Laitu1014

N:o 1 / 2014 keskiviikko 18.06.2014

Hyvää kesää ja lämmintä suvea!

Tässä lehdessä jälleen paljon asiaa ja kertomuksia. Puheenjohtajan ja rapparin lisäksi olemme saaneet mukaan kunnanjohtaja Lauri Innan ja Juhani Helariutan, ym mukavaa luettavaa.

Turun Punkalaidun-seura r.y.

Laitumelainen ISSN 1456-7245

TURUN PUNKALAIDUN-SEURA R.Y. hallitus ja huvitoimikunta 2014

puh.joht. varapuh.joht. sihteeri rah.hoit.

PEKKA VIRTANEN puh: 040 -5910576 PANU HELARIUTTA puh: 044-3306061 JURVA KOSKENNISKA puh: 044 2543816 LAURI PITKÄNEN puh: 044 545 7275

sekä muina jäseninä: LAIMI AALTONEN ANTTI KOSKENTAKA MATTI LEHTINEN VIRPI PITKÄNEN JURVA KOSKENNISKA

puh: 050 - 5546022 puh: 040 - 5952 789 puh: 050 - 547 1784 puh: 044 - 271 8970 puh: 044 - 2543816

varalla: LIISA NIEMELÄ AILA RANTA

puh: 040- 8365557 puh: 02 4381946

huvitoimikunta: PIRKKO ANTTILA-VUORI AIMO HAKANEN SEIJA KORVENTAUSTA JUKKA SAARINEN MARKKU VUORI

puh: 044 - 2565469 puh: 02 - 2482 781 puh: 0400 - 617 685 puh: 050 -3000772 puh: 044 - 2565469

kunniapuh.joht: KULMALA RAUNO PEKKA VIRTANEN

puh. 0400 - 826332 puh: 040 - 5910576

toiminnantarkastajat: OSMO KALMARI varalla KATRIINA SYRJÄLÄ

PUHHEENJOHTAJAN PALSTA Kotipitäjämme, Punkalaidun, elää vahvasti juhlavuottaan. Monen moista tapahtumaa on jo järjestetty kuluvan vuoden aikana ja juhlat huipentuvat kesän myötä kunnan ja seurakunnan 375 -vuotisjuhliin.

puh: 0400 - 215219

päätöksellä 31.7.1639 perustettiin Punkalaitumen kirkkopitäjä. Pitäjän asutushistoriasta tiedetään, että vanhimmat kunnan kylät ovat perustuneet sijoilleen, lähinnä joen varteen, jo aivan 1200 -luvulta alkaen, ja silloinen Punkalaidun on alkanut hahmottua Suur-Huittisten, Tyrvään tuomiokunnan sekä Urjalan rajamaille.

Paljon on vettä virrannut Punkalaitumen joessa ja aura kääntänyt vii- Punkalaitumelainen talopoikaiskultlua kotiseudun multaan siitä kun tuuri on ensiksi kehittynyt Punkalaikenraalikuvernööri Pietari Brahen tumenjoen vartta polveilevan pelto2

maiseman ympärille, sillä hedelmälliset jokilaaksot savikkomaineen tarjosivat edulliset luonnonolosuhteet maataloudelle. Joen varrelle ensiksi kasvoi vahvoja kyläkuntia ja myöhemmin koko pitäjän keskustaajama. Punkalaitumella on oltu ja eletty kautta aikojen “leivän juurilla”. Punkalaitumella on maa- ja metsätaloudella ollut vankka rooli onhan kunnan 360 neliökilometrin pinta-alasta valtaosa maa- ja metsätalouden käytössä.

Vuosisatojen kuluessa on ammoinen kotiseudun kansa kestänyt niin vainot, sodat, nälän ja hallan, sekä meitä lähempänä olevan 50- ja 60 -luvun maaseudun rajun maa ja metsätalouden rakennemuutoksenkin. Kotikirkon kainaloon on sukupolvet hautahavuin peittyneet ja mullan sankarit ovat multaa taas, niin kuin Lauri Helariutta yhdessä kotiseudun runossaan kirjoittaa.

Sukupolvesta toiseen on aina noussut uusi nuori suku, joka on katsonut ja luottanut aikaan uuteen, tulevaisuuteen.

Tänään elämme aikaa jolloin kuntakenttä ja seurakunnat tulevat muutoksen alle. Tämä sukupolvi joutuu käymään taistelut säilyttääkseen itsenäisyyden kunnissa ja seurakunnissa. Valtiovallan taholta on ajettu härkäpäisesti kuntaliitoksia ja jopa pakkoliitoksia. Tosin kuntakentällä tässä kesän korvalla otettiin pieni aikalisä, kun hallitustyöskentely tuntuu hieman natisevan liitoksissaan.

Valtio on lisännyt pikkuhiljaa kuntien tehtäviä antamatta kuitenkaan niiden hoitamiseen tarpeeksi rahaa.

Näin kunnat saatetaan entistä enemmän ahdinkoon ja sitä kautta uudelleen kuntaliitos- neuvotteluihin ja pakkoliitoksiin. Seurakuntia ollaan työntämässä seurakuntayhtymiin ja sitä kautta varmaan taloudellinen päätösvalta karkaa muualle, kun

seurakuntarakenteita uusitaan.

Näinä “pilvisinä” aikoina toivokaamme, että hieno kotipitäjämme ja seurakunta pysyisivät itsenäisinä.

Täältä Aurajoen rannalta , entisenä “laitumelaisena”, on ollut hienoa seurata kuinka positiivisesti nykyään kunnan johto ja kuntalaiset yhteistyössä eri tahojen kanssa yrittävät selvitä näinä muutoksen aikoina.

RAPPARIN KUULUMISET ta hakemisesta. Vihdan pruukaan

Talvi ja kevät tosa meni ilmoja ihmetellsä ja maailman mennoo pähkäilesä. Maailma muuttui kovin kärttyiseksi noitten Putinin talviolympialaisten jälkeen. Jäiköhän se itänaapurin menestys heikon puoleiseksi, ku täyty heti ruveta sielä Krimillä voimankoittoon. Näyttää muutenkin “isoveli” Ukrainan sekavaa tilannetta hyväksi käytTosiaan kotipitäjässä on tänä vuon- täneen, tää on vaan mun mielipide. na muitakin juhlan hetkiä. Kirkko Ettei kenekä parane tästä itteensä otettiin käyttöön vuonna 1774 ja ottavan. täyttää näin 240 vuotta. Talonpoikaismuseo Yli – Kirra viettää 60 - Tuntuu, että joskus täytyy mahtavuotisjuhlia. Vanhustentalo Pakari van naapurin pienempiään hieman täyttää 20 vuotta. Särkän tanssila- kovistella, että ovat vähän varpailva viettää myös juhlavuottaan eli laan. Näinhän se historia on ollut.

Kotimaassakin joku hermostumipalvellut tanssijoita jo 60 vuotta. nen on vallannut, kun eivät pysy Eikä vähäisempänä, Vehkajärven hyväpalkkaisilla hallituspalleilla. suojeluyhdistys saavutti 20 vuoden Pääpuolueetkin ovat johtajiaan iän toukokuun lopulla. Seuramme vaihdattamasa, mut kai se on vain oli vahvasti alkuun saattamassa ja tämä nykyajan trendi. Työpaikkaa perustamassa”Pelastakaa Vehka- vaihdetaan, ku on jotakin poikkitejärvi” -projektia ja sitä kautta loin ja menestystä ei tule. Osalla suojeluyhdistystä. vähän tuntui, että oliko se burnoutti tullut ja vellit palanut pohjaan.

Nyt tänä kesänä meillä kaikilla on Mutta oli se näin urheilumiehenä aihetta palata kotiseudulle, käydä ajateltuna, hienoa, ku noi keppikatsomassa vanhoja paikkoja, ihailmiehet saivat luistimiinsa lopultakin la upeata jokivarsimaisemaa ja käyvauhdin tuola Minskin lätkäkisoisa. dä juhlimassa kotiseudun väen Tultiin sentän mitali kaulasa kotiin. kanssa.

Vähän jäi sellainen hapan maku lopTietysti unohtamatta “Laitumelta puottelusta, ku pillipiiparit puhaltelivat suomalaisten tönimisistä niin lähtöisin” -tapahtumaa! herkästi rangaistusistuntoja. Vai oliHyvää Juhannusta ja kesää Teille ko helle jään pehmittänyt ja isot kaikille! vastustajat kompuroivat.

Pekka Virtanen

Se on sitten suven suloisuutta ja kohta keskikesän juhla, mittumaaria. Oon sen verran vanhan aikainen, että rapun pieleen oon noi juhannuskoivut asetellut. Ei täsä kellään naapureilla ole ja olen ne vaivihkaan lähi metästä hakenut. En tiedrä saako siitä yhtä paljon sakkoa, kun ton joulukuusen luvat3

myös aina tuoda juhannussaunaan ja vähän muutenkin koristella koivunoksilla saunaa. On mahtavat tuoksut ja oikein vanha kroppa tuntee, että on kesä hehkeimmillään. Ei oo vielä EU:n herrat ja oikeuskanslerin herra kieltäneet tätä ihanuutta.

Kyllä maailma mallillaan makkaa, kun koulujen päättäjäisisä ei ennää saisi suvivirttä laulaa.

Muistamme, kun itse kukin posket soikeina annoimme tulla täysillä tutun suvivirren. Se oli merkkinä, että nyt koulu loppuu ja alkaa kesäloma. Ei sen hienompaa hetkeä koululaisella ollut. Vieläkin korvissa kaikuu ne ihanat sävelet ja sanat “ Jo joutui armas aika ja suvi suloinen. Kauniisti joka paikkaa koristaa kukkanen. Nyt siunaustaan suopi taas lämpö auringon, ....”

Kai tää sitä yhteiskunnan muutosta sitten on, kun uskonnonvapaus on tuotu koulumaailmaan, hartaushetket ja rukoukset ovat poistumasa.

Tällainen jäykkäselkäinen rappari ei aina tahdo ennää oikein tätä maailman mennoo ymmärtää.

Mutta vietetään mukavaa kesän juhlaa ja muistetaan käydä kotiseudulla juhlimasa!

Hyvvää Juhannustakaikille tasapuolisesti!

Toivoopi Kallasten rappari

SEURAN TAPAHTUMAKALENTERI KESÄ -2014

HALLITUKSEN JA HUVITOIMIKUNNAN KOKOUS Tiistaina 10.06.2014 klo 18:00. Puhheenjohtajan luona, Kaakkurinkuja 4, Raisio

LAITUMELTA LÄHTÖISIN RUNOA JA MUSIIKKIA YLI-KIRRAN TALONPOIKAISMUSEOLLA Sunnuntaina 13.07.2014 klo 14:00. Tilaisuudessa esitetään kotitarverunoilija Panu Helariutan runoja ja samalla julkaistaan Panun uudet runokirjat. Runojen välillä on kesäistä musiikkia lauluryhmien ja soittajien esittäminä. Kts. “puffi” toisaalta lehdestä!

PUNKALAITUMEN PÄIVÄ / KOTIPITÄJÄN 375 -VUOTISJUHLA Sunnuntaina 27.07.2014. Turun Punkalaidun -seura r.y:n perinteinen kunniakäynti ja kukkalaitteen lasku Jumalanpalveluksen jälkeen Menneiden Sukupolvien Muistomerkillä kotikirkon kupeessa.

Osallistuminen kotipitäjän 375 -vuotisjuhlaan Yli – Kirran museoalueella ja liikuntahallilla.

KESÄRETKI PORKKALAN ENTISELLE MIEHITETYLLE ALUEELLE Lauantaina 30.08.2014. “Porkkalan paranteesi” -kiertoajelu kohdistuu alueen miehitysajan historiallisiin paikkoihin, joista saamme mukana olevan oppaan mielenkiintoiset selvitykset. Retkellä nautimme lounaan sekä aamu- ja iltapäiväkahvit. Retki suuntautuu läntisellä Uudellamaalla idylliseen maaseudun rauhaan. Kts. tutustumis- ja reittitiedot, sekä hintatiedot, ilmoittautumiset toisaalta lehdestä! (Retki toteutuu, jos 30 lähtijää!!)

SIENI-, MARJA -JA ULKOILURETKI KOTIPITÄJÄÄN Lauantaina 13.09.2014 klo 10:00 kokoontuminen Punkalaitumen torille, josta jatkamme yhteisesti Jalasjoen Metsästysseuran uudelle kodalle Telkkuun. Seura tarjoaa makkarat ja nokipannukahveet!

Tervetuloa syksyiseen metsään!

Tarkkaile toimintaamme seuran kotisivuilta; www.reijorantanen.fi/ turun punkalaidun seura.

Punkalaitumen Sanomat, seurat toimivat palstalta ja Turun Sanomien yhdistykset palstalta

4

Sihteerin kynästä

Vuosi on jo pitkällä ja on alkamassa kesän hehkein aika, mittumaari ja suvi suloinen.

Ihmisten tavatessa keskustelu yleensä alkaa sää puheilla eli “ilmoja on pidellyt” , näin saadaan aasinsilta monille muille asioille ja kuulumisille.

Säästä, arvaamattomia ilmoja ja vaihteluja on ollut maailman sivu, niitä tulee olemaan ääripäitä puoleen jos toiseenkin.

Mennyttä talvea täällä lounaassa voi kuvailla vaikka lepsuksi, kun ei ollut kunnolla lunta eikä pakkastakaan. Naapuri kertoi hiihtävänsä vuodessa noin 1200-kilometriä, tänä vuonna ei mennyt puhki sataakaan. Rymättylässä viljelijä istutti maaliskuun alussa varhaisperunaa, mutta sen verran tuli pakkasöitä että ne kuulemma paleltuivat, eivätkä itäneet. Piti tehdä uusi istutus myöhemmin. Lehdestä luin että terminen kevät alkoi jo 7-päivä helmikuuta eli vuorokauden keskilämpötila on silloin 0-10 asteessa. Televisiossa eräs rouva kertoi että 1927 tammikuussa kylvettiin ruista. Mitä minä olen säätä seurannut pitkään, niin vuoden keskilämpötilat eivät havaintojeni mukaan juuri poikkea paljon toisistaan.

Kevään korvalla kaadoin takapihalta pari pystyyn kuivunutta raitapuuta, ensi talven klapivarastoon.

Käpytikka oli hakannut ne vuosien varrella ja etsinyt suuhunpantavaa.

Palokärki taas hakee sellaisen puisen sähkö- tai valopylvään jossa on peltiä. Siihen se hakkaa nokkaansa, erikoisvahvistettujen aivojensa

kärsimättä. Kyllä tulee tarpeeksi 3 D taloja vähän eri menetelmällä. kova ääni soidinmenolle.

Siellä printataan paljon muutakin teknologia tuotteita. Suosittu mateLuontoa voi seurata monin eri riaali on muovi. tavoin. Muistan pikkupoikana kun asuimme luonnon muovaaman ojan Eurovaalit on käsillä, tiedä vielä, lähellä, jossa viihtyi biisameja. Nii- käynkö vaaliuurnalla? Näistä vaaden touhuista keväällä pystyi likoneistakin suurin valituksien aihe seuraamaan tuleeko kuiva- vai on, että ne antaa väärän ehdokkaan sadekesä. Jos ne tekivät pesiä ojan nimen. EU-sta on ainakin sen verreunoille, silloin pystyi päättelemään ran jäänyt mieleen, kuten, sieltä tuettä tulee sateinen kesä. Toisina lee epämääräisiä ja tulkinnanvaraikeväinä ne häipyivät jonnekin ala- sia direktiivejä. juoksulle, aavistivat varmaan kuiKeväällä opinahjot sylkevät jälleen van kesän. tutkinnoista tulevia ja ammattiin Isoisä niitä pyydysti raudoilla, nylki valmistuneita, jatkamaan maamme ja myi välittäjälle. Biisamiturkki oli hyvinvointia. Onnea heille kaikille! suosittu ja kysytty vaate sodan jälkeen. Mahtaako moista enää saa- Kevätkiireet kutsuu jälleen ulos pida turkiskaupoista. Eläin kuitenkin hapiirin töihin, joten palataan taas eli luonnossa vapaana, eikä joiden- jatkossa. Kiireestä tuli mieleen kun ihmiset kertovat, on niin kiire, aika kin paheksumissa tarhoissa. kuluu nopeaan, ei ehdi kaikkea.

Tapahtumia riittää paljon, tänä vuonna oli hautajaiset, tulossa on Filosofia kuitenkin määrittelee asian vielä ainakin kahdet häät ja yhdet seuraavasti. Aika ei kulu mihinkään, me vain etenemme ajassa. ristiäiset.

Vuoden vaihteessa kävi niin että tietokone sanoi käyttösopimuksensa irti, vein sen ekopajalle kierrätykseen. Tilalle tuli ostettua niin sanottu läppäri ja miten ollakkaan siinä oli uusin ohjelmisto. Windows 8, eli entisestä XP-stä tuli hypättyä seiskan yli. No se aiheutti hillittömän käyttöjärjestelmän opettelemisen, kun se järkikulta tahtoo toisinaan olla hieman “kesäterässä”. Nopeutta otin siihen kuitenkin 50-megaa.

Kehitys kulkee eteenpäin. Kiinassa tehtiin 3 D tulostin, jolla kootaan nopeasti taloja. Tulostetuista osista talo tehdään 10-päivässä kohtuu hintaan, noin 3500-euroa. Tulostimen koko tosin on 150x10x6 metriä. Materiaaleina käytetään rakennus- ja teollisuuden kierrätysmateriaaleja sekä lasikuitua. Hollannin Amsterdamissa tehdään myös 5

Kevät terveisin.

Jurva.

ELÄMÄ ON Hellästi käsiteltävää ja haurasta kuin kukkanen, kauniita herkkiä hetkiä ja ikimuistoisia retkiä.

Elämä on kuin laiva joka käy kääntymässä monessa satamassa, joka seilaa myrskyllä ja tyynellä säällä.

Elämä on kuin nosturi joka menee ylös ja alaspäin, nostaa välillä raskaita taakkoja.

Elämä on kuin varjo joka heittää välillä varjojaan, niitä ei kannata pelästyä.

Elämä on kuin aurinko joka loistaa kirkkaana, tuo valoa ja lämpöä elämään Kaija

Maitokuskit Maitokuskit olivat 1950 –luvulla tuiki tarpeellisia toimijoita maaseudulla. Ainakin Punkalaitumella eri kylien elämämeno oli riippuvainen “ joppikuskien “ aikataulusta ja palvelualttiudesta.

Maitokuskit pysähtyivät päivittäin lähes kello tarkkuudella maitotilallisten rakentamille pysäkeille, “tonkalavoille”. Maitotonkat kuljetettiin aamuvarhaisella lavalle, josta kuski ne siirsi ajokkinsa kyytiin kuljettaen maidot meijerille.

Paluukuormassa tuotiin sitten voit ja juustot samalle lavalle.

Keskeisin meijeri Punkalaitumella oli vuonna 1902 perustettu Punkalaitumen Osuusmeijeri “Kerttulan kaupunkilla”. Sinne kuljetettiin maidot Jalasjoen, Kanteenmaan, Koskioisten, Vanttilan ja Jutin suunnalta. Pitäjän vanhin meijeri oli Kallion osuusmeijeri Kivisenojalla. Se oli perustettu jo vuonna 1875 tanskalaissyntyisen Hans Jensenin toimesta.

Maitokuskit toivat oman säväyksensä kaupunkilaisten elämään seitsemän vuosikymmenen ajan. Meijeri jo sinänsä synnytti vilkkautta, mutta kuskitoiminta säteili vaikutustaan myös muuhun elämään, varsinkin elinkeinoelämään. Moni pikkutoimitus saattoi hyvinkin toimia maitokuskin avustuksella pitäjällä. Apteekkiasia tai pitäjän liikkeitten tavaratoimitus oli päivittäistä “kauraa”. Useasti sivukulmien asukas sopi kauppiaan kanssa; “kyllä se kuski sen tuo tonkalavalle”. Toki asianomaiset sopivat kuskiauton kanssa menettelytavoista. Ja sivukulmilla ymmärrettiin varsin hyvin, ettei jokaista “hotapussia” kannattanut

Punkalaitumen Osuusmeijerin viimeinen hevoskuski Paavo Nurmu, purkaa kuormaansa. “pakiparraastaan” lähteä erikseen Postilaatikkokin siinä keikkui. Tosin hakemaan. meijerin lähitienoon maidontuottajat toimittivat maitoastiansa myös Elämän syke näkyi myös omatoimisesti meijerille. kuskireittien varressa. Tonkkalavat olivat kyläkunnissa kohtaus- Tuttu näky maitokuskien rivistössä paikkoina ja tyypillisinä seisakkeina, esimerkiksi 50 –luvulla Kerttulan olipa kysymys tapaamisista tai mistä kaupunkilla olivat mm. Mauno Jalli, hyvänsä yhteyden otosta.

Paavo Alho, Oskari Alho, Frans Santala, Uuno Koski ja Severi Kunnan nuorisotyölautakunta pohti Männistö. Viimeisin maitokuski järjestöjen edustajien kanssa hevosineen oli 1970 –luvulle sopivia kurssitoimintoja ja yhtenä tultaessa Paavo Nurmu . seikkana esiin tuli puhetaidon Karjattomaan maatalouteen kurssit. Keskustelun yhteydessä siirtyminen asteittain lopetti yhden muuan osanottaja totesi; “Kyllä ne maaseudun hallitsevista , tavalla tai puhua ossaa, viime yänäkin toisella kaikkia kyläskuntien elämää kolmeen saakka, mutta millai saatasiin sellainen oppi perille, ettei koskettavista kulttuureista. - J. H. sitä puhujanpönttönä olevaa tonkalavaa aina viimeksi Kesän viisautta kaivataan kuntamaailman haasteisiin kaadettaisi”.

Tonkkalavoja oli teiden varsilla muutaman kilometrin välein, joten yhteydenpitopaikkoja oli viljalti ja useasti ne oli myös suojattu takasivulta tarjoten mainion tilan mm, vaalimainoksille.

6

Punkalaitumella on takanaan hieno vuosi 2013. Tilinpäätöksen valmistumisen yhteydessä oli jopa aihetta lievään hymyyn. Synkistä odotuksista ja lähtökohdista huolimatta teimme ylijäämäisen tuloksen, vaikka vuoden 2013 alussa jo nollatuloksen tavoittelu tuntui epärealis-

tiselta. Punkalaitumen toiminnallisesti ja taloudellisesti hyvään viime vuoteen ei ole yksittäistä selkeää syytä. Kunnassa jo pitkään jatkunut yleinen taloudellinen tietoisuus työntekijöiden parissa on kuitenkin avainasemassa. Meillä pyritään ajattelemaan, että olemme töissä omassa kunnassamme ja teemme töitä siis itsellemme ja toisillemme.

Ilman tällaista asennetta ei tulosta tehdä.

kuitenkin saavat mahdollisuuden osallistua samoille kursseille kuin ennen. Näitä kehittämisesimerkkejä riittää niin siivous kuin tekniselläkin puolella. Uhkana vain on se, että pienen kehittämistä ei enää kovin arvosteta ja jatkossa tehokkuus voidaan nähdä entistä suuremmissa yksiköissä. Kehittämisen näkymä valtion tasolla on siis sumentunut ja hyvinvoinnin ymmärrys on kadonnut.

Viime vuodessa on vain yksi varjopuoli. Nyt tämä kaikki tuntuu niin kovin kaukaiselta uusien edessä nousevien haasteiden peittäessä kaiken valon auringon edestä. Hetkellinen torjuntavoitto on siis saavutettu, mutta varsinainen torjuntataistelu on vasta koittamassa. Tiivistetysti voisi todeta, että epävarmuutta voi nähdä kaikessa ja kaikkialla minne katseensa kääntää.

Siksi tänä kesänä haluaisin kysyä itseltäni ja muilta ihmisiltä, mitä oikea hyvinvointi on? Tämä kysymys tulisi nostaa paljon puhutun tietojohtamisen rinnalle. Kenellä on siis oikea tilannekuva? Uskallan olla varovaisen kriittinen keskitetyn tilannekuvan todenmukaisuuteen todellisen hyvinvoinnin osalta. Eurot, erityisesti pahoinvoinnista kasvavat kustannukset, me varmasti näemme oikein, mutta näemmekö ihmisen. Lähellä ihmistä, pienissäkin yksiköissä, tehty toiminta on sittenkin melko tehokasta kokonaisuuden kannalta, on kyse sitten sosiaalipalveluista, työttömyyden hoidosta tai lasten kasvutarinan tukemisesta.

Kuntatyön arjessa huomaa hyvin nopeasti sen, mihin liiallisen keskittämisen seurauksena tapahtuva aluetuntemuksen ja tilannekuvan menettäminen johtaa.

Kunnanjohtajan tehtävässä asian viestiminen on hyvin kahtalaista.

Turhia piruja ei pidä maalata seinille kuntalaisten henkistä hyvinvointia ja elämäniloa latistamaan. Toisaalta tosiasioiden piilottelu johtaa väärän kokonaiskuvan piirtymiseen ja myöhemmin sitten jonkinmoisen pilvilinnarakennelman tuhoutumiseen. Jälleen kerran totuus lienee siellä jossakin ääripäiden välissä.

Asioiden kanssa on vain elettävä.

Kun synkkää puolta on aikansa katsellut, parempi kääntää katse välillä valoisalle puolelle. Niinhän me suomalaiset olemme ennenkin joutuneet toimimaan.

Pirkanmaata, Satakuntaa ja Varsinais-Suomea joka tapauksessa rokotetaan kovin tulevina vuosina.

Suurimmat rahoitukselliset menetykset johtuvat valtionosuusuudistuksesta, johon on nyt vain alettava henkisesti valmistautumaan. Rahaa ei valtion kassasta enää tule siten kuin aiemmin on totuttu! Esimerkiksi Punkalaidun menettää vuosien 2015 ja 2017 välisenä aikana ra-

hoitusta 253 euroa asukasta kohden vuodessa, siis yli 800 000 euroa vuotta kohden nykytasoon verrattuna. Tämä on pienelle kunnalle hyvin paljon käyttötalousmenoissa.

Samaan aikaan lunta tulee tupaan toisen asteen koulutuksen rahoituksessa, josta valtio leikkaa oikein tosissaan ja jättää pienet lukiot oman onnensa nojaan. Työllisyyden hoidon valtio myös ulkoistaa kunnille samalla kun rahat otetaan pois.

Liian vähän kiinnitetään huomiota siihen, miten kunnat jo nyt omin toimin parantavat juoksuaan kun yleinen yhteiskuntaamme koskeva kriisitietoisuus on lävistänyt suomalaisen työelämän. Näitä tukoksia saadaan aikaan jatkuvasti varmasti jokaisessa Suomen kunnassa, niin myös Punkalaitumella. Hienointa Punkalaitumella on ollut havaita, että oma henkilöstö on aktiivisella otteella lähtenyt kehittämään omaa työtään ja tehnyt siitä kustannustehokkaampaa. Tänään kuulin, ruokapöydässä aivan sattumalta, että kouluissa aineenopettajat ovat omaehtoisesti alkaneet järjestämään lomiaan siten, että sijaisia ei tarvitse palkata. Viime syksynä päättämämme tuntikehyksen leikkaus on osittain toteutettu niin, että eri kurssien jaksotuksia ja ryhmäjakoja on muutettu niin, että oppilaat 7

Ja siitä kesän viisaudesta: kevät on selvästi laittanut kaikkien eläväisten päät sekaisin, niin tulee ollakin uuden kasvun ja henkiin heräämisen vuodenaikana. Loppukesältä odotan kuitenkin kaikkea muuta. Rauhaa, seesteisyyttä, asioiden jäsentymistä, sinisiä hetkiä ihmisille jotka ensi syksynä viettävät päivänsä vaikeiden asioiden äärellä. Punkalaitumella lukuisia yhteisöllisiä kesän hetkiä vietetään 375-juhlavuoden merkeissä.

Siispä tervetuloa kesälaitumelle!

Lauri Inna Punkalaitumen kunnanjohtaja

KAKSINAISTA Täällä on kaksinaista, vaiko kaksi naista ?

ISSN 1456-7245 toimitus: Reijo Rantanen puh: 02 - 7675 449 0400 -525 086 Vammalantie 719 31900 Punkalaidun kotisivut: www.reijorantanen.fi/ sähköpostiosoite on: reijo@reijorantanen.fi Panu Helariutta puh: 044 - 3305061 Jukka Saarinen puh: 050 -3000772 Pekka Virtanen puh: 040 -5910576

ILMOITUSHINNAT: 1/1 sivua 1/2 sivua 1/4 sivua. Sopimuksen mukaan.

JÄSENHENKILÖT; YKSITYISILMOITUKSET VELOITUKSETTA. lehtemme painos 400 kpl

Vajaita kahvikupillisia, mappeja leviänä lattialla, levykkeitä ja memoritikkuja sulla on kaksinimeä, kaksi virkaa, kaksi sähöpostia, kaksi puhelinnumeroa,kaksi tietokonetta, joiden välillä vahtaat täällä on aika sekaisenlaista, teet paljon työtä ja tilaisuuksia jahtaat, illan tullen siivoat siistiksi, ei oo kiire kaksinaista Joku soittaa, joku moikkaa, kiire vähän joka paikkaan, hiirelle puruja, kissalle hiekkaa, ruokaa kaappiin, tulostuspaperit, lahjapaperit, vessapaperit, jätepaperit, muista ne Eiköhän tämä tästä kiimainen kiirekin lakkaa, kun pyhät tulee vastaan Kaija.

Linnutkin jo taivaan alla visertelee kaikkialla.

Rakentelevat jo pesää odottavat nekin kesää.

Merestä, kun lähti jää, jälleen aalto kimmeltää.

Kalansaaliit pian karttuu nyt jo kuha verkkoon tarttuu.

Painotalo: Multiprint Oy

julkaisija: Turun Punkalaidun-seura r.y.

Herää, koe kevätaamu Älä ole talvenhaamu !

Jo jäisestä maasta tunkee lehdet tulppaanin seinustalla leskenlehti keltainen puhkee kukkaan penkalla kaltevalla.

Kohta linnut taivaan alla saapuu muuttomatkaltaan ja emäntäkin haravalla kuopii pihanurmiaan.

Isännän auton alta nastarenkaat siirtyy pinoon, eikä västäräkki tanhualta sitä katsele yhtään vinoon.

Panu Helariutta

KEVÄTAAMU

Sulla huonot tavat on vai ootko vallan tavaton, kun kevätaamun nukkumalla vietät hiljaa peiton alla ?

Kirkkaat aamut, kevätyöt, suahan kutsuu kevättyöt Tulppaanitkin nousee maasta, eikö se jo työhön haasta ?

SE TULEE Kun jo toivoa vailla luulen, että peruutettu on kesä, niin linnunlaulun kuulen.

Joko rakenteilla on pesä?

Lämpö, kuin varkain ja salaa purkaa voimaansa ylle maan ja kylmyyden jälkeen palaa taas luonto toimintaan.

8

Kun pääskyn siipi sitten pihapiiriin sujahtaa, tiedät siitä hetimitten: Kesä maille pujahtaa !

Monen kesänmerkin tänään pihallas nähdä voi, kun seuraa tunnoin herkin luonnonkirjaa huomioi.

SE TULEE Kun jo toivoa vailla luulen, että peruutettu on kesä, niin linnunlaulun kuulen.

Joko rakenteilla on pesä?

Lämpö, kuin varkain ja salaa purkaa voimaansa ylle maan ja kylmyyden jälkeen palaa taas luonto toimintaan.

Jo jäisestä maasta tunkee lehdet tulppaanin seinustalla leskenlehti keltainen puhkee kukkaan penkalla kaltevalla.

Kohta linnut taivaan alla saapuu muuttomatkaltaan ja emäntäkin haravalla kuopii pihanurmiaan.

Isännän auton alta nastarenkaat siirtyy pinoon, eikä västäräkki tanhualta sitä katsele yhtään vinoon.

MONTA AAMUA

Monta aamua nähnyt oot valkenevaa monta iltaa tummenevaa monta päivää oot väsynyt uurastamaan monta yötä kärsien valvomaan.

Kun pääskyn siipi sitten pihapiiriin sujahtaa, tiedät siitä hetimitten: Kesä maille pujahtaa !

Aika juoksuaan jatkaa edelleen et sitä voi pysäyttää paikoilleen.

Yöt päivät ketjuina vaihtuu toistuin pimeys ja valo haihtuu.

Monen kesänmerkin tänään pihallas nähdä voi, kun seuraa tunnoin herkin

Kevät luonnossa voimansa näyttää, talven hanget valolla täyttää.

Kesä hetken kuumana hehkuu, syksyn väreihin vihreys hukkuu Monta aamua ihminen kokea saa monta kivistä polkua tallustaa.

Sä osaatko olla kiitollinen näistä aamuista elosi ainoisen?

luonnonkirjaa huomioi.

9

SEURAN

KESÄRETKI

PORKKALAAN 30.08.2014

Porkkalan paranteesi Kesäretki suuntautuu Porkkalan entiselle miehitetylle alueelle. Pääsemme tutustumaan auktorisoidun Porkkala-oppaan välityksellä alueen mielenkiintoiseen historiaan ja nykypäivän tapahtumiin.

Retki käynnistyy Kirkkonummen idyllisissä maisemissa tilausravintola Patakukon aamukahvin ja suolaisen kera. Matkalla Degerbyn kylään näemme Pikkalassa Kabanovintiellä venäläisten rakentaman ja myöhemmin entisöidyn riemukaaren.

Ensimmäinen kohteemme, Degerbyn Igor museo, keskittyy vuosiin 1944 – 1956, jolloin Porkkalan alue oli vuokrattu tukikohdaksi Neuvostoliitolle. Ajanjakso on poikkeuksellinen maamme historiassa, sillä tukikohta muodosti pysyvän uhan itsenäisyydellemme.

Seuraava pysähdys, Degerbyn kirkko, kuten koko silloinen kunta, kuului vuokraalueeseen ja kirkko toimi neuvostoaikana elokuvateatterina.

Rantasipi Siuntion Kylpylässä ryhmämme nauttii herkullisen buffet -lounaan.

Iltapäivällä tutustumme Sjundbyn linnaan. Kartanon historia tunnetaan vuodesta 1417.

1560 -luvulla Kustaa Vaasan tallimestari Jakob Henrikinpoika rakennutti paikalle harmaakivisen linnan, joka on ehtinyt historiansa aikana kuulua monelle aatelissuvulle.

Porkkalan vuokra-ajan jälkeen linna on korjattu perusteellisesti ja palvelee edelleen yksityiskotina.

Vanhoja kyläteitä pitkin palaamme Kirkkonummen kunnan alueelle ja maatilapuodissa nautimme vielä iltapäiväkahvit tuoreen pullan kera. Eestinkylässä, Fräsarsin tilalla sijaitsevan Maatilapuodin hyllyt notkuvat paikallisia tuotteita, kuten hilloja, mehuja, hunajaa, vihanneksia, perunaa, makkaraa, ternimaitoa ym. Puodista löytyy myös kaunista käyttökeramiikkaa, pehmoisia villatuotteita, tuoksuvia kynttilöitä ja paljon muuta.

Kotimatkalle lähdetään n. Klo 16:00.

Matkan hinta sisältäen buffet -lounaan sekä aamu- ja iltapäiväkahvit / teen suolaisen ja pullan kera 85,- / henkilö.

Linja-auto lähtee Raision kaupungin vanhan kirjaton (Harkon) edestä klo 7:30 ja on Ortodoksisen kirkon edessä klo 7:45, myös Kaarinasta Paraisten tiehaaran pysäkiltä pääsee mukaan n. klo 8:00.

Ilmoittautumiset 14.07.2014 mennessä; jurva, p. 044 2543816, sähköposti jurva.koskenniska@dnainternet.net, tai pekka, p. 040 5910576, sähköposti pekkaj.virtanen@daninternet.net.

Matka toteutuu, jos lähtijöitä väh. 30 henkeä.

Tervetuloa mielenkiintoiselle retkelle! Voit ottaa tuttavasi tai naapurisi myös mukaan.

Ei tarvitse olla seuran jäsen.

Nyt rohkeasti mukaan mukavaan porukkaan!

10

tillä Hannun kansa koskaa mittää riitaa syntyny. Osakari sanoki että se taitaa vika olla tontisa.

Mää olim maanantaina tanssi harjotuksisa, oltiin ensin koko päivä kirjelaatikoita korjaamasa Somerolla ja tultiis sitte kiiruusti Jalasjoelle NS-talolle Kirstij ja muitten tanhuajien harjotuksiin. Olisim mää niin miälelläni menny mukkaa varsinki siinä vaiheesa kun ne taputti käsiänsä. Oli ninko olis mulle taputtanu, mutta Oskari ei päästäny mua. Istua trönötin sitte siinä hänen viäresänsä ja katteliv vaa kun toiset tanssi.

Meneväk kuulemma Särkkään kutsujuhlillet tanssimaan, se on nensimmäinen päivä heinäkuuta.

Sitte mää näin Sen Sarin ja kaverinsa Samin, tulivak käymää. Sillä HTM Sarilla on sitte hyvä nimi, om -tilintarkastuspalvelut, taloyhtiöt, pk-yritykset melkein kum mulla. Sari on kuulem- yritysneuvonta ja -välitys ma tulossa porukkansa kansa tänne Punkkikselle esittämmää jottai - yhtiöiden perustamiset ja - muutokset - kauppakirjojen laadinta, perukirjat ja testamentit “Kaihos säveli”. Ovak kuulemma tuala liikuntatalolla koulukeskukOta yhteys Osmo Kalmari puhelin 0400-215219 sesa. Puhuvat jottai heinäkuu yhreksähköposti:osmo.kalmari@kalmariunion.com sännestätoista päivästä. Ons se Sari vaa aika plikka ku tekkee tollasia juttujaki. Lähtekää ny teki katNys se on si tehty, meinaan munt tomaa, om meinaa kova juttu. Mää on aidattu lammasaidalla, no emmää kuulin ku ne siitä puheli. ole ainoa täsä aitauksesa, on täälä noi Oskari ja muijansakin. Nij ja Kohta o sitte se keskikesä juhla, jueilen tulleet Teppon ja Veeran pen- hannus, meille ainaski tuaraa koivunut. Kyllä meitillä ny o ollu haus- ja pihhaa ja tehrää vihrat, ne ninko kaa, noi pennut on käynee uimasa kuuluu siihe taritiioo. Sitte me lauleja mää juaksev viäresä, välillä pit- taa kuurelta Siniristilippumme ja kir rantaa ja sit taas veresä. nostetaan lippu tonne kepin nokkaa.

Tervehdys taas teitille, tulin On se si ihmeelistä tää nyky aika, Noi ihmisek koolaa jottai paha hatähän haukkuineni, on taas nii- kyllä ennen me koirat saatii juasta justa juamaa, sanovas sitä sampantä aamuja jollon aurinko pais- pitki kyllää, eikä meitistä kukkaa jaks, mutta kyllä mää juam miataa ja Oskari on tyytyväinen. Se ollu pahollansa. Ny tehrää heti riita luummi vettä ja pyäriv vaikka sillitykkää aurinkosta, ja kyllä jos mää hiuka karkaan. haperosa, oi että siitä sitte saa hyvät määkim miälelläni lekottelen Oskariki sitä ihmetteli, sano että reororantit. aurinkosa. Mää oon sev verran Hannun pikkukoira oli välillä Koettkaas nys sitte viättää hyvvää vaalee turkiltani, ei aurinko kolmeki päivää meillä Lolan, se oli ja turvallista juhannusta. Sara muhun kauheesti tartu. se Oskarin nentinen koira, eikä heit11

LAITUMELTA LÄHTÖISIN Viime kesänä käynnistimme yhdessä Punkalaitumen Museo- ja Kotiseutuyhdistyksen kanssa tapahtumasarjan “Laitumelta lähtöisin”. Ideana on tuoda uusia tuulia Yli – Kirran kesän tapahtumiin. Tavoitteena on, että entiset “laitumelaiset” voisivat tulla “maailman turuilta” kotiseudulleen pitämään vaikka esitelmä-, keskusteluja viihdytystilaisuuksia.

12

Näinkin tulisi pidettyä yhteyttä kotiseutuun ja kotiseudun väkeen. Viime vuonna saimme nauttia toimittaja, runoilija, sanoittaja Jukka Saarisen runoista ja lauluista hienojen esittäjien välityksellä.

Tänä kesänä on myös seuramme jäsen Panu Helariutta lupautunut jatkamaan kesän tapahtumaa.

Kaikkihan me tiedämme, että Helariuttan suku on kirjoittamisen ja riimityksen mestareita. Isänsä Lauri oli Punkalaitumen Sanomien pitkäaikainen päätoimittaja ja myöskin velipoika, kotiseutuneuvos, Juhani jatkoi isänsä vakanssia pitäjän avviisissa. Heidän kynistään on myös syntynyt runokirjaa ja pitäjän historiaan liittyviä kirjoituksia.

Panu on elämäntyönsä tehnyt opettajana, niin kuin isänsäkin.

Eläkkeelle siirryttyään on jäänyt aikaa entistä enemmän taiteelliselle puolelle. Panulta onnistuu taulujen maalaamiset, varsinkin tussityöt ovat hänen omaa alaansa. Musiikki on ollut hänellä aina yhtenä harrastuksena. Sielun syvyyksistä laulujen sanoituksia on syntynyt ja säveltäminenkään ei ole vierasta.

Lauluryhmät Saariston Miehet ja Jaalamiehet ovat vankasti olleet Panun musiikissa mukana. Esiintymisiä lähiseudulla, sekä tekstityksiä ja sovituksia näille ryhmille.

Terävä kynä ei ole iltoja huilannut, vaan riimittäjältä on syntynyt vuosien varrella paljon juoksevaa tekstiä.

Runoja on syntynyt aina runokirjoiksi saakka esim. Suntin partaalta ja Elon hetkiä. Ja mikä hienointa runokirjoissa on Panun iloisten riimitysten lisäksi aiheiseen sopiva kuvitus.

Nyt juuri kesän kynnyksellä on runoilijalta ilmestymässä kolme elämän läheistä runokirjaa ja niiden

julkaiseminen tapahtuu “Laitumelta lähtöisin” tapahtumassa 13.07.2014 klo 14:00 Yli-Kirran mäellä, kotiseudulla. Tässä alla on jatkoksi Panun itsensä esittelemänä “kotitarverunoilijan” ajatuksia runoilustaan ja julkaistavista uusista kirjoista.

KOLME KIRJAA KERRALLA

Kun katson peiliin, näen siellä yli kahdeksankymppisen äijän, jota joskus olen kutsunut nimellä : Kotitarverunoilija Paraisilta.

Jos käy niin, että lukija pitää tekstiä liian vaikeaselkoisena, olen piirrellyt yksinkertaisena miehenä yksinkertaisia kuvia runojen oheen.

ELÄMÄ VIRTAA Tästä kirjasta saattaa lukija löytää niin sanottuja ajatuksia siitä, miten elämä virtaa eteenpäin meiltä kyselemättä ja ilman, että me paljonkaan pystymme itse sen kulkua kääntelemään omien mieltymystemme mukaan. Elämä virtaa niin kuin joki. Se ei pysähdy, vaikka joku saattaa sen juoksusta poistua matkan varrella.

Elämän saatossa olen ajautunut meren rantaan, josta soutupaatilla EI NIIN VAKAVAA pääsee Kiinaan asti vettä myöten tai Atlantin yli Amerikkaan, jos vain Kolmas teos sisältää lievää huumoria ja tosikertomuksia elävästä jaksaa soutaa. elämästä. Vanhojen vitsien ohella Nyt tämä äijä on julkaisemassa siitäkin saattaa joku löytää elämänkolme runokirjaa samalla kertaa. ohjetta arkisen kohelluksen keskelNämä ovat tuloksena laatikoitten le. Kansikuvan aiheen piirsin selkaivelusta ja tietokoneen muistin laiseksi, että kuka tahansa meistä penkomisesta. Runojen aihepiirien kelpaa sen malliksi. Pilke silmässä erilaisuus johdatteli kolmen kokoel- ja pieni virne suupielessä auttaa man rakenteluun. ymmärtämään, että ei kaikki ole niin vakavaa Kotitarpeiksi olen runoillut perheen, sukulaisten ja tuttavien ollessa on- Viikkoa ennen runokirjojeni julkainittelujen tarpeessa ,mutta huomiot sua on Eino Leinon ja runon ja sujokapäiväisistä elämäntuokioista ja ven päivä. Toivottavasti sekin osalkokemuksista antavat runsaasti taan innoittaa lähtemään Punkalaiaihetta runoiluun. Vuosia olen tumen Kotiseutumuseolle runouden härnäillyt “Pargas Kungörelser -ni- ja musiikin ystäviä sankoin joukoin misen lehden toimitusta tuotoksillani sunnuntaina 13. 7. Klo 14:00 . ja ne ovat hyvin kelvanneet saaristokaupungin tiedoksiantajan pals- Silloin runojen välillä on myös kesäistä musiikkia lauluryhmien ja tantäytteeksi. soittajien esittämänä.

MAAILMAN MENOT Navetan katto suojaa mahdollisilta Tämä on laajimman kirjasen nimi ja ukkoskuuroilta. se kertoo matkailemisista Kanarian saarilla ja Euroopan eri kolkilla. Kirjojakin myydään räystään alla.

Matkoillahan löytyy sopivia hetkiä koota ajatuksia ja tehdä huomioita PV / PH elämän kulusta uusista ympäristöissä.

13

SEURAN VUOSIKOKOUS ja tiset, eli Panu Helariutta, joka valitJÄRJESTÄYTYMISKOKOUS tiin järjestäytymiskokouksessa varapuheenjohtajaksi, Jurva Koskenniska, joka valittiin järjestäytymiskokouksessa sihteeriksi, VirSeuran sääntömääräistä vuosikopi Pitkänen, Matti Lehtinen, Laimi kousta pidettiin huhtikuun alku Aaltonen ja Antti Koskentaka. Halpuolella Ravintola Verkahovin 2. lituksen varajäseniksi valittiin edelkrs:n kabinettitiloissa aluksi pullaleen Aila Ranta ja Liisa Niemelä. kahveita hörppien.

Toiminnantarkastajana jatkaa Osmo Jäsenistöä oli paikalla ennätys vähän Kalmari ja varalla Katriina Syrjälä. ja juuri sen verran, että laillisuus nipValittiin entiset toimikunnat eli huvipa nappa täyttyi. toimikunta ja lehtitoimikunta. HuVuosikokouksen avasi seuran pu- vitoimikuntaan valittiin entiset eli heenjohtaja Pekka Virtanen toivot- Markku Vuori, Pirkko Anttila Vuori, Seija Korventausta, Aimo taen läsnäolijat tervetulleiksi.

Hakanen ja Jukka Saarinen. LehPerinteisesti kokouksen alussa vie- titoimikuntaan valittiin päätoimittatettiin hiljainen hetki kunnioittaen jaksi Reijo Rantanen ja muut jäsenet toimintakauden aikana keskuudes- Panu Helariutta, Jukka Saarinen ja tamme poisnukkuneita jäseniä. Eri- Pekka Virtanen. tyisesti vielä muistettiin kunniapuheenjohtajamme Antti Korven- Muissa esille tulevissa asioissa päätettiin, että pikkujoulussa jäsetaustan äkillistä pois menoa. nistön toimintatoivomuksista tehty Varsinaisen kokouksen puheen- kysely on osin ohjenuorana hallitukjohtajaksi valittiin kokouksen avaaja selle ja huvitoimikunnalle. ja sihteeriksi valittiin yhdistyksen sih- Todettiin myös, että kesän “laituteeri Jurva Koskenniska. Kokouk- melta lähtöisin”- tilaisuus Yli - Kirsen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden ralla on tänä vuonna Panu Helariuttoteamisen sekä esityslistan tan runoihin ja musiikkiin perustuva hyväksymisen jälkeen valittiin ko- tapahtuma. Järjestelyistä vielä käykouksen äänten laskijoiksi ja dään neuvotteluja Museo- ja Kotipöytäkirjan tarkastajiksi Pirkko seutuyhdistyksen kanssa.

Anttila-Vuori ja Markku Vuori.

Yksityiskohtainen toimintakertomus Järjestäytymiskokous 6.05.2014 hyväksyttiin ja tiliselvitykset kuultiin kutsui seuran rahastonhoitajaksi sekä toiminnantarkastajan lausunto. Lauri Pitkäsen ja samalla kutsui häKokous vahvisti tilit sekä myönsi tili- net hallituksen kokouksiin. ja vastuuvapauden hallitukselle. Järjestäytymiskokouksessa myös Jäsenmaksu päätettiin pitää en- hyväksyttiin edellisen hallituksen ja tisellään eli 15,- € / jäsen ja -huvitoimikunnan viimeinen yhteisöjäsenmaksun suuruus pide- pöytäkirja. Keskusteltiin jäsenlehtään myös entisellään eli 50,- €. den ilmestymisestä ja juttujen kirToimintasuunnitelma esiteltiin ja se joittajista. Toivottiin kunnanjohtajan hyväksyttiin seuraavan toimin- kirjoitusta kotipitäjän juhlavuoden takauden pohjaksi. Hallituksen pu- merkeissä. Kotiseutuneuvos Juhani heenjohtajaksi valittiin edelleen Pek- Helariutta oli myös lupautunut ilahka Virtanen. Hallitukseen tarvitaan duttaa lehteämme pienellä kotiseukuusi jäsentä ja valituksi tulivat en- dun jutulla. Toimintaa suunniteltiin ja 14

päätettiin, että ei tänä vuonna osallistuta seurana perinnetapahtumaan Kaikkien Aikojen Maatalousnäyttelyssä Punkkalaitumen museon mäellä. Punkalaitumen päivänä 27.07.2014, tänä vuonna 375 -vuotisjuhlapäivänä, teemme perinteisen kunniakäynnin ja kukkalaitteen laskun “Menneiden Sukupolvien Muistomerkille”, Kesäretkeä elokuun loppuun suunnitellaan entiselle miehitetylle alueelle Porkkalaan.

Myös syksyn ulkoilu- ja marjaretken kohde laitumelle oli saatu sovittua Jalasjoen Metsästysseuran uudelle kodalle Telkkuun . Seuraava kokous päätettiin pitää 10.06.2014 klo 18:00 puhheenjohtajan kotona Raisiossa.

P.V.

II-kerran evakkoon Tänä vuonna on kulunut 70 vuotta siitä kun Suomen karjalaiset joutuivat toistamiseen lähtemään evakkoon. Ensimmäinen evakuoimiskäsky 1944 tapahtui 6 pvä kesäkuuta.

Kahden ja puolen vuoden asemasota päättyi kesällä 1944 alkaneeseen perääntymisvaiheeseen, jolloin kotiseudulleen palanneet karjalaiset joutuivat taas pakenemaan neuvostoarmeijan tieltä. Rakkaat kotikonnut oli jätettävä ja uusi elämä itsenäisenä säilyneessä Suomessa, sen vierailla veräjillä, oli edessä.

Nyt näistä tapahtumista on koottu laulunäytelmä “Kaihon sävelet”, joka on ilmeikkäästi sidottu Väinö Linnan “Tuntemattoman sotilaan” kohtauksiin.

Käsikirjoituksen on tehnyt Sari Ojala. Hän on koonnut ympärilleen

TARINAILTA 4.02.2014 Perinteistä keskitalven tarinailtaa pidettiin Verkahovin yläkabinetissa.

Mukaan tarinoimaan oli tullut alun kolmattakymmentä jäsentä. Tällä kertaa muisteltiin kotiseudun entisajan talkoita sekä kylien ja kotien kokoontumisia.

Emeretiusprof. Aimo Hakanen aluksi hieman alusti aihetta. Näin päästiin mukavasti jutun juureen.

Mukanaolleilla oli henkilökohtaisesti mukavia muistoja maatalouden ja rakentamisen talkoista. Muistettiin jopa seikkaperäisesti pärekatonkin teot. Tiilimiilullakin oli muutama joutunut valvomaan. Muisteltiin

myös talkoisiin oleellisesti liittyviä kestityksiä jaloine juomineen. Jopa muistoissa oli "ihanat" talkootanssit vanhan veivattavan krammarin soidessa jossakin ladon nurkassa.

Myös keskuteltiin tämän päivän talkoista, ja moni onkin täällä urbaanissa yhteisössä oman taloyhtiön talkoisiin ottanut osaa.

Lähinnä on ollut syksyn ja kevään pihatalkoita.

Taas elettiin mukava ilta muistojen parissa ja polkua tuli pidettyä auki kotiseudulle ja juurille. Ensi vuonna keskitalven paikkeilla taas tarinoidaan uusin aihein. **********

pienen näyttelijä ryhmän Tuntematon, jonka näyttelijöihin hän itsekin lukeutuu.

He ovat näytelleet kyseistä laulunäytelmää Jokioisilla. Nyt he ovat tulossa Punkalaitumelle Kaihon säveliä esittämään. Esityspaikaksi on valittu Punkalaitumen koulukeskuksen liikuntahalli. Näytelmä esitetään 19 pvä heinäkuuta klo 14.

Tilaisuuden järjestää Punkalaitumen Karjalaiset ja EL:n Punkalaitumen yhd.

Ottakaa ryhmä mukaanne ja tulkaa rr.

Kuvassa ltn. Lammio ja alik. Antti Rokka Jokioisten näyttämöllä.kuulemaan / katsomaan.

15

Nykyään ovat lehdet täynnä terveys- ja kunto-ohjeita. Tässä arkkipainate 1700 -luvulta.

K onsti elää kauwwan eli Tarpeellisia ja hyödyllisiä neuwoja ja Ojjennus-nuoria Terweyden warjelemiseksi ja saada elää isohon ikähän.

7.§ Pese suus, hampaas, silmäs, korvas tausta kylmällä lähde wedellä joka aamu; wahwistaa näön, kuulon, ja hampaan, wanhaan ikään.

14.§ Mutta liikanainen nukkumi8.§ Harjaa eli kampaa usein pääsi, nen ei ole hywä; sillä siitä kuiwettuu W a s a että aiwojen liijat höyryt ulos ruumis ja lisää kinoja ja sitkeitä 1786 pääsevät. myrkytyksiä, keripukkia ja rewäsintä.

Joka tahtoo hyvin terwesnä pysyä, 9.§ Käwele ja liiku jotain ylös nousja kauwwan elää pitkä ijälliseksi, se tuasi, että loka jota yöllä on ko- 15.§ Likin ruokaa, jomaa ja unta, eläköön kohtuullisesti juomasa, ru- koontunut suoliin, laskeutuisi on liikunto, askaroitseminen ja työn osa, rakkauden harjoituksessa, kyl- alaspäin, ulos persuksiin. tekeminen, sekä ruumiille että wysä eli saunankäymisesä, suojen mielelle terweydeksi. Liikunto, ajaa lyönnisä, nukkumisesa, työsä, 10.§ Suuri ja äkkinäinen wihas- suonista ja jäsenistä pahat märkyymurheesa ja muisa asian-haaroisa. tuminen, ja raskas pitkällinen murhe det, ja kiskoo ne irralle ja ikänänsä ja huoli, kuiwattawat ylös ruumiin pois hiwuttaa. ja wiewät wihdoin kuolemaan.

1.§ Watta on ihmisesä niinkuin pata, Samoin äkkinäinen ja huomahte- 16.§ Paljo walwominen on wahinja maksa niinkuin tuli sen alla, kun maton ilo; sen tähden wiha, murhe gollinen ja wähentää sen luonnollise kiehuu; sentähden pitä wahta ja suuri ihastuminen pitää olla koh- sen lämpymän aiwan paljon, häwittä pidettämän lämminnä, käwelemi- tuullinen. sen luonnollisen märkyyden, ja kassen, eli kätten työn eli ruumiin waiwoin kauneuden, lisää sappea ja waamisen kautta, wähä enne ruoalle 11.§ Juopumus wäkewistä juomis- kuiwaa ruumiin ylös paljon. mennesä; että watta edeltä ylös ta, tekee ihmisen laiskaksi ja unelämpiää, ennen kuin ruokaa uudesti liaaksi, wahingoittaa wattan, ja 17.§ Älä pidätä wettäs, tuulta ja nautitaan; Ruoan jälkeen ei pidä matkaan saattaa aiwoille ja koko muuta luonnolista tarwettas waan toimita ne luonnon waatimusten rutosti työhön ruwettaman. ruumiille paljon pahaa.

2.§ Kauwwan paastota ja nälkää 12.§ Hapoin olut, eli se kuin on perästä. Kiwi-taudit, pureet ja muut nähdä, yli oikian ruan ajan, ei ole prykätty kissastuneista ja happa- wiat tulewat jos ei luontoa totella terweellinen; sillä ihminen saa wat- moista maltaista, on sangen wahin- sen waatiessa. taansa kelwotointa märkyyttä ja il- gollinen, samoin se juoma joka ei 18.§ Että paljon purgerata ja lääkimaista, kinoa. ole keitetty, josta tulee pureita ja tyksiä nauttia, on wahingollinen; lu3.§ Älä syö jos ei ole nälkä; ja watta wattan wäänteitä. Aiwan tuoreesta onto tottuu wihdoin niihin, ettei tyhjetty entisestä ruasta; muutoin ja samiasta juomasta tulee kiwi-tau- mitään tottele; ja ne wettäwät ja ti. Wesi, maito, kirnupiimä erinomat- imewät pois sen luonnollisen tartutat mädättäväisiä kinoja. tain on luonnollisin ja terveellisin juo- märkyyden.

4.§ Älä monta tiimaa ruokaile, äläkä ma.

19.§ Kolme kappaletta, jos niistä syö monenlaista.

13.§ Uni eli nukkuminen on sangen waarin otetaan, pitäwät Terwesnä; 5.§ Kesällä syödään wähemmän, hywä, kuin se on kohtuullinen; sillä 1:ksi, pitää jalkansa aina kuiwana. talvella enemmän; mutta ruan wäli- se waikuttaa teräwän ymmärryks- 2:ksi, että watta on auki luonniseen in juodaan vähän ja usein. en, hywän muiston, ja kewiän työn; persaukseen. 3:ksi, että pää pidewahvistaa ne luonnolliset woimat, tän kylmepänä kuin jalat. Jalkain 6.§ Lihawa ja raswanen suoka es- saattaa ruumiin lihawaksi ja luonnon märkyydest ja huolimattomuudesta tää ruan sulamisen, makia ruoka ylös lämpymäksi. kuolee enin osa ihmisistä. sulattaa kinot. Liijan suolainen ja palanut wahingoittaa wattan.

16