Puoli vuotta poikkeusoloja

Kirjoittaja: Eelis Vähätalo

Kulunut vuosi on ollut meille kaikille erityinen koronaviruspandemian jyllätessä ympäri maailman. Myös me kohopäät jouduimme tiukan paikan eteen: miten voimme toteuttaa partio-ohjelmaa pandemian keskellä?

Maaliskuun 12. päivänä Suomen Partiolaiset julkaisi tiedotteen otsikolla ”Partiotoiminta toistaiseksi tauolle koronaviruksen takia”. Tiedote laittoi rattaat pyörimään ja lippukunnan hallituksen ylimääräisen kokouksen myötä saimme rajoitusten aikaisen toimintasuunnitelmamme kuntoon. Retket, kokoukset ja koulutukset peruttiin, mutta partiotoimintaa ei suinkaan haluttu laittaa tauolle.

Muutamassa päivässä saatiin venekuntien ja laumojen johtajien kanssa suunniteltua etäkokousten toimintamalli. Nuorten venekunnanjohtajien avulla rakennettiin ryhmille kokousalusta Discordpalveluun. Samaan palveluun siirrettiin myös johtajaneuvostojen kokoontuminen.

Aktiivisten ryhmänjohtajien ja aikuisen tuen johdolla etäkokoukset saatiin käyntiin vain viikon kokoontumistauon jälkeen. Uusi tilanne vaati venymistä jokaiselta: toimintasuunnitelmat menivät lähes kokonaan uusiksi ja partiotoiminnan toteuttaminen etänä vaati erityisen tarkkaa suunnittelua. Huoltajille tiedottaminen, tekninen valmistelu sekä itse kokouksen pitäminen virtuaalisesti oli jotain mitä lippukunnan yli 60-vuotisessa historiassa ei oltu koskaan koettu – ja kaikki vielä niin lyhyellä varoitusajalla.

Ryhmänjohtajat suoriutuivat haasteesta kuitenkin erinomaisesti. Discordissa päästiin opettelemaan niin merenkulkutaitoja, pelailemaan online-pelejä kuin viettämään aikaa yhdessä rakkaan ryhmän kanssa. Kun korona oli sulkenut myös koululaiset neljän seinän sisään, oli partiotoiminnalla erityinen tehtävä olla linkkinä ystäviin, joita ei muuten päässyt tapaamaan.

Koronavirus peruutti myös perinteisen partioparaatin, sudenpentujen Kassiopeian sekä innolla odotetun piirileiri Otavan. Suomen kansan ansiokas toiminta pandemian ehkäisyssä varmisti kuitenkin sen, että partiotoiminnan rajoitteita päästiin purkamaan toukokuun loppupuolella.

Lippukunnan kevätjuhla päästiin järjestämään poikkeuksellisella tavalla kesäkuussa. Ulkona järjestetty tapahtuma oli jaettu sudenpentujen ja venekuntalaisten erillisiin osuuksiin. Turvavälein ja omissa ryhmissä kokoontuen varmistettiin, että poikkeukselliselle keväälle saatiin yhteinen päätös kasvotusten.

Kesäkuussa päästiin käynnistämään myös purjehduskausi iltapurjehdusten muodossa. Muutaman tunnin purjehduksilla nuoret pääsivät pitkän odotuksen jälkeen rautarouvan kyytiin hiomaan purjehdustaitojaan. Todellinen alku kaudelle otettiin heinäkuussa, jolloin alkoivat viikonloppu- ja matkapurjehdukset. Niiden osaltakin jouduttiin turvautumaan ennennäkemättömiin toimiin, kun nukkumapaikkojen määrää rajoitettiin ja hygieniasta jouduttiin pitämään erityistä huolta.

Syksyn tullessa tilanne normalisoitui. Purjehduksia järjestettiin normaaliin tapaan sekä kokoukset alkoivat ulkotoimintaan painottuen kololla ja kirkolla. Syksy saatiinkin vedettyä lähes normaalisti, vain marraskuussa pidetty syysretki typistyi alkuperäisestä viikonloppuretkestä päiväretkeksi. Pandemiatilanteen kiristyessä jouduttiin kuitenkin muuttamaan itsenäisyyspäivän kirkon ja joulujuhlan muotoa eikä kevään toiminnasta ole vielä tämän artikkelin kirjoitushetkellä tietoa.

Kulunut reilu puoli vuotta on osoittanut sen, että partiolainen on aina valmis: myös globaalin pandemian edessä. Keskusjärjestö, piiri sekä erityisesti oma lippukuntamme näytti esimerkillisesti, että partiota voi toteuttaa monin eri tavoin. Vaikka partion ytimen muodostaa ystävien tapaaminen ja yhdessä luonnossa tekeminen, poikkeukselliset ajat muistuttivat meitä siitä että lopulta kyse on vain partiohengen ylläpitämisestä. Voi joko luovuttaa rajoitusten edessä tai keksiä uusia luovia tapoja pitää lippukunnan toimintaa yllä.

Kiitos kuuluukin raskaan työn poikkeuksellisina aikoina tehneille ryhmien johtajille, aktiivisesti kokouksiin niiden muodosta riippumatta osallistuneille pojille sekä tukena olleelle kotiväelle. Yhdessä olemme Kupittaan Henrikinpojat – tilanteessa kuin tilanteessa.