N:o 1 / 2016 tiistai 21.06.2016
Hyvää kesää kaikille lukijoille! Särkkä kesän kohtaamispaikka! Katso takasivuilta!
Kuvassa Juhannuksen aattona 24pvä 6. vihittävä ja avattava Pietarinaukio. Tilaisuus alkaa klo 18. Siellä on avajaispuheita ja mieskuorolaulua. Täältä voi sitten sopivasti siirtyä Sarkinrannan rantabulevardille (pikkukuvassa) jossa sytyteään koko perheen katseltavaksi juhannuskokko.
Tässä lehdessä taas paljon uutta: -Rapparikin on päässyt sivuille roiskimaan. -Tietysti puhheenjohtaja kommentoi seuran tapahtumia. -Eikä kylmäksi jätä Panukaan.
Turun Punkalaidun-seura r.y. Laitumelainen ISSN 1456-7245
TURUN PUNKALAIDUN-SEURA R.Y. hallitus ja huvitoimikunta 2016
puh.joht. varapuh.joht. sihteeri rah.hoit.
PEKKA VIRTANEN puh: 040 -5910576 PANU HELARIUTTA puh: 044-3306061 JURVA KOSKENNISKA puh: 044 2543816 LAURI PITKÄNEN puh: 044 545 7275
sekä muina jäseninä:
ANTTI KOSKENTAKA MATTI LEHTINEN VIRPI PITKÄNEN AILA RANTA
puh: 040 - 5952 789 puh: 050 - 547 1784 puh: 044 - 271 8970 puh: 041 5445554
varalla:
LIISA NIEMELÄ LAIMI AALTONEN
puh: 040- 8365557 puh: 050 - 5546022
huvitoimikunta:
AIMO HAKANEN JUKKA SAARINEN RAUNO KOSKI PEKKA VIRTANEN kunniapuh.joht: KULMALA RAUNO PEKKA VIRTANEN toiminnantarkastajat: OSMO KALMARI varalla KATRIINA SYRJÄLÄ
puh: 02 - 2482 781 puh: 050 -3000772 puh: 040 – 5466009 puh: 040 - 5910576
puh. 0400 - 826332 puh: 040 - 5910576 puh: 0400 - 215219
kauden verran, ehtolaiskuulusteluihin. Itsekkin tämän kokeneena tuntui, ettei se kesä alkanutkaan. Jotenkin tuntui murhaavalta lukea Englannin kielioppia, kun toiset lomailivat. Jopa toisaalta oli paineet, jos et läpäise, niin jäät luokalle.
Ikuisesti on jäänyt muistoihini, kun Vartiolan kentän laidalla, Kunnon urheiluseuran harjoituksissa eräs kaveri, minusta vuoden vanhempi, toi ivallisesti esiin, että sait ehdot ja alisti sillä nuoren urheilijamiehen. Tosin toi myös vahvasti esiin oman koulumenestyksensä ja todistuksensa keskiarvon. Nuoruudessa inhosin tätä kaveria, toivottavasti hän jatkossa menestyi. En ole ylioppilaskirjoitusten jälkeen hänestä kuullut mitään. Ehkä työura ja elämä on häntäkin pehmittänyt elämässään.
Ikää karttui ja olin onnekas, kun mopoiän kynnyksellä kesälomalla pääsin Suvitien Osmon johtomaan paikalliseen TVH:n kesähommiin. Olin miehen PUHHEENJOHTAJAN muistoissamme sinne lapsuu- töissä kahtena kesänä ja työruPALSTA temme, nuoruuteemme, alku- peama osittain riiti jopa Turun Tekulle työsuorituksena. Kesä on jo menollaan kovaa kesän muistoihin. vauhtia, kun jäsenlehtemme on Meitä kaikkia vähemmän koukesän kynnyksellä Teidät tavoit- Kuinka sitä lomaa odotettiin ja koulun päättymistä. Toisaalta se lumenestyneitäkin tarvittiin tanut. oli haikeuden aikaa, kun kou- tässä “suurten ikäluokkien” Suvivirsi on saattanut koulu- lukavereista täytyi luopua het- kotimaan rakentamisessa. Voimme kirkkain mielin jättää laiset lomilleen ja lomaa odot- keksi. isiemme ja itsemme rakentatavat ovat suunnittelleet lomiAina ei se loman aloitus keskiman hyvinvointivaltion jälkiaan. koulun ehtolaiselle ollut niitä polvillemme. Näin kesän korvalla monesti mukavampia hetkiä, kun joutui herkistymme ja pakitamme vielä kirjojaan selaamaan kuu2
Ehtolaiskuulustelut ovat takana, vaikka joka kevät ne palaavat mieleen. Mistäköhän ne johtuvat, jäikö elämän mittaiset raumat? Kuten presidentin puolisolle “laitumen tytölle” Koiviston Tellervolle kouluajoistaan. Toivottavasti on selvitty ja muistot ovat kullanneet elämämme kaaren.
RAPPARIN KUULUMISET Vähäluminen ja leuto talvi sai varmaan ton mailmanmenon ihan sekaisin täällä Suomesa. Tai mää varmaan oon pari keertaa tellinkeiltä liikaa purdonnut, ku en ennää meinaa tätä yleistä meininkiä ymmärtää.
Nykyään elämme, ainakin eläkeläiset, “etuaikaa”, josta jaksamme nauttia. Keväästä ja kesästä jaksamme iloita täysin siemauksin niin kauan, kun Kauppoja ruvettiin pitämään tossu nousee. auki kaikki juhlapyhät ja ehtoot pitkälle yöhön. Taitaa osa olla auki koko vuorokauden. Kyllä Hyvää Juhannusta ja kesän su- on ruokaa ja tavaraa saatavilla, loisuutta Teille kaikille ja kun olis vaan ihmisillä rahhaa käykää kotiseudun tapahtumis- millä soppailla. Tosin oli se ennenvanhaa kotiseurdullakin sa. Pärnistön Nikolain ja Almankin kauppa auki koko vuorokaurden. Seuramme järjestää myös mo- Monesti olen pikkupoikana nenlaista tapahtumaa. Lähtekää mennyt illalla “sisäpuolen” mukaan vaikka kotiseuturet- kautta kauppaan. Nikolai jo kelle tai marjareissulle kotipi- sängynlaidalla kalsareissaan täjään!! Katso lehdestä seuran torkkui, kun oli iltauninen. tapahtumakalenteria. Keittiön kautta kuljettiin Mukavaa kesää Teille ja voikaa kauppaan ja uuninpangolta Nikolai otti kaupan avaimen. hyvin! Illan nallekarkkihimo saatiin Terveisin tyyrdytettyä ja joskus äiti laittoi ruokatarvikkeitakin Pekka Virtanen ostamaan. puhheenjohtaja
Taisi hallitusherrojenkin sukset viime talven lumilla perusteellisesti sotkeutua, kun valtionyhtiöitä ollaan jatkuvasti saneeramasa, myymäsä, pilkkomasa tai tarjotaan pörssiin. 3
Kenenkähän idea on tämä Postin ent. Itella toimialan laajennus. On tainnut herroilla olla mielikuvitusjuomat käytössä yön synkkinä tunteina, kun tällaista esittävät. Postinkantajat jo tänä kesänä rupeavat esim. leikkaamaan asiakkairden nurmikoita ja hakkaamaan klapeja. Jatkosa postelijooni voisi tehdä lumityöt, pestä pyykit, tiskata, siivota, lemmikit kusettaa, vanhuksille vaihtaa vaipat ja vaikka jäädä peräkammarin pojalle ryyppykaveriksi. Voisi sinkkuneidille ja yksinäisille rouville tarjota vaikka seksiseuraa. Kyllä hommia riittää, mutta tuleekohan posti jaettua saman viikon aikana? Samalla systeemillä saataisiin varmaan muutkin valtion yhtiöt saneerattua. Alkonkin myyntiä voitaisiin piristää, ei viedä viinejä ruokakauppaan, vaan viedään ruuat viinakauppaan. Saas nähdä kuinka käy ton taksiliikenteen. Liikenne- ja viestintäministeriö yrittää vapauttaa taksisuhareiden ja yrittäjien toiminnan. Taksiliikenne on tarkkaan säännelty ala. Yrittäjäksi ei pääse jokainen Corollan tai Skodan omistaja. Taitaa takana olla pohjimiltaan sote-sotkut. Säästöjä on löydettävä. Kuulemma koulukyydit, Kelan korvaamat taksimatkat ja muut julkisista varoista maksettavat taksimenot vievät vuosittain lähes puoli miljardia euroa.
ISSN 1456-7245 toimitus: Reijo Rantanen puh: 02 - 7675 449 0400 -525 086 Vammalantie 719 31900 Punkalaidun kotisivut: www.reijorantanen.fi/ sähköpostiosoite on: reijo@reijorantanen.fi Panu Helariutta puh: 044 - 3305061 Jukka Saarinen puh: 050 -3000772 Heikki Paloheimo puh: 02 236 3646
Pekka Virtanen puh:040 -5910576
ILMOITUSHINNAT: 1/1 sivua 1/2 sivua 1/4 sivua. Sopimuksen mukaan. JÄSENHENKILÖT; YKSITYISILMOITUKSET VELOITUKSETTA. lehtemme painos 400 kpl Painotalo: Multiprint Oy
julkaisija: Turun Punkalaidun-seura r.y.
mat vielä sekaisin ja taitaa tämäkin hallituskausi loppua ennen kuin Sote-uudistus ja työllisyyspaketti saadaan yhteisymmärryksessä runnotuksi.
ovat vaihdelleet ja keskustelijoita kahvikupposen äärellä on parhaimmillaan ollut liki neljäkymmentä.
Tammikuun lopulla pidettiin Turun puolen laitumelaisten yhteistä tarinailtaa. Aiheena tällä kertaa oli kotipitäjän, “laitumelainen ruokakulttuuri ja perineruuat”.
Ensi vuoden talvella jatkamme taas tarinailtaamme uusin aihein. Tule muistelemaan tai vaan vaikka kuuntelemaan. Eletään yhteisesti iltaa muistoillemme, juurillemme!
Tänä vuonna oli osanotajakato Jäädään mielenkiinnolla ordot- käynyt ja meitä oli vain viisitelmaan ja ruoskitaan ajallaan. toista muistelijaa ja tarinan iskijää. Hyvvää kessää Teille tasapuoliEmeretius professorimme, sesti! Aimo Hakasen, luonnikkaan p.s. Älkää olko auringosa. Lii- alustuksen jälkeen muisteltiin allinen D -vitamiinin ottami- yhteisesti pitäjän perinteisiä nen on vaarallista. Varokaa arki ja juhlaruokia. Jutustelu punkkeja!! Terveisin rönsyili aina ruuan hankkimisesta ja valmistamisesta muuKallasten rappari hunkin entisajan ja miksei nykypäivänkin ruokanautintoihin liittyviin asioihin ja TALVEN TARINAILTA muistoihin.
Tarinailtoja on pidetty perin- Voit tehdä ehdotuksen tarinailteisesti tammikuun pakkasilla lan keskustelun aiheesta; liki viisitoista kertaa. Aiheet pekkaj.virtanen@dnainternet.net. P.V.
Julkisen vallan maksamissa hinnoissa voi olla ilmaa jopa viidesosa. Tiedä häntä? Jos tämä taksihomma vapautuu taidankin rassata ton kesäautoni liikenteeseen. Sitä voisi hururappari tosa Naantalin rannasa tarjota kyytejään muumituristeille. Saisi vähän muijalta pimitettyä kesäpirtelörahhaa. Kovin on isoilla pojjiilla hom4
N:6.
Sihteerin kynästä Sanomia Turusta 1872 perjantaina 12-pv hutikuuta N:15. Terve taas. Viime numeroon kirjoitin 1800-luvun digitallennetuista Punkalaitumella maaliskuun 28-pv. sanomalehdistä Maanantain tämän kuun 18-päivänä Punkalaidunta koskevia juttuja. Nii- vähä enne auringon laskua, viritettä jatkan hieman lisää, jälleen olen tiin torppari Juha Niemenpään kaksi koittanut sanatarkasti muuttaa van- halko-pinoa palamaan. Silloin kävi haa tekstiä nykymuotoon. Joukos- jokseensaki raju luodetuuli, että sa on sanoja jotka nykyisin ilmais- vaikka apukin ehti melkein heti taan toisin, myos lauserakenne on paikalle, ei kuitenkaan saatu samerilaista. Aiheet ovat useasti samo- mumaan, vaan paloi tuhaksi 16syltää aivan koivusia halkoja. Vielä ja kuten tänä päivänäkin. saan mainita, että mennyt vuonna Sanomia Turusta. 1868 1871 tammikuun 30-päivä vasten perjantaina tammikuun 31-pv yöllä poltettiin torppari Heikki Ristimäen lehtiroutto. Tämä torppa on Punkalaitumelta tammikuun 4-pv. Tyrvään puolella, vaan ei muuta Varkaus, sairaus suuri kuollevaisuus kuin 1-virstan matkaa yllä mainitusta ja köyhyys ovat ja pysyy edellenki Niemenpään torpasta. En erhettyne päivän tärkeimpänä kysymyksenä. jos sanon; nämä torpparit ovat mitä Menneen vuoden loppupuolella il- parhaimpia kanssa-ihmisiäki kohmaantui niitä ensin mainittuja, nim. taan, totta ettei kukaan koston hiVarkaita. Pitäjässämme Joulun aat- mostakaan mahtanut tehdä heitille to öinä kävivät hakemassa juhlava- tänlaisia hulluntöitä, tai oikeemmin roja kaiketi itselleen ja onnistuivat sanoakseni – älkää net jotka tänsaarakkin muutamain rievät kakot. laisia tuhotöitä olette tehneet luulVieläpä särvintäkin,voita, sianliho- ko, että teitille on tästä mitään hyöja y. m. Mainitsematta. Veivätpä tyä taikka kunniaa, jos niitä teette erään talon navetosta lampaankin, kauenpanakin, vaikkette juuri kotitätäkin haettiin, mutta ei löydetty. - seuduilla tekisikkään, sillä harvoin Että tapain turmellus näin köyhinä pahantekijä jää rankaisematta. Eräs aikoina tahtookin nousta, siveyden talonpoika jälkeen joulun jonakuna suhteen, ei ole helppo sanoa, vaan lauvantaina ampui “kissailveksen” sitä kuuluu muualtaki, ei vaan täältä. joka oli puussa ja onnistui sen saaLämmin tauti ei vieläkää helpotta- da; tottahan tuot mahtoi olla lysti nut, vaikka luultiin lakkaava kun, tuli puusta ampua. Ensimmäinen suvitalvi ja kylmät ilmat, vaan yhä sai- lintu “vares” on täällä jo “praakunu” rastetaan par´aikaa monessa per- kolmen viikon päivät, joka ei ole hekunnassa; ei tämä tauti ole sinän- koko talvea, niinkuin on tuolla kausä mennytkään koska viime vuon- punkein puolissa. na kuoli seurakunnastamme 369- m -n -ä. henkeä -syntyi 112 ja väki väheni 259-hengellä. -m -n -ä.
Sanomia Turusta 1873 perjantaina helmikuun 7-pv 5
Punkalaitumella 18-pv tammikuuta. Ensi keväänä ruvetaan pitäjämme kirkkoa puutekonsa puolesta toiseen näköön tekemään, ( joka ei ole alusta semmoiseksi tehty, kuin siihen annettu riitinkiosoitti, johonka sanovat olleen syynä silloi sen rakennusmestarin ymmärtämättömyyden y. m. ), kaikenmoisella korjuulla, mitä arkkitehtiltä on hyväksi nähty. Erittäin kirkon kellotapuli tulee saamaan toisenmoisen näkönsä kaikkia päin., liiatenkin koroitettavaksi j. n. e. Se onkin nykyisessä muodossaan joksikin matala ja paksu ehk‘ei tukeva sekä muutenkin kauniin Herran-huoneemme rumennos. Tähän kaunistus- ja korjaustyöhön pitäjämme miehet jo ovat ruvenneet aineita hankkimaan. Työ tulee tehtäväksi arkkitehtin peräänkatsannolla sekä taitavan ja ymmärtävän rakennusmestarin johdolla. -Tätä nykyä meillä ei ole muuta kuin yksi pappi kun esipappimme, herra provasti A V Salovius tuli kuoleman kautta poiskutsutuksi Manalan majoille ja koska saammekaan toista pappia; ehk‘ei suinkaan ennenkuin varsinainen esipappi tulee, vaikka se jo ennenkin olis tarpeelle. Mauno Itänen, isänmaan rakastaja. Uusi Suometar 1877 perjantaina 23-pv marraskuuta N: 141. Punkalaitumelta marraskuun 19 päivä -Kuulumisia kunnastamme piirrän pikkasen paperille, kosk´ei tahdo taitavimmat tähän toimeen tarttua. Punarupuli liikkuu kunnassamme yltä-ympäri ja on kovin kuolettavainen. Erittäinkin lapsia on
Kauppakuja 1 A 1, Punkalaidun puh. 02 7674 763 Av. ark. 9-17, la 9-13 kukka@kesalaitumenkukka.fi kuollut paljon ja aika-ihmisetkin saavat sairastella, ompa muutama kuollutkin. Koska taudista tulin puhuneeksi, mainitsen vielä tuota “pahaatautia” ilmaantuneen Liitsolan kylään. Sitä jo kerran viime talvena oli Oriniemen kylässäkin, ei samainen saastatauti luultavasti lähde siltä kulmalta pitäjää paremmi kuin Reppuryssätkään. Silloin tällöin ilmaantuu sitä talosta taloon miten “reppuritkin”. Luullakseni pääsisivät Liittolaiset sanotusta taudistakin, jos lakkaisivat noita kulkureita hyysäämästä; muutoin ei ole toivoakaan. Reppuryssät kulkiessaan kohlivat “tautia” jota tuliaisiksi tuovat Liittolan naissuvulle j. n. e. Tämä on ehkä törkeätä yleisölle ilmoittaa, mutta törkeämpi kärsiä. On täällä uudesta vuodesta saakka ollut nimismieskin, mutta ei hän ole saanut yhtään laukkuria kiinni eikä ihme, kun niitä suositaan ja nimismiestä vihataan juuri siitä, kun hän pitää silmällä laillista oikeutta. Liittolainen. Ilmarinen Viipurissa 1879 lauantaina 6-pv joulukuuta.
Urjalan pysäys paikalta luoteista suuntaa kulkien. Joutuu piankin Satakunnan puolelle, jossa Punkalaitumen pitäjä sijaitsee samannimisen joen kumpaisellakin puolella. Joen laakso on enimmältään parhaanlaista paksumultaista satoisaa maata jonka vertaista kasvuvoimalleen maassamme vain harvoin tapaa. Suuri osa siitä on vielä vijelemätöntä, mutta kasvaa itsestään runsaasta heinää missä niitettäväksi missä karja-laumojen kesä-elannoksi. Seudun heinät myös onkin vanhastaan aina Turussakin asti tunnettu, samoin kuin juustot, joita täältä paljoviedään kaupaksi. Pappisperheet tuntevat erikseen nuo suuret ja voimalliset kansan itsensä keksimällä meijeritavalla valmistetut “punkalaitumelaiset”, joita saavat lahjoiksi ja tuomisiksi, miten ostajatki rantakaupunkeista eroittavat Punkalaitumen juustot muista. Maantie kulkee kylien ja talojen kautta joen rantaamyöten. Vaeltajasta talonpoikaisesti somat, varallisuutta osoittavat, vaikka maalaamattomat rakennukset ihastuttavat silmää kaiken matkaa, Ei puutu puutarhojakaan, mutta ne totta puhuen, ovat surkean huonolla kor6
juulla. Sanomia Turusta 1882 Lauantaina lokakuun 14-pv N: 159. Punkalaitumen kuntakokouksen esimieheksi on vasta tulevaksi kolmeksi vuodeksi valittu maalari Juho Mennander Wanttilankylästä ja varaesimieheksi talonomistaja ja kauppias Kaarle Konstantin Eklund Mäenpään kylästä; kunnallislautakunnan esimieheksi samassa pitäjässä valittiin urkunisti Iisakki Torell ja varaesimieheksi talonomistaja ja kauppias Matti Selvenius. Aamulehti 1884 tiistaina 27päivänätoukokuuta N. 63 Susien rohkeudesta Punkalaitumella kirjoitetaan meille;Viime viikon alussa tuli kaksi sutta sydänpäivällä Koskenkylään ja lähestyivät niin liki taloja, että toinen niistä kaatoi erään talon katraasta neljä lammasta, vaikka lampaat olivat ihan talon
seinuksilla elatustansa hakemassa. Uhreistaan vei susi lähtiessään yhden, jättäen toiset tappotantereelle. Toinen susi lähestyi samassa hyvässä aikeessa toisen talon lampaita, vaan sen aikeet huomattiin, niin ajoissa, että ehdittiin väliin ja karkoitettiin peto metsään. Kaukaan aikaan ei täällä ole tämmöistä rohkeutta susissa huomattu, vaikka niitä näillä seuduilla on lakkaamatta liikkunut. Aura 1888 perjantaina tammikuun 13-päivänä N: 10 Uutta maantietä on jo kauvan aikaa aiottu rakentaa Punkalaitumella. Asiasta on riidelty pitkät ajat, mutta nyt on vihdoin tullut kuvernöörin päätös, joka velvoittaa pitäjäläiset rakentamaan kysymyksessä olevan tien. Tämä tie tulisi kulkemaan pitäjän syrjillä oleviin Kouvolan ja Kanteenmaan kyliin, joista se johdettaisiin, Loimaan, Alastaron ja Pöytyän pitäjiin ja yhdistyisi sitte Turkuun menevään yleiseen valtamaantiehen. Asiasta pidetään kokous t. k. 16 p;nä , jolloin edellä mainittu kuvernöörin päätös joko hyväksytään tai valitetaan siittä senaattiin. Tämä tie olisi pitäjäläisille kylläkin hyvässä tarpeessa, varsinkin yllämainituille kylille, joihin nykyään ei mene minkäänlaista ratastietä, tuskinpa keväällä niihin jalankaan kunnollisesti pääsee. Aura 1888 tuorstaina joulukuun 13-p;nä N 292 Talonkauppa. Talollinen Ala-Jalli Hankurin kylästä Punkalaitumella on äsken myynyt omistamansa Ala-Jallin 1/3 manttaalin verotalon talollisen pojalle M. Kerttulalle saman pitäjän Sarkkilan kylästä 19000
markan hinnasta. Aura 1890 sunnuntaina tammikuun 5-p;nä N 4 Punkalaitumen uutisia. Maatilan kauppa. Ala-Jallin manttaalin verotalon Hankurin kylästä Punkalaitumella huusi v. k. 27-päivänä toimitetussa huutokaupassa torpparin vaimo Karoliina Välimäki Urjalasta 19500 markasta. Vastaanotto tapahtui tämän kuun 1-päivä. HYVÄÄ KESÄÄ!
Pietarinaukion symbolisena merkkinä on aukiolle pystytetty “Sulkakynä” patsas. Punkalaitumen kirkkopitäjän perustamiskirjan allekirjoitti kenraalikuvernööri Pietari Brahe 31.7.1639. Brahen toimiessa ensimmäistä kauttaan Suomen kenraalikuvernöörinä 1637–1640, hän teki virkakautensa aluksi laajan tarkastusmatkan. Se suuntautui ensin YläSatakuntaan ja sieltä Hämeen kautta Savoon ja edelleen Viipuriin. Reitin puolesta olisi hyvin loogista ajatella tämän matkan vaikuttaneen juuri Punkalaitumen perustamiseen 1639. Kunnan asutushistoriasta tiedetään, että vanhimmat kunnan kylät ovat perustuneet sijoilleen jo aivan 1200-luvulta alkaen, ja silloinen 7
Punkalaidun on alkanut hahmottua Suur-Huittisten, Tyrvään tuomiokunnan sekä Urjalan rajamaille. Punkalaidun mainitaan Punkalaitionimisenä vuoden 1540 Maakirjassa. Huittisten hallintopitäjä jakaantui Keikyän, Sammun, Punkalaition ja Vampulan neljänneksiin. Punkalaition neljännes sai nimensä mitä ilmeisemmin jokivarren mukaan, sillä punka on merkinnyt syvännettä ja laitio väylää. Voisi ajatella, että joen alajuoksun maantieteellinen luonne antoi aiheen puhua syvänteessä kulkevasta väylästä, punkalaitiosta. Punkalaitumelainen talonpoikaiskulttuuri on kehittynyt Punkalaitumenjoen vartta polveilevan peltomaiseman ympärille, sillä hedelmälliset jokilaaksot savikkomaineen jatkuu sivulla 17..
YHDISTYKSEMME VUOSIKOKOUS ANTTI KOISTINEN Huhtikuun alkupuolella pidettiin kotiseutuseuramme sääntöjen määräämä vuosikokous Verkahovin 2. krsn kabinetissa. MUSIIKILLINEN tuvia säveliä kuorolaulujen mausSUNNUNTAIPÄIVÄLLINEN teeksi. KAIKILLA MAUSTEILLA: Sekulien italialaissävelmien potpuri Punkalaitumen Liikuntahalli täyttyi sai yleisön muistelemaan menneitä taas musiikinnälkäisestä rahvaasta. tutuilla lauluilla. Oiskohan ollut 600 henkeä torpan Vesa Alare kuunteli kylmän rauhaltäydeltä? lisena ajoittain kiihkeitäkin sävelMieskuoron lisäksi herkullista mu- miä yleisön joukossa ,mutta annoin satarjontaa antoivat Pihlajanmarjat itseni ymmärtää, että hänen stuLaitumelta ja Sekulit Huittisista sekä dioresepteillään oli paahdettu lauPuhallinorkesteri ja harmonikka ja lujen stemmoja nautittaviksi haarukrummut ja kosketinsoitin ,jotka an- kapaloiksi. toivat lauluille pontta ja puhtia. Sopivissa suhteissa musiikillisissa Pääkokkina näissä pidoissa hääräili ruokalajeissa oli iskelmää ja klasJukka Keskitalo Huittisista. Hän sista kuoromusaa vahvoilla säestysjohti mieskuoroa ja kuorojen mausteilla kuorrutettuna. yhteisesityksiä . Kuultiinpa kaksi hänen sävellystäänkin, joihin maise- Tämän tästä laitumelaisyleisön peumat Huittisten Ripovuorelta olivat kalovarpaat alkoivat kengän sisällä vipattaa musiikin voimasta. antaneet aihetta . Pihlajanmarjoja johti Pirkko-Liisa Henttinen. Pihlajanmarjat ovat happamia, sanoi kettu, mutta naiskuoro kauniissa esiintymispuvuissaan olivat tosi makeita myös esityksissään.
Tiedän,että kuorolaulu vaatii ponnistelua ja osin kovaakin harjoittelua, mutta se myös antaa onnistumisen tunnetta ja hyvää mieltä laulajille ja kuulijoille. Tyytyväisenä ja kiitollisena kuulemastani ajelin
Kokouksen oheisohjelmaksi oli saatu lähetystöneuvos Antti Koistinen kertoilemaan pitkästä työurastaan ulkoministeriössä. Muistamme, että Antti on Punkalaitumelta lähtöisin. Opettajapariskunnan Rauha ja Veikko Koistisen kolmesta pojista nuorin. Nykyään Antti on eläkkeella ja asunut muutaman vuoden Turussa. Saimme kuulla Antin mielenkiintoista tarinaa 40 -vuotisesta työurastaan ulkoministeriön palveluksessa. Hän on toiminut Suomen edustustoissa mm. Moskovassa, New Delhissä ja Rabatissa. Vuosina 1991-1996 hän toimi kiertävänä suurlähettiläänä KeskiAasian tasavalloissa. Afganistanin Kabulissa “Pikku-Pariisissa” muutama vuosi vierähti ennen sotaa. Teheranissa Iranissa kului n. 5 vuotta ja samoin Damaskoksessa Syyriassa kului n. 5 vuotta Suomen suurlähetystöissä. Hän vastasi myös Irakin asioista.
Puhallinorkesterin tahtipuikkoa kotipuoleen hienoisessa keväisessä käsitteli ammattitaidolla hurmaava räntäsateessa. Sandy Ahjo ja sai messinginpurijat purkamaan soittimistaan hyvin soin- Panu Helariutta Aikoinaan ETYK -kokouksen8
osallistuen hallituksen kokouksiin. Toiminnantarkastajaksi valittiin edelleen HTM Osmo Kalmari ja varalle Katriina Syrjälä.
kin järjestelyissä Antti oli vah- riutta. vasti mukana. Toimintakertomus kuultiin ja Monen moista juttua ja tapah- hyväksyttiin. Tilinpäätös tulostumaa kuulimme suurlähettilään laskelmineen ja taseineen esikertomana. Oli todella mielen- teltiin kokoukselle sekä toikiintoista keskustella hienon minnantarkastajan lausunto. ihmisen kanssa näistä “maail- Tilinpäätös vahvistettiin ja man asioista”. myönnettiin tili- ja vastuuvapaus kuluneesta kaudesta halliTosin jälkikäteen harmiteltiin, tukselle. Jäsenmaksut päätetkun osanottajamäärä jäi taas altiin pitää entisellään eli 15,- € haiseksi. henkilöjäsen ja yhteisöjäsen Antin tarinoinnin ja kahvinjuon- 50,- €. nin jälkeen itse vuosikokous Toimintasuunnitelma esitettiin vietiin läpi sujuvasti. Seuran ja hyväksyttiin seuraavan toipuheenjohtaja avasi kokouksen mintakuden pohjaksi. ja aluksi vietimme hiljaisen hetken kunnioittaen viime toimin- Hallituksen puheenjohtajaksi takaudella poisnukkuneiden valittiiin edelleen Pekka Virmuistoa. tanen. Hallituksen jäseniksi valittiin Aila Ranta, Virpi PitKokouksen puheenjohtajana ja känen, Panu Helariutta, Jurva sihteeerinä toimivat Pekka VirKoskenniska, Antti Koskentaka tanen ja Jurva Koskenniska. ja Matti Lehtinen. VarajäsenikLaillisuuden ja päätösvaltaisi valittiin Laimi Aaltonen ja suuden toteamisen ja esitysLiisa Niemelä. listan hyväksymisen jälkeen valittiin kokouksen ääntenlaski- Seuran rahastonhoitajana toimii joiksi ja pöytäkirjan tarkastajik- edelleen Lauri Pitkänen hallisi Jukka Saarinen ja Panu Hela- tuksen ulkopuolisena henkilönä 9
Valittiin entiset toimikunnat eli lehtitoimikunta ja huvitoimikunta. Lehtitoimikuntaan tuli valituksi Reijo Rantanen, lehden kokoaja, Panu Helariutta, Heikki Paloheimo, Jukka Saarinen ja Pekka Virtanen. Huvitoimikunnassa jatkavat entiset eli Aimo Hakanen, Rauno Koski, Jukka Saarinen ja Pekka Virtanen. Muissa asioissa pohdittiin heikentenyttä seuran taloustilannetta. Yhtenä syynä todettiin jäsenlehden kalleus, koska kustannukset ovat vuosi vuodelta kohonneet ja lehden mainostajat loistavat poissaolollaan. Päätettiin toistaiseksi säästösyistä tehdä lehteä vain kaksi numeroa vuodessa ja kappalemääriä tarkennetaan. Lehdet olisivat kuitenkin sivumäärältään hieman isommat kuin nykyinen lehti. Rahatilanteen korjaamiseksi selvitetään myös seuran kotisivuille mahdollisuutta laittaa “mainoslinkkejä” ko. firmojen omille sivuille. Puheenjohta päätti kokouksen klo 20:30 ja kiitti osanottajia asiallisesta kokouksesta.
Hän tuntee Helsinkiä ja vie meidät uimaan Yrjönkadun uimahalliin, missä eräältä pojalta varastetaan suureksi suruksi kumitossut , jotka kuuluvat suurkisapukuun. Kaveri joutuu marssimaan kaupungin katuja paljain jaloin. Asuimme armeijan teltoista koostuvassa telttakylässä Käpylän raviradalla, missä muistan eräältä pojalta varastetun lompakon. Kovaäänisistä kuului järjestäjien moittiva kuulutus: “Sinä varas, sinä olet inhoittavin olento koko leirialueella!” Suurkisat 1947 ovat historiallinen näyte kansakunnan noususta myös urheilun alalla vaikeiden aikojen jälkeen. Siinä ovat olleet mukana myös Muistumia poikavuosilta Kesälomilla pelaan Punkalaitumen Punkalaitumen pojat suurkisapipot Kunnon pesäpallo-otteluissa, jois- päässä. urheilun parissa sa “poltan” monta kaveria ykköspesävahtina. Kierrämme maakunPanu Helariutta taa sarjapeleissä Osuuskaupan On vuosi 1947. Sodan päätyttyä nokattoman kuorma-auton kyydillä. JUHANNUS kansakunta ponnistelee kohti rauhallisempia aikoja. Varhaislap- Suomen Suurkisat 1947 Helsinsuuteni Jalasjoen komean kansa- gissä ovat kymmenien tuhansien Suomalainen juhannus koulun mäellä on päättynyt ja opin- suomalaisten suurnäytös urheilutie jatkuu Lauttakylän Yhteiskoulus- hengestä sodasta toipuvassa maas- Suomessa juhannus on yöttömän yön juhla. Napapiirin pohjoissa. Rauhallinen , kaunis kylämaise- sa. ma on vaihtunut vilkkaaseen “ Flot- Monien urheilulajien lisäksi ovat puolella aurinko ei laske lainkaan tapyyn” kaupunkimaiseen oppikou- valtavat yhteisvoimistelunäytökset kesäpäivänseisauksena. lumaiseen elinympäristöön. Usea nostamassa yhteishenkeä eri ikäisvuosi kuluu vuokralla asuen ja kou- ten ryhmien täyttäessä pallokentät. Juhannus on virallinen liputuspäivä, Suomen lipun päivä Muista lutietä tallustaen Huittisten ison pappilan kirjastosta kivikirkon takaa Joukkuevoimisteluihin ottaa osaa n. liputuspäivistä poiketen silloin koululle. 35000 voimistelijaa. Muistan ava- liputus alkaa jo aattoiltana kello 18 jaismarssin Eduskuntatalon ohi ja ja jatkuu yön yli yhtäjaksoisesti Kesälomilla ja viikonvaihteissa toki ryhmittymisen Rautatietorille. juhannuspäivän iltaan kello 21 matkustetaan linjapiilillä Laitumelle saakka. Juhannus on nykyisin myös ja pitäjälle, minne kotipaikka on siir- Myös Suurtorilla seisovat toisten kirkollinen juhlapäivä. tynyt. osanottajien rivistöt alkuhartauksissa, joissa silloinkin kaikui Suvivirsi Urheiluharrastukset säilyvät mm. kaupunkitalojen seinistä Ala-Viikarin lehmälaitumella suoritettujen seiväshyppyharjoitusten Lauttakylässä harjoittelen poikain jälkeen Lauttakylän urheilukentän ohjelman ja liityn sitten Punkalaitupallopeleihin ja koulun salilla .voi- men poikain ryhmään, jota johtaa mistelu- ja nyrkkeilyharjoituksiin opettaja Veikko Koistinen. 10
SEURAN TAPAHTUMAKALENTERI Kesä / syksy 2016 KAIKKIEN AIKOJEN MAATALOUSNÄYTTELY 02 ja 03.07.2016 Talonpoikaismuseo Yli-Kirralla, Koiramäentalo, Punkalaidun. Ei yhteiskuljetusta, tutustuminen omatoimisesti. KESÄRETKI KOTIPITÄJÄÄN Perjantaina 22.07.2016 lähtö klo 10:00 Länsikeskus, entinen Kodin -1 pääoven edusta, ja klo 10:15 Kauppatorin ylälaita, Ortodoksisen kirkon edusta, Yliopistonkatu, Turku. Retkellä tutustutaan kotipitäjän etelä ja länsipuolen kyliin ja nähtävyyksiin. Tehdaskäynnit SHT-Tukku Oy:hyn ja Vanttilan Muovi Oy:hyn. Illalla katsomme Vironkankaan kesäteatterin näytöksen Kokkon Kodalla. Katso matkaselostus toisaalta lehdestä, “puffi”. Matkan hinta ruokineen, kahveineen, teatterilippuineen 45,- / henkilö. Ilmoittaudu viimeistään 15.07 mennessä Jurva Koskenniska p. 044 2543816, sp; jurva.koskenniska@dnainternet.net tai Pekka Virtanen p. 040 5910576, sp; pekkaj.virtanen@dnainternet.net. p.s. Kotipitäjäläiset voivat laitumelta liittyä myös mukaan retkellemme! PUNKALAITUMEN PÄIVÄ Sunnuntaina 31.07.2016. Seuran perinteinen kunniakäynti ja kukkalaitteen lasku Jumalanpalveluksen jälkeen Menneiden Sukupolvien Muistomerkillä kotikirkon kupeessa. Osallistumme myös kotipitäjän merkkipäivän viettoon museolla. Tervetuloa! LAITUMELTA LÄHTÖISIN Sunnuntaina 21.08. 2016 klo 14:00 HEIKKI PALOHEIMON muistojen ja musiikin iltapäivä Koiramäen talolla. Heikillä soittokavereina RUK -aikaiset armeijakaverit Jussi Raittinen ja Jorma Öunap. Kts. “puffi” / ilmoitus lehdestä. SIENI-, MARJA- JA ULKOILURETKI KOTIPITÄJÄÄN Lauantaina 24.09.2016 klo 10:00 kokoontuminen Punkalaitumen torille, josta jatkamme yhteisesti matkaa metsään Pohjolan kodalle, Isosuontien varteen. Seura tarjoaa makkarat ja nokipannukahveet pullan kera. Tervetuloa syksyiseen metsään! MUSIIKKI-ILTA Tiistaina 25.10.2016 klo 18:00 musiikki-ilta Verkahovin 2.krsn kabinetti, Verkatehtaankatu 4, Turku. Soitetaan ja muistellaan vanhoja levyjä ja musiikkitallenteita nimikkeellä “Turkulaiset tähdet”. Pidetään pientä “levyraatia” palkintoineen!! P.S. Terästäytykää ja yllättäkää Turun puolen nuoret laitumelaiset, ja tulkaa myös mukaan tilaisuuksiimme!! Ottakaa tuttu “laitumelainen” kaveri mukaan. Ehkä kotiseuran toiminnasta saatte jotakin sinne kiireisen sielunne syöväreihin!! Tarkkaile toimintaamme seuran kotisivuilta; www.reijorantanen.fi/turun punkalaidun seura. Punkalaitumen Sanomat, seurat toimivat palstalta ja Turun Sanomat, yhdistykset palstalta. 11
LAITUMELTA LÄHTÖISIN SAA JATKOA Heikki Paloheimon muistojen ja musiikin iltapäivä Muutama vuosi sitten seuramme ja museoyhdistyksen järjestämä “Laitumelta lähtöisin” -tapahtuma saa tas jatkoa tänä kesänä. Hyvin muistamme edelliset Jukka Saarisen ja Panu Helariutan tilaisuudet, joissa musiikki raikui ja runot koskettivat kuulijoita. Tänä vuonna on vuorossa Punkalaitumen kotiseutumuseon mäellä seuramme jäsenen emeritiusprofessori, “monitaituri” Heikki Paloheimon muistojen ja musiikin iltapäivä. Monet muistavat, että Heikki oli pidetyn kunnanlääkäri Osmo Paloheimon nuorin poika. Lapsuutensa ja osan nuoruuttaan Heikki vietti Punkalaitumella kunnes siirtyi opiskelemaan muille paikkakunnille. Heikki on seuramme historiikissä todennut, että “sydämeni on Punkalaitumella”. Turkulaista minusta ei oikeastaan ole tullut koskaan. Olen edelleenkin punkalaitumelainen, jonka työpaikka ja asuinpaikka sattuu olemaan Turussa. Kaikki hienot lapsuusmuistot ovat Punkalaitumelta. On upeata aina palata kotiseudulle. Heikki on lapsuudesta asti soitellut haitaria ja pitänyt soittotaitoaan yllä hienon työuransa ohella. Nuorena miehenä laitumella oli jopa orkesteri nimeltään Trio Fiasco, jossa soittivat Heikin veli Sakari ja Paavolan Jyrki. Muidenkin kaverien kanssa tuli soiteltua mm. Rantasen Pertti, Aarninsalon Jussi, Känkäsen Kari. Armeija-aikanaankin Heikki soitteli orkesterissa. RUK-aikana hän soitti Jussi Raittisen kokoamassa oppilaskunnan orkesterissa. Nyt Heikki on saamassa tästä poppoosta Yli-Kirran mäelle Heikin kanssa soittelemaan itsensä muusikko Raittisen Jussin ja basisti Jorma Öunapan. Ehkä kuulemme Jussin 1. sinkun A-puolen kappaleen “Nyyhkytangonkin”. Kappaleen säveltäjä / sanoittaja nimimerkin Pedro De Shillinki taakse kätkeytyvät punkalaitumelainen parivaljakko Jyrki Paavola ja Heikki Paloheimo. Heikki on lupautunut kertoilemaan laitumelta muistojaan ja tarinoitaan. Ehkä mielenkiintoisempia tapahtumia oli “merirosvoradio” RADIO AKTIIVIN perustaminen 1960 -luvun alussa. Tilaisuudessa kuulemme niiltä ajoilta säilyneen yhden ohjelmanauhoituksenkin. Nyt kannattaa lähteä viettämään mukavaa sunnuntai-iltapäivää 21.08.2016 klo 14:00 Koiramäen talon pihapiiriin, tuttuja tapaamaan ja muistelemaan menneitä. P.V. 12
KESÄRETKI
KOTIPITÄJÄÄN TÄNÄKIN KESÄNÄ
Viime kesänä teimme hienon retken kotipitäjään ja jo silloin kaavailimme, että suuren pitäjän nyt kiertämättä jääneet kolkat katsotaan seuraavalla reissulla. Tällä kertaa pääsemme käymään vierailulla myös kunnan merkittävissä teollisuuslaitoksissakin. Pitäjälle ajamme 2 -tieltä Orisuon, Vihalaidan ja Palojen kautta jatkaen Kanteenmaantietä keskustaan. Ensimmäinen pysähdyspaikkamme on SHT Tukku Oy:n tuotantolaitos. Tehdasesittelyn ja kahvin jälkeen saamme tutustua itse tuotantoon. Matka jatkuu iltapäivällä pitäjän länsipuolelle Mäenpää, Haviokoski ja Vanttila, missä pistäydymme Vanttilan Muovi Oy:ssä. Kierrosta jatketaan Rekikosken kautta Pärnänmaahan ja Navettokankaan kautta Jutille ja varmaan poikkeamme naapurin puolella Perä-Illossa. Takaisin keskustaan ajamme koukaten Roukanmaassa. Seuraavaksi siirrymme Hankuriin Kokkon Kodalle, missä Eino tarjoilee meille keittoruuan ja kahvit ennen Vironkankaan kesäteatteriesitystä. Ilalla katsomme ensi-illassa Punkalaitumen teatterikerhon esityksen Harmaat pantterit ja Mehmed. Väliajalla nautimme pullakahveet. Takaisin Turkuun ajamme Jalasjoen ja Sadonmaan kautta. Kesäretken hinta teatterilippuineen, keittolounaineen, ja kahveineen on 45,€ /henkilö. Hinta perustuu väh. 25 – 30 matkalle lähtijää. Suorita maksu tilille: FI 3643090010171684. Matkalle lähdetään 22.07 klo 10:00 Länsikeskus, entinen Kodin -1 (Anttila), pääoven edusta ja klo 10:15 Kauppatorin ylälaita, Ortodoksisen kirkon edusta, Yliopistonkatu, Turku. Pienet matka- reittiohjelman muutokset kotipitäjässä mahdollisia. Ilmoittaudu viimeistään 15.07.2016 mennessä Jurva Koskenniska p. 044 2543816, sp; jurva.koskenniska@dnainternet.net tai Pekka Virtanen p. 040 5910576, sp; pekkaj.virtanen@dnainternet.net. Lähde juurillesi tutustumaan tämän päivän kotipitäjään!
13
KAHVILA MYÖTÄTUULEN UUDET TUULET Suositun kahvilan toiminta käynnistyi vappuna talven hiljaiselon jälkeen. Mallu ja Jouko Saarinen luopuivat perustamansa kahvilan ja kohtaamispaikan pitämisestä. Liikkeen avaimille ja “punkamokan” keittäjälle löytyi kotipitäjästä uusi jatkaja, Merja Mikkonen. Yrittäjä on syntyperäinen laitumelainen, Mäenpään tyttöjä, yrittäjä Tauno Niemisen tytär. Työuraansa hän on tehnyt monenmoisissa asiakaspalvelutöissä ja viimeksi toiminut miehen perheyhtiön konttorissa. Miehen suku vetää täysillä veljesten muovialan yritystä Vanttilan Muovin toimintaa. Yrittäjyys on varmaan Merjalla verissä ja, kun mahdollisuus tuli hän tarttui tarmoa uhkuen oman
maan myös jäsenlehteämme kahvilayrityksen omistajaksi ja hyllyilleen. vetäjäksi. Merjan kanssa jutelessa todettiin, että kahvilan sijainti on Myötätuulen konsepti jatkuu mitä mainion, pitäjän pääkadun pääpiirteittäin entisellään. Aavarrella. Kahvila on ollut mulla jauhettua kahvisekoituskohtaamispaikka ja virkistävän ta, Punkamokkaa, tarjoillaan nautinnon antaja. Yllätyksenä jo asiakkaille pöytiin. Lähialueen runsaan kuukauden toiminnan herkkuja suolaisina ja makeina aikana Merja totesi, että kuinka on saatavilla. Kotileipomo Miia paljon on kahvilaan poikennut Murtoo toimittaa edelleen myös entisiä laitumelaisia. maukkaat leivonnaiset. Uutuutena on tarjolla myös Paninit. Täältä Turun suunnasta katsottuna on ollut mukava kotipitäjän Jäätelöhimoa voi lievittää uureissuilla poiketa kahvilaan, josdesta jäätelökioskista, mikä sa tarjoilu pöytiin vielä pelaa ja herätättää huomiota kahvilan tuotteet ovat hyviä. Usein pöytänurkalla muistuttaen maaseudun seuraksi on löytynyt entinen entisajan maitolaituria. kotipitäjän tuttukin ja muistot Paikallisen lihajalostajan ovat virinneet. Metsärannan Lihan säilyketuotHienoa, että Mallun ja Joukon teita on myös valikoimassa. “nautinnolliselle” yritykselle Lahjatavaroitakin tulee hyllylle löytyi jatkaja. ja nyt on jo saatavilla laadukkaiMYÖTÄTUULTA toivotellaan ta, kuuluisia, Platinoron korutäältä Aurajoen rannalta! ja, joita toimittaa Turun puolesta Merjan miehen veljen vaimo. P.V. Seinille on luvassa myytäväksi taiteilija Raimo Huittisen grafiikkaa. Yrittäjä lupautui otta14
15
Ilo, valo ja VOIMA ! Huittislaisen valokuvaaja Kata Sivusen ja useita runokirjoja julkaisseen seuramme pitkäaikaisen jäsenen Jukka Saarisen yhteinen luontokuvarunokirja ilmestyi maaliskuun puolivälissä. Uutuuskirja Ilo, valo ja voima! pitää sisällään kuusikymmentä luontovalokuvaa ja jokaiseen kuvaan räätälöidyt riimipohjaiset runot. Erittäin hyvän vastaanoton saaneen kirjan kustantavat Jukan sisältötuotantoyritys Sanarakas Oy ja Katan kuvayritys Fotokata Oy. Kirjassa on 112 sivua. Kirjan runoista ja kuvista on valmistunut myös hieno korttisarja, jossa on 15 erilaista aihetta. Ne sopivat moniin eri tilanteisiin – rippijuhlista ystävänpäivään ja muuten vaan välittämisestä joulutervehdyksiin. Kiitos Kata ja Jukka hienosta teoksesta! P.V. 16
1639. Samoihin aikoihin rakennettiin nykyiselle paikalle ensimmäinen kirkko. Tulipalossa tuhoutuneen kirkon tilalle rakennettiin puinen pitkäkirkko 1774 rakennusmestari Johan Björmanin johdolla. Kirkkoa korjattiin ja muutettiin 1859, 1873 ja 1930luvulla. Punkalaitumen kirkonseudun vaikuttavan kulttuurimaiseman muodostavat jokivarren avointa viljelymaisemaa seurailevat tiet, niihin liittyvät talonpoikaistilat ja pienasutus sekä maisemallisina kohokohtina kirkko, pappila, työväentalo ja kansakoulu. Hyvin säilynyt kokonaisuus on jokivarsiasutuksen ydinaluetta Satakunnassa. Suurmaiseman runko on Punkalaitumenjoki, jonka kulkua vanha tiestö ja asutusnauha seuraavat.
Pietarinaukio jatkuu... tarjosivat edulliset luonnonolosuhteet maataloudelle. Keski- ja uudenajan taitteessa Punkalaitumenjoen varrelle kasvoi vahvoja kyläkuntia. Sukutilat, talonpoikaisvarallisuus ja vahva kyläperinne johtivat arvostaan tietoisen talonpoikaisluokan syntyyn. Kunnallishallinto päätettiin perustaa 5.1.1868, joka merkitsi kuntakokouksen valitsemista. Kuntakokouksen ensimmäiseksi esimieheksi valittiin kappalainen Fredrik Lilius. Jo vuonna 1881 keskusteltiin valtuuston perustamisesta mutta hanke raukesi. Valtuuston perustamisesta päätettiin yksimielisesti syyskuussa 1908 ja siihen valittiin 24 jäsentä kolmeksi vuodeksi. Kunnanvaltuuston ensimmäinen kokous pidettiin 2.1.1909 nuorisoseurantalossa olleessa kunnanhuoneessa. Ensimmäisenä valtuuston puheenjohtajana toimi Vihtori Hosia. Kunnallislautakunta oli aluksi ainoa toimielin ja se muuttui 1948 kunnanhallitukseksi.
Kunnan juoksevista asioista huolehti aluksi kunnallislautakunnan esimies. Kunnankirjurin viran perustamisesta päätettiin 1918 ja tehtävään valittiin Otto Lehtiö. Kunnanjohtajan viran perustaminen tuli mahdolliseksi 1948 mutta asiassa oltiin "hiljaa kiirehtimisen kannalla". Kunnanjohtajan virka perustettiin 1971 ja ensimmäiseksi kunnanjohtajaksi valittiin Lasse Laasjärvi. Punkalaitumen jokivarren pysyvä kyläasutus on varhaiskeskiaikaista perua. Nykyisen keskustataajaman ja sen ympäristön kylät muodostivat merkittävän asutuskeskittymän (tihentymän) 1560-luvulla, jolloin Mäenpään kylässä oli 6, Sarkkilassa 6, Haviokoskella 8 ja Kostilassa 9 taloa. Huittisista Punkalaitumelle ja Urjalaan kulkeva tie rakennettiin 1700-luvun loppupuolella yhdyssiteeksi Porin läänin eteläosan ja Hämeenlinnan välille.
Jokivarren rannat ovat avointa maanviljelysmaisemaa. Asutus on seurannut näitä jokilaaksoja syvälle sisämaahan jo varhain, paikoin yhtenäiseksi nauhaksi. Punkalaitumen keskustaajama on muodostunut jo keskiajalta asuttujen kylien paikalle. Kirkko ympäröivine puistoineen on yksi maiseman kiinnekohdista. Puukuja ja riippusilta johtavat suoraan 1770-luvulla rakennetusta kirkosta kohtisuoraan joen yli puiston ympäröimään kirkkoherranpappilaan, jonka poikkeuksellisen suuri uusrenessanssityylinen päärakennus on valmistunut 1897. Joen pohjoispuolella, korkealla mäellä on maamerkkinä Mäenpään työväentalo. 1908 valmistuneen työväentalon ympäristön mäkimaastoon on ryhmittynyt vanhaa pienasustusta.
Sarkkilan kansakoulu on valmistunut 1874, sen jugend-henkinen ulkoasu Punkalaidun oli Huittisten kappeli ja laajennusosa ovat 1900-luvun alk1540-luvulla ja itsenäiseksi seurakun- upuolelta. Komeaa talonpoikaista naksi Punkalaidun muodostettiin rakennuskantaa on mm. Mäkelän ja Taalikan tilakeskuksissa.
17
Hansaprint Oy:n offsetpainajana pian. Maarittia onnisti ja hän sai liikkeeseensä kyvykkän suutarin, joka Nokian kuumimpana aikana. häntä opasti suutarityön saloihin. Kännykkävalmistaja Nokian Samoin äitiyslomansa aikana SUUTARINTÖITÖ kaaren laskiessa Hansaprintin työt toimineelta tuuraajalta tuli lisäoppia. NAANTALISSA vähenivät ja Maarit oli valmis en- Tosin uusi suutarikin koulutti itseään PUNKALAITUMELAISILLE simmäisten joukossa lähtemään Kankaanpään Suutarikoulussa usekohti uusia tuulia. alla kurssilla. LAITUMELAISET MAAILMAN TURUILLA•
Laitumelais -syntyinen Raija ja Simo Lievejärven sisarusparven toiseksi vanhin lapsi Maarit Lievejärvi, pyörittää nykyään omaa suutarialan liikettä Naantalissa.
Yrittäjäkurssin käytyään hän oli aikeissa perustaa oman verhoiluliikkeen. Mutta kuinka ollakkaan nykyinen miehensä astui kuvioihin ja antoi vinkin Naantalissa vapautuvasta suutariliikkeestä.
Maarit on nuoruudestaan asti ollut käsityöihminen. Punkalaitumella ylioppilaaksi kirjoitettuaan hän on sen jälkeen opiskellut käsi- ja taidealan opintoja. Kätevälle naiselle verhoilu- ja silkkipainoalankin työt tulivat tutuiksi koulutuksen ja työn kautta.
Käytyään tutustumassa liikkeeseen Maarit oli ensi ihastuksella valmis harkitsemaan taas alan vaihtoa. Härkä sarvista kiinni ja kaupat 12 vuotta suutarina Naantalin torin laidassa pyörittäneestä liikkeestä ja liikehuoneistosta tuli tehtyä. KaupHakeutuipa hän TS -opistoonkin pakirjaan tuli ehto, että suutari antaa offsetpainajan oppiin ja sitä kautta opastuksen ko. töihion. Uuden suuavautui 10 vuoden työura Salossa tarin ja vanhan tiet erosivat melko 18
Suutarialan liike SUUTARIESTERI on toiminut Maaritin komennuksessa jo 7 vuotta Naantalin keskustassa ja 6 vuotta on tarjottu myös Punkalaitumelaisille suutaripalveluja. Yrittäjä on sopinut kotipitäjän vaate- ja kemikaliokauppa KATARIINAN Birgitta Vanha-Kuitin kanssa, että ottaa vastaan laitumelaisten kenkiä. Maarit käy tiettyinä aikoina liikkeessä, jolloin myös asiakkaat tuovat korjattavansa hänelle ja korjaus tapahtuu Naantalissa. Hätäisemmät korjaukset hoituvat yleisillä •rahtikuljetuksillakin.
SUUTARIESTERIN toimialaan tänäpäivänä kenkiin liittyvien suutaripalvelujen lisäksi kuuluu muutakin. Uusia kotimaisia kenkiä, kumiteräsaappaita, huopatossuja ja monen moista kenkäalan tarviketta sekä vöitä ja lompakoita on myös myyynnissä. Ovi- ja postilaatikkokylttien kaiverrukset metalleihin ja muoveihin tehdään tietokonepohjaisella kaiverruskoneella. Suutaripalveluiden lisäksi Maarit tekee myös erilaisia avaintöitä. Odottaessa saat uudet avaimet vaikka taloosi tai autoosi. Pienet ompelu- ja verhoilutyötkin kuuluvat monipuoliseen palveluun jopa venepressujenkin korjaukset hoituvat.
Juhannushistoria
Juhannusta vietettiin Suomessa alun perin Ukon juhlana sadon ja hedelmällisyyden varmistamiseksi. Etelä-Karjalassa juhannusta kutsuttiin Ukon juhlaksi vielä 1800-luvulKätevältä kädentaitajalta hoituvat la. myös veitsien, saksien ja luistimienkin teroitukset. Juhannuksena tehtiin yleisesti taikoja, joilla pyrittiin varmistamaan tuleva sato ja naimaonni. SuomalaisiSUUTARIESTERI -liike on hyvin in juhannusperinteisiin kuului aiemNaantalissa tavoitettavissa ja park- min myös suursiivous. Portaiden, kipaikat liiketalon edestä löytyvät. ovien ja ikkunoiden pieliin oli tapaLiike on auki ma-pe klo 9:00-17:00, na pystyttää juhannuskoivuja. Koivunoksista sidottiin lisäksi tuoreita ke avataan klo 9:30. vihtoja. Sisään taloon kannettiin Mikä hienoita palvelu pelaa ja kukkia ja tuoreita puunlehviä. Maaritilta kalskahtaa puheessaan mukavasti laitumen murrekin. Vuoden pisimpiä päiviä juhannusviikolla on kutsuttu pesäpäiviksi, Ei muuta Turun puolen laitumelaiset koska aurinko on silloin ”pesässä”, kuin asioimaan kotipitäjän plikan eli sen päivittäinen kierto käy koliikkeeseen!! rkeimmalla kohdallaan, ikään kuin p.s. Samalla voi tutustua Naanta- maailmanpuun oksalla. Aurinko liinkin ja nauttia vanhan kaupungin näyttää viipyvän pesässä joitakin päiviä, kunnes auringon liikerata almiljööstä ja hienoista palveluista. kaa taas laskea ja päivät jälleen lyhetä. Pesäpäivinä tapahtuva kosP.V. minen suunnanmuutos on koettu taianomaiseksi tilanteeksi, jolloin pahojen henkien ja kummitusten on uskottu nousevan esiin ja liikkuvan vapaina maan päällä. Juhannuspäivä oli suotuisa myös enteiden katsomiselle. Silloin katsottiin säitä, 19
satovuotta ja karjaonnea. Meluaminen ja juopuminen ovat jo varhain kuuluneet juhannuksen viettoon. Niiden on uskottu tuottavan onnea ja karkottavan pahoja henkiä. Erään uskomuksen mukaan mitä enemmän juhannuksena juopoteltiin, sitä parempi tuli sadosta. Pahoja henkiä on karkotettu myös juhannuskokkoja polttamalla. Juhannuskokkoja poltettiin aluksi maan itäisissä osissa, mistä tapa levisi 1900-luvun aikana koko maahan. Juhannusta vietettiin alun perin vuoden pisimpänä päivänä, mutta katolinen kirkko siirsi juhlapäivän 400-luvun alkupuolella kesäkuun 24. päivään ja nimesi sen puoli vuotta ennen joulua syntyneen Johannes Kastajan syntymäpäiväksi. Juhlan nimeksi vakiintui ajan myötä juhannus, joka on Johannes-nimen vanha muoto Samalla kirkko halusi antaa uuden, kristillisen, merkityksen Euroopassa yleisesti vietetylle keskikesän juhlalle.
Juhannuskokon poltto on yksi juhannusperinteistä. Juhannuskokko on juhannusyönä poltettava kokkovalkea, juhannustuli. Yleensä perheet, suvut, yhteisöt tai
Aloitamme Eino Kokkon loihtimalla maistuvalla lihakeitolla, jonka jälkeen jatkamme mukavalla ohjelmalla ja arvonnalla! Väliajalla Kahvitus. Tanssin tahdit takaa Kaija Pietilä ja Jussi Henttonen. Paikalla kuljetus liikuntarajoitteisille pysäköintipaikalta ovelle.
Lipun hinta 15 € (euroa) / henk.
Tilaisuus on kaikille avoin, tule tapaamaan tuttuja!
Iloisiin tapaamisiin luonnonkauniissa Särkässä. Punkalaitumen yhdistys seurueet rakentavat ja polttavat juhannuskokon yhdessä. Juhannuskokkoja on tapana polttaa vesistöjen rannoilla tai aukeilla paikoilla. Juhannuskokot ovat hyvin vanha perinne, joka tunnetaan edelleen varsinkin Itämeren lähialueilla, mutta myös esimerkiksi Irlannissa. Suurimmassa osassa Suomea juhannuskokot ovat erittäin yleisiä, sillä monet menevät juhannukseksi kesämökille, josta usein löytyy turvalliseksi ja näkyväksi polttopaikaksi soveltuva ranta. Kokkoja pol-
tetaan myös yleisillä rannoilla ja aukioilla, jolloin lähialueiden väkeä saattaa olla runsaastikin seuraamassa. Mikäli maasto on kuivaa, kokko voidaan rakentaa myös lautan päälle ja ankkuroida kauas rannasta, jolloin tuli ei pääse kovin helposti leviämään. Kokkotulien eräs alkuperäinen tarkoitus on ollut pitää pahat henget loitolla. Henkiä on peloteltu myös meluamalla. Vastaavia tulia on poltettu myös talvipäivänseisauksen aikoihin. Ilmeisesti uskottiin, että 20
näinä taianomaisina aikoina, kun auringon liike näyttää pysähtyvän vähäksi aikaa ääripäähänsä, tulevat henkiolennot levottomiksi ja lähtevät liikkeelle.