Hangon satama jatkaa tulevaisuusinvestointeja

Hangon satama on edelläkävijä uusien tietoteknisten ratkaisujen kehittäjänä ja käyttäjänä. Nyt ajankohtaista on satamatoimintojen digitalisoinnin jatkaminen. Rinnalla kulkee Koverharin satamaosan mittaviin laajennusinvestointeihin valmistautuminen. Kun vielä Hanko−Hyvinkää -radan sähköistäminen saadaan ulottumaan sataman kaikkiin osiin, on Hangon satama kovassa iskussa vuoteen 2024 mennessä. Satama on ilmoittanut aikovansa olla samana vuonna myös hiilineutraali.

Teksti: Merja Maansalo Kuvat: Hangon Satama Oy

Hyötyjä ja hyötyjiä

Uudistuksilla tavoitellaan tehokkuutta satamatoimintoihin sekä kustannus- ja ympäristösäästöjä. Digitalisaatio ja automaatio lisääntyvät lähivuosina merkittävästi Suomen satamissa. Hangon satamassa digijärjestelmällä on lisätty tehoa ja notkeutta muun muassa tavarankäsittelyyn. − Kuljetuskaluston odotusaika on lyhentynyt huomattavasti, sillä kykenemme antamaan asiakkaille reaaliaikaista tietoa esimerkiksi rahdin sijoittumisesta, satamayhtiön toimitusjohtaja Anders Ahlvik sanoo. Hän kertoo, että digiä ajetaan sisään myös sataman muihin toimintoihin, kuten portti- ja tunnistautumisjärjestelmiin. Niillä nopeutetaan sekä sujuvoitetaan sataman sisäisten, asiakkaiden ja sidosryhmien välistä toimintaa.

Koverhar kasvaa

Hangon sataman muodostavat kolme eri palveluihin erikoistunutta osaa: Länsisatama, Ulkosatama ja Koverhar. Kaikkia niitä on kehitetty vuorollaan. Pelkästään Koverhar käsittää150 hehtaaria. Ahlvikin mukaan irtotavaran käsittelyyn keskittyneen Koverharin painoarvo kasvaa, kun sen 15 miljoonan euron laajennusinvestoinnit valmistuvat. − Laajennus käsittää uuden 300 metrisen syvälaiturin ja väylän syventämisen 15 metriin. − Lisälaituri ja syvempi väylä mahdollistavat isojen Panamax-luokan laivojen satamaan pääsyn. Ahlvik sanoo, että samaan aikaan toteutumassa olevat Koverharin muutostyöt ja Hanko−Hyvinkää -radan sähköistys ovat kovan luokan juttu Hangolle. Sähköistetyn radan kokonaispituus on lähes 150 kilometriä. − Valmistuessaan se parantaa kilpailukykyämme. Ahlvikin mukaan pelkästään se, ettei veturien vaihtoja enää tarvita, alentaa liikennekustannuksia. − Ympäristön kannalta hyvää on se, että dieselveturit vaihtuvat puhtaammin kulkeviin sähkövetureihin.

Lisälaituri ja syvempi väylä mahdollistavat isojen Panamax-luokan laivojen satamaan pääsyn, sitä odottavat toimitusjohtaja Anders Ahlvik ja markkinointipäällikkö Nina Häggroth. Aiempaa selkeämmät tiemerkinnät ja traileriruudut Länsisatamassa.

Omaa kehitystyötä

Jo pari vuotta sitten satamayhtiö toi asiakkaidensa käyttöön maksuttoman UnitSpotter-palvelun. Nettipohjainen järjestelmä on oman kehitystyön tulos. UnitSpotterissa maantiekuljetuksiin ja rahteihin liittyvä jatkuvasti päivittyvä tieto kulkee sataman toimijoiden välillä. Sen toiminnan piiriin kuuluvat lähes kaikki Suomen ja Euroopan välisessä liikenteessä toimivat huolinta- ja kuljetusliikkeet. − UnitSpotterin avulla kuljetuskaluston tyhjäajot on saatu vähentymään, mikä näkyy alentuneina kustannuksina, pienentyneinä päästöinä ja lisääntyneenä satama-alueen turvallisuutena. − Lisäksi satama-alueen fyysistä turvallisuutta on parannettu uusilla opasteilla, aiempaa selkeämmillä tiemerkinnöillä ja traileriruuduilla, Ahlvik luettelee.

Tärkeässä roolissa

Maailmanlaajuinen koronapandemia on nostanut esiin satamien merkityksen Suomen huoltovarmuudelle. Hangon satama on Suomen eteläisin satama, jota ympäröi avovesi lähes koko vuoden. Säännöllistä ja tiheää linjaliikennettä on Saksaan ja Puolaan. Muita linjaliikenteen kohdemaita ovat Belgia, Ruotsi, Viro ja Venäjä. Siksi Hanko on huoltovarmuuden näkökulmasta yksi kriittisistä satamistamme. − Meidän fokuksemme on Euroopan suuntautuvassa sisäisessä liikenteessä. Korona-aikana etenkin Saksan sujuvien yhteyksien tärkeys on korostunut. Hangon satamaliikenne jakautuu melko tasan tuonnin ja viennin välillä. Yksi isoista asiakasryhmistä ovat kauppojen keskusliikkeet. Myös metsäteollisuuden ja teknologiateollisuuden osuudet ovat suuria.

Hangon satama

l Suomen neljänneksi suurin kaupallinen satama. l Avoinna 24/7. l Satamassa käy vajaa 2 000 alusta vuodessa. l Keskeisiä toimialoja ovat traileri- ja rekkaliikenne, metsäteollisuuden vienti sekä autojen maahantuonti. l Bulk-liikenne kasvussa. l Koostuu kolmesta eri toimintoihin profiloituneesta satamaosasta. l Pääsatama on Hangon Länsisatama, jonka kautta kulkee 85 % koko liikenteestä. l Ulkosatama on Suomen suurin autosatama. l Koverhar keskittyy irtolasteihin. l Tarjoaa nopeimman rahtireitin Suomesta Keski-Eurooppaan.