N:o 1 / 2011 tiistai 17.05.2011
Hyvää kesää kaikille lukijoille!
Särkkä kesän kohtaamispaikka! Katso sisäsivuilta! Tässä lehdessä taas paljon uutta: Antti Einarinpoika on jälleen asialla. -Rapparikin on päässyt sivuille. -Tietysti puhheenjohtaja kommentoi seuran tapahtumia. -Eikä kylmäksi jätä Panukaan.
Joulutähtikin voi Suomessa ryhtyä kukkimaan. Pääsiäisen tienoilla valon ja yön tasapaino on sille sopiva.
Turun Punkalaidun-seura r.y. Laitumelainen ISSN 1457-0157
TURUN PUNKALAIDUN-SEURA R.Y. hallitus ja huvitoimikunta 2010
puh.joht. varapuh.joht. sihteeri rah.hoit.
PEKKA VIRTANEN puh: 02 - 439 8403 PANU HELARIUTTA puh: 044-3306061 TARJA KUUSELA puh: 050 4430 411 LAURI PITKÄNEN puh: 044 545 7275
sekä muina jäseninä: LAIMI AALTONEN ANTTI KOSKENTAKA MATTI LEHTINEN VIRPI PITKÄNEN
puh: 040 - 5952 789 puh: 040 - 5952 789 puh: 050 547 1784 puh: 044 271 8970
varalla: JURVA KOSKENNISKA LIISA NIEMELÄ huvitoimikunta: PIRKKO ANTTILA-VUORI AIMO HAKANEN SEIJA KORVENTAUSTA MARKKU VUORI kunniapuh.joht: KULMALA RAUNO KORVENTAUSTA ANTTI
puh: 02 - 438 6661 puh: 040- 8365557 puh: 02 - 4397 787 puh: 02 - 2482 781 puh: 0400-617 685 puh: 02 - 4397 787 puh. 02 - 246 1100 puh. 0400-617 685
toiminnantarkastajat: OSMO KALMARI varalla
puh: 0400 - 215219
KATRIINA SYRJÄLÄ
puh: 02 - 4329 462
Tätä kirjoittaessa, vaalipäivänä,
PUHHEENJOHTAJAN lumet ovat jo pelloilta kadonneet. PALSTA Varjoisilla tienposkilla ja metsässä
mottaa. Kymmeniätuhansia ihmisiä on menettänyt kotinsa ja toinen mokoma on joutunut ydinvoimalan ympäristöstä muutamaan pois. Puhumatakaan niistä määristä jotka ovat kuolleet hautautuessaan mutavallien ja kaiken rakennusroinan alle. Osaa ei vieläkään ole löydetty, ei ole pystytty menemään voimalan lähialueille ydinsaasteen vuoksi. Saatikka sitä murhetta, mikä vasta vuosien päästä selviää ja osataan kohdentaa tähän hirveään tapahtumaan. Tämä on Japanin kansalle vuosikymmenien murhe! Kovin on myös sotaiseksi välimeren etelärannat muodostuneet. Kansannousua on useassa maassa koettu ja johtoa vaihdettu tai vaadittu vaihtumaan. Yksi päällikkö, Gaddafi, ei ihan valtaistuintaan sovinnolla luovuttanutkaan. Täysi sotahan siitä alkoi, kun Nato -liittoutuma alkoi pokkuroivaa johtajaa laittaa järjestykseen. Kovin tulee kalliiksi liittoutuman jäsenille, kun lentokiellon ensi päivinä Gaddafin ilmavoimien tuhoaminen maksoi n. 800 miljoonaa dollaria. Yksi Tomahawk ohjus maksaa n 1,5 miljoonaa dollaria. Operaation alkuaikoina niitä on jo keritty ampua Libyaan n. 250 kpl. Laskekaa näitä ja miten kauan siellä riehutaan, tulee vaan mieleen, onneksi ei olla vielä Natossa.
vielä saappaanvarren verran on likaista lunta. Pikkukengillä kyllä Joulun lehdessä toivoin joulutunnel- pääsee kansalaisuusvelvollisuuten- On sitä talven ja kevään korvalla maan lumisia maisemia ja niinhän sa täyttämään ja vaalijuhlissa rie- mukaviakin uutisia saatu lukea, jos sitä lunta saatiin. Toinen talvi perä humaan, kenellä siihen on aihetta. vaikka ajatellaan kotipitäjämme perään oli täällä etelässäkin todelnäkökulmasta. Uutiskynnyksen la kuin ennen vanhaan. Ja sekin ylitti, aina valtakunnan isoja lehtiä Kovin on maailmaa koeteltu viime piti paikkansa, että maantiet, kadut myöden, kun Punkalaitumen kunlehden ilmestymisen jälkeen. ja rautatiet olivat kaaoksen alla ta osoitti arvostusta työntekijöitään Japanin maanjäristykset ja ydinkuin viime talvena. Katsotaan ensi kohtaan päättämällä 115 euron voimalaonnettomuus ovat jotain talven “kasvihuoneilmiöt” ja ihmekannustuslisästä 132 työntekijälle. sellaista, ettei tällä maailmantellään minkälainen talvi ottaa valKoko maassa ei kuntakentältä kolkassa osaa todellisuutta hahlan. varmaan löydy montaa kuntaa, jot2
ka näin olisivat kannustaneet työntekijöitä. Hieno ele, vaikka summa ei järin suuri olekaan, kun ottaa huomioon, että verottaja tästäkin raapaisee oman osansa.
johtajan valinta Hämeenkyrön kun- SEURAN VUOSIKOKOUS nanjohtajaksi. Lieneekö uutinen ja negatiivinen vai positiivinen, sen JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS varmaan jokainen kuntalainen sitten puntaroi omissaan. Edessä on uuden kyläpäällikön valinta, ei Uutiskynnyksen on myös ylittänyt muuta kun hakemukset vetämään! Seuran sääntömääräistä vuosikosuunnitteilla oleva Punkalaitumen kousta pidettiin huhtikuun puolen oma tositv -sarja. Punkalaitumesta Mielestäni kotikunnan onnistuneet välin paikkeilla Ravintola Verkakertova televisio-ohjelama val- “sloganit” ovat myös luoneet kun- hovin tiloissa aluksi pullakahveita takunnan verkossa, MTV 3, olisi nasta positiivista kuvaa ulko- hörppien. pienelle, itsenäiselle, kunnalle lot- puolisille; Jäsenistöä oli paikalla juuri sen tovoitto. Jos ohjelma-aika yhteensä liki 3 tuntia, 8 jaksossa, on “PUNKALAIDUN - ihanan verran, että laillisuus täyttyi ja eri kaavailuissa mitoissa se on jo e- keskellä”, “Pitäjä tarinoita tulvil- vakansseihin saatiin valituksi toimihenkilöt. nemmän kuin saduissa osataan laan”, odottaa. Toivottavasti rahoitus löy- “TARPEEKSI KAUKANA Vuosikokouksen avasi seuran putyy ja sadusta tulee totta. Kunnan SIKSI IHANAN KESKELLÄ” heenjohtaja Pekka Virtanen markkinoinnin ja tunnettavuuden toivottaen läsnäolijat tervetulleikkannalta oma tv -sarja on todella Nyt myös Turun puolen laitumesi. mahtava juttu. laiset ottakaa kesän matkasuunnaksi kotipitäjä, Punkalaidun. Vii- Perinteisesti kokouksen alussa vieIloista kerrottavaa on myös kun- meistään muistatte, ja lähdette mutettiin hiljainen hetki kunnioittaen nan isillä ollut viime vuoden tilin- kaan seuran syksyn ulkoilu- ja toimintakauden aikana keskuupäätöksestä. Useamman tappiol- marjaretkelle kotipitäjän maisedestamme poisnukkuneita jäseniä. lisen vuoden jälkeen kunnan talous miin. viime vuodelta näyttää reilusti Varsinaisen kokouksen puheenpositiivista tulosta, tosin valtiono- HYVÄÄ KESÄÄ KAIKILLE ! johtajaksi valittiin kokouksen suudet ovat sitä hyvin pönkittäneet. avaaja ja sihteeriksi valittiin Antti Terveisin Korventausta. Kokouksen lailliVielä uutiskynnyksen ylittäneitä jutsuuden ja päätösvaltaisuuden Pekka Virtanen tuja nyt keväällä on ollut kunnanjatkuu sivulla 7....
POURU Urjalantie 46 31900 PUNKALAIDUN puh. 02-767 4351
PALVELEVA RUOKAKAUPPANNE JO VUODESTA 1874 TERVETULOA! Pourun henkilökunta
Palvelemme ark. 8 - 20 3
la 8 - 18 su 12 - 18
Talvella tarinoitiin ISSN 1456-7245 toimitus: Reijo Rantanen puh: 02 - 7675 449 0400 -525 086 Vammalantie 719 31900 Punkalaidun kotisivut: www.reijorantanen.fi/ sähköpostiosoite on: reijo@reijorantanen.fi Panu Helariutta puh: 044 - 3305061 Antti Korventausta puh: 0400 - 617 685 Tarja Kuusela puh: 02 - 4874 552
Pekka Virtanen puh:02 - 439 8403
ILMOITUSHINNAT: 1/1 sivua 90 Eur. 1/2 sivua 70 Eur. 1/4 sivua 50 Eur. JÄSENHENKILÖT; YKSITYISILMOITUKSET VELOITUKSETTA. lehtemme painos 300 kpl Painotalo Karhukopio
julkaisija: Turun Punkalaidun-seura r.y.
Jo perinteeksi muodostuneeseen Turun Punkalaidun.seuran tarinailtaan, joka tänä vuonna järjestettiin helmikuun ensimmäisenä päivänä Turun Ruusukorttelissa, oli saapunut puoliväliin kolmeakymmentä enemmän tai vähemmän tarinatuulella ollutta seuran jäsentä..
kuten erilaiset talkoot ja niiden jatkot, huutokaupat, tiilimiilut ja tervahaudat, tapaninajelut, laskiaisriehat, lukusijat jms muistettiin. Toisena sosiaalisen kanssakäymisen alueena esillä oli moninainen, niin uskonnollinen, aatteellinen, ammatillinen kuin muukin järjestö- ja yhdistystoiminta ja etenkin sen tuottamat iltamat, tanssit, seurat, juhlat, retket, opinto- ja keskustelupiirit, kilpailut ym. tapahtumat. Kolmantena kokonaisuutena muistimme vielä perhejuhlat. Lakisääteisestä koulunkäynnistä sosiaalisena tapahtumana emme kai tarinoineet, mutta rippikoulua emme lukusijoista jutellessamme voineet huomiotta sivuuttaa. Siitä pitivät huolen monet muistot Punkalaitumen värikkäästä entisestä kirkkoherra Mikonmäestä. Näissä merkeissä meiltä kulahti tarkoitukseen varattu kolmetuntinen, eikä tullut aika pitkäksi. Kiitokset vaan tilaisuuden järjestäjille ja mukana olleille.
Kun ensin olimme saaneet nautiskeltua seuramme tarjoamat pullakahvit ja vastaanotettua puheenjohtajamme Pekka Virtasen tervetulotoivotukset, kävimme käsiksi ehtoopuhteen aiheeseen, entisaikojen sosiaalisiin tapahtumiin Punkalaitumella. Nyt kun tätä kirjoittelen, on päivä ehtinyt tuosta hetkestä pidentyä jo monella tunnilla, niin että en tarkkaan muista tarinoittemme yksityiskohtia. (Kyllä se on niin, että näillä vuosilla täytyy muistiinpanot tehdä heti, kunhan sen vaan muistaisi.) Mutta sen muistan, että aiheita oli esillä useita ja tarjolla vielä enemmän. Sen verran oli porukka nuorta, että Vuoden päästä varmaan muistikuvia helavalkeista, mallas- tarinoidaan taas uskoo puheensaunoista taikka piirileikeistä vuoroja jaellut AK. keinukallioilla ei tainnut kellään olla. Sen sijaan monet muut kyläyhteisön perinteiset tapahtumat **************
Punkalaitumen luonnonkauniissa SÄRKÄSSÄ tapahtumia myöskin Turun Punkalaidun seuralaisille! Särkäss tapahtuu, paitsi että siellä tanssitaan joka keskiviikko, niin tapahtumia riittää myöskin muille arkipäiville. Maanantaina 6pvä kesäkuuta klo 12 jäjestetään Lavatanssikurssit. Vetäjänä toimii Tanssinopettaja Kati Koivisto (tanssinut Tanssii Tähtien kanssa kilpailussa) tulee opettamaan hi4
Lehti kun puhkeaa jokaiseen puuhun, tiedät on saavuttu toukokuuhun. Vappupallo voi päästä karkuun, siinäpä aihetta katkeraan parkuun. Vihdoin on kesäkuu, loma ja aikaa, keksiä yhdeksän juhannustaikaa. Suomen lippu saa liehua salossa, juhannusyönä kuulaassa valossa. Sihteerin kynästä
Heinäkuun puuhaa on heinän teko,
Tammikuun tuiskuissa tarvitaan auraa,
kukas on sankari? -No, unikeko!
tuiskuille lumiukko vain nauraa.
Kun Jaakko on heittänyt kylmän kiven,
Pakkanen punaa posket ja nenän,
uimisen iloja on enää hiven.
auton akku voi tehdä tenän. Elokuun päivinä korjataan viljaa, Helmikuun hangilla lasketaan mäkeä,
syksy lähestyy aivan hiljaa.
kelkka on pullollaan iloista väkeä.
Pakkasen pikkuserkku on halla,
Mäestä kotiin on mukava tulla,
hiiviskelee pian kaikkialla.
pöydällä odottaa laskiaispulla. Kesästä jäljellä on pelkkä muisto, Maaliskuun tienoissa kevään jo haistaa,
keltaisen viitan saanut myös puisto.
nietokset sulavat, aurinko paistaa.
Syyskuun illoiksi riittää huvia,
Pääsiäispyhinä mämmi on herkkua,
muistellaan lomaa ja katsellaan kuvia.
virpojat muistavat kummia, serkkua. Syksyinen myrsky metsässä ryskää, Aprillipäivänä meno on villiä,
lokakuu kuljettaa nuhaa ja yskää.
juotetaan kuraa ja syötetään silliä.
Ruska värejä maisemaan tuhlaa,
Huhtikuun lätäkköön ei pidä astua,
lapset viettävät kurpitsajuhlaa.
sukka voi silloin märäksi kastua.
dasta valssia ja fuskua eli lavajivea. Kurssin jälkeen pidetään tanssit Duo Kulkureiden tahdittamana.Tanssikurssi ja tanssilippu 20 euroa/hlö, pelkkä tanssilippu 15 euroa/hlö. Tanssi alkaa 14:30. 05.07. klo 12 Kutsujuhlat Särkässä + Tietokilpailu. Viime vuonna Punkalaitumelaiset voittivat, kukahan tänä vuonna on Tietoviisas. Tulkaa katsomaan! Lopuksi Punkalaitumen Harmonikat tanssittaa. Lippu maksaa 10 eur / hlö ja sisältää kahvit + voileivän. rr
Marraskuun iltoina nähdä voi kummia, hämärän hahmoja, varjoja tummia. Lieneekö tonttu vai naapurin kissa, vilahdus vain - se on kadoksissa. Joulukuu on täynnä kiirettä ja juoksua, paperin rapinaa, piparin tuoksua. Enkeli joulun viestiä kantaa, rauhaa ja iloa lahjaksi antaa.
5
Oli talvinen talvi
veljekset SYRJÄLÄ
Oli taas kunnon talvi. Luntakin parhain paikoin melkein metri. Tuli mieleen sukset ja hiihto. Minusta ei koskaan tullut kunnon hiihtäjää. Maanrakennustyöt Jo ensi kokemus silloin hevosen KONEIDEN JA LAITTEIDEN pään mittaisena, kun sain ensimmäiset sukseni, oli enteellinen. Kun VUOKRAUSTA joku oli ensin sovittanut tallukasjalkani mäystimiin, alkoi oma osuuteni sivakoinnissa. Se kymmeKALLE kaivaa ja raivaa PAULI nen metriä, joka oli lähtöpaikastani pihan kuusiaitaan, oli tuskainen, 0400 320 295 0400 731 188 suorastaan kumouksellinen taival. Takaisin tulin konttaamalla, se kävi helpommin. Mutta ei hiihto ihan siihen loppunut, pakko oli yrittää, kun kerran kaveritkin hiihtivät. pärjännyt. Se vähän korpesi, kun vaikeuksia. Oli ensin jyrkkä ylämäki, jota ei päässyt edes haarakäynSitten vähän isompana, kouluiässä, hävisin alempiluokkalaisille koulun nillä, vaan piti edetä kylki edellä. tuli oltua suksilla enemmänkin. kilpailuissa. Mutta suksi ei vaan Mäki oli tietysti tamppaantunut Suksisiteet olivat täydentyneet, olin luistanut eikä pitänyt. Jokusilla kovaksi, niin ettei sukseni kantti saanut jostain tukevat kumilenkit pojilla oli oikein suksivoiteitakin. siinä oikein pitänyt ja kun vieressä mäystimissä olevien tallukkaiden Minäkin päätin kokeilla, jos voioli vielä jyrkkä pudotus, jonne kärjistä kantapään taakse. Niillä teet auttaisivat. Jostakin sain sen pelkäsin putoavani, oli taival tusvehkeillä hyppäsi jo hyppyristäkin. verran rahaa, että ostin oman voikainen. Ylämäkeä seurasi tietysti Ainakin pari metriä pitkälle pääsin depurkin. Asiaa sen paremmin ymalamäki. Se oli minun mielestäni minäkin. Sitten sain ensimmäiset märtämättä ja katsomatta ostin ison ihan liian suuri ja jyrkkä ja sen alla kiintositeet, ns. monositeet. Ne oli purkin, joka oli mielestäni hinnalkasvoi isoja puita, joiden välissä vähän niin kuin mäystimet, joissa taan varoihini nähden sopiva ja latu mutkitteli. En minä sinne uskaloli jalan kummallakin sivulla sara- merkiltäänkin laadukas, muistaaktanut suoraan laskea, jarrutella täynoitu metallilevy ja levyt ylhäältä seni Kas Kas. Pidin merkkiä tyi ja takapuoltakin käyttää lisäjaryhdistävä nahkaremmi. Kun rem- hyvänä, sillä kotonani oli samanruna. Ja sekin harmitti, kun nopemin kiristi tiukkaan, niin se metalli merkkistä, hyväksi kehuttua saaammat moittivat ladun tukkeeksi. puristi monon anturan, minulla tal- pasrasvaa. Mutta ei tämä voide Olen minä toki palkinnonkin hiihlukkaan anturan, suksea vastaan. auttanut. Minulle selvisi myöhemtokilpailuista saanut. Kerran hiuKun ne olivat mielestäni työläät, niin min, että voiteita oli erilaisia eri kan isompana poikana osallistuin sain isoveljen lahjoittamaan minulle keleille ja lämpötiloille. Ostamani urheiluseuran kisoihin. Lusikka tuli vanhat Voitto-siteensä. Ne oli no- oli, kun sitä myöhemmin tutkin kolmannesta sijasta, sarjassa kun peakäyttöiset ja pitävät. Kavereilla tarkoitettu kovan pakkasen kelille. ei ollut enempää osanottajia. tosin oli Rotanloukut, ne oli kuu- Ei voitelu kuitenkaan ollut ainoa syy huonoon menestymiseen killemma vielä paremmat. Lapsuus- ja nuorukaisvuosien jälpailuissa. En ollut kropaltani ja keen hiihtely onkin jäänyt vähemOlin innokas penkkiurheilija. voimiltani oikein urheilijatyyppi mälle. Latuhiihdon olen katsonut Suuria ihanteitani olivat Jussi eikä päänikään oikein kestänyt vapautta rajoittavaksi, koska siinä Kurikkala, Vannisen veljekset, kisapaineita. Koulun kilpaladussa on tarvinnut mennä sinne, mihin laAugust Kiuru ja muut suomalaiset oli joka vuosi sama paha paikka, duntekijä on halunnut. Itse taas en huippuhiihtäjät. Itse en kilpailuissa josta selviäminen tuotti erityisiä ole omia latuja tehnyt, vaan rajoit6
tanut hiihtoni hankikantojen aikaan. Silloin olen saanut vapaasti itse päättää mihin sukseni ohjaan, eikä ole tarvinnut pahoista mäistä ja mutkista selvitä. Nyt, kun tätä luet, pitäisi hankien ja pakkasten olla tältä alkuvuodelta historiaa. Kevään kohinan pitäisi olla parhaimmillaan ja luonnon kohtapuoleen kukkeimmillaan. Hyvää kesäaikaa kaikille toivottaa Nimimerkki Pölhö
Kuvassa yllä: Vuosikokoukseen mukaan tulleita Yhdistyksen aktiivijäseniä. kuva Pekka Virtanen
SEURAN VUOSIKOKOUS ja JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS jatkuu.
Koskentaka. Hallituksen varajäseniksi valittiin Jurva Koskennistoteamisen sekä esityslistan ka ja Liisa Niemelä. Toiminnanhyväksymisen jälkeen valittiin ko- tarkastajaksi valittiin Osmo Kalkouksen äänten laskijoiksi ja mari ja varalle Katriina Syrjälä. pöytäkirjan tarkastajiksi Liisa Niemelä ja Jurva Koskenniska. Valittiin entiset toimikunnat eli huToimintakertomus hyväksyttiin pie- vitoimikunta ja lehtitoimikunta. nin “viilauksin” ja tiliselvitykset Huvitoimikuntaan valittiin Markku kuultiin sekä tilintarkastajien Vuori, Pirkko Anttila -Vuori, Seija lausunto. Kokous vahvisti tilit Korventausta ja Aimo Hakanen. sekä myönsi tili- ja vastuuva- Lehtitoimikuntaan valittiin päätoipauden hallitukselle. Jäsenmaksu mittajaksi Reijo Rantanen ja muut päätettiin pitää entisellään eli 10,- jäsenet Panu Helariutta, Antti Kor€ / jäsen ja yhteisöjäsenmaksun ventausta, Tarja Kuusela ja Peksuuruus pidetään myös entisellän ka Virtanen. eli 50,- €. Toimintasuunnitelmasta keskusteltiin ja se hyväksyttiin. Muissa esille tulevissa asioissa Hallituksen puheenjohtajaksi valit- päätettiin, että jäsenlehti ilmestyy tiin edelleen Pekka Virtanen. Valit- 3 kertaa vuodessa. Esitettiin myös, tiin hallitukseen kuusi jäsentä ja että jottain aktiviteettia “tarttis tehvalituksi tulivat entiset, eli Panu rdä” myös kotiseudun suuntaan Helariutta, joka valittiin järjestäy- mallia “Vehkajärven pelastustaltymiskokouksessa varapuheen- koot”. Myös esitettiin, että porukjohtajaksi, Tarja Kuusela, joka kaa pitäisi saada aktiiviseksi, kun valittiin järjestäytymiskokoukses- kerran jäsenmaksunsa maksaa n. sa sihteeriksi, Virpi Pitkänen, Matti liki 190 henkilöä, eikä suurta osaa Lehtinen, Laimi Aaltonen ja Antti missään tilaisuuksissamme ikinä näy! Kokous päätettiin n. 1 tun7
nin kuluttua ja päätettiin pitää myös heti perään järjestäytymiskokous. Järjestäytymiskokous kutsui seuran rahastonhoitajaksi Lauri Pitkäsen ja samalla kutsui hänet hallituksen kokouksiin. Järjestäytymiskokouksessa myös hyväksyttiin edellisen hallituksen ja -huvitoimikunnan viimeinen pöytäkirja. Keskusteltiin jäsenlehden ilmestymisestä ja tekstin “fontti koon” yhtenäistämisestä ja turhien rivien poistamisesta tekstissä. Toimintaa suunniteltiin ja päätettiin osallistua seurana perinnetapahtumaan Kaikkien Aikojen Maatalousnäyttelyyn Punkkalaitumen museon mäellä, myös ulkoilu- ja marjaretken ajankohta laitumelle lyötiin kiinni. Seuran pankin vaihdon suorittaa rahastonhoitaja, kun saa tarvittavat pöytäkirjat. Seuraava kokous päätettiin pitää 7.06.2011 klo 18:00 VVO Kotikeskus, Tuureporinkatu 6. P.V.
Rakennustoimisto Laamo Oy Huuhkajantie 2, 21210 Raisio puh. 02-4381 666, fax. 02-4381 667
RAPPARIN KUULUMISET kielimuuri myös estää yhteisen isolla julkisivutyömaalla rakennutOn kuulkaa kovvaa peliä toi elämä rakennustyömailla. Nyt taistellaan elämästä ja kuolemasta. Hommat teetetään alipalkatuilla ulkomaalaisilla. Kotimaan ammattimiehet, varsinkin julkisivutöisä, ajetaan kortistoon. Ulkomaalaiset, virolaiset, romanialaiset, ukrainalaiset, venäläiset, toimivat bulvaanien ja vuokrafirmojen kautta.
sävelen löytämistä ja työtehtävät tajan edustajaa, isännöitsijää, eivät onnistu. suunniteltiin ottaa pois päiviltään, kun on muka hankalaksi heittäyHarmaa talous jyllää. Työmailla tynyt tässä isosa projektisa. pyöritetään myöskin pimmeetä kuittikauppaa ja rahan pimitystä Tälläkin työmaalla kuulemma kaikyms. Urakkahinnat poljetaan, niin ki työntekijät ovat lahden takkaa, ettei suomalainen rehti yrittäjä en- ja niinhän se “päiviltäottokin” tilatnään pysty kilpailemmaan alan tiin heimokansan edustajilta. töistä kotimaisen työvoiman kanTaitaa tulla työmaille lännen laki. sa. Rapparinkin on pakkiinsa tungetTosa talvella juttelin yhden täkäläi- tava vanha isoisän aikainen “leuksen laatta- ja mattourakoitsijan kunsa”, kun ei tiedä ketä mitäkin kansa, jolla oli liki 40 työntekijää. tellingeillä suunnittellee tällaisen Hän sanoi, että töitä ei saa, kun hin- vanhan känsäkouran menoksi juuri takilpailu ulkolaista työvoimaa eläkeiän kynnyksellä. käyttävien yritysten kanssa on pudonnut sellaiselle tasolle, ettei Tähän voi vaan todeta, että nyt suomalaisella työvoimalla pysty kil- todella roiskuu, kun rapataan! pailemaan tasapäisesti. Kertoili, että on pakotettu lomauttamaan suomalaiset ammattimiehet ja har- Hyvvää kesän odotusta Teille kitsee hommaavansa näitä “viron kaikille! Pitäkää polkua auki laiihmeitä”. tumelle!
Välistävetäjiä on, ja itse työntekijät saavat muutaman euron kätteensä. On liikkeellä todella alipalkattua työvoimaa, joille ei myöskään makseta eläke- eikä sosiaaliturvaa ja muutenkin työoloista tingitään. Töitä teetetään myöskin iltaisin ja viikonloppuisin samalla palkalla. Samoin majoitustilat ovat alkeelliset, tosin miehet eivät niissä paljon kerkiä olleen, kun painavat töitä kaiken aikaa. Osa miehistä on hyvin ammattitaitoisia, mutta on myöskin ammattitaidotonta porukkaa ja siitä johtu- Nyt homma työmailla tuntuu vaan en on työn jälki huonoa. Monesti kovenevan, kun Ylen MOT -ohjel- Toivoopi masa kerrottiin, että Turusa yhdellä Kallasten rappari 8
SEURAN TAPAHTUMAKALENTERI KESÄ 2011
6.6. klo 12.00 LAVATANSSIKURSSI JA TANSSIT Punkalaitumen Särkässä Tanssinopettaja Kati Koivisto (tanssinut Tanssii Tähtien kanssa kilpailussa) tulee opettamaan hidasta valssia ja fuskua eli lavajivea. Kurssin jälkeen pidetään tanssit Duo Kulkureiden tahdittamana. Tanssikurssi ja tanssilippu 20 euroa/hlö, pelkkä tanssilippu 15 euroa/hlö.
HALLITUKSEN JA HUVITOIMIKUNNAN KOKOUS keskiviikko 08.06.2011 klo 18:00 VVO Kotikeskus, Tuureporinkatu 6, Turku Huom! muuttunut ajankohta. PERINNETAPAHTUMA KAIKKIEN AIKOJEN MAATALOUSNÄYTTELY Lauantaina - Sunnuntaina 02 - 03.07. 2011 klo 10:00 - 17:00, Talonpoikaismuseo Yli-Kirra “Koiramäen talo”. Kotiseutuseuramme mukana tapahtumassa esittelemässä toimintaansa. Poikkea juttusille!
05.07. klo 12 Kutsujuhlat Särkässä + Tietokilpailu, ELÄKELIITTO Punkalaitumen yhdistys järjestää. Ei edellytä jäsenyyttä. Pääsylipun hinta 10 eur. sis. kahvituksen + voileivän. PUNKALAITUMEN
PÄIVÄ
Sunnuntaina 31.07.2011. Kunniakäynti Jumalan palveluksen jälkeen Menneiden Sukupolvien Muistomerkillä Punkalaitumen kirkon kupeessa. ULKOILU, MARJA- JA SIENIRETKI
PUNKALAITUMELLE
Lauantaina 17.09.2011 klo 10:00 kokoontuminen Punkalaitumen torille, josta jatkamme matkaa maastoon pitäjän itäpuolelle. Seura tarjoaa kahvit ja makkarat.
Tarkkaile toimintaamme seuran kotisivuilta; www.reijorantanen.fi / turun punkalaidun seura. Punkalaitumen Sanomat; seurat toimivat palstalta ja Turun Sanomien yhdistykset palstalta. 9
Sotilaspoikamuistoja Punkalaitumelta. Muistikuvani sijoittuvat sota-aikaan, koska v. –33 syntyneenä liityin sotilaspoikiin muistinimukaan v. 1942. Ikäraja oli oikeastaan 10 vuotta, mutta koska isäni toimi poikien kouluttajana, pääsin mukaan siis 9 vuotiaana. Kulkeminen harjoituksiin sujui isän pyörän takatelineellä silloin, kun muuta kyytiä ei ollut. Talvella matka 7 km Suojeluskuntatalolle taittui tietenkin suksilla. Harjoituspaikan nimi , Vartiola, kertoo ,että siellä toimittiin isänmaan asialla. Vieressä oleva urheilukenttä oli monien sulkeisharjoitusten ja urheilukilpailujen tapahtumapaikkana. Paavo Nurmikin oli aikoinaan kiertänyt samalla juoksuradalla. Olin joitakin vuosia sitten todistamassa Punkalaitumen urheilukentällä myös maailmanennätyksen syntymistä, jonka heitti ennen sääntömuutoksia vanhalla keihäällä Seppo Räty. Sotilaspoikien aikaisempi nimitys oli suojeluskunnan poikaosasto. 1930-luvulla se oli maan suurin nuorisojärjestö, johon kuului 70000 jäsentä. Alaikäisenä siis liityin mukaan sotilaspoikiin, ja kun järjestäydyttiin riviin, olin siis siellä rivin hännillä. Univormukin oli muutaman numeron liian suuri, mutta kun hihoja lyhennettiin ja vyöhön tehtiin uusia reikiä, niin asepukukin pysyi yllä. Kovasti sotilaallisia oltiin ja harjoituksia tehtiin upseerien aliupsee-
rien ja ryhmänjohtajien ohjatessa. parikymmentä kilometriä sivakoiSodassa isäni toimi komppanian- mista. Nykyajan veteraaneissa on päällikkönä. paljon niitä, joiden urheiluharrastus on lähtenyt liikkeelle sotilasAmpumista harjoittelimme ensin ilpoikien kilpailuista, eikä kipinä ole makiväärillä ja sitten pievieläkään sammunut. noiskiväärillä. Täällä Turun puolessa ei kuulemani mukaan alle 15- Suojeluskuntien poikaosastoihin vuotiaat saaneet ampua il- kuuluneet ja vanhemmat sotilaspomakiväärilläkään, mutta Punkalai- jat täyttivät kunniakkaasti tetumen sotilaspojissa se oli htävänsä itsenäisyyden turvaajina mahdollista.Muistan ikuisesti sen käydyissä sodissa. Linna “Tuntempaperivitosen, jonka sain ammun- attomassa” on lausahdus: “Ne jyrää nasta palkinnoksi vääpelin meitin”. Sotien aikainen tunnelma kädestä. Tavallisin harjoitusase oli kuvastuu osaltaan tässä. Ellei pienoiskivääri. Muistan myös am- mitään tehdä, on tuho edessä. puneeni Vartiolan mäessä olleella Mainilan laukaukset merkitsivät ampumaradalla italialaisella Terni- vaihtoehtojen loppumista. Tätä kiväärillä. Kiväärin tukki piti lait- taustaa vasten on ymmärrettävä taa tiukasti kainaloon ja tukea sotilaspoikienkin toiminta. Talvivähän maahankin, kun se peijooni sodan hengessä maamme pelastui. löi niin kovin takaisin. Korvat soivat ja pää oli vähän aikaa sekaisin, Sota-ajan muisteleminen ei kuitenkun sillä jyskäytettiin. Laukauks- kaan tarkoita sitä, että ihannoisen jälkeen aseen lukko löytyi usein imme militarismia ja aseelliseen toimintaan perustuvaa nationalismia. kainalon kohdalta. Aseellisten yhteenottojen surkeus Maastoleikkejä, urheilukilpailuja, näkyy joka päivä uutislähetyksissuunnistusta ja sulkeisjärjestyshar- sä eri puolilta maailmaa. Neuvotjoituksia ja jalkapalloa oli ohjel- teluihin ja diplomatiaan perustuva massa. Talvella tietysti hiihtokil- suhteiden hoitaminen eri maiden pailut olivat vuorossa. Sota-aika- kesken olkoon ohjeenamme. Kona olivat lumiset talvet ja kun sii- rkeatkin muurit voidaan murtaa hen aikaan ei teitä aurailtu, niin joka rauhanomaisin keinoin. pojalla sukset olivat tarpeelliset ja yleiset kulkuvälineet. Muistan, että Sotilaspoikatoiminnan esiintuominkun Vartiolassa oli sotilaspoikien en on tarpeellista siksi, että jälhiihtokilpailut, hiihtelin ensin ko- keentulevat saavat tietoa siitä, että toani 7 kilometriä kirkonkylään ja Suomen kansa on kestänyt sen jälkeen osallistuin kilpailuun kovempiakin aikoja kuin nykyinvaihtelevalla menestyksellä. Kil- en lama ja myös selviytynyt niistä. pailun jälkeen taas sama 7 kilo- Se tietoisuus antakoon myös metriä takaisin kotiin, joten sinä uskoa tulevaisuuteen päivänä taisi pikku pojalle tulla Panu Helariutta 10
Teatterimatka Poriin! Yllä kuvassa Iloinen joukko linjaautossa on yhdistyksemme jäseniä matkalla Porin Teatteriin. Linja-autossa ompi tunnelmaa, linja-autossa matka katkeaa.... Tuttu laulu vuosien takaa, ja kukapa muukaan niin osuvasti olisi pystynyt asian riimittelemään, kuin itse Reino Helismaa. Linja-auto alkaa olla enää harvojen nautinto ja oikeus. Siihen oikeuteen ja nautintoon on meillä Turun Punkalaidun seuran jäsenillä sentään vielä mahdollisuus pari joskus jopa kolmekin kertaa vuodessa. Lisäksi se on hyvin edullinen tapa matkustaa. Pahaksi onneksi allekirjoittanut lähti matkaan Punkalaitumelta, enkä näin ollen ollut tilaisuudessa liittyä matkaseuraan. Porin Teatteria ulkopuolelta katsoessaan ei välty ajatukselta; kylläpä se muistuttaa paljon Turun Ruotsalaista Teatteria. Miksi eivät muistuttaisi, ovathan rakennukset saman aikakauden tuotantoa. Pori valmistunut 1884 ja Turun Ruotsalainen 1839 valmistunut. Näitä teattereitä yhdistää aidosti se
ajaton tunnelma mikä niissä leijuu. Olen aina pitänyt Porin Teatterista ja siksi sinne joka kerta yhtä mielelläni menen. Tällä kertaa menimme katsomaan näytelmää “Linda”. En tiedä kuka yhdistyksemme aktiiveista näytelmiä valitsee, mutta tämä valinta oli hyvä. Näytelmän luonne oli ajaton, olihan siinä rakkaustarina kysymyksessä, ja sellaisiahan me kaikki olemme kokeneet. Niistä me mielellämme kuulemme ja niitä katselemme. Tätä seikkaa todistaa jo sekin että Suomifilmin katsotuimpia elokuvia kautta aikain on ollut “Kulkurin valssi”. Vain yksi on mennyt tämän romantiikkaa hehkuvan elokuvan ohi? Linda näytelmä oli siinäkin mielessä hyvä valinta, että se johdatti meitä kaikkia, tapahtumapaikkansa puolesta, niin lähelle synnyinseutuamme. Olemmehan entisinä satakuntalaisina tunteneet suurta vetoa Huittisten, Kokemäen ja Harjavallan suuntaan. Linda-näytelmässä on upeita iloisia kohtauksia, joskin myöskin tramatiikkaa löytyy, mutta missään vaiheessa ei katsojalle jäänyt sellainen olo, että olisi toivonut sen loppuvan. Sopivasti murheenkin 11
keskeltä lennähdettiin iloisempaan tapahtumaan. Kiitos siitä ohjaajalle, sillä niillä aineksilla millä tarinaa viedään, olisi siitä voinut syntyä mitä tahansa. Nyt saatiin kuitenkin teatteria mikä piti mukanaan. Näyttelijät olivat hyvin harjoitelleet osansa, kuten ammatti teattereissa pitääkin ja osasuoritukset oli hyvin harjoiteltuja. Erityisen piristysruiskeen näytelmään toi ETTI:n Lindan äitipuolen Hannele Lanun riehakkaan iloinen esiintyminen. Anna-Maija Kokkinen Joelin sisarena ALLI KEROSENA, antoi upean näyttelijäsuorituksen. Liikemies VEIKKO ROOS, Marko Honkanen, on aika ajoittain hyvä, joskin pienoinen jäykkyys painaa näytelmätyössä ja kiinnittää katsojan huomiota. JERE AVOLA, Peter-Sebastian Lehtonen, lähtö kansalaissotaan saa karvat nousemaan pystyyn, eli se millä palolla hän sinne lähtee. Hänen paluunsa vaatimattomuus korjaa paljon. Kaiken ylle jää kuitenkin LINDAN Veera Degerholm mieleenpainuva suoritus. Kiitos yhdistyksen hallitukselle valinnasta. Reijo ************ Pirjo Tuominen on näytelmäkirjailija jonka teoksista monet käsittelevät Satakuntalaista miljöötä ja ovat antaneet sille uudet puitteet. Olimme vaimon kanssa katsomassa “Maan nälkä” näytelmää Huittisissa. Kokemäki-sarja (Suuren joen maa, Tulen pojat, veden tyttäret , Kuningasväylä) herättää henkiin Satakunnan vanhojen sukujen, kartanoiden ja ruukkien historian 1700- ja 1800 –luvulla. SATAKUNTA-sarja (Itkevät syvät vedet, Sillat yli joen, Kultavainiot ja Maan nälkä) kertoo kansalaissodan jälkeisestä Suomesta. Tuominen on kirjoittanut myös elämäkertoja ja historiikkeja – kuten Sanelma Vuorteen, Kyllikki Virolaisen ja Mielikki Ivalon elämäkerrat, rr.
Antti Einarinpoika
Ensimmäisestä tasavallasta toiseen Punkalaitumella Osa IXX Punkalaidun rauhan tielle 2
Kunnallishallinnossa ei vanhan valtuuston vallitessa muutoksia tapahtunut. Syksyn 1944 valinnoissa lautakunnat pysyivät entisellään ja tammikuussa valtuusto sai entiset puheenjohtajat. Muutospaineita varmaan oli, mutta ne jäivät odottamaan uusia kunnallisvaaleja. Uusia toimielimiä kuitenkin jouduttiin perustamaan. Niitä näimme jo edellä maanoton ja -vuokrauksen yhteydessä. Juopottelun lisääntymistä torjumaan perustettiin raittiuslautakunta, jota johtamaan ryhtyi op. Anni Manner. Hän luopui tehtävästä elokuussa 1945 ja tilalle valittiin N. Valonen. Poliittinen toimeliaisuus oli sodan vuosina ollut melko vähäistä. Näin asian näki esim. nimimerkki ’Ola’ Oriniemen – Liittolan Työväenyhdistyksen osalta porilaisen Uusi Aika (UA) lehden palstoilla: Vain juoksevia yhdistysasioita oli hoideltu. Nyt oli nähtävissä selvää virkistymistä ainakin nuoriso-osaston piirissä. Valitettavaa oli, että ’huliganisointi’ pyrki nostamaan päätään ja viinan käyttö ja keittokin lisääntyi. Näin siis nimimerkki ’Ola’. Uusi liikkeellelähtö järjestötasolla tapahtui vielä hitaasti. Epävirallinen mielipiteiden vaihto henkilötasolla varmaan vilkastui nopeammin. Parhaiten vauhtiin pääsi Punkalaitumen Työväenyhdistys. Sen kannanotoissa alkoi näkyä verrat-
tain radikaali vasemmistolainen linja. Heti välirauhan astuttua voimaan se mm. lahjoitti 2500 mk poliittisten vankien omaisten taloudellisen aseman parantamiseksi. Lokakuun puolivälin maissa yhdistys järjesti ylimääräisen kokouksen, jossa poliittisen katsauksen esitti Sd-piirin piirisihteeri Jukka Aaltonen. Kokous otti arvostelevan kannan niihin SDP:n nimeltä mainitsemattomiin edustajiin ja johtomiehiin, jotka olivat toimillaan vahingoittaneet työväenluokkaa ja ulkopoliittisesti varsinkin Neuvostoliittoon nähden, sekä vaati syyllisten saattamista vastaamaan teoistaan. Piiritoimikunnalle ja eduskuntaryhmälle kokous esitti ponnen:
piteitä helläkätisinä ja puolittaisina toimenpiteinä. Tietääksemme on hallitus maassamme kuluneiden taantumusvuosien aikana osannut työväenjärjestöjä omaisuuksineen takavarikoida ja lakkauttaa. Välirauhan ehdot on työväen puolelta vaadittava tinkimättä täytettäväksi.”
Kokouksen puolesta allekirjoittajina olivat Kalle Hurme ja Kalle Lehtonen. Näin purkautuivat pitkään pinnan alla muhineet tunnot suojeluskuntaa ja sitä kautta koko itsenäisyyden ajan oikeistolaiseksi koettua vallapitoa vastaan. Pöytyän muilutusmurhan kohdalla sattui muistiharha. Kyyditsijät tällä retkellä olivat punkalaitumelaisia, mutta henkeänsä ei menettänyt vasemmistolainen kyyditysyrityk“Syvän huolestumisen ja pelon sen kohde, vaan yksi kyyditsijöistä. tuntein on jokainen Suomen työväenluokkaan lukeutuva mies Punkalaitumen Ty:n aloitteesta peja nainen voinut jatkuvasti seura- rustettiin Mäenpään työväentalolla ta maassamme koko itsenäi- 19.11.1944 250 ihmisen voimin syytemme ajan Saksan aseellisiin Suomi – Neuvostoliitto - Seuran voimiin turvaten mellastaneiden (SNS) osasto. Sen johtokuntaan Suojeluskuntalaisten ja si- valittiin E. Jokinen pj, T. Hiltunen saryhtiönsä Lotta-Svärd 1. vpj, K. Lehtonen 2. vpj, A. järjestöjen toimintaa. Lukemat- Ahomäki siht., L. Pouru rah. tomat ovat sen tihutyöt ja vihan hoit., K. Hurme, K. Lehtola, F. kylvöt joihin Suojeluskuntalaiset Ristimäki ja A. Syväoja, siis hampaisiin asti aseistettuina ovat edustajia yli puoluerajojen osallistuneet, niillä on käyty Paasikiven esimerkin mukaisesti. Aunuksen retket, niillä on hävitetty Miten mahtoi osassa osaston jätyöväen vaalikokouksia, niillä on seniä vaikuttaa tieto, että sen valtehty surullisen kuuluisat I.K.L. takunnallinen johto oli mukana vaainnoittamat Pöytyän ym. muilu- timassa asevelijärjestön lakkauttusmurhat. Vakaumuksemme on, tamista? että mitään pysyväistä työ, paremmin kuin muutakaan rauhaa SKDL perusti pitäjään paikallisosei tässä maassa saavuteta ilman aston varsin pian valtakunnallisen Suojeluskunnan kaikkine liiton perustamisen jälkeen, ilmeialaosastoinensa lakkauttamista ja sesti jo 1944 puolella. Lähdeaineison asejärjestöjen syylliset saatet- tosta ei ole löytynyt asiakirjoja, tava rangaistukseen. Samalla joista perustamis-ajankohta ilmepidämme hallituksen toimenpiteitä nisi. Mutta jo tammikuun -45 alusI.K.L. ym. natsijärjestöjen rut- sa Punkalaitumen Ty päätti topesien lakkauttamis toimen- vuokrata SKDL:n Punkalaitumen 12
paikallisosaston nuoriso-osastolle kokoontumistilat talostaan ja vähän myöhemmin myös itse paikallisosastolle. Samaan suuntaan viittaa Oriniemen-Liittolan Ty:n vuosikokouksessaan tekemä päätös vuokrata taloaan kaikille työväen järjestöille ja hieman myöhempi päätös vuokrata tilat SKDL:n vaalitilaisuutta varten. Olisiko ehkä SKDL:n aktiiveihin lukeutuneen Erkki Jokisen neuvottelukokousmatka Poriin 05.11.1944 liittynyt osaston perustamiseen? Osaston kantavat voimat näyttäisivät olleen Punkalaitumen (Mäenpään) Ty:stä. SKDL:n jäsenjärjestön SKP:n paikallisosastojen aineistoa käsitellyltä ajalta ei myöskään ole löytynyt. Yhdistysrekisteriin osasto on merkitty vasta 27.02.1949. Ilmoituksen ovat allekirjoittaneet Aarne Vuori, Eemil Halme, Erkki Vuorinen, Erkki Jokinen, Hulda Jokinen, Kauko Elomaa, Simo Elomaa, Frans Suominen, Veikko Jokinen ja Antti Anttila. Osasto on mahdollisesti tätä ennen toiminut rekisteröimättömänä. Mm. osaston perustajiin kuulunut Simo Elomaa kertoi jäsenkirjansa olevan vuoden 1947 lopulta. Luonnolliselta tuntuu, että porvarillisella puolella äärivasemmiston järjestäytymiseen suhtauduttiin varauksellisesti. Ehkäpä näkyvämpi ohjelmapoliittinen kiista käytiin kuitenkin vasemmiston kannatuksesta kamp-pailevien SDP:n ja SKDL:n välillä. Ensimmäisenä se kärjistyi Punkalaitumen Ty:ssä. Yhdistys oli jo SKDL:n hallussa, mitä kuvaa mm. se, että valittaessa ehdokasta piirikoko-usedustajaksi SKDL:n Kalle Lehtonen voitti SDP:n Frans Ristimäen lukemin 18-5. Vuoden -45 alussa yhdistys antoi vastineeksi SDP:n puoluetoimikun-
nan kiertokirjeeseen puolueen lin- het. Piirejä oli kaikkiaan 17 ja kusjaa voimakkaasti kritisoivan sakin 2-3 piirimiestä, yhteensä n. julkilausuman. 40. Työväenyhdistyksien jäsenmäärät alkoivat kasvaa. Vuosikokouksissa 1945 eivät johtoelimet kuitenkaan kokeneet suuria mullistuksia. Puheenjohtajina jatkoivat entiset; Punkalaitumen Ty:ssä Kalle Hurme, Oriniemen-Liittolan Ty:ssä Viljo Rantala, Koskioisten Ty:ssä Einari Suonsivu ja Kanteenmaan Ty:ssä Erkki Kittilä. Oriniemen-Liittolan yhdistys valitsi Greta Lehtimäen tilalle sihteeriksi kaupanhoit. E. Niemen (hänen muutettuaan pois paikkakunnalta tilalle valittiin Esteri Soukola) ja Kanteenmaan Ty Annikki Haapasen tilalle Paavo Saaren. Koskioisilla jatkoi Jalmari Roine (hänen sairastuttuaan Hilkka Mäkinen) ja Mäenpäässä Kalle Lehtonen. Länsipään Ty ja IllonPärnänmaan Ty olivat edelleen pysähdyksissä. Länsipään Ty:n sodan alla valitun johtokunnan enemmistö näyttää kuitenkin olleen perustamassa SKDL:n osastoa, mutta ei vielä tähän aikaan ole tullut esiin käytetyissä lähteissä. Eduskuntavaalien lähestyessä nousivat poliittiset näkemyserot näkyväti pintaan. Vaalityötä tehtiin niin vasemmalla, oikealla kuin keskustassakin. Mm. helmikuun puolivälissä kokoontunut Sd- kunnallistoimikunta päätti järjestää vaalitilaisuuksia. Ainakin jotkut Ty:t nimesivät eri kulmakunnille vaaliasiamiehiä. Maalaisliiton paikallisosaston keulamiehet A. Koivula, P. Jussila, A. Vanha-Juhe, S. Järvinen ja V. Juhe kokouksessaan tammikuun lopulla päätyivät puolestaan valitsemaan vaaleja varten pitäjän eri kulmille piirimie13
Toimettomana ei varmaan ollut oikeistokaan. Kokoomuspuolueen kannattajat perustivat 12.02.1945 Punkalaitumen kansallisseuran. Yhdistysrekisterin mukaan ensimmäiseen johto-kuntaan kuuluivat varsinaisina jäseninä Heikki Kantele, Uuno Koivisto, Oskari Kämppä, Frans Mäkipää, Veli Nikkilä (pj.), Arvo Paavola, Urho Syrjälä ja Lauri Taalikka sekä varajäseninä Paavo Lehti ja Toivo Leppänen. Ilmoituksen rekisteriin olivat allekirjoittaneet Lauri Helariutta, Uuno Koivisto ja Arvo Eero Paavola. Yhdistys ehti juuri sopivasti mukaan vaalitaistoon. SKDL:n ja SDP:n välinen paini näkyi erityisesti Punkalaitumen Ty:n sisällä mm. vaalirahoituksessa. Yhdistykselle oli tullut vaalirahapyyntö sekä SKDL:n Satakunnan piirijärjestöltä että Satakunnan Sd-piiritoimikunnalta. Jälkimmäiselle asetettiin ehdoksi vaaliliiton solmiminen SKDL:n kanssa. Ehto ei toteutunut. Niinpä jatkossa Ty:n vuosikokous päätti äänin 17-7 antaa avustuksen SKDL:lle, mutta ei SDP:lle. Vähemmistö oli ehdottanut molemmille 2 000 mk, enemmistö SKDL:lle 10 000 mk. Sd-rahastonhoitaja Ahti Lahtinen ei maksanut avustusta, koska Sdpuoluetoimikunta oli kieltänyt. Niinpä yhdistys erotti Lahtisen yhdistyslain nojalla F. Ristimäen puoluetoimikuntaan vetoavasta vastustuksesta huolimatta. Uudeksi rahastonhoitajaksi valittiin Kalle Lehtonen. Nuorisoavustusta sentään meni molemmille tahoille, niin Nuorille Kotkille kuin Nuorille Pioneereillekin.
puh: 0400521664 email: kari@rlkh.fi
Pitkän epädemokraattisen kauden jälkeen nousi äänestysinto eduskuntavaaleissa Punkalaitumella lähes 85 %:iin. Ahkerimpia oltiin Kivisenojalla 90 %:n ja laiskimpia Liitsolassa 82;2 %:n aktiivisuudella.
merkityksensä varmaan oli sotaajan kärsimyksillä ja työ- ja toimeentulo-ongelmilla. ’Nälkä on punikki’, todettiin jo sisällissodan aikana. Ehkä kuitenkin suurin merkitys oli sillä, että liike oli ollut vaiennettu, sen jäseniä syyllistetty, syrjitty ja alistettu ja sen johtavat Suurimmaksi puolueeksi Punkalai- voimat pidetty pitkään turtumella nousi SKDL 42,6 %:n vasäilössä. ääniosuudella. SDP sai 21,9, Maalaisliitto 20,6 % ja oikeisto Lisäkannatusta SKDL sai SDP:n 14,9 % äänistä. vasemmalta laidalta, jossa ei hyväksytty puoluejohdon sodan SKDL sai Kivisenojaa lukuun ot- aikaista linjaa ja jolla silläkin oli tamatta kaikilla äänestysalueilla karvaita kokemuksia itsenäisyyden suurimman äänisaaliin ja yli puolet ensi vuosikymmeniltä. Nyt nähtiin äänistä Kanteenmaassa ja Kos- mahdollisuus saada parannusta kioisilla. SDP:n vahvinta aluetta oli asemaan, kun vanha valta oli koJalasjoki (30,6 %), Maalaisliiton kenut haaksirikon. Ja edelleen Kivisenoja (37,9 %) ja oikeiston nähtiin sosialistisen järjestelmän Sarkkila (23,2 %). turvaavan vähäväkiselle kapitalisVasemmiston yhteinen ääniosuus tista paremmat elämisen mahdollioli n. 10 %- yksikköä suurempi suudet. SKDL:n menestys tarkoitti kuin edellisissä vaaleissa kuusi myös sitä, että sillä oli kannatusta vuotta aikaisemmin. Äärivasem- muidenkin kuin Punkalaitumen Ty:n miston suuri kannatus, lähes kak- alueella, vaikkei se muissa yhsinkertainen SDP:hen nähden ja distyksissä vielä näkynyt yhtä suurempi kuin porvaripuolueiden selvästi. yhteensä, osoittaa tyytymättömyyttä maassa harjoitettuun, muiden puolueiden pitkälle hyväksymään keskitettyyn komentoon. Oma
Valtakunnan tasolla vaalit merkitsivät muutoksen alkua asioiden hoitamisessa. Kunnallishallinnossa voimasuhteiden tarkistamista saatiin vielä odottaa muutama kuukausi.
Osa XX Toisen tasavallan rakentaminen alkaa
Rauhanehtojen toteuttamisessa riitti vielä ongelmia. Saksalaiset oli saatu huhtikuun -45 loppuun mennessä maasta pois ja fasistiset yms. järjestöt lakkautettua. Sotakorvaus-ohjelmakin oli saatu käyntiin, joskin työpaikoilla esiintyi rauhattomuutta. Sodan vielä riehuessa Euroopassa huoltotilanne oli vaikea.
Kokonaistilannetta kärjisti LVK:n (valvontakomission) painostus ja osin omintakeiset tulkinnat rauhansopimuksesta. Suomalaisista parPunkalaitumelainen Viljo Rantala haiten LVK:a ymmärsi SKDL ja SDP:sta tuli valituksi uudelleen muissakin ryhmissä realistisimmin eduskuntaan. asioihin suhtautuvat voimat ja ’takin kääntäjät’. Paljon oli vas14
tarannan kiiskejä, joiden toiminta kirjastotoimistolta. muodostui uhkaksi konkursPunkalaitumen kirjastoista poistetsipesän hoidossa. tiin 178 nimekettä, 115 kantakirSotarikoksien selvittämisestä tuli jastosta ja 63 piirikirjastoista. Kanpitkä prosessi. Punkalaitumen takirjaston johtokunta päätti envarsinaiset, viholliseen kohdis- simmäisistä poistoista kokouksestuneet sotarikokset näyttävät ra- saan 21.02.1945. Läsnä olivat joittuneen käskettynä tehtyyn vi- Kalle Hurme pj:na, Taavi Hilhollisen ruumiin häpäisyyn. Tosin tunen, Kalle Lehtonen ja kirjasRiihimäellä toiminut mm. sota- ton hoitaja Anna-Liisa Suvanto vankien kohtelua selvittänyt tutki- siht.:nä. Poissa näyttäisi olleen muskeskus kuulusteli, useimmissa Juho Lähti. Poistolistaan kertyi 17 tapauksissa kaiketi todistajina, nimeä. Seuraavan kerran asia oli alun toistakymmentä punkalaitu- esillä 19.09.1945. Läsnä olivat melaista miestä päätellen siitä, että vain Hurme, Lehtonen ja Suvanse tilasi seurakunnalta heistä virka- to. Boikotoiko porvaripuoli moistodistuksen. Kukaan ei näytä ta operaatiota? Nyt poistettavia tulleen rangaistuksi. Tutki- kirjoja löytyi 89. Sama kokoonmuskeskuksen aineistoa ei tosin pano poisti vielä 9 teosta kirjaston ole lähteenä käytetty, mutta aina- tarkastaja Yrjö Uljaan läsnä olkaan seurakunnan tiedostoissa ei lessa 26.10.1945. Punkalaitumen ole merkintää rangaistuksista. kirjastoihin näyttää kertyneen kiellettyä aineistoa paljon, tai sitten Sotarikoksiin liittyen muistellaan poistointo oli korkea. Koko maasedellä ’Pärmin miinanpolkijapatal- sa näet vain 9:ssä isossa kaupunjoonan’ apulaispäällikkönä nähdyn gissa ja Helsingin mlk:ssa poistetkapteeni Kartanon majailleen tuja nimekkeitä oli enemmän kuin Punkalaitumella sodan jälkeisinä Punkalaitumella. Mm. Pori jäi kriittisinä aikoina. Hän näet oli en- Punkalaitumen jälkeen. tisenä Suomenlinnan kurikomppanian päällikkönä ja Tammi- Toukokuussa 1945 paljastui saaren pakkotyölaitoksen apulais- asekätkentä - liikekannallepanojohtajana sekä sodanaikaisena suunnitelma. Aikanaan käynnistyi vankipataljoonan apulaispääl- oikeudenkäynti asekätkijöitä vaslikkönä ja Säämäjärven ja taan. Oikeusprosessissa olivat Koverin keskitysleirien (näissä oli kotimaiset sodan tuomitsijat LVK:a poliittisiakin vankeja) komendant- aktiivisempia rangaistuksen vaatitina/päällikkönä uusissa oloissa joita. Punkalaitumella edesvastuumerkitty mies. seen asekätkennästä joutuivat Veli Nikkilä ja Taavi Rasi ja saivat Mielenkiintoinen ’vanhan hapatuk- edellinen 3:n ja jälkimmäinen 2:n sen’ poistotoimenpide oli Neuvos- kk:n ehdolliset tuomiot. Ilmeisesti toliitolle vihamielisen kirjalli- tästä prosessista irrallisena tuomitsuuden poistaminen julkisuudesta. tiin samaan aikaan Väinö AlaMääräys kaiketi tuli LVK:lta. Kir- Heikkilä puolen vuoden vankeusjakaupoista poistettiin n. 300 kir- rangaistukseen kahden venäläisen janimekettä. Kirjastoista poistui lippaattoman pikakiväärin, 1200 vaihteleva määrä, sillä ratkaisu jäi patruunan ja 40 valopistoolin kirjastojen johtokun-nille, joskin panoksen kätkemisestä. Muista suuntaa antavia ohjeita tuli Valtion asekätköistä ei ole tullut esille tietoa 15
sen paremmin asiakirjoista kuin muisteluistakaan. Sota-aseita tosin pitäjään jäi, sillä jotkut suojeluskuntalaiset eivät palauttaneet sk:lta saamaansa asetta ja monet muutkin kuin suojeluskuntalaiset toivat itselleen aseen rintamalta. Asekätkennän paljastuttua puolustusvoimain komentajaksi nimitettiin jääkärikenr. Jarl Lundqvist. Hänellä näyttää olleen kollegoistaan poiketen vasemmistosympatioita, joko aitoja tai ’hyödyllisiä’. Hän mm. vaati 33 taantumukselliseksi luonnehditun korkean upseerin eroa. Presidentti Mannerheim puolusti upseereitaan, mutta 21 näistä erosi. SKDL:n mukana olo hallituksessa ja erityisesti Yrjö Leinon pääsy sisäministeriksi, alkoi näkyä maan tapahtumissa. Välirauhan solmimisen jälkeen vanhan VALPO:n johtoa lähti maasta ja tilalle valittiin sopivammiksi katsottuja. Leino sisäministerinä teki VALPO:sta ’demokraattisen hallituksen aseen oppositiota vastaan’. Valitettavasti se ei, sen paremmin kuin edeltäjänsäkään, osannut tai halunnut toimia tasapuolisesti ja ilman kovia otteita. Radion pääjohtajaksi nousi kirjailija ja kartanon omistaja, sota-ajan turvasäilössä ollut ja maanpetoksesta tuomittu Hella Vuolijoki. Valinta vaikutti ohjelmapolitiikkaan tasapuolistavasti. SKDL vaati myös virkamiehistön puhdistamista. Joku yksittäinen tapaus hoituikin heti, mutta muuten asia pitkittyi yhtäältä sen vuoksi, että virkamiesten erottamattomuus perustui lakiin ja toisaalta presidentin kielteiseen kantaan. Jatkuu seuraavassa numerossa.
JÄSENMAKSUT Viime vuoden jäsenmaksun maksoi n. 180 jäsentä ja 10 yhteisöjäsentä. Nöyrä kiitos! Pidetään yhdessä polkua auki kotiseudulle! Kuluvan vuoden jäsenmaksut kasoori postittaa, kun saa seuran uudet pankkitilit avattua Liedon Säästöpankkiin.
16