Laitumelainen

N:o 1 / 2019 tiistai 2.7.2019

Hyvää kesää, sekä mukavia lukuhetkiä lehtemme parissa

Pitelet kädessäsi nyt lehtemme 30v juhlanumeroa.

Punkalaitumen yrittäjät ovat myös lähteneet innolla tukemaan Tässäkin lehdessä rappari roiskii ja lehtemme toimintaa.

Sara haukkuu. Myös monet muut sivulla olevan kuvan on P.V. ovat olleet mukana kirjoittamassa napannut Raision alppiruusutarinoita tämän lehden sivuilla. puistosta. Käykää ihmeessä katsomassa.

Turun Punkalaidun-seura r.y.

Laitumelainen ISSN 1456-7245

TURUN PUNKALAIDUN-SEURA R.Y. hallitus ja huvitoimikunta 2012 puh.joht.

PEKKA VIRTANEN puh: 040 -5910576 varapuh.joht.PANU HELARIUTTA puh: 044-3306061 sihteeri LAURI PITKÄNEN puh: 044-5457275 rah.hoit.

LAURI PITKÄNEN puh: 044 545 7275 sekä muina jäseninä: LIISA NIEMELÄ ANTTI KOSKENTAKA MATTI LEHTINEN VIRPI PITKÄNEN MIRJA HELIN varalla: LAIMI AALTONEN SIRPA SUVINEN huvitoimikunta: AIMO HAKANEN JUKKA SAARINEN PEKKA VIRTANEN ANNIKKI YLI-KAUPPILA kunniapuh.joht: KULMALA RAUNO PEKKA VIRTANEN toiminnantarkastajat: OSMO KALMARI varalla KATRIINA SYRJÄLÄ

PUHHEENJOHTAJAN PALSTA Pitelet käsissäsi kotiseutuseuramme jäsenlehden juhlanumeroa. Syksyllä tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun ensimmäinen lehti näki päivänvalon Rantasen Reijon synnyttämänä.

Monta kertaa on postelijooni laukkuaan raottanut, kun on lehden työntänyt postiluukkuunne tai -laatikkoonne. Pikaisesti laskin tämän lehden olevan järjestyksessä jo 110.

puh: 040- 8365557 puh: 040 - 5952 789 puh: 050 - 547 1784 puh: 044 - 271 8970 puh: 050 - 348 9313 puh: 050 - 5546022 puh: 040 5963696. puh: 02 - 2482 781 puh: 050 -3000772 puh: 040 -5910576 puh: 044 - 203 0545 puh. 0400 - 826332 puh: 040 -5910576 puh: 0400 - 215219 puh: 040 - 748 2486

LAITUMELAINEN. Mikä hienointa lehti on yhtäjaksoisesti ilmestynyt 30 vuotta. Aluksi jopa neljä kertaa vuodessa, kun alkuaikojen “Vennamon pojan” posti määritteli postitusmaksun näin halvemmaksi. Vuodesta 2007 lehti ilmestyi 10 vuotta kolmenumeroisena. Nykyään kustannussyistä johtuen lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, joulunumeron ollessa hieman laajempi kaksoisnumero.

2

Alkuaikojen lehdenteon vaikeudet kotitietokoneella kestänyt ja lehden laatimisen sielu on tietysti ollut seuramme jäsen “monitoimimies” Reijo, nykyään Punkalaitumen Jutinkylästä, Arosenmäestä.

Päätoimittaja on tänä ajanjaksona, “harrastuksenaan”, uusinut useamman kerran tietokoneitaan Amiga 500 ajasta lähtien. Printteri, matriisikirjoitin, scanneri, laserkirjoitin, kuvanlukulaite, Page Mager (sivun taittoohjelma) ym. ovat menneet muutaman kerran uusiksi ja aina uusi laite on vaatinut opettelunsa. Reijo on myös kouluttanut itseään italan kurseilla ja jakanut koneenkäsittelytaitojaan eri yhdistyksille ja henkilöille, monitoimimies, niin kuin totesin.

Lehti painettiin aluksi Vahdolla, mutta nyt yli 20 vuotta Reijo on sen toimittanut netin kautta Turkuun painettavaksi. Työn on tehnyt painotalo Karhukopio, sitten nimi vaihtui Multi-Print Oy:ksi ja nykyään firma on laajentunut valtakunalliseksi monipainotaloksi Grano Oy:ksi.

Lehti on ollut myös luettavana seuran kotisivuilla digitaalisena värillisenä lehtenä.

Seuramme 40-vuotis historiikissä Reijo kuvailee niitä alkuajan tuskan hetkiä, kun tietokone tilttasi tai sähkökatkos pimensi ruudun ja kaikki meni uusiksi. Yön sydämessä työkiireiden lomassa, ei aina heti muistanut kaikkia tallentaa. Joskus kone totaalisesti tilttasi tai ohjelma kaatui, silloin tarvittiin IT-alaa opiskelleen pojan Turon apua.

Osansa sai vaimoparkakin, kun toimittaja kiukkuaan puhisten makuuhuoneeseen astui yön pimeydessä.

Jos ajatellaan, että toistasataa kertaa lehteä on julkaistu ja usein sen viimeistely on omien työkiireiden vuoksi jäänyt sinne illan ja yön tunneille, niin valvotut silmät ovat usein

vetistäen ruutusineen vaipuneet.

Kiitosta ja kunnioitusta emme varmaan ole liiemmin päätoimittajalle antaneet kolmen vuosikymmenen aikana. Päin vastoin olemme huomautelleet kirjoitus- ja tavutusvirheistä, kun englanninkielinen palstoitusohjelma tavuttaa suomen kieltä miten sattuu.

Lämmin ja suurin KIITOS osoitetaan Reijolle innostuksestasi ja talkootyöstä tämän kotiseutulehden tekoon.

Kiitoksia pitää myös jakaa niille henkilöille, jotka ovat kirjoituksillaan avustaneet lehden tekoa. Monet kertomukset, tarinat, jutut, runot, kuvat, ja piirrokset ovat värittäneet lehteämme. Ehkä siinä on ollutkin siemen siihen, että tällainen yhdistyslehti on näinkin pitkän taipaleen jälkeen vielä hengissä. Kirjoitukset ovat tavallisten ihmisten kyhäelmiä kielioppivirheineen ja murteineen, ei ammattitoimittajien juttuja. Vähän ajankohtaista roiskintaa ja menneitä muistellaan.

Edesmennyt entinen puheenjohtajamme Antti Korventausta kirjoitteli useammalla nimimerkillä ja mieleenpainuvimmat juttunsa teki nimimerkin Antti Einaripojan takaa.

Kirjoitukset koskettivat Punkalaitumen historiaa. Mielenkiintoista luettavaa oli kertomukset “Punainen Punkalaidun valkoisessa valtiossa 1919-1939.” Näitä lehtiä jopa kyseltiin jälkeen päin. Historia kiinnosti nykyisiä ja entisiä “laitumelaisia”.

Yhtenä lehden perusajatuksena on tietysti ollut tiedottaminen jäsenistölle erilaisista seuramme tilaisuuksista ja toiminnasta. Tosin entisen kotipitäjän “avviisissa” myös kertoilemme asioistamme kuten jo säännötkin velvoittavat. Sitä olemme usein harmitelleet ettei

enään tavallinen jäsen aktivoidu kirjoittelemaan lehden sivuille.

Alkuaikoina sentään jonkinverran kirjoiteltiin “Yleisöltä” osiossa.

Kiitokset on myös esitettävä lehtemme tukijoille, jotka mainoksillaan ovat edesauttaneet lehden hengissäpysymistä. Kymmenet liikkeet ja firmat niin Turun seudulta kuin Punkalaitumelta ovat näin ilmoittelullaan pönkittäneet seuramme taloutta kolmen vuosikymmenen ajan.

Lämpimät kiitokset myös tietysti osoitetaan Sinulle jäsen ja yhteisö, kun olet jäsemaksusi maksanut ja näin varmistanut lehden tulon postiluukkuusi ja -laatikkoosi.

Tänään, vuosikymmenien jälkeen, suurin kysymys on, mitä tästä eteenpäin? Onko enään tätäpäivää tällainen yhdistyksen paperinen jäsenlehti? Jäsenistö vanhenee, löytyykö enään lehdelle tekijöitä? Kauanko Reijon näppärät sormet jaksavat juttujamme palstoittaa ja lehden osioita järjestellä?

Mitä sitten, kun Reijon kone hiljenee? Ketä jatkaa? Mennäänkö nettilehteen, tai vain jääkö tiedoittaminen vain seuran fb-sivuille? Tyydytäänkö vain PS:ssä harvakseen ilmoitteluun ja maksaahan sekin.

Jos nuoria ja keski-ikäisiä ei saada seuratoimintaan mukaan, luonnikkaan Turun Puolen laitumelaisten kotiseutuseuran liki kuuden vuosikymmenen jutut on kirjoitettu ja muste on kuivunut.

Aika näyttää .

Tätä kesää eletään vahvasti. On juhlan aikaa myös entisessä kotipitäjässämme täyttäähän se jo 380 vuotta. Juhlitaan kotiseudulla osallistumalla sankoin joukoin juhlallisuuksiin.

Olemme järjestäneet muutakin ohjelmaa kotipitäjään tälle kesälle, lähde rohkeasti mukaan.

3

Kiitos kun olette jaksaneet jäsenlehtemme kautta pitää polkua auki juurillemme!

Onnittelut kotipitäjälle ja sen väelle!

Hyvää keskikesän juhlaa ja hyvää kesää.

T: Puhheenjohtaja P. Virtanen

RAPPARIN KUULUMISET Kuulin tosa, että tää seuramme jäsenlehti on vuosisa ylittänyt jo normaalin naimisiin-menoiän. Kylä se aika vaan rientää, määkin olen jo saanut praakata täälä lehrden sivuilla vuordesta 1994. Olin silloin aika sutjakka mieheksi ja kun raskasta työtä tein oli roppakin kun bordarilla. Siinä Kike ja Kimmo Elomaakin jäivät toiseksi.

Tuhannet kilot raplingin heittoa ja 25 vuotta ovat jättäneet nyt kehooni merkkinsä. Hurupappa on olemukseltaan kuin rusina. Lihasvoimaa pitäis ylläpittää, mutta miten sitä pirdät. Ku ei mittään jaksa tehrdä.

Ja ruokakin on pottua ja soosia.

Keppanaankaan ei rahat riitä. Vahvistu siinä sitten.

Vaalien alla meille vanhuksille luvattiin yhtä sun toista, mutta ny on oltu hyvin hiljaa. Saas nährdä mihin Rinteen hallituksen vanhustentalojen hoitajien mitoitus rukataan. Melkein kaikkihan jo lupasivat vaalien alla 0,7 hoitajaa per vanhus. En kylä käsittänyt heirdän laskentatapaansa, sehän olisi melkein yksi hoitaja vanhusta kohrden. Taitavat laskea kaikki vanhustenhoitoiloisa päivän aikana vierailulla käyvätkin mukaan

hoitajiin. Toisalta olishan se mu- Kaikki on suhteellista, tuppasi kavaa, jos siihen sänkyynsä saisi työkaveri aina lausumaan! En tierdä “vierihoitajan”. mitä se oli, ku polvihousupojjaat tulivat voittajina kisoista hävittäjien Yksi kaveri, eläkeläinen, kirjoitteli saattamana ja kisajuhlia järjetettiin mielipiteenään lehtiin, että johtavat ympäri Suomea. Mistähän ne ravaltion virkamiehet ja kaatunut hal- hat löytyivät??? litus ovat nähneet ikääntyvät tuottamattomina ahneina ja moraalito- Kiitän Laitumelaista siitä, että olen mina, turhana kulueränä, syyllisinä saanut näille sivuille vuordatella kestävyysvajeeseen ja kuviteltuun kymmenissä lehdissä älyttömiä juteläkepommiin. tujani sekamurteellani. Kiitos että Eläkeläisiin ja vanhustenhuoltoon ei olette kestäneeet! tunnu rahhaa liikenevän. Lehdistösä Hyvvää kessää kaikille tasapuolion lietsottu sukupolvien vastakkain- sesti! asettelua. Eläkeläisten kerrotaan T: Kallasten rappari syövän lasten pöyrdästä.

Kovvaa tekstiä!!

Kerran oon laivalla pinesä punsisa erehtynyt lasten pöytään ja silloinkin ajoivat siitä pois.

Kirjoittelevat, että eläkeläisten suhteellinen asema on heikentynyt.

Tilanteesta on todettu, että Suomesa eläkeläiset köyhtyvät lakisääteisesti. Eläkkeet ovat jääneet jälkeen palkkakehityksestä yli 40 prosenttia. Taitettua indeksiähän tähän syyttelevät ja verotuskin kohtelee ankarammin työeläkkeitä.

Ennen vaaleja yhteisesti poliitikot totesivat, että vanhusten hoito on retuperällä. Kunnisa on vuosittain leikattu vanhustenhuollon laitoshoidon määrärahoja, sillä kotihoidon on uskottu tuovan säästöjä. Tämän vuoksi vanhuksia on alettu säilöä kotona. Suomalaisten päättäjien välinpäättömyyttä ja väheksyvää suhtautumista vanhuksiin osoittaa se, että muisa pohjoismaisa käytetään vanhustenhuoltoon rahhaa paljon enemmän bruttokansantuotosta.

En tiedrä mutta, ku ei ny halitusneuvoteluisa kovin paljon meitä vanhuksia kurmuttaisi, yritettäisiin toisiamme tukien pärjätä tällä “ehtootaipaleella”.

**********

Odotetuin posti on kun Laitumelainen kolahtaa Salon asuntoni postiluukusta.

Sitä lukiessa muistot palaavat kotiseudulle välittömästi.

Puhheenjohtajan palstasta on mukava aloittaa lukuhetki. Virtasen Pekan sujuva kynä ottaa osuvasti kantaa niin kotiseudun kuin valtakunnankin asioihin; sopivasti niin , ettei hän ketään loukkaa. Pekka osaa kirjoittaa myös tunteella ja kauniisti rakkaasta kotiseudustamme.

Rapparin kuulumisia lukiessa hymy tulee herkästi huulille. Sihteerin kynästä on aina tullut painavaa tekstiä ja täyttä asiaa.

KALMARIUNION OY Osmo Kalmari HT-tilintarkastaja LJK, LKV Autan kun tarvitset apua: tilintarkastuksessa kauppakirjojen laadinnassa yrityskaupassa oman asunnon myynnissä ja haluat itse myydä sen kun tarvitset apua ja neuvoa yrityksen talousasioissa ja hinnoittelussa Ota yhteys: puhelin 0400-215219

sähköposti: osmo.kalmari@kalmariunion.com

4

ISSN 1456-7245 vuodesta 1989 toimitus: Reijo Rantanen puh: 02 - 7675 449 0400 -525 086 Vammalantie 719 31900 Punkalaidun kotisivut: www.reijorantanen.fi/ sähköpostiosoite on: reijo@reijorantanen.fi Jukka Saarinen puh: 050 -3000772 Heikki Paloheimo puh: 02 236 3646

Pekka Virtanen puh:040 -5910576

ILMOITUSHINNAT: 1/2 1/1 sivua sivua 1/4 sivua.

Sopimuksen mukaan.

JÄSENHENKILÖT; YKSITYISILMOITUKSET VELOITUKSETTA. lehtemme painos 400 kpl Painotalo: Grano Oy

julkaisija: Turun Punkalaidun-seura r.y.

Saran haukkuja on ollut myös mukava lukea. Rantasen Reijo on 30 vuotta tehnyt meidän lukijoiden iloksi tätä ansiokasta kotiseutulehteä, mistä hänelle mitä parhaimmat kiitokset. On hyvä, että Reijo on saanut lehdentekotiimiinsä Saran, jonka kuvan katse on paljon puhuva.

Laitumelaisen vahvuus ja hienous on siinä, että kirjoituksissa useimmiten vaalitaan tuttua ja kotoista omaa Punkalaitumen murretta. Ainakin itselle on lapsena opittu murre se ain-

KESÄRETKI PUNKALAITUMEN TORILLE Hainäkuun puolessavälissä teemme kesäretken kotipitäjään. Matkaan lähdemme torstaina 11.07.2019 klo 08:00 Länsikeskus, liikekeskus LÄNSI 1:den pääoven edustan ap-aluueelta, ja klo 08:15 Turun linja-autoaseman tilausajolaituri n:o 9, Tvara-aseman puoli. Punkalaitumelle ajamme Alastaron ja Kanteenmaan kautta. Pitäjällä tutustumme torstain kesätoriin ja tapaamme vanhoja tuttuja sekä teemme ostoksia. Vapaata aikaa on myös varattu vaikka pistäytyä Syrjälän Paulin “sekatavara”kaupassa (ent.

Nordea / Säästöpankki) tai kirkkomaalla. Puolen päivän aikaan lounastamme Kahvila Myötätuulessa ja nautimme “Punkamokkaa”.

Käymme tutustumassa oppaan välityksellä Vartiolan Sotilaspoikien perinnehuoneeseen. Uutuutena esitys edesmenneen veteraanin, pankinjohtajan, Pentti Simolan sotareissusta. Paluumatkalla käymme tutustumassa Huhtamon kirkkoon (ei Vampulan) ja juomme iltapäiväkahvit.

Matkan hinta kuljetuksineen, ruoka- ja kahvitarjoiluineen 42,- € / henkilö.

Ilmoittaudu viimeistään 05.07 mennessä sihteeri Lauri Pitkänen p. 044-5457275, sp; lauripitkanen@elisanet.fi tai Pekka Virtanen p. 0405910576, sp; pekkajohannes.virtanen@gmail.com.

Maksu seuran tilille, Liedon Säästöpankki FI 36 430900 10171684. Tervetuloa! Voit ottaa hyvän kaverisikin mukaan.

oa “oikea” murre , mitä Laitume- muutaman muun jäsenen kanssa nilainen vaalii kunniakkaasti. men muuttamista Turun seudun Punkalaitumelaiset; silloin esitys Lehdessä on aina huomioitu kau- kaatui perustajajäsenten vastustukniisti ja kunnioittavasti sekä merk- seen. Nyttemmin asiaa ajattelen niin, kipäiväsankareita että poisnukku- ei se nimi paranna ei pahenna, vaan neita, heitä jotka ovat kotiseutu- tärkeää on jatkumo vaalia kotiseuseuramme eteen uurastaneet. Hieno tuhenkeä sopivasti uudistuen. ele .

Mitä lämpimimmät onnittelut ja kiiMitä tulee sitten seuran nimeen, tokset juhlivalle lehdelle ja sen teonko Turun Punkalaidun-seura , Tu- kijöille ansiokkaasta panoksesta run seudun Punkalaitumelaiset, vai kotiseuturakkauden vaalimisessa. uusin ehdotus Punkalaidun seura ry ; se oikea nimi ? Jo 80-luvulla esitin Juha Ristimäki 5

L A I T U M E L A I N E N 30v

Rekikoskentie 19 31900 VANTTILA Puh: 010-2317766 www.vanttilanmuovi.fi

Tmi Punkalaitumen Sementtivalimo

* Kahvilapalvelut * Pitopalvelut

Pohjolantie 18 31900 PUNKALAIDUN puh: 050 569 6941

Urjalantie 3 31900 PUNKALAIDUN Puh. 050-3613140 www.kahvilamyotatuuli.fi FB: Kahvila Myötätuuli

Metsärannan Liha / Arvo Marttila Metsärannantie 100 31850 KOSKIOINEN puh: 02 7675 747, 044 7675 747

Hoiva- ja kotipalvelu

Kaisa Männistö Paulin kauppa

p. 045 1700204, sp: kotihoivakm@gmail.com

Lauttakyläntie 1 p. 0400 731188 - mattoja -leluja - kankaita ym.

Koko perheen vaatekauppamatkahuolto

Kauppakuja 1A1, 31900 Punkalaidun p.02 7674763 kukka@kesalaitumenkukka.fi

KATARIINA LAUTTAKYLÄNTIE 10, PUNKALAIDUN 6

L A I T U M E L A I N E N 30v

KAUNEUS- JA JALKAHOITOLA

Maanrakennus

HANNA KOLJONEN

KALLE SYRJÄLÄ

Vesilahdentie 805 31900 Punkalaidun puh: 0503388623 www.kauneussivut.fi

Lunteenintie 3 31900 Punkalaidun puh. 0400 320295

Seijan Perennatarha, Lauttakyläntie 1066 31930 Vanttila p. 0500 733724, sp: seija.ranta@perennatarha.net

Maatilamajoitus Saarinen Onnittelee Turun Punkalaidun seuraa merkittävästä “perinnetyöstä”.

www.maatilamajoitussaarinen.fi Mallu ja Jouko Saarinen, 0500-535206

7

L A I T U M E L A I N E N 30v

Koulutintti Oy

RasiSystem Oy

Lauttakyläntie 21 31900 Punkalaidun

Rasintie 29 31900 Punkalaidun

Sakari Pärssinen 050 5575 675 Hanna-Riitta Pärssinen 050 5375 805 Koulutintti 02 7641 735

p. 040 8398183

www.koulutintti.com postia@koulutintti.com

www.rasisystem.fi

https://www.facebook.com/koulutintti/

“Sano se rukkasin. Jouluun enää 25 viikkoa” Tmi Mielonen Huhtamontie 20 P:dun Kanteenmaa p.0400537450 Email: mielonen.juhani@gmail.com fb: https://www.facebook.com/tmijuhanimielonen/

8

L A I T U M E L A I N E N 30v

Vuokrataan toimitilaa

Vuokrataan toimitilaa Allastie 8 Hauninen Raisio Hallitila 4. 168m2 sähkö nosto ovi 5x4 m .uudenveroinen valoisa. vuokra 1290+alv lämmöllä (lattialämmitys) mahdollisuus vuokrata vierestä vastaava vapautuva tila.

Juhani Rautionmaa. p 0400 866366 S posti juhani.rautionmaa@gmail.com

A. Peltomäki Oy, Urjalantie 870 31900 Punkalaidun p. 040 0780850

Vaatteet- mainostekstiilit- teippaukset www.jonkka.fi -puh: 040 776 5357 9

SEURAMME FIRMA- JA YHTEISÖJÄSENET

Alla luetellut yhteisöt ja yritykset ovat seuramme jäseniä ja näinollen tukeneet yhdistyksemme toimintaa:

PUNKALAITUMEN KUNTA PUNKALAITUMEN SEURAKUNTA K-SUPERMARKET POURU PUNKALAITUMEN OSUUSPANKKI TJP MYLLYNIEMI OY PUNKALAITUMEN SANOMAT SHT - TUKKU OY KAHVILA-RAVINTOLA JESSICA LVI-TAPIOHARJU OY KESÄLAITUMEN KUKKA SUPERNOSTOT OY Kiitämme kotiseutuseuramme saamasta monivuotisesta tuesta!

10

Notre-Dame Pariisissa paloi kirkko. Oikeastaan vanha katedraali. Arvokas . Palo näytti hurjalta ja vahvisti ajatusta siitä, ettei mikään täällä maailmassa ole turvassa hävitykseltä . Satoja vuosia la cite´n saarella Pariisin sydämessä seissyt rakennus, joka näyttää kiviseltä ja kestävältä sortuu kattokaaret roihuten muutamassa hetkessä.

Syy, miksi kirjoitan tästä minua ja koko Eurooppaa säikyttäneestä tapahtumasta , on se ,että jossain elämäni vaiheessa vietin useita hetkiä tämän kuuluisan dokumentin vaiheilla. Siksi sen palo jotenkin “kolahti”, kun sen TV-ruudussa näin.

Olin kuoron retkellä Ranskassa.

Osa kuorolaisista lähti päiväksi kiertelemään bussilla maaseudulle Ranskan hienoja linnoja katselemaan, mutta kaverini Eskon kanssa jäimme tutustumaan Pariisin keskustaan jalkapatikassa. Kulkiessamme kohtasimme kadulla hintelän kerjäläisnaisen, joka surkealla äänellä valitti jotakin ja heilutti valkoista paperilappua nenämme edessä pieni lapsi kainalossaan. Emme osanneet lukea, mitä lappuun oli kirjoitettu .

Tuskin se oli ranskaakaan, mutta sillä hän sai meidän maalaispoikien huomion puoleensa. Yhtäkkiä tunsin kuitenkin herkän hipaisun käsivarressani. Takanamme puuhaili vilkkaasti käsineen kymmenvuotias poika, joka salaa oli kiinnostunut lompakoittemme sijainnista. Tämän havaittuamme kiihdytimme askelrytmiä Notre-Damen suuntaan ja almut jäi antamatta.

Kirkon edustalla aloin piirrellä katedraalin julkisivua ja kaverini häipyi omille teilleen, kun olimme kohtauspaikan sopineet. Matkoilla minulla

usein on piirustusvälineet mukana.

Työn tulos on nähtävillä Paraisilla Evakkotuvan seinällä. Jonkun aikaa tuherrettuani katseeni kiinnittyi kirkon vasemmalla puolella kadun kulmassa olleeseen kahvilaan. Havaitsin, että näyttää se kaljakin maistuvan Pariisissa ,eikä vain viini, sillä kahvilan pöydän äärestä tunnistin kaverini olutkolpakon seurassa.

Toisella kertaa olin Notre-Damen sisällä hienossa konsertissa, jonka amerikkalainen kuoro mahtavasti esitti kirkon holvien alla. Meidän lisäksemme yleisö oli arvokasta, varsinkin se pariisilainen kulkukoira , joka laiskasti löntysteli esityksen aikana kuoron ja yleisön välistä kadulle makupalaa hankkimaan. Nämä kulkukoirat kuuluvat Pariisin katukuvaan. Täytyy vain varoa, ettei astu niitten päälle, kun ne ovat päiväunilla.

Maailmalla liikkuessa kannattaa pitää huolta lompakosta . Eräältä seurueemme tytöltä lähti maanalaisen portilla kukkaro omille teilleen niin, ettei hänellä ollut mitään aavistusta tapahtumasta. Juuri, kun hänen piti maksaa, niin olkalaukku olikin tyhjä. Muutoin paras tapa liikkua Pariisissa on käyttää Metroa. Autoliikenne siellä näyttää toivottomalta koheltamiselta ilman liikennesääntöjä sinne tänne. Ilmankos monen auton sivuovet ovatkin kuopalla sisäänpäin.

Kerron vielä aivan matkamme alkutaipaleelta.

Menimme laivalla Turusta Tukholmaan.

Kesti jonkin aikaa , kun 11

Tukholman satamassa jouduimme odottelemaan bussia Pariisiin. Lopulta laiturille ajoi kulkuneuvo, jonka parhaat päivät turistibussina olivat jo päältä katsoen takana päin.

Läpi Ruotsin ajettaessa alkoi kuulua toisen etupyörän kohdalta rytmikäs “jyty-tyty”. Se ilmoitti, että joku ongelma on mahdollinen lähiaikoina. Kun bussi suurella vaivalla jaksoi nousta Tanskan lautalta laiturille, se lopulta jämähti siihen.

Onneksi saman firman auto tuli tyhjänä Pariisista Suomeen päin , joten odottelun jälkeen pääsimme sillä jatkamaan. Tosin tämän auton ilmastointi oli ylitehokas,kun ajettiin molemmat kattoluukut auki helteen takia. Lisäksi moottoritiellä Saksan valpas poliisi antoi kuljettajalle “pikavoiton” .Sekin nosti helteistä lämpötilaa autossa menomatkalla.

Paluumatka Suomeen sujui sutjakammin. Muisteltiin Versaillesin linnan ja puiston komeuksia ja sitä mahtavaa näkymää yli Pariisin Sacre Coerin kirkonmäeltä.

Muisteltavaa jäi myös sille herttaiselle kuoromme tytölle, joka ei millään tahtonut päästä irti ravintolan tanssilattialla tummasta kavaljeeristaan, joka olisi tahtonut tanssia aina vaan. Olikohan kielivaikeuksia?

PANU H.

Alla kuvassa: Luojunseläntien Mäki-Laurilan highlanderit laitumella. Mäki-Laurilan nuoret tulivat jatkamaan kotitilansa hoitoa. Viereisellä sivulla näkymä Punkalaitumen jokimaisemasta. **** yhteistyötä sekä tuotu eri toimijoita yhteen. Hiippakunnan tiedotteessa todetaan, että hankkeen ansiosta Punkalaitumen seurakunnan viestintä on laajentunut ja monipuolistunut ja seurakunnan toimintaan osallistuvien määrä on noussut. Myös vapaaehtoistoiminta on lisääntynyt ja monimuotoistunut. Lisäksi seurakuntavaalien äänestysprosentti nousi huomattavasti ja oli arkkihiippakunnan toiseksi korkein, 32,3 prosenttia. Palkinto jaetaan kerran vuodessa tunnustuksena merkityksellisestä, ansiokkaasta ja innovatiivisesta työstä kirkon, hiippaMONI TULI JO KOTIIN PUNKALAITUMELLE, USEAMPIKIN MAHTUU! Huhtikuu oli ihmeellinen kuukausi hanketoimistossamme. Samanaikaisesti sekä hyvästelimme Tule kotiin –hanketta, juhlimme ihan mahtavan hienoa Arkkipookipalkintoa– ja jännitimme, saammeko hankkeellemme jatkoa. Elyn päätös rahoituksesta viivästyi, mutta riemulla ei ollutkaan sitten minkäänlaista rajaa, kun lopulta saimme kuulla, että Tule kotiin – hanke 2 alkaa toukokuussa. den sanojen takia. Hän oli seurueineen saapunut ojentamaan hankYkköshanke päättyi uskomattoman keelle Turun arkkihiippakunnan upeasti Hankejuhlan suureen kon- myöntämää Arkkipooki-palkintoa. serttiin, jossa paikalliset tähdet loistivat lahjoillaan. Miten valtavan pal- Palkintoperusteiden mukaan hankjon lahjakkuutta mahtuukaan pie- keemme on valtakunnallisestikin neen kuntaamme! Silmäkulma kos- ainutlaatuinen. Saatesanoissa tui monelta sekä upean musisoinnin mainittiin, että hankkeen avulla on että piispa Kaarlo Kallialan kaunii- tiivistetty seurakunnan ja kunnan 12

kunnan tai seurakuntien ja niiden jäsenten hyväksi.

Juhlan lisäksi sain myös seuraavana päivänä Apteekin ja Punkalaitumen Sanomien yhteisen 110-vuotisjuhlan panelistina jakaa tuon hienon palkinnon kuntalaisten kesken. Se kun oikeasti kuuluu ihan meille jokaiselle. Kuntalaiset ovat alusta pitäen olleet hienosti mukana

henkeään Pitäjällä kulkiessaan. Ihan kaikki vihreän eri sävyt näkyvät kauniissa luonnossamme juuri nyt.

Punkalaitumenjoki luikertelee Taikayöntien vierellä, Vehkajärvi kutsuu monia mökkiläisiä, kunnan Kiviranta on suosittu kesäkohde saunomisesta ja uimisesta tykkääville, onpa siellä kioskikin.

Tänä kesänäkin Punkalaitumella on vilinää ja vilskettä, ohjelmaa ihan kaikenikäisille. Kuntalaisia aktivoivat sekä seurakunta että kunta, mutta myös useat eri yhdistykset.

hankeasiassa. FB-sivumme jäsenmäärä on huikeat 700, kylilläkin kulkiessa kuulen uusia ideoita, yhdistykset ja yritykset tekevät mielellään yhteistyötä. Melkoinen satumaisten seikkailuiden vuosi siis takana!

Ja ihan uusi edessä! Kakkoshanke keskittyy lapsiperheisiin, joita pyrimme houkuttelemaan Punkalaitumelle. Olen vieraillut jo useita kertoja syksyksi valmistuvassa hirsikoulussamme, pääsen pian tutustumaan ensi vuonna valmistuvaan niin ikään hirsiseen päiväkotiin.

Meillä satsataan monella tapaa terveyteen ja hyvinvointiin! Nämä rakennukset ovat hienoja esimerkkejä siitä. Myös useat maksuttomat, kaiken ikäisille suunnatut liikuntaryhmät ja lukuisat tapahtumat luovat sekä viihtyvyyttä että yhteisöllisyyttä kuntaamme. Tapasin juuri kuntaan muuttaneen pienten

lasten äidin, joka oli ihan äimistynyt MLL:n Kevätkarkeloista. Oli kuulemma ollut ihan uskomattoman hieno rieha. Ja olihan siellä melkoinen markkinahumu, kun itsekin alueella vierailin.

KOULUVUOSI ALKUUN ALP A K K AV I E R A I L U L L A Sovin juuri ypäjäläisen Börje-alpakan vierailusta Punkalaitumelle 15.8. Börje tulee toivottamaan mukavaa syksyä kunnan pienimmistölle eli eskarilaisille ja koululaisille. Alpakan rapsuttelun lisäksi kehittelemme muutakin ohjelmaa. Tällä viikolla tapaan noin sata pienintä kuntalaista mukavassa tapahtumassa. Jaan näitä värikkäitä muistoja sitten kaikkien kesken myös Facebook- ja Instagram-sivuillamme.

Tulethan sinäkin seuraamaan?

Näin alkukesällä sitä vain haukkoo

13

Punkalaitumella on hyvä elää. Ihan niin kuin taivas olisi meillä vähän ylempänä. On helppo hengittää, mahtuu kulkemaan vaikka minkälaisella kulkuneuvolla. Tosin jalat ja polkupyörä riittävät kyllä hyvin kuljettamaan asukasta paikasta toiseen. Meillä moikataan ja vaihdetaan ajatuksia vähän vieraammankin kanssa. Pitäjällä saa liikkua rauhassa ja pelotta. Meillä katsotaan vähän niin kuin toistemme perään, vaikka ihan kaikki ei siitä niin välittäisikään.

Tule käymään, moni kävijä on jäänytkin! Viime vuonna Punkalaitumelle muutti 108 uutta asukasta.

Tänäkin vuonna toukokuun loppuun mennessä jo 39 on vaihtanut kotikunnakseen Punkalaitumen.

Tule kotiin –hanke iloitsee heistä jokaisesta, vaikka ei yksinään muuttajia ole tänne houkutellutkaan. Se on tämä kunta itse, nämä ihanat ihmiset, luonto ja mahtava sijainti, jotka kutsuvat luo.

Tule sinäkin kotiin!

Hanna-Mari Kamppikoski hankevetäjä

LAITUMELAINEN 30 VUOTTA Päätoimittaja ja puhheenjohtaja muistelevat Puhheenjohtajalla oli mahdollisuus eräänä kesäkuun alkupuolen lauantaiaamupäivänä käydä tapaamassa jäsenlehtemme sielua Rantasen Reijoa.

Päätoimittajan pihapiirin erillisen rakennuksen työhuone on kuin musiikkistudio lukuisine soittopeleineen. Reijoltahan luontuu useamman soittimen käsittely käden käänteessä ja lauluhommista puhumattakaan. Soittotaituri oli viime syksynä “vanhoilla päivillään” vielä lähtenyt vahvistamaan viulunsoittotaitojaan Loimaan Musiikkiopistoon kaksi kertaa viikossa. Tähän saakka Reijo oli itseoppinut viulisti.

Mies tuntui olevan intoa täynnä ja jatkavansa opiskelua pätevän opettajan johdolla. Varmaan saamme jossakin seuran tilaisuudessa kuulla “uusvanhan” viulistin esiintyvän.

Lehdenteon yksikkö, tietokone, näyttöineen ja tulostimineen oli huoneen toisella seinustalla kuin urut ja piano. Siitä kun Reijo kolme vuosikymmentä sitten uskaltautui poikiensa Amiga -merkkisen tietokoneen näppäimistöä näpelöimään on It-kalusto moneen kertaa uusiutunut. Sivuntaitto-ohjelma, Page Maker kiinnosti miestä niin paljon, että hän oppi tekstiä ja kuvia muokkaamaan sekä jakamaan sivut sarakkeisiin. Reijo muisteli, että Korventaustan Antille kerrottuaan mahdollisuudesta tietokoneellaan jäsenlehden teosta. Antti innostui ja vei asian seuran hallitukseen.

Sieltähän tuli myönteinen päätös ja ensimmäinen lehti näki päivänvalon 8.11.1989.

sa tarkasteltaessa hän muisteli, että se meni vähän harjoittelun piikkiin.

Lahjoituksena Vahdon Jalkahoitolasta Heikki Kujalalta saamansa neulakirjoittimen jälki ja kirjaintyyppi tekivät teksistä hieman “sekavan”. Vahdon Kirjapainon Esko Laineen painopaperikin oli hieman harmahtavaa. Paperi muutettiin myöhemmin valkoiseksi ja fonttikin vaihtui. Lehteä painettiin aluksi Vahdolla liki 10 vuotta.

Keskustellessamme lehdenteon vaikeuksista Reijo toi esille alkuaikojen harmit, kun ohjelmat saattoivat kaatua, sähköt menivät Vahdolla poikki ja paljon oli lehteä tehnyt tallettamatta. Ei muuta kuin aloitit taas alusta. Kanatapään kautta on kaikki pitänyt opetella.

Reijon näyttäessään minulle tämän päivän lehden tekoa, niin kyllä siinä melkoinen “palapeli” on, kun sähköpostilla saatua tekstiä siirtelet ja palstoitat. On aikaavievää ja tarkkaa työtä. Jokainen sivu vaatii oman rakentelunsa.

Muisteltiin myös lehteen kirjoittaneita jäseniä ja avustajia. Nimimerkkien takaa löytyy monenlaista kirjoittajaa. Alkuajoista lähtien Antti Korventausta kirjoitteli ansiokkaasEnsimmäistä lehteä nyt Reijon kans- ti nimimerkeillä “Antti Einarinpoika”, 14

“Tuomas Kuona” ja “Pölhö” ja tietysti puhheenjohtajan tervehdys oli aina lehdessä, sekä lukuisat haastattelujutut. Anttihan oli paljon tutkinut Punkalaitumen historiaa ja kirjoituksensa oli mielenkiintoista luettavaa.

Päätoimittaja on sanaista arkkuaan avannut nimimerkeillä “Oskari” ja “Saran Haukut”.

Alkuaikojen mukavaa juttua kirjoittivat “Naantalin unikeko” Valtasen Ante ja Rantasen Eino kirjoitteli värikkäästä persoonasta Lauri Lausteesta.

“Jokisen eväät” tuli Jokisen Kalevin toimesta “syötyä” lehden sivuilla muutaman kerran. Rahastonhoitajamme Sirkka Lehtinen ja Leena Salminen kirjoittelivat myöskin lehteemme.

Senja Metsähalme-Salo kirjoitti toistakymmentä vuotta vakiopalstaa “sihteerin kynästä” ja lukuisia muita juttuja ja tarinoita.

Sihteerin kynää alkuaikoina käytti myös allekirjoittanut ja on “Rapparin” roiskintaa kirjoitellut yli 25 vuotta. Puhheenjohtajan palstaakin on tullut Teidän harmiksenne täytettyä 25 vuotta.

Sihteerin palstaa ovat myös kirjoituksillaan täyttäneet Tarja Kuusela ja Jurva Koskenniska.

LAIMI AALTONEN & VIRPI PITKÄNEN

Haluamme kiittää Teitä kaikkia jotka olitte mukana juhlistamassa syntymäpäiväämme.

Muisteltiin, että lehden sivuilla ovat kirjoitelleet Punkalaitumen kunnan kyläpääliköistä ainakin Laasjärvi ja Rämö. Kotipitäjän papit ovat joululehtemme sivuille aina tuoneet tervehdyksensä.

Tällainenkin suuruus kuin Mangelojan Paavo kerran kirjoitteli pikkujoulutunnelmissa.

Seurassamme on ollut ja on vieläkin harvinaisen runsasti runoilijoita.

Alkuaikoina Aini Halmevaara ja Hilkka Lundell piristivät lehteämme.

Panu Helariutta on ollut ja on vieläkin runoilija vailla vertaa.

Häneltä on lehtemme sivuilla ollut myös lukemattomia piirroksia, matkakertomuksia ja muita muisteloita. Toimittaja, kirjailija, lauluntekijä, runoilija Jukka Saarisen tekstiä runojen muodossa olemme myös lehdestämme saaneet lukea ja muutakin tarinaa. Senja-sihteerikin antoi välillä runosuonensa virrata.

Alkuaikoina jonkin verran oli myös “yeisöltä”-palstan kirjoittajia. Nyt ei kirjoittajia enää tahdo löytyä ovat kai siirtyneet some-sivustoille.

Paljon on 30 vuoteen mahtunut kirjoittajia, avustajia, kaikkia emme edes muista, mutta tässä esitämme 15

Reijon kanssa nöyrimmät kiitokset kirjoittajille.

Ei ainoastaan kirjoitusten ja juttujen palstoittamista ole lehdenteko siinähän on monenlaisten mainosten laatimista ja valokuvien käsittelyä.

Alkuaikoina suurimmaksi osaksi mainokset Reijo teki itse tietokoneellaan.

Reijolle on poikinut tämä Laitumelaisen teko aikoinaan muitakin lehtien tekoa, mutta nyt hän kertoi niistä jo heivanneensa.

Kysyin miten hän on suhtautunut tämän lehden tekoon näinkin pitkän ajan kuluessa. Reijo hieman mietti ja sanoi, että tämä on ollut yksi harrastus hänen lukemattomien harrastuksiensa joukossa. Tosin ei helpoin.

Kysyin myös miltä se tuntuu, kun saa lehden valmiiksi? Se on jotenkin kuitenkin ollut antoisaa ja näkeehän siinä kättensä tuloksen Reijo vastasi.

Katsellessa Reijon tekstin palstoittamista ja aineiston muokkausta sinisellä ruudulla, ei voi kuin nostaa hattua ja kiittää siitä mahtavasta työstä jota harrastuksenaan on päätoimittaja vapaaehtoisesti tehnyt seuramme eteen.

Jatkosta kysyessäni Reijo meinasi, että eikö 30 vuotta lehdentekoa yhdeltä ihmiseltä jo kohta riitä. Tuumattiin yhteisesti, että katsotaan lehti kerrallaan voimien mukaan ja mikä on yleensä yhdistystoiminnan tulevaisuus.

Kiitos Reijo!

P.V.

Jukka Saarisen punkalaitumelaista satukirjaa

Kissa Kipitin Kotikonnuilla saatavilla taas suven aikana Koiramäen talosta tai suoraan Jukalta: juksaarinen@gmail.com (Kirjan on kuvittanut Mei Monto ja kustantanut Sanarakas Oy)

16

TARINAILTA 22.01.2019 Sydäntalven iltaan Wercafeen tiloihin oli kokoontunut liki kahdenkymmenen entisen “laitumelaisen” joukko muistelemaan ja tarinoimaan kotipitäjämme entisajan huvituksista ja huvipaikoista. Mukavaa oli nähdä muutama uusikin kasvo, olihan Lehden Heikki ottanut mukansa siskonsa. Kaikkihan me muistamme edesmenneet Väiskin ja Ainon, heidän isänsä ja äitinsä, jotka ovat olleet seuramme perustajajäseniä ja aikoinaan aktiivisia toimijoita.

Illassa juttua riitti niin vanhoista iltamaperinteistä, tansseista, elokuvista, huutokaupoista, juhannusjuhlista, Särkän häränpaistajaisista, jäärata-ajoista, hevoskilpailuista yms. Muisteltiin Särkän huvipaikan esiintymislavaa ja tähtikaartin esiintyjiä. Erikoismuistelonsa sai Punkalaitumen Työväenyhdistyksen työväentalo, “Kremli”, missä pidettiin tansseja torstaisin ja sellaisina juhlapyhinä, joulupäivänä, pitkänäperjantaina, rukouslauntaina, kun muualla ei ollut tansseja.

Puhheenjohtaja kertoi myös Työväenyhdistyksen työväentalon mielenkiintoisesta historiasta.

Tarinailtoja on pidetty talven pakkasilla liki parin vuosikymmenen ajan. Aiheet ovat aina liittyneet entiseen kotiseutuun. Näinkin on pidetty polkua auki entiselle kotiseudulle.

Kiitos taas mukana olleille!

P.V.

YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 11.04.2019 Puheenjohtaja avasi kokouksen ja kertaili lyhyesti toimintakauden tapahtumia. Samalla hän kertoi jälleen huolestumisensa seuran viime vuoden jäsenmäärän vähenemisestä.

Yleisen suuntauksen mukaan nuoria, eikä keski-ikäisiäkään, ei enää saada seura- ja yhdistystoimintaan mukaan.

Ennen varsinaisen vuosikokouksen alkua pidettiin hiljainen hetki ja kunnoitettiin toimintakauden aikana poisnukkuneita jäseniä.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin seuran puheenjohtaja P. Virtanen ja sihteeriksi lupautui L. Pitkänen. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi, vaikka jäsenistöä oli niukasti paikalla.

Toimintakertomus, tilit ja tilinpäätös sekä toiminnantarkastajan lausunto esiteltiin ja hyväksyttiin. Tili- ja vastuuvapaus myönnettin hallitukselle.

Alkaneen vuoden jäsenmaksut päätettiin pitää entisellään.

Toimintasuunnitelmasta keskusteltiin ja se hyväksyttiin.

Pyritään noudattamaan “vanhaa linjaa”.

Tänä vuonna tehdää kesäretki Punkalaitumen toripäivänä torille tuttuja tapaamaan.

Matkalla käydään tutustumassa Sotilaspoikien Vartiolan perinnehuoneeseen sekä Huhtamon kirkkoon ja tietysti ruokaillaan pitäjällä. Syksyn perinteinen marja-, sieni- ja ulkoiluretki kotiseudulle on edelleen ohjel17

massa. Syksyn pimeyteen suunnitellaan fb-ryhmän “Punkalaitumen vanhat valokuvat” katselutilaisuutta tai jotain muuta ajankohtaista ohjelmaa. Pikkujoulua vietetään perinteisesti jossakin muodossa.

Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin edelleen Pekka Virtanen. Hallitukseen valittiin Panu Helariutta, Antti Koskentaka, Matti Lehtinen, Liisa Niemelä, Virpi Pitkänen ja Mirja Helin. Varainhoitajaksi hallituksen ulkopuolelta lupautui edelleen Lauri Pitkänen.

Hallituksen varajäseniksi valittiin Laimi Aaltonen ja “uutena” Sirpa Suvinen.

Toiminnantarkastajksi valittiin edelleen HT Osmo Kalmari ja varalle Katriina Syrjälä.

Yhdistyksen toimikuntina jatkavat entisillä kokoonpanoilla huvitoimikunta ja lehtitoimikunta.

Huvitoimikuntaan kuuluvat Aimo Hakanen, Jukka Saarinen, Annikki Yli-Kauppila ja Pekka Virtanen. Lehtitoimikunnan miehittävät Reijo Rantanen (päätoimittaja ja lehden kokoaja), Heikki Paloheimo, Jukka Saarinen ja Pekka Virtanen.

Muissa asioissa keskusteltiin seuran jäsenlehden 30- vuotis juhlanumerosta ja päätettiin katsoa tämän vuoden jälkeen lehden kohtalo. Esitettiin myös tutustumiskäyntiä valmistumisen jälkeen Punkalaitumen uuteen kouluun.

Järjestäytymiskokouksessa valittiin Panu Helariutta varapuheenjohtajaksi ja Lauri Pitkänen lupautui varanhoitajan ohessa hoitamaan sihteerin kynää.

SEURAN TAPAHTUMAKALENTERI Kesä / syksy 2019 Perinnetapahtuma KAIKKIEN AIKOJEN MAATALOUSNÄYTTELY 06 – 07. 07. 2019 Talonpoikaismuseo Yli-Kirralla, Koiramäentalo, Punkalaidun.

Ei yhteiskuljetusta, tutustuminen omatoimisesti.

KESÄRETKI PUNKALAITUMEN TORILLE Torstaina 11.07.2019 lähtö klo 8:00 Länsikeskus, Liikekeskus Länsi 1 pääoven edustan ap-alue, ja klo 08:15 Linja-autoaseman tilausajolaituri nro 9, Tavara-aseman puoli, Turku.

Torilla teemme ostoksia ja tapaamme tuttuja. Iltapäivällä tutustumme myös Punkalaitumen Sotilaspoikien Vartiolan perinnehuoneeseen. Palumatkalla tutustumme Huhtamon kirkkoon. Päivällä lounastamme Myötätuulessa. (kts. Lehdestä erillinen puffi) Matkan hinta ruokineen, kahveineen, 42,- € / henkilö. Maksu seuran tilille FI 36 430900 10171684.

Ilmoittaudu viimeistään 05.07. mennessä sihteeri Lauri Pitkänen p. 044 5457275, sp; lauripitkanen@elisanet.fi tai Pekka Virtanen p. 040 5910576, sp; pekkajohannes.virtanen@gmail.com PUNKALAITUMEN PÄIVÄ PUNKALAITUMEN 380 V JUHLALLISUUDET Sunnuntaina 28.07.2019. Seuran perinteinen kunniakäynti ja kukkalaitteen lasku Jumalanpalveluksen jälkeen Menneiden Sukupolvien Muistomerkillä kotikirkon kupeessa.

Osallistumme myös kotipitäjän 380 vuotispäivän viettoon museolla. Tervetuloa!

SIENI-, MARJA- JA ULKOILURETKI KOTIPITÄJÄÄN Lauantaina 28.09.2019 klo 10:00 kokoontuminen Punkalaitumen torille, josta jatkamme yhteisesti matkaa metsään Kanteenmaan - Huhtamon th. Tmi Mielonen Juhani ja Taina tarjoaa meille kahvit n. klo 13 sekä esittelee yritystään.

Samalla voimme tehdä ostoksia. Seura tarjoaa makkarat. Paistamme ne siellä Juhanin kanssa! Voimme pysäköidä automme Mielosten pihapiirissä. Tervetuloa syksyiseen metsään sekä yritysesittelyyn.

100 VUOTTA PUNKALAITUMELAISTA URHEILUA PUNKALAITUMEN KUNTO 90 VUOTTA Tiistaina 22.10.2019 klo 18:00 Verkahovin 2.krsn kabinetti, Verkatehtaankatu 4, Turku.

Olli Ylijoen ja Sakari Kohijoen kokoamien digitoiduin lehtileikkein ja valokuvin.

Milenkiintoista, ainutlaatuista katsottavaa. Keskustelua ja tarinointia. Kahvitarjoilu!

PIKKUJOULU 13.12.2019 klo 18:30 Ravintola Verkahovi, Turku. Lähempänä ajankohtaa katso lehtiilmoitteluamme.

Tarkkaile toimintaamme seuran kotisivuilta; w.w.wreijorantanen.fi/turun punkalaidun seura.

Punkalaitumen Sanomat, seurat toimivat palstalta ja Turun Sanomat, yhdistykset palstalta.

18

Punkalaitumen neljä noitaa, neljä väärinymmärrettyä kansanparantajaa

Kesätervehdyksenä Turku Punkalaidun seuralle olen kerännyt hieman valikoitua jo unohdettuakin tietoa neljästä aikanaan Punkalaitumella vaikuttaneesta parantajasta.

Erään muistiinmerkityn kertomuksen mukaan vuonna 1632 poltettiin Tyrvään noitakäräjillä vanha rouva nimeltä Maria Ericsdotter Kynders (tai Kinni, Kinnilä, Kente). Maria oli syntynyt vuonna 1570 Kuurinmaalla. Aikansa mittakaavan mukaan hän oli sivistynyt ihminen. Hän osasi kirjoittaa ja lukea sekä ymmärsi useita kieliä.

Hänen vauraassa kodissaan Tyrvään Liitsolassa oli useita kirjoja, jopa ranskankielisiä. Todennäköisesti Maria oli uskonnoltaan katolinen.

Maria keräsi kasveja ja valmisti niistä lääkkeitä. Hän paransi uutteillaan sekä karjaa että ihmisiä. Lääkkeitä voimallisempana keinona pidettiin siihen aikaan rukousta. Vieraskielinen rukous kuulosti kansan korvissa manaukselta tai loitsulta.

Marian tytär Valpuri Kyni tai Wallburg Mariansdotter Kynders, oli yksi suomen tunnetuimmista noidista. Valpuri syntyi Kuurinmaalla 1600 luvun alussa. Äitinsä tavoin Valpuri tunsi lääkekasveja ja valmisti niistä lääkkeitä ihmisten ja eläinten vaivojen hoitoon. Kansa piti häntä parantajana ja tietäjänä.

Sanavalmis Valpuri tehosti lääkintää vironkielisillä loitsuilla palkkiotaan ja uskottavuuttaan korottaakseen.

Toimillaan hän suututti paikallisen tuja. Sanottiin, että Valpuri voi papiston lisäksi, myös oman veli- käskeä susia ihmisten kimppuun, puolensa. jos nämä eivät tee niin kuin hän haluaa. Äitinsä tavoin Valpurikin eli Liitsolan kylässä vakiintunutta tilallisen Valpurin toimeentulo oli niukkaa ja elämää. Tätä väitettä puoltaa se, häneen oli lyöty pahantekijän leima. että yksi häntä vastaan todistaneis- Valpuri oli sanavalmis ja kova mata naisista oli työskennellyt Valpu- naamaan. Kerrotaan Valpurin uhanrilla piikana. Pitikö Valpuri yhdessä neen, että kirkkoherra “halkeaisi velipuolensaTuomas Martinpojan kahtia kuin makkara leipälapiolkanssa Kinnilän tilaa? Vaikuttiko la”. Sen aikaisen tiedon varassa sisarusten eripuraan Tuomaan Valpurin noituus vahvistui, kun lapsen varhainen kuolema? Laitet- Kirkkoherrassa todettiin paha tyrä tiinko lapsen kuolema parantajas- vatsan seudulla. Tyrä oli koitua iskon syyksi? Käräjillä Tuomas tämän pahaisen papin kuolemaksi esitti todisteita sisarpuolensa noi- useampaankin kertaan. Sen aikaituudesta, tosin niitä ei huomioitu su- sen uskomuksen mukaan tyrä oli kulaisuuden vuoksi. aina noidan heittämä vaiva.

Vuonna 1635 Punkalaitumen kirkkoherra Simon Mikaelis syytti Valpuria noituudesta Huittisten noitakäräjillä. Pappi kertoi Valpurin noituneen karjaansa. Valpuri tuomittiin oikeudessa noidaksi, mutta Huittisten alioikeuden kuolemantuomiosta tehtiin valitus hovioikeuteen. Epäilty noita toimitettiin Turun Linnan vankikuoppiin hovioikeuden tuomiota odottamaan.

Huittisissa vuonna1649 Valpuri joutui uudelleen syytteeseen noituudesta. Uudesta oikeudenkäynnistä kuultuaan Valpuri karkasi ja juoksi pakoon metsään. Hänen itsensä mukaan kummitus ajoi hänet kuitenkin takaisin kylään. Tosiasiassa se oli varmaankin nälkä, vilu ja henkinen luovuttaminen, joka hänet ihmisten keskuuteen ajoi. Valpuri ilmoitti kuuluisteluissakin aikansa oleHovioikeus päätti testata Aurajoes- van lopussa. sa, onko Valpuri oikeasti noita.

Valpurin silmät peitettiin, jalat ja Käräjillä hän kuitenkin edelleen kiiskädet sidottiin yhteen ja hänet pu- ti noitasyytteet, eikä häntä tälläkään dotettiin veteen. Jos hän hukkuisi, kertaa tuomittu. Tosin rangaistiin hän olisi tavallinen ihminen. Valpuri raipoilla ja molempien korvien irti pysyi pinnalla, mutta häntä ei yllät- leikkaamisella. Syntyi tarinat kortäen tuomittukaan silti noidaksi. vattomasta noidasta ja punaisesta Sanottiin, että hän “kelluu kuin jout- noidasta. Ilmeisesti kiertely ja kersen pitämällä suunsa kiinni ja jääminen jatkui Turun seudulla. vetämällä keuhkot täyteen ilmaa”.

Rangaistus lievennettiin kaakinpuu- Vuonna 1663 Valpuri Kyni lopulta rangaistukseksi. Valpuri piiskattiin ja tuomittiin noituudesta kuolemaan ja hänet mestattiin ja poltettiin hänet karkotettiin pois Turusta.

Hämeenlinnassa vuonna 1665.

Valpuri palasi Tyrvään ja Punkalai- Valpurin piinaaminen kesti tumen seuduille jatkaen kerjuukier- kaksikymmentä vuotta ja vainotulen telyä talosta taloon. Valpurista oli hiipuessa vuonna 1665 ajateltiin että laskettu liikkeelle ilkeämielisiä jut- “Varmaan oli Valpuri syytön 19

noituudesta, ei voi noin kuolla se, kuolemantuomion uhalla, tämä on joka pahaa henkeä palvelee”. viimeinen pöytäkirja merkintä Markusta. Tämän jälkeen hänestä Korvien irtileikkaaminen vuonna ei ole muistiinmerkittyä tietoa ja 1649 oli niin kova rangaistus, että myös tiedot Maisasta ovat lopsiitä ei olisi voinut selvitä hengissä puneet. Lähtikö pariskunta maanilman apua. Valpuria auttoi toinen pakoon vai kuolivatko he kulkutautunnettu Punkalaitumelainen paran- tiin, sitä ei kukaan tiedä. taja Markku Kouvo. Valpurin oletetaan majailleen kolmisen vuotta Näillä neljällä noidalla oli yhteys metsä-piilossa Markun luona. Ma- toisiinsa. Äiti ja tytär, sairas ja autjoituksensa hän maksoi opettamal- taja, opettaja ja oppilas, mies ja la lääkitsemistaitoja. vaimo. He olivat aikansa vaikuttajia, parantajia ja taikauskoisen Markku oli kopea ukko, sahano- kansan mielestä uhkaavia ja pamistaja ja hyvin tunnettu Huittisten piston mielestä kapinoitsijoita. He käräjäsalissa. Hän riitautui helposti olivat olosuhteiden uhreja. naapureidensa kanssa maan omis- Toisenlaisessa ilmapiirissä Mariastuksista, rajariidoista, häirinnästä ja ta, Valpurista, Markusta ja Maisasta muusta sellaisesta. Naapuririitojen olisi kehittynyt arvostettuja paranvuoksi hän vaihtoi tilansakin Huit- tajia. tisten pitäjän Kouvonojalta Talalan Rasiin.

Markku oli ammattimainen noita, hän myi palveluksiaan rahasta. Hän ei piilotellut taitojaan. Hän oli karjan ja ihmisten parantaja. Ilmeisesti suolan käyttö lääkinnässä oli hänen uusia taitojaan. Ja suolan käyttö se vasta noituutta olikin. Useiden noituustuomioiden myötä Markunkin sosioekonominen asemansa heikkeni ja hänestäkin tuli kiertelijä.

***************

Saran haukut!

Hau hau, vaan taas kaikille!

En tiärä ossaako sitä näin kauniina kesäpäivänä ennää haukkuakka.

Juhannuksen nilmatkki oli ihan komiat. Tehtiin me Oskarin kansa ihav vihtaki jussinsaunaan. Kyllä se haisi komialta siä saunasa, mutten mää siittä muutem mittääv välitä. Ulos mää lähren saunasta kun Oskari ottaa vihran ämpäristä vihtoaksee.

Jussin saunasa olin ninku Oskariki, ylimmällä lauteella. Tuntu se vaa nim mukavalta ku päivällä olin aurinkoVuonna 1674 Markku Kouvo tuosa hikoillu, tuntu ninko tää sauna olis mittiin karkotettavasti läänistä viilentäny. Sej jälkeen on nim muMarkun rinnalla työskenteli Markun toinen vaimo (vihitty 1658) Margetha Jöransdotter Harittu eli Maisa Kouvo. Käräjätodistuksen mukaan Maisa osasi lähettää ihmisille tyriä sekä noitua karjan ja pilata oluenpanon. Huittisten talvikäräjillä 1665 Maisa ja Markku tuomittiin noitina kuolemaan. Kuolemantuomioita ei kuitenkaan koskaan toteutettu.

20

Tämä tarina on koottu useista pienistä lähteistä ja vastuu on kokonaan lukijalla. Noitavainoja käydään edelleenkin maailman eri kolkissa, ilmenemistavat ovat vaan ovat erilaisia. Historian tuntemus auttaa meitä ymmärtämään myös omaa aikaamme.

Punkalaitumella 30.5.2019 Tuija Ojala, kunnanjohtaja (ps. kuntarajoja on kautta aikojen muuteltu, Liitsola oli vuoteen 1639 asti Tyrväätä)

************** kava mennä vähäv vilvottelemaa terassille. Muutem meitij juhannus meni iha hyvi.

Toi Oskarikin sitten lopetti ton naamujaon siälä AlmaManulla. Osasiki lopettaa iha hyvvää aikaa, ku meinaavat taas mennä postin kansa yhteen neikä ne sinne postille ton Oskarin ikäsiä töihin nota. Manullakis sai olla vaa sen takia ku oli siälä yrittäjänä, eli alihankkijana ninko Oskari sannoo. Mää en nymmärrä mitä se alihankinta o. Mut ei kai mun tartekka sitä tiätää. Toi postin kirjelaatikoiren hualto meitille viä jäi.

Mutta se eij joo meittiä viime aikoina paljon liikuttanu. Viime kesänä haimme pois nim monta laatikkoo kentältä että ny ollaas sitte lähes tyättömiä. Kuutisenkymmentä poistettiin, nettä sillai.

Nym mää toivottele Teillek kaikille oikei hyvvää kessää. Ku lämmintä riittää nin nauttikaa ja uikaa, mutta älkää menkö liian syvälle.

Hau hau. Sara