Laitumelainen 2015

N:o 2 / 2015 keskiviikko 21.10.2015

HYVÄÄ SYKSYÄ LUKIJOILLE! VANHOJEN LEVYJEN MUSIIKKI-ILTA 100 VUOTTA ISKELMÄTÄHTIEN SYNTYMÄSTÄ katso ilmoitus sivulla 15.

TERVETULOA!

Kotiseutuseuramme perinteinen P I K K U J O U LU

RAVINTOLA VERKAHOVISSA, 1.

KRS:N JUHLATILA, katutaso, Verkatehtaankatu 4, Turku.

katso sivu 13

Tervetuloa!

Tässä lehdessä jälleen rappari asialla, Panu on mukana ja paljon muuta luettavaa!

Turun Punkalaidun-seura r.y.

Laitumelainen ISSN 1456-7245

TURUN PUNKALAIDUN-SEURA R.Y. hallitus ja huvitoimikunta 2014

puh.joht. varapuh.joht. sihteeri rah.hoit.

PEKKA VIRTANEN puh: 040 -5910576 PANU HELARIUTTA puh: 044-3306061 JURVA KOSKENNISKA puh: 044 2543816 LAURI PITKÄNEN puh: 044 545 7275

sekä muina jäseninä: LAIMI AALTONEN ANTTI KOSKENTAKA MATTI LEHTINEN VIRPI PITKÄNEN

puh: 050 - 5546022 puh: 040 - 5952 789 puh: 050 - 547 1784 puh: 044 - 271 8970

varalla: LIISA NIEMELÄ

puh: 040- 8365557

AILA RANTA

puh: 041 5445554

huvitoimikunta: AIMO HAKANEN JUKKA SAARINEN RAUNO KOSKI PEKKA VIRTANEN kunniapuh.joht: KULMALA RAUNO PEKKA VIRTANEN toiminnantarkastajat: OSMO KALMARI varalla KATRIINA SYRJÄLÄ

PUHHEENJOHTAJAN PALSTA Kesä vierähti näin toisena eläkeläiskesänä melkoisella vauhdilla ohitse. Olikohan yhtenä syynä, että kesän sytyslanka oli melko pitkä aina tuonne elokuulle saakka.

Onneksi saimme tämänkin verran poutapäiviä, että maanviljelijäkin jotain laariinsa saa ennen marraskuun rospuuttokautta. Tässä pari viikkoa sitten tapasin yhden kaverini ja kun tiedustelin mitä kuuluu,

puh: 02 - 2482 781 puh: 050 -3000772 puh: puh: 040 - 5910576

puh. 0400 - 826332 puh: 040 - 5910576 puh: 0400 - 215219

niin hän tokaisi siihen, että kyllä se tässä menee jo kevättä odotellessa.

Näin meillä on erilaisia odotuksia vuodenaikojen ja ilmojen suhteen.

tia. Allakkaani kesältä katsoessa kuitenkin muistuu, että sitä on tullut oltua liikkeellä monessa paikassa eri reissuilla. Retket alkoivat toukokuun lopulla laitumelta ja sitten kesäkuun alussa senorimestarien retkellä pohjanmaalla. Kesäteatteria on ollut Piikkiössä ja Pyynikillä.

Poikien “korkeanpaikan” leiriä Pielisellä Nurmeksessa. Hienoin reissu oli Viroon Tarton, Vorun ja Otepään kautta Järvemuusika musiikivestivaaleille. Tulihan myös mestarien reissulla oltua Helsingissä tutustumassa Suomen Pankkiin ja Nuuksion rakennuksiin sekä retkeilykeskukseen. Ja Paraisillakin Koivisto -seuran juhlissa tuli vietetyksi 2 päivää karjalaisia juuria kunnioittaen. Syksyn perinteinen ruskaretkikin tuli lappiin tehtyä “korkean paikan” -hengessä.

Yhden päivän keikauksiakin on ollut ihan riittämiin aina Paavo Nurmen puolimaratonin juoksusta SMrallin katsomiseen Vahdon metsissä. Mökilläkin on sentään kerinnyt muutaman yön viettämään, sekä uuden laiturin ja portaat rakentamaan.

Punkalaitumelle en kerinnyt, kun elokuun loppupuolella yhtenä torstain toripäivänä. Ja sehän reissu on niitä hienompia, kun näkee torilla vanhoja kavereita. Känkäsen Kari, Jokioisilta, jo ehti soittamaan, että etkö toripäiville tule koko kesänä. Ja niinhän siellä oli koko “Karin jengi” minua piirittämässä ja kuulumisia vaihtamassa.

Karilta kuulin, että heitä oppikouluvuosien tyttöjä ja poikia kerääntyy kesän toripäivinä laitumelle parhaimmillaan toistakymmentä.

Hienoa, siinä on sitä kotiseutuhenkeä jos missä.

Kesään palatakseni olen vaimolle ihmetellyt, että miten tällä eläkeläisellä on aina kiire ja mitään ei saa aikaiseksi. Mistähän johtuu? Töissä ollessa aina naureskeli eläkeläisten valituksille, että on kiirettä ja päivät kuluvat joutuisasti.

Kotipitäjämme on tässä kesän korNyt on itse samassa kierteessä. valla ollut kovin julkisuudessa Taitaa olla jo sitä orastavaa D-tau- myönteisessä mielessä. Punkalaitu2

mella oli valmius ottaa vastaan ensimmäisiä pakolaisia muutaman päivän varoituksella. Tosin määrä paisui jo melkein hallitsemattomiin huomioiden pienen kotikunnan majoituskapasiteetin. Oli hienoa katsoa “kriisin” alkuaikoina aamu TV:tä, kun pakolaisongelmaa käsiteltiin, miten entinen laitumen kunnanjohtaja ja nykyinen antoivat toimittajille positiivisia lausuntoja pakolaisten sijoituksista.

Muutenkin näyttää tämä nuori kotipitäjämme kunnanjohtaja Lauri Inna olevan idearikas mies. On saanut viriteltyä monia hankkeita jo näin lyhyen virkansa aikana yhteistyössä päättäjien kanssa. Mikä hienointa, hän on myös urheilumiehiäkin, näytti Maisematie -maratoonikin kulkeneen huippuajassa. Juoksee kovemmin, kuin tämän palstan kirjoittaja, tosin on muutaman vuosikymmenen nuorempikin.

Toivotaan kotipitäjän bio- ja tuulivoimalahankkeille menestystä.

Ei mennä vielä kevääseen, vaan otetaan syksyn sateet ja kuulakkaat päivät vastaan avoimin mielin.

Syksyn “synkkyyteen” seuramme järjestää jotain pientä toimintaa, lähtekää mukaan.

Hyvää syksyä niin Turun puolen laitumelaisille kuin myös kotiseudun väelle!

Terveisin Pekka Virtanen, puhheenjohtaja

RAPPARIN KUULUMISET Nyt on tulosa pilvin pimmein uutta työväkkee tekemään näitä p-puolen hommia. Ei tarvitse eläkerapparinkaan ennää konuta telineillä kauhaansa laastipaljuun. Onhan nämä nuoret pojjaat lähtöisin niistä maista, joissa savitiiltä kasataan toinen toisensa päälle ja raplinki roiskuu.

sa joutunut jättämään 8 miljoonaa ihmistä.

EU:n on pikaisesti löyrdettävä kons-tit tämän siirtolaisuuden hillitsemiseksi. Muuten ordotettavisa on täysi sekasorto ja kansojen sekoittuminen.

Rappari on vanhakantainen mies ja on sitä mieltä, että tänne voidaan Kovin on heppoiset nuo työvaattee porukkaa ottaa, mutta töitä on osoimukkaan ottaneet ihan näyttää ole- tettava kaikille, ei pirttiin makseta van merkkifarkut jalasa ja untu- kuten on tähän saakka tehty. vatoppikset päällänsä.

Omallekkin kansalle on koittamasa Muurauskauhakin ovat unohtuneet, ankeita aikoja kuten koko lopkun ei kädesä näy kuin viimeistä pukesä on toitotettu yhteiskuntasopimuksesta ja ammattiyhrdistyshuutoa oleva nettivehjes. liikkeiden ruotuun laittamisesta. Nyt Kuulin tosa kylillä, että ei niille on tullut seinä vastaan ja on aika riikelpaa suomalaisten tarjoomat “jussua hyvinvointivaltiota. sipaidat”, eikä muutkaan villapaidat. Mitenkähän ne selviävät talven Pirun pahalta se tuntuu varsinkin yli T-paidoissaan. Jaa niin mut eihän pienpalkkaisilla aloilla. Leipä on piniiden vielä talvella tarvitse ukasa kotimaassakin saatikka tumlämpimästä majoituksesta mi- mahipiäisillä pakolaisilla. hinkään mennäkkään.

Maailma on muuttumasa, povataan, Mää, kun en ole oikein noiden net- että suuret väestömuutokset ovat tivehkeiden kansa ajan tasalla erdesä. Ennustetaan, että sotien pysynyt, niin ihmettelen, että ketä lisäksi suuret pakolaisongelmat tuniiden puhelut maksaa? Tosa yks levat ilmastomuutosten vuoksi. tietäväinen mies tiesi, että ISISI Kansat joutuvat lähtemään kotipuhelut maksaa, mutta ketähän on seudultaan esim. Aasiasta, veden operaattori? Onkohan tämä jottain nousun vuoksi, kun nyt jo miljoonia tämän päivän kieroa soluttautumis- asuu 1 metrin päässä vesirajasta toiset taas lähtevät Afrikasta kuita tänne rauhan perukoille? vuuden vuoksi.

Mene ja tiedrä!

Eerdesä on haasteelliset vuoToisaalta se on kauhiaa, kun porusikymmenet, mutta silloin on jo rukan on paettava kotimaastaan sooste raiskannut rapparin kauhan ja ran ja vainon takia. Onhan tulijoista itse rapparikin kasvaa horsmaa. valtaosa avun tarpeesa. Meikäläisiä Tätä se on elämän kiertokulku ollut ihmetyttää, kun suurin osa tulijoista vuosisatoja, -tuhansia. on nuoria miehiä, misä ovat perheet? Ilmeisesti ne, jotka saavat jäärdä yrittävät saarda myös per- Hyvvää syksyä ny kuitenkin kaikille heensä tänne pohjolan perukoille. tasapuolisesti, vaikka ajat ovat tuJostain pakolaisleireiltä on portit levaisuurdesa ankeat. Kylä me päravattu, kun Eurooppaan tulijoita on jätään laitumelaisella sitkeyrdellä. kymmeniätuhansia päivittäin. Tosin Terveisin yksin Syyrian puolella on jo kotinKallasten rappari 3

JÄSENMAKSUT VUOSI 2015 ISSN 1456-7245 toimitus: Reijo Rantanen puh: 02 - 7675 449 0400 -525 086 Vammalantie 719 31900 Punkalaidun kotisivut: www.reijorantanen.fi/ sähköpostiosoite on: reijo@reijorantanen.fi Panu Helariutta puh: 044 - 3305061 Jukka Saarinen puh: 050 -3000772 Heikki Paloheimo puh: 02 236 3646

Pekka Virtanen puh:02 - 439 8403

ILMOITUSHINNAT: 1/1 sivua 1/2 sivua 1/4 sivua. Sopimuksen mukaan.

JÄSENHENKILÖT; YKSITYISILMOITUKSET VELOITUKSETTA.

Seuran kasoori on postittanut Teille tämän vuoden jäsenmaksun.

KIITOS Teille, moni on jo sen maksanut!

Jos olette maksulapun hävittäneet, niin tässä on seuran tilinumero; SP Lieto, tilinro FI36 43090010171684.

Maksu 15,- / jäsen

Pidetään yhdessä luonnikkaan kotiseutuyhdistyksemme kautta polkua auki kotiseudulle!

KIITOS!

lehtemme painos 400 kpl Painotalo: Multiprint Oy

julkaisija: Turun Punkalaidun-seura r.y.

Viereisen mietelmän on tehnyt Onni 8v. Hän oli lomalla mummin ja vaarin luona juuri oikeaan aikaan tehdäkseen, varmaankin elämänsä ensimmäisen jutun lehteen.

Mitä lomalainen tekee lomalla

Lomalainen autaa kotitöissä. Lomalainen talvela jos on lampi, niin lomalainen rikoo jään pinnan, jos on tarpeeksi kovaa jäätä. Että sitäpitää hakata enemän kuin lakisallii. Luistelee.ja hiihtää. Keväällä lomalainen istuttaa taimija ja leikaa ruohoa. Kesällä lomalainen ui ja heittää tikkaa. Ja taas syksyllä lomalainen haravoi lehtiä ja korjaa Onni on Kirstin ja Reijo Rantasen satoa. pojan Tepon poika ja pitää tekijä: Onni oleilemisesta Punkalaitumella.

Aiemmin hän vietti paljon aikaa Arosenmäessä, nyt on koulu kiusana, ja tänne pääsee vain lomilla. toimitus.

4

Sihteerin kynästä

SIHTEERIN KYNÄSTÄ.

Kesä on jälleen taitekohdassa, kallistumassa kylmempään vuoden aikaan. Tänä kesänä ei juuri hikoilla tarvinnut. Elokuussa sitten kuitenkin päästiin nauttimaan poudasta ja lämmösta mukavan rupeaman.

Kesän teemoja ainakin valtakunnan medioissa oli yksi yli muiden, nimittäin Kreikka. Päivänkakkara leikki rakastaa ei rakasta sopi leikittäväksi “lainaa ei lainaa” siltä se ainakin tuntui, jatkuen päivästä toiseen.

Elämme nykyisin niinsanottua Some-aikaa, se on lisännyt mm paljon erilaisia mielenilmaisuja ja marsseja, ei tarvitse olla kovinkaan suuri ja merkittävä asia, kun kutsu käy fasebookissa tai twitterissä osallistumaan asian puolesta tai vastaan toreille ja turuille.

Tuli mieleen eräs mielenosoitus kun olimme Tuulan kanssa omatoimimatkalla Pariisissa. Tutustuimme hienoon Luxenburg-puistoon jossa on paljon mm tenniskenttiä ja Ranskan parlamentti. Tullessamme pois pääkadulle olimme keskellä hurjaa meteliä ja rummutusta kadun täydeltä. Banderolleja, ilmapalloja sekä tasaiset iskulauseet valtavan rummutuksen ohella kuului “Sarkosyy, sarkosyy”.Vuosi oli 2011 syyskuu. Neljä isoa poliisin Mustamaijaa seisoi sivukadulla. Bussit eikä muukaan liikenne kulkenut. Saimme kuitenkin taksin metsästettyä sivukadulta ja pääsimme hotelliin. Pariisin taksit muuten, eivät ota matkustajaa etupenkille. Selvisi että kyseessä oli yliopistojen opettajat mie-

lenilmauksessa, lähellä oli Sorbon- siltaa Pariisin alueella, pilaamatta kuitenkaan kansallismaisemaa niinnen yliopisto. kuin jotkut väittivät Turussa yhdestä Muutama muukin detalji muistuu sillasta. Eräs silloista oli täynnä näitä mieleen samalta matkalta. Käve- rakkaudenosoituslukkoja. Myölimme todella paljon, piti ahnehtia hemmin luin että silta todennäköinähtävyyksiä paljon. Emme halun- sesti joudutaan purkamaan, alkaa neet ajaa metrolla, koska se kulki kertyä liikaa painoa eikä se kestä maan alla, välimaisemat olisi jäänyt enää kauan niin raskasta painoa. näkemättä. Sattui syyskuun lop- Meidän lukko jäi vahinkossa hopuun lämpöaalto yli 25-astetta ja tellin pöytälaaikkoon. hiki tuli pintaan. Teki mieli juoda kahvit tai caputsinot terasseilla, joi- Eräs kiinnostava ja Pariisin suosita on paljon. Se ei kuitenkaan on- tuimpia turistikohteita on Sacrenistunut, ainoastaan ruokailijat Coeur katolinen kirkko Mortsaivat tarjoilun ulkoterassille. Ym- marten kukkulalla, joka on Pariisin märettävää kyllä bisneksen kannal- korkein kohta. Kirkko on upea ta. Kahvinjuojat ohjattiin ravintolan nähttävyys. Kävellen sinne on tosi sisätilojen peräosaan, jos joit pysty- paljon portaita mutta on sen arvoiset näköalat yli koko kaupunkin. Mekahvin sait sen puoleen hintaan. nee sinne tosin Funikulaari, jollaista Käveltyä tuli myös Champs Elysee ne suunnittelevat Turussakin Kakatu joka on noin kolme kilometriä kolan mäelle. Sieltä kun laskeutuu pitkä. Katu alkoi Concorne-aukiol- alas lähikaduille on edessä Pigallen ta, jota sanotaan rauhanaukioksi. kaupunginosa jossa on punaisten Siellä mm Maria Antoinett ja Lud- lyhtyjen alue, runsaasti kapakoita ja vig XVI mestattiin Giljotiinissä, seksikauppoja runsaine valomaikuten historiassa kerrotaan. Auki- noksineen. Erään talon seinässä koolla on korkea Obeliski ja kaksi meilee suomeksikirkkaan punainen suurta suihkulähdettä. Näimme valomainos Sauna. Puiston reunahauskan tapauksen, kun eräs mies kadulla on myös Moulin Rouge, tuli toisen suihkulähteen viereen, rii- Punainen Mylly teatteri, jossa on sui vaatteet kadulle, ainoastaan kolme näytöstä illassa. Pääsylippikkupöksyt jäi, kiipesi korkean pujen hinnat porrastettu, kellon reunan yli ja alkoi pestä itseään. mukaan.

Puhdasta taisi tulla kun oli jotain saippuan tapaistakin mukana. Teki Seinen jokiristeily laivalla on myös vielä jumppaliikkeetkin päälle. Ely- elämys,varsinkin illalla kun Eifel-torsee-katu päättyy pyöreälle aukiolle ni on iltavalaistuksessa ja kello josta leveät kadut lähtevät säteittäin 21.00 valaistus muuttuu sädehjoka suuntaan. Keskellä on massii- täväksi tunnin ajaksi. vinen Riemukaari jonka sisätilassa on ikuisen tulen kera Tuntemattoma Paljon on kehuttu ranskalaista sipulikeittoa, päätimme kokeilla, emsotilaan hauta . mekä pettyneet. Ravintolassa Seinen rantakaduilla molemmin saimme molemmat kuuman ja puolin oli paljon matkamuistoja höyryävän padan eteemme, joumyyviä kauppiaita sekä maalareita. kossa juustolla kuorrutettuja paPariisiaiheisia maalauksia tuli ostet- tonkin paloja. Maistui kesähelteeltua mukaan rullalla.Seinen yli me- läkin snapsin kera. Vihanneshallien nee kaikkiaan kolmisenkymmentä myyjät ulkona syövät sitä lämmik5

keeksi talvella. Tarkoitus oli myös käydä illallisella Eiffel-tornin yläravintolassa, mutta oli sen verran hintava illallinen että tuli jätettyä väliin, kun ei satu olemaan ministerin eläkettä.

Paljon jäi kiinnostavia kohteita viikon aikana käymättä, mutta kameraan taltioitui kuvia kuten taidemuseo Lovresta ja katedraali Nodre Damestakin. Ehdittiin vielä käydä kahdessa valtavan isoissa tavarataloissa jotka sijaisivat keskustan Hausman kadulla molemmat. Kahdeksan kerroksinen Lafayette ja Printemps jossa on kaksi rakennusta toinen miesten tavaroille ja toisessa oli naisille tarkoitettuja asusteita ja muita käyttötavaroita. Vielä löytyi hotellimme läheltä kuuluisa yhdysvaltalainen teemaravintola Hard Rock Cafe, käydessämme siellä oli hollantilainen seurue paikalla, kadulla tosi mahtavan näköiset Harrikka pyörät.

Tämän vuoden alkukesällä tuli käytyä Koskella serkkuni luona.

Kävimme hänen miehensä Jaskan ja muutaman muun rakentamaa Haikaran pesää katsomassa, jossa oli haudonta menossa. Suomessa ensi kertaa pesivälle linnulle tulikin kolme poikasta joista kaksi menehtyi. Tätä kun kirjoitan siellä on vielä yksi jäljellä rengastettu annettu nimeki Kontti. Tuli seurattua nettikameraa ahkeraan kesän aikana.

Jurva. ************************* Perjantaina toukokuun loppupuolella Koskentakan Antin ookaamana reipas joukko entisiä laitumelaisia suuntasi matkansa linja-autolla kesäretkelle entiselle kotiseudulleen.

Punkalaitumelle saavuimme Sadonmaan ja Jalasjoen kautta Helariu-

Kuvassa seurueemme Halkivahan kirkon edessä KESÄRETKI KOTISEUDULLE tan Panun toimiessa oppaana näis- joispuolelle. Koskioisilla pistäydyimme Metsärannan Lihan sä lapsuutensa maisemissa.

Keskipitäjälle saapuessamme lähimyymälässä lihajalosteostoksilotimme kotiportiltaan varsinaisen la ja tarttuipa mukaan myös maan kotiseutukierroksemme oppaaksi mainioita Metsärannan sinappiakin. kotiseutuneuvoksen Juhani Helariu- Matka jatkui Tursan kautta Kivisenojalle, missä muisteltiin entistä tan. meijeriä, osuuskauppaa, koulua ym.

Ajoimme suoraan Suomen kaune- kiinteistöjä ja niiden toimintoja. imman kunnantalon pihalle, jossa Täältä suuntasimme Koosanmaaodotteli osa kesäretkemme osanot- han ja ihmettelimme isoja peltajia Jokisen Kalevin seurassa. Kun- toaukeita. Juhanin ja Kalevin muisnanhallituksen puheenjohtaja Ari tilokeroista melkein kaikille taloille Prihti otti meidät vastaan valtuus- löytyi omistaja ja nimi. Teitä ja tosalissa. Hän kertoili Punkalaitu- risteyksiä arvailimme ja löysimme men kunnan tämän päivän visioista, tätäkin kautta Arojen hunajatilalle. jotka myös herättivät keskustelua Isäntäpari oli monille tuttu keskivieraiden joukossa. Lopuksi nau- kouluajoilta. Ostimme “arojen timme aamukahvit ja pienen suolai- hunajaa” kotiin vietäväksi. Matka sen palan, kiitos kunnalle ja luon- jatkui Moisionkylän kautta Orinienikkaalle puheenjohtajalle! Ennen meen ja siellä saimme Jokisen Kalinja-autoon nousua ihailimme kun- levin perusteellisen selvityksen kynantalon edustalla seuramme v. lästä entisiltä ajoilta. Nykyinen Poh1982 istuttamaa “kotiseudun puu- joisseudun koulu toimintatiloineen ta”. Hopeakuusi oli 30 vuodessa ihmetytti matkalaisia, kuinka onyltänyt melkoisiin mittoihin, ja löy- kaan vielä säilynyt? Matkalla Halkityihän sieltä myöskin hyvin säilynyt vahaan kuulimme Juhanin kertomamuistolaatta. na Liitsolan paikkeilla vanhasta asuVarsinaista kotiseutukierrosta jat- tuksesta noitineen. koimme pitäjän itä- ja poh6

iltoja ja hiilimurskaradan kisoja aina Paavo Nurmen ajoista Seppo Rädyn uuden kentän maailmanennätys kiskaisuun.

Lopuksi ajoimme pitäjänraittia muistellen vanhoja kauppaliikkeitä ja niiden kauppiaita. Retken päätteeksi Yli-Kirralla nautimme iltapäiväkahvit pullan kera. Juhani, “museoneuvoksena”, kertoili museon perustamisajoista nykypäivään tapahtunutta “Koiramäen talon” kehitystä.

Halkivahan kirkko oli yllätys monelle mukana olleelle. Saimme suntio Kaija Sillanpään välityksellä seikkaperäisen selvityksen kirkon historiasta aina rukoushuone -ajoilta tähän päivään. Myös yllätys koettiin, kun hän kertoili kirkon kellotapulin kellojen historian, ja jopa pääsimme tutustumaan kelloihin. Iso kello on Suomen toiseksi suurin Turun Tuomiokirkon jälkeen ja painaa lähes 2400 kg ja pieni kello n. 80 kg. Kellot on tehty Moskovassa ja Hämeenlinnan ortodoksisen kirkon lakkautuksen jälkeen Halkivahan rukoushuone oli saanut ne opetusministeriön kautta lahjoituksena.

kin pappilaan. Löytyn Manu otti meidät vastaan ja esitteli Suomen suurinta asuttua puupappilaa sekä kirkkomuseota.

Tämän jälkeen ajoimme Kostilantietä entiselle työlaitokselle ja katselimme sen pihapiiriä Juhanin selvitellessä laitoksen historiaa tähän päivään saakka.

Lauttakyläntietä tulimme vielä keskipitäjälle ja poikkesimme Lunteenintielle museosillan ja Otavan ohi ajaessamme kuulimme Jussilta myös tätä kotiseudun historiaa.

Kotiin Turun puoleen lähdimme Kanteenmaan kautta ja muistelimme kylän elämää. Loppumatkalla Hakasen Aimo vielä kertaili matkamme antia ja tyytyväisyyttään onnistuneeseen kotiseuturetkeen.

Muiltakin matkalaisilta tuli mukavaa palautetta, että näin ollen voimme suunnitella uudelleen kesäretkeä laitumelle ja silloin tutustutaan laajan pitäjän länsipuolen kyliin ja nähtävyyksiin.

Taas elettiin mukava hetki juurille entisessä kotipitäjässä ja pidettiin polkua auki kotiseudulle.

Lämmin kiitos mukana olleille ja mainioille oppaille Juhanille ja Seurojentalo Vartiolan mäkeen Kaleville sekä kuljettaja- Antille! poikkesimme muistelemaan tanssi- Kiitos!

P.V.

Kirkon ja hautausmaan tutustumisen jälkeen palattiin Vesilahdentietä Liitsolan kylään ja sieltä edelleen keskipitäjälle. Seuraava tutustuminen oli Satakunnan vanhimpaan maaseutukouluun eli Sarkkilan kouluun.

Koulu-Tintissä nautimme maittavan keittolounaan, jonka lomassa isäntä Sakari kertoili koulun historiasta ja omista matkailuyrityksistään kotipitäjässä.

Ruokailun jälkeen siirryimme sankarihaudan lomitse riippusiltaa pit7

SYKSYN MARJARETKI PORTTIKALLION MAISEMISSA Seuran perinteistä ulkoilu- marja- ja sieniretkeä vietettiin syyskuun puolessa välissä yhteisesti tänä vuonna Porttikallion ulkoilumaastoissa.

Retkeläiset kokoontuivat ensiksi kotipitäjän torille, josta yhteisesti ajettiin Porttikalliolle ja siirryttiin yhteiskuvauksen jälkeen metsään.

Torille oli pitäjän poika, Saarisen Ilkka, järjestänyt yllätyksen, kun jakoi kaikille marjastajille kannellisen muoviämpärin. Tästä osoitamme suurkiitoksen Vanttilan Muovi Oy:lle ja tietysti Ilkalle.

Seuran puhheenjohtaja antoi marjastajille ja ulkoilijoille n. 2 tuntia aikaa olla metsässä ja sitten avokodalla, tulipaikalla, oli seuran tarjoamat makkarat ja kahveet kuumana kastettavineen. Tulilla kertailtiin metsän antimia ja olihan osalla uusi ämpäri täynnä puolukoita. Joku oli noukkinut lusikallisen puolukoita aamupuuron silmäksi, kun oli retkensä suunnannut Porttikallion näkötorniin ihailemaan kotipitäjän maisemia. Joku tokaisikin, kun oli kirkas ilma, että melkein näkyi Turkuun Tuomiokirkolle saakka.

maisemiin. Vuonna 1995 aloitettiin marjaretket Punkalaitumella ja niitä on pidetty melkein yhtäjaksoisesti eri puolilla laajaa pitäjää. Pari kertaa ollaan taidettu olla naapurikunnankin puolella, kun ollaan oltu ihan rajan pinnassa. Retket ovat olleet antoisia, kun olemme tutustuneet kotipitäjän eri kolkkiin. Joskus on ollut paikallisia oppaitakin mukana selvitellen kulmakunnan historiaa.

Toivotaan, että voimme pitää tämän toimintamuodon ohjelmassamme, vaikka kävijämäärä vähenee vuosi vuodelta, kun nuoria ei tule mukaan.

Mikä hienointa, niin onhan vuosien varrella urbaani laitumelainen päässyt haistelemaan metsän raikkautta

Metsärannan Lihan puoliksi lahjoittamat makkarat sekä Katin ja puhheenjohtajan keittämät nokipannukahveet maittoivat hienossa syyssäässä.

Tänä vuonna yhteensattumien vuoksi oli retkeilijöiden nimiä kertynyt vieraskirjaan vain 19 henkilöltä, olipa joukossa muutama kotipitäjäläinenkin ja kaukaisimmat retkeläiset Helsingin kupeesta.

Marja- ja sieniretkiä on tehty jo 25 vuoden ajan. Ensimmäinen retki vuonna 1990 suuntautui Vahdon 8

ja tulipaikan savua kotipitäjän maisemissa, juurillamme.

Kiitos kaikille mukana olleille ja kunnalle, että saimme käyttää Porttikallion kotaa.

PV

IN MEMORIAM

KALEVI JOKINEN 21.11.1934 – 29.09.2015 Syksyn ruskan värittäessä luontoa saimme suruviestin. Kotiseutuseuramme pitkäaikainen jäsen Kalevi Jokinen oli poistunut keskuudestamme vaikean sairauden uuvuttamana. Vaikea oli uskoa tapahtunutta.

Juurihan kesän alussa Kalevi vielä toimi kotiseudulla seuramme kesäretken oppaana. Kalevi oli syntynyt Punkalaitumella ja elänyt lapsuutensa ja nuoruutensa Oriniemessä. Jo nuorena koululaisena Kalevi tartui leivän syrjään kiinni ja ahkeralla miehellä riitti aina töitä.

Varsinainen työura armeijan jälkeen avautui autoalalla. Kaikki me muistamme Kalevin Punkalaitumelta paikallisen huoltoaseman luonnikkaana asiakaspalvelijana. Siinä sivussa hän toimi myös vapaapäivinään kuorma- ja linja-auton kuljettajana. Ja aina missä tarvittiin kuljetusapua Kalevi oli valmis tarttumaan rattiin.

Vuonna 1969 Kalevi vaimonsa Sinikan kanssa muutti Raisioon, kun uusi työpaikka Veho Oy:n käytettyjen kuorma-autojen myyjänä järjestyi. Tämä työura, pidettynä autokauppiaana, kesti aina eläkkeelle siirtymiseen saakka. Työuran aikana ja sen jälkeen moni yhdistys ja urheiluseura sai nauttia Kalevin turvallisesta linja-autokyydistä. Tilausajomatkoja kertyi aina Norjan vuoristoon saakka. Raision Loimun SM-joukkueen ja myös Suomen lentopallomaajoukkueen kuljetukset lentopallomies hoiteli vuodet.

Seurallisella miehellä oli myös paljon harrastuksia. Punkalaitumella kuten Raisiossakin Kalevi toimi VPK:ssa. Punkalaitumen Moottorikerhoa automies oli alkuun saattamassa v.1961, toimien siinä myös kantavana voimana. Kerhon kilpailutoimintaa ja nuorten liikenneiltoja Kalevi oli perustamassa.

Automiehen vapaa-ajan on vahvasti täyttänyt myös urheilu ja varsinkin lentopallo. Kalevi itse pelasi vuosikymmenet Raision Loimun veteraanijoukkueissa, Paternestoreissa. Varmaan hienoimmat pelikokemukset olivat, kun valtakunnan päämiehen sparraajina pääsivät kesäisin pelaamaan Kultarannan kentällä. Seuramme 80-luvun lentopallojoukkueen kantavana pelurina hänet myös muistamme.

Oman pojan ja pojan poikien pelit ja pelireissut eivät myöskään jääneet urheilumieheltä väliin.

Yhdistyksemme toiminnassa kotiseudun mies on ollut aina 1970 -luvulta saakka. Monet ovat ne 9

pikkujoulut, joissa Kalevi toimi juontajana ja tarinailtojemme juttujen luonnikkaana kertojana.

Kotiseudun mies vietti myös kesäisin paljon vapaa-aikaansa Oriniemen “kotimökillään” ja näin siteet kotiseutuun ja juurilleen säilyivät.

Kalevi oli armoitettu seuramies ja hänen huumorintajunsa ja juttuvarastonsa oli ehtymätön. Liikkuipa Kalevi Raisiossa tai Punkalaitumella niin aina kertyi juttuseuraa Kalevin kanssa tarinaa iskemään.

Turun Punkalaidun seura muistaa kiitollisena Kalevi Jokisen aktiivista työtä seuramme hyväksi. Valoisan, huumorintajuisen, kaverin muisto elää pitkään kotipitäjäläisten ja Turun puolen laitumelaisten mielessä.

Kiitos Kalevi!

Pekka Virtanen puheenjohtaja Kalevia lähinnä jäivät kaipaamaan vaimo ja poika perheineen, sekä laaja ystävä- ja tuttavapiiri.

RUNOJA PUNKALAITUMELTA J. Saarisen juhlarunopaketista kotipitäjän 375 -vuotisjuhlassa, viimeinen osa OMA MERIROSVORADIO Eihän se ihan laillista tainnut olla, mutta harva kunta pääsi kehuskelemaan omalla merirosvoradiolla.

Sieltä tuli ehtookaupalla pitäjän kuulumiset ja joskus ihan uutista, kukapa ei olisi tykännyt tällaisesta hyväntuulisesta tietotuutista.

Pitäjän virkavalta valpas seurasi tilannetta ihan sormituntumassa ja Mangelojan Paavon haitari siellä pelasi monessa ohjelmassa.

Monessa pirtissä paloi pitkään telkkariohjelmien jälkeen Saloran vihreä valo, kun eetteriin alkoi krahisten virrata merirosvoradion intoisa tekemisen palo.

10

Myydään

Omakotitalo Punkalaitumen Kanteenmaassa, valtatie 2:n läheisyydessä (Pori-H:ki). Asuttu vielä puolivuotta sitten. Sopii mainiosti paluumuuttoa ajattelevalle tai kesämökiksi. Upeat marja- ja sienimaastot lähettyvillä.

Huoneisto 71 neliötä, kolme huonetta ja keittiö. Lisäksi lämmin autotalli, sauna, pesuhuone, saunaeteinen, pannuhuone ja liiteri ja kellari. Tontti on 2000 neliötä. Öljylämmitys ja 3000 litran ö-säiliö.

Talo on v 1972 valmistunut. On edelleen kalustettu, riippuu sitten sopimuksesta ja neuvottelusta, mitä kukin haluaa huoneisiin jätettäväksi.

Jätä tarjouksesi (Verotusarvo on 72000 EUR .) Myyjä varaa itselleen oikeuden hylätä / hyväksyä tarjous.

Tiedustella voi Pirjo Sundström p. +358 40 5227 874 Lisää kuvia talosta löytyy www.reijorantanen.fi/pirjonmökki

TALLIN TAKANA Lauttakylän Auton tallin takana oli joskus moni pikkupoika valkea kuin lakana.

Tuli loimusi nuotiossa, jossa poltettiin käytettyjä, rei´itettyjä matkalippuja, kepillä niitä kohenneltiin, kun palamaan oli heitetty useita nippuja.

Roskien joukossa oli myös pilliklubin ja työmiehen poltettuja pätkiä, niistä ja kuivista koivunlehdistä joskus me veijarit käärimme sanomalehteen sätkiä ja vedimme siellä tallin takana ensimmäiset sauhut.

Kyllä siitä sitten asiankuuluvasti tuli sekä selkäsauna että kunnon pauhut.

Moisesta eivät olleet moksiskaan kuskeina työtään tekevät Parrin Simo, Peltosaarisen Aarne tai Virtasen Eikka.

Aamulla taas linjapiilit lähtivät ajoilleen ja kohta odotti meitäkin siellä tallin takana uusi nuotiokeikka.

11

Panun muistelu: Isän runo.

Eräänä päivänä naapurin rouva tuli vanhan kellastuneen lehden kanssa käymään. Lehti oli löytynyt jonkun huushollin nurkista ja hän tuli minulta kysymään, onko Lauri Helariutta jotain sukua minulle, kun Suomen Kuvalehdessä syyskuulta 1949 oli runo ULKOKARILLA, jonka alla oli isäni nimi.

Muistan hyvin tuon runon. Sen isäni kirjoitti Isoonkariin tekemänsä matkan johdosta.

Siihen aikaan Punkalaitumella vaikutti hammaslääkärinä Reino Lindström, joka oli lähtöisin Uudenkaupungin Isostakarista. Hammaslääkärillä oli vastaanotto silloisen Osuuskassan talossa, toisessa kerroksessa, aivan kotini oven viereisessä ovessa. Näin selittyy matkakutsu saarelle naapurien kesken.

Runosta ULKOKARILLA huokuu selvä vastakkainasettelu kalliosaaren ja rauhallisen Punkalaitumen maalaismaiseman välillä.

ULKOKARILLA Lauri Helariutta.

ULKOKARILLA

AAMUN HETKI

KYNTTILÄ PALAA

Suuri rannaton meri vain Kari keskellä ulappain.

Eilen pauhas kova tuuli, myrskyn tulevaks jo luuli.

Vettä vihmoi pilvi tumma.

Tämä kesä, on se kumma: nyt kun aamu sarastaa tuskin pilvenhattaraa näkyy sinitaivahalla.

Puutkin hiljaa paikoillaan katsoo päivään nousevaan.

Niin on ihmiselämä kuin steariinikynttilä.

Kun alkukipinän se saa kohta liekkiin leimahtaa.

Voimakas on elon palo välkähdellen palaa valo.

Katse kiertää sen kallioita Täällä ei tuulien harput soita.

Täällä on myrskyjen ärjyvät äänet, kovuus on vastassa, tänne jos jäänet.

Täällä ei auringon kuultoa, kultaa.

Täällä ei peltojen pehmyttä multaa.

Karuja katsot vain kallioita, sen lokkiluotoja, karikoita.

Täällä käyt lähelle elämän rajaa.

Kuohut rannoille hylkyjä ajaa.

Katsot kammoten ärjyviin vesiin.

Kaipaat kauaksi mannerten kesiin.

Kesäaamu, liikkumaton, päivän paras hetki on.

Silloin, ilman hälinää voi ajatustaan herättää.

Se on niin kuin suurta juhlaa, jonka nukkumalla tuhlaa, sillä huomisaamulla voi taas kaatain sadella.

Niin on kovin katala tää ilmanpaine matala!

Vaikka elon vaiheet hankaa kuluttaen sydänlankaa, jos vain riittää steariini pitkään palaa liekki “fiini”.

Niin se ympärilleen loistaa, elon kuvajaiset toistaa.

Kerran sitten kuitenkin valon tuike sammuukin.

Sydän loppuun palaa kerran, tuuli tuivertaa sen verran, ettei enää liekki kestä, eikä sammumista estä.

Kynttilästä muisto vaan jää ihmismieliin palamaan.

Lauri Helariutta

Panu Helariutta 2015

12

Panu Helariutta 2015

Kotiseutuseuramme perinteinen

P I K K U J O U LU Perjantaina 11.12.2015 klo 18:30

RAVINTOLA VERKAHOVISSA, 1. KRS:N JUHLATILA, katutaso, Verkatehtaankatu 4, Turku.

Pikkujouluiltaa vietetään perinteisesti mukavan yhdessäolon, kotiseutuhenkisen ohjelman ja jouluruokailun merkeissä.

Illan tähtiesiintyjänä muusikko – laulaja Eveliina Jaatinen, esittää myös J. Saarisen tuotantoa ja laulattaa joululaulut.

Ruokailun onnistumiseksi ilmoita tulostasi 7.12.2015 mennessä Jurvalle puh. 044-2543816, sp; jurva.koskenniska@dnainternet.net tai Pekalle puh. 040-5910576, sp; pekkaj.virtanen@dnainternet.net

Runsaan joulupöydän “sponsoroitu” hinta vain 26,- / henkilö.

Tule viettämään “laitumelaisten” iltaa, tuttuja tapaamaan ja muistelemaan menneitä. Eletään iltahetki kotiseudulle.

Rohkeasti mukaan myös ensikertalaiset sekä nuoret Turun puolen laitumelaiset.

Kotipitäjäläiset ovat myös tervetulleita. Tervetuloa ! p.s. Muista pikkupaketti joulupukin konttiin.

13

SEURAN TAPAHTUMAKALENTERI syksy -2015

VANHOJEN LEVYJEN MUSIIKKI-ILTA 100 Vuotta iskelmätähtien syntymästä OLAVI VIRTA JA TAPIO RAUTAVAARA Keskiviikkona 28.10.2015 klo 18:00 Ravintola verkahovin yläkabinettissa 2. krs. Vanhojen sinkkujen ja LP -levyjen soittoilta . Seura tarjoaa kahvin ja pullan. Kts. puffi toisaalta lehdestä HALLITUKSEN JA HUVITOIMIKUNNAN KOKOUS Maanantaina 2.11.2015 klo 18:00 HUOM ! Muuttunut aika!!

Ravintola Verkahovin yläkabinetissa 2. krs.

PERINTEINEN PIKKUJOULU Perjantaina 11.12.2015 klo 18:30 Ravintola Verkahovi, 1.krs juhlatila, katutaso, Verkatehtaankatu 4, Turku. Tähtiesiintyjänä muusikko – laulaja Eveliina Jaatinen. Kts. erillinen ilmoitus toisaalta lehdestä.

TARINAILTA Tammikuussa, ilmoitetaan ajankohta ja aihe joulun lehdessä.

Tarkkaile toimintaamme seuran kotisivuilta; www.reijorantanen.fi/ turun punkalaidun seura.

Punkalaitumen Sanomat, seurat toimivat palstalta ja Turun Sanomien yhdistykset palstalta.

Olemme myös face -bokissa omana ryhmänä, liity!

KYLLÄ SAADAAN Kuka se toimittaja oli, nyt muista en.

Taisi olla Satakunnan Kansan Ruottunen.

Siis se, joka tuli kiireellä Mettäsen verstaan kuivurille taas kerran palaneen lautakuivaamon hiilloksille.

Huittisista tullutta lehtimiestä harmitti suuresti, kun matka palopaikalle liian kauan kesti. Äijä tuumasi, että ei tää juttu nyt oikein luanannut, onneksi Tähtisen Keppari oli miehen hädän huomannut.

- Kyllä saadaan, hän kuiskasi, kuljetti kanisterista bensaa kuumille kekäleille tulta perään tuikkasi, otti hosan ja näytti sammuttamisen mallia myös pikkupojille meille.

Opimme, että ongelmat hoituvat oikeita ratkaisuja tehdessä ja kyllä oli komea tulipalokuva seuraavan aamun lehdessä.

14

VANHOJEN LEVYJEN MUSIIKKI-ILTA k&

100 VUOTTA ISKELMÄTÄHTIEN SYNTYMÄSTÄ

k&

OLAVI VIRTA JA TAPIO RAUTAVAARA Vanhojen äänitteiden, sinkkujen ja LP -levyjen tämän vuoden soittoillassa keskitytään merkkivuottaan viettävien Olavi Virran ja Tapio Rautavaraan tuotantoon.

Tarkoituksena on soitella iki-ihania vanhoja suosikkilevyjä ja äänestää kummankin taiteilijan illan suosikkikappale.

Jokainen voi tuoda halutessaan oman suosikkilevynsä mukanaan ja hyvin perusteltuna oma suosikki-iskelmä pääsee soittolautaselle.

Lauluntekijä Jukka Saarinen on luvannut aluksi alustaa soittoiltaamme kertoillen edesmenneistä iskelmätaivaamme valovoimaisimmista artisteista.

Myös itse kukin voimme kertoilla muistoja nuoruutemme iskelmätähdistä.

Tule kuuntelemaan muistojen musiikkia keskiviikkona 28.10.2015 klo 18:00 Verkahovin 2. krs:n lasikabinettiin, Verkatehtaankatu 4, Turku.

Seura tarjoaa kahvit ja pullan. Nyt uudetkin ja nuoret Turun puolen laitumelaiset rohkeasti mukaan, erilaiseen iltaan! TERVETULOA “ Oon kulkuriksi syntynyt mä vainen Ja paljain jaloin kierrän maailmaa.

Näin kerran unta: joutsen taivahainen Mun antoi hetken kanssaan taivaltaa.”

“Hopeinen kuu luo merelle siltaa, Ei tulla koskaan voisi kai tällaista iltaa. Odotan turhaan sinua, armain. Kuu kulkee pilven taakse, taas on meri harmain.”

Olavi Virta

Tapio Rautavaara

15

KAIKKI MUUTTUU Eipä ollut ennen kerrostaloja, ei pikiteitä, eikä katuvaloja.

Vapaasti asuttiin, hiekkateitä kuljettiin, oikeaan pimeässäkin osuttiin. marjastettu nin tavattomasti. Meillä Niin pian kaikki muuttuu. on ny mustikkaa, pualukkaa, om Tuttu kulkija tieltä puuttuu. mustaa viinimarjaa ja punasta- kans.

Nii ja tyrniä tuli nin turkasen paljo Mutta jotakin pysyvää että kyllä ny voidaan siirtyä talveen ikuiseksi tänne jää. ihan tyytyväisinä. Kylä määkin noiSe uudestaan saa palaamaan ta mustikoita ja pualukoita syäm Jokivarren maisemaan. mutta muut marjat os sitte vähä nij Tähän kotoisaan tunnelmaan. ja näi.

Jukka Saarinen

SARAN HAUKUT

Hau hau vaa! Emmää ihan noikeesti teittiä hauku, en ainakan tällä kertaa. Ny o kaikki menny ninko hyvin, toi Oskarikin o ollu iha rauhallinen, vaikka se o kyllä ollu paljon najosa. En tiärä sitten onko se hyväks ku sillai tekkee.

Toi meirä kesä meni iha hyvi. Oltii taas retkellä tuala Lehmirannasa. Se o sitte mukava paikka näkkee nin paljon tuttuja ja voi keskustella kaikkien kanssa. Ja kum meillä o siälä ihan oma asunto. Mää pääsen suaraan terassin novesta pihalle. Me Oskarin kansa mentiin naina kuukalliolle lenkille. Sinne om mukava kiivetä. Sitte me ollaam

naamulla tota kattoo.

Täälä meillä päi on sitte kauheesti tota uutta porukkaa. Jossai laulusa sanotaa, että om mustia punasia ja kirjavia saat nährä sä jokosa siäl..Mutta kyllä mu täytyy sannoo ettei toi meirän Oskari oo niitten kaikkien isä. Meinaa ei se olis kerinny, nin paljose tekkee aina hommia.

Mutta Oskari on nihan tyytyväinen niitten tulloo sannoo että ne kohentaa tätä meiränkin taloutta, ja pittää kunnan nittenäisenä. Se o kans semmone mistä mää em mittää ymmärrä, mutta kai se nin o, ku Oskari sannoo.

Meillä on ny ollu Onni syyslomalla.

Siinä on kans ahkera poika, jaksaa koko ajjaat touhuta ja om mulleki nim mukava kaveri. HYVVÄÄ JOULUNNOROTUSTA! Sara

Muute ei olla monneen vuateen saatu nin kommeita porkkanoita, ku tänä syksynä. Ja niitä tuli paljo. Olivat ainaki kolmekytä senttisiä. Ja perunaaki tuli enemmänku me osattii orottaa, ei tartte heti mennä kaupasta hakkee. Punajuuret kärsi jostai.

No se os semmosta tämmösten meitti, pruukaa Oskari sannoo ja kai se vähän nin non. Ollaan muuten najateltu siirtyä omavaraseks ton sähkön tuaton kans. Oskari meni ja pläjäytti semmoset aurinko kennot tonne möki katolle ja meinas että ny ei sitten joka kynttiläv valloon nosteta sähköö Sallilasta. Antaas kattoo kui Oskarin sen nasian kans käy. Kaikki mittaukset kyllä osotti että paikkana tää Arosem mäki on nihan hyvä. Täälä on kaikki mahrollisuuret hyvvään sähkön tuattoo.

Mittarilla ku Oskari otti mittauksia nin oikeen kirkkaasa aurinkosa tuatto oli, emmää niistä mittää ymmärrä, mutta sanovatten että seittemäj ja pualisattaa wattia nelijö. Oskari meinas että se o ihah hyvä.

Toi meirän vaivalla kasvattama ja Hakasem mäestä joskus tänne raahattu tammen nalku ov vaa kasvanu Ei muuta ku kuusta etsimää, mutta nin pitkäks että se kai meirän tart- älä merkkaa, ettei muut huamaa ja tee kaataa, se varjostaa nin kauan ota! ;-) 16