HANGON SATAMA JATKAA TULEVAISUUSINVESTOINTEJA Hangon satama on edelläkävijä uusien tietoteknisten ratkaisujen kehittäjänä ja käyttäjänä. Nyt ajankohtaista on satamatoimintojen digitalisoinnin jatkaminen. Rinnalla kulkee Koverharin satamaosan mittaviin laajennusinvestointeihin valmistautuminen. Kun vielä Hanko−Hyvinkää -radan sähköistäminen saadaan ulottumaan sataman kaikkiin osiin, on Hangon satama kovassa iskussa vuoteen 2024 mennessä. Satama on ilmoittanut aikovansa olla samana vuonna myös hiilineutraali.
Teksti: Merja Maansalo Kuvat: Hangon Satama Oy Hyötyjä ja hyötyjiä Uudistuksilla tavoitellaan tehokkuutta satamatoimintoihin sekä kustannus- ja ympäristösäästöjä. Digitalisaatio ja automaatio lisääntyvät lähivuosina merkittävästi Suomen satamissa. Hangon satamassa digijärjestelmällä on lisätty tehoa ja notkeutta muun muassa tavarankäsittelyyn. − Kuljetuskaluston odotusaika on lyhentynyt huomattavasti, sillä kykenemme antamaan asiakkaille reaaliaikaista tietoa esimerkiksi rahdin sijoittumisesta, satamayhtiön toimitusjohtaja Anders Ahlvik sanoo. Hän kertoo, että digiä ajetaan sisään myös sataman muihin toimintoihin, 12
kuten portti- ja tunnistautumisjärjestelmiin. Niillä nopeutetaan sekä sujuvoitetaan sataman sisäisten, asiakkaiden ja sidosryhmien välistä toimintaa. Koverhar kasvaa
Hangon sataman muodostavat kolme eri palveluihin erikoistunutta osaa: Länsisatama, Ulkosatama ja Koverhar. Kaikkia niitä on kehitetty vuorollaan. Pelkästään Koverhar käsittää150 hehtaaria. Ahlvikin mukaan irtotavaran käsittelyyn keskittyneen Koverharin painoarvo kasvaa, kun sen 15 miljoonan euron laajennusinvestoinnit valmistuvat. − Laajennus käsittää uuden 300 metrisen syvälaiturin ja väylän
syventämisen 15 metriin. − Lisälaituri ja syvempi väylä mahdollistavat isojen Panamax-luokan laivojen satamaan pääsyn. Ahlvik sanoo, että samaan aikaan toteutumassa olevat Koverharin muutostyöt ja Hanko−Hyvinkää -radan sähköistys ovat kovan luokan juttu Hangolle. Sähköistetyn radan kokonaispituus on lähes 150 kilometriä. − Valmistuessaan se parantaa kilpailukykyämme. Ahlvikin mukaan pelkästään se, ettei veturien vaihtoja enää tarvita, alentaa liikennekustannuksia. − Ympäristön kannalta hyvää on se, että dieselveturit vaihtuvat puhtaammin kulkeviin sähkövetureihin.
