N:o 2/3 /2020 tiistai 22.12.2020
Kannen kuva on joulunavauksesta Punkalaitumella Pietarinaukiolla 29.11.2020
HYVÄÄ JOULUA JA ONNEA V. 2021 KAIKILLE LAITUMELAISILLE JA LEHDEN LUKIOILLE
Tässäkin lehdessä taas rappari roiskii. Puhheenjohtajalla on asiaa. Kaisa kirjoittaa kauppiassuku Pourusta. Sara haukkuu. Saarisen Jukalla on mielenkiintoisaa kerrottavaa. ym.ym.
Turun Punkalaidun-seura r.y. Laitumelainen ISSN 1456-7245
TURUN PUNKALAIDUN-SEURA R.Y. hallitus ja huvitoimikunta 2020
puh.joht. varapuh.joht. sihteeri rah.hoit.
PEKKA VIRTANEN puh: 040 -5910576 PANU HELARIUTTA puh: 044-3306061 LAURI PITKÄNEN puh: 044 5457275 LAURI PITKÄNEN puh: 044 545 7275
Kauniin syksyn kääntyminen kohti pimeintä vuodenaikaa, kaamosta, koettelee väestöä ilman koronaakin.
sekä muina jäseninä:
LIISA NIEMELÄ ANTTI KOSKENTAKA MATTI LEHTINEN VIRPI PITKÄNEN MIRJA HELIN
puh: 040 - 836 5557 puh: 040 - 595 2789 puh: 050 - 547 1784 puh: 044 - 271 8970 puh: 050 - 348 9313
varalla:
RAUNO KOSKI SIRPA SUVINEN
pih: 040 - 546 6009 puh: 040 - 596 3696
huvitoimikunta:
AIMO HAKANEN JUKKA SAARINEN PEKKA VIRTANEN ANNIKKI YLI-KAUPPILA kunniapuh.joht: KULMALA RAUNO PEKKA VIRTANEN toiminnantarkastajat: OSMO KALMARI varalla KATRIINA SYRJÄLÄ
PUHHEENJOHTAJAN PALSTA Eipä olisi uskonut, kun juhannuslehdessä tätä palstaa kirjoittelin, että pandemia yhä päivä päivältä täyttää mediat. Kevään jälkeen kesällä koko Eurooppa halusi nukahtaa kesäyön uneen. Heräämisestä syksyn pandemiakaaokseen tuli kammottava. Ja nyt edessä on Euroopassa pelon talvi.
hipovat puolta tuhatta. Pahimmat alueet ovat pääkaupunkiseutu ja Uusimaa, mihin tuli erityisrajoituksia. Varsinai-Suomessa tilanne on kohtuullisen hyvässä mallissa, vaikka asteikolla olemme kiihtyvässä tilassa.
puh: 050 - 518 2781 puh: 050 -300 0772 puh: 040 - 591 0576 puh: 044 - 203 0545
Keväästä saakka kasaantunut koronataakka alkaa painaa mieltä. Psygologit ovat jo todenneet, että ihmisillä on nyt enemmän huolta ja ahdistuneisuutta. Syksyn myötä henkilökohtaiset murheet painavat normaalin elämän pyörittämisessä. Samoin ahdistaa epävarmuus siitä, kauanko tilanne jatkuu. Varsinkin vanhemmilla elämästä on tullut eristyneempää. Pimeys lisää vielä yksinäisyyden tunnetta ja kun siihen päälle tulee vielä koronan pelko niin on mieli maassa.
puh. 0400 - 826332 puh: 040 - 5910576 puh: 0400 - 215219 puh: 040 - 748 2486
Marraskuun viimeisellä viikolla tätä kirjoittaessani Suomessakin tartuntojen ja sairastuneiden määrät ovat kääntyneet uudelleen kasvuun. Vakavien sairastapausten ja kuolleiden määrät ovat kuitenkin syksyn aikana olleet pienempiä kuin keväällä. Sairastuneet ovat selvästi nuorempia. Mediassa on moneen kertaan todettu, että nuoret haluavat elää kuin mitään ei olisi tapahtunut. Tämän synkimmän kuukauden päiväkohtaiset koronatartuntamäärät ovat kasvaneet ja jo 2
Joudumme viettämään vuoden suurinta juhlaakin poikkeusoloissa. Normaalit joulun viettoonkin kuuluvat tapahtumat ja yleisötilaisuudet ovat peruuntuneet. Perinteinen Brinkkalan parvekkeelta julistettava joulurauha esitetään ilman yleisöä vain kuoron ja soittokunnan ollessa paikalla. Meidän omat jouluperinteemme typistyvät kotoisaan juhlaan läheisten kanssa. Sukulaisjoulujuhlat siirtyvät seuraaviin jouluihin. Tässä tilanteessa on tärkeää muistaa yksinäisiä ja vanhuksia vaikka vain puhelintervehdyksellä tai joulukortilla.
Jouluseimen sanoma Jeesuksen syntymään liittyy monia kauniita, tärkeitä tapahtumia. Niiden sisällys ja symboliikka ovat antaneet ihmisille ympäri maailman lohtua ja toivoa jo yli kahdentuhannen vuoden ajan. Jouluseimi on usein ollut se paikka, millä näitä tapahtumia on kuvattu. Seimen sanoma puhuttelee tänäkin jouluna. Kedolla paimenien kokema enkelin ilmestys ja itämaiden viisaiden tietäjien vaellus tähden osoittamaa reittiä lapsen luo merkitsee meille sekä todellista tapahtumaa että vertauskuvallista viestiä siitä, että niin köyhät kuin rikkaat hiljentyvät joulun sanoman edessä. Italialainen munkki, diakoni ja saarnaaja Franciscus Assisilainen suunnitteli ensimmäisen varsinaisen jouluseimen Italiaan vuonna 1223. Ajatuksen tähän hän sai miettiessään miten voisi parhaiten muistuttaa ihmisiä Vapahtajan syntymästä ja sen mukana tulleesta ilosanomasta. Fransiskaanimunkit rakensivat Franciscuksen johdolla seimeä esittävän rakennelman. Fransiscuksen kerrotaan toimittaneen messun 1223 metsässä luostarin muurin ulkopuolella. Kannettavan alttarin hän oli asettanut seimen yläpuolelle. Seimessä oli heiniä ja sen äärellä härkä ja aasi. Pienimmät lapset uskoivat nähneensä, kuinka Fransiscus haltioituneena nosti elävän lapsen seimestä messun aikana. Vaeltavien munkkien mukana levisi kaunis tapa pystyttää seimi kirkkoihin, omaan kotiin ja ulkosallekin. Aluksi Italiaan ja myöhemmin koko katoliseen maailmaan. Jouluaikaan seimellä tapahtuvat juhlallisuudet ja kansankulkueet liittyvät tähän seimiperinteeseen. Fransiskaanimunkkien kantaman kaavun mukaan heitä kutsuttiin harmaiksi veljeksiksi. He olivat sitoutuneet elämään tinkimättömässä apostolisessa köyhyydessä ja seimen sanoman levittäminen sopi hyvin tähän tapaan. Alkuperäinen ajatus seimirakennuksesta oli korostaa yksinkertaisuutta ja olennaisinta tapahtumaa, lapsen syntymää. Alkuaikoina seimet olivatkin hyvin yksinkertaisia. 1500-luvulta lähtien ruhtinaiden linnoissa alkoivat isännät näyttämään varakkuuttaan rakennuttamalla hienompia kotiseimiä. Niiden loisto kuitenkin loittonee pitkälle meidän sydäntä lähellä olevasta sanomasta. Alkuperäisen mallin mukainen, yksinkertainen asetelma, puhuttelee ihmisen sydäntä paljon enemmän kuin loistokkaat ja kalliit rakennelmat tai ihmis- ja eläinhahmojen suuri määrä. Meille hyvin tuttu tiernapoikien näytelmä liittyy Jeesuksen syntymään ja seimen historiaan mielenkiintoisella tavalla. Sen juuret ovat keskiaikaisessa mysteerinäytelmässä kolmen kuninkaan käynnistä Herodeksen ja Jeesus-lapsen luona. Kolmen kuninkaan näytelmä tuli Suomeen Ruotsin kautta. Alkuun sen nimi oli tähtipojat, kunnes nimeksi muutettiin tiernapojat. Jouluseimi haluaa osaltaan olla auttamassa katselijaa näkemään jouluyön tapahtumat ja siirtymään niiden tapahtumien aikaan. Jouluseimi on paljon muutakin kuin kaunis koriste. Toivotan hyvää joulua ja siunattua uutta vuotta 2021. Petri Paasikallio Seurakuntapastori
Punkalaitumen seurakunta 3
Toivottavasti löydämme sen aukiolle, postimerkin kokoiselle ja junat pysähtyvät. Tuskin? lämpimän joulun sanoman näin pläntille, Aurajoen rantaan. Eihän Mahtaakohan junat ennää päästä poikkeusoloissakin. Ajattelemme tässäkin tilanteessa positiivisesti ja toisiamme kannustaen siirrymme uuteen vuoteen 2021. Toivottavasti uusi vuosi jo antaa tähän aaltomaiseen pandemiaan rokotteen. Toivotaan, että seuraavaan joulun viettoon jo voidaan lähestyä normaalioloissa. Tosin koronan jälkilaskuja saamme hoitaa varmaan kymmenen vuotta niin talouden, työllisyyden kuin myös ihmisten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin raskaina menetyksinä. Kestetään!
ne toiminnot siinä mitenkään pellaa. Eihän sitä Turusa niin pitkälle osata ajatella. Vietäisiin konserttitalo sinne joen alajuoksulle Forum Mariumin ja Linnan väliselle isolle kentälle. Olis tillaa vierailevien soitinrekkojen ja katsojien autojen parkkeerata. Tai sitten linnan toiselle puolen, eikö se satamakin aijota siirtää sinne Pansion nurkkiin. Rapparin silmin kauhistuttavin esitys on, kun isot pojjaat on suunnitelemasa Ortodoksisen kirkon viereen paria korkeaa kerrostaloa. Kai siitä rakentamattomasta torin nurkastakin on maata lohkaistava jotta talot pyssyy pystysä.
Hyvää ja Rauhallista Joulua Entä se ratapihahanke, ko raiteitTeille sekä parempaa Uutta Vuotten päälle rakennettaan ta! elämyskeskus jäähalleineen ja vierelle kymmenkunta korkeaa Pekka Virtanen kerrostaloa. puhheenjohtaja Parkinkentän ympäristöstä puretaan vanhaa rakkenuskantaa ja siihen rakennetaan korkeita kerRAPPARIN rostaloja. Itse kenttä tekojääratoineen aijotaan rakentaa betonikanKUULUMISET nen päälle ja alle tullee varastoja ja parkkitiloja. Näyttää toi rakentaminen nykyään olevan vaikeeta täälä Mennäviikolla sellaistakin jo entisesä pääkaupungisa. Tuntuu, kuului, että linja-autoaseman että tätä kaupunkirakentamista ei ympäristöön nykyisille laituriennää pelasta, ku uusi Turun palo. paikoille rakenetaan myös kerOlis meinaan sitten paikkoja mi- rostaloja. Eihän se mittään haithin pykätä uusia rakennuksia. taa, kun Turusa ei enää ole varsinaisesti matkustajien käytösä linKaavottaja on ny kaikki pienetja-autoasemaakaan. kin puistopläntit kartoittanu ja merkkaa siihen jonkun töllin. Uusi liikennekeskushan on tulosa Poliitikot on kaiken rintarottingil- vajaan 10 vuoden päästä myös la hyväksymäsä. siihen ratapihan puolelle. Kai se nyt sitten suunnitellaan sellaisekToi uusi konserttitalokin väkisin si, että pientavaraliikenne olis ängetään siihen Itsenäisyyden samasa pisteesä mihin linja-autot 4
edes ratapihalle, ku se muuten rakennetaan täyteen. Jaa mutta tuleehan kaupunkiin ratikka. Mennään sillä alkumatka, kun tunnin junnaan hypätään. Mistähän sitä porukkaa Turkuun saadaan kun se Linnanfältin ja Iso-Heikkilän uudet alueet ahdetaan täyteen uusia kerrostaloja. Ihan kauhistuin, kun täsä yhtenä päivänä ajelin siitä ohi. Eikö sielä linnanfältin alueellakin ainakin osa taloyhtiöiden pihanurmikoista ole muutettu viherkatoiksi eli nurmikot ja istutukset tehdään rakennusten katoille. Tämän ajan rakentamisen huomioiden kattojen huopakatot ovat jo tiensä päässä 20 vuoden kuluttua. On siinä sitten mullan kärräämistä remontin alta. Ei voi kuin kauhulla ajatella jotain kattovuodon selvittämistä. No sittenhän yläkerran asunnot ovat hommeessa. Se on sitten oma päivittelynsä nämä nykyiset koulu- ja päiväkotirakennukset ku kaikki on hommeesa. Miksi opettajat ja oppilaat altistuvat? Onkohan taustalla jotain muutakin? Ajatellaans sitä. Muuten se homejuusto on pirun hyvvää joulukinkun kaverina. Maistellaan ja nautitaan nyt vähän erilaisesta joulusta! Hyvvää Joulua ja Onnelista Uutta Vuota tasapuolisesti Teille kaikille! Toivoopi Kallasten rappari p.s. Kesällä museolla Punkalaitumen päivän juhlasa oli kuulema viikatemies Matti Roukka
ISSN 1456-7245 toimitus: Reijo Rantanen puh: 0400 -525 086 Vammalantie 719 31900 Punkalaidun Facebook: Turun Punkalaidun-seura Jukka Saarinen puh: 050 -3000772 Heikki Paloheimo puh: 040 - 757 1259 Pekka Virtanen puh:040 -591 0576 ILMOITUSHINNAT: 1/1 sivua 1/2 sivua 1/4 sivua. Sopimuksen mukaan. JÄSENHENKILÖT; YKSITYISILMOITUKSET VELOITUKSETTA. lehtemme painos 300kpl Painotalo Grano Oy julkaisija: Turun Punkalaidun-seura r.y.
moittinut puhheenjohtajalle, että yritätte siinä jäsenlehdressänne Punkalaitumen murretta vääntää. Tähän puhheenjohtaja oli todrennut, että meillä se on tälläistä “sekasotkua”. Ollanhan sitä maailmaa kierretty enemmän kuin toiset tahkoa!
lasten päivää 28. jouluSIHTEERIN kuuta. Kuningas Kustaa KYNÄSTÄ! III vähensi joulupäivät kahteen katsoen pitkien pyhien laiskistavan ihmisiä. Suomen Silloin ennen… ortodoksinen kirkko viettää joulua samaan aiMiten tämän jutun kaan kuin läntiset oikein aloittaisi? Kaikki kirkkokunnat. ovat kesän ja syksyn säät nähneet ja kokeneet itse Suomessa ja Ruotsissa kukin, eli se ilmoista. joulupukki (nuuttipukki) Koronasta voisi tietysti oli mies, joka pukeutui kirjoittaa, mutta sitä nyt h e d e l m ä l l i s y y s r i i t i n tulee joka tuutista; tele- hahmoksi, pukiksi. Hän visiosta, lehdistä ja joka laittoi päähänsä pukin mediasta. Et voi edes sarvet muuttuakseen sanaapurin kanssa jutella manistisen perinteen ilman koronavirusta. mukaan pukin kaltaisekLiika on liikaa koronas- si. Asuun kuuluivat myös tuohesta tehty sakin. naamari ja nurin käänMistä aiheesta sitä netty lammasnahkaturkoikein kirjoittaisi. Nyt ki. Jouluun kuului vanha välähti, tietysti joulusta. tapa pikkulintujen ruokLaulussakin lauletaan; kiminen. Joulun ohra- tai “koska meillä on joulu”. kauralyhteen tarkoitukLeikkisästi vastaan, että sena oli, että linnut jätperinteisesti joulu katsotävät kesällä viljan rautaan alkavaksi Tuomaan haan. päivästä 21. joulukuuta ja jatkuen Nuutin Perinteisiä joulukoristeipäivään saakka 13 tam- ta oli itse tehdyt himmemikuuta. Monet muista- li ja olkipukki. Oljesta tevat lorut, kuten Tuomas hdyt koristeet tulevat joulun tuopi, paha Nuut- kekristä, sadonkorjuun ti pois sen viepi. Ennen juhlasta. Ensimmäiset tulivat vuotta 1774 vietettiin joulukuuset Suomessa pyhäpäivinä Suomeen 1800-luvun puomyös kolmatta jou- livälissä. lupäivää eli apostoli JoJoulukirkkoon mentiin hanneken päivää 27. jouhyvin aikaisin kuulelukuuta sekä neljättä joumaan jouluevankeliumi lupäivää eli viattomien jatkuu sivulle 13 5
TARINAA KAUPPIAS EINO POURUSTA Kaisa Kirkko-Jaakkola
antoi luvan harjoittaa torikauppaa pihallaan, mutta toritoiminta ei muuttunut säännölliseksi. Läheisyydessä oli myös Mooses Aron teurastamo ja myöhemmin Lounais-Suomen Osuusteurastamon (LSO) vastaanotto ja teurastamo myymälöineen. Kilpailu kiristyi, kun Punkalaitumen Osuuskaupan päämyymälä sijoittui Talalaan, vain kivenheiton päähän Pourun liikkeestä. Osuustoimintaliike ei ollut yksityiskauppiaan suosiossa. Eino Pouru seurasi kaupastaan asiakasvirtoja tarkkaan.
Pourun tila on yksi Sarkkilan kantatiloista. Pourulaiset ovat käyneet kauppaa monessa sukupolvessa Punkalaitumella. Pitäjän ihka ensimmäinen kauppaliike avattiin Vähä-Pourun liikerakennukseen Urjalaan johtavan maantien varteen Sarkkilassa. Ruovedeltä kotoisin ollut ensimmäinen kauppias Paldani siirtyi myöhemmin rakentamaansa Otavan kauppataloon Mäenpäähän. hetkellä 19-vuotias. KuvausSeuraavaksi Vähä-Pourulla ava- paikasta voisi lehden lukijoille si liikkeen Mustialan maamies- järjestää pienen tietokilpailun. koulun käynyt Magnus Sohlberg, jonka äiti oli syntyisin Pourulta. Lopulta Vähä-Pourun isäntä Juho Pouru perusti 1874 liikerakennukseensa kaupan: tästä alkoi Pourun suvun kauppiasura. Juho Pourun kauppaa Sarkkilassa jatkoi hänen poikansa J.L. Pouru. Hän avioitui Kostilan Mäkelän tyttären Anna Stiinan kanssa. Heille syntyi viisi lasta, joista kaksi poikaa, Lauri ja Eino, ryhtyivät kauppiaiksi. Lauri jatkoi isänsä liikettä Sarkkilassa. Eino siirtyi 1924 kauppiaaksi “kaupungille” Talalaan, alkujaan Oskari Hosian perustamaan Napakka ja sanavalmis kauppias toimi kilpaillulla alalla: yksistään sekatavarakauppaan. jo velimies Laurin kaupan sortiKauppatalon kätköistä löytynyt mentti oli hyvin samanlainen, Einon polkupyörälupa kertoo, sekatavarakauppoja molemmat. kuinka pyörän kuljettamiseen Vuonna 1920 koko Punkalaituvaadittiin ajolupa 1910-luvulla. mella toimi noin kymmenen Nimismiehen antama lupa on kir- sekatavarakauppaa. Eino Pourun jattu polkupyöräilijän ja tämän liikkeen tuntumaan oli 1902 rakajoneuvosta otetun kuvan ennettu Punkalaitumen Osuuskääntöpuolelle ja rajattu Turun ja meijeri, jolla oli oma myymälä Porin sekä Hämeen läänien alu- meijerituotteille. 1910 meijeri eelle. Eino Pouru oli luvan anto6
Esko Härkälä on kertonut omakohtaisen tarinan sota-ajalta, jossa äiti lähetti alle kouluikäisen poikansa hakemaan kaupasta hiivaa. Esko-poika hiihti kotoaan joen yli Eino Pourun kauppaan. Hän astui sisälle ja kertoi tiskin takana seisovalle kauppiaalle, että äiti lähetti hiivaa ostamaan. Tuohon kauppias tokaisi “Ei nouse osuuskaupan jauhot meidän hiivalla”. Eskon täytyi jatkaa matkaa tyhjin toimin toiseen kauppaan, arvatenkin osuuskauppaan. Punkalaitumelaisen huumorin kokoelmassa Harmia joka päivälle on kasku samasta aiheesta: Sodan aikana, kun kaikkea jonotettiin, meijerillä oli maitojono ja Eino Pourulla oli hiivajono. Lempisen Viinukin meni suoraan maitojonosta hiivajonoon. Eino Pouru tuli kuitenkin rappusille katsomaan jonoaan. Huomasi siellä Lempisen Viinun ja sanoi hänelle: “Kuules Viinu, ei Humppilan kaupan jauhot nouse meidän hiivalla.”
KORONAKESÄN JA -SYKSYN TOIMINTAA Niinhän siinä sitten kävi, että seuran kesän kaikki suunnitellut retket ja tilaisuudet jouduttiin peruuttamaan. Oliko sitten koronan ykkösaallon taantumista vai kakkosaallon heräämistä, kun saimme joitakin tilaisuuksia pidetyksi loppukesän ja syksyn korvalla. Tässä vielä niistä pientä tarinaa ja muisteloita. PUNKALAITUMEN PÄIVÄ 02.08.2020
Kauppias Eino Pouru perheineen. Kuva: Sulo Uutto
Kotipitäjän nimikkopäivän aamun sanajumalanpalveluksen jälkeen laskimme perinteisesti kukkalaitteen Menneiden sukupolvien muistomerkille kotikirkon kupeessa ja näin kunnioitimme menneitä sukupolvia. Kukkalaitteen laskivat Jukka Saarinen ja Pekka Virtanen. Puhheenjohtaja piti pienen puheen muistomerkillä sadekuuron yllättäessä paikalla olleet. Iltapäivän Punkalaitumen Päivän juhlaan Yli-Kirran Museolla jäsenistöämme osallistui mukavasti ja Vällärin Hilkkakin totesi juhlan lehtihaastattelussa, että Turun Punkalaidun seuran väkeä taitaa olla puolet, jotka juhlan myötä palaavat juurilleen. Tietysti meillä oli erityinen syykin, kun seuramme jäsenen, emeritus professori Aimo Hakasen juuri julkaistun omaelämänkertakirjan “Elämän virtaa” tiimoilta paikallislehden päätoimittaja Juha Aro haastatteli Aimoa. Suomen kielen professorin elämänvirran kulusta saimme kuulla mukavaa tarinaa Juhan haastattelemana. Ohessa kuultiin myös aitoa Punkalaitumen murretta.
Päätoimittaja lehdessään totesikin, että “Hakasen kirjasta voi tuntea hänen elämänsä sykkeen, mutta myös maiseman sielun. Se on syvästi 1928 Veljesten ilmoitukset Punkalaitumen Sanomissa 1929 satakuntalainen. Lähteet: Niemelä-Anttila-Hakanen: Punkalaitumen historia 2. Vammala 1989. Harmia joka päivälle. Toim. Lauri Helariutta. Vammala 1987. Lauri Helariutta: Koittakoon ny. Punkalaitumelaisen yritystoiminnan alkulähteillä. Kokemäki 2009. Esko Härkälän tiedonanto 2020. Valokuvat: Punkalaitumen Museo- ja kotiseutuyhdistys ry.
Päivä jäi muistoihin ja oli taas mukava tavata juhlan merkeissä tuttuja kotipitäjäläisiä. Ja varsinkin nauttia ohrankryynipuuroa ja väskynäsoppaa, vai oliko rusinasoppaa?
VUOSIKOKOUS 02.09.2020 Koronana takia keväällä pitämättä jäänyt vuosikokous saatiin pidettyä Verkahovissa syyskuun alussa. Vaikka ilmoituksissa tiedotettiin, että huolehditaan turvaväleistä ja käsidesiä sekä turvamaskeja on paikalla, niin jäsenistöä oli juuri sen verran paikalla, että kokous saatiin “laillisesti” pidettyä. Tosin eri “virkoihin” tuli valituksi “entiset” ja jopa ei paikalla olleita. Ehkä ei niin suurta vääryyttä tehty, kun ei valituksia ole tullut. 7
Valitettava totuus on, vaikka ei olisi tätä pandemiakaan, että vuosikokoukseen ei saada jäsenistöä mukaan eikä varsinkaan uusia ja nuoria kasvoja. Kohta on edessä seuran lopettaminen tai sitten ennen kokousta laitetaan invataksi kiertämään palvelutalot ja krematorion portit. Hallituksen ja lautakuntien henkilövalinnoissa ei vaihdoksia tullut muuta kuin Kosken Rauno valittiin hallituksen varajäseneksi. Toiminnantarkastajaksi valittiin HTM Osmo Kalmari ja varalle Katriina Syrjälä. Jäsenmaksut päätettiin pitää entisellään eli 20,- ja perheen toinen jäsen 15,sekä yhteisöjäsen 50,- €. Tilit hyväksyttiin yksimielisesti ja vastuuvapaus myönnettiin hallitukselle. Toimintasuunnitelman mukaista toimintaa järjestetään koronatilannetta seuraten.
Tässä kuvassa marjaretkeläiset kokoontuneena Telkun metsästyskodan eteen yhteiskuvaan Kodassa nautittiin marjastuksen Entiselle kotiseudulle tehtiin enpäälle puhheenjohtajan gril- simmäinen retki vuonna 1995 laamat Metsärannan makkarat ja Konatun kellarin maisemiin. Sijälkiruokana nokipannukahveet itä asti on syksyn marjastusretkiä maukkaan pitkon ja kääretortun tehty yhtäjaksoisesti eri puolille kera. pitäjää.
Muisteltiin ja todettiin, että tämä marjastus oli juhlareissu sillä 30 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen marjaretki Turun puoleen ULKOILU-, MARJA- JA SIE- Vahdon Metsästysseuran majalle, ja oppaana oli silloin sieniasianNIRETKI 26.09.2020 tuntija, punkalaitumelaiset juuret Kotiseutuseuran perinteinen omaava, Seppo Huhtinen sienisyksyn ulkoilu- marja- ja sieniret- koiransa kanssa. ki suuntautui tänä vuonna Jalasjoen Metsästysseuran Telkun Kodan maisemiin. Lauantaina kokoonnuttiin ensiksi Punkalaitumen torille Niittäjäpatsaan juurelle, josta jatkoimme matkaa Sadonmaahan.
Kiitos mukana olleille ja suurkiitos Jalasjoen Metsästysseuralle ja Vanttilan Muoville sekä Metsärannan Lihalle. Korona tilanne on muuttanut meidänkin kalenteriamme. Meille kaikille niin tärkeän joulujuhlan olemme joutuneet peruuttamaan Pekka V
Saarisen Ilkka meidät jälleen yllätti, kun toi meille Vanttilan Muovin lahjoittamat iloisen väriset marjaämpärit. Parituntisen marjastuksen jälkeen ämpärit lähes täyttyivät punaisis- Tässä kuva, jossa olemme kokoontuneena kodan sisään Pekan ta marjoista ja muutamalla oli paistamille makkaroille ja nokipannukahville. Muutama sivu ämpärinsä pohjalla suppilovah- eteenpäin, niin löytyy kuva jossa lisää retkeläisiä. veroitakin. 8
Punkalaitumen murretekstit ja Talalan Tötsät koronajoulun hittituotteita! Runoilija Jukka Saarisen uudet murreteksti ovat joulun jälkeenkin punkalaitumelaiset juuret omaaville mainioita tuliaisia ja pikkulahjoja! Niissä on kotiseudun hyvä henki, jolla vaalitaan oman murteen säilymistä.
Talalan Tötsissä on viisi erilaista punkalaitumelaista kuvavaihtoehtoa. Tötsiin on helppo kääräistä murreteksti rullalle ja talteen. Toki tötsän voi täyttää vaikka itse tehdyillä karkeilla tai muilla herkuilla ja siinä voi säilyttää vaikkapa sukkapuikkoja.
Uutuustuotteina on saatavilla myös tekstiilitaiteilija Anneli Keinosen suunnittelemia ja valmistamia runokasseja, joita on syntynyt kuusi versiota neljällä erilaisella Saarisen runolla varustettuna! Kaikkia näitä uniikkeja uutuustuotteita on jouluun saakka saatavilla Punkalaitumella toimivasta KaruShopista sekä runokasseja myös Café Myötätuulesta. Niitä voi myös kysyä suoraan Jukka Saariselta, mielellään sähköpostilla juksaarinen@gmail.com. Murretekstien tarjoushinta on ennen joulua ollut vain 2 euroa kappaleelta ja Talalan Tötsien hinta vain 3 euroa kappaleelta. Runokassien hinta on 20 euroa ja jokaisesta myydystä kassista suunnataan nuorten kulttuurityöhön 3 euroa. Tilauksiin lisätään postimaksu.
9
10
IN MEMORIAM
JURVA KULLERVO KOSKENNISKA 24.09.1936 – 23.10.2020
Syksyn pimeyteen saimme suruviestin. Kotiseutuseuramme pitkäaikaisen jäsenen Jurva Koskenniskan voimat hiipuivat vaikean sairauden alla pihapuun pudottaessa viimeisiä lehtiään. Jurva oli syntynyt Punkalaitumella Jalasjoen kylässä. Jo pienenä lapsena hän muutti isovanhempiensa kanssa Kiikalaan. Siellä koulut käytyään hän pääsi 16 vuotiaana Turkuun Huhtamäkiyhtymän ammattikouluun. Tätä kautta työura aukesi Turussa makeisteollisuudessa. Työuraa kesti Hellaksen ja Leafin palveluksessa 36 vuotta sairaseläkkeelle siirtymiseen saakka. Työnsä ohessa tarmokas mies kouluttautui työteknikoksi ja päätti makeat työnsä osastovastaavana. Tuula puoliso löytyi Turusta -50 luvun lopulla ja avioliittoa kesti 62 vuotta. Perheeseen syntyi kaksi lasta. Työn ja perhe-elämän lisäksi Jurva oli ulkoiluihmisiä. Hän tykkäsi liikkua luonnossa ja hoiteli mielellään piha- ja puutarhatöitä. Ulkoiluharrastuksen piirin hän myös ohjasi lapsensa. Turun Punkalaidun seuraan Jurva liittyi 2000 -luvun alussa ja toimi hallituksessa vuodesta 2008 lähtien. Sihteerin kynää tunnollinen jäsen kantoi 6 vuotta ja sinä aikana syntyi täsmälliset pöytäkirjat. Vuonna 2018 vuosikokouksessa Jurva luopui hallituspaikastaan. Vaikka Jurvalla ei Turun puolen alkuperäisistä “laitumelaisista” ollut kovinkaan montaa tuttua tykkäsivät he vaimon kanssa käydä kotiseutuseuran eri tilaisuuksissa. Rauhallisen miehen juuret olivat Punkalaitumella ja synnyinseutu kiinnosti niin, että he vaimonsa kanssa pääsivät sukututkimuksessa aina 1600- ja 1700 luvulle saakka. Jäsenlehdessämme sihteerin kynän juttujen lisäksi saimme joskus lukea Jurvan kirjoittamia juttuja 1800 -luvun digitallennetuista lehdistä. Mielenkiintoiset jutut olivat Punkalaidunta koskevia. Turun Punkalaidun seura muistaa kiitollisena Jurva Koskenniskan aktiivista ja rauhallista työtä seuramme hyväksi. Suruviesti kosketti syvästi kotiseutuseuramme hallituksen jäseniä. Jurva muistosi ei hiivu vaikka elämänliekkisi sammui. Kiitos Jurva! Jurvaa lähinnä jäivät kaipaamaan puoliso ja lapset perheineen. Pekka Virtanen
puheenjohtaja 11
Kalmariunion Oy Yrittäjien Tilintarkastus HT-tilintarkastaja: Suoritamme sähköistä tilintarkastusta Suomen alueella. Soita 0400215219 tai lähetä sähköpostia osmo.kalmari@kalmariunion.com
Palattiin myös You Tuben välityksellä Eurovisio -tunnelmiin Katri-Helenan kappaleen “Tule luo” välityksellä. Jukka kertoili miten tämä sanoitus syntyi ja muisteli myös itse kilpailua v. 1993 Irlannissa. Jukka soitteli, vanhoilta kasteilta ja CD-levyiltä sanoittamiaan kappaleita ja kertoili niihin liittyviä tarinoita ja juttuja. Uudemmat musiikkituotokset esitettiin puhheenjohtajan läppärin kautta. Saimme myös havainnollisen esityksen miten Matin ja Tepon kanssa on syntynyt menestysiskelmiä. Lauluntekijä antoi myös kuulijoille oppitunnin laululyriikan sana- ja lauserakenteista. Kysyttäessä Jukan sanoittamien laulujen määristä, tähän hän ei pystynyt tarkkaa lukua antamaan, mutta niitä on satoja. Iskelmänik-
JUKKA SAARISEN ISKELMÄSANOITUKSET 13.10.2020 Syksyn pimeyteen järjestimme “musiikki-illan”, voidaan kai jo sanoa perinteisesti. Tällä kertaa Verkahovin yläkabinetissa kuulimme mielenkiintoista tarinaa lauluntekijä Jukka Saarisen iskelmäsanoituksista. Toimittaja Jukka kertoili laulunteon alkuajoista aina tämän päivän musiikin tekemisiinsä.
12
kari on myös itse säveltänyt lauluja esim. Punkalaitumen “Tule kotiin” projektin nimikkokappaleen “Tule kotiin”. Minulle ainakin yksi illan hienoimmista kappaleista oli Jukan Joel Hallikaiselle sanoittama kappale “Rippi risti”, minkä kuuntelimme You Tuben kautta. Musiikki-ilta oli mielenkiintoinen ja kahvituksineen vierähti 2,5 tuntia nopeasti. “Koronapelko” oli varmaan jättänyt jäsenistöä kotiin, kun paikalle ilmaantui kourallinen porukkaa. Kiitos Jukka!
Tasokasta
palvelua VIP-vieraille ja
hääpareille Varsinais-Suomessa. Avaamme sivut pian! www.vipchauffeur.fi ota talteen. Autot BMW 745 Le Xdrive Volkkari Capriolet avoauto 2016
ja Lutherin virsi 21 Enkeli taivaan. Kirkko suhtautui ankarasti henkilöihin , jotka eivät olleet joulukirkossa. Vuosittaisilla kinkereillä poissaolleet saivat ankarat nuhteet. Saunominen jouluna on vanha tapa. Joulusaunassa peseydyttiin ennen joulun viettoa, ja sinne vietiin ruoka- ja juomalahjoja tontulle. Joululahjojen antamista alettiin harrastaan 1800-luvun alussa varakkaissa perheissä. Joulukalenterit
tulivat Suomeen toisen Ohra vaihtui riisiin 1800maailman sodan jälkeen. luvulla. Laatikkoruuat, luumukiisseli ja piTapa käydä hautausparkakut omaksuttiin maalla sytyttämässä talonpoikaspöytiin 1800kynttilöitä sukuhaudoilluvulla ja 1900-luvulla. la alkoi 1900-luvulla ja Joulukinkku syrjäytti yleistyi talvisodan jälkekripässin myöhään. keen sankarihaudoilla ja Vasta 1940-luvulta alpian muillakin. kaen sen haastajaksi tuli Tapa syödä runsaasti kalkkuna. jouluaterialla periytyy Tässä kirjoitelmassa olen muinaissuomalaisilta ja lyhyesti yrittänyt kuliittyy maatalouden kivailla 1800-luvulla ja ertoon sekä talvipäivän1900-luvun alkupuolta. seisauksen tienoilla vieLisää vanhoista jouluisistettyyn valon juhlaan. ta tavoista kirjoittamiAikana, jolloin ruoka sen jätän vuoden päästä tuotettiin itse, mässäily ilmestyvään Laitumelaija lihan syönti jouluna seen luettavaksi, joten ei olivat harvinaista ylellimakeaa mahan täydeltä syyttä. Lipeäkala ja tänäkään jouluna. puuro ovat vanhimpia kansan jouluruokia. Pännän pyörittäjä 13
SEURAN TAPAHTUMAKALENTERI “Koronavuosi” 2020 / 2021 Elämme tällä hetkellä marras- joulukuussa alueellisesti pahimmillaan Covid -19 kiihtymis- ja leviämistilanteessa. Ja toiminnan rajoituksia on uudelleen otettu käyttöön. Tapahtumia ja tilaisuuksia ei voida järjestää. Kotiseutuseuramme perinteinen pikkujoulu 12.12 jouduttiin peruttamaan ja muutkin lähiajan kokoontumiset lykätään tuonnemaksi. Seuraa keväään / kesän ilmoitteluamme Punkalaitumen Sanomat “Seurat toimivat”-palstaa, Turun Sanomat maanantaisin Mielipide-palsta “Yhdistystoiminta”. Turun Punkalaidun seura facebook-ryhmä. PERINTEINEN TARINAILTA Siirretään “tammikuun pakkasilta” keväälle myöhemmin ilmoitettavaan ajankohtaan. VUOSIKOKOUS Pidetään loppukeväästä, jos koronan rajoitustilanne sen sallii. ENTISTEN KUNNON URHEILIJOIDEN TREFFITAPAAMINEN VUOSIKYMMENTEN TAKAA Lauantaina 03.07.2021 Särkän lavalla, (jos jo epidemiatilanne sallii.) Treffataan vuosikymmenien takaa Kunnon rivissä urheilleita kilpakumpaneita mukavan ohjelman, muistelojen ja tanssin merkeissä. Soitosta huolehtii The Vintage Group (entinen yhteiskoulun rautalankabändi), jonka jäsenet olivat aikoinaan myös Kunnon edustuurheilijoita. Esiintymään myös ovat lupautuneet paljasjalkajuoksija / trubaruudi Marti Heikkilä ja maileri / karaoketähti Kari Känkänen. Tilaisuus toimii myös luonnikkaasti koulu- ja serkku ym. tapaamisina. Laittakaa sana kiertämään ja haastakaa kaverit ja tutut mukaan! Nuori urheilijapolvi on myös tervetullutta. Järj. Punkalaitumen Kunto ry ja Turun Punkalaidun seura ry. MUU KESÄN TOIMINTA Palataan seuraavassa jäsenlehdessä, alkukesän korvalla. Tarkkaile toimintaamme seuran face-book sivuilta. Punkalaitumen Sanomat, seurat toimivat palstalta ja Turun Sanomat, yhdistykset palstalta.
myymme matot, kankaat, asut taloustuotteet ja lelut. KAIKKI ALENNETTUUN HINTAAN.
Hyvää Joulua Onnea vuodelle 2021 Paulin kaupan väki 14
VALOKUVAAJA
SULO UUTTO (1902 – 1986) MUISTIINPANOJA VUOSIKYMMENIEN TAKAA Sulo kirjoitti jokapäiväisestä elämänkulustaan ja kokemuksistaan sekä moninaisista teknisistä asioista muistiinpanoja paperilappusille ja sinikantisiin vihkoihin. Hän myös antoi Seurasaarisäätiön lehteen ja julkaisuihin entisajan toiminnoista ja tavoista vastauksia ja kertomuksia. Näistä Sulo on myös kirjoitellut vihkoihin muistiinpanoja. Tässä Sulon Seursaari -museolle kertomaa tarinaa leivästä ja vähän muustakin entisajan toiminnasta. “ KUINKA LEIPÄÄ SYÖTIIN” En muista missä yleisesti olisi syöty pelkkää leipää. Itselläni oli toisinaan ja muillakin leipäpala taskussa, että sitä voi närsystää sellaisissa töissä, joissa tuli sopivia väliaikoja. (esim. elokuorman teossa pellolla). Kuiva leipä pantiin arkipäivinä pöytään kokonaisena, mutta peh-
meä leipä leikattin palasiksi tai lanteita en muista, mutta lapsuudesta asti muistan voikakkoa kasviipaleiksi, ainakin juhlissa. tetun kahviin, myös nisusta ja Mikäli oikein muistan näin vii- korppua, rusileipää harvemmin. paleiksi leikattua leipää enim- Teehen ei kastettu yleensä voileimäkseen pidoissa. Pehmeät leivät pää vaan nisusta tai korppua. viipaloitiin, kuivia voitiin vai tait- Kahviin kastettu voileipä korvataa. Kuivat leivät olivat niin lujia, si aamiaisen ja teehen kastettu että torpparin pojalta vaadittiin nisunen tai korppu illallisen. voiman näyttöä taittaa sellainen leipä käsissään, muuten ei taks- Suolaa ja leipää olen kuullut tarjottavan, mutta en muista nähneevärkkiin kelvannut. ni tätä tapaa käytössä. Minun muistinaikani leipä on syöty vain särpimen kanssa. Erikseen oli nisunen, siitä leivotut Leipää piti saada runsaasti ja lonkat, josta leikattiin pytkyjä, kokonaisena. Se oli talon kunnia. jotka halkaistiin toisinaan ja kui- Leipä ei saanut kesken loppua. vattiin korpuiksi. Molempia Esimerkiksi Penttilän talossa muistan tallimies Laaksosen viekastettiin kahviin ja teehen. neen aterian lopussa 3 – 4 leipää Särpinä käytetyt ruoka-aineet oli- puseronsa povessa hevosille, joilvat suolakala, jos parempaa ei la oli kova työ. Tosin sen vaikuollut. Keitetty ja suolatu liha, tus lienee ollut etupäässä moraasuolakala ja peruna, liha ja peru- lista laatua, sillä hevosia oli kymna, kastike ja peruna, hernesop- menkunta. pa, lihakeitto, kalakeitto ja lihamakkara, makea kiisseli etenkin Lopuksi kirjoitukseensa Sulo oli liittänyt vanhoja kuulemiansa jutkakon ja pullan kanssa. tuja ja tarinoita aina 1920 -luvulVoileipää syötiin vähemmän ras- ta: vaisten ruokien kanssa. Ei katsottu sopivaksi syödä kahta lajia Uotin koukut eli Uolevin päivän seutu oli se aika, jolloin leipävilsärvintä (rasvaista). ja oli vähemmillään hyvänäkin En muista sellaista tapaa, että vuonna; “Tarttis mennä myllyyn erikseen olis pantu suuhun voita kahrella hevosella, muttei oo ja leipää. En muista myöskään yhrenkään perrään pantavaa” nähneeni munavoita käytettävän. Paljon kyllä olen nähnyt ja itsekin “Leipäsusi” oli tavallinen nimieväänä syönyt voileipää ja viipa- tys naisihmiselle, joka ei ollut piika eikä emäntä vaan siltä väleiksi leikattua munaa. liltä. Pelkkä leivän kastikkeita oli silakan suolavesi eli laukka tai sil- Ronski on myös sanonta, että lin suolavesi, joita molempia “paskaa se on raha rukkiisen saatiin ilmaiseksikin kauppiailta. leivän rinnalla”, sanonta nälkäSitä myös kutsuttiin nimellä nap- vuodelta. pavesi. Se oli huonointa särvintä, josta ei ollut nälkä kaukana. Mut- Lopuksi Sulon kuulema runonta parempaa nappavettä oli tuo- pätkä, joka osoittaa, että kyllä reen lihan keittovesi. Näitä ti- leivällekin voitiin olla nuukia, tai 15
lieneekö kysymyksessä köyhyys: Herra varjele ihmisen lasta. Sarkkilan Veisulla palvelemasta ei siälä saa mukko puolen kyrsää isäntä siitäkin syrjät jyrsää Emäntä se pitäjällä piikoja valkkaa Eelanti silakoista päätkin haukkaa. Sulon vihosta “Museo v. 1973” ylöskirjoitti P.V.
Joulurauhaa omalla murteella Turun Punkalaidun -seurassa pitkään aktiivisesti mukana ollut Jukka Saarinen sai sopivasti juuri ennen joulua valmiiksi Punkalaitumen murteella laaditun Joulurauhan julistuksen. Siinä ohessa omalla murteella syntyivät myös jouluevankeliumi, Isä meidän -rukous sekä Köyhälän kaupungin pikkujoulurauhan julistus eli Pimmeen Perjantain julistus. Joulurauhan julistaminen Punkalaitumen murteella kuultiin Saarisen lukemana ensimmäisen kerran Punkalaitumen tämän vuoden joulunavauksessa muun monipuolisen ohjelman aluksi. Pitäjäläisten lisäksi siinä muistettiin myös kaikissa kylissä asuvia. Murretekstien idea juontaa juurensa Turun Punkalaidun -seuran vuoden takaisesta kuusijuhlasta. Siellä luettiin jouluevankeliumi Turun murteella. Saarinen jäi ih-
Kuvassa Jukka Saarinen Pietarin aukion esiintymislavalla, avaamassa Punkalaitumen joulua 29.11.2020 mettelemään, että eikö sitä ole graafinen suunnittelija Marjut Punkalaitumen murteella tehty. Peltola. Kun tekstejä varten tarPuhheenjohtaja Pekka Virtanen vittiin erityisiä säilytyskoteloita, totesi, ettei ainakaan löytynyt viestikapulan näköisiä ja kokoimistään. No, Saarinen ryhtyi sia Talalan Tötsiä, ryhtyi Saarikevään korvalla tuumasta nen suunnittelemaan ja valmistoimeen ja niin syntyi joulue- tamaan niitä. Ennen joulua valvankeliumi Punkalaitumen mur- mistuikin hyvä erä näitä tötsiä viiteella. Ja siinä ohessa ne muut- dellä erilaisella kuvalla varustetkin murretekstit. Saarinen pyysi tuna. Kuva-aiheet ovat Punkalaiapuun samassa seurassa mukana tumelta, lähinnä kirkon ja Yliolevaa emeritusprofessori Aimo Kirran talonpoikaismuseon Hakasta, joka tarkisti tekstien vaiheilta. murreasun. Kun tekstit olivat jo tulleet painosta, selvisi seurakun- Talalan Tötsistä ja murreteksnan arkistoista sekin, että teistä tulikin Punkalaitumella Punkalaitumen murteella on ai- tämän koronasyksyn hittituote. kaisemminkin tehty jouluevanke- Niitä on ollut myytävänä kunnan, liumi. Sen on kirjoittanut joitakin 4H-yhdistyksen ja työpajan vuosikymmeniä sitten Tauno Vi- yhteisessä jouluajan myymälässä ander ja se on tiettävästi ainakin KaruShopissa, joka avattiin kunlehdessä kerran julkaistu. nan monitoimitilan KaruSellin yhteyteen. KaruSelli nimenä viitMurretekstit painettiin tukevalle taa entiseen poliisitaloon, siihen taidepaperille ja niiden graafisen siniseen rakennukseen kirjaston asun loihti Huittisissa toimiva yläpuolella Köyhälän kaupungin 16
nurkalla, viistosti vastapäätä yhteiskoulua. Murretekstien ja Talalan Tötsien lisäksi Saarinen ahkeroi kevään koronan aikaan runokassien parissa. Niitä valmistui Sastamalan Keikyässä työskentelevän tekstiilitaiteilija Anneli Keinosen kanssa yhteistyössä kuudella erilaisella graafisella kuviolla ja neljällä eri runolla varustettuna. Niitä on KaruShopin lisäksi ollut myynnissä myös täksi jouluksi huikean hienon jouluvalaistuksen saaneessa Café Myötätuulessa. Jokaisesta myydystä runokassista Saarinen on luvannut ohjata kolme euroa Punkalaitumen nuorten kulttuurityön tukemiseen. Uusia runopohjaisia tuotteita ei ole pelkästään suunnattu Punkalaitumelle, vaan Saarinen on tehnyt yhteiskoulun nurkalla olevassa Yrittäjätalossa, entisessä terveystalossa, luovia projektejaan paikan päällä kesästä lähtien. Uusia projekteja on ensi vuodellekin suunnitteilla ja yhteistyötä muiden punkalaitumelaisten käsityöläisten kanssa viritellään innokkaasti. Yksi mielenkiintoisimmista tulevista projekteista on Punkalaitumen joulunavauksessakin jo vilahtanut Laitumen Lyhty, jonka suunnittelussa ja valmistuksessa päämestarina toimii entisessä Ekilän Vilpun pajassa nykyisin isännöivä taidetakoja Anssi Kivelä.
TODISTUS TALOUDELLISISTA VOIMAVAROISTA
“Autot ovat voimavaramme” Teemme autoilijoille todistuksia taloudellisista voimavaroista Traficomin vaatimuksesta. Tarkista saatko kauttamme todistuksen ilman, että joutuisit antamaan pankkitakausta tai -talletusta 1 autosta 9000 e ja seuraavista 5000 euroa. Säästä pankkikuluissa!
Soita 0400215219/Osmo Kalmari HT-tilintarkastaja katso myös: www.todistusvoimavaroista.fi MIES JA KOIRA
pysähtyi puiston nurmikolle ja ryhtyi opettamaan koiraansa. Hän käski sitä:"Istu, paikallesi, juokse, hyppää." Jatkuvasti mies antoi uusia käskyjä, joita koiran oli heti noudatettava. Koira totteli nöyrästi, kunnes se ei enää jaksanut ja pyrki makaamaan selälleen saadakseen hetken lepoa. Mutta mies ei tuntenut mitään sääliä. Hän huusi vihaisesti:"Eteenpäin, juokse, mene, istu, muuten saat piiskaa."
Olipa kerran mies, joka hankki itselleen koiran. Koira oli kaksivuotias rottweiler ja sangen älykäs. Kun koira tuli kotiin, mies sanoi sille:"Olen sinun herrasi. Sinun täytyy totella kaikkia käskyjäni nurisematta. Kun käsken 'istu', sinun täytyy istuutua. 'Paikallesi'-käskystä menet makaamaan. Kun huudan 'juokse', sinun on juostava. Kun sanon 'hyppää', sinun on hypättävä yli aitojen ja muurien. Olet- Sitten koiran kärsivällisyys lopko ymmärtänyt sen?" Koira vas- pui. Se juoksi isäntänsä luo ja tasi ymmärtävästi:"Wuff, Wuff." pani oman nuoransa hänen kaulaansa ja ryhtyi taluttamaan häntä Sitten mies lähti käve-lemään ta- ja käs-kemään niin kuin mies oli luttaen koiraansa nuorasta. Hän tehnyt sille. Miehen täytyi nyt 17
toisia ja tulemaan heidän ystävikseen. Vanha intiaanien sananlasku sanoo: Älä tuomitse ketään ennen kuin olet kävellyt yhden mailin hänen sandaaleissaan.
Ukkosenvaaja Pappan naulalaatikossa oli kaksi osaa. Toisessa osassa oli käytettyjä
juosta ja hypätä, ja kun hän ei enää tahtonut mennä eteenpäin, koira murisi hänelle vihaisesti. Kun mies ei enää jaksanut ja pyrki menemään selälleen nurmikolle saadakseen lepoa, koira haukkui:"Toimintaa, eteenpäin, juokse, muuten puren sinua."
rääkkää sinua." Koira antoi miehelle anteeksi ojentaen hänelle tassunsa ja nuoran. Sitten se meni makaamaan isäntänsä viereen nurmikolle. Yhdessä he toi-puivat pian rasituksista. Heistä tuli hyvät ystävät.
Silloin mies älysi, miten huonosti hän itse oli kohdellut koiraansa. Hän sanoi koiralleen:"Sinä olet viisas koira. Sinä olet opettanut minulle, miten ei saa käsitellä eläimiä. Olkaamme tästedes ystäviä. Minä lupaan hoitaa sinua aina hyvin, enkä koskaan enää
On sangen suuri taito eläytyä lähimmäisen elämään. Hänellä on usein toisia ajatuksia, tietoja ja tunteita kuin meillä on. Hän ei aina koe tekojamme ja maailman tapahtumia aivan samalla tavalla kuin me. Vain silloin, kun otamme huomioon sen, voimme oppia paremmin ymmärtämään 18
vääriä nauloja. toisessa suoria ja ukkosen vaaja. Sen pappa oli löytänyt metsästä kuusenalta. Ukkonen oli halkassu sen ja jääny siihen, pappa sanoi että kun ukkonen lyö, siitä lähtee kivinen vaaja joka halkaisee puita jopa kiviä ja voi se tappaa elukoitakin, pappa oli oikein viisas. Pappalla oli paljon työkaluja, oli riismotti, vinkkeli, vintilä, purasin härkähöylä, nuruhöylä, tiksaha, harppi ja meetrimitta, jonka minä vahingossa katkasin, pappa ei antanutkaan piiskaa. Silloin päätin, että kun tulen isoksi ja saan rahaa, ostan pappalle uuden mitan, pitihän jotenkin maksaa. Kaikki sanoivat että pappa on oikein taitava käsistään, ja oli. Minulle pappa teki vasaraan varren, ja samoin pieneen kirveeseen, jossa oli käyrä terä. Kun sahasta katkesi plari, niin seppä teki siihen uuden reiän. Pappa teki pienet sahapuut ja minä sainpienen sahan, sitten pappa teki mulle sukset ja porkat, rähmäkelkan, kaaripyssyn, papupyssyn ja aapisen väliin vyöräystikun. Yritti pappa opettaa minua lukemaankin, kun mummu sanoi että pappa on viisaampi kun pappa on käynyt 2-vuotta kiertokoulua, ja hän vaan yhden,
Jouluruusun tarina
Tässä vielä marjaretkeen osallistuneita ja kun pappa pitää puheitakin. Kyllä mummu kumminkin oli opetustyössä tehokkaampi, mummulla kun oli apuna koivuniemen herra.
Pakkoruokaa
kuuluin niihin. Muistan vieläkin ruokalistan joka oli koko kouluajan sama. Maanantaina kaurapuuroo, kaurat oli litistetty kuorineen, mutta kuoria, niitä sanottiin kaunoiksi, ei ollut pakko syödä, ne sai nostaa lautasen reunalle, mihin ne kaikki ei mahtunu.. Tiistaina oli perunasoppaa, se oli pakko syödä kaikki, opettaja vahti vieressä. Sekin kyllä loppui siihen, kun kerran oksensin lautaselle. Keskiviikkona oli puolukkapuuroo, sitä ei sillon sota-aikana
Kouluruoka on pahaa, sanovat koululaiset, niin oli silloinkin, kun minä menin kouluun 74vuotta sitten. Siinä ei ole tapahtunut mitään muutosta, silloinkin jälkiruoka oli parasta, kalanmaksaöljy, sitä sai eturivin oppilaat, minä jatkuu..s.20
Maria ja Josef valvoivat seimen luona vastasyntynyttä Jeesus-lasta. Kaikki saapuivat kunnioittamaan tuota pienokaista. Toisten takana seisoi pieni paimentyttö arkana ja pelokkaana, ja yritti myös päästä katsomaan vastasyntynyttä. Säärien välistä hän näki olkivuoteella pienokaisen, jonka silmät katsoivat häntä ihmeellisellä katseella. Hän olisi myös halunnut antaa lapselle lahjan, mutta hänellä ei ollut yhtään mitään. Enkeli Gabrien näki tytön surun ja lähestyi häntä. Tyttö kertoi enkelille haluavansa antaa lapselle ruusuja, mutta eihän se talvella ollut mahdollista. He menivät kedolle, Gabrien iski sauvansa maahan ja tapahtui ihme. Koko keto täyttyi valkeista ruusuista. Riemuiten tyttö keräsi essunsa täyteen ihania ruusuja, juoksi kedon yli talliin ja sirotteli ne lapsen ylle, niin että pienokainen peittyi tuoksuviin, valkoisiin ruusuihin. Sitten hän polvistui sydän täynnä hellää rakkautta ja harrasta onnea. ”Nyt minä tiedän, että Messias on tullut. Taivaan enkeli on puhunut minulle ja olen nähnyt kuninkaitten polvistuvan seimen äärelle. Ja olen nähnyt ruusujen kukkivan talviyönä Hänen kunniakseen”, hän sanoi.
19
makeutettu, mutta ei oltu sokeriin totuttu kotonakaan. Korttisokeri meni kaikki vieraitten kahvituksiin, ei sitä lapselle riittäny. Torstaina oli hernekeitto, se oli viikon paras ruoka, siinä oli valkoisia läskinpalasia. Hakeuduin vartavasten niiden tyttöjen pöytään, jotka eivät syöneet läskiä, ne ystävällisesti antoivat läskinsä minulle. Perjantaina oli taas perunasoppaa ja lauantaina kaunasta kaurapuuroo. Tunnen syvää myötätuntoa koululapsia kohtaan, varsinkin niitä, jotka joutuvat lukemaan pakkoruotsia, koska itse jouduin syömään pakkoruokaa. Kouluruokailun juhlahetki oli kun pääsi perunateatteriin. Sai olla pois oppitunnilta, ja pistää perunankuoria plikkojen niskaan. Senkin ilon opettaja uhkas lopettaa, laittaa tytöt ja pojat eri ryhmiin, ei sitä kummatkaan hyväksyny. Kun koulu kahdaltani loppui, muistelin usein kaiholla sitä aikaa, kun sai joka päivä ruokaa.
SARAN HAUKUT No nyt ollaan taas lähellä joulua ja lehden valmistumista. On tämäkin koronan värittämä vuosi lopussa. Korona vaan nei ole hävinnym mihinkä. Kesällä sentäs saimme olla melko rauhassa tästä kaikes-ta tohinasta. Oli monia kauniita aamu-
Kyseistä kirjaa on saatavissa tilauksesta kirjakaupoista! sairastanu o, ja ollaam me muutakin mukavaa Oskarin kansa tehty. Nin noita pyöräilijöitä mää oon kanssa viihdyttäny niitten pyöräilesä tästä ohi. Oon naina juassu mukana tosa meirän airan viärtä, ja siinä kovasa vauhrisa sitten kerran nyrjäytin tov vasemman takareisilihaksen. Oskari sano heti; no sen siittä saa kuv vanha koira ruppee leikkimään nuarta. Nim mää täytij jo 10-vuatta elokuusa. Kyllä seki täsä viä reeraan-tuu. Toi Oskari rupes yhte-nä päivänä leikkaamaan pellistä mun kuvvaani, otti ensi valokuvan ja sittes sem mukkaan tekipellistä, sit kus se rupes sitä maalaan, nin se sano pistän sun noi suupiälet tonne alaspäin, nin et näytä sitte nin kovin kiltiltä. Aika rumasti sanottu, emmää kellekkä mittää pahhaa tee. Sittes se laitto mun pentu kuvan sihe pikkuporttii ja sano; nyn ne luulee ihmiset että meillä on kaks vihasta koiraa. Nys se Oskari sano nettä riit-tää, joten nei muuta kuin oikein hyvEmmää ihan koko kessää sentää vää joulua Teille kaikille. Hau, hau! ja ja hyviä lenkkejä meillä, Kirstikin oli mukanamme, kum me Oskarin kanssa teimme lenkkiä. Mää kun noon semmonen vesielävä, nin sain semmosen hospotin, se ons semmonen ihottuma. Taas se Leena lääkäri tuala Haukankoskella parturoi mua. Nys se leikkas karvan pois mun kaulastani, täytyy sannoo ja kyllä se sen ittekim myöntää ettei häm mikkään parturi o. Leikkelee kuis sattuu ja koloja tulee karvotukseej joka pualelle. Nykkin siinä meni koko kesä kum mää kasvatin ittelleni uutta karvaa. Nii-i hyvä se on teittin ihmisten ihmetellä, meette vaan kauppaaj ja ostatte uuden takin. Sem mää vaas sanon että, jos teitillä sattuu olemaan joku koira kaverina, ja sillä on tuuhee turkki, ni älkää päästäkö sitä plutimaa. Taikka sitte sen turkki pittää kuivata oikein hyväks, oikeir rohtimisella pyyheellä ja ihak kuivaks. Sillai se Leena neuvvo.
20