ja turva-alojen toimialakohtaisilla koulutuksilla, toimialajohtaja Marja-Leena Räsänen-Ala-Aho Amiedusta kertoo.

Ketjukohtaisesti räätälöitävät palvelut Amiedu tutkii SFY:n jäsenyritysten koulutustarpeet alkuvuodesta 2012, jotta ketjuille tarjottavat koulutukset vastaavat tarkasti juuri heidän tarpeitaan. -Koulutustarpeen kartoittaminen kuuluu yhteistyömalliin. Amiedun laajasta tarjonnasta löytyy yrittäjyyttä tukevia koulutuksia, kuten esimerkiksi yrittäjän ammattitutkinto tai yritysjohtamisen ammattitutkinto. Lisäksi räätälöimme ketjukohtaisia lyhyt- ja täydennyskoulutuksia. Amiedun toimialakohtainen osaaminen antaa vahvan pohjan koulutuspalveluiden räätälöintiin, Marja-Leena RäsänenAla-Aho kertoo. -Yhteistyö Amiedun kanssa auttaa meitä löytämään uusia ratkaisuja yrittäjärekrytointiin ja koulutukseen. Kun saamme uusia hyvin koulutettuja yrittäjiä franchisingketjuihimme, se on kaikkien etu: asiakkaan, ketjun ja yhdistyksen, Juha Vastamäki summaa. 


Satelliittilaajakaista vihdoinkin tekemässä läpimurtoa:

Nopeat yhteydet Hangosta Kittilään

www.lumikko.com

A

varuuteen, noin 36 000 kilometrin korkeuteen laukaistu satelliitti kattaa nyt koko Suomen ja maamme viimeinenkin kolkka siirtyy laajakaistapalveluiden pariin. Suurin etu uudella palvelulla on nopeus: lautasantennin avulla saa jopa kymmenen megabitin nettiyhteyden harvaan asutuillekin alueille. Yhdeksän kymmenestä pilottikäyttäjästä on ollut tyytyväinen varsinkin nopeuteen. Viime vuoden joulukuussa päiväntasaajan yläpuolelle laukaistu satelliitti on ollut koekäytössä lähes vuoden ja nyt palvelu on kaikkien saatavilla. – Suurin osa eli noin 90 prosenttia pilottikäyttäjistä on ollut tyytyväisiä nopeuteen ja niihin palveluihin, joita he ovat palvelun avulla käyttäneet. Pientä miinusta on tullut online-pelien viiveestä ja latausrajoituksista, sanoo satelliittiteknologian asiantuntija Jorma Hämäläinen Sonerasta. Satelliittilaajakaistoja on toki ollut aiemminkin tarjolla, mutta vanhemmat teknologiat ovat Hämäläisen mukaan olleet kalliimpia ja hankalampia asentaa. Uudella palvelulla saadaan satelliitista tietokoneeseen suora yhteys, joka kulkee kodin ulkoseinälle asennettavan lautasen ja modeemin kautta. – Suurin etu uudella palvelulla on nopeus: siirtonopeutta saadaan parhaimmillaan kymmenen megabittiä alaspäin ja neljä megabittiä ylöspäin. Yhteys on siis yhtä nopea kuin kaapelin kautta, jolloin voi ladata vaikka nelimegaisen mp3-tiedoston koneelleen muutamassa sekunnissa.

Satelliittilaajakaista vaatii esteettömän yhteyden Uuden teknologian kohtaamat haasteet liittyvät lähinnä luonnonolosuhteisiin. – Rankat sateet saattavat ainakin teoriassa hidastaa tai jopa estää yhteyden muodostumisen, mutta kun ukkoskuuro lakkaa, yhteys palautuu automaattisesti. Toisen ongelman muodostavat suuret puut, sillä kotipihan lautasantennista on oltava suora yhteys satelliitin suuntaan. Korkeiden esteiden varalle on kuitenkin olemassa ratkaisu. – Laajakaistapaketin mukana tulee 30 metriä kaapelia, jonka avulla voi hakea paremman paikan lautaselle eli puita ei tarvitse ihan heti lähteä kaatamaan laajakaistan tieltä, hymyilee Hämäläinen.

Harvaan asutuille alueille, kesämökille, rakennustyömaalle… Eniten uudesta satelliitista voivat hyötyä harvaan asuttujen alueiden asukkaat, joilla ei ole ollut lainkaan palvelua saatavilla sekä asiakkaat, joilla on pitkät lankayhteydet, joissa on mahdollista toteuttaa vain alhaisia siirtonopeuksia. Myös kesämökkikäyttäjät ovat po-

PL 304 60101 Seinäjoki Puh. 010-835 5400

– Suurin osa eli noin 90 prosenttia pilottikäyttäjistä on ollut tyytyväisiä nopeuteen ja niihin palveluihin, joita he ovat palvelun avulla käyttäneet. Pientä miinusta on tullut online-pelien viiveestä ja latausrajoituksista, sanoo satelliittiteknologian asiantuntija Jorma Hämäläinen Sonerasta.

tentiaalinen ryhmä: ihmiset viettävät paljon aikaa mökeillään ja kaipaavat sinne nopeampia siirtoyhteyksiä. – Myös tilapäiskohteisiin, kuten rakennustyömaille, satelliittilaajakaista tuo kaivatun palvelun. Meillä on pilottihankkeessa ollut mukana rakennusyrittäjiä, jotka siirtyvät kohteesta toiseen muutaman kuukauden välein ja he ovat tyytyväisiä, Hämäläinen kertoo. Satelliittilaajakaista kuulostaa kovin helpolta kokonaisuudelta, ja ehkä se sitä onkin. Hämäläisen mukaan riittää, kun tilaa palvelun ja laitteet ja odottaa, että asentaja tekee oman osuutensa. – Palvelu on viikossa asiakkaalla, kun kaikki sujuu niin kuin pitää, Hämäläinen sanoo. 

Tatti 13 00760 Helsinki Puh. 09-558 200

www.vuokra-auto.fi KUORMA- JA PAKETTIAUTOJEN MYYNTI JA VUOKRAUS

Rydöntie 24, 20360 TURKU 0400 440 171, 0400 583 033 (02) 210 5000, fax. (02) 210 5050 www.mattila.com

ALUSTAN JA JOUSITUKSEN AJOMUKAVUUTTA KORJAUKSET KUORMAKANTAVUUTTA NOPEASTI JA KESTÄVYYTTÄ AMMATTITAITOISESTI Jousialan ammattilainen

vuodesta 1945 Vallilan Takomo Oy

Arinatie 5, 00370 HKI Puhelin 5617 880 Vallilan(09) Takomo Oy Nyt myös Vuosaaren satamassa, Arinatie 5, 00370 HKI Rahtarinkatu 1, 00980 HKI Puhelin 09-5617880 www.vallilantakomo.fi www.vallilantakomo.fi Kuljetus & Logistiikka

57


tiituliini 60x80.pdf

1.9.2010

11:41:10

RE85-etanolipolttoneste ja flexfuel-autot ovat malliesimerkki autoilun biotulevaisuudesta

Yksilölliset väliverhot ja etukapat mittatilaustyönä. Laadukkaat valmisverhot, tyynyt ja päiväpeitot.

Lentäjäntie 1 C 16, 03100 Nummela Puh. 044 918 4241, 044 2838 724 info.tiituliini@luukku.com www.tiituliini.fi

TransEco tuottaa ympäristöystävällisiä liikenneratkaisuja

V

iisivuotisessa TransEco-tutkimusohjelmassa kehitetään vähäpäästöisiä liikenneratkaisuja. St1 on mukana ohjelman polttonestehankkeessa, jossa on optimoitu yhtiön kotimaisen jäte-etanolipohjaisen RE85polttonesteen ominaisuuksia pohjoisen olosuhteisiin. VTT:n vakuuttavien testitulosten myötä St1 on aloittanut korkeaseosetanolin jakelun laajentamisen valtakunnalliseksi. Jopa 80 % autoilun fossiilisia hiilidioksidipäästöjä vähentävä RE85 yhdessä nopeasti yleistyvien flexfuel- eli etanoli– bensiiniautojen kanssa edistää tehokkaasti bioenergian käyttöönottoa liikenteessä. VTT:n testeissä on löydetty RE85-korkeaseosetanolin bensiinikomponenteille optimikoostumus, jolla pystytään vaikuttamaan flexfuel-autojen käynnistyvyyteen ja pakokaasupäästöihin pohjoisen kylmissä olosuhteissa. Laajoissa testeissä käytettiin eri automerkkien flexfuel-malleja (FFV), jotka edustavat myös uusinta suoraruiskutusmoottoritekniikkaa. ”Muuttamalla RE85:n bensiiniosuuden koostumusta on käytännössä voitu vaikuttaa auton käynnistyvyyteen ja pakokaasupäästöihin. Tulokset vahvistavat, että se toimii hyvin myös matalissa lämpötiloissa. RE85:n optimointihankkeen tuloksilla on merkittävää arvoa myös kansainvälisellä tasolla, sillä näin laajoja etanolitestejä ei maailmallakaan ole vielä tehty”, toteaa VTT:n erikoistutkija Juhani Laurikko.

Kaikki uudet bensiiniautot flexfuel-malleja jo vuonna 2020

KUORMA-AUTOIHIN - kaapistot - pöydät - verhot - Ym. GSM 050 363 4366

www.trucker.fi 58

Kuljetus & Logistiikka

Flexfuel-autot yleistyvät nopeasti Suomessa ja markkinoilla on jo tällä hetkellä 200 erilaista mallia. ”FFV-mallien osuus uusista bensiiniautoista on asiasta laaditun ennusteen mukaan 50 % jo vuonna 2017. Tämän vuoden lopussa niitä on liikenteessä jo 6.000 ja vuoteen 2020 mennessä niitä on jo noin 300.000, kun käytännössä kaikki bensiiniautot ovat flexfuel-malleja”, toteaa professori Harri Kallberg Tieliikenteen Tietokeskuksesta. ”Flexfuel-mallien korvatessa perinteiset bensiiniautot RE85korkeaseosetanolin jakeluverkosto tulee kasvamaan nykyisestä 30 pisteestä 500:een ja sitä tullaan myymään kaikki-

en huoltoasemaketjujen asemilla vuoteen 2020 mennessä”, uskoo St1:n Uusiutuvan energian johtaja Jari Suominen. ”RE85 ja flexfuel-auto on suomalaiselle autoilijalle fiksu valinta, joka ei kaadu kustannuksiin. Flexfuel-autot ovat suunnilleen samanhintaisia kuin perinteiset bensiinimallit, jotkut jopa halvempia. Lisäksi etanolin pienempi energiasisältö kompensoituu etanolipolttoaineen halvemmalla hinnalla”, Suominen jatkaa. Myös uudet auto- ja polttoaineveroratkaisut ohjaavat autoilua entistä vähemmän fossiilisia päästöjä tuottaviin vaihtoehtoihin, kuten kotimainen RE85 ja flexfuel-autot. Liikenteen energiahuollon murroksessa flexfuel-auto onkin auton ostajalle pitkälle tulevaisuuteen kestävä valinta – olipa kriteerinä sitten auton toimivuus, turvallisuus, käyttökustannukset, vaihtoarvo tai päästöt.

Kotimaiselle bioetanolintuotannolle suuri tarve VTT:n arvion mukaan bioetanolin tarve liikennekäyttöön Suomessa vuonna 2020 tulee olemaan kaikkiaan 200-500 miljoonaa litraa vuodessa autokannan kehityksestä ja etanolin seossuhteista riippuen. Kotimaisen bioetanolituotannon lisääminen vaikuttaisi myönteisesti todennäköisiin saatavuushaasteisiin ja nostaisi näin ollen Suomen energiaomavaraisuutta. ”Keskeistä olisi myös bioetanolivalmistukseen tarvittavan raaka-ainepohjan laajentaminen sisällyttämään laajemmin erilaiset selluloosaa sisältävät raaka-aineet kuten esimerkiksi olki ja saatavilla olevat kuiturikkaat jäte- ja kierrätysmateriaalit. Tämän laajentumisen mahdollistava tek-


Kotimaisen bioetanolituotannon lisääminen vaikuttaisi myönteisesti todennäköisiin saatavuushaasteisiin ja nostaisi näin ollen Suomen energiaomavaraisuutta. nologialäpimurto on juuri nyt tapahtumassa. Siitä esimerkkinä on Italiaan rakenteilla oleva maailman ensimmäinen olkietanolitehdas. Sen on arvioitu olevan toiminnassa ensi kesänä. Teknologian saatavuus on siis realisoitumassa. Suuresta tarpeesta ja hajautuneesta raaka-ainetilanteestamme johtuen Suomeen mahtuu useita bioetanolitehtaita. Tämä edellyttää toteuttamiskelpoisia konsepteja yrityksiltä, investointitukia kiihdyttämään kehitystä ja stabiilia liiketoimintaympäristöä seuraavat 10-15 vuotta”, linjaa VTT:n johtava tutkija Niklas von Weymarn. St1 on rakentanut vuodesta 2007 etanolitehtaiden verkostoa, jonka tavoitteena on tuottaa vuonna 2020 jätteistä ja sivuvirrois-

ta jopa 300 miljoonaa litraa etanolia liikennekäyttöön. Tämä määrä riittää silloin jo yli 200.000 flexfuel-auton vuosittaiseksi polttonesteeksi.

St1 integroi myös biokaasun tuotannon etanolintuotantoon ja pilotoi etanolin valmistusta kierrätyskuiduista St1 valmistaa elintarviketeollisuuden biojätteistä ja tähteistä sekä kotitalouksien ja kauppojen biojätteistä etanolia jo seitsemässä tuotantolaitoksessa eri puolella Suomea. Yhtiö tutkii jatkuvasti myös uusia raaka-ainemahdollisuuksia ruokaketjun ulkopuolelta: ensimmäinen kierrätyskuitua, jätepuuta, olkea ja vastaavia raaka-aineita hyödyntävä

pilottilaitos aloittaa toimintansa Jokioisissa keväällä 2012. St1 aloittaa myös biokaasun tuotannon ensi vuonna. Yhtiö laajentaa Hämeenlinnan Karanojan Bionolix™ -etanolintuotantolaitoksensa integroiduksi biojalostamoksi, jossa bioetanolin lisäksi tuotetulla biokaasulla tuotetaan paikallisesti sähköä ja lämpöä Hämeenlinnan kaupungin tarpeisiin ja korvataan vastaavasti fossiilista energiaa. Kyseessä on uusi tuotantokonsepti, jossa sekalaisten biojätemassojen energiasisältö hyödynnetään maksimaalisen tehokkaasti, sillä etanolin valmistus ennen mädätystä parantaa biokaasun saantoa tavallisesta suomalaisesta erilliskerätystä biojätteestä. 

Yli 1000 turvakilpeä hintoineen. Tilaa ilmainen tuotekuvasto!

08-442131 Katso myös kauppapaikka www.turvakilvet.fi

AATakkutoimiset saksalaiset porraskiipijät henkilö- ja tavarakuljetuksiin

Oitracon Oy

k 14 A Kairakatu 26100 Rauma

p. 044-5223782 oiva@oitracon.fi

www.oitracon.fi Kuljetus & Logistiikka

59


Merikapteenin koulutuksen saanut Matleena Mäkelä toivoo merimiesten perheiden luovan oman sosiaalisen yhteisön, jolta saisi vertaistukea.

60

Kuljetus & Logistiikka


Merimies tarvitsee itsenäisen puolison puolitoista tuntia. Minä esimerkiksi en ole käynyt kotisatamaa lukuun ottamatta maissa puoleentoista vuoteen, perämies Mäkelä sanoo. Joskus tilanne voi kääntyä päinvastaiseksi. ”Mul meni varmaan kolme suhdetta sillain, että okei, kaikki oli hyvin, kun lähti puolen vuoden reissuun, mutta oli uudet miehet, kun tulin takaisin.” (Merikapteeni)

— Väitöskirjaa tekevä Thomas Heikell on todennut, että merimiehen perhe koetaan normaalina, eikä isän poissaoloa pidetä mitenkään isona asiana. Eräs merimies kiitteli, että hänen vaimollaan on erityinen kyky pitää hänet arjessa. Mäkelä huomasi vaihtopäivien stressaavan. Niihin latautui suuria odotuksia. Intohimoista jälleennäkemistä odottanut kumppani pettyi laivan tuodessa satamaan umpiväsyneen merimiehen. ”En mä välttämättä mee kotiin, kun mä pääsen laivalta. Mä voin olla yön hotellissa tai kaksi yötä. Mä vedän kunnon kännin ja lepäilen. Ja sit kun mä oon taas virkee ja toimintakykyinen, mä meen kotiin. Mun mielestä on kaikkein tylsintä mennä kotiin, että sä oot kuolemanväsynyt, istut siinä ja toinen on odottanut seksiä ja kaikkea muuta.” (Perämies)

Täytä tiskikone

Reissaajille parisuhdeoppia

— Olen samaa mieltä norjalaisten tutkijoiden kanssa, joiden mielestä neljä viikkoa töitä ja neljä viikkoa vapaata on optimaalinen aika. Matkustaja-aluksilla, joissa ollaan viikko töissä ja viikko vapaalla on raskaampaa. Kun toipuu työn rasituksista, ei vapaa tunnu kuin pidennetyltä viikonlopulta. Toisinaan kotiin tulevan puolison koettiin sotkevan arki-elämän kuviot. Toisinaan häntä odotti lista töitä, jotka piti tehdä. Joskus sopeutuminen perhe-elämään työjakson jälkeen oli vaikeaa. ”Sen suhteen eteen tarvii tehä vähän myös töitä. Kukkaset piristää kummasti, kun meet kotiin. Tulppaaninippu, ni voi herran jestas, kun hymy leviää korviin. Yksinkertaisista asioista se monesti muodostuu. Teet joskus ruuan, katat pöydän, tyhjennät tai täytät tiski- ja pyykkikoneen.” (Merikapteeni) Pitkä vapaa koettiin myös ammatin parhaaksi puoleksi ja jopa motiiviksi lähteä merille. Sen aikana pystyi myös hoitamaan parisuhdetta ja lapsia.

— Tutkin itse vain suomalaisia nykyajan merimiehiä, mutta voisin kuvitella, että samat ongelmat koskevat lentoliikenteessä työskenteleviä. Matkustaminen ja pitkät poissaolot kuuluvat nykyään moneen ammattiin. Mäkelä toivoo, että parisuhdetaidot voisivat olla vapaasti valittava kurssi merenkulun oppilaitoksissa. Siitä hän on iloinen, että mahdollisuudet internetin käyttöön ja ilmaisiin Skype-puheluihin ovat laivoilla lisääntyneet. Mäkelän omakin puoliso seilaa. Vuosien saatossa pari on pystynyt järjestämään vapaansa usein samaan aikaan. Jouluna siitä nautitaan kahdestaan vuokramökissä, takkatulen syleilyssä. — Eivät meidän parisuhteet ole pelkkää rämpimistä ongelmien suossa. Katson tällaisen elämän olevan rikkaampaa, kuin maatöissä olevan pariskunnan.

Reissumiehen rakkauselämä saattaa kärsiä pitkistä poissaoloista ja kumppanin vieraantumisesta. Merikapteeni Matleena Mäkelä haluaisi opettaa merimiehille parisuhdetaitoja, jotta työkin sujuisi paremmin.

K

un raumalainen Matleena Mäkelä lähti töihin merille, hän huomasi osan merimiehistä mököttävän. He eristäytyivät muista ja käyttäytyivät itsetuhoisesti. — Jotkut olivat välinpitämättömiä. Se voi olla laivalla todella vaarallista, Mäkelä sanoo. Usein laivoilla törmättiin ongelmiin, jotka johtuivat rakkaushuolista. Ikävä masensi, epävarmuus kaiversi. Mahtaisiko viikko sitten ensi kertaa tavattu tyttöystäväkokelas jaksaa odottaa merimiehen paluuta kuukauden. Mäkelää ihmetytti, ettei merenkulun opinnoissa puhuttu sanaakaan parisuhdeongelmista. Ei, vaikka jokainen merimies joutuu niitä työn luonteen vuoksi joskus pohtimaan. Nuori nainen tarttui itse aiheeseen. Satakunnan ammattikorkeakoululle tekemässään opinnäytetyössä hän tutki, miten merimiesten parisuhteita.

Unelmaheila Mäkelä selvitti merenkävijöitä haastattelemalla millainen on reissaajan unelmakumppani. Sillä ei ollut merkitystä, onko hän blondi, kurvikas kaunotar tai kutomista harrastava martta. — Puolison pitää kyetä itsenäiseen elämään. Hän ei voi olla sellainen, että itkee kuukauden, kun toinen on merillä. Hänen pitää pystyä nauttimaan yksinolosta. Puolison on myös suotava toiselle oikeus erossa oloon. Työ on monelle tärkeä osa elämää, mutta merimiehelle se on myös elämäntapa. Luottamus, tahto ja sitoutuminen nousivat tärkeiksi tekijöiksi merimiehen parisuhteessa. — Se vanha, inhottavakin sanonta kuuluu, että merimiehellä on heila joka satamassa. Nykyisin merimiehellä voi olla kaksi satamaa päivässä, joissa ollaan kussakin

Kursiivit kohdat ovat lainauksia Matleena Mäkelän opinnäytetyöstä: Merimiehen parisuhteen tyrskyt ja tyvenet. 

— Puolison pitää kyetä itsenäiseen elämään. Hän ei voi olla sellainen, että itkee kuukauden, kun toinen on merillä. Hänen pitää pystyä nauttimaan yksinolosta. Kuljetus & Logistiikka

61


Jalkalavoista lisää tehoa puutavaran maantiekuljetuksiin Metsähallitus kehittää ja testaa jalkalavojen käyttöä puutavaran lastauksessa ja maantiekuljetuksissa. Kehittämishanke on osa laajempaa ”Puuta perille tehokkaasti ja energiaa säästäen” –projektia, jonka tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön nykyistä kustannustehokkaampia ja energiaa säästäviä kuljetusratkaisuja sekä kuljetuskalustoa.

J

alkalavoja hyödynnetään jo muun muassa Keski-Euroopassa ja Ruotsissa. Alustavien selvitysten mukaan vetoautoon liitettävällä, jalkalavoihin perustuvalla kuormatilaratkaisulla voidaan saavuttaa merkittävää kustannusten ja energian säästöä erityisesti pitkillä kuljetusmatkoilla. Myös Suomessa ensimmäisiä sovellutuksia pyöreän puutavaran kuljetuksiin on jo otettu käyttöön. Metsähallitus järjesti syksyllä avoimen tuotesuunnittelukilpailun, jonka avulla haettiin mahdollisimman käyttökelpoisia tuotekehitysideoita jalkalavoihin perustuvaan kuljetukseen. Kilpailun tulokset julkistettiin Metsähallituksen ”Jalkalavat – Ideasta käytäntöön” -seminaarissa Oulussa 30.11. Kilpailussa palkittiin Reijo Kankaisen (Multiforest Tmi) ja Kauko Haatajan jalka-

62

Kuljetus & Logistiikka

lavaratkaisut. Molemmat saivat 4000 euron palkinnon ja kunniakirjan. Jalkalavoja käytettäessä puutavaran metsäpään kuljetus ja pitemmät maantiekuljetusmatkat hoidetaan eri autokalustolla. Metsäpäässä käytetään järeämpää, kuormaimella varustettua puutavara-autoa, jolla puut kuljetetaan ja lastataan jalkalavalla varustettuun vetoautoon. Pitemmät maantiekuljetusmatkat hoidetaan puolestaan kevyemmällä vetoautolla, mikä pienentää polttoaineen kulutusta, lisää hyötykuormaa ja tuo kustannussäästöjä. Kun vetoautossa ei ole kiinteänä rakenteena kuljetuksen vaatimia pankkorakenteita niin vetoautoja voidaan hyödyntää tarvittaessa myös muihin kuljetuksiin eikä sen kuljettaminen vaadi erityisosaamista kuten esimerkiksi kuormaimen käsittelytaitoa.

Metsähallitus ostaa kaikki puukuljetuksiin liittyvät palvelut alan yrittäjiltä ja siksi kehittämishankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä puukuljetuksia tarjoavien yrittäjien sekä laitevalmistajien kanssa. Metsähallituksen järjestämässä jalkalavaseminaarissa jatkettiin kehittämistyötä yhdessä kuljetusyritysten edustajien, tuotesuunnittelijoiden ja suunnittelukilpailun tuomariston kanssa. Ryhmätöissä mietittiin teknisiä ratkaisuja jalkalavan kiinnittämiseen auton runkoon ja jalkalavojen nostotekniikoita. Lisäksi pohdittiin jalkalavojen käyttöön liittyviä toimintatapoja. Tilaisuudessa palkitun Multiforestin suunnittelema ensimmäinen jalkalava on jo tilattu ja valmistuu tammikuun loppuun mennessä. Metsähallitus toimittaa puut kokonaispalveluna asiakkaiden vastaanottopisteisiin. ”Metsäteollisuuden rakennemuutoksesta johtuen Metsähallituksen toimittaman puun kuljetusmatkat ovat pidentyneet ja samalla polttoainekustannukset ovat nousseet. Sen takia tarvitaan yhä tehokkaampia ja vähemmän ympäristöä kuormittavia kuljetusratkaisuja, joita kehitetään Metsähallituksen ”Puuta perille tehokkaasti ja ympäristöä säästäen” –projektissa”, kertoo projektipäällikkö Ari Siekkinen. 




Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.