6 minute read

Suomalaiset ovat pohjoismaista penseimpiä torjumaan ilmastokriisiä bensapumpuilla

Puolet suomalaisista ei vaihtaisi sähköautoon, vaikka hinta ja kulut olisivat bensa-auton tasolla

Peräti 70 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, ettei bensa- ja dieselautoilun

Advertisement

kustannuksia tule nostaa. Kuluja ei haluta kasvattaa, vaikka syynä olisi ympäristönsuojelu. Suomalaiset mielipiteet ovat Pohjoismaiden jyrkimmät. Sähköautoihin siirtyminen ei ollut vaihtoehto puolelle suomalaisista edes siinä tapauksessa, että kulut olisivat samat kuin polttomoottoriautoilussa. Vaihtohalukkaimpia olivat tanskalaiset. Suomalaisista 30 prosenttia koki, etteivät he yksityisautoilijoina ole vastuussa ympäristönsuojelusta. Ruotsalaisista tätä mieltä oli vain 17 prosenttia vastaajista. Tiedot selviävät Tori.fi:n teettämän pohjoismaalaisen kyselytutkimuksen vastauksista. Kyselytutkimukseen vastasi 1036 suomalaista. Ruotsalaisia vastaajia oli 1022, tanskalaisia 1025 ja norjalaisia 1015.

Suomalaisautoilijat ovat selkeästi muita pohjoismaalaisia kielteisempiä bensa- ja dieselautojen käyttökustannusten nousua kohtaan. Nousua ei pidetä oikeutettuna ympäristösyidenkään kantilta.

– Suomalaisista autoilijoista 70 prosenttia on sitä mieltä, että bensa- ja dieselautoilun kustannuksia ei tulisi nostaa. Tanskalaisista vain 48 ja norjalaisista 51 prosenttia on vastaavaa mieltä. Ruotsalaiset ovat mielipiteiltään lähinnä suomalaisia; 60 prosenttia vastustaa kustannusten nousua. Maista Norja on ainoa, jossa sähköautoilla ajavien tämänhetkinen osuus on merkittävä koko autokannasta, Tori Autojen johtaja Jenni Tuomisto sanoo.

– Ilmastonmuutosta torjuakseen bensa- ja dieselveroa olisi valmis nostamaan vain 4 prosenttia suomalaisista. Nykyiselläänkin polttoaineiden verotus on Suomessa kansainvälisesti vertaillen korkeaa. Nyt puolet hinnasta muodostui veroista. Polttoaine on toki vain yksi osa autoilun kustannuksia, Tuomisto toteaa.

Ruotsalaisista bensaveron nostoon suostuisi liki 6 prosenttia autoilijoista. Norjalaisista 8 prosenttia ja tanskalaisista 10 prosenttia olisi valmis pulittamaan bensapumpulla nykyistä enemmän.

Tiedot selviävät Tori.fi:n tutkimusyhtiö Advice A/S:llä teettämän kyselytutkimuksen vastauksista. Kyselytutkimukseen vastasi 1036 suomalaista, jotka olivat hankkineet auton 12 edellisen kuukauden aikana. Ruotsalaisia vastaajia oli 1022, tanskalaisia 1025 ja norjalaisia 1015.

Sähköauto ei innosta – ei edes bensa-auton hinnoilla

Vähän yli puolet suomalaisista autoilijoista ei ostaisi seuraavaksi menopelikseen sähköautoa, vaikka sähköauto olisi hinnaltaan ja käyttökustannuksiltaan sama kuin bensamoottoriauto. Täyssähköautoissa voi arveluttaa jälleenmyyntiarvon kehitys, lataukseen liittyvät haasteet ja akkujen käyttöiän odote.

– Toisaalta käytettyjen täyssähköautojen jälleenmyyntihinta on tällä hetkellä monissa tapauksissa jopa korkeampi kuin uusien. Eli käytännössä auton arvo ei laske. Se on täydellisen poikkeuksellista autokaupassa. Sähköautot ovat niin tuore keksintö, että ääripäät värittävät sekä tulevaisuusnäkymiä että kuluttamista, Tuomisto kertoo.

Norjalaisista ja ruotsalaisista noin 30 prosenttia olisi haluton vaihtamaan autoa sähköllä käyvään. Tanskalaiset ovat vaihtohalukkaimpia. Vain 23 prosenttia ei ole seuraavilla autokaupoilla halukas vaihtamaan. Liki kolmannes kaikista pohjoismaalaisista ei osannut valita kantaansa vaihtaako vaiko ei.

Ruotsalaiset autoilijat olivat pohjoismaalaisista myöntyväisempiä maksamaan sähköautosta ekstraa. Vähän yli 40 prosenttia voisi latoa lisää kruunuja pöytään saadakseen sähköauton.

– Norjalaisista vain viidennes maksaisi enemmän. Norjassa on Pohjoismaista eniten sähköautoja. Öljymaa on satsannut sähköautoilun kasvattamiseen tukien avulla. Ehkä norjalaiset ovat jo tottuneet edullisiin sähköautoihin, eivätkä näe syytä korkeampaa hintaan, Tuomisto kommentoi.

Suomi-autoilija ei halua vastuunkantajaksi

Noin kolmannes suomalaisautoilijoista kokee, etteivät he yksityisautoilijoina ole vastuussa ympäristönsuojelusta. Ruotsalaisista tätä mieltä on 17 prosenttia, tanskalaisista 16 prosenttia ja norjalaisista 23 prosenttia.

– Käytettyjä autoja myydään Suomessa viisinkertainen määrä uusiin autoihin verrattuna. Käytetyt autot ovat useimmiten bensa- ja dieselautoja. Auto on monelle pitkien välimatkojen Suomessa välttämättömyys ja ostotilanteessa raha usein ratkaisee. Sähköautot ovat usein polttomoottoriautoja hinnakkaampia. Ei suomalainen autoilija koe olevansa yksin vastuussa ympäristönsuojelusta, Tuomisto sanoo.

Käytetyn auton ostajille ekologisuus ei ole yhtä tärkeää kuin uuden auton ostajalle. Uuden auton ostajista 12 prosenttia sanoo ympäristöystävällisyyden tärkeäksi seikaksi, käytetyn ostajista vastaava osuus on 3 prosenttia.

– Liikenteessä olevien henkilöautojen keski-ikä on Suomessa 12,5 vuotta. Se on suomalaisen liikenteen suurin yksittäinen ympäristöhidaste. Ja mahdollisuudet nuorentaa autokannan keski-ikää merkittävästi ovat käytännössä käytettyjen autojen kaupassa. Autojen lukumäärä Suomessa kasvaa vuosi vuodelta, Tuomisto päättää.

Kuva: Air New Zealand

Neste MY Uusiutuvaa Lentopolttoainetta toimitetaan ensimmäistä kertaa

Air New Zealand on askeleen lähempänä tavoitettaan saavuttaa Flight NZ0 -sitoumuksensa nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä. Air New Zealand vastaanotti ensimmäisen Neste MY Uusiutuva LentopolttoaineTM -tuotteen toimituksen Uuteen-Seelantiin. Uusiutuvaa lentopolttoainetta toimitetaan Uuteen-Seelantiin yhdessä Z Energyn kanssa.

Toimitettava 1,2 miljoonan litran määrä uusiutuvaa lentopolttoainetta vastaa noin 400 Auckland–Wellington-menopaluulennon polttoainemäärää. Puhtaassa muodossa käytettynä Neste MY Uusiutuva Lentopolttoaine voi elinkaarensa aikana vähentää kasvihuonekaasupäästöjä jopa 80 %* fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna.

Ensimmäisen toimituksen myötä uusiutuvan lentopolttoaineen toimitusketju Uudessa-Seelannissa testataan ja otetaan käyttöön. Uusiutuva lentopolttoaine on niin sanottu drop-in-polttoaine, ja se toimitetaan Uuden-Seelannin polttoainejärjestelmään Marsden Pointin satamassa. Sieltä lentopolttoaine siirtyy Aucklandin lentoasemalle ja edelleen Air New Zealandin käyttöön tavallisen lentopolttoaineen toimitusketjussa.

Vastuullisempi tapa olla yhteydessä maailmaan

Air New Zealandin toimitusjohtaja Greg Foranin mukaan lentoyhtiö on sitoutunut aloittamaan uusiutuvan lentopolttoaineen käytön koneissaan, ja Nesteen polttoainetoimituksen myötä säännöllinen maahantuonti käynnistyy. ”Tämä on meille merkittävä saavutus. Kun julkistimme Flight NZ0 -ohjelmamme aiemmin tänä vuonna, sitouduimme etsimään vastuullisemman tavan olla yhteydessä maailmaan. Air New Zealand nykyaikaisine koneineen on jo nyt maailman polttoainetehokkaimpia lentoyhtiöitä, mutta matkustamisen tulevaisuus tulee perustumaan vähäpäästöiseen lentoliikenteeseen.”

”Vaikka aloitamme pienestä, tämä auttaa meitä varmistamaan, että toimitusketju pystyy vastaamaan kysyntään. Uusiutuvan lentopolttoaineen osuus kaikista maailman polttoaineista on tällä hetkellä vain alle 1 prosentti ja se maksaa noin 3–5 kertaa enemmän kuin fossiilinen lentopolttoaine. Niinpä sen hankintaan liittyy haasteita, mutta teemme parhaamme niiden ratkaisemiseksi. Uskomme, että vuoteen 2030 mennessä 10 prosenttia koneistamme käyttää uusiutuvaa lentopolttoainetta.”

”Neste on täysin sitoutunut tukemaan ilmailualan päästöjen vähentämistä. Olemme olleet eturintamassa vauhdittamassa uusiutuvan lentopolttoaineen tuotantoa ja käyttöä, ja yhä useammat lentoyhtiöt ympäri maailman käyttävät Neste MY Uusiutuvaa Lentopolttoainetta.

Finnlines juhlii 75-vuotista taivaltaan – uusia laivoja ja katse tulevaan

Suomi on sijainniltaan saaren kaltainen ja siksi erittäin riippuvainen säännöllisestä ja tiheästä meriliikenteestä. Finnlinesin liiketoiminnan perustana on aikataulutettu linjaliikenne ja yhtiö onkin yksi suurimmista Suomen huoltovarmuudesta huolehtivista yhtiöistä.

Finnlinesin laaja linjaverkosto tarjoaa Suomen vientiteollisuudelle säännöllisen ja luotettavan väylän Euroopan markkinoille sekä varmistaa huoltovarmuuden kannalta tärkeiden tavaroiden tuonnin.

Finnlines on myös matkustajavarustamo ja yhtiön kahdeksan matkustaja-rahtialusta liikennöivät Suomesta Saksaan, Suomesta Ahvenanmaan kautta Ruotsiin ja Ruotsista Saksaan. Finnlinesin ropax-palvelu yhdistää matkustajien ja rahdin kuljetuksen, jolloin reittien ja alusten korkea käyttöaste mahdollistaa kestävän ja vastuullisen tavan matkustaa. Tästä on osoituksena Visit Finlandin myöntämä Sustainable Travel Finland -merkki.

Uusia laivoja ja meriyhteyksiä

Kesällä 2022 Finnlines kasvatti laivastoaan ja lisäsi meriyhteyksiään tuomalla liikenteeseen kolme uutta Eco-luokan hybridiroroalusta. Finneco-laivat liikennöivät reitillä Bilbao–Zeebrugge/Antwerpen–Travemünde–Helsinki/Kotka–Paldiski. Uusissa aluksissa on rahdille 5 800 kaistametriä, mikä tarkoittaa että voidaan kuljettaa noin 400 perävaunua. Ympäristöystävälliset alukset tukevat myös asiakkaiden vihreää siirtymää. Uutta ja ympäristöä säästävää teknologiaa edustavat suuret laivat eivät ainoastaan tuo mittakaavaetuja asiakkaille, vaan myös kuljetusten ympäristöjalanjälki pienenee. Aluksissa on uutta edistyksellistä tekniikkaa, kuten ilmavoitelujärjestelmä, suuritehoiset akkuyksiköt ja aurinkopaneelit.

Finnlines rakentaa parhaillaan kahta Superstar ropax-alusta, jotka aloittavat liikenteessä vuonna 2023. Yhdistetyssä rahti- ja matkustajalaivassa on tilaa noin 300 rekalle, 200 henkilöautolle ja 1 100

238 metriä pitkä Finneco-sarjan alus saapui Helsingin Eteläsatamaan Kuva: Finnlines Oyj.

matkustajalle. Superstar ropaxalusten myötä Finnlines panostaa vahvasti matkustajaliikenteeseen Suomen ja Ruotsin välisellä Naantali–Långnäs–Kapellskär-reitillä.

Finnlines kehittää palvelutuotteitaan rahtiasiakkaiden ja matkustajien tarpeiden mukaan. Heinäkuussa 2022 Finnlines laajensi linjaverkostoaan ja avasi reitin Irlannin Rosslaren ja Belgian Zeebrüggen välille. Uusi reitti tarjoaa merkityksellisen yhteyden Irlannin teollisuudelle. Zeebrüggessa tapahtuvan uudelleenlastauksen kautta Suomen, Viron, Saksan ja Espanjan viennille ja tuonnille avautuu yhteys Irlantiin.

This article is from: