N:o 1 / 2015 perjantai 15.5.2015
HYVÄÄ KESÄÄ LUKIJOILLE!
Tässä lehdessä jälleen rappari asialla, Panu on mukana ja paljon muuta luettavaa!
Salon Tsasounaan ristit Punkalaitumelta lue lisää muualta lehdessä...
Turun Punkalaidun-seura r.y. Laitumelainen ISSN 1456-7245
TURUN PUNKALAIDUN-SEURA R.Y. hallitus ja huvitoimikunta 2014
puh.joht. varapuh.joht. sihteeri rah.hoit.
PEKKA VIRTANEN puh: 040 -5910576 PANU HELARIUTTA puh: 044-3306061 JURVA KOSKENNISKA puh: 044 2543816 LAURI PITKÄNEN puh: 044 545 7275
sekä muina jäseninä: LAIMI AALTONEN ANTTI KOSKENTAKA MATTI LEHTINEN VIRPI PITKÄNEN
puh: 050 - 5546022 puh: 040 - 5952 789 puh: 050 - 547 1784 puh: 044 - 271 8970
varalla: LIISA NIEMELÄ
puh: 040- 8365557
AILA RANTA
puh: 041 5445554
huvitoimikunta: AIMO HAKANEN JUKKA SAARINEN RAUNO KOSKI PEKKA VIRTANEN
puh: 02 - 2482 781 puh: 050 -3000772 puh: puh: 040 - 5910576
kunniapuh.joht: KULMALA RAUNO PEKKA VIRTANEN toiminnantarkastajat: OSMO KALMARI varalla KATRIINA SYRJÄLÄ
puh. 0400 - 826332 puh: 040 - 5910576 puh: 0400 - 215219
poika, Pärssisen Sakari, vielä huhtikuussa hiihdelleen Porttikallionkin tekolumilla. “Kevät keikkuen tulevi” ja keikuttaa ehkä aurinkoisia ja lämpimiä kevätpäiviä luonnon herättämiseksi. Jos ei kohta ala “britti” -ilmasto lämpenemään, niin taas on vaarassa juhannuksen “pakkasennätys”, viime vuonna oli juhannusaattona Taivassalossa + 4 °C. Kevät on aina toivoa täynnä. Maamies kuten mökkiläinenkin herää ja maata kuopsuttaa uuden sadon toivossa. Se on hienoa, että ihmisellä on aina toivoa. Se ylläpitää elämää. Niin se on tässä kotiseutuseurassakin. Taas oltiin toiveikkaana huhtikuun alussa vuosikokousta pitämässä toivoen, että muutama uusi, varsinkin nuorempi polvi, olisi tullut paikalle. Iltaan oli saatu, “virallisen” ohjelman lisäksi politiikan tutkija Heikki Paloheimo pitämään pieni katsaus silloin lähestyviin eduskuntavaaleihin. Mutta ei vetänyt tämäkään joukkoja paikalle. Vuosikokouksessa nippa nappa saimme hallitus- ja toimikuntapaikat täytettyä pikku pakolla. Niinhän siinä kävi, että pääpiirteittäin entiset jatkavat. Kaikkein murheellisinta on, että sama palstan täyttäjä yhä tätä palstaa täyttää. Ja mikä ikävintä tätä on jo tapahtunut reilusti yli 20 vuotta. Aivan liian kauan.
aurausurakoitsijankin uuden kaluston vekselit pyörivät enemmän kuin koneiden akselit. Tosin sepeliä Joululehdessä tuli manattua syksyn kerkisivät kylvämään kadut ja ja joulun säätä, mutta antoihan se jalkakäytävät täyteen, kun ei muuMutta mennään vuosi kerrallaan ja sääprofeetta meille Turun puolenkin takaan hommaa ollut. jos ei nuoria kiinnosta tällainen kolaitumelaisille sentään hieman Itse näin Lounais-Suomen” hiihtotiseutuhenkinen toiminta, niin sovivalkoista väritystä joulutunnelmaan. niilona” tuli taas sivakoi lla tahkottaan, että “viimeinen sammuttaa valMuuten talvi ei ollut talvi, vaan jotain brittiläiseen talveen viittaavaa tua niin hiihtoputkissa kuin Raision ot”! sateisen harmaata ja sumuista pi- ja Naantalin tekolumilla kuin pohjoisen hangillakin yli 1300 km. Jopa Meitä hyväkuntoisia “hurujahan” meyttä. tuli vielä maaliskuussa käytyä Hami- riittää ja ei muuta kun eteenpäin Talviset riemut olivat melkein teko- nassakin RKL:n hiihtomestaruuskil- sanoi “mummo lumessa”. lumen ja -jään varassa. Varmaan pailuissa. Näyttihän se kotipitäjänkin
PUHHEENJOHTAJAN PALSTA
Elämme mielenkiintoisia aikoja. Tätä kirjoittaessani ovat vaalit vielä edessä ja vallankahvaan neljäksi vuodeksi tarttuvien pestit ovat auki. Osa onnistuu ja osa pettyy, näinhän siinä aina käy. Toivottavasti maa saadaan raiteilleen sekä hallitus ja edustajat tositoimiin. Liian kauan vaalien johdosta on ollut jarrutus päällä.
pailivat ennen vaaleja kaikkea Tyrvään kolme valtuutettua hyvvää maan ja taivaan väliltä. varmaan tällä vaalikaudrella saavat aikaiseksi Sastamalasta Tunnin juna oli kaikkien puolueidren Punkalaitumelle ja edelleen ohjelmasa. En tiedrä mihin sillä tun- Murronharjulle sellaisen penin junalla mennään. Salon ja Tam- ruskorjatun straadan, missä misaaren välille se on nykyään vi- kelpaa nelivetotraktorilla tupikottain pruukannu hajota. Jos ny lapyörin ja ministeriaudrilla tulevaisuudresa päästäisiin vähän ajeltavan. pidremmälle, että ihmiset aamuisin kerkiäisivät ajoissa työpaikoilleen. Poliittista yhteistyötä kaikki peräänkuuluttivat aina viimeiSatama- ja lentokenttäpalveluidren seen vaalitenttiin saakka. toimintoja ovat kaikki edristämäsä, Kovin oltiin samanmielisiä kritarkoittaa varmaan, että täältä pää- ittisistä asioista. Sipilän hallitussisi vähin äänin muuttamaan muualle vastuuseen taitaa tulla oikein työn peräsä. tunkua.
Jarrutusta ei kotiseutuseurassamme ole vaan taas kevään kesän myötä ollaan järjestämässä pientä yhteistä ohjelmaa. Kevään / kesän korvalla käydään yhteisesti linja-autolla kotipitäjään tutustumassa. Tehdään kiertoajelu eri kyliin oppaan välitykParaisten ja Nauvon välistä kisellä ja tutustutaan muihin mielenkiinteätä yhteyttä muutama puointoisiin kohteisiin. Tarkkaile ilmoitlue myöskin oli valmis ajamaan teluamme ja liity mukaan. tulevaisuudesa, palvelisi varmaan mökkiläisiä, eihän Nautitaan Suomen suloisesta sielä ennään muita asukkaan. kesästä ja ladataan akkuja taas Saaristomeren tilaa olivat puopimeään syksyyn. Ollaan kiitollisia lueet valmiita parantamaan ja nöyriä niin kauan kun kotimaan ravinteiden tehokkaalla kierrälipun värit pysyvät sini-valkoisina. tyksellä, taitavat kesämökkiläistenkin huussien päästöt Hyvää kesää Teille kaikille! nyt lopullisesti laittavan järjestykseen. Pekka Virtanen puhheenjohtaja
RAPPARIN KUULUMISET
Elämme edelleen mielenkiintoisia aikoja. Onneksi tv -illat vielä monta viikkoa täyttyvät tästä “hallitusshowsta”. Ennemmin sitä katsoo, kuin näitä iänikuisia ruoka-, laihdutus ja diettiohjelmia tai kaunein koti, mökki ja piha, pientä mökkiremonttia, huvila & huussi, Kaisa ja luksuskodit, hotellit kuntoon yms.
Eiköhän sitä jo kesän korvalla uusi edruskunta ja hallitus muikein mielin pääse loman Pk -yrityksien toimintaedrelly- viettoon. Ja sitten loppukesästä tyksiä ovat kaikki valmiita “puintihommiin” - budjettiriiparantamaan uusien työ- heen! paikkojen luomiseksi. Kyllä nyt yrittäjien askel kevenee ja sor- Oikein Hyvvää Kessää Teille vi laulaa. Työnteko on ihanaa ja kaikille tasapuolisesti! Nauttiulkomaalaisten työperäinen kaa, kohta ne päivät taas lymuutto enemmän kuin toivot- henevät! tavaa. Terveisin Uusiutuvan energian mahdollisuuksia on kehitettävä. Näitä Kallasten rappari “korulauseita” riitti ja taas seuraavasa vaalitaistosa veisataan samaa virttä.
Kansa on puhunut ja pulinat pois. Edruskunta on miehitetty uusilla ja vanhoilla edrustajillamme. Nyt on kansalaisilla taas odrotukset korkealla maan asioidren kuntoon laitosa. Meilläkin täällä Varsinais- Kotipitäjässäkin taitaa vihdoin Suomesa asiat tulevat nyt kun- tieasioisa koittavan uusi aatoon, kun kaikki puolueet lu- munkoi. Pitäjän “senaattori” ja
ISSN 1456-7245 toimitus: Reijo Rantanen puh: 02 - 7675 449 0400 -525 086 Vammalantie 719 31900 Punkalaidun kotisivut: www.reijorantanen.fi/ sähköpostiosoite on: reijo@reijorantanen.fi Panu Helariutta puh: 044 - 3305061 Jukka Saarinen puh: 050 -3000772 Heikki Paloheimo puh: 02 236 3646
Pekka Virtanen puh:02 - 439 8403
ILMOITUSHINNAT: 1/1 sivua 1/2 sivua 1/4 sivua. Sopimuksen mukaan. JÄSENHENKILÖT; YKSITYISILMOITUKSET VELOITUKSETTA. lehtemme painos 400 kpl Painotalo: Multiprint Oy
julkaisija: Turun Punkalaidun-seura r.y.
Vanhan kansan viisaudet ovat vieläkin voimassa! Monet ikäihmisten sanonnat ja kertomat ovat olleet aikojen alusta niin kalenteireina kuin viisauden alkuina.Tässä muutamia vanhoja sanontoja taikoja ja toteamuksia. Tulossa on Helluntai! Silloin kuten muinakin merkittävinä suurina pyhinä on tehty taikoja. Ei tarvita lottovoittoa, jos helluntaiyönä menee
Kuvassa Lauri Pitkänen sai onnittelut yhdistyksen puheenjohtajalta Pekka Virtaselta. Lauri täytti kuuleman mukaan pyöreitä vuosia, mutta toimituksen korviin ei ole kuulunut vuosien määrää. Myöskään ei toimitukselle annettu virallista onnittelu kehotusta. Kaikesta huolimatta Laitumelaisen toimitus uskaltautuu esittämään onnittelunsa näin jälkikäteen ja toivottamaan monia vuosia lisää!
aarnihaudalle, niin sieltä nousee aarre, jos on oikea aika.Kun aarnihautaa tehdään, siihen pannaan haltijaksi jokin elävä, käärme, sammakas,tai mikä hyvänsä. Se tulee sitten puoliyön aikaan. Se saattaa olla vaikka nyljetyn härän näköinen. Silloin pitää vain rohkeasti käydä sen sarviin kiinni, ja kouraan jää suuri kattila rahaa täynnä. Näin on uskottu Tyrväällä. Toinen erittäinen taikojen täyttämä yö on juhannus. Se on varsinkin nuorten tyttöjen aikaa. mutta myös kodin olosuhteita paranneltiin, esimerkiksi ajamalla pois luteita. Lu-
teet ajetaan siten, että kolme yhdeksää lutikkaa pannaan juhannusyönä vesiajolta löydettyyn auskariin ja niille saunan kiukaasta kivenmuruja eväiksi. Auskari pannaan järvelle tuulen vietäväksi minne tahansa. sitten väännetään reikä kolmanteen peräseinän hirten, ja siihen reikään pannaan elävä sisilisko ja leppätappi. Sitten otetaan koira ja kissa vieraiksi miehiksi ja käsketään pois vanhat asukkaat uusien tieltä; sanotaan, että ensimmäiset ovat jo peninkulman päässä. Sitten heitetään huone kolmeksi yöksi autioksi, ja kyllä ne sillä aikaa menevät. >>>>>>>>>>>>
Sihteerin kynästä
sa niitä oli ainakin tunnettuja Il- MUSAA PÄÄSSÄ marinen. Uittamo, Ruissalo ja Hippos myöhemmin myös Peurakallio. Valoisat jo kevätyöt
Kevättä ilmassa, kevättä rinnassa. Alkamassa on jälleen uusi vuodenaika. Luonto herää ja antaa silmäniloa lähes olemattoman talven jälkeen. Täällä etelässä ainakin satoi vettä usein ja pikku pakkasen jälkeistä liukkautta riitti. Kaatumiset työllisti sairaaloiden klinikoita raajojen paketoinnissa.
Sellaista oli silloin, “isä kyllä Joko kutsuu kevättyöt, oli jo lampun ostanut”.
Sipulikukkien piikit pilkistävät esiin ja suuret ihanat Balkanin vuokot puhkeaa kukkaan. Näyttävät Jouluruusu puskat puhkeavat runsaaseen kukintaan, ne kehittävät isot nuput jo joulukuusta alkaen lumen alla. Mustarastaan vihellys siivittää aamuneljältä lehden hakumatkaa laatikolta. Kevään kohokohta on tietysti Vappu, ilon ja riemun karnevaalijuhla, joka ajoituu kevätpäiväntasauksen ja kesäpäivänseisauksen puoliväliin. Nuoruudesta muistu mieleen 50-luku, silloin vappuna puettiin kesävaatteet päälle oli sää millainen hyvänsä. Kylmän ilman sattuessa paleltiin ja kastuttiinkiin. Pikkukengät loskaa täynnä jos ilma heitti räntää. Ensimmäiset ulkotanssilavat aloittivat ja niitä oli useita.
kun ruoho alkaa vihertää
Tulossa on tietysti seuraavaksi kesän monet menot ja riennot. Moneen tapahtumaan tekisi mieli mennä ja ehtiä. Onneksi niistä useat tapahtumat ovat perinteisiä, jos ei tänä vuonna ehdi katsomaan “eukonkantoa” niin seuraavana vuonna sitten. Urheilutapahtumia on myös paljon kesällä varmaan moneen makuun. Itse pidän Jokamies ajoista, ehkä siksi kun yksi lapsenlapsi ajaa kisoja. Jännittävät eduskuntavaalit on sitten ohi ja nyt vaan odotellaan onko seuraava hallitus edeltäjäänsä parempi ja kenen kukkarolta se rahastaa ja mihin ne kerätyt rahat menevät? Erikoista mielestäni oli, että onnistuneella media mainonnalla voitettiin paljon ääniä tällä kerralla
ja pikkulintu visertää?
Joku sävel päässä soi, et siitä irti päästä voi. Sehän onkin, mikäs muu, Kuin : “Portugalin huhtikuu”
Musiikki tää korvaamaton aina seuranasi on, tää talven pimeyden kato sehän onkin KORVAMATO.
Panu Helariutta jatkuu: Tyttöjen paitaa pidettiin ennen kolmena yönä juhannuksen alla muurahaispesässä. Juhannusaamuna paita otettiin pesästä pois, ja tyttö sai pukea sen ylleen kokolle mennessään. Nyt oli tyttö kokolla ollessaan arvokas, lemmekäs ja huomattu.
Seurallamme on jälleen tänäkin vuonna vilkasta toimintaa. Toivomus onkin saada lisää osallistujia mukaan. Tuntuu joskus siltä että kiinnostus on tänä päivänä paljolti vaan läppärit, tabletit ja fasebook, ne etusijalla. Jos tyttö ihaili jotakin poikaa ja tah-
toi tätä rakastumaan itseensä, meni
Kesästä on tulossa lämmin hän salaa juhannusyönä sen pojan Pohtimista riitti missä soitti nauttikaamme siitä ja terveellikodin ruismaahan juoksemaan, niin mielui-nen yhtye? Sana kyllä sestä ulkoilusta. ettei häntä kukaan nähnyt. Kun poikulki kaveripiirissä minne menka söi siitä rukiista tehtyä leipää, hän nään, vaikka ei ollutkaan Jurva. alkoi kaivata sitä tyttöä. nykytekniikan viestintää. Turus**************
SEURAN VUOSIKOKOUS ja
tili- ja vastuuvapaus kuluneesta kaudesta hallitukselle. Jäsenmaksut päätettiin pitää entisellään eli Heikki Paloheimon katsaus 15,- € henkilöjäsen ja yhteisöjäsen 50,- €. Toimintasuunnitelma esitettiin ja hyväksyttiin seuraavan toiKevät on seurojen ja yhdistysten minta kauden pohjaksi. kevät- ja vuosikokousten aikaa. Niin meidänkin seuran vuosikokous Hallituksen puheenjohtajaksi valitpidettiin huhtikuun 8 päivänä Turus- tiin edelleen Pekka Virtanen. Hallisa tutussa paikassa Verkahovin 2. tuksen jäseniksi valittiin Panu Helariutta, Jurva Koskenniska, Laimi krsn juhlakabinetin tiloissa. Aaltonen, Antti Koskentaka, Matti Kokouksen aluksi nautittiin kahvit Lehtinen ja Virpi Pitkänen. Hallija maukkaat voisilmäpullat. Vaik- tuksen varajäseniksi valittiin edelka seurassa oli viime vuonna liki 160 leen Liisa Niemelä ja Aila Ranta. maksanutta jäsentä ja 13 Seuran rahastonhoitajaksi kutsuttiyhteisöjäsentä paikalle oli vaivautu- in Lauri Pitkänen. Valittiin entiset nut vain 7,5 % jäsenistä. Mutta ei toimikunnat eli huvitoimikunta ja lehniin huonoa, ettei jotain hyvääkin titoimikunta. Huvitoimikuntaan paikalla olleille riitti vielä illan päät- valittiin Aimo Hakanen, Jukka teeksi toinen pulla ja kahvi. Saarinen, Rauno Koski. Lehtitoimikuntaan valittiin päätoimittaVirallisen kokouksen avasi seuran jaksi Reijo Rantanen, muut Panu puheenjohtaja. Kokouksen alussa Helariutta, Jukka Saarinen, Heikki vietettiin hiljainen hetki toimikauden Paloheimo ja Pekka Virtanen. aikana keskuudestamme poisnukToiminnantarkastajaksi valittiin kuneiden jäsenten muistoa kunnioOsmo Kalmari, HTM ja varalle ittaen. Katriina Syrjälä. Muissa esille tuleVuosikokouksen puheenjohtajaksi valittiin seuran puheenjohtaja P. Virtanen ja sihteeriksi seuran sihteeri J. Koskenniska. Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteamisen ja esityslistan hyväksymisen jälkeen valittiin kokouksen ääntenlaskijoiksi ja pöytäkirjan tarkastajiksi Virpi ja Lauri Pitkänen. Toimintakertomus kuultiin ja keskustelun jälkeen hyväksyttiin. Tilinpäätös tuloslaskelmineen ja taseineen esiteltiin kokoukselle sekä toiminnantarkastajan lausunto. Tilinpäätös vahvistettiin ja myönnettiin
vissa asioissa keskusteltiin taas kerran miten nuoria saataisiin mukaan toimintaamme. Ehdotettiin karaokeiltaa, netin kautta tiedon levittämistä yms. Myös esitettiin vanhemmille suunnattua älypuhelimen opastusiltaa. Kokous päätettiin puheenjohtajan kiitoksiin asiallisesta kokouksesta.
Virallisen kokouksen jälkeen seuran jäsen politiikantutkija emeritusprofessori Heikki Paloheimo otti puheen haltuunsa ja esitti mielenkiintoisen katsauksen lähestyvistä eduskuntavaaleista. Heikki oli tutkinut ennakkogalluppeja ja tehnyt yhteenvetoja arvioidessaan vaalien tuloksia. Heikki puntaroi myös edellisiä eduskuntavaaleja ja toi mielenkiintoisia asioita esille. Heikin esitykset saivat vilkkaan keskustelun aikaiseksi ja kysymyksiä ja mielipiteitä tulvi Heikin arvioitavaksi ja vastattavaksi. Kiitos Heikille mielenkiintoisesta esityksestä.
ka Virtanen. Kokouksessa luettiin ja hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja sekä samoin vuosikokouksen pöytäkirja, minkä pöytäkirjan tarkastajat olivat allekirjoittaneet. Esityslistan mukaisissa asioissa käsiteltiin tulevaa toimintaa ja päätettiin 22.05.2015 tehdä yhteinen kesäretki linja-autolla kotipitäjään. Ohjelmaa hahmoteltiin ja retken ohjelma lyötiin kiinni pääpiirteittäin. Aikataulua vielä tarkennetaan. Perinteiset kesän ja syksyn ohjelmat päätettiin pitää seuran toiminnassa. Käydään Punkalaitumen päivänä kunniakäynnillä Menneiden sukupolvien muistomerkillä ja myös laskemme kukkalaitteen muistomerkille. Syksyn perinteinen marja-, sieni- ja ulkoiluretki Punkalaitumelle toteutetaan 12.09.2015. Laitumelta lähtöisin -tapahtuma pautui rahastonhoitajana jatka- on vielä suunnittelun alla. Syksyn ohjelmaa muokataan maan Lauri Pitkänen. seuraavissa kokouksissa. Vuosikokouksessa valittiin hallituksen varajäseniksi Liisa Ni- Seuraava kokous pidetään puhheenjohtajan luona Raisiossa emelä ja Aila Ranta. 9.06.2015 klo 18:00. Merkittiin myös toimikuntien jäsenet eli huvitoimikunnassa toimivatAimo Hakanen, Jukka Saarinen, Rauno Koski ja Pekka Virtanen. Lehtitoimikuntaan kuuluvat päätoimittajana Reijo Rantanen ja muina jäseninä Panu Helariutta, Jukka Saarinen, Heikki Paloheimo ja Pek-
HTM -tilintarkastuspalvelut, taloyhtiöt, pk-yritykset - yritysneuvonta ja -välitys - yhtiöiden perustamiset ja - muutokset - kauppakirjojen laadinta, perukirjat ja testamentit Ota yhteys Osmo Kalmari puhelin 0400-215219 sähköposti:osmo.kalmari@kalmariunion.com
HALLITUKSEN JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS Vuosikokouksen jälkeen hallitus piti 21.04.2015 järjestäytymiskokouksen. Kokous valitsi seuran varapuheenjohtajaksi Panu Helariutan. Sihteerinä jatkaa Jurva Koskenniska. Muina hallituksen jäseninä toimivat Laimi Aaltonen, Virpi Pitkänen, Matti Lehtinen ja Antti Koskentaka. Hallituksen ulkopuolisena lu-
koulun alkuun saakka. Vuosisadan alussa laajemmin alettiin kehittämään myös alakansakoulua. Oppivelvollisuuslaki tuli voimaan vuonna 1921. Jokainen suomalainen tuli oppivelvolliseksi sen vuoden syksystä, jolloin hän täytti seitsemän vuotta. Oppivelvollisuuslaki oli itsenäisyyden alkuvuosien merkittävämpiä yhteiskunnallisia uudistuksia. Suurimmillaan kansakoululais-ten määrä oli 1950 -luvun lopulla. Varsinainen peruskouluasetus annettiin 26.6.1970. -luvun alkupuolella. Vuosisadan loppupuolella kirkko ja koulu erkanivat toisistaan ja jo vuonna 1858 annettiin kansakoulua koskeva julistus. Suomen kansanopetus pysyi kuitenkin pitkään 1800 -luvulla lukkarin- ja pitäjänkoulujen, kinkerikuulustelujen ja rippikoulun varassa.
Alustuksen jälkeen muisteltiin yhteisesti ja erikseen vanhoja koulumuistoja. Aimon alustuksessa käytiin myös läpi kaikki Punkalaitumen kansakoulut. Mukanaolijoita oli laajan pitäjän eri koulupiireistä, joten juttua riitti, niin opettajista, kouluruokailusta, kurista, koulumatkoista, -retkistä, kepposista yms.
Vielä 1900 -luvun alussa kirkon johtama kiertokoulu oli laajoilla alueilla yleisin kansanopetuksen muoto, varsinkin maaseudulla. Vuoden 1905 koulujärjestyksen mukaan määriteltiin yläkansakoulun ja opAimo kertoili, että jo keskiajalla pikoulun oppimäärät, jotka periaatjoskus 1300 luvulla opillinen sivistys teessa olivat voimassa aina perusoli läheisessä yhteydessä kirkon toimintaan. Kirjoitustaitoiset ja latinaa osaavat henkilöt olivat papinkoulun käyneitä. Kotoisia opinahjoja keskiajalla olivat luostarikoulut. Suomen tärkein koulu oli Turun katedraalikoulu.
Taas tuli vietetyksi yksi ilta muistoille ja juurille koulumuistojen myötä.
KESKITALVEN TARINAILTA Tammikuun lopulla pidettiin seuran perinteistä tarinailtaa Verkahovin 2 krsn kabinettitiloissa. Iltaan oli mukavasti tullut jäsenistöä muistelemaan kahvikupposen äärellä lapsuuden koulumuistoja. Hienoa, että joukossamme on monen alan osaajia, ja niin saimme emeritusprofessori Aimo Hakasen avaamaan tarinailtamme pienellä aiheeseen liittyvällä alustuksella.
Kiitos mukana olleille! p.s. Ensi talvena jatketaan tarinoita. P.V.
Ruotsin suurvaltakaudella 1600 luvulla alettiin yhä enemmän kiinnittämään huomiota myös kehitystä tukevaan ja edistävään koulutukseen. Ruotsin kieli ja jopa suomen kielikin tuli 1700 -luvun loppupuolella kouluissa osittain käyttöön. Tästä se alkaa puuristin “tienuu” teko, tuntematonta siteeraten. Reijo Kansanopetus alkoi kohota 1800 aloittelemassa ristin valmistusta Tsasounaan. jatkuu takasivulla
Polkupyöräilyä ja isoja rahoja Sota-aikana oli puutetta kaikesta. Polkupyörän renkaita oli vaikea saada. Olen nähnyt sellaisenkin pyöränrenkaan, joka oli koottu muutaman sentin puunpaloista , kun kumia oli vaikea saada. Tällainen polkupyörä piti ajaessa tasaista klopisevaa ääntä tasaista maantietä vasten. Itselläni ei tällaista pyörää ollut, mutta muistan ,kuinka hurjastelin äidin vanhalla pyörällä pelkillä vanteilla , kun kumeja ei ollut.
minua ryöstetty matkalla. Vilkuilin lipojan kanssa suoritimme ajokorkyllä ajaessa ympärilleni ja pidin tin Raumalla samaan aikaan. hyvää vauhtia, etteivät rosvot yllätä. Kerran sillä kävimme Turussa, Homma onnistui. Suomen Pankissa. Isä haki sieltä Kerran jouduin asialle kirkkoher- ison laukullisen kovaa rahaa. Taisi ranvirastoon hakemaan virkatodis- olla Laitumella meijeritilien tuksia. Kun pääsin pappilaan, maksuaika,jolloin kolikoita tarvitsanoin, että isä lähetti minut hake- tiin enemmän. Letukka oli pysäköimaan niitä KIRKONKIRJOJA. ty Turun torille. Siinä Ruotsalaisen Mikonmäki oli virastossa ja kysyi: Teatterin lähettyvillä oli silloin park“Milläs sinä olet liikkeellä?” kipaikka. Kannoimme kahteen mieVastasin,että pyörällä. “Mahrakkos heen rahalaukun Suomen Pankista sää saara niitä pyärän päällä me- torille. Matka ei ollut pitkä, mutta nemään, ne on vähän isoja” Olin laukku painoi kuin “synti”. aika nolona, kun Mikonmäki sanoi, että taitaa olla kysymys virkatodis- Sitten piti käydä vielä kävellen kautuksista eli papinkirjoista. Ne sain pungilla asioilla, mutta laukkua ei heti käteeni ja asia tuli hoidettua. voinut eikä jaksanut kantaa ympäri Rovasti halusi kiusotella pikkupoi- kaupunkia. Se piti jättää autoon. kaa. Laskimme, että autossa oli niin pal-
Polkupyörällä taittui matka Jalasjoen koululta sotilaspoikien harjoituksiin Vartiolaan pitäjälle ja saAla-Jonkalla oli Jalasjoella kinkerit moin Kansanhuoltoon ostokortteja ja olin Mikonmäen kuulustelussa, hakemaan. kun hän kysyi: “Koskas sinä olet Sodan jälkeen, taisi olla vuoden syntynyt?” Vastasin,että en tark1946 alussa, kun Suomessa leikat- kaan muista, mutta se oli kesäkuustiin setelit. Asuimme silloin jo sa Kustaanpäivän aikaan. Sillä pitäjällä ja kirkonkylän raittia tuli selityksellä selvisin ja sain lukusetepaljon ajeltua myös pankkiasioissa. liini asiaankuuluvat merkinnät. Silloinkin oli valtiolla talousongelmia ja sen takia otettiin käyttöön sakset ja leikattiin setelit keskeltä poikki. Puolikkaan arvoksi tuli puolet alkuperäisestä. Pankkitalletukset kyllä säilyttivät arvonsa. Siihen aikaan olin 12 – vuotias ja perheen vanhimpana mukulana sain aika usein pyörällä hoidettavia hommia. Näin jouduin myös setelinpuolikaskuskiksi. Tehtävä oli salainen ja isäni oli sitä mieltä, ettei kukaan aavista, että pojankoltiaisella on selkäreppu täynnä rahaa.Poljin pankista postiin onnellisesti , eikä
jon rahaa,että sillä oli saanut ostettua 20 sellaista Letukkaa , jolla olimme liikkeellä. Otimme riskin, jätimme nahkaisen rahalaukun autoon ja piipahdettiin asioilla.
Lukitussa autossa laukku säilyi ja ajelimme kaikessa rauhassa Punkalaitumelle. Letukka olisi ollut Oppikouluaikana kävin rippikoulun makupala pankkirosvoille, jos oliHuittisissa. Muutaman kaverin sivat tietäneet, kuinka arvokas lasti kanssa ajelimme kesäkuun alku- oli autoon kätketty. puolen Punkalaitumelta Lauttakylään päivittäin 25 km ja pääsimme Juhannuksena “edes”. Vanhoja muistellen Panu Rippikouluiässä pyöräily oli helppo ja ekologinen tapa päästä kulkemaan,mihin halusi. Nykyisillä aamuilla tulee liian herkästi hypättyä auton rattiin. Usein lyhyillä matkoilla pyörä on jopa nopeampi. Chevrolet malli -37 oli auto,jolla opettelin ajamaan ja sillä isän ja ve-
Helariutta
RUNOJA PUNKALAITUMELTA J. Saarisen juhlarunopaketista kotipitäjän 375 -vuotisjuhlassa.
PÄRNISTÖN KIOSKILLA Oikea tienviisari oli ennen.
Siinä kioskilla tuli ehtoo aikaisin
Vampulan sälli pysähtyi tullen, mennen.
vain sille,
Voi, että sillä riitti juttuja
jolla oli kiire
ja kavereita – vieraita ja tuttuja.
toisenlaisille uutisille.
PILSNERIKALJAA KAHVILASSA Pärnistön kahvilan pajatsossa oli harvoin täynnä etu- tai takaressu. Siitä pitivät huolen Keskumäen Lyyti ja Helariutan Hessu. Lyytillä oli nahkainen musta pajatsonpeluukukkaropussi. Hessun pelaamista taas yritti pitää silmällä kirjakaupan Jussi. Jussin salaiseen tupakanpolttoon taisi tulla siellä kahvilassa kerran hetken lakko, kun äkkinäisestä tumppaamisesta kämmeneen kasvoi melkoinen rakko. Kahvilan puolella äijäköörissä vielä sotareissuja kertailtiin ja vilpoista kellaripilsneriä Nikolain erikoiseen, piisinlämpöiseen vertailtiin.
LUOTETTIIN ROKAN ANTTIIN Kun facebookissa eletään aikajanalla, oli elämänmenon suola ja sokeri ennen istua muitten mukana sanalla. Toki Mikonmäen aikaankin väkeä yritettiin patistaa kinkereille, mutta kylän miähet suuntasivat mieluummin vaikka kolperikaljakinkeleille. Ossin Baarissa, Punka-Pirtillä, oli omat tarinansa ja juttunsa, Pärnistön heiluriovien takana moni löysi rintamallakin rinnalla taistelleen tuttunsa. Kiljukaljakin plaskahti mukavasti monen huulilla, oltiin sitten tansseissa Kremlissä, Vartiolassa, Särkässä tai Hynnisen suulilla. Elämän myötä- ja vastamäessä ei pantu isommin hanttiin, täällä luotettiin pitäjälläkin usein nähtyyn oikeaan Rokan Anttiin.
KELPASI ELELLÄ JA OLLA Kirran jonilla mattoja pestiin ja uitiin, talkoilla heinää tehtiin ja elo puitiin. Meijerin sikalan nurkalta madot tongittiin ja Punkalaitumenjoesta isot lahnat ongittiin. Pourun Eino laski nallekarkit paperitruuttiin huolellisesti, aikaa oli elämiseen, vaikka se joskus vähän kesti. Kirkon nurkilla me poijaanklopit usein vetkuteltiin. Jonin tilalle oli tullut riippusilta ja siinä hetkuteltiin. Vartiolan mäessä moni seurasi silmät tapillansa, kun kohti Särkkää marssivat Danny ja Tarva ja se nuori Tapani Kansa. Kesä oli aina, jalassa polvihousut ja inkkaripaita, polkupyörässä Jokisen kalevilta saatu Esson Tiikeri tankkiin -merkki ja ralliraita. Kyllä Punkalaitumella kelpasi elellä ja olla ja voi, miten kukkivat kissankäpälät Emmankalliolla.
KESÄRETKI KOTIPITÄJÄÄN Vuoden 2013 pikkujoulussa suoritetun jäsenkyselyn ja Teidän toiveiden pohjalta on päätetty tämän kevään / kesän korvalla tehdä yhteinen kesäretki linja-autolla kotipitäjään. Retkipäiväksi valittiin ennen varsinaisen kesäkiireiden ja -matkojen alkua perjantai 22.05.2015. Tarkoituksena on tutustua kotipitäjän kyliin ja muihin mielenkiintoisiin kohteisiin oppaan välityksellä. Punkalaidun on laaja pitäjä ja tarkoituksena on aloittaa kierros ensimmäisellä kertaa pitäjän itä- ja pohjoispuolen kylistä. Kotipitäjään ajamme Loimaan ja Ristimäen kulman kautta ja saavumme kotiseudulle Sadonmaan ja Jalasjoen kautta. Ensiksi pääsemme tutustumaan Suomen kauniimpaan kunnantaloon, jossa kunnanjohtaja on lupautunut ottamaan meidät vastaan ja tarjoaa kahvit.
tu; Koosanmaa, Oriniemi, ta, Yliopistonkatu, Turku. Moisionkylä , Liitsola, Pienet matka- reittiohjelHalkivaha. man muutokset kotipitäjä Tämän jälkeen ajamme sä mahdollisia. Vesilahdentietä keskipiIlmoittaudu viimeistään täjälle ja tutustumme ja 17.05.2015 mennessä Jurruokailemme Sarkkilan va Koskenniska p. 044 vanhalla koululla (Kou2543816, sp; lutintti). Sarkkilan koulu on jurva.koskenniska@dnainternet.net museokoulu, v 1874 rakentai Pekka Virtanen p. 040 nettu, maakunnan vanhin 5910576, sp; maalaiskoulu. pekkaj.virtanen@dnainternet.net. Ruokailun jälkeen käveLähde juurillesi tutustulemme ruokaa sulattaen maan tämän päivän kotipikirkkomaan poikki Punkatäjään! laitumen joen yli riippusiltaa pitkin tutustumaan maan suurimpiin, nykyään vielä asuttuun, pappilaan. Iltapäivän päätteeksi Talonpoikaismuseon teemme vielä keskipiperinteinen täjällä pienen kierroksen ja päätämme retkemme PELIMANNIPÄIVÄ Koiramäen talon kahveisiin. Tilaisuus pidetään 9pvä elokuuta klo 13. Tilaisuuteen
Kotiin ajamme Kanteen- ovat tervetulleita kaikki maan kautta Alastarolle ja musisoivat yhdistykset ja sieltä suoraan Turkuun. seurat. Soittajat ilmoittautuvat Kesäretken hinta keittolounaineen, jälkiruokineen ja kahveineen on 35,€ /henkilö. Hinta perustuu väh. 25 – 30 matkalle lähtijää. Suorita maksu tilille: FI 3643090010171684.
Matkaa jatkamme Koskioisten ja Tursan kautta Kivisenojalle. Koskioisilla on mahdollisuus poiketa Metsärannan Lihan lähiruokamyymälään ostamaan Matkalle lähdetään 22.5 maan mainioita lihajalostei- klo 7:45 Länsikeskus, enta. tinen Kodin -1 (Anttila), pääoven edusta ja klo 8:00 Kivisenojalta suuntaamme Kauppatorin ylälaita, kohti pitäjän pohjoisOrtodoksisen kirkon eduspuolen kyliä, Pohjoisseutu-
päärakennuksen salissa Reijo Rantaselle klo 12. Tällaisena pienenä haasteena voisin heittää Panulle, että toisi joukkonsa myös mukaan. Raision harmonikkoja on kovasti odoteltu mukaan. Myös yksittäiset soittajat ja laulajat ovat tervetulleita. Viimevuonna Kosken Harmonikat olivat mukana ja toivotaan heidän saapuvan myös tänä vuonna. ynnä monet monet muut soittajat TERVETULOA! Myös kuulijat olette TERVETULLEITA!
SEURAN TAPAHTUMAKALENTERI Kesä / syksy 2015
KESÄRETKI KOTIPITÄJÄÄN Perjantaina 22.05.2015 lähtö klo 7:45 Länsikeskus, entinen Kodin -1 pääoven edusta, klo 8:00 Kauppatorin ylälaita, Ortodoksisen kirkon edusta, Yliopistonkatu, Turku. Retkellä tutustutaan kotipitäjän kyliin ja nähtävyyksiin. Katso matkaselostus toisaalta lehdestä, “puffi”. Matkan hinta ruokineen ja kahveineen 35,- / henkilö. Ilmoittaudu 17.05 mennessä Jurva Koskenniska p. 044 2543816, sp; jurva.koskenniska@dnainternet.net tai Pekka Virtanen p. 040 5910576, sp; pekkaj.virtanen@dnainternet.net.
HALLITUKSEN JA HUVITOIMIKUNNAN KOKOUS Tiistaina 09.06.2015 klo 18:00 puhheenjohtajan luona, Kaakkurinkuja 4, Raisio.
KAIKKIEN AIKOJEN MAATALOUSNÄYTTELY 04 ja 05.07.2015 Talonpoikaismuseo Yli-Kirralla, Koiramäentalo, Punkalaidun. Ei yhteiskuljetusta, tutustuminen omatoimisesti.
PUNKALAITUMEN PÄIVÄ Sunnuntaina 26.07.2015. Seuran perinteinen kunniakäynti ja kukkalaitteen lasku Jumalanpalveluksen jälkeen Menneiden Sukupolvien Muistomerkillä kotikirkon kupeessa. Osallistumme myös kotipitäjän merkkipäivän viettoon museolla. Tervetuloa! LAITUMELTA LÄHTÖISIN Tilaisuuden suunnittelu on vielä avoin. Ajankohta heinä- elokuun vaihde. Seuraa ilmoitteluamme Punkalaitumen ja Turun Sanomissa. Alustavasti suunniteltu 2pvä elokuuta.
SIENI-, MARJA- JA ULKOILURETKI KOTIPITÄJÄÄN Lauantaina 12.09.2015 klo 10:00 kokoontuminen Punkalaitumen torille, josta jatkamme yhteisesti matkaa metsään kodalle tai laavulle. Seura tarjoaa makkarat ja nokipannukahveet pullan kera. Tervetuloa syksyiseen metsään!!
P.S. Terästäytykää ja yllättäkää Turun puolen nuoret laitumelaiset ja tulkaa mukaan tilaisuuksiimme!!
Laitumella Laulajaiset Liisa Henttinen, hänkin lukorokkeille, kun he lauloivat uutena. Euran Työväen Laul- tuttuja sävelmiä: “Toivotaan, Panu Helariutta Sain jälleen kerran olla mukana todistamassa mahtavaa laitumelaista keväistä kuorolaulun juhlaa. Mieskuoron Kevätlaulajaisissa liikuntahallilla oli taas tupa täysi, niin kuin Punkalaitumella asiaan kuuluu, vaikka oli äänestyspäivä. Eduskunnan kasaaminen tasavaltaan jätettiin illaksi ja nautittiin kuorojen vaihtelevista lauluista. Liput liehuivat vaalien takia, mutta yhtälailla ne juhlistivat tätä musiikin uljasta tapahtumaa . Koska Turun Punkalaidunseuran kaikki jäsenet eivät olleet paikalla, niin kerron muutamalla sanalla omia tunnelmiani tilaisuudesta. Mieskuorolla oli uusi johtaja Petri Bondfolk ja Pihlajanmarjoille antoi tahtia Pirkko-
ajat olivat vierailemassa Kati Issakoffin johdolla. Toki paikalla oli myös herra Ahvenus, joka vihjaisi ennen konserttia minulle, että hänellä on helpottunut olo, kun nyt ei itse tarvitse olla puikoissa. Tosin hän pisti parastaan kuoron eturivissä. Hän on tainnut olla noin parikymmentä vuotta (32) taiteellisena johtajana.
toivotaan” ,” Leijat “ja “Letäjän pöika”
Euralaisten vieraitten viidestä laulusta jäi mieleeni “Kun paljon antaa”. “Poika varjoisalta kujalta” ja “ Äänesi mä kuulen”
Väliajalla hörpättiin kuoron naisten kiehauttamat pullakahveet, mikä muutamalle Kaikkia kuulemiani lauluja en sadalle hengelle oli melkoitässä luettele, mutta totean , nen urheilusuoritus. että Paavolan Mieskuoromarssi aloitti tilaisuuden.Sen sanoittajan ääntä olen pik- Juontajan Satu Ahvenuksen kupoikana sattumalta kuullut mielestä Mieskuoron laulakotona. Sibeliuksen kunni- mat neljä laulua olivat aksi oli aloituksessa kolme säveltäjämestarin laulua, jot- selvästi naisille tarkoitettuja. ka kuoro esitti erityisen soin- “ Hän kulkevi kuin yli kukkien” “Yksi ruusu” “Lennä nukkaasti. mun lempeni laulu” ja aikaPihlajanmarjojen hienot esiintymisasut toivat väriä lau-
miesten “Iltatuulen viesti”. Bondfolkin perheorkesteri Villen mummo Satu tulkitsi asian ihan oikein. säesti ansiokkaasti useita lauluja konsertissa. Lopuksi kaikki kuorot kokNyt kiekkokansa nauraa sille, oontuivat portaille laulamaan Luottavaisin mielin Punkalai- Kun vitsin murjas Niemis- Ville. yhdessä “Suviserenadi” tumen Mieskuoro voi jatkaa Muutti Tapparasta Lukkoon, “Pohjolan yö” ja “Pääsi rin- toimintaansa mutta suu ei mennyt tukkoon. nallein painuu” “Finlandia” loppulauluna Ei vaiennut kuin lammas Kukaan ei sentään nukahta- päätti hienon kosertin. vaikka puuttuu etuhammas, nut näihin hienoihin säveliin, Päätöskukat ja yleisön run- hymy irtoo tullen-mennen, vaan yhteislauluna Bondsaat aplodit antoivat uskoa niin kuin Tapparassa ennen. folkin reippaasti johtaessa siihen, että Punkalaitumella Tarina se on kai tuttu kaikui Suvivirsi. Raikas kesä kuorolaulu elää ja kukoistaa mummelista tämä juttu, on tulossa! uudenkin johtajan toimiessa jonka Ville ulos antoi luotsina. kansan kuultavaksi kantoi: AIKA AIKAA KUTAKIN
Viereinen kuva on kevään laulajaisista. Yleisöä oli jo kuvaa otettaessa paikalla runsaasti, kuten kuvasta näkyy. Ja tyhjät eturivin tuolitkin täyttyivät ennen konsertin alkua!
mummo kertoi tietenkin. Näinhän mummo sitä mietti, kun pääsiäisen pyhät katiskassa vietti. Panu
Salon Tsasounaan ristit Punkalaitumelta Hieman yli vuosi sitten minulta kysyttiin josko tekisin Salon Tsasounaan uudet ristit, vanhat olivat saanet vettä ja ulkokuori halkeillut, joten tsasounan 25vuotis juhliin olisi hyvä saada uudet kupariset ristit. Siitä se alkoi, marssin Ekilän Vilpun luokse ja aloin juttelemaan asiaa hänelle. Vilppu innostui kovasti, ja vaikka ikääkin on jo kunnioitettavat, tänä vuonna 88-vuotta, niin mieli teki jälleen kuparisepän hommiin. Ja ennenkuin minä ehdin hankkimaan puutavaran, niin Vilppu oli jo käynyt netissä tutustumassa tsasounaan ja suunnitelmat pyörivät jo päässä ja osittain paperillakin. Tosiaan puutavaran saanti ei ollut aivan yksinkertaista, sen tuli olla Siperian lehtikuusta. Yksi paikka Turussa oli, josta sitä löytyi ja sielläkin vain senverran mitä puuosiin tarvittiin. Saatuamme Salon ort.seurakunnalta piirustukset ristien koosta, alkoi Vilppu piirtämään sipulin kaistoja, 8 kaistaa sipulia kohden ja pikku pallot sen lisäksi. Monet olivat ne pahvisuikaleet jotka Vilppu teki, esivalmistellessaan molemmat
Kuvassa Vilppu Ekilä ensimmäisen valmistuneen ristin takana sipulit.ja pallot. Minä puolestani aloin laskemaan poikkiristien kulmia ja mittoja sekä silppuamaan puutavaraa. Kun ristit olivat erikokoiset, piti kumpainenkin suunnitella erikseen. Vilppu oli parsinut kasaan kumpaisenkin sipulin kun minä menin puuristieni kanssa hänen luokseen ja aloimme yhdessä päälystää niitä. Kuvassa yllä torniristin asennus käynnissä, Reijo asettelee ristiä paikoilleen ja nosturin kuljettaja yrittää pitää koria paikoillaan. Vasemassa kuvassa isä Ion Durac auttamassa Teppon kanssa torniristiä nousuun. Hieman aiemmin isä Ion oli siunannut ristit pirskottamalla pyhitettyä vettä niiden päälle. Sitten on juhlan aika. 14.9.2014 SALON PYHÄN RISTIN TSASOUNAn 25-juhlapraasniekka ja me olimme mukana kutsuttuina vieraina. Viereisessä kuvassa tekijät praasniekassa kuvattuina, vasemmalla Vilppu Ekilä, Reijo Rantanen ja kaiken takana on nainen, Kirsti Rantanen ja oik. Teppo Rantanen. Jälleen on saatu kokea jotakin uutta ja mahtavaa. Reijo