Varsinais-Suomen julkisen taiteen ohjelma
Varsinais-Suomen julkisen taiteen ohjelma Ohjelman tuottaja: Turun museokeskus / Varsinais-Suomen alueellinen vastuumuseo Taitto: KMG Turku Kansikuva: Mauri Kosonen, Big Blue, 2021. KOY Piispanristi. Piispantorni, Kaarina. Kuva: Raakkel Närhi / Turun museokeskus. © Kuvasto 2021. Julkaistu: 2021
TURUN MUSEOKESKUS – 2
Sisällys Näkökulmia julkisen taiteen hankkeisiin 5 1 Ohjelman sisältö 6 Mikä ohjelma?.............................................................................................................. 6 Miksi ohjelma on laadittu?............................................................................................. 6 Kenelle ohjelma on tarkoitettu?..................................................................................... 6 Mitä ohjelma pitää sisällään?........................................................................................ 6
2 Varsinais-Suomi pähkinänkuoressa 7 3 Mitä julkinen taide on ja mitä se voisi olla? 8 4 Julkisella taiteella on suuri kysyntä 11 5 Osallisuus julkisen taiteen hankkeissa 13 6 Julkinen taide ja ekologia 15 7 Kuntien julkisen taiteen periaatteet 16 8 Julkisen taiteen tilaajalle 20 9 Taiteilijana julkisen taiteen hankkeissa 21 Taiteilijan laatimat luonnokset...................................................................................... 22 Tilaajan ja taiteilijan väliset sopimukset ....................................................................... 23
10 Varsinais-Suomen alueellinen vastuumuseo tarjoaa asiantuntija-apua 24 11 Julkiseen taiteeseen liittyvät sopimukset 25 Sopimuksen rakenne.................................................................................................. 25 Teoksen huoltokirja..................................................................................................... 26
12 Julkisen taiteen hankintamallit 27 Julkisen taide ja hankintalaki....................................................................................... 27 Valmiin teoksen suorahankinta.................................................................................... 28 Uuden teoksen tilaaminen taiteilijalta........................................................................... 29 Rinnakkainen luonnostilaus......................................................................................... 29 Avoin taidekilpailu....................................................................................................... 30 Kutsukilpailu............................................................................................................... 30 Portfoliohaku.............................................................................................................. 30
Useamman kunnan yhteishankinnat ja kiertävät julkisen taiteen näyttelyt..................... 30
13 Julkisen taiteen rahoitusmallit 31 Prosenttiperiaate........................................................................................................ 31 Taidevelvoite .............................................................................................................. 31 Rahastomalli............................................................................................................... 31 Teosten vuokraaminen ja hankkiminen osamaksulla.................................................... 31
14 Mistä löydät lisätietoa ja tarpeellisia yhteystietoja julkisesta taiteesta? 32 15 Varsinais-Suomen julkisen taiteen asiantuntijaryhmä 33 16 Tulevaisuuden yhteistyömahdollisuudet Varsinais-Suomessa 34 Esimerkkinä Saariston Rengastie................................................................................ 34 Liikkuvat julkisen taiteen näyttelyt................................................................................ 34
17 Julkisen taiteen hankekuvauksia Varsinais-Suomesta 35 Rural Urban Art -festivaali (Laitila)................................................................................ 35 Big Blue (Kaarina)....................................................................................................... 37 KampusART (Turku).................................................................................................... 38 Vaisteen talo/Lähde-teos (Turku) ................................................................................ 40 Khronoksen talo (Pöytyä)............................................................................................ 41 Prosenttitaidehankinta Apilaniityn päiväkotiin (Laitila)................................................... 42 Turun sähkökirjastoauton taide................................................................................... 43 Turun kaunistamisrahaston taidekilpailu...................................................................... 44 Turun Teknologiakiinteistöjen tilaamat julkiset taideteokset ......................................... 45
TURUN MUSEOKESKUS – 4
Näkökulmia julkisen taiteen hankkeisiin Julkinen taide osana rakennushanketta Rakennuttajainsinööri Matti Toivonen (Turku) Videon kesto 2:14 Katso videohaastattelu >>
Julkinen taide osana rakennushanketta, Rakennuttajainsinööri Matti Toivonen, Tommilankadun päiväkoti, Turku. Kuva: Laura Karhu / Turun museokeskus.
Taiteilijana julkisen taiteen hankkeessa Kuvataiteilija Johanna Sinkkonen (Turku) Videon kesto 2:15 Katso videohaastattelu >>
Taiteilijana julkisen taiteen hankkeessa, Kuvataiteilija Johanna Sinkkonen, Tommilankadun päiväkoti, Turku. Kuva: Laura Karhu / Turun museokeskus.
Taidehankkeiden tuottajan näkökulma Kulttuurituottaja Maija Leino (Kaarina) Videon kesto 2:41 Katso videohaastattelu >>
Taidehankkeiden tuottajan näkökulma, Kulttuurituottaja Maija Leino, Kaarinan taidehankkeet. Kuva: Laura Karhu / Turun museokeskus.
TURUN MUSEOKESKUS – 5
1 Ohjelman sisältö Mikä ohjelma? Varsinais-Suomen julkisen taiteen ohjelma on tehty pilottihankkeena Varsinais-Suomen alueellisen vastuumuseon Turun museokeskuksen, Taiteen edistämiskeskuksen ja Päijät-Hämeen alueellisen vastuumuseon Lahden museoiden kanssa 2020–2021. Ohjelma on laadittu tukemaan alueellisen vastuumuseon julkisen taiteen edistämistehtävää.
Miksi ohjelma on laadittu? Ohjelma on ensisijaisesti tarkoitettu oppaaksi varsinaissuomalaisille kunnille, muille organisaatioille, taiteilijoille ja yksityishenkilöille julkisen taiteen hankkeiden toteuttamiseksi eri puolille maakuntaa. Ohjelmassa tarjotaan tiiviissä ja helposti ymmärrettävässä muodossa toimintamalleja ja -ohjeita, tietolähteitä ja vertaistukea.
Kenelle ohjelma on tarkoitettu? Ohjelma on tarkoitettu ensisijaisesti kuntien ja muiden julkisorganisaatioiden työntekijöille, jotka työskentelevät kulttuurin, kaupunkisuunnittelun ja -rakentamisen sekä sosiaali- ja
terveysalan piirissä. Lisäksi kohderyhminä ovat alueen kuntien luottamushenkilöt, taiteilijat, yrittäjät, yhdistykset, seurat sekä yksityishenkilöt.
Mitä ohjelma pitää sisällään? Ohjelmassa kuvataan, mitä julkinen taide on ja mitä se voisi olla paikallisella tasolla. Julkisen taiteen rahoitusmallit tuodaan selkeästi näkyviin, ja kuvataan erilaisia toteutustapoja esimerkkiprojektien avulla. Ohjelman sekä sen tarjoamien työvälineiden ja mallien avulla pyritään madaltamaan kynnystä toteuttaa pienempiä ja suurempia julkisen taiteen hankkeita. Taustalla vaikuttaa ajatus prosenttiperiaatteen edistämisestä sekä ihmisten asuin- ja työympäristöjen laadun parantamisesta julkisen taiteen avulla. Ohjelmatyö on kulkenut samaa tahtia Turun julkisen taiteen ohjelman kanssa, joten osa taustamateriaalista ja suosituksista on molemmissa ohjelmissa kirjattu samaan muotoon. Turun julkisen taiteen ohjelma julkaistaan kaupungin verkkosivuilla vuoden 2022 alussa.
TURUN MUSEOKESKUS – 6
2 Varsinais-Suomi pähkinänkuoressa Turku, Salo, Kaarina, Raisio, Naantali, Loimaa, Uusikaupunki, Lieto, Parainen, Paimio, Somero, Masku, Laitila, Pöytyä, Mynämäki, Kemiönsaari, Rusko, Nousiainen, Aura, Sauvo, Koski Tl, Vehmaa, Pyhäranta, Marttila, Taivassalo, Oripää ja Kustavi.
Varsinais-Suomeen kuuluu yhteensä 27 kuntaa, joista 11 on kaupunkeja. Maakunta koostuu Loimaan, Salon, Turun, Vakka-Suomen ja Turunmaan seutukunnista. Asukkaita alueella on noin 482 000. Varsinais-Suomen väestötiheys on Suomen toiseksi suurin Uudenmaan maakunnan jälkeen. Alueen pääkaupunki ja asukasluvultaan suurin kaupunki on Turku.
TURUN KAUPUNKI ─ 7
Carl Eneas Sjöstrand, H. G. Porthanin muistomerkki, 1864. Turun kaupungin taidekokoelma. Porthaninpuisto, Turku. Kuva: Aleks Talve / Turun museokeskus.
3 Mitä julkinen taide on ja mitä se voisi olla? Julkinen taide on jo pitkään ollut osa rakennettua kulttuuriympäristöä Varsinais-Suomen alueella. Turun ja samalla Suomen ensimmäinen kansalaiskeräyksen avulla rahoitettu teos, Carl Eneas Sjöstrandin H. G. Porthanin
muistomerkki, paljastettiin tuomiokirkon viereen vuonna 1864. Henkilöiden ja tapahtumien muistoksi suunnitellut muistomerkit ja -laatat ovatkin yleisimpiä julkisen taiteen aiheita eri puolilla maakuntaa.
TURUN KAUPUNKI ─ 8
Stig Baumgartner: Säähavaintoja, 2020. Turun Teknologiakiinteistöt Oy. EduCityn keskusaula, Turku. Kuva: KampusART/Vesa Aaltonen. © Kuvasto 2021.
Jani Rättyä, Hautuja, 2018. Naantalin kaupungin taidekokoelmat. Aurinkotie, Naantali. Kuva: Jani Rättyä. © Kuvasto 2021.
TURUN MUSEOKESKUS – 9
Julkisen taiteen perusajatus on taiteen tuominen suljettujen seinien ja maksumuurien takaa osaksi julkista tilaa. Julkisesta taiteesta puhutaan usein demokraattisena taiteena, josta mahdollisimman monen tulisi päästä nauttimaan. Julkisella taiteella voidaan tarkoittaa esimerkiksi veistoksia, seinämaalauksia, julkisivumateriaaleihin upotettuja kuva-aiheita, valotaidetta, videoprojisointeja, muotoiltuja kadunkalusteita tai opasteita, performansseja tai työpajoja, jotka ovat katsottavissa tai koettavissa ihmisten elinympäristössä ilman pääsymaksuja ja aukioloaikoja. Perusajatuksena on tuoda taidetta keskelle ihmisten arkea, kohottaa elinympäristön laatua ja tarjota ajattelun virikkeitä ja keskustelunaiheita erilaisten tilojen ja alueiden käyttäjille. Julkisten tilojen, kuten puistojen ja torien, päiväkotien ja koulujen, urheilutilojen ja kirjastojen lisäksi julkista taidetta on sijoitettu erilaisiin puolijulkisiin tiloihin kuten kauppakeskuksiin. Digitaalinen taide on tuonut uuden ulottuvuuden julkisen taiteen esittämiseen ja kokemiseen.
Eero Merimaa, Joitakin teknokukkasia, 2011, interaktiivinen valotaideteos. Turun kaupungin taidekokoelma. Kevyen liikenteen väylä, Aurajoen ranta Raunistulan kohdalla, Turku. Kuva: Raakkel Närhi / Turun museokeskus. © Kuvasto 2021.
Varsinais-Suomen alueella vahvoja julkisen taiteen edistäjiä ovat kuntien lisäksi yksityiset yritykset, erilaiset yhdistykset ja yksityishenkilöt. Perinteinen julkisen taiteen rahoituksen muoto prosenttitaide eli tietyn prosenttimäärän varaaminen rakennuskustannuksista taiteeseen on kuntaorganisaation päätöksellä voimassa (2021 tilanne) Kaarinassa, Kemiönsaarella ja Salossa, mutta käytännössä periaatetta noudatetaan Turun lisäksi muutamissa alueen muissakin kunnissa säännöllisesti tai tapauskohtaisesti.
Anssi Pulkkinen & Taneli Rautiainen: Meanderi (pyörätelineillä), 2020. Turun Teknologiakiinteistöt Oy. EduCity, Kupittaan kampus, Turku. Kuva: KampusART / Vesa Aaltonen. © Kuvasto 2021.
TURUN KAUPUNKI – 10
4 Julkisella taiteella on suuri kysyntä Miksi kuntien ja muiden toimijoiden kannattaisi olla aktiivisia julkisen taiteen edistäjiä? Taiteen hyvinvointia edistävät vaikutukset ovat merkittävät. Julkisen taiteen toteutusten myötä voidaan ihmisten arkiympäristöön tuoda eri aistein koettavia elämyksiä sekä ajattelun virikkeitä ja keskustelunaiheita. Betonisen meluvallin ei tarvitse olla yksitoikkoisen harmaa näköeste vaan se voi olla myös mielikuvituksen herättävä taideteos. Näköesteiden sijaan ihmisille voidaan tarjota uusia näkökulmia ja visuaalisesti tylsistä epäpaikoista voidaan luoda uusia kohtauspaikkoja taiteen avulla.
Jukka Hakanen, Biodiversiteetti, 2014. Turun Teknologiakiinteistöt Oy. BioCityn auditorion ulkoseinä, Turku. Kuva: Turun Teknologiakiinteistöt Oy. © Kuvasto 2021.
TURUN MUSEOKESKUS – 11
Kuntien osalta julkisen taiteen edistäminen tukee kuntien kulttuuritoimintaa säätelevän lain (Lähde) tavoitteita ja edellytyksiä. Laki kuntien kulttuuritoiminnasta (166/2019) mukaan kuntien tulee muun muassa edistää kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saatavuutta ja monipuolista käyttöä. Laissa edellytetään lisäksi kuntia tarjoamaan puitteita ammattimaiselle taiteelliselle työlle ja toiminnalle sekä edistämään kulttuuria ja taidetta osana asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä, osallisuuta ja yhteisöllisyyttä sekä paikallista ja alueellista elinvoimaa. Julkinen taide tukee parhaimmillaan näiden kaikkien edellytysten toteutumista suhteellisen kevyillä taloudellisilla panostuksilla.
Taiteella on myös vahva kannatus yleisön parissa. Tammikuussa 2021 julkistetun Taiteen edistämiskeskuksen tilaaman yleisötutkimuksen mukaan 72 % suomalaisista haluaa taidetta esille omaan arkiympäristöönsä. Suuremmissa kaupungeissa kannatus on vieläkin vahvemmalla pohjalla. Turun kohdalla sama luku yltää 79 prosenttiin. (Lähde)
Maankäyttö- ja rakennuslaissa (Lähde) annetaan alueiden suunnittelun yhdeksi lähtökohdaksi edistää rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista (5 §). Rakentamisen ohjauksen tavoitteena on edistää muun muassa hyvän ja käyttäjien tarpeita palvelevan, terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sekä sosiaalisesti toimivan ja esteettisesti tasapainoisen elinympäristön aikaansaamista (12 §). Tuoreen Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman (Kohti kestävää rakentamista. Ehdotus uudeksi arkkitehtuuripoliittiseksi ohjelmaksi, 2020 (Lähde) vuoteen 2035 tähtäävässä tavoitetilassa julkinen taide kytketään osaksi laadukkaan rakennetun ympäristön vaikutusta ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.
Tammikuussa 2021 julkistetun Taiteen edistämiskeskuksen tilaaman yleisötutkimuksen mukaan 72 % suomalaisista haluaa taidetta esille omaan arkiympäristöönsä. Suuremmissa kaupungeissa kannatus on vieläkin vahvemmalla pohjalla. Turun kohdalla sama luku yltää 79 prosenttiin.
TURUN MUSEOKESKUS – 12
5 Osallisuus julkisen taiteen hankkeissa Julkinen taide tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia ihmisten osallistumisen ja yhteisöllisyyden kokemuksiin eri vaiheissa yksittäisiä taidehankkeita tai laajempia taideohjelmia. Osallistaminen liittyy osaltaan myös kuntien laajempiin asukkaita koskeviin tavoitteisiin ja velvoitteisiin. Kuntalain (22 § | Lähde ) mukaan kuntien tehtävänä on tarjota asukkaille ja palvelujen käyttäjille edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kunta voi vapaasti päättää siitä, miten se tämän käytännössä toteuttaa. Taidehankkeiden yhteydessä esimerkiksi tulevan rakennuksen tai julkisen ulkotilan käyttäjät voidaan ottaa osaksi teoksen suunnitteluryhmää. Tilojen käyttäjille tai laajemmalle yleisölle voi järjestää äänestyksen erilaisista vaihtoehdoista päätöksentekovaiheessa. Osallisuus voi liittyä myös valmiiseen taideteokseen, jossa yleisön oma aktiivinen toiminta liittyy olennaisena osana taideteoksen kokemiseen. Osallisuus voidaan toteuttaa useassa eri vaiheessa, koko hankkeen kattavana kokonaisuutena tai yksittäisenä osana isompaa hanketta. Osallisuudessa on monta tasoa, ja kaikki sitä tukeva toiminta on tärkeää, oli kyseessä kevyt, keskivahva tai syvälle päätöksentekoon ulottuva osallistamisen muoto.
Oona Tikkaoja, Piiloleikki / Aaro Turjas, Skeittari, 2011. Turun kaupungin taidekokoelma. Aurajoen länsiranta, Turku. Kuva: Raakkel Närhi / Turun museokeskus. © Kuvasto 2021.
TURUN MUSEOKESKUS – 13
Esimerkkejä osallistamisen tasoista Kevyt osallistaminen y Asukkaat/käyttäjät saavat äänestää teosluonnoksista mieleisintä vaihtoehtoa. Äänestystulos voi vaikuttaa joko ennalta sovitun ja viestityn painoarvon mukaan päätökseen tai sitä voidaan sellaisenaan käyttää päätöksen perusteena.
Keskivahva osallistaminen y Asukkaat/käyttäjät otetaan taiteilijan ohjauksessa mukaan suunnittelemaan teoksen osia. Astetta syvemmässä osallisuudessa päästään suunnittelemaan sekä teoksen osia että lopullista muotoa. Vielä syvemmälle mentäessä taiteilija luon toiminnan puitteet sekä toimii ryhmän ohjaajana ja ainoastaan tarvittaessa osallistuu teoksen suunnitteluun.
Vahva osallistaminen y Vapaan ilmoittautumisen kautta kootulle ryhmälle annetaan ainoastaan tietyt reunaehdot ja resurssit, joiden puitteissa he saavat ideoida itsenäisesti teoksen käytännön toteutuksen ja resurssien jakamisen. Tästä vielä vahvempana esimerkkinä on ryhmä, joka itse hankkii kaikki tarvittavat resurssit ja voi näin myös päättää niiden käytöstä. Kuntien myöntämät toiminta- ja tapahtuma-avustukset toteuttavat osaltaan asukkaiden vahvaa osallisuutta taiteen tuottamisessa.
TURUN MUSEOKESKUS – 14
Turun Anikistit ry, Näytönsäästäjä-mediataideteos vuonna 2020 käyttöön otetun uuden sähkökirjastoauton ikkunoiden led-kalvoilla. Turun kaupungin taidekokoelma. Auton julkisivuteippausten suunnittelu Turun Anikistit ry / Mirka Raasakka. Kuva: Raakkel Närhi / Turun museokeskus. © Kuvasto 2021.
6 Julkinen taide ja ekologia Julkisen taiteen hankkeissa on syytä ottaa mahdollisimman hyvin huomioon teosten tuottamiseen liittyvät ympäristövaikutukset. Teosten tuottamisessa on hyvä suosia materiaaleja, jotka ovat ympäristöllisesti kestäviä. Erinomainen tapa toteuttaa ympäristöä vähän kuormittavaa taidetta on tuottaa sitä tapahtumallisena tai muuten aineettomassa muodossa. Erityisesti julkisten toimijoiden, kuten kuntien ja kaupunkien, julkisen taiteen hankintaan liittyvissä sopimuksissa tulisi olla mainittuna ne kriteerit, joilla pyritään varmistamaan ekologisesti kestävän julkisen taiteen hankkiminen. Luonnostilausten kirjallisissa ohjeistuksissa ja kilpailuohjelmissa voidaan taiteilijoilta edellyttää sitoutumista esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin (www.ykliitto.fi/yk-teemat/ kestavan-kehityksen-tavoitteet). Jos taidetta tuottavan organisaation omassa strategiassa on kuvattu toiminnan ympäristövaikutuksiin liittyviä tavoitteita, tulisi samoja periaatteita noudattaa
myös taidehankintojen kohdalla. Taidekilpailujen ehdotuksissa tai teosluonnosten kirjallisissa kuvauksissa tulisi olla kuvaus siitä, miten taiteilija käytännössä huomioi kestävän kehityksen periaatteet toteutettavan teoksen osalta. Turussa on osana KampusART-taidehanketta (linkki hankekuvaukseen) selvitetty julkisten teosten hiilijalanjälkeä ns. hiilipäiväkirjan avulla. Päiväkirjaa voidaan hyödyntää julkisen taiteen ja sen elinkaaren hiilijalanjäljen laskemisessa ja tuoda sitä kautta uusia näkökulmia yhteiskunnalliseen ja taidepoliittiseen keskusteluun. Julkisen taiteen avulla voidaan toisaalta levittää tehokkaasti tietoa ympäristöasioista, jolloin puhutaan taiteen ja kulttuurin ekologisesta kädenjäljestä. Julkisen taiteen avulla voidaan kiinnittää ihmisten huomiota ympäristöasioihin vaikuttamalla konkreettisesti taiteen tuottamisen ympäristövaikutuksiin tai viestimällä teoksen sisällön ympäristöä käsittelevästä teemasta.
TURUN MUSEOKESKUS – 15
Ann Sundholm ja Oona Tikkaoja, Apilaniitty, 2018. Laitilan kaupunki. Apilaniityn päiväkodin piha, Laitila. Kuva: Raakkel Närhi / Turun museokeskus. © Kuvasto 2021.
7 Kuntien julkisen taiteen periaatteet Jokaisessa kunnassa olisi hyvä olla kirjallisesti kuvattuna prosessimalli tai -mallit julkisen taiteen hankkeiden ja hankinnan osalta. Mallissa olisi hyvä kuvata, miten taidehankkeen päätöksenteko kulkee osana kunnan hallintosäännönmukaista päätöksentekoa. Prosessimallien yksinkertaisuus tai vastaavasti monitasoisuus riippuu yleensä kunnan koosta ja organisaatiorakenteesta. Esimerkiksi Turun julkisen taiteen ohjelmassa on kuvattu kaupungin päätöksentekomenettelyt erilaisten julkisen taiteen hankkeiden osalta. Verkosta löytyy nykyisin useiden kaupunkien omia julkisen taiteen periaatteita kuvaavia ohjelmia sekä yksittäisiä kaupunginosia koskevia taideohjelmia, joihin on sisällytetty prosessikuvauksia erilaisten hankkeiden päätöksentekomalleista.
TURUN MUSEOKESKUS – 16
Erika Adamsson, Kohtaamisia Paattisilla (yksityiskohta), 2011. Turun kaupungin taidekokoelma. Paattisten monitoimitalo, Turku. Kuva: Martti Puhakka / Turun museokeskus. © Kuvasto 2021.
Julkisen taiteen hankintaperiaatteiden olisi hyvä sisältää seuraavat kohdat: kuka tai ketkä voivat organisaatiossa rahoittaa taidehankintoja, kuka tai ketkä tekevät päätökset hankinnoista, kuka vastaa taideprosessin koordinoinnista, kuka tulee omistamaan teoksen ja kuka vastaa sen ylläpidosta valmistumisen jälkeen. Taideteokset voivat olla myös määräaikaisia, jolloin niille asetetaan jo hankintavaiheessa tietty ajanjakso, jonka jälkeen ne voidaan poistaa julkisesta tilasta. Yksinkertaisimmillaan ja pelkistettynä prosessikuvaus voi pienessä kunnassa mennä näin: Kunnan alaisella yksiköllä tai toimialalla on tietty resurssi taidehankintaan > ostetaan teos suoraan taiteilijalta > sijoitetaan teos esille julkiseen tilaan. Kuntien julkisen taiteen hankinnat liittyvät usein johonkin isompaan hankkeeseen, jolloin taiteen kustannukset on hyvä sisällyttää
kokonaiskustannuksiin. Tällaisen prosessin kuvaus voisi yksinkertaisimmillaan ja pelkistettynä olla seuraava: Taideosuuden ja siihen varattavan rahasumman sisällyttäminen hankesuunnitelmaan > hyväksyminen lautakunnassa/hallituksessa/valtuustossa > Teoksen tilaaminen taiteilijalta > Teoksen suunnittelu ja toteutus osana emohankkeen aikataulua > Teoksen asentaminen paikoilleen > Teoksen ylläpito koko elinkaaren ajan. Etenkin isompien hankkeiden yhteyteen tulisi nimetä erillinen taidetyöryhmä, joka vastaa taidehankinnan suunnittelusta ja organisoinnista. Jos taidehankinta on osa isompaa projektia kuten rakennushanketta, tulisi taidetyöryhmään kuulua hankkeen johdon sekä suunnittelijatahon edustajat. Taidetyöryhmässä tulisi lisäksi olla kuvataiteeseen ja taiteen tilaamiseen perehtynyt asiantuntija sekä ainakin yksi ammattitaiteilijana toimiva henkilö.
TURUN MUSEOKESKUS – 17
Turun kaupungin uudisrakennushankkeissa prosessimalli on seuraava:
Tieto tulevasta hankesuunnitelmasta
Julkisen taiteen ohjausryhmä
Vuosittainen keskustelu: musepalvelut, toimitilojen rakennuttaminen ja tilapalvelut
Alustava keskustelu taiteen muodoista ja resurssista
Taidekoordinaattori ja/tai taiteilija
1. Toimitilojen rakennuttamispäällikkö 2. kaupunkirakentamisjohtaja 3. kaupunkiympäristöjohtaja
Teoksen toteutus
Ylläpito Kohteen omistaja, museopalvelut
Hankintapäätöksen tekeminen hankintavaltuuksien mukaisesti ja hankintasopimusten allekirjoittaminen. 1. Enintään 200 000 € 2. 200 000–500 000 € 3. 500 000–1 000 000 €
Hankesuunnitelma Määritelty taiteeseen käytettävä resurssi. Hyväksytään kaupunginvaltuustossa
Taidehankkeen työryhmä Museopalvelut koordinoi. Mukana projektinjohto, pääsuunnittelija, tilojen tuleva käyttäjä, taiteilijaedustaja ja museopalvelut. Päättää taiteen hankintatavat ja resurssien jakautumisen.
TURUN KAUPUNKI ─ 18
Alice Baillaud, Life Cycle, 2012. Turun kaupungin taidekokoelma. Kaskenlinnan sairaalan etupiha, Turku. Kuva: Toni Kandelin / Turun museokeskus. © Kuvasto 2021.
Julkisen taiteen osalta on hyvä muistaa, ettei teos katoa sen jälkeen, kun se on valmistunut. Julkisen taiteen esittelytavat ja hyödyntäminen osana yleisöpalveluita tulisi ottaa huomioon jo hankintavaiheessa. Hankinnan yhteydessä voidaan sopia taiteilijan kanssa taidekasvatuksellisen näkökulman tuomisesta osaksi prosessia. Erilaiset teokseen tai sen aihemaailmaan liittyvät työpajat, esittelytilaisuudet ja verkkoesittelyt tuovat teokset kokonaisvaltaisemmin yleisön saavutettaviksi. Julkisen taiteen huoltovastuu tulee määritellä jo hankintavaiheessa. Kuntaorganisaatiossa taidehankinnat tulevat samaan tapaan kunnan omistukseen, kuin muutkin samantyyppiset hankinnat tai investoinnit. Kunnalliset taidemuseot tai kulttuuripalveluiden parissa toimivat henkilöt ovat usein vastuussa liikuteltavissa olevista teoksista, kuten maalauksista ja pienemmistä
veistoksista. Jos taas kysymyksessä on kiinteästi tiettyyn paikkaan sijoitettu teos, kuten paikoilleen perustettu veistos tai suoraan rakenteeseen toteutettu kuva-aihe, kannattaa vastuu huoltotoimien resurssoinnista ohjata maa-alueiden tai kiinteistöjen omistajalle. Paikallinen taidemuseo, kulttuuritoimi tai taidekokoelmista vastaava henkilö voi näissä tapauksissa toimia välittäjätahona, joka etsii teosten huoltotoimille sopivia tekijöitä. Alueellinen vastuumuseo neuvoo omalla alueellaan julkisen taiteen ylläpitoon ja huoltoon liittyvissä asioissa. Turun museokeskuksen konservointiyksiköllä on vankka kokemus taiteen ylläpidosta ja eri materiaalien ja tekniikoiden vaatimista huoltotoimenpiteistä sekä laaja käsitys eri alojen ammattilaisista, joiden yhteystietoja voidaan jakaa paikallisten toimijoiden käyttöön.
TURUN KAUPUNKI ─ 19
8 Julkisen taiteen tilaajalle
Julkisen taideteoksen tilaaminen voi kevyimmillään olla hyvin yksinkertainen toimenpide. Jos taidehankinta liittyy osaksi isompaa suunnittelu- tai rakentamisprojektia, on julkisen taiteen osuus syytä määritellä ja resursoida mahdollisimman aikaisessa vaiheessa osaksi kokonaissuunnitelmaa. Tässä muutamia olennaisia huomioita taiteen tilaajille:
1. 2. 3. 4.
Määrittele taiteeseen varattu rahallinen resurssi jo hankesuunnitelmassa. Määrittele taidehankkeen vastuutahot selkeästi. Laadi mahdollisimman tarkat sopimukset luonnosten ja lopullisten teosten tilaamisesta. Viesti yleisölle koko taidehankkeen ajan – taiteesta viestiminen kiinnostaa yleisöä ja luo positiivista mielikuvaa taiteen tilaajasta/tuottajasta. 5. Jos hankit taidetta julkiseen tilaan, ota tilojen käyttäjät tai kuntalaiset mukaan päätöksentekoon, jos se on vain mahdollista. 6. Tiedota alueellista vastuumuseota jo hankkeen alkuvaiheessa, koska heiltä saat asiantuntija-apua projektin eri vaiheissa.
TURUN KAUPUNKI – 20
Turun uuden sähkökirjastoauton visuaalisen ilmeen ja mediataideteoksen suunnitteluun osallistuneet Turun Anikistit ry:n taiteilijat vasemmalta oikealle: Iida-Sofia Kivistö, Annika Dahlsten, Mirka Raasakka, Lauri Järvenpää ja Antti Laakso. Kuva: Anni Oja. © Kuvasto 2021.
9 Taiteilijana julkisen taiteen hankkeissa Julkisen taiteen hankkeet liittyvät usein monialaiseen yhteistyöprojektiin, jossa eri ammattialojen ihmiset työskentelevät ja kommunikoivat keskenään erilaisista lähtökohdista ja työskentelykulttuureista käsin. Suurimmissa hankkeissa kyse voi olla kokonaisten kunnan- tai kaupunginosien suunnittelusta ja julkisen taiteen kytkeytymisestä osaksi alueen suunnittelua ja toteutusta. Pienimmillään hankkeessa voi olla pelkästään tilaaja ja tuottaja/myyjä, jolloin tilaaja hankkii esille laitettavan valmiin teoksen taiteilijalta tai taiteen välittäjältä, kuten galleristilta.
TURUN MUSEOKESKUS – 21
Grafia ry:n Katutaidekilta G-Rex / Essi Ruuskanen, Elina Nikkinen, Tuuli Huovila, Littorina Sea, 2018. Laitilan kaupunki. Sale-marketin pääty, Keskuskatu 11, Laitila. Kuva: G-Rex 2020. © Kuvasto 2021.
Taiteilijan laatimat luonnokset Jos julkisen taiteen hankkeen lähtökohtana on uuden tai uusien teosten tuottaminen, on kyseessä taiteilijalle aina työsuoritus, josta tulisi saada asianmukainen korvaus jo luonnosvaiheessa. Tilaajan ja taiteilijan välisessä sopimuksessa tulee eritellä luonnoksen laatimisesta suoritettava korvaus. Luonnoksen yhteydessä on hyvä esittää mahdollisimman realistisesti seuraavat tiedot ja kuvallinen havaintomateriaali: y teoksen kustannukset eriteltyinä
taiteilijapalkkioon, materiaaleihin, kuljetuksiin ja paikoilleen asentamiseen y teoksen sisällölliset lähtökohdat mahdollisimman yleistajuisen tekstin muodossa ja selostus siitä, miten sisältö kytkeytyy osaksi teoksen tulevaa sijoituspaikkaa ja käyttäjäkuntaa y teoksen aiottu sijaintipaikka merkittynä esim. karttaan, asema- tai pohjapiirrokseen y vähintään yksi luonnoskuva teoksesta y jos kyseessä on mediateos, linkki esimerkiksi pilvipalveluun, jonka kautta teosluonnos toistetaan y havainnekuva teoksesta sijoitettuna paikoilleen (jos kyseessä tiettyä paikkaa varten tilattava teos).
TURUN MUSEOKESKUS – 22
Panu Thusberg, Pyöräilijä, 2002 ja Potkulautailija, 2015. Turun kaupungin taidekokoelma. Braheskolan, Turku. Kuva: Tommi Vihko / Turun museokeskus. © Kuvasto 2021.
Tilaajan ja taiteilijan väliset sopimukset Jo luonnostilausvaiheessa on hyvä tehdä tilaajan ja taiteilijan välinen sopimus, jossa määritellään mahdollisimman tarkasti se, mitä ollaan tilaamassa ja mitkä ovat tilauksen taustatiedot ja kuka ne toimittaa. Toteutusvaiheesta on hyvä tehdä erillinen sopimus. Sopimuksien sisällöstä lisää tietoa täältä.
Luonnostilauksesta ja teoksen toteutusvaiheesta on hyvä tehdä erilliset sopimukset tilaajan ja taiteilijan välille.
TURUN MUSEOKESKUS – 23
10 Varsinais-Suomen alueellinen vastuumuseo tarjoaa asiantuntija-apua Turun museokeskus toimii Varsinais-Suomen alueellisena vastuumuseona ja tarjoaa asiantuntija-apua projektin eri vaiheissa. Ota yhteyttä taiteen alueellisesta vastuumuseotoiminnasta vastaavaan henkilöön, jonka yhteystiedot löydät täältä. Ole yhteydessä alueelliseen vastuumuseoon heti hankkeen aloitusvaiheessa, jolloin projektin eri vaiheiden suunnitteluun ja materiaalien työstämiseen on mahdollista tarjota sopiva määrä asiantuntija-apua.
Mosaiikkiryhmä / Paula Suominen, Viinamäen päiväkodin prosenttitaideteos (yksityiskohta) 2020. Turun kaupungin taidekokoelma. Turku. Kuva: Ville Mäkilä / Turun museokeskus. © Kuvasto 2021.
TURUN MUSEOKESKUS – 24
11 Julkiseen taiteeseen liittyvät sopimukset Yksi taidehankkeiden tärkeimmistä vaiheista on riittävän kattavien ja selkeiden sopimusten tekeminen tilaajan ja taiteilijan välillä. Sopimusten muotoilu on vapaa, mutta julkisen taiteen osalta tulee luonnosten ja toteutettavien teosten tilauksesta laatia aina kirjallinen sopimus. Vaikka useimmilla organisaatioilla on hankintasopimuspohjat jo valmiiksi olemassa, pätee sopimuksen syntymisen osalta samanlainen tarjous/vastaus-menettely kuin muussakin kaupankäynnissä.
Sopimuksen rakenne 1. Taiteilijan ja tilaajan vastuut ja velvollisuudet 2. Mitä sopimus koskee? 3. Aikataulut, joihin sisältyy myös maksuaikataulu 4. Miten sopimusta tarvittaessa muutetaan? 5. Miten mahdollisessa ristiriitatilanteessa toimitaan? 6. Viitataanko mahdollisesti yleisiin sopimusehtoihin?
Hyvä sopimus on selkeä ja jättää mahdollisimman vähän tulkinnanvaraa. Sen sisällössä on syytä käydä läpi menettelytavat keskeisten kysymysten osalta. Sopimuksessa olisi hyvä sopia ainakin seuraavista asioista: 1. Mihin sitoudutaan eli tilataanko esimerkiksi luonnos vai valmis teos. 2. Aikataulu eli milloin on minkäkin työvaiheen aikaraja ja missä järjestyksessä ne toteutetaan. 3. Vastuukysymykset eli kuka vastaa mistäkin osa-alueesta ja missä vaiheessa, kustannusten jakautuminen, maksuaikataulu, alv:n sisältyminen, vakuutukset sekä teoksen ylläpitovastuu valmistumisen jälkeen. 4. Mitä tekijänoikeuden piiriin kuuluvia oikeuksia teokseen siirtyy sopimuksessa tilaajalle. Esimerkiksi miten tilaaja saa hyödyntää teosta tai siitä otettuja valokuvia omassa sisällöntuotannossaan.
Hyvä sopimus on selkeä ja jättää mahdollisimman vähän tulkinnanvaraa. Sen sisällössä on syytä käydä läpi menettelytavat keskeisten kysymysten osalta.
TURUN MUSEOKESKUS – 25
Teoksen huoltokirja Hankintasopimukseen tulisi taiteilijan vastuisiin kirjata edellytys huoltokirjan laatimisesta tilattavan teoksen ylläpitoa varten. Huoltokirja sisältää kuvauksen teoksesta, siinä käytetyistä materiaaleista ja niiden värityksestä, sijoitusympäristöstä sekä kuvia teoksesta sijoitettuna paikoilleen. Kuvallinen dokumentaatio auttaa vertaamaan tulevaisuudessa alkuperäistä teosta ja sen sijoitusolosuhteita mahdollisten vahinkojen tai muiden muutosten yhteydessä. Huoltokirjassa tulee nimetä teoksessa käytetyt materiaalit ja valmistumistapa, materiaalitoimittajat, alihankkijat, materiaalien värikoodit ja tietoja teoksen kiinnitystavasta. Teoksen osalta on jo sopimusvaiheessa syytä määritellä, ylläpidetäänkö teosta toistaiseksi eli pysyvästi vai määritelläänkö sille elinkaari eli aika, jonka sisällä teosta ylläpidetään. Elinkaaren jälkeen teos joko poistetaan julkisesta tilasta tai harkitaan sen esillä pitämisen jatkamista. Vastuut ylläpidon ja huollon osalta on syytä kirjata myös huoltokirjaan. Huoltokirjassa kuvataan lisäksi ohjeet teoksen hoitoon ja huoltoon sekä puhdistusohjeet.
Jan-Erik Andersson, Sateenkaaren salaisuus, Sydänsilta, 2007. Turun kaupungin taidekokoelma. Biolinja, kevyen liikenteen väylä, Turku. Raakkel Närhi / Turun museokeskus. © Kuvasto 2021.
TURUN MUSEOKESKUS – 26
Annika Dahlsten, Lähde, 2016. Kiinteistö Oy Vaiste. Vaisteen talo, Turku. Kuva: Annika Dahlsten. © Kuvasto 2021.
12 Julkisen taiteen hankintamallit Julkisen taide ja hankintalaki Julkisten taideteosten hankinnan yhteydessä sovelletaan osittain samanlaista lainsäädäntöä, kuin muidenkin hankintojen yhteydessä. Jos tilaajana on yksityinen organisaatio, on hankinnan osalta menettely suoraviivaisempaa. Julkisten toimijoiden, kuten kuntien ja muiden verovaroin toimivien organisaatioiden, taidehankinnoissa sovelletaan hankintalakia silloin, kun laissa ilmoitetut kynnysarvot ylittyvät. Hankintalakia tulee noudattaa suorien taidehankintojen lisäksi tilausteoksissa ja niihin liittyvissä kolmansilta osapuolilta hankittavissa ostopalveluissa.
TURUN MUSEOKESKUS – 27
Merja Pitkänen, Helmet, 2011. Turun kaupungin taidekokoelma. Elomatic Oy:n Turun toimitalon edusta. Kuva: Raakkel Närhi / Turun museokeskus. © Kuvasto 2021.
Julkisen taiteen hankintojen kilpailutuksen osalta on kaksi poikkeusta, jotka liittyvät hankinnan arvoon ja suorahankinnan edellytyksiin. Jos taidehankinnan arvo alittaa 60 000 euroa, voidaan taidetta hankkia suoraan valitulta taiteilijalta. Kansallinen kilpailutus vaaditaan kaikilta 60 000–213 999 euron taidehankinnoilta ja EUtason kilpailutus 214 000 euron ja sitä ylittävän hankinta-arvon kohdalla. Hankintalain suorahankintaan liittyvien edellytysten täyttyessä (Hankintalaki 40 §), voidaan taidetta hankkia ilman kilpailutusta, jos jokin kahdeksasta laissa mainitusta edellytyksistä täyttyy (www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161397). Taidehankintojen osalta oleellisin näistä on kolmas kohta, jonka mukaan suorahankinta on mahdollista, kun hankinnan tarkoituksena on ainutkertaisen taideteoksen ja taiteellisen esityksen luominen tai hankkiminen.
Valmiin teoksen suorahankinta Yksinkertaisimmillaan julkisen taiteen hankinta on helppoa. Toimija ostaa valmiin teoksen suoraan taiteilijalta tai taiteen välittäjältä ja laittaa sen esille julkiseen tilaan. Jos hankkijana on julkinen organisaatio, tulee noudattaa hankintalakia.
Hanna Vihriälä, Elephant Square – Norsuaukio, 2011. Aboa Vetus Ars Nova säätiön taidekokoelma. Aboa Vetus Ars Nova -museon edusta, Turku. Kuva: Jari Nieminen / AVAN. © Kuvasto 2021.
Taidehankintojen osalta oleellisin näistä on kolmas kohta, jonka mukaan suorahankinta on mahdollista, kun hankinnan tarkoituksena on ainutkertaisen taideteoksen ja taiteellisen esityksen luominen tai hankkiminen.
TURUN MUSEOKESKUS – 28
Iiris Elena Rusi, Fanni Jokinen ja Emilia Linnavuori, Formaatio, (yksityiskohta), 2018. Turun kaupungin taidekokoelma. Syvälahden monitoimitalo, Turku. Kuva. Raakkel Närhi / Turun museokeskus. © Kuvasto 2021.
Uuden teoksen tilaaminen taiteilijalta
Mosaiikkiryhmä / Paula Suominen, Lompolo (yksityiskohta), 2020. Turun kaupungin taidekokoelma. Viinamäen päiväkodin ulkoseinä, Turku. Kuva: Ville Mäkilä / Turun museokeskus. © Kuvasto 2021.
Tilaaja voi tehdä tilauksen uudesta teoksesta suoraan taiteilijalta. Jos tilaajana on julkinen toimija, kuten kunta, tulee noudattaa hankintalakia. Suorahankinta on hyvä perustella kirjallisesti esimerkiksi hankintapäätöksen yhteydessä. Arkistoitu hankintapäätös on tarpeellinen asiakirja myös taidekokoelman hallinnan kannalta.
Rinnakkainen luonnostilaus Rinnakkaisessa luonnostilauksessa tilaaja tilaa kahdelta tai useammalta taiteilijalta tai työryhmältä luonnoksen toteutettavaa teosten varten. Luonnoksen tilaaminen tarkoittaa työsuorituksen tilaamista, josta taiteilijalle tulee maksaa asianmukainen palkkio.
TURUN MUSEOKESKUS – 29
Luonnosten tilausvaiheessa on hyvä tehdä sopimukset siitä, mihin tilaaja ja taiteilija tässä vaiheessa sitoutuvat. Luonnosten toteuttamiseen on hyvä antaa taiteilijoille hankkeen laajuudesta riippuen vähintään kahden kuukauden suunnitteluaika. Rinnakkaisessa luonnostilauksessa taiteilijat ovat lähtökohtaisesti samassa asemassa, jolloin kaikkia taiteilijoita täytyy kohdella tasapuolisesti ja antaa heidän käyttöönsä samat tiedot huolimatta siitä, kuka tarkennuksia kysyy ja missä vaiheessa suunnittelua. Määräajan puitteissa saapuneet ja tilausvaiheessa kirjallisesti kuvattujen edellytysten täyttämät luonnokset arvioi tilaajan määrittelemä arviointiryhmä. Arviointiryhmään tulisi aina kuulua vähintään yksi taiteilijajäsen ja yksi muu taidealan ammattilainen (esim. alueellisen vastuumuseon edustaja). Arviointiryhmä valitsee arvioinnin jälkeen toteutettavan taideteoksen tai teoskokonaisuuden. Toteutuksen osalta tulee tehdä oma hankintasopimuksensa tilaajan ja taiteilija välille.
Avoin taidekilpailu Avoimessa taidekilpailussa ei ole määritelty osallistujien määrää, joten se on lähtökohtaisesti avoin kaikille toimijoille. Kilpailuun osallistuminen tulee toteuttaa esimerkiksi kilpailuviestinnän ja teknisen toteutuksen osalta niin, että mahdollisimman monella on myös mahdollisuudet osallistua mukaan. Nykyään suositaan sähköisesti toteutettua osallistumista, jolloin taiteilija voi lähettää ehdotuksensa verkon välityksellä. Taidekilpailussa palkitaan parhaat ehdotukset rahapalkinnoilla.
Kutsukilpailu Kutsukilpailu on osallistujamäärältään rajattu kilpailumuoto. Osallistujat päätetään etukäteen ja kutsutaan henkilökohtaisesti mukaan kilpailuun.
Tämä hankintamuoto sopii erityisesti kohteeseen, joka on lähtökohtaisesti selkeästi rajattu, esimerkiksi tietty julkinen tila ulkona tai sisällä rakennuksessa. Mukaan kilpailuun kutsuttaville taiteilijoille maksetaan osallistumisesta asianmukainen palkkio, jonka määrä on suhteutettu lopullisen tilauksen kokoon.
Portfoliohaku Portfoliohaussa tilaaja voi kartoittaa laajemmin taiteilijavaihtoehtoja, jotka voisivat soveltua kyseessä olevaan taidehankkeeseen. Tässä mallissa ehdolle asettuvat taiteilijat lähdettävät tilaajan edellyttämät portfoliotiedot omasta osaamisestaan ja aiemmin toteutetuista hankkeista. Portfoliohaun perusteella tilaaja jatkaa prosessia valitun tai valittujen taiteilijoiden kanssa hankkimalla teoksen suoraan tietyltä tekijältä tai valitsemalla tietyn määrän hakijoita seuraavaan vaiheeseen, joka voi olla kilpailu tai luonnostilaus.
Useamman kunnan yhteishankinnat ja kiertävät julkisen taiteen näyttelyt Kun varsinkin pienempien kuntien osalla kulttuuripalveluihin suunnatut resurssit ovat niukkoja, olisi myös julkisen taiteen hankkeiden kohdalla hyvä toteuttaa hankintoja yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Kyseessä voivat olla pysyvien teosten lisäksi määräaikaiset julkisen taiteen kiertueet, joissa samat suhteellisen helposti liikuteltavat teokset ovat määräaikaisesti esillä tietyn aikataulun mukaan useamman kunnan alueella. Lisätietoa eri hankintamalleista löytyy osoitteesta www.julkinentaide.fi.
TURUN MUSEOKESKUS – 30
13 Julkisen taiteen rahoitusmallit Prosenttiperiaate Prosenttiperiaate on jo pitkään Suomessakin käytössä ollut taiteen hankkimisen periaatepäätös, jonka perusteella esimerkiksi kunnan tai yrityksen uudisrakennushankkeista tietty prosenttiosuus käytetään taiteen hankkimiseksi. Uudisrakentamisen lisäksi prosenttiperiaatetta voidaan noudattaa myös muiden kaupunkisuunnitteluhankkeiden yhteydessä, esimerkiksi osana tiettyä aluesuunnitteluhanketta. Prosenttiperiaatteen noudattamisesta on julkisen organisaation kohdalla hyvä tehdä virallinen päätös, jossa kerrotaan periaatteen noudattamisen käytännöt ja rahoituksen osuus. Vaikka virallinen päätös (esim. kaupungin/kunnanhallituksen tai -valtuuston tekemä päätös) onkin selkein menettelytapa, voidaan periaatetta noudattaa myös tapauskohtaisesti. Tällöin prosenttiperiaate toimii taiteelle tietystä hankkeesta varatun määrärahan tason määrittelemiseen. Sadasosa tietyn hankkeen kustannuksista on myös käytännössä todettu hyväksi osuudeksi suhteessa hankkeen kokoon. Näin taiteen osuus ei jää vain kuriositeetiksi tai pieneksi hyvän tahdon eleeksi osaksi isompaa hanketta.
Taidevelvoite Taidevelvoite tontinluovutussopimusten yhteydessä on tapa, jolla prosenttiperiaatteen noudattaminen laajennetaan myös yksityisen rakentamisen kohdalle. Taidevelvoitteella sovitaan tontin ostajan ja/tai rakennuttajan kanssa siitä, että se sitoutuu sijoittamaan tietyn ennalta sovitun periaatteen mukaisen summan taiteeseen joko toimimalla itse tilaajana tai sijoittamalla
rahan taidehankintarahastoon, josta hankinnat rahoitetaan.
Rahastomalli Rahastomallia käytetään yleensä isomman aluekehityshankkeen yhteydessä. Mallissa tietyn alueen rakennuttajilta kerätään esimerkiksi rakennuskustannuksista tai tontin myyntihinnasta laskettava prosenttiosuus, joka sijoitetaan yhteiseen rahastoon. Rahaston varoja käytetään taiteen hankkimiseen kyseiselle alueelle. Sillä voidaan rahoittaa myös alueella järjestettäviä kulttuuritapatumia sekä kattaa pidemmällä aikavälillä taideteosten ylläpitokustannuksia.
Teosten vuokraaminen ja hankkiminen osamaksulla Julkisen taiteen teoksia voidaan hankkia käyttöön myös vuokraamalla, jolloin niiden hankkimisen kustannukset voidaan jakaa useammille budjettivuosille. Paikallisilla taiteilijaseuroilla on omia taidelainaamoja, joista voi tiedustella vapaana olevia teoksia. Suurempia veistoksia voi vuokrata myös Suomen Kuvanveistäjäliiton Isot veistokset -verkkopalvelusta (https://veistoskauppa.fi/isot-veistokset/), josta voi sekä hankkia teoksia omistukseensa että vuokrata niitä yksittäisiin tapahtumiin ja pidemmäksi ajaksi omiin toimitiloihin tai yksityiskoteihin. Hankintasopimuksen voi tehdä suoraan taiteilijan kanssa myös siten, että maksu suoritetaan osamaksulla eli useammissa osissa useamman vuoden aikana.
TURUN MUSEOKESKUS – 31
14 Mistä löydät lisätietoa ja tarpeellisia yhteystietoja julkisesta taiteesta?
y Suomen taiteilijaseura - www.artists.fi - sopimusmalleja taideteoksen tilaamista ja ostoa varten - ohjeita taidekilpailujen järjestämiseen y Julkinentaide-sivusto - www.julkinentaide.fi - ajankohtaista tietoa julkisen taiteen hankkeista ja toteuttamisen tavoista y Kuvataiteilijamatrikkeli - kuvataiteilijamatrikkeli.fi - kattava listaus kuvataiteen ammattilaisista y Taiteen edistämiskeskus - www.taike.fi - monipuolisesti tietoa julkisesta taiteesta - tietoa avustuksista y Taide rakentamisessa -sivusto - taiderakentamisessa.fi - taiteilijapankki - listaus alalla toimivista taidekoordinaattoreista y Taide rakennushankkeessa, RT 103380 - kortistot.rakennustieto.fi/kortit/ - perustietoa taiteen hankinta- ja rahoitustavoista - rakennushankkeen osapuolien roolien ja tehtävien kuvaukset - tietoa taidehankkeiden suunnittelun ja toteutuksen käytännön vaatimuksista y Suomen kuvanveistäjäliiton suurikokoisten veistosten vuokraus- ja ostopalvelu - veistoskauppa.fi/isot-veistokset - teosten vuoraus ja myynti
TURUN MUSEOKESKUS – 32
Tiina Vainio valmistamassa teostaan Viinamäen päiväkotiin 2020. Kuva: Raakkel Närhi / Turun museokeskus. © Kuvasto 2021.
15 Varsinais-Suomen julkisen taiteen asiantuntijaryhmä Turun museokeskus käynnistää alueellisena vastuumuseona vuoden 2022 aikana Varsinais-Suomen kuntien ja muiden organisaatioiden edustajista koostuvan julkisen taiteen asiantuntijaryhmän, jonka tarkoituksena on muun muassa edistää kuntien ja muiden organisaatioiden välistä tiedonvaihtoa, jakaa hyviä käytäntöjä, esitellä toteutuneita hankkeita ja tarjota aiheeseen liittyvää koulutustoimintaa. Ryhmä kokoontuu kolme kertaa vuodessa sekä tarpeen mukaan. Ryhmän toimintaan voivat osallistua kaikki Varsinais-Suomen alueella toimivat organisaatiot ja yksityishenkilöt. Mukaan toimintaan voi ilmoittautua ottamalla yhteyttä alueellisen vastuumuseon yhteyshenkilöön.
TURUN MUSEOKESKUS – 33
16 Tulevaisuuden yhteistyömahdollisuudet Varsinais-Suomessa Julkisen taiteen hankkeissa kuntien ja myös muiden organisaatioiden välinen yhteistyö voi tulevaisuudessa nousta entistä tärkeämmäksi tavaksi toteuttaa erikokoisia hankkeita etenkin pienempien kuntien alueilla. Yhteishankintojen sekä hyvien kokemusten ja käytäntöjen jakamisen lisäksi julkisen taiteen avulla voidaan vahvistaa esimerkiksi jo olemassa olevien matkailukohteiden ja -reittien vetovoimaa.
Esimerkkinä Saariston Rengastie Saariston Rengastie muodostaa mielenkiintoisen reitin, jonka tarkoituksena on alun perin ollut Lounais-Suomen saariston pohjois- ja keskiosien matkailun edistäminen sekä saariston sisäisten ja mantereen välisten yhteyksien ja saavutettavuuden parantaminen. Reitti kulkee Varsinais-Suomessa sekä mantereen puolella että Turun saaristossa. Rengastietä kuljettaessa siirrytään saarelta saarelle siltojen, lauttojen, lossien ja yhteysalusten avulla. Reitti kulkee Turun, Kaarinan, Kustavin, Taivassalon ja Naantalin alueilla. Saariston Rengastie voisi tarjota tulevaisuudessa mielenkiintoisen yhteistyöalustan julkisen taiteen toteutuksille, jotka tukisivat omalta osaltaan koko reitin sekä yksittäisten teosten sijoituspaikkojen houkuttelevuutta ja tukisi samalla taiteen saavutettavuutta suuremmalla alueella. Taiteen teemat voisivat liittyä alueiden erityisiin luonto-olosuhteisiin, saaristoon sekä ihmisen ja luonnon väliseen yhteyteen.
Liikkuvat julkisen taiteen näyttelyt Useamman Varsinais-Suomen kunnan alueella vierailevat määräaikaiset julkisen taiteen näyttelyt ovat yksi mahdollinen yhteistyömuoto tulevaisuudessa. Turun museokeskuksen kokoelmiin kuuluvia teoksia, kuten mediataidetta, voidaan hankekohtaisesti kierrättää useamman kunnan alueella, jolloin esimerkiksi kuljetuskustannuksia ja laitteiden vuokrakustannuksia voitaisiin jakaa useamman toimijan kesken.
Yhteishankintojen sekä hyvien kokemusten ja käytäntöjen jakamisen lisäksi julkisen taiteen avulla voidaan vahvistaa esimerkiksi jo olemassa olevien matkailukohteiden ja -reittien vetovoimaa.
TURUN MUSEOKESKUS – 34
Grafia ry:n Katutaidekilta G-Rex / Maikki Rantanen, Jänis, 2018. Laitilan kaupunki. Urheilutie 6, Laitila. Kuva: G-Rex 2020. © Kuvasto 2021.
17 Julkisen taiteen hankekuvauksia Varsinais-Suomesta Rural Urban Art -festivaali (Laitila) y Tilaaja: Laitilan kaupungin kulttuuritoimi y Toteutusaika 2018 y Taiteilijat: Tuuli Huovila, Salme Kulmar, Else Lagerspetz, Andreas Luigas (Viro), Saara Mahbouba, Neki (Viro), Markus ”Son” Nieminen, Elina Nikkinen, Maritta Nurmi, Jesse Pasanen, Maikki Rantala, KirsiMaria Raunio, Martin Roosna (Viro), Essi Ruuskanen y Toteuttaja: Katutaidekilta G-Rex Rural Urban Art -hanke oli Laitilan kaupungin kulttuuritoimen tilaama taidekaupunkifestivaali, jonka toteutti Grafia ry:n katutaidekilta G-Rex. Hankkeeseen osallistuivat taiteilijat Tuuli Huovila, Salme Kulmar, Else Lagerspetz, Andreas Luigas (Viro), Saara Mahbouba, Neki (Viro), Markus ”Son” Nieminen, Elina Nikkinen, Maritta Nurmi, Jesse Pasanen, Maikki Rantala, Kirsi-Maria Raunio, Martin Roosna (Viro) ja Essi Ruuskanen.
Julkisen taiteen hankkeessa taiteilijat tekivät työnsä palkatta. Katutaidekilta G-Rex hankki apurahoilla maalaustarvikkeet, Laitilan kaupunki vastasi taiteilijoiden majoituksesta ja muonituksesta sekä maalattavien kohteiden puhdistamisesta ja jätehuollosta. Hankkeen tuloksena Laitilaan syntyi 13 julkista taideteosta rakennusten seiniin ja sähkökaappeihin. Katutaidekilta G-Rex otti tammikuussa 2018 yhteyttä Laitilan kaupungin kulttuuritoimeen ja ehdotti katutaidefestivaalin järjestämistä saman vuoden kesällä. Järjestämispäätöksen jälkeen kulttuuritoimi kävi yhdessä killan edustajien kanssa läpi mahdollisia maalattavia kohteita, joiden omistajiin kaupunki otti yhteyttä ja selvitti rakennusvalvonnan kanssa kohteiden sopivuuden. Tapahtuman järjestämistä tukivat Taiteen edistämiskeskus, Niilo Helanderin säätiö, Grafia ry, Hiekan säätiö ja Laitilan Wirvoitusjuomatehdas. Tapahtuman järjestelyissä olivat mukana lisäksi Laitilan Kulttuuriseura Walo ja Laitilan Seudun Kuvataideseura.
TURUN MUSEOKESKUS – 35
Mauri Kosonen, Big Blue, 2021. KOY Piispanristi. Piispantorni, Kaarina. Kuva: Raakkel Närhi / Turun museokeskus. © Kuvasto 2021.
TURUN MUSEOKESKUS – 36
Big Blue (Kaarina) y Tilaaja: KOY Piispantorni y Toteutusaika 2018–2022 y Arkkitehti: Heimo Paukkunen y Visuaaliset suunnittelijat: Mauri Kosonen ja Heimo Paukkunen y Valaistussuunnittelu: Mauri Kosonen ja Antti Viertamo/ Turku Energia Urakointipalvelut y Pääurakoitsija: Teräselementti Oy y Taideteoksen lasipainatus: Rakla Oy y Hankkeen taiteilija: Mauri Kosonen Big Blue on taiteilija Mauri Kososen suunnittelema ja KOY Piispanristin tilaama julkinen taideteos entisessä Hartwallin panimorakennuksessa Piispantornissa Kaarinassa. Taidehanke lähti liikkeelle rakennuksen omistajan aloitteesta tehdä julkisivusaneeraus Hartwallin entiseen 1973 rakennettuun panimorakennukseen Piispantorniin. Tilaaja, arkkitehti ja kuvataiteilija suunnittelivat kohteen kokonaistaideteokseksi, jossa taideteoksen teema sekä taiteen ja arkkitehtuurin vuoropuhelu on kokonaisvaltaisesti läsnä. Kohteeseen saneerataan 3300 m2 uudenlaista toimitilaa yrityksille. Hankkeen luonnosvaihe alkoi syyskuussa 2018. Taideteoksen teemaa laajennettiin rakennuksen julkisivuun, sisätiloihin, piha-alueelle sekä valaistukseen, jotka muodostavat Big Blue -kokonaistaideteoksen. Hankkeen arvioitu valmistumisajankohta on alkuvuosi 2022. Kuva-aiheiden toteutustapana on ollut puuväri-akvarellimaalaus ja vedenalaiset valokuvat yhdisteltynä ja painettuna lasiin. Kokonaistaideteos koostuu Big Blue -lasitaideteoksesta, jossa luonnollisen kokoinen, 25 metrin pituinen sinivalas on kohotettu 60 metrin korkeuteen meren pinnasta. Lasitaideteoksen leveys on 26,5 metriä ja korkeus 31,5 metriä. Se on toteutettu 189 lasiruudusta, jotka ovat
kooltaan 1,25 x 3,5 metriä. Teoksen pinta-ala on 835 m2. Pimeän aikaan lasitaideteos ja rakennuksen julkisivu saavat ylleen vedenalaisen, liikkuvan valaistuksen. Piispantornipäärakennus kuvaa valtamerestä leikattua kuutiota. Rakennuksen julkisivu on toteutettu väriä vaihtavasta, ionisoidusta, aaltoilevapintaisesta RST-teräksestä, joka luo vedenpintamaisen vaikutelman julkisivuun. 12,5 metriä halkaisijaltaan olevat vihreät, pyöreät ikkunat luovat akvaariomaisen näkymän rakennuksen sisälle. Viereinen, Cor-Ten teräksellä pinnoitettu ruostepintainen lisärakennus kuvaa rantakalliota. Rakennusten väliin ja sisääntuloon tulee turkoosista lasimurskasta, rantahiekasta ja liuskekivestä toteutettu merenrantamainen näkymä.
Tilaaja, arkkitehti ja kuvataiteilija suunnittelivat kohteen kokonaistaideteokseksi, jossa taideteoksen teema sekä taiteen ja arkkitehtuurin vuoropuhelu on kokonaisvaltaisesti läsnä.
TURUN MUSEOKESKUS – 37
Elina Lahdenperä, Eino-Vakaa, kilpahevonen, 2020. Turun ammattikorkeakoulu. Edu City, Turku. Kuva: KampusART/Vesa Aaltonen. © Kuvasto 2021.
KampusART (Turku) y Tilaaja: Turun AMK ja Turun Teknologiakiinteistöt Oy y Toteutusaika: 2018–2022 y Budjetti: 800 000 € KampusART – Kupittaan kampuksen taideohjelma on taloudellisesti mitattuna yksi merkittävimpiä julkisen taiteen hankkeita Suomessa. Taideohjelman ytimessä on korkeatasoinen, rohkea ja moninainen nykytaide, joka rakentaa Turun AMK:n uuden kampusrakennuksen EduCityn identiteettiä ja lisää Kupittaan kampuksen vetovoimaisuutta. Taideohjelman toteuttajia ovat ensisijaisesti
ammattitaiteilijat. Ohjelmaan osallistuu myös taideopiskelijoita, joita koulutetaan julkisen taiteen ammattilaisiksi. Tähän mennessä osana KampusART-taideohjelmaa on avattu kaksi portfoliohakua ja taidekilpailua Suomessa toimiville ammattitaiteilijoille ja heidän muodostamilleen taiteellisille työryhmille. Molemmissa ammattilaisille järjestetyissä taidekilpailuissa noudatettiin Suomen Taiteilijaseuran kilpailusääntöjä. Taideopiskelijat ovat toteuttaneet teosehdotuksia julkisen taiteen opintojaksoilla osana pedagogista ohjelmaa. Lisäksi keväällä 2021 lanseerattiin myös kansainvälinen mediataiteen kilpailu opiskelijoille. Taidetta tuotetaan EduCityn ulko- ja sisätiloihin. Ensimmäinen portfoliohaku ja sitä seurannut
TURUN MUSEOKESKUS – 38
kutsukilpailu koskivat EduCityn pihakannelle toteutettua ulkoteosta. Elokuussa 2019 käynnistyneen kutsukilpailun taiteilijat valittiin avoimen portfoliohaun kautta. Korkeatasoisia portfolioita saapui 74 hakijalta, joiden joukosta kilpailuun kutsuttiin viisi taiteilijaa/työryhmää. Voittajaksi ja toteutettavaksi teokseksi valittiin Anssi Pulkkisen ja Taneli Rautiaisen teos ”Meanderi (pyörätelineillä)”, joka asennettiin paikalleen lokakuussa 2020. Toisen portfoliohaun ja sitä seuranneen luonnoskilpailun tarkoituksena oli hakea ideoita taideteoksista EduCityn sisätiloihin. Määräaikaan mennessä saapui 119 portfoliota, joiden joukosta marraskuussa 2019 käynnistyneeseen kilpailuun kutsuttiin kahdeksan taiteilijaa. Voittajiksi ja toteutettaviksi teoksiksi valittiin Noora Schroderuksen ”PIQUE-NIQUE”, Stig Baumgartnerin ”Säähavaintoja” ja Shoji Katon ”Kalpa | Kallioperä | Fibroin”. Teokset asennettiin EduCityyn syys-lokakuussa 2020. Tähän mennessä järjestetyt avoimet portfoliohaut, taidekilpailut ja seminaarit ovat mahdollistaneet lähes 300 ammattitaiteilijan ja taideopiskelijan osallistumisen hankkeeseen. Samalla on kehitetty julkisen taiteen prosesseja ja kuratointimalleja sekä tapoja toteuttaa prosenttiperiaatetta. Luonnoskilpailun yhteydessä kokeiltiin uudenlaista julkisen taiteen hankintamallia yhteistyössä Suomen Taiteilijaseuran kanssa, kun taiteilijoilla oli mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti teosideoistaan tilaajan edustajan kanssa. Julkisen taiteen hiilijalanjälkeä selvitetään tiettävästi ensimmäistä kertaa, kun taideohjelman ammattitaiteilijoille on tarjottu mahdollisuus selvittää oman taideteoksensa toteutusprosessin hiilijalanjälkeä. Tätä varten kehitettiin taiteen hiilipäiväkirja, jota voidaan hyödyntää julkisen taiteen ja sen elinkaaren hiilijalanjäljen
laskemisessa ja tuoda sitä kautta taiteen ekologisia vaikutuksia myös laajempaan yhteiskunnalliseen ja taidepoliittiseen keskusteluun. Kupittaan kampuksen taideohjelmaa koordinoi Turun AMK:n Taideakatemia, ja se toteutetaan Turun AMK:n ja Turun Teknologiakiinteistöjen yhteistyönä. Syksyllä 2018 alkaneen taideohjelman kokonaisbudjetti on 800 000 euroa. Taideohjelma päättyy elokuussa 2022.
Tähän mennessä järjestetyt avoimet portfoliohaut, taidekilpailut ja seminaarit ovat mahdollistaneet lähes 300 ammattitaiteilijan ja taideopiskelijan osallistumisen hankkeeseen. Samalla on kehitetty julkisen taiteen prosesseja ja kuratointimalleja sekä tapoja toteuttaa prosenttiperiaatetta.
TURUN MUSEOKESKUS – 39
Annika Dahlsten, Lähde, 2016. Kiinteistö Oy Vaiste. Vaisteen talo, Turku. Kuva: Annika Dahlsten. © Kuvasto 2021.
Vaisteen talo/Lähde-teos (Turku) y Tilaaja: Kiinteistö Oy Vaisteentalo y Taiteilija: Annika Dahlsten y Toteutusaika: 2015–2016 y Painotyö: KLH-Glass, Keuruu y Valaistus: Sähkö-Lehmus, Turku Lähde on turkulaisen taiteilija Annika Dahlstenin suunnittelema julkinen teos, joka koostuu 48 lasilevystä sijoitettuna ikkunoiden alle sekä yhdestä isosta, pystymallisesta lasisesta kuvaelementistä. Lasielementit valaistaan takaa, ja isossa elementissä valo on liikkuvaa. Teos sijaitsee Kauppiaskadun ja Yliopistonkadun kulmassa Turussa. Taidehankkeen lähtökohtana toimivat tavoitteet julkisesta teoksesta osana Vaisteen talon uudistustyötä ja Turun kaupunkikuvan elävöittämistä. Teoksen avulla haluttiin nostavaa rakennuksen omaleimaisuutta
ja kohottaa torin yleisilmettä. Hanke käynnistyi kiinteistöneuvos Heikki Vaisteen halusta elävöittää Turun kaupunkikuvaa. Teos on toteutettu hyödyntäen uusinta digitaalista lasipainotekniikkaa ja valo-ohjelmointia. Rakennuksessa toimii Nordea ja muita yrityksiä. Talon funktio pankkina tulee esiin teoksen värimaailmassa. Värikartta mukailee Suomen markka-ajan viimeisimpiä seteleitä, Erik Bruunin sarjaa. Alkuperäisen rakennuksen joka kerroksen ikkunoissa oli lasimaalauksia. Osa niistä on talletettuna ja esillä Nordean konttorissa. Hanke alkoi syksyllä 2015 teoksen luonnostelulla, josta se seuraavan vuoden tammikuussa siirtyi työn valmisteluun, painotekniikkaan tutustumiseen ja selvitystyöhön. Huhtikuussa suunnittelu talon kummallekin sivulle oli valmis ja kesäkuussa suoritettiin jo koepaino Keuruulla.
TURUN MUSEOKESKUS – 40
IC-98, Khronoksen talo, 2016–. Pöytyän kunta. Pöytäsuontie 368, Pöytyä. Ensimmäinen Lönnström-projekti. Kuva: Vesa-Matti Väärä. © Kuvasto 2021.
Khronoksen talo (Pöytyä) y Tilaaja: Lönnströmin taidemuseo, Rauma y Hankkeen taiteilijat: IC-98:n taiteilijat Visa Suonpää ja Patrik Söderlund y Projektin aikataulu: 2016–2017 y Projektin budjetti: 100 000 € Khronoksen talo on käsitteellinen ympäristötaideteos, joka sijaitsee Pöytyän Ortenojalla. Portittomalla teräsverkkoaidalla suljettu kiinteistö tutkii aikaa ja sen vaikutusta luontoon ja rakennettuun ympäristöön. Taiteilijat lahjoittivat teoksen Pöytyän kunnalle vuonna 2016, ja kunta on sitoutunut säilyttämään alueen ja rakennukset koskemattomina. Kävijöiltä suljettu alue koostuu entisestä asuinrakennuksesta ja pihapiiristä. Aluetta ei hoideta eikä ylläpidetä. Ennen aitaamista tontin rakennushistoria selvitettiin, kasvillisuus ja eläimistö kartoitettiin ja dokumentoitiin. Alue kartoitettiin geologisesti ja arkeologisesti. Vuosisatojen
kuluessa luonto ottaa alueen rakennuksineen haltuunsa. Kiinteistön koskemattomuus pyritään turvaamaan virallisilla luvilla ja sopimuksilla. Kiinteistölle on haettu sekä rauhoitusalueen asemaa (rakennusperinnön suojelusta annettuun lakiin perustuen) että suojelua luonnonsuojelulailla. Kumpaankin hakemuksen Varsinais-Suomen ELY-keskus antoi odotetusti kielteisen päätöksen. Tavoitteena on perustaa suojelualue, ihmisistä vapaa ei-kenenkään maa. Khronos oli antiikin mytologiassa ajan, kuoleman ja uuden elämän jumala. Kun Khronos muuttaa taloon, siitä tulee jumalan asuinsija, ihmisiltä kielletty alue, jota hallitsee puhdas aika. Khronoksen talosta on toteutettu vuonna 2018 virtuaalitodellisuusympäristö, joka pohjautuu kiinteistöstä tehtyihin tieteellisiin tutkimuksiin ja dokumentoi kiinteistöä taiteellisesti, käsitteellisesti ja poliittisesti. Lönnströmin taidemuseo julkisti ensimmäisen avoimen nykytaiteen projektihaun
TURUN MUSEOKESKUS – 41
kuvataiteilijoille 17.4.2015. Hakemusten perusteella Teresia ja Rafael Lönnströmin Säätiön (nykyisin Lönnströmin taidemuseon sr) hallitus valitsi yhteistyössä toteutettavaksi Khronoksen talo -projektin vuosien 2016–2017 aikana.
Prosenttitaidehankinta Apilaniityn päiväkotiin (Laitila) y Tilaaja: Laitilan kaupunki y Toteutusaika 2016–2018 y Taiteilijat: Ann Sundholm ja Oona Tikkaoja y Budjetti: 55 000 € Laitilan kaupunki hankki kutsukilpailulla Apilaniitty-nimisen ulkoveistoksen kesällä 2018 valmistuneeseen Apilaniityn päiväkotiin. Teoksen suunnittelivat ja toteuttivat turkulaiset kuvataiteilijat Ann Sundholm ja Oona Tikkaoja. Taidehankinta valmisteltiin kaupungin sivistyslautakunnassa, jossa sitä käsiteltiin ensimmäisen kerran syksyllä 2016. Hankinta päätettiin toteuttaa kutsukilpailuna, johon osallistuivat Sundholmin ja Tikkaojan lisäksi Maritta Nurmi ja Juhana Tainio. Kilpailuohjelman laadinnassa ja hankkeen läpiviennissä saatiin asiantuntija-apua Suomen Taiteilijaseuralta ja kuvataiteilija Minna Maija Lappalaiselta. Laitilan kaupunki budjetoi hankkeeseen 40 000 euroa, jonka lisäksi hankintaan saatiin 15 000 euron valtionavustus. Taideteoksen valmistamiseen osallistui taiteilijoiden lisäksi Laitilan Nuorisoverstas. Uusi päiväkoti nimettiin taideteoksen mukaan. Laitilan muut prosenttitaidehankinnat on tehty Kappelimäen kouluun vuonna 2012 ja Pähkinäpensaan päiväkotiin vuonna 2020.
Ann Sundholm ja Oona Tikkaoja, Apilaniitty, 2018. Laitilan kaupunki. Apilaniityn päiväkodin piha, Laitila. Kuva: Raakkel Närhi / Turun museokeskus. © Kuvasto 2021.
TURUN MUSEOKESKUS – 42
Turun sähkökirjastoauton taide y Tilaaja: Turun kaupunki/kaupunginkirjasto ja museopalvelut y Toteutusaika 2019–2020 y Taiteilijat: Turun Aninkistit y Budjetti: 8 000 € (auton pintateippaus ja mediateoksen muutokset kohdetta varten) Suomen ensimmäinen täyssähköinen kirjastoauto julkistettiin Turussa vuonna 2020. Kirjastoauto Lieke on taideteos, jossa kohtaavat kaksi eri taidehanketta. Kirjastoauton julkisivuteippaukset ovat Turun Anikistit ryn suunnittelemat. Liekkeen neljä ledikalvopäällysteistä ikkunaa on varattu mediateoksia varten. Tällä hetkellä niissä pyörii Anikistien Näytönsäästäjä-mediateos (2019). Museokeskuksen ajatuksena on vaihtaa kirjastoauton ikkunoihin heijastettavaa teosta muutaman vuoden välein. Kirjastoauton ulkoasun teippauksen ja mediateoksen muutosten hinta oli 8 000 € (alv 0 %), joka maksettiin kirjaston investointimäärärahoista. Kirjastoautohanketta varten Turun Anikisteilta tilattiin mediataideteos ja auton ulkoasun suunnittelu. Anikistit kehittelivät kirjastoauton ulkoasua yhdessä ryhmänä, kunnes he valitsivat Mirka Raasakan suunnittelemaan lopullisen toteutuksen. Samaan aikaan Anikistit työstivät Näytönsäästäjä-nimistä animaatioteosta Turun kaupunginteatterin Taideseinälle. Ajanhallinnallisista syistä Näytönsäästäjäteoksesta päätettiin leikata muunnelma kirjastoautoa varten. Turun Anikistit ry:n jäsenistöstä mediataideteosta ovat olleet tekemässä Lauri Järvenpää, Reetta Halkosaari, Iida-Sofia Kivistö, Tiina Räsänen, Antti Laakso, Mirka Raasakka, Tommi Juutilainen, Lotta Rapeli ja Annika Dahlsten.
Turun Anikistit ry, Näytönsäästäjä-mediataideteos vuonna 2020 käyttöön otetun uuden sähkökirjastoauton ikkunoiden led-kalvoilla, (yksityiskohta). Turun kaupungin taidekokoelma. Auton julkisivuteippausten suunnittelu Turun Anikistit ry / Mirka Raasakka. Kuva: Raakkel Närhi / Turun museokeskus. © Kuvasto 2021.
Turun kaupungin taidekokoelmaan kuuluva teos Näytönsäästäjä (2019) on Taiteeen edistämiskeskuksen (Taike) ja Turun museokeskuksen yhteistyön tulos. Taustalla on pohjan luominen Pikselimuraali-kokoelmalle, jonka idea on lisätä mediataiteen esittämistä kaupunkitilassa.
TURUN MUSEOKESKUS – 43
Halmesmaa x 3: Anu Halmesmaa, Miia Halmesmaa ja Mikko Halmesmaa, Paradise City, väliaikainen teos kesällä 2020. Taiteilijoiden omistuksessa. Fredrikanportaat, Rettiginrinne, Turku. Kuva: Ville Mäkilä / Turun museokeskus. © Kuvasto 2021.
Turun kaunistamisrahaston taidekilpailu y Tilaaja: Turun kaupunki / kaunistamisrahasto y Toteutusaika: 2020 y Taiteilijat: Halmesmaax3, Janne Kujala, Ättnekotnel-työryhmä, Olli Sallinen & Saana Sipilä ja Johanna Sinkkonen & Pia Bartsch y Budjetti: 50 000 € Turun kaupunki järjesti alueen visuaalisten alojen ammattilaisille suunnatun taidekilpailun, joka oli avoinna 4.–24.5.2020. Määräaikaan mennessä saapuneiden ehdotusten joukosta valittiin palkittavat ja toteutettavat hankkeet. Kokonaisuus oli esillä eri puolilla kaupunkia 6.7.–30.9.2020. Turun kesää ja alkusyksyä elävöittämään valittiin 17 ehdotuksen joukosta viisi: Halmesmaax3työryhmän Paradise City -veistos, Janne Kujalan Random Tango -teoksen vanhaa tangoa soittavat puupölkyt, Ättnekotnel-työryhmän
Aurajokea pitkin seilaava Taidelautta, Olli Sallisen ja Saana Sipilän oleskelu- ja piknikryhmät eri puolille kaupunkia sekä Johanna Sinkkosen ja Pia Bartschin yhteisötaiteellinen Aurajoen rannan puihin kiinnittyvä KaiPuu-teos, johon liittyi myös performanssi. Turussa asuville ja työskenteleville visuaalisten alojen ammattilaisille suunnattu taidekilpailu toteutettiin Turun kaunistamisrahaston vuoden 2019 tuotoilla ja sen järjestämiseen oli varattu yhteensä 50 000 euroa. Jokaisen valituksi tuleen ehdotuksen tekijälle myönnettiin 5 000 €:n taiteilijapalkkio ja sen lisäksi 5000 € tuotantorahaa. Toteutettavien hankkeiden valinnassa painotettiin ehdotusten tuomaa kaupunkikuvallista lisäarvoa, käytettyjen menetelmien monipuolisuutta sekä maantieteellistä levittäytymistä eri puolille kaupunkia.
TURUN MUSEOKESKUS – 44
Turun Teknologiakiinteistöjen tilaamat julkiset taideteokset
uuteen rakennukseen hankittiin taidetta lähes miljoonalla eurolla.
Turun Teknologiakiinteistöjen kehittämään tiedepuistoon on 1990-luvulta lähtien kertynyt runsaasti taidetta ihmisten nähtäville. Tiedepuiston kehittyminen taidepuistoksi sai alkunsa vuonna 1995, kun Stiftelsen för Åbo Akademi ja Turun yliopistosäätiö lahjoittivat yliopistoille Carl-Gustaf Liliuksen The World Dance -veistoksen. Sittemmin Tiedepuistoon on ilmestynyt lisää julkisia taideteoksia erilaisten hankkeiden ja kilpailujen myötä. Tiedepuiston tuoreimmassa rakennuksessa EduCityssä taide on integroitu osaksi kiinteistöä alusta lähtien. Rakennushankkeen aikana toteutettiin Turun ammattikorkeakoulun ja Teknologiakiinteistöjen yhteistyönä KampusART-taideohjelma, jossa
Turun Teknologiakiinteistöt jatkavat elävöittämisprojekteja jatkossakin. Teknologiakiinteistöt järjesti 22.1.–25.4.2021 kaikille avoimen haun, jonka tarkoituksena oli löytää taidetta piristämään BioCityn ja DataCityn alla sijaitsevan pysäköintilaitoksen seiniä. Teosten tyyli ja sisältö olivat vapaat, ja valitut taiteilijat ja/tai työryhmät palkittiin kukin 5 000 eurolla, joka sisälsi taiteilijapalkkion ja teoksen toteutuskulut. Haun tuloksena saapuneet 356 teosehdotusta arvioitiin ja asetettiin yleisöäänestykseen anonyymisti riippumatta siitä, oliko teosehdotus jätetty omalla nimellä vai nimimerkillä. Toteutettavaksi valittiin yhteensä 53 teosta 48 taiteilijalta tai työryhmältä.
Aleksi Liimatainen & Mikko Paakkonen, Nimetön, 2016. Turun Teknologiakiinteistöt Oy. Julkinen seinämaalaus BioCityn pysäköintihalli, Turku. Kuva: Turun Teknologiakiinteistöt Oy. © Kuvasto 2021.
TURUN MUSEOKESKUS – 45
Mario Merz, Fibonacci Sequence 1-55, 1994. Turun kaupungin taidekokoelma. Turku Energia Oy:n voimalaitoksen savupiippu. Kuva: Esa L. 2008/Flickr. Lähde. CC BY-NC 2.0. © Kuvasto 2021.
TURUN MUSEOKESKUS – 46
