Laitumelainen

Hyvää Joulua ja Onnea uudelle vuodelle!

Tässä lehdessä jälleen Antti Einarinpoika pakinoi.

Pölhö on kirjoituspuuhissa.

Kallasten rapparikin on löytänyt asiaa.

Yhdistyksen pikkujouluakin vietettiin, yms.

Turun Punkalaidun-seura r.y.

Laitumelainen ISSN 1457-0157

N:o 3 / 2012 perjantai 21.12.2012

TURUN PUNKALAIDUN-SEURA R.Y. hallitus ja huvitoimikunta 2012

puh.joht. varapuh.joht. sihteeri rah.hoit.

PEKKA VIRTANEN puh: 040 -5910576 PANU HELARIUTTA puh: 044-3306061 JURVA KOSKENNISKA puh: 044 2543816 LAURI PITKÄNEN puh: 044 545 7275

sekä muina jäseninä: LAIMI AALTONEN ANTTI KOSKENTAKA MATTI LEHTINEN VIRPI PITKÄNEN JURVA KOSKENNISKA

puh: 050 - 5546022 puh: 040 - 5952 789 puh: 050 - 547 1784 puh: 044 - 271 8970 puh: 044 - 2543816

varalla: LIISA NIEMELÄ AILA RANTA

puh: 040- 8365557 puh: 02 4381946

huvitoimikunta: PIRKKO ANTTILA-VUORI AIMO HAKANEN SEIJA KORVENTAUSTA JUKKA SAARINEN MARKKU VUORI

puh: 044 - 2565469 puh: 02 - 2482 781 puh: 0400 - 617 685 puh: 050 -3000772 puh: 044 - 2565469

kunniapuh.joht: KULMALA RAUNO KORVENTAUSTA ANTTI PEKKA VIRTANEN

puh. 0400 - 826332 puh. 0400-617 685 puh: 040 -5910576

toiminnantarkastajat: OSMO KALMARI

puh: 0400 - 215219

PUHHEENJOHTAJAN PALSTA

Seuran pikkujoulua vietettiin vielä ruohon vihertäessä ja sateen ropistessa. Ei ollut Parkin tekojäätäkään vielä saatu jäädytettyä talven tuntua antamaan kuten useana muuna pikkujouluiltana, kun naapurissa, Verkahovissa, perinteistä kuusijuhlaamme olemme viet-

täneet.

Itse suuntasin seuraavana päivänä lomamatkani vaimon kanssa kohti Rukan vaaramaisemia. Lunta ei tullut vastaan kuin n. 40 km ennen Kuusamoa. Perillä Rukalla oli sateisen viikon jäljiltä hanget laskeneet ihan olemattomiin, mutta tuloiltana ja yönä satoi onneksi lähes 10 cm uutta lunta kruunaten maisemat hohta2

van valkoisiksi. Viikollakin useampana päivänä hieman ripotteli lisää huntumaista lumipeitettä. Maailman -Cupin hiihdot saivat hienot puitteet.

Olemme monet vuodet saaneet ihailla, näin ennen joulua, pohjoisen “sinistä hämyä” ja huurteisia talvipäiviä, vaikka päivä kovin lyhyt onkin.

Näin on monesti löytynyt jo se mukava joulun odotus, koska siihen yhtenä osana kuuluu lumi ja hämäryys.

Tätä kirjoitellessa on jo Turun puolenkin maisemat muuttuneet talveksi ja joululle avautuneet hienot puitteet.

Joulun tunnelma rakentuu meille itse kullekin monista perinteistä. Ennen joulua alamme sitä jo pikkuhiljaa rakentamaan. Monella on tapana käydä joulumyyjäisissä ja markkinoilla sekä joulun avauksissa. Toisien on pakko saada valmistaa myyjäisiin omin käsin leivonnaisia ja käsitöitä. Osa saa joulun lähtölaukauksen firman tai jonkun yhteisön pikkujoulusta.

Toivottavasti näin kävi omassa pikkujoulussamme, lauloimme monet tutut joululaulut ja nautimme maukasta jouluruokaa kinkkuineen.

Monelle se joulun odotus lähtee vasta, kun saa sytyttää sen ensimmäisen adventtikynttilän ja saa laulaa sielunsa syvyydestä “Hoosianna Davidin poika” jatkuu sivulla 4.......

JOULUNTERVEHDYS On tunnettu tosiasia, että ihminen tarvitsee rauhaa, iloa ja hiljentymistä.

Joulu painottaa kaikkia näitä kolmea asiaa. Tarvitsemme myös muistoja, esimerkiksi musiikki ja tuoksut voivat hämmästyttävän tehokkaasti palauttaa elävästi ihmisen mieleen jopa vuosikymmenien takaisia asioita. Yhtenä esimerkkinä tästä on lapsuuden joulut, joiden muistot säilyvät elävinä läpi elämän ja tuottavat siten ihmiselle hyvää mieltä, henkistä pääomaa, joka on varsinkin nykyisinä, monelle ihmiselle kuluttavina aikoina niin tärkeä asia. Henkisellä ja ruumiillisella hyvinvoinnilla on tärkeä yhteys keskenään. Tämä on siis kaikki tärkeää, mutta kuitenkin vain kalpea aavistus siitä ilosta, mitä joulun sanoma, sen merkitys muodostaa. Tässä on kysymys iäisistä arvoista, ihmisen pelastumisesta. Voi olla, että moni aikamme ihminen näkee vain joulun tunnelmapuolen, sen näkyvän puolen, muttei kiinnitä huomiota itse joulun sanomaan, mitä se merkitsee minulle nyt ja tässä. Joulun sanoma ei ole vain erään 2000 vuotta sitten tapahtuneen syntymän muistelemista, idyllistä kuvaa kaukaisessa Beetlehemissä, vaan yhtä hyvin nykyhetken todellisuutta. Kyseessä on myöskin siinäkin mielessä erikoinen syntymäpäivä, että vaikka siitä on kulunut aikaa jo noin 2000 vuotta, päivän sankari elää yhä ja aina. Kyseessä onkin maailman tärkein syntymäpäivä, joka muutti maailman. Tuli pelastuksen aika, Vanhan testamentin lupaukset Vapahtajan tulosta kävivät toteen. Jeesuksen syntymässä puhutaan sanalla inkarnaatio, Sana tuli lihaksi, Jumala tuli ihmiseksi ollen samalla Jumala. Puhumme myös Jeesuksen kaksiluonto-opista. Koska ihminen ei voi itse pelastaa itseään, tuli Jumala itse ihmiseksi pelastamaan meidät.

Siten joulu tähtäsi pitkäänperjantaihin ja pääsiäiseen, lunastukseen, sovitukseen ja ylösnousemukseen. Tämä kaikki kertoo meille, minkälainen Jumala on. Hän ei ole meistä kenestäkään kaukana, vaan lähellä. Hän on olemukseltaan rakkaus ja haluaa mahdollisimman monen pelastuvan. Siksi kerran ensimmäinen joulu oli todellisuutta, kirjaimellisesti valo pimeyden keskelle.

Valollahan on se tunnettu ominaisuus, että se voittaa pimeyden.

Siunattua Joulua Kaj-Erik Tulkki

3

Lähempänä joulua keittiöstä tulvivat monet joululeivonnaisten ja ruokien tuoksut kyllä ainakin lopullisesti laukaisevat sen joulun odotuksen.

Ikävimpänä jouluun kuuluvana asiana, näin miesten kantilta ajateltuna, pidän sitä mahdotonta joulusiivousta. Käsi ja olkapää hellänä, sormet jäässä, saat tuntitolkulla tampata pakkasessa mattoja ja petivaatteita. Näin eläkepäivinä, vaimon vielä käydessä töissä, näyttää se lattioiden kuurauskin jo kääntyvän allekirjoittanee joulun työlistalle.

Tunnelmaan pääsee varmaan RAPPARIN KUULUMISET paljon pienemmälläkin hössötyksellä.

Joulu tuntuu tulevan tänäkin Sytytetään kynttilä ja muisteta- vuonna, ja kauppaherrat aikaisan se todellinen Joulun sano- tavat vuosi vuodrelta sen odroma. Ja näinhän se on, että tässä tusta. Myllynkin Prisman hylkaikessa touhussa ja kiireessä lyille ilmestyivät sähkökynttetahtoo se unohtua. liköt jo myyntiin syyskuun Toivon, että voimme tänä jou- puolesa välisä. Hyvä että saivat luna antaa “kaupallisuuden” kesäkukat pois hyllyiltä.

mennä hieman ohitsemme ja jaksaisimme nauttia perinteistä ja hiljentyä rauhassa jouluun ainakin silloin, kun sytytämme kotikirkkomme tai muualla omaistemme haudalle Viimeistään lämpimään joulun kynttilän. tunnelmaan päästän viimeisten Toivon myös, että tässä kaikespäivien kodin joulukoristeluil- sa hulinassa muistaisimme nila. Kuinka ollakaan ne ikivan- itä yksinäisiä joille joulu ei hat joulukoristeet täytyy aina näin rakennu. Heille lähetetty kaivaa esille ja asettaa samoille joulukortti tai puhelu tai jopa paikoilleen kuten jouluku- käynti voi antaa sen oikean jouusikin. Oma osansa on myös lutunnelman. joulukukilla, mitkä antavat koristelulle sen kruunun. Itsel- Näin seuran juhlavuoden päätleni on jo lapsuudesta jäänyt tyessä kiitän kaikkia toimintaa sellainen jouluun kuuluva tuok- pyörittäneitä ja Teitä jäseniä su eli kodin jouluun kuuluu tästä vuodesta. Erityiskiitokset huumaava hyasintin tuoksu. lähetän yhteistyökumppaneille Tosin nykyään ne eivät enää sinne kotiseudulle sekä lehtuoksu yhtä voimakkaasti kuin temme tukijoille mainosten ennen, vai onko jo vanhuuden muodossa. myötä hajuaistinikin heikenPidetään yhdessä polkua auki tynyt? kotiseudulle ja juurillemme!

Oma lukunsa joulun tunnelmaan on tietysti itse kunkin Hyvää Joulua ja Onnea Uudelle aaton ja joulupäivien perinteis- Vuodelle! sä ja tavoissa joulurauhan julis- Pekka Virtanen tuksineen, haudalla käynteineen, joulukirkkoineen, jouluruokailuineen, sukulaisvierailuineen ja lahjahössötyksineen.

4

Kylä on ihmeellistä ku ihmiset tuntuvat sekkoovan ton joulukoohotuksen kansa. Itsenäisyyspäivän jälkeen perjantaina ei meinannut tällainen kaljapulloharteinen rappari myllyn käytäville mahtua, kun jouduin perjantailääkepulloani hakkeen A-liikkeestä.

En tiedrä mihin tämä maailman meininki oikein mennee. Ei aina tahdro perässä pysyä tällainen kaljamahainen äijä.

Luin täsä lehdrestä, että nyt myyvät Ikeasa jo pahvisia joulukuusia ja koristeeksi tarroja.

Siinä pittää piirileikkiä mennä suh koht varovasti, ettei ilmavirran hönkäys kaadra kuusta.

Rottinkisia kartiokuusia on myöskin tarjolla kyseisesä liikkeesä. Tekokuusimarkkinoille on myöskin tullut eri värisiä kuusia vihreidren lisäksi, valkoinen Jenkkimalli sekä pinkkiä ja mustaa kuusta.

Ne muovikuuset ovatkin jo kauan olleet markkinoilla. Onhan se joulukoriste siinä kuin olkipukkikin, mikä vuodesta toiseen voidaan käyttää. Eikä niin väliä vaikka pukki kaatua röpsähtäisi pienesä glögisä kuusen päälle, ei menisi aina-

kaan oksat poikki. Eihän sitä muovikuusta aidosta hyvin erota, kun tämän päivän kuuset ovat täynnä niitä kuusenkoristeita. Itse jään siinä kaipaamaan kuusen tuoksua.

Monellahan se on hankittu juuri allergian takia, kun ovat kuusen tuoksulle allergoivia.

Voivatko tällaiset ihmiset milloinkaan mennä metsäänkään?

Empä tiedä.

Meillä oli kerran merkillinen kuusi. Hain sen tuosta Maskusta serkkupojan metsästä ja se tuoksui ihan koivulle. Joku luonnon oikku se oli, kun lehdrestä luin, että sinä vuonna oli monesa kodisa havaittu sama tuoksu joulukuusen kanssa.

Sitä minä en ymmärrä, että kun Suomesa myydyistä 800000 aitokuusesta on 100000 kpl tuotettu ulkomailta pääasiasa Virosta ja Tanskasta. Kylä kauppamiehet keksii, mitenkä täsä tapauksesa on se hiilijalanjälki? Näihin määriin tietysti täytyy lisätä ne itse metsästä haetut ja varastetut kuuset. Se vasta oli ennen vanhaa jännää puuhaa hiippailla aamu- tai iltahämärisä metsäsä kuusta hakemassa “jokamiehen oikeudrella”. Ikinä en kiinni jäänyt.

kuusen kuva. Eiks ole hieno ULKOISTAMISTA ajatus. Taidran ruveta markkinoimaan. Ja jos kyllästyy kuuseen, niin vaihtaa kuvvaa. Kuu- On siitä kiistaa, ongelmaa, sen tuoksut saadaan maun ja mielen mukaisiksi eri hajus- mitä voisi ulkoistaa teilla. kunnan palveluista noista, Meistä useimmille ei tule jou- kaikkea en niistä toista. lua ilman aitoa kuusta ja monelle kuusenhakutraditio liittyy olennaisesti jouluun. Häirikön kun ulkoistaa, Niin myös rapparille.

“Joulupuu on rakennettu, joulu on jo ovella.

saa ope siitä sapiskaa, kun kullanmuru yksinään jää murheinensa käytävään.

Namusia ripustettu ompi kuusen oksilla.”

Mutt vilpillisen sentään saa virastaan pois ulkoistaa,

Hyvvä Joulua ja Onnekasta Uutta Vuotta Teille kaikille jos kunnan varoin elelee, tasapuolisesti!

ne omaan pussiin ohjailee.

Toivoopi Kallasten rappari

Kun sull on tarve lääkäriin, voi joskus ihan käydä niin, ett hoito pitää ulkoistaa, kun apua et muutoin saa kohtuullisessa ajassa kunnan sairasmajassa.

Rauhallista Joulua Olen ajatellut, että tohon ja modrerniin joulukuusiasiaan voisi soveltaa nykyistä it -tek- Hyvää Uutta Vuotta niikkaa. Kuusi ei tuoksuisi, pysyisi pystysä, voisi olla vaikka juhannukseen saakka. Toivottavat Tietokoneelta projektorin kautta heijastetaan seinälle Seija ja Antti Korventausta 5

On pimeä ja synkkä syys ja vaivaa mökkihöperyys.

On siihen paras resepti: Ulkoista pian itsesi !

Panu H.

ISSN 1457-0157 toimitus: Reijo Rantanen puh: 02 - 7675 449 0400 -525 086 Vammalantie 719 31900 Punkalaidun kotisivut: www.reijorantanen.fi/ sähköpostiosoite on: reijo@reijorantanen.fi Panu Helariutta puh: 044 - 3305061 Antti Korventausta puh: 0400 - 617 685 Tarja Kuusela puh: 02 - 4874 552

Pekka Virtanen puh:02 - 439 8403

ILMOITUSHINNAT: 1/1 sivua 90 Eur. 1/2 sivua 70 Eur. 1/4 sivua 50 Eur. JÄSENHENKILÖT; YKSITYISILMOITUKSET VELOITUKSETTA. lehtemme painos 300 kpl

päässä jälkeenkin päin.

Seuramme voi olla ylpeä, että meidän riveistämme löytyy sellaisia kykyjä, joilla on painavaa sanottavaa yleisölle.

Aimo Hakasen esitys koski Kaarlo Sarkian runoutta ja runoilijan taustaa. On hyvä kuulla asiaakin pikkujoulun pukkihömpän keskellä.

Toinen merkittävä ohjelma oli Heikki Paloheimon perusteellinen selostus soittimensa toiminnasta. Sehän muistuttaa erehdyttävästi haitaria, mutta onkin jotain vallan muuta. Saimme kuulla hienoja musiikkikappaleita, jotka Heikki loihti instrumentistaan illan ratoksi. Niemisen Unton pianosäestykset joululauluihimme olivat taas taattua tavaraa.

Painotalo: Multiprint Oy

seurakuntatalolla samana päivänä vuodesta, jolloin talvisota syttyi. Virtanen oli tässäkin juhlassa junailijana, etunimi Juhani. Siitä tilaisuudesta jäi vanhenevaan muistiini mm. kansakoulukaverini Mahlamäen Pentin ja Karon duetot ja Pihlajamäen pianokappaleet.

Emeritus kunnanjohtaja Laasjärvi kertoi Preetin myllymatkasta isäni murrejutun sanoin. Ei tullu pohojalaasta joukkohon, tuli laitumen murre ihan tekstin mukaan.

Elävää punkalaitumelaista murretta oli myös aidoimmillaan sen emännän esityksessä , jonka nimi ei nyt millään muistu mieleen.

Punkalaitumen Sanomain päätoimittaja Juha Aro osoitti kykynsä myös aivan muulla alalla, kuin lehden toimittamisessa. Hän loihti säestystä pianolla, kun Emma –tyttö lauloi ja kitaratyttö löysi sopivat soinnut herkkiin esityksiin. Tällä triolla on esityslavoilla varma tulevaisuus.

Kunniapuheenjohtajamme Pekka Virtanen oli koonnut hienot puitteet joulujuhlaamme, jonne väkeäkin kertyi yli 50 henkeä. Seuraavana ESITYKSIÄ päivänä Pekka laittoi sukset nippuun ja lähti kohti pohPikkujoulujen aikaan monil- joisen lumia Arjan kanssa.

Sotilaspojat voivat olla tyyla ohjelmansuorittajilla on Kiitokset juhlista. tyväisiä oman joulujuhlansa sesonkiaika. Tältä syksyltä antiin samoinkuin Äären tulee mieleen kaksi tilaisuut- Sain olla mukana toisessakin Aulis arpajaisvoittoihinsa, ta, joitten ohjelmista mainit- laitumelaisia koskettavassa joulujuhlassa. Tarkoitan joita hän kahmi ennäsen muutaman.

Punkalaitumen Sotilaspoiki- tysmäärän illan päätteeksi.

Tietysti seuramme perintein- en tilaisuudessa, joka luHyvää Joulua! en pikkujoulu on sellainen mimyrskystä huolimatta vetärkeä hetki vuoden lopulla, dettiin tyylikkäästi P-men Panu Helariutta jonka tapahtumat pyörivät julkaisija: Turun Punkalaidun-seura r.y.

6

Joulu tulee jollottaen ajallaan, on myös vanha sanonta ja tuli tänäkin vuonna. Seura järjesti pikkujoulujuhlan Verkahovin ravintolassa, jouluperinteisen ohjelman ja hyvän ruoan merkeissä. Väkeä oli mukaKyllä on erikoista syksyä, sumua na ilahduttavasti. Olipa mukana ja suttuista ilmaa päivätolkulla, virkeä Laitumelta asti tullut yli yhmenee kymmenenkin päivää deksänkymppinenkin. peräkkäin ettei tarvi aurinkoa katsella. Pihan lehdetkin on niin Toivotan joulupukille hyvää märkiä ettei viitsi vettä kärryyn ajokeliä, myöskin kaikille hyvää jouluun hiljentymistä. haravoida.

Sihteerin kynästä!

olkapäätä, voisko siitä syyttää säätä?

Tunnusteli sormi nilkkaa, en mä kipujani pilkkaa.

Sanoi sitten tohtori tutkimusten päätteeksi: Kuulkaapas, nyt hyvä ukki, ootte terve, niin kuin pukki, mutta kohdass sormen pään, pahan tulehduksen nään Alkusyksy sentään antoi seuran Seuraavaksi onkin sitten talven riesieni- marja ja ulkoiluretkelle mut ja laskettelut, sekä härkäviikot poudan, vaikka Tyynen meren hur- ja reikä-leivät rikaani Leslien jälkimyrskyt Jurva. sateineen uhkasivat vielä edeltävänä yönä. Kaikkien osallistujien astioihin kertyi kuitenkin metsän antimia. Vanttilan kodalla kahvi ja makkarat maistuivat, jossa myös saatiin nykysanonnan mukaan harrastaa sitä sosiaalista kanssakäymistä.

Nukkumaan

Perheessä usein pohditaan, miten lapset nukkumaan sais kohtuuaikaan iltaisin ja vähin vaivoin tietenkin.

Joskus äiti tuskastuu,

Samana iltana oli TV:n Yle Leaks ohjelmassa Punkalaidun esillä TULEHDUS venyneen kunnanjohtajan valinta aiheena. Kiinnostava kunta tuntuu olevan.

kun ei auta keino muu, kuin tiukka sana, vaatimus

Isäntä meni tohtoriin ja ja uhkailu ja komennus.

Politiikan syksy on ollut mielenki- huolissansa kertoi niin, ett intoinen, on tiemäärärahasotkut joka paikka kolottaa, niin, ministeritasolla ja kaivos huolet.

Silloin isä ehdottaa, että ihan nolottaa.

Mitään aineita ei kuitenkaan ole maapallolle tullut lisää, niitä on vaan Hän siirsi pitkin ruhoaan kun nukkumaan ei lasta saa, hämmennetty ehkä väärään juoketummaista sormeaan ja ett hän vois laulaa lapselle, sevaan olomuotoon. voihki: sattuu tähän, sattuu pienelle kullanmurulle.

Kesä kului omalta kohdalta tähän, tuskin ehti sormen mukavasti, oli tapahtumia ja toim- siirtämähän. intaa, kuten aina kesällä. PäällimHetken äiti miettii tätä, mäisenä muistuu mieleen tyttären Sattuu polveen, sattuu tyttären vauvan ristiäiset Helsingin selkään, lonkkakipuakin ei oo vielä tosi hätä.

Kannelmäen erikoisessa kirkossa. pelkään. Näytti otsaa tuota Sanoo lempeällä äänellä: Tyttö sai nimen Maija jota löytyy suvussa, kuten isoäitinikin. Sanonta pikaa: on päässä-nikin jotain “Koitetaan ensin hyvällä !”

Sormi näytti kuuluu että on pallo pyllyn alla, sil- vikaa. loin kun ei istu vielä. Ikää on viisi kuukautta.

7

SEURAN TAPAHTUMAKALENTERI TALVI -2013

HALLITUKSEN JA HUVITOIMIKUNNAN KOKOUS Tiistaina 15.01.2013 klo 18:00 Ravintola Verkahovi, yläkerran kabinetti, juhlatila, Verkatehtaankatu 4, Turku.

PERINTEINEN TARINAILTA Tiistaina 24.01.2013 klo 18:00 Ravintola Verkahovi, yläkerran kabinetti, juhlatila, Verkatehtaankatu 4, Turku.

Kuuntelemme Martti Rautionmaan Punkalaitumelta nauhoittamia murretallennuksia vuosilta 1972 – 1978. Seuran valokuva-albumit 50 -vuotistaipaleelta myös tilaisuudessa katsottavana. Vapaata tarinan iskentää kahvikupin ja pullan kera.

Tervetuloa! Myös tervetuloa uudet jäsenet ja nuoret Turun puolen “laitumelaiset”!

P.S. Tilaisuudessa saatavilla myös Irja Aro – Heinilän murrekirjat KATTEEKS KÄY, TUIKITAVALLISTA TYKKÄÄMISTÄ ja VIISAUREN ALKU. Myös saatavilla Juhani Helariutan toimittamaa mainiota kotiseutukalenteria AJANKULKU 2013.

TEATTERIMATKA Keväällä -13, kun paikka ja esitys saadaan sovituksi. Seuraa ilmoitteluamme PS:ssä ja TS:ssä.

Käy myös kotisivuillamme.

Tarkkaile toimintaamme seuran kotisivuilta; www.reijorantanen.fi/ turun punkalaidun seura.

Punkalaitumen Sanomat, seurat toimivat palstalta ja Turun Sanomien yhdistykset palstalta.

Pölhö joulusaarna,

se ajetaan alas, nin elämä päättyy.

Monimutkasin osa siinä prosessijosa ei joulusta paljookan puhuta. sa on se, mikä muilta elollisilta puuttuu, meinaan henkinen olemus.

Prosessin pysähtyesä sekin lakkaa En tiä, mitä miältä oppineet on, olemasta. mutta mun miälestäni ihminen on kasa luita ja lihhaa ja muita aineita, Ihmisillä on monellaisia ominaijoisa on käynnisä kemiallinen pro- suuksia, lahjoja. Ruumiillisia ja hensessi. Sitä sanotaan elämäks ja kun kisiä. Puhutaan mm. voimasta, 8

nopeuresta, älystä, tairosta, kyvystä, kansalaiskunnosta, luonteenpiirteistä jne. Ne voi olla vahvempia taikka heikompia. Erilailla eri ihmisillä. Jokasella on vahvuutensa ja heikkoutensa.

Elämän tarkotus on lajin säilyminen. Lajit on elollisen luannon olleellisia osia. Ilman niitä ei elol-

lista luantoo o. Pystyäksensä hualehtimmaan lajinsa säilymisestä eli pystyäksensä ellään ihminen tarttee elämisen ehtoja. Ilmaa, ravintoo, suajaa kylmää ja vaaroja vastaan, sosiaalista yhteisöö ja rakkautta. Näitä se saa luannosta, etupääsä elollisesta, uusiutuvasta luannosta. Mutta uusiutumattomastaki. Elämisen ehtojen hankkimiseks ihminen tekkee tyätä.

Henkistä taikka ruumiillista. Se käyttää ominaisuuksiansa. Sen tarttis osata käyttää niitä elämää ylläpitävästi jopa eristävästi, tehrä hyäryllistä tyätä. Jos se käyttää niitä elämää tuhhoovasti, elinmahrollisuuret vähenee ja aikaa myären loppuu. Se on epätyätä, vahinkollista. Nollatyä pualestansa on vaikutuksetonta, turhaa.

Hyärylliselläkin tyällä on rajansa, jonka ylitettyänsä se muuttuu epätyäks. Rajansa kaikella. Tyytyä kans täytyy. Esimerkiks suvun jatkaminen on hyäryllistä tyätä nin kauvan, kun väkimäärä ei ylitä luannon kestokykyä. Sen jälkeen se muuttuu epätyäks. Väestön liikakasvu on elämää tuhhoovaa.

Nykynen seittemän miljarttia ihmistä Telluksella on moninkertanen määrä siähen nähren, mitä luanto pystyy terveesti elättämmään. Ja jo sen sualikaasupäästöt on omiansa kohtuuttomasti lissäämään kasvihuaneilmiöö.

Luanteenpiirteistä ahneus, ittekkyys ja vallanhalu on aikojen saatosa saanu valtaa ihmiskunnasa.

Niiten merkitys on kasvanu sitä mukkaa, kun yhteisestä luantoo on ruvettu jakkaan ihmisten kesken.

Yhteistyä yhteiseks hyväks jää jalkoin. Omasuuksista, eruista ja vallasta kilpaillaan paitti ihmisten, myäs ihmisten johtamien yhteisöjen ja valtioitten kesken. Vahvimmat on pärjänny parhaiten. Osa on

jääny osattomaks.

Talourellinen kasvu nährään keinona omasuuren kartuttamiseks ja ylisuuren väestön elintason säilyttämiseks, jopa nostamiseks. Jatkuva talourellinen kasvu on mahrottomuus. Kestävän kehityksen raja on ajjaat sitten ylitetty. Kasvua on lisätty nostamalla kulutus arvoon arvaamattomaan. Kestohyärykkeitten elinkaarta on lyhennetty, kertakäyttösyyttä suasittu.

Tuattavuuren tehostamisen nimisä on tuotannontekijät kilpailutettu ja ajettu ahtaalle. Tyäntekijöitten terveys oireilee, vehkeet ei kestä.

Kauppaa käyrään jopa orotuksilla ja toiveilla. Realista pohjaa ei kasvulla ennää o. Raaka-aineista on pullaa, uusiutumattomat luannonvarat hupenee, elollinen luanto voi huanosti, elläillajeja kualee sukupuuttoon, autiomaat laajenee, viheralueet supistuu, ilma saastuu, otsoonikerros ohenee, makkee vesi vähenee, jäteonkelmat lissääntyy, enerkijjaa tuatetaan vaarallisilla konsteilla jne. Voittojakin kylä on tullu vahvimmille. Heikommat on jääny ilman. Ihminen on ollu asialla.

isoilta tuhoilta ei vältytä.. Tällön kysseesä ei usseinkan o piänen ihmisen oma viha, vaan joukon johtajan ja sen lähipiirin valtapyrkimykset ja etujen tavottelu yhteisen hyvän kaapuun kätkettynä.

Joukon kun saa innostuun, jos se on asian taka etujen toivolla houkuteltu tai menetyksien uhhaalla pelvoteltu. Pakotettunakin se saa pahhaa aikaan.

Muutosta ei nykymennoon tu, jolsei ahneutta ja ittekkyyttä ihmisestä karsita. Aikojen saatosa sitä on yritettykin. Jumalallisella voimallakin. Mutta ei o onnistunu.

Ja ihmekkös se, ku samoilta jumalilta on esimerkiks sorasa pyyretty menestystä omille asseille. Ihmisen tarttis muuttua, prosessia tarttis osata säärellä. Mistä löytyy ossaava kemisti? On näkyvisä selvät merkit siittä, että muu luanto reakoi ihmisten aikaansaannoksia vastaan. Muhhiiko siä semmonen prosessi, joka pakottaa muutokseen. Se muutos voi olla kippee?

Ehkä viäkin vois olla aikaa vappaaehtoseen muutokseen. Siirrytään kilpailusta yhteistyähän, luavutaan kansallisvaltioista ja anneUsseimpien maitten talousjärjes- taan Tellus YK:n demokraattiseen telmän runkona on vappaa mark- johtoon. kinatalous, jota välillä yritettään Kaikesta huolimati hyvää säärellä. Markkinatalous perustuu joulunaikaa Laitumelaisen lukijoille kilpailuun, jonka kattotaan olevan toivoo nimimerkki Pölhö. paras keino tuattavuuren lissäämiseks ja voittojen kerräämiseks. Mutta kilpailu nin täsä kun muusakin on pahasta. Kahren kilpailusa toinen aina häviää. Toistuva häviäminen aiheuttaa miälipahhaa, piremmän päälle katkeruutta, katkeruus vihhaa, viha väkivaltaa, pahimmillansa sottaa. Jo tavallinen tallaaja omisa ympyröisänsä voi vihhoisansa saara paljon pahhaa aikaan. Mutta sitten kun johretut joukot heittäytyy väkivaltasiks, 9

JOULU JUHLISTA JALOIN............

Tilaisuuden aloitti yhdistyksen kunniapuheenjohtaja ja nykyinen puJälleen olemme saaneet heenjohtaja Pekka Virtanen. nauttia yhdessä olosta niin (Kuvassa yllä: Pekka vaimonsa puurojen kuin kinkunkin kera. Arjan kanssa. ) Pekka toivotti Tutut laulut kajahtelivat ja puheensorina täytti salin kun punkalaitumelaiset kokoontuivat viettämään iloista joulun odotusta.

Tänäkin vuonna kuten jo niin monena ennenkin olimme viettämässä tätä yhteistä hetkeämme entisen verkatehtaan tiloissa, nykyisessä Ravintola Verkahovissa. Sali on upea ja antaa tilavat puitteet tällaiselle kokoontumiselle.

Väkeä oli saapunut paikalle mukavasti ja tunnelma oli välitön ja puhelias, kuten vain punkalaitumelaisilla pitää ollakin, olemmehan me tunnetusti kovia puhumaan. Ei sen aina tarvi olla Jokisen Kalevi että puhetta syntyy, tosin Kalevikin oli paikalla.

Tällä kertaa meille oli annettu uusi juhla organisaattori. Panu Helariutta oli ottanut Antti Korventaustan paikan, koska Antti oli estynyt tulemasta. (viereinen kuva, jossa speakerimme Panu, mikrofoni kädessä.) Panu jakeli puheenvuoroja ja johdatti meitä lauluihin ja leikkeihin.

10

meidät kaikki tervetulleiksi ja toivoi että viihtyisimme, sekä kertaili yhdistyksen tapahtumia kuluneen vuoden aikana.

Paljon yhdistyksellämme olikin ol-

lut oimintaa ja miksikäs ei olisi ollut olihan kyseessä yhdistyksen juhlavuosi, 50:nes, jota keväällä juhlistimme.

Niemisen Unto säesti yhteislaulujamme ja tottuneesti se häneltä kävikin.

Paloheimon Heikki soitti digihanuria, vaikka aivan se näytti hanurilta, niin ääniä oli niin monenlaisia että jäi kuuntelemaan mikähän kumma soitin hänellä on sylissä. (viereisessä kuvassa Heikki ja hanuri) Kun Panu asiaa kyseli niin saimme perusteellisen selostuksen Heikin itse kertomana. Saimmepa kuulla vieläpä kuvauksen kau- Hanurilta se näytti, mikä lienee soitin kun äänet eivät olleet pantekotilaisuudesta. hanurin. Hienosti kyllä soi, ja olihan siinä mestari itse koskettimissa. Kyllähän me Heikkiä olemme juhlissamme saaneet Kun yksi illan tähtiesiintyjistä oli aiemminkin kuulla, vaikkakaan emme tämän pelin kanssa. jostakin syystä estynyt paikalle tulemasta, niin onneksemme sen loihtija oli Aimo Hakanen, hän Arpajaispöyttään oli P. Virtanen porukassamme on henkilöitä jot- kertoi Kaarlo Sarkiasta ja hänen saanut kerättyä sellaisen määrän tavaraa, että oksat pois. Ja useka voivat ottaa tilaisuuden haltuun. elämästään ja taustoistaan. aan otteeseen arpajaisia sitten Eräs tällaisen ekstempore esitykpidettiinkin, ja hyvä olikin että sitä Alla kuvassa professorit; oikealla Aimo Hakanen pitämässä oli jaoteltu sillä arpaiset kun moesitelmää Kaarlo Sarkiasta, vasemmalla Heikki Paloheimo. nasti yltäkyllaisyydessään alkavat Keskellä kuvassa Aimon rouva Anneli Hakanen. kyllästyttää, nyt ne saatiin mukavasti pätkissä menemään.

11

Illan aikana nähtiin ja kuultiin myöskin Panun ja Liisan kaksinpuhelu, jossa he kovasti morkkasivat joulupukkia.

Siitä huolimatta joulupukkikin paikalle tuli ja jokainen meistä paketin sai.Saivatpa jopa Liisa ja Panukin, pukki näytti armeliaisuutensa.

Juhlissa oli mukana myöskin punkalaitumelaisia, ja muiltakin paikkakunnilta oli mukaan tullut osallistujia.

Punkalaitumen tähtivieras oli eittämättä illan tosiaikuinen, jos ikää halutaan pitää mittarina. Juhlaan oli saapunut Kerttu Mäkivirta Punkalaitumen Mäenpäästä.

Ikää on Kertulle jo kertynyt yli yhdeksän vuosikymmentä, mutta niin

iloisesti hän jutusteli ja silmät nauroivat.

Jos olisin Tarva niin sanoisin “sillälailla”.

On aina ilo tavata henkilöitä joita ikä ei rasita ja jotka osaavat nauttia Viereisessä kuvassa yltäkylläisyyttä notkuva arpajaispöytä.

Illan aikana Panu piti jo perinteiseksi käyneen Punkalaidun aiheisen tietovisan, Panu on sen joka kerta laatinut ja se on kosketullut punkalaitumelaisia henkilöitä ja tapahtumia.

Julkaisenkin sen tässä sivunlla 16 lopussa. Sitä ennen on aika kiittää juhlien järjestäjiä ja toivoa että jaksatte jatkossakin pitää joulujuhlia, sillä kyseiset juhlat ikäänkuin aloittavat joulun ajan. Nyttenkin, vaikka emme vielä eläneetkään adventin aikaa niin koko matkan kotiin Punkalaitumelle ajellessamme kuuntelimme vanhoja tuttuja joululauluja, yö oli valoisa ja tähdet taivaalla antoivat kotimatkaan hienon jouluisen tunnelman.

KIITOS P.Virtanen ja kumpp.

Saran haukut!

No terve taas Teitille kaikille laitumelaisille, mää en oikeesti itteäni viälä laitumelaiseks tunne, mutta oon ihan tyytyväinen tähän jutin kyllään.

Täälä on sitten niin rauhallista, ainoot paikat misä täälä ihmisiä tappaa ni ne on tua Paanukorvesa.

Siälä me aina kesälläki näimme ihmisiä, mutta täälä raitilla ette kyllä näe kettää, tulkaa vaikka kattoo.

Alla kuvassa joulupukki keskustelemassa Liisan kanssa, mitähän lienevät pohtivan. Pukki ainakin näyttää iloiselta.

Ja nyt täsä talven alusakin, nin siälä ne kaikki ihmiset o. Ei täälä kylällä kettää oo. Oom mää sinne jo nimmonta kertaa karannu että tiärän senkin.

Toso muutama päivä sitten tavattiin semmonen Kantosen Jari, emmää ollu eres tiatonen että täällä hänen laistaan eres assuu, mutta kerto että hänellä on vaimokin ja yks koiraki, en oo viälä nähny, sano olevan poikakoira. Nyt just mää olisin ollu siitä niin kiinnostunu.

Vaikkei toi Oskari sitä ymmärrä, sannoo vaan etten mää saa olla kiinnostunu miähistä. Mitä se semmonen on, ihmis naisekkin on jatkuu sivulla 15..........

Oikeat vastaukset Panun pähkinään: 1. Ranta 2. Risto-Matti Ratia / Nadia Prepula.

3. 1991 4. Eino Hosia.

5. Caravan ruohonleikkuri.

6. Koiramäentie 2 7. Soroptimistit.

8. Mauri Kivikoski.

9. Vänrikki.

10. VexveAreena 11. kolme.

12

Antti Einarinpoika

Ensimmäisestä tasavallasta toiseen Punkalaitumella Osa XXII Kohti ystävyyttä, yhteistyötä ja avunantoa Paasikiven linjalla, jatkoa edellisestä numerosta

Jälleenrakennustyö ja sotakorvauksien suoritus saattoivat valtion talouden ahtaalle. Amerikasta saatujen lainojen ja kansan karttuisan käden avulla selvittiin eteenpäin.

Vuoden 1948 alussa alkoivat Neuvostoliiton aloitteesta neuvottelut ystävyys-, yhteistoiminta- ja avunantosopimuksen (YYA) solmimiseksi. Ajatus ei Suomellekaan ollut ihan uusi. Jo Mannerheim hetimiten sodan jälkeen teki luonnoksen sopimukseksi. Neuvottelut sujuivat joutuisasti ja sopimus tehtiin Suomen ehdotuksen pohjalta, jolloin siitä tuli rajoitetumpi kuin muilla Neuvostoliiton naapureilla. Neuvostoliitto suostui alentamaan sotakorvauksen kokonaismäärää noin neljänneksellä.

ja kommunistien vallankaappausaikeista. SKP:n ns. barrikadisiipi kieltämättä olikin tehnyt työtä vallankumouksen eteen, mutta puolue ei tässä asiassa ollut yhtenäinen. Tarvittavaa tukea ei tullut Neuvostoliitoltakaan. Huhuttu suunnitelma osoittautui myöhemmin punaupseeri Tuure Lehenin lähes pari vuosikymmentä aikaisemmin kirjassaan esittämäksi, ei siis kovin ajankohtaiseksi. Sanotaan sisäministeri Leinon paljastaneen kaappausaikeen puolustusvoimain komentajaksi tulleelle kenr. Sihvolle. Hän kyllä paljastikin, mutta se oli VALPO:n sepittämä oikeistokaappauksen uhka. Kaappausta ei tapahtunut kummastakaan suunnasta. Leinon aika sisäministerinä kului umpeen. Hän oli menettänyt oman puolueensa johdon tuen ja erotettiin tehtävästään.

Heinäkuun 1948 eduskuntavaaleissa voimasuhteet muuttuivat.

Suurin voittaja oli Maalaisliitto 7 paikan lisäyksellä ja suurin häviäjä SKDL 11 paikan menetyksellä.

Porvareille tuli eduskuntaan selvä enemmistö 108 – 92. K. A. Fagerholm kokosi sosialidemokraattisen vähemmistöhallituksen, johon ulkoministeriksi kuitenkin varmuuden vuoksi jäi NeuvostoliKeväällä 1948 alkoi liikkua huhu- iton luottamusta nauttiva diplo13

maatti Carl Enckell. SKDL menetti vaikutusmahdollisuutensa hallituksesta käsin, mutta jäi oikeuksiltaan ja velvoitteiltaan tasavertaisena puolueena muiden kanssa toimimaan parlamentarismin puitteissa.

VALPO lakkautettiin vuoden lopussa ja tilalle muodostettiin vähemmän toimivaltaa omaava Suojelupoliisi (SUOPO).

Punkalaitumella vuosi 1948 alkoi uuden valtuuston voimin. Järjestäytymiskokouksessaan se valitsi puheenjohtajakseen Frans Ristimäen ja varapuheenjohtajaksi Verner Juhen.

Edellinen valtuusto oli jo syksyllä valinnut kunnallislautakunnan erovuoroiset uudelleen, joten sen kokoonpano pysyi entisenä. Tosin Ristimäen ja Juhen noustessa valtuuston johtoon, heidän tilalleen kunnallislautakuntaan tulivat varamiehet J. Ollila ja J. Kuparinen. Puhetta lautakunnassa johti edelleen K. Hurme. Juhelta vapautuneen varapuheenjohtajuuden sai I. Nuuttila. Lautakunnissa ei mainittavia muutoksia tapahtunut kansanhuoltolautakuntaa lukuun ottamatta. Sen uusi kokoonpano oli; puheenjohtaja Lauri Pouru, varapj. Kalle Hurme, jäsenet Erk-

ki Kittilä, Esa Kuisma, Frans kyseessä oli ilmeinen kaappaus sdMännistö ja Erkki Mäkelä. järjestön onnistuessa saamaan lainhuudon kiinteistölle. Sd- kunnalJärjestöt pitivät vuosikokouksiaan lisjärjestöä ja -toimikuntaa johti ja tarpeen mukaan vaihtoivat edelleen Frans Ristimäki. johtoaan. Punkalaitumen Kan- SKDL:n vastaavista elimistä ei ole sallisseuran vuosikokous valitsi tietoa. seuran johtokuntaan mv. Hannes Ala-Mikolan, mv. Uuno Koivis- Punkalaitumen Työväenyhdistä ton, pankinjoht. Oskari Kämpän, johtivat hieman epävarman tiedon hammaslääk. Reino Lindströmin, mukaan edelleen Kalle Hurme mv. Veli Nikkilän, pankinjoht. A. puheenjohtajana ja Aarne Vuori Eero Paavolan, kaupp. Urho sihteerinä. Pohjoisseudullakin lieSyrjälän ja mv. Lauri Taalikan. nee jo tähän aikaan ollut oma SDP:n järjestöistä Kanteenmaan SKDL:n osasto ja mahdollisesti Työväenyhdistys jatkoi A. Syr- Punkalaitumen eteläinen osastokin jälän johdolla P. Saaren toimies- oli hahmottumassa. Maalaisliitto sa sihteerinä. Koskioisten jatkoi edellissyksynä valitsemallaan Työväenyhdistyksessä vastaavis- johdolla. sa tehtävissä toimivat Mikko Mäntynen ja Olavi Nieminen ja Orin- Vaikka kansa alkoi pahimmasta iemen – Liitsolan Työväenyh- alhostaan nousta, katsottiin Kandistyksessä Viljo Rantala ja V. sanapu ja Vapaan huollon Markula. Myös Jalasjoen seu- Keskus edelleen tarpeelliseksi vadun Työväenyhdistys heräsi eloon paaehtoisen avustustyön organyli 20 vuoden hiljaiselon jälkeen. isaatioina. Vuosikokouksessa VaP e r u s t a m i s k o k o u k s e s s a paan huollon Keskuksen johtoon 12.02.1948 valittiin yhdistyksen valittiin puheenjohtajaksi Toivo puheenjohtajaksi Otto Lehti ja sih- Hollo, varapj.:ksi Frans Ristimäen teeriksi Reino Kaarto. Länsipään tilalle Kalle Lehtola ja sihteeriksi Sd-työväenyhdistyskin käynnisti Aune Lompolo. Työvaliokuntaan toimintansa. Kokouksessaan tulivat Lehtolan tilalle Mauno 10.02.1948, joka on mainittu pe- Nokkala sekä entiset Olga Lerustamiskokoukseksi, se valitsi it- htinen, Aarne Vuori, Lea Törmä, selleen johtokunnan, jossa pu- Frans Moisio, Aarne Alén ja Siheenjohtajana aloitti Arvi Syr- iri Manninen. Varoja kerättiin nyt jälahti ja sihteerinä Martti Vii- erityisesti lapsia varten Lasten tanen. Sd-yhdistys onnistui avun keräyksellä. saamaan myös työväentalon puol- Siirtoväkeä oli vuoden 1948 lopueen omistukseen kilpailevan ulla n. 1170. Heistä oli Sakkolan SKDL:n yhdistyksen käyn- väkeä n. 830. Toiseksi suurin ryhnistämistä oikeustoimista huolimat- mä oli Muolaasta, n. 240. ta. SKDL:n yhdistys, jonka puheenjohtajana ja sihteerinä toimi- Eduskuntavaaleissa äänestysaktivat yhdistystä ennen sotia johtaneet ivisuus Punkalaitumella oli korkea.

Oskari Lahoniitty ja Veikko Koi- Äänioikeuttaan käytti 87,2 % vunen, näyttäisi olleen varsinais- äänioikeutetuista. Suurimman kanen, jo vuosikymmeniä aikaisem- natuksen sai SKDL 31 %: n ääniomin perustetun yhdistyksen työn suudella. Muiden osuus oli seuraajatkaja. Työväentalon suhteen va: SDP vajaa 29 %, Maalaisliitto 14

n. 25 %, Kokoomus runsas 12 %, Edistys 2,5 % ja Pienviljelijäin puolue alle 0,5 %. Suurin menettäjä oli SKDL niin kuin valtakunnallisestikin. Nousijoita olivat SDP ja Maalaisliitto.

Koko sodan jälkeisen ajan pysyi rikollisuus verrattain korkealla, 1945; 276, 1946; 337, 1947; 203 ja 1948: 250. Rikokset eivät yleensä olleet suuria. Pääosaan syynä oli joko säännöstelyrikkomus, alkoholiin ja sen käyttöön liittyvä järjestysrikkomus tai varkaus.

Vuoden lopulla palattiin julki-isänmaallisuudessa taas vanhan käytännön suuntaan. Näkyvimmin Suomen itsenäisyyttä juhli Kansallisseura, oikein torvisoiton kera.

Punkalaitumellakin oli sodan päättymistä seurannut vastareaktio vaimenemassa ja sodan haavat paranemassa. Maanhankinta siirtoväelle ja rintamamiehille oli loppusuoralla ja työtäkin tarjolla kohtuullisesti, mutta ei tarpeeksi. Siirtyminen työn perässä taajamiin oli viriämässä.

Ihminen ei ollut miksikään muuttunut. Vanha työn ja pääoman välinen ristiriitakaan ei ollut kadonnut. Tulonjako oli edelleen epätasainen. Kovin hitaanlaisessa muutoksessa olivat asenteetkin.

Opettelemisen takana joillekin oli ihmisen perusoikeuksien ja kansalaisvapauksien hyväksyminenkin kaikille tasapuolisesti. Laki ne kuitenkin turvasi jokaiselle. Perusturva kaikille oli toteutumassa.

Myös oikeus yksityiseen omistamiseen oli turvattu. Mahdollisuus koulutukseenkin parani pikku hiljaa. Oma yhteiskoulu otti ensimmäiset oppilaansa syksyllä 1948. **************

PUNKAMOKKAA JA PALVELUA

PAAS POIKETEN KAHVEELLE ENS VUONNAKI! Terveisin / Best regards MALLU JA JOUKO SAARINEN Urjalantie 3, 31900 Punkalaidun www.kahvilamyotatuuli.fi miähistä kiinnostuneita, mutta mun tarttis vaan pittää kaikki tunteet sisälläni. Sillai ne ajattellee ne meirän kouluttajat. Vaikkei ne osannu itte eres niitä perus juttuja.

Nym mää oon jo paljon ruvennu olemaan Oskarin kansa, täälä “Arosenmäesä”, mää en oikeesti ymmärrä mistä se nimi tullee, mummiälestäni toi Oskari assuu kotonansa eikä missään Arosenmäesä.

Sitten ne sannoo että niillä om mökki, mutta mikä mökki se semmonen on kum mennään muutama metri ja ollaan toisesa rakennuksesa. Siälä mää oom muuten ruvennu viihtymään, ja siälä se Oskarikin aina oleskelee, sen takia kai määkin siälä viihryn.

Oskari sannookin että tää om meirän toinen koti, täälä me

saaraan olla ninkon halutaan ja tuala toisella pualella meitin pittää olla ihmisiks. Sitäkäm mää en nymmärrä, kuinka mää voin nolla ihmisiks kun oon koira.

Nym meitillä om menosa tää Laitumelaisen teko, ja ei tästäkä mittää tulis jossemmää makkais täsä soffalla ja tarkkailis koko ajan että sen Oskarin jutut etenee.

Mulla on sitte paljon tehtäviä, ja joskus ne ihan kehhuu mua, kyllä mää aina yritän karata kuvvaan tillaisuus tullee. Luulin jo olleeni viksu kun kerran juaksin tonne pellolle, menin siältä sitten muina koirina tonne Jutin mettään ja lährin siältä hiipimään tonne koululle, eikös ne mokomat ollukim mua vahtinee ja heti kohta kuulu Oskarin vihellys, mää tunnen sen, sen 15

kun se viheltää sormillansa, Kirsti taas viheltää jollain pillillä, senkim mää tunnen.

Nymme ollaan paljon menty sillai hiihtäen, ne sanoo niitä suksiks’ mutta mulla ei oo semmosia, ne on semmoset lauran palat jokka ne pannee jalkaansa ja mennee nin tavattomasti, Ei ne mua voita Kyllä mää meen monta kertaa lujempaa, ne sannookin; ninkai kun sulla on neljä jalkaa.

Niihän niilläki on, miksei käytä niitä, soppii tulla koittamaa.

Mun piti antaa Teitille haukut, emmää oikein nossaa kun toi Oskari sano niistä viimesistä joulujuhlistaki että oli nim mukavat, mää en nollu siälä kun Oskari sano että sää pirät nys sitten talosta vahtia, jatkuu sivulla 16......

ja ninhän pirinkin. Ei tänne kyllä tulla mun huamaamatta, ja metelim mää nostan semmosen että tulkoon ken nuskaltaa.

Mää oom muutenkin kova vahtiin, Oskari sannoo ettei sun tarttis nin kovvaa haukkua, mutta minkäs teet kunnei ne vähemmällä usko.

Nym me tairetaan lähteä sinne toiselle pualen taisi tää lehti tulla painovalmiiks, Orkari aina sannoo sillai. Ja kum mää ny oon kerran vahrisa kai munkin pittää sitte sillai sannoo. Hyvvää joulun orotusta nyv vaan Teille kaikille ja tiätysti myäs Hyvvää Joulua, ja oikein hyvvää Uutta-Vuatta.!

Iloisin haukuin Sara

PERINTEINEN TIETOKILPAILU TURUN PUNKALAIDUN-SEURAN JOULUJUHLASSA VERKAHOVISSA 2012

1. Seijan perennatarhan vetäjän Seijan sukunimi?

2. Minkä niminen suunnittelija tai taiteilija on vaikuttanut SHT-Tukun t u o t t e i d e n markkinointiin?

3.Tohmajärven Seppo Räty heitti Vartiolan kentällä maailmanennätyksen vanhalla keihäällä ( 96,96 ). Mikä vuosi?

4. Kuka laitumelainen kirjailija kaatui jatkosodan alussa?

5. Minkä koneen Turun PDUN-seura lahjoitti museolle v. 1984?

6. Mikä on talonpoikaismuseo Yli-Kirran postiosoite?

7. Maija Lehtimäki muutti lautakuorman päällä Havio-koskelta Sadonmaahan parivuotiaana. Hän on matkustellut eri puolilla maailmaa ja toiminut vuosikymmeniä yliopiston arkistonhoitajana. Hän on kuulunut Rotareita vastaavaan naisten palvelujärjestöön. Mikä se on?

8 Minkä niminen seuramme pitkään vaikuttanut musikantti on käynyt Kiinassa?

9 Matti Roukan sotilasarvo?

10. Pääministeri Jyrki Katainen joutui Turussa uhkaavaan tilanteeseen veitsimiehen ansiosta. Seuraavana päivänä hänvihki käyttöön SASKYN oppimiskeskuksen ja liikuntatilat Vammalassa. Mikä on tämän keskuksen nimi?

11. Kuinka monta poikaa kuuluu Punkalaitumen uuden kunnanjohtajan Lauri Innan perheeseen?

Vastaukset kysymyksiin löydät lehden joltakin sivulta!

16