N:o 3 / 2015 tiistai 22.12.2015
Turun Punkalaidun-seura haluaa toivottaa kaikille lukijoille
Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2016
Tässä numerossa jälleen rappari roiskii ja Panu kertoilee Turkin matkastaan. Pikkujoulua Turussa. Hämäläistä joulua Oriniemessä.
Turun Punkalaidun-seura r.y. Laitumelainen ISSN 1456-7245
TURUN PUNKALAIDUN-SEURA R.Y. hallitus ja huvitoimikunta 2014
puh.joht. varapuh.joht. sihteeri rah.hoit.
PEKKA VIRTANEN puh: 040 -5910576 PANU HELARIUTTA puh: 044-3306061 JURVA KOSKENNISKA puh: 044 2543816 LAURI PITKÄNEN puh: 044 545 7275
Tuntuu, että onko tämä enää mitenkään hallittavissa?
sekä muina jäseninä: LAIMI AALTONEN ANTTI KOSKENTAKA MATTI LEHTINEN VIRPI PITKÄNEN
puh: 050 - 5546022 puh: 040 - 5952 789 puh: 050 - 547 1784 puh: 044 - 271 8970
varalla: LIISA NIEMELÄ
puh: 040- 8365557
AILA RANTA
puh: 041 5445554
huvitoimikunta: AIMO HAKANEN JUKKA SAARINEN RAUNO KOSKI PEKKA VIRTANEN
puh: 02 - 2482 781 puh: 050 -3000772 puh: puh: 040 - 5910576
kunniapuh.joht: KULMALA RAUNO PEKKA VIRTANEN toiminnantarkastajat: OSMO KALMARI varalla KATRIINA SYRJÄLÄ
Lähinnä kärjistyy kysymykset Euroopan Unioniin olisiko pitänyt jotakin osata toimia toisin Lähi-idän suhteen poliittisesti, turvallisuuspoliittisesti ja taloudellisesti paljon aikaisemmin. Tämä on varmaan ollut laiminlyönti, joka nyt kostautuu mm. terrorismin ja pakolaisuuden muodossa. Pakolaisuus koskettaa meitä kaikkia ja se jakaa mielipiteemme.
puh. 0400 - 826332 puh: 040 - 5910576 puh: 0400 - 215219
PUHHEENJOHTAJAN jo EU:n kentässä “kriisivaltio”. Hallitus on ajanut vahvasti PALSTA yhteiskuntasopimusta, jolla oiVuosi sitten tällä palstalla tässä seuramme joululehdessä päivittelin yhteis-kuntamme tilannetta. Kansantaloutemme oli vaipumassa 1990 -luvun alun lamaakin synkempään taloudelliseen kierteeseen. Ja niinhän siinä on käynyt, että polku ei ole oijennut ja valtion velka on kasvanut ennätyslukuihin. Olemme
TV:n uutislähetykseemmekin. Lähi-idässä pitkään jatkunut suhteellisen stabiili aika on päättynyt. Noin viisi vuotta sitten alkanut arabikevät on vienyt lähi-idän kaaokseen. Alun toiveikkuus on vaihtunut epätoivoksi. Eri valtioiden epävakaat olot, veriset sisällissodat ja sekasorrot ovat aikaan saaneet Eurooppaan valtavan pakolaistulvan.
Mikä hienointa kotipitäjämme, Punkalaidun, on ollut vastaanottokeskuksineen tässä asiassa positiivisessa mielessä esillä mediassa monta kertaa. Siellä on ollut vuosien kokemus pakolaisten kanssa toimimisesta, ja asiaa on osattu hoitaa esimerkillisesti. Varmaan ristiriitoja on ollut, mutta niistä on selvitty, eikä vähäisempänä ole ollut eri uskonnot.
kaistaisiin muutaman vuoden aikana Suomen kilpailukyky. Tämä ei kuitenkaan sopinut kaikille ammattiyhdistysliikkeille ja sopimus ainakin Me kristityt käymme vuoden suurimpaan juhlaan, hiljentoistaiseksi raukesi. nymme jouluun. Tämän päivän Maailma on vuodessa muut- pakolaisissa on varmaan valtunut. Lähi-idän sekasorto on taväestönä muslimeja, jotka kärjistynyt entisestään ja se on eivät vietä joulua. Olen ajatelastunut meidän joka iltaiseen lut mitenkä tästä selvitään näis2
Meillä on syntynyt Vapahtaja Saamme taas kohta hiljentyä maailman tärkeimmän syntymäpäivän äärelle. Meillä on syystäkin aihetta juhlia syntymäpäiviä sitä hartaammin ja kiitollisin mielin mitä suuremmasta luvusta on kysymys. Syntymäpäivä on aina kiitollisuuden osoitus Jumalalle, jonka käsissä kaikkien kansojen ja ihmisten vaiheet ovat. Tänä vuonna päivän sankari täyttää 2015 vuotta. Tosin sankari on ollut olemassa jo ennen aikojen alkua. Hän otti ihmismuodon ensimmäisenä Jouluna ollen samalla Jumala ja ihminen. Juhlimme monien suurmiesten syntymäpäiviä mutta kyseisillä päivillä on tapana useinkin unohtua ajan saatossa. Harva nykyihminen esimerkiksi muistaa alan ammattilaisia lukuun ottamatta Rooman keisarien tai muiden historian merkkihenkilöiden syntymäpäiviä. Joulun syntymän laita on toisin. Jeesuksen syntymä ja sen merkitys eivät jääneet sinne 2000 vuoden taakse, vaan tällä syntymällä on
valtaisa merkitys myös meidän aikanamme. Jeesuksen syntymä on siten aina ajankohtainen. Kysymys on ihmisen pelastumisesta, siitä missä vietämme iäisyytemme. Näin se koskee meitä kaikkia. Joulun sanoma kertoo siten jotain hyvin olennaista siitä millainen Jumala on. Toisin sanoen Hän on rakkaus, joka toivoo mahdollisimman monen ihmisen pelastuvan. Me ihmiset etsimme elämäämme iloa, jotain kestävää, joka kantaa meitä. Jotta meillä olisi turvallinen tunne, perusta jalkojemme alla. Tosin valitettavasti etsimme sitä usein vääristä paikoista. Jeesus haluaa sanoa ihmiselle: Minä olen a ja o, alku ja loppu. Vain Jeesuksen lähellä, uskossa Häneen ihmisellä on tulevaisuus, todellinen rauha ja ilo.
sa, pienessä Betlehemissä, tallissa, kertoo myös jotain tärkeää nykyihmiselle. Jeesus oli ja on niin suuri, ettei Hän tarvinnut inhimillisiä tehostuskeinoja, ulkoista komeutta. Jumalalla on erilaiset arvostuskriteerit kuin ihmisillä useinkin. Se mikä on ihmisen mielestä suurta ja hienoa, on Jumalan edessä usein vähäistä. Tärkeää lopultakin on vain usko Jumalaan ja siitä kumpuava rakkaus. Voidaan sanoa, että tämä syntymä 2000 vuoden takaa muutti Sillä, että Todellinen kuningas maailman. Pelon sijaan tuli luja luJeesus syntyi syrjäisessä paikasottamus, turva elämään, joka kanP u n k a l a i t u m e n taa kaikissa tilanteissa.
Seurakunnan isä, Kai Erik Tulkki on siirtymässä ansaitulle eläkkeelle. Me Turun Punkalaidunseurassa toivotamme hänelle mukavia eläkepäiviä, sekä kii tämme häntä näistä ihanista joulukirjoituksista. 3
Joulu kutsuu ennen kaikkea hiljentymään sanan ja rukouksen äärelle. Se kutsuu kiittämään Jumalaa Hänen armostaan. Siitä, että Jeesus tuli kaikkia ihmisiä varten myös minua varten. Tulee muistaa että olemme kaikki Hänelle tärkeitä, rodusta, kansallisuudesta ym. riippumatta. Kaj-Erik Tulkki
ISSN 1456-7245 toimitus: Reijo Rantanen puh: 02 - 7675 449 0400 -525 086 Vammalantie 719 31900 Punkalaidun kotisivut: www.reijorantanen.fi/ sähköpostiosoite on: reijo@reijorantanen.fi Panu Helariutta puh: 044 - 3305061 Jukka Saarinen puh: 050 -3000772 Heikki Paloheimo puh: 02 236 3646
Pekka Virtanen puh:02 - 439 8403
ILMOITUSHINNAT: 1/1 sivua 1/2 sivua 1/4 sivua. Sopimuksen mukaan. JÄSENHENKILÖT; YKSITYISILMOITUKSET VELOITUKSETTA. lehtemme painos 400 kpl Painotalo: Multiprint Oy
julkaisija: Turun Punkalaidun-seura r.y.
sä yhteensä 30000 henkilön pakolaiskeskuksissa eri puolilla Suomea? Meillä kantaväestöllä on joulu ilon ja rauhan juhla. Se on myös perinteiden ja hyvien muistojen juhla. Meillä monella joulu syntyy perinteistä. Teemme vuodesta toiseen samalla tavalla leivonnaisia ja jouluruokia. Koristelemme kotimme tutuilla joulukoristeilla, asetamme samat joulupöytäliinat paikoilleen.
Kuusen asetamme samalle paikalle, jossa se on aina ollut. Samaan kellon aikaan käymme joulusaunassa, samaan aikaan nautimme aaton juhla-aterian. Käymme joulukirkossa ja hautausmaalla tutun tavan mukaan. Tästä syntyy se muistojemme joulu.
RAPPARIN KUULUMISET
Kylä tää nyky yhteiskunta ihmeellistä on. Tosa marraskuun lopulla töpsäytti yks loppuviikko lunta vähän enemmän Pirkanmaan syrdänmaille. Ja niin oli maailma sekaisin. Sähköt poikki tuhansista asunnoista. Ihmiset värjöttelivät kordeissaan ja koulumukulat luoNäin totuttuun rytmiin saattaa kissaan kylmissään monta päivää. joskus tulla muutos ja se pysähdyttää meidät. Monella meillä Miten sitä ennen vanhaa sentään on muistot , kun lähiomainen on pärjättiin, kun lunta tuli metritolkulpoistunut . Ei enään joulupöy- la ja kaikki sähkölinjat oli ve rdetty dässä, tutussa paikassa. Joulu pylväästä toiseen. Jos katkoksia on erilainen. Se koskettaa tuli, niin ne oli lyhytaikaisia ja pasyvältä. Tästäkin selvitään kii- himmilla lumimyrskyillä hehkulamtollisina hyvien muistojen kaut- put hetken aikaa vilkkuivat. ta. Nyt parutaan, että puut taipuilevat Viettäkäämme tämä joulu itse ja katkeilevat linjojen päälle lumen kukin tahollamme ja muistoja painosta. No mistähän se on kunnioittaen ja lauluntekijä seurausta? Linjojen raivaukset on jo Pekka Simojen laulun Tulkoon vuosia sitten lopetettu. Ei joulu hiljentyen: Niityllä lunta, voimayhtiöt ole ennään työllistäneet hiljaiset kadut, taakse jo jäänyt metsureita. Tullee liian kalliiksi. Nyt on “edullisempaa” p:an ollessa on jo syksyn lohduttomuus. housuissa raivata johtolinjoja auki Muistojen virta, lapsuuden sadut. jopa helikoptereilla. Yhtiöt levittelevät käsiään vahinkojen sattuesSanoma joulun on uusi mahsa, korjaamme linjat, kun dollisuus. kerkiämme. Yrittäkää pärjätä. Joulu on taas, riemuitkaa nyt. Monella mökin mummulla on tiukat paikat, kun sähköpatterit eivät Lapsi on meille tänä yönä synlämpiä ja torppa kylmenee. Pakastynyt. timen kesän marjat ja talvea vasten hankitut possun persukset ja fileet Näin vuoden lopussa on aika kiit- sulavat. tää Teitä jäsenistöä ja yhteistyökumppaneita sekä aktiivi toimijoita Tosin on tästä konekauppiaat hyötyneetkin, kun tilalliset ovat jousekä toivottaa Teille kaikille tuneet hankkimaan agrigaatteja turRAUHALLISTA JOULUA JA vatakseen sähkönsaannin. HYVÄÄ UUTTA VUOTTA!
Haloo ja herätys yhteiskunta, voiko tämä olla mahrdollista näin 2000 Pidetään yhdessä polkua auki ko- -vuosituhannella? tiseudulle! Saatikka, ei uskalla ajatella kuinka Pekka Virtanen haavoittuva tämä “tikitaalinen” 4
yhteiskunta onkaan pitemmän säh- byrokratian villi viirdakko lyödä kökatkoksen aikana. Mikään ei pel kapulia rattaisiin. Pitää käyrdä monenmoiset työturvallisuuskoululaa!! tukset ja suorittaa “risunleikkuupasKyllähän sitä nyt jo varoitellaan, si”. että jokaisesa huushollissa pitää olla kynttilöitä, taskulamppu, paristora Kuulin rardiosta, meinaan tosa yksrdio ja näkkileipää, jotta muutaman päivä, että ei voi pakolaisia laittaa päivän selviää sähkökatkoksen ai- mihinkään keittiöhomminkaan, kun kana. Täytyy varmaan joulupukilta tarvitaan hygieniapassi. Nyt rapparinkin toivoa untuvaista ma- kuulemme laaditaan ohjeet ja koukuupussia, millä selviäisi – 30 C lutus arabiaksi. Silleen meillä tämä pakkasesa. byrokratia ruokkii joutilaisuutta. Jaa mutta onhan hallitus luvannut ruveSähkön siirtoyhtiöt ovat suuresa vii- ta byrokratia-talkoisiin, siitähän se saurdessaan päättäneet, että kyllä työnteko oikenee. tästä murheesta päästään, kun sähkölinjat kaapeloirdaan ja upote- Toivotaan, että tänä tapaninpäivänä taan maahan. Tällä varjolla on jo ei myrskyäisi, eikä klappaisi isohersähkön hintoja ruvettu korot- ra räntää, ettei kävisi niin kuin tamaan. Eikä se johtojen upot- muutama vuosi sitten. Rapparikin lämmitti lanttulooraa ulkona terassilla taminen paljon maksakkaan?? kaasugrillillä. Kokemus oli sekin! Ja tässäkin hommassa mennään p...se edellä puuhun, kun kaapeloin- Ei muutakun toivotan Teille kaikille tityöt aloitetaan taajama ja kaava- tasapuolisesti oikein Hyvvää Joulua alueilta, joissa on avolinjoja. ja tuikkivia jouluvaloja! Tuskinpa niillä alueilla on kovin paljon puitakaan, mitkä kaatuilevat lin- Terveisin jojen päälle. Eiköhän maaseurdun Kallasten Rappari metsäiset siirtymälinjat olisi tärkeysjärjestyksessä kärjessä. Valo on tainnut sammua voimayhtiön pampuilta jo aikaisemmin kuin syrjäkylän mummon torpan hehkulampu ista.
Sihteerin kynästä
Tervehdys. Kirjoittelen historiasta. Näin syksyn pitkiltä tuntuvina päivinä on aikaa lueskella netistä, esim; vanhoja digitallennettuja Sanomalehtiä. Niistä olen poiminut muutamia Punkalaidun uutisia ja juttuja 1800-luvulta. Pitäjässä oli vireää toimintaa ja jutun kertojiakin, kuten nykyisin n.s. Yleisön osastoissakin on mielipiteitä. Sen ajan lehdissä oli paljon kirkollisia asioita. Vuoden tulo eli satouutisia oli myös, silloin oli suuret nälkävuodet 186688. Susi uutisia oli ja niiden tekemistä vahinkoista, niitä liikkui paljon. Myös reppuryssiä liikkui levittäen mm. pahoja tauteja. Lauseet, lauserakenne ja sanat pistävät vähän miettimään ja etenkin kun kirjoitus on kokonaan vanhoilla goottilaisilla kirjaimilla.Alle olen poiminut sanatarkat lainaukset jutuista ja alkuperäisen lähteen kyseisistä lehdistä.
Sanomia Turusta. 1862 perjantai 11-pv heinäkuuta N:28.
Nyt olis rapparilla ehrdotus sähkölinjojen raivaukseen.
“Puukirkkomme on kans hyvässä korjussa, vaikka se entis aikoina on jo haukuttukin. Kirkonmenoja tahdotaan vaan liian myöhään pitää että ämmät siellä saavat lermutella muin lehmänsä kantamiset ja poikainsa naimiset ja monta muuta maallista asiaa, jotka ei sopisi siinä tilassa. Kuokka-Jussi Reimperi Haviokoskelta.
Pakolaisten vastaanottokeskukset pullistelevat raavasta työvoimaa. Nuoret miehet turhautuvat, tappelevat keskenään ja tekevät muitakin kolttosiaan joutilaisuuttaan. Osa on ilmoittanut, että tekisivät mitä työtä vaan aikansa kuluksi. Yhteiskunta hommaa kunnon työvaatteet ja välineet ja porukka linjoja raivaan pätevän työnjohdon alaisena. Jaa mutta taitaa siinäkin taas tämä 5
Sanomia Turusta. 1865 24-pv kaan on juhlaa korkeampi. Veik- pv toukokuuta N:o 59. maaliskuuta N:12. kosi Hämeestä “ Punkalaitumelta toukokuun 15-pv. “Punkalaitumelta helmikuun 25-pv, Iltahuvit pidetään täällä kesäkuun ei juuri paljon mitään sanottavia uuti11-päivänä Liitsolan kylässä Välisia, vaan se sentään ja moitittava Uusi Suometar. 1878 maanantai- jaakkolan talossa soitannolla ja sekin ett` ei pitäjämme muutamia na 15-pv heinäkuuta Helsingis- tanssilla ynnä mitä muuta toimeen talonpoikaisia naisia enää sivulta sä. saadaan. Muutamista muistakin kykatselia erota herrasväjestä, sillä “ Olimme matkallamme vasta val- listä on iltahuvilla koottu varoja paleveät liepeet ja tuo taas uudenaimistuneen “ Sarkkilan” kylän sillan loruiskun laittamiseksi täällä, sillä kanen päässä pidettävä nimeltä vihkiäisissä, joka johtaa etelä- kunta on yhteisillä varoilla ennen “holfosfi” muodostuttaavat ne juuri puolelle jokea ja pappilaan. Illalla toimittanut ainoastaan 6, mutta mitä herrasnaisten kaltaisiksi. “ Pakkaskello 8 n oli useita kuntalaisia ko- ne riittävät, —niin mainitut huvit aiota on ollut tämän kuun neljäs päivä toutunut sanotun sillan kannelle, joka taan myöskin niiden lisäämiseksi. -38 astetta. oli koristettu koivuilla ja kukkais- Kevään ystävä. “ Sanomia Turusta. 1871 perjantai 12-pv toukokuuta. “Tapain turmelluksesta olis paljonki kirjoittamista, että se kasvaa yhtä jalosti kun nouseva sivistyskin; mutta – kirjoittakoon oppineemmat ja ymmärtävämmät,— en tohdi minä, koska entisistäkin kirjoituksistani olen äsken mainituilta saanut nurjamielisiä katsantoja, vaikken ketään mielestäni ole loukannut kannaltansa. Punkalaitumen poika “
köynnöksillä ja soitettiin. Maljoja esitettiin rakentaja Lundel’ ille Turusta ja työnhoitokunnalle, jonka puolesta kauppias Pouru yksin oli pitänyt juhlan, rehellisen ja tunnollisesti tehdyn tien kunniaksi; juotiinpa vielä malja yleisen edistyksen toivoksi, koska tämä työ on pidettävä isommoisena edistysaskeleena siinä suunnassa ja malja keisarille. – Tarkastajat olivat ehdottaneet 200 mk rakentaja Lundenille kunnan maksamaan kelvollisen työn palkkioksi paitsi sitä ( 1200 mk ), jolla hän työn oli huutanut tehdäksensä.
Olisi niitä sen ajan juttuja kotipitäjästä vielä lisääkin kuten esim; raittiusliikkeestä, viinan poltosta ja kiroista, kortin peluusta, myllyistä, kansakoulujen perustamisista, rautatien suunnittelusta, kilpa-ajoista hevosilla, ynnä muuta kiinnostavaa. Myöskin kunnalliset asiat ja päätökset. Nyt pitää syventyä nauttimaan ja hiljentymään tulevan joulun viettoon.
Rauhallista Joulua lukijoille, Jurva,
Ilmarinen. Viipurissa 1877 Aura. 1886 tuorstaina elokuun lauantaina 2-pv kesäkuuta Sa- 5-päivänä N:o 90. nomia Itä-Suomesta. Hirvi on taasen nähty, tällä kertaa “ Kirje Heimolle. Nyt on Hellun- Punkalaitumen pitäjän Tuulensuun taiviikko ja tänään on n.s. Puoli- eli toukovainioilla kuluneen heinäkuun vähäpyhä. Aika on siis kirjoittaa 26 n päivän aamulla. Se oli ollut enemmän kuin tavallisina työviik- urospuoli, koska oli komeillut sarkoina, joita ei täällä vietetä villa. Varmaan lie sama eläin joka Punkalaitumen renkien tavalla. Olen edellisenä lauantaina nähtiin Tyrvään näet kuullut että niillä on sunnuntai- rajoilla Puuskan talon lähellä, sillä na “ iso pyhä”, maanantaina “vähä väli on hirventietä noin pari pyhä”, tiistaina “runtu”, ja keskivi- peninkulmaa. ikkona “runnun runtu”, torstaina ovat he “niin ja näin” ja perjantaina “työhön päin”, lauantaina taas on Jurvalle! Odotamme ensi lehdessä “ison pyhän aatto”, joka sanan mu- Aamulehti. 1889. lauantaina 18- lisää. kiitos. 6
M U S I I K K I - I LTA VANHAT ÄÄNITTEET Olavi Virta ja Tapio Rautavaara 100 vuotta Lokakuun lopulla pidettiin Verkahovin 2. krsn kabinetissa mielenkiintoinen musiikkiilta, 100 vuotta iskelmätähtien syntymästä. Päätähtinä olivat Olavi Virta ja Tapio Rautavaara. Olimme saaneet seuramme jäsenen, toimittajan, musiikkiasiantuntija Jukka Saarisen kertomaan taiteilijoiden vaiherikkaista elämänkaarista musiikkiesitysten lomassa.
Yllä kuvassa tilaisuuden kuulijakuntaa kuva PV
ottajapalkinnot, jotka saivat Heik- Kiitos mukana olleille! ki Lehti ja Jurva Koskenniska. P.V. Mukana olleiden mielestä ilta oli onnistunut. Jukka oli nähnyt paljon vaivaa mielenkiintoisen esityksensä Jukka myös sivusi esityksessään pohjaksi. Kiitos Jukka! Toivo Kärkeä ja Pentti Viherluotoa, joiden syntymästä on myös tänä Illan lopuksi keskusteltiin musiikkiiltojen jatkosta ja oltiin yhteisesti sitä vuonna kulunut sata vuotta. mieltä, että ensi syksynä voidaan Puhheenjohtaja soitteli illan mittaan uusin aihein jatkaa musiikin kuunlaitteillaan lp-levyjä ja cd-kiekko- telua samalla systeemillä. ja. Osa musiikkikappaleista soitettiin “fläppärin” kautta heijastaen pro- Alla kuvassa Jukka Saarinen, tilaisuuden kokoajana toiminut jektorilla kuvia seinäkankaalle. kuva PV Läsnäolijat saivat “levyraadin” omaisesti laittaa kunkin taiteilijan esitykset mielestään paremmuusjärjestykseen. Olavi Virran esitetyistä kappaleista sai eniten ääniä Kultainen Nuoruus, toinen oli La Cumbarsita ja kolmas Hurmio. Tapsa Rautavaaran soitetuista kappaleista eniten sai ääniä Kulkuri ja Joutsen, toiseksi sijoittautui esitys Päivänsäde ja Menninkäinen sekä kolmanneksi Sininen Uni. Äänestäjien kesken arvottiin osan7
SEURAN TAPAHTUMAKALENTERI talvi / kevät -2016
HALLITUKSEN JA HUVITOIMIKUNNAN KOKOUS Tiistaina 12.01.2016 klo 18:00 Ravintola Verkahovin yläkabinetissa 2. krs.
PERINTEINEN TARINAILTA Tiistaina 26.01.2016 klo 18:00 Yläkabinetti 2. krs. Verkatehtaankatu 4, Turku. Aiheena “laitumelainen” ruokakulttuuri ym. Seura tarjoaa jutustelun lomassa pullakahveet. Tervetuloa myös uudet ja nuoret Turun puolen laitumelaiset iskemään ja kuuntelemaan tarinaa!.
VUOSIKOKOUS Huhtikuussa -16 myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.
P.S. LÄHTEKÄÄS NUORET JA MUUTKIN TURUN PUOLEN LAITUMELAISET MUKAVAAN KOTISEUTUHENKISEEN TOIMINTAAN MUKAAN. TARVITSEMME UUSIA JÄSENIÄ POISTUMA JOUKOISTAMME ON JO MELKO SUURI. JÄSENMÄÄRÄ VÄHENEE HURJAA VAUHTIA!!
Tarkkaile toimintaamme seuran kotisivuilta; www.reijorantanen.fi/ turun punkalaidun seura. Punkalaitumen Sanomat, seurat toimivat palstalta ja Turun Sanomien yhdistykset palstalta. Olemme myös face -bokissa omana ryhmänä, liity! Vastaukset löytyvät Turun Punkalaidun-seuran HISTORIIKISTA ja ne ovat:
8. Jukka Saarinen 9. Ensio Seppänen 10. KARHU
1. Rauno Kulmala 2. Jouko Varpula 3. Paavo Mangeloja 4. Aimo Häihänen 5. Mauri Kivikoski 6. Heikki Paloheimo 7. Kyösti Syrjälä 8
Välimeressä ei uimari palele.
Bannanin lehden alta kurkistaa taivahalta hämyssä illan sirppi kuun. Se liittyy lipun hulmuiluun, joka Turkissa kaikkialla häilyy iltataivaan alla. Tähti, mi taivaalla tuikahtaa, myös lippuun oman sijansa saa. On sairasautolla kiire tai hätä muu sen kyljessä loistaa puolikuu.
Marraskuuulla löysin itseni Välimeren aalloista. Virkistävä kokemus, kun lämpömittarilukema liikkui 25 asteen tuntumissa. Väänsin muutamia rivejä tältä Turkin matkalta. Nyt kun Joulu lähenee huimaa vauhtia, on syytä kertoa, että tapasin Pyhän Nikolauksen, tosin komeana patsaana luostarin kätköissä. Nikolaus on täällä joulupukin prototyyppi, joka on tunnettu länsimaissakin. Korvatunturista ei kukaan kertonut mitään. Teimme veneretkiä. Yritin nähdä merenpohjaan uponnutta kaupunkia turkoosinsinisen veden läpi. Värisokeilla silmillänikin ihailin turkoosia värinäkyä meressä. Toisella veneretkellä näkyivät kallioseinämiin kaiverretut ikivanhat kalliohautojen julkisivut.
tekevät kauppiaat saattavat käydä köyhän turistin hermoille, mutta matot ja korut ja niiden valmistaminen ja esittely on kiinnostavaa. Eivät he väkisin myy, mutta... Tämän retken ekohokohta oli, kun suomenkieltäkin osataan. jouduin ajelemaan kaksikymmenmetristä jokialusta, kun aluksen kip- Antalyassa viihtyivät samaan aikaan pari asetti minut ruoriin ilman neu- meidän kanssamme Obama, Putin, vottelua ja näytti että antaa mennä. Merkel ja monet muut. Ei tosin satEn olisi turkinkielellä osannutkaan uttu samoihn pöytiin, mutta kaiken neuvotella tilanteesta, koska tiesin varalta kaupunki oli miehitetty polivain yhden sanan: Kalabalik turkik- iseilla ja ambulanssit olivat valmiisi. na, jos rähinää syntyy. Ruuhkabussimme edellä ajoi mm. poliisien vesToinen kuuluisa matkailija apostoli itykki valmiina ruiskimaan rauhoitPaavali, parintuhannen vuoden tatavia suihkuja. Se oli G-20 kokous, kaa, liikuskeli aikoinaan kuuluisaseikä ruiskua tarvittu. Ensivuonna sa antiikin kaupungissa EfesoksesAntalyassa on EXPO 16 näyttely. sa ja muisti efesolaisia vielä kirjeilläänkin. Hadrianuksen temppe- Elias Kemboi Keniasta voitti li, Celsuksen kirjasto, amfiteatteri muuten Istanbulin maratonin. ym. on jäljellä niistä ajoista. Varmaan tuli hiki Eliaksellekin yli kahdenkymmenen asteen helteessä. “Suuri on Efeson Artemis” on lause, joka on jäänyt harvaan päähäni Joka tapauksessa Välimermuistiin. Samoin kolme pylvään essäkäynti oli ihan miellyttävä kokepäätä: doorilainen, korinttolainen ja mus, niin kuin koko matka. joonilainen ovat historiantuntien jäänteitä. Efesossa on kaikkialla Panu Helariutta kivipaasia ja muurinpätkiä. poikaset kaivautuvat ylös hiekasta ja kiireen vilkkaa kipittävät mereen suojaan petolinnuilta. Näin syksyllä ei konnia näkynyt.
Afrodiaksessa löytyi antiikkinen stadion, jonne mahtuu n. 30000 katsojaa marmorikivien päälle urheilukilpailuja seuraamaan. Siihen aikaan tapeltiin myös leijonien ja gladiaattorien kanssa. Paraisten kalkkitehdas olisi varmaan kinnostunut marmorikivistä, joita on joka puolella. Ainakin Pamukkalan vitivalkoiset kalliorinteet huomataan kalkkivellialtaineen, jotka muistan vuosien takaa. Tassuttelin silloin paljain jaloin lämpimissä altaissa.
Retkellä kävimme kilpikonnarannalTurkinmatka tuskin voi tehdä ilman la, missä kilpikonnat munivat vierailua mattokutomoa tai kullämpimän hiekan sisään munansa. takaupassa ja korutehtaassa. Se on Ennen pitkää sitten pienet konnan bisnestä. Tehokasta myyntityötä 9
PIKKUJOULU VERKAHOVISSA Yhdistyksemme perinteistä pikkujoulua vietettiin taas kerran Ravintola Verkahovin valojen alla. Mukavasti porukkaa oli saapunut perjantai-iltaa 11.12 viettämään mukavan yhdessäolon ja pikkujoulun merkeissä. Puhheenjohtajan avattua “kuusijuhlamme” aluksi laulettiin tutut joululaulut. Illan muusikko Eveliina Jaatinen säesti pianolla joululaulujamme ja myös esitti kahteen eri otteeseen soolona hienot laulut. Toisessa setissä oli J. Saarisen puuropuheen, jossa perusteellisesti ajoilta. sanoittamat uudet kappaleet. käsitteli eri maakuntien ja seutujen Toimittaja Jukka Saarinen piti jouluruokia entisiltä ja nykyisiltä Jukan esitys sai makunystyrät herkistettyä ja pääsimme pikkujoulupöytään nauttimaan jouluruokia laatikkoineen ja kinkkuineen. Maittavan jouluruokailun jälkeen jatkettiin illan ohjelmaa ja päästettiin Paloheimon Heikki “digihaitareineen” estradille. Heikki soitti aluksi kaksi George de Godzinskin hienoa kappaletta ja sitten yllätti soittamalla ja laulamalla Jarkko Laineen undeground kappaleen “Joulupukki puree ja lyö”.esitys ja mahtavat aplodit. Toinen emeretius prof. Aimo Hakanen esitti iltaan sopivana jouluun liittyvää juttua Punkalaitumen murrekirjastaan. Seura huomionosoituksissa palkittiin Rannan Aila vuoden hallitustoiminnastaan seuran pöytästandardilla ja hallitusjäsen Lehtisen Matille ojennettiin tasavuotisonnitteluna “miesten lahja”. Seura myös muisti ruusulla punkalaitumelta useana vuo10
levasta tammikuun “tarinaillasta”, toivottaen sinne kaikki tervetulleeksi. Lopuksi lauloimme vielä yhteisesti hienon Sylvian joululaulun. Taas elettiin yhteisessä illassamme iltaa kotiseudulle, juurillemme. Pidimme polkua auki kotiseudulle. Mikä hienointa mukana oli muutama uusi kasvokin. Kiitos kaikille, teitte onnistuneen juhlan! P.V
sikymmenenä pikkujouluissamme Tällä aukeamalla kerrontaa ja kuvia yhdistyksen joulujuhlasta! käynyttä 95 -vuotiasta Kerttu Tässä yläkuvassa: keskellä Aila Ranta, sekä Pekka ja Matti. Alla Heikki Paloheimo Mäkivirtaa. Kahvin ja jälkiruokakakun jälkeen joulupukki kävi tervehtimässä juhlaväkeä ja apulaise jakoivat pikkusekä kotipitäjä Kkauppiaan sponsoroimat karkit. Joulupukin mentyä alettiin vetämään maankuuluja arpajaisia, johon oli pääpalkinnon, tuotekorin, lahjoittaneet Airi ja Juhani Rautionmaa Pöytää tyhjennettiin reippaasti ja viimeiseen arvontaerään silti jäi vielä paljon tavaraa jaettavaksi. Heikin toisen soittosetin jälkeen Helariutan Panun tämän vuotisetmielenkiintoiset tietokilpailukysymykset koskettelivat seuran 40 vuotishistoriikkiä. Palkintokarkkeja taisi eniten kilpailusta tietoineen hamunneen Ristimäen Juha. Muusikkomme, Eveliina Jaatisen, laulujen jälkeen arvottiin loput arvat ja pääpalkinnon voitti RaijaGlers, os. Hirvikorpi. Mukavasti oli ilta vierähtänyt ja klo 23:00 puhheenjohtaja kiitteli mukana olleita ja kertoili vielä seuran tu11
IRAKKI JA SYYRIA
paukuttavat pommejansa
Kaksoisvirtain kaltahilla
toisillensa turman tuoden
virran vanhan vuoltehilla
Saanevatko sotajoukot
onpa aikoja kulunut
jenkkipojat järjestystä
vuodet vitkaan vierähtäneet
vanhan kulttuurin kujille
ankean ajan alusta
kaksoisvirtain kamaralle ?
syttymästä sodan synkän.
Syyriassa sekamelska
Silloin suuri Saddam Hussi
putoo pommit poloisille.
sekä Amerikan Bushi
Isis iskee ilkiästi,
ratki riitoihin repesi
totisesti terroristit
sopimatta sotaan sortui
kansa karkuun kaikkoaa
asevoimain mittelöihin.
käyden kohti Eurooppaa.
Ohjeen silloin oivallisen
Josko Allah armahtaisi
näille neuvoilin nätisti:
rauhamielen rakentaisi
Suostu sopuun Saddam Hussi!
sovun aivoihin ajaisi?
Pyssyt piiloon Yrjö Bushi!
Eihän Luojamme lakina,
Hussi piiloon puikahteli
ei ees Allahin ajatus
kurjaan koloon kompasteli
ain oo sählätä sodissa.
Sielt ol sitten löytynynnä
Sodat ei väisty sotimalla
esiin saatu Saddam-parka.
taistot toista tappamalla.
Nyt on hirmu hirtettynä
Ne vain kurjuutta kasaapi
köyden päähän kiikutettu
saattaa suurta surkeutta
Hussi hengiltä hutaistu
kokemusta katkerata
Kehtaan kuitenkin kysellä
ikävyyttä ihmisille.
onko onni orastanut
Panu Helariutta
Irakissa ilon päivät ? Ei oo olo onnellinen eikä ilo irtipäässyt sillä silti shiiat, sunnit vielä vainoo veljiänsä 12
Kertomuksia Hämäläisestä joulusta Aatonaatto ja aatto. Ilman ennustukset. Huoneitten peso. Pãreitten kattoon laitto. »Klasien›› teko kattoon. Ruokien valmistus. Olkien kerjuu. Olkien ja silpuksien haku. Vaatteiden kaulaaminen. Heínien haku. Vihtomassa käynti. Vaatteiden uudistaminen. Olkien laitto laattialle. Ehtoollinen. Virsien veisaaminen. ››Nahan pelimitysv. ››Harakan pyssy››. ››Karhun koína››. »Tukinnosto››. ››Kerjäläispussin sitominen ja nosto››. ››Saappaan paiskaaminem. ››]ouluneitiã». ››Suutarín silmän puhkaseminen. ››Kukon kenkitys››. ››Krapun salvaminen.>> Jos jouluaattona oli tuuli pohjoisessa, tuli hyvä vuosi, mutta jos se oli etelässä, tiesi se tautia; jos taas oli tyyní, tuli hyvä ruisvuosi, samoinkuín siitäkin, jos joulu osui ››uuren kuun päälle››. jos jouluna oli hyvä ilma, ei sinä talvena. tallukasta tarvinnut. Aikaísín aatonaattoaamuna alotettiin huoneítten peso. jos miehet sanoivat, etteivät he laita pãreitã pirtin seiniin, täytyi pestä orsíin asti seinätkin, vaikka tavallisesti huoneitten pesulla tarkoitettiin laattiain pesua. Kun ensin oli päreorret otettu alas pestävãksi, ››kravattiin›› pitkãvartisella luudalla noki välíkatosta pois, sitte pestiin ›› jakohirsi» sannalla ja kuumalla vedellä, samoin päreorret, jotka asetettiin paikalleen päreitten laittoa varten, vahvemmat ison permannon kohdalle pitkinpãin, heikommat, ››sapilaan›› vahvuiset, ››lavan alle››1) poikkipäin. Oviseinässä oleva ››kirveshäkki››, peräseinässä oleva
professori
AIMO HAKANEN 80-VUOTTA
Aimo Hakanen on eläkkeellä oleva Turun yliopiston suomen kielen professori, joka on toiminut suomen kielen lehtorina ja professorina Oslon ja Turun yliopistoissa yhteensä yli kolme vuosikymmentä. Eläkkeelle jäätyään hän aktivoitui Turun Punkalaidun-seuraan mukaan, toki hän oli vieraillut yhdistyksessämme aiemminkin luennoimassa, erityisesti Punkalaitumen kielen ja murteen merkityksestä Suomen kielessä. Hän on kuulunut yhdistyksen hallitukseen vuodesta 2004 alkaen. Yhdessä serkkunsa Antti Korventaustan kanssa, he tekivät monia yhteisiä projekteja, niin yhdistyksessämme, kuin sen ulkopuolella. Varsin tuttu näky hän on ollut Punkalaitumella järjestetyillä sieni- ja marjaretkillä. Hänen tieto taitoaan on käyttänyt avukseen myös Punkalaitumen museoyhdistys. Kuvassa: Yhdistyksemme musiikki-illassa Pekka Virtanen luovutti professori Aimo Hakaselle pienen lahjan kukkakimpun kera.
1) Eroitettava lavonalustasta, ja siellä tehdä päreitä tai muita pieniä töitä. Lapsille tekivät miehetjoka oli saunassa. pärearkut, jos olivat ››korreesti››, ››lusíkkahäkki››, peränurkissa ole- eivätkä ››tenstäneeb›. vat ››nurkkalaudat››, muurin vieressä oleva ››sukkaorsi›› ja muu- Pojat tekivät itselleen sydãnpuiset rinpenkki» sekä lavan alla seinässä »voiveittet›› ja kolmihaaraiset oleva ››akkunaluuku›› pestiin san- ››teiki'o›, joilla lihaa syötiin. nalla puhtaaksi. Sitte pestiin pöytä, Lukemaan opettelevalle pojalle tehpitkätuoli, penkit, tuolit, sängyt, píh- tiin ››korree kirjatikku››. jos pojat ti, kaulauslaudat sekä kaikki muu oli ››turannia››, annettiin niille ››jouluporsaita›› koivuísella ››kutsalla›› talouskalusto.1) Sängyistä vietiin ››vällyt››, ››tyynyt››, ››raidit››, »alus- eli laitettiin »Koivuniemen herra vaatteet››, ››rökelit›› ja oljet pihalle. Sapaniemeensyyniä píttäãn››. Kun kaikki kalusto oli pesty, pestiin viimeiseksi laattiat, ensin ››pirt- Vanhemmat miehet katkoivat päreiti››, sitten ››pakari›› ja ››porstoo››. tä, jos pirtin kattoon aikoivat panLaattian peso toimitettiin ››tuohivih- na lyhyet päreet n. s. ››lohen purskolla›› tai ››tanokkaalla›› sannan tolle››*), tai valmistivat sydänpuuskanssa ››tryykäämällä››, kun se ta ››joulukiehkuran››, ››jouluauensin oli ››liotettu›› kuumalla rinkon››, tai ››joulukyyhkysen“) pir››varilla››;viimeiseksi virutettiin ky- tin kattoon, eli, jos aikaa riitti ja lapset olivat ››korreesti››, tekilmällä vedellä. I-luoneitten peson ajaksi saivat vät niille ››kylmän sepän››, ››narrin lapset ja joutilas väki mennä saunaan präikän››, ››píkisirkan›>, ››vi1li13
kissan›› t. m. ››lasten korreen››. Lopuksi tekivät miehet lisää kynttiläpäreitä, joihin kynttilät asetettiin seinänrakoon palamaan. Ehtoopäivällä, kun pirtti oli kuivahtanut, toivat miehet isot läjät päreitä sinne ja alkoivat niitä laittaa kattoon Päreitten laitto alettiin perältä ja laitettiin ne erilaisiin kuvioihin: ››hauenkuonolle», joka oli yleisin koristelumuoto, ››mettäksen pyrstölle››, ››lohen pyrstölle››, ››särjen suomukselle. Laitettíinpapäreet minkälaisíin kuvioihin tahansa, tehtiin aina ››klasi`t›› 1) kattoon ››pítkäntoolin›› tai ››pöytätoolin» (rahin) kohdalle, siten että ››p1yijyt››"tehtiin päreestä. 1) Viimeksi käytetty »Illonmaassa›› Tyrvãän ja Punkalaitumen rajalla.
ja ruutuiina oli musta välikatto. Muuten peitettiin koko katto päreillä, ettei välikattoa näkynyt kuin ››klasista››. Kun päreet oli saatu kattoon, tuotiin himmelit ja ripustettiin pöydän kohdalle, sekä, jos miehet olivat tehneet joulukiehkuran t.m.s., ripustettiin nekin himmelien viereen perälle. Miesten laittaessa päreitä kattoon laittoivat waimoväet» ruokia ja viimeistelivät lapsille valmistamiaan ››uuristettavia›› aattoillaksi. Ruokia laitettiin niin paljon, että ne kestivät neljä joulunpyhää. Tavallisimmat ruoat olivat ryynipuuro, tavallinen ja ››tokkosissa» paistettu, ››käristys›› (keitettyä sianlihaa), räätíkãsvoi, tavallinen ja ››tokkosissa›› paistettu, verimakkara, ryynimakkara, tavi. ››tokkosissa›› paistettu, pari lajia palvattua lihaa, joulujuusto, ››perunaloota››, -››palvattu sianliha››, ››pannukakko››, ››mohvit›› (vohvelit), köyhernmissä paikoissa naurislohot ja naurispuuroi y.m. Köyhemmissä mökeissä, missä ei omin avuin saatu välttämättömimpiä ruokia jouluksi, lähetettiin lapset pyytämään ››joulunapua››. ,Myös jouluolkia kävivät lapset pyytämässä ››pienen lyhteen, että saivat jouluna toussua päin yhteen››. Karjanruokaa tuotiin kotiin niin paljo, että kesti ››ylí pyhien››. Olkia riihiladoista, ruumenia ja silpuksia ruurnen- ja silpuskopeista, lehtikerppoja ››lehtiroutoista›› (haasioísta) lampaille. l-lakoja. hakattiin niin paljon, että niitäkin riitti pyhiksi lehmi-, härkä-, mulli- ja lammasnavettaan, sillä joulun välipäivinä ei kirveellä katkaistu puita tai hakoja. Noin kuusi lyhdettä olkia avattiin jouluoljiksi ja pöyhittiin niistä tomu pois.
Vaatteiden /kaulaami`sen otti joku naisista tehdäkseen. Sitä varten tuotiin pirttiin kaikki pesuvaatteet, joita jouluna tarvittiin, ja ››kaulattiin›› pitkällätuolilla siten, että vaatekappale levitettiin pöydälle, kostutettiin huiskímalla huiskalla vettä, sekä kierrettiín piukkaan kaulauskapulan ympäri, jonka jälestä raskaasti kaulauslaudalla kaulattiin. Kaulatut vaatteet, pöytäliinat- y. m., asetettiin valmiiksi aattoa varten tav. ›>pakarin» pöydälle. Sukat pidettiin ››sukka››- eli ››suukopassa›› lavan alla seinässä. Kun miehet vielä laittoivat kaikki hevoskalut valmiiksi ja hakivat kaikki kellot, mitä talossa löytyi, lehmien ja härkienkin kellot, aisoihinsa ja luokkiinsa valmiiksi seuraavaa aamua varten, oli kaikki aatonaaton toimet tehty. Jouluaaton vietosta saamme paraiten käsityksen seuraamalla sen kulkua Etu-Seppälän talossa. Muun väen sikeimmillään nukkuessa aattoaamuna, kellon lyödessä kaksi, nousi vaari ylös, meni talliin heittämään hevosille heiniä, asetti ››helleet» (talviaisat) vajasta oman työrekensä eteen, heitti pari ››vittaköyttä›› rekensä ››karikoitten›› päälle ja meni pirttiin kaivamaan koukulla pesästä hiilen, jolla sytytti päreen pihtiin. Isäntä nyt peräsängyssä havahtuu ja nousee ajelemaan miehiä ylös. Mennen miesten sängyn viereen sanoo: ››Nostakaas, poijaat, se pää pystyyn, josa silmät o.›› Vaari lisää: ››Ne tänaikaiset nuoret sano, nuoret sano, makkaa päivästä päivään röyhii seinästä seinään sano, seinästä seinään sano.›› Kun miehet kömpivät ylös, huomauttaa isäntä: ››Koittakaa saada hevoset asseisiin, täytyy kahresti kumminkin hakkee heiniä, jolse härkiä panna iestäinš) HärkäKallet) saa ottaa orriin.›› - »Muistakaa, että tännäin on laiskan 14
ämmän työpäivä, ettette viimesenä lähre.›› Samassa alkaa tanhualta kuulua kellojen helinää toisten talojen hevosten mennessä heinien hakuun. Kellojen helinässä kuuluu laulu: ` ››Koittelin rikkaita, koittelin köyhiä, Koittelin molempia vaa' Hailialaa laulaa saa', _ Koittelin molempia vaa' Síittä mä tulin tuntemaa, _ . Että köyhät on rakkaampia vaa' Hailialaa laulaa saa', Köyhät on rakkaampia vaa'.» ››Se on Pikku Jussin ääni››, sanoo renki Kalle, ja hyppää ottamaan ››porstoon›› nurkasta ››vuodíkkaitaan›› 1), jotka pidettiin yöt ulkona jäätyrnässä, etteivät kuivaneet. Laitettuaan niihin sängystä olkia lisää, síeppaa sukkaorresta ››lumisukkansa›› ja ››hipulinsa››“) ja vetäsee kaikki joutuin jalkaansa toisten miesten kiirehtiessä mukaan. Saatuaan jalkineensa jalkaansa, otti hän nahkaliivinsä ja takin yllensä sekä viimeiseksi rohtimisen mekon (n. s. ››pussimekon›› l. ››tölkin››) niiden päälle. Kun naulasta sieppasi nahkalakin päähänsä ja ››muurin ottalta» ››rasat›› käteensä, oli hän ulkona, ennenkuin Pikku Jussin laulu lakkasi kuulumasta. juoksujalassa tulivat toisetkin miehet laittamaan ››asseisíín›› hevosiansa. Vaikka vaari oli vanha mies, ehti hän toisten mukana yhdessä lähtemään. Kun samalla naapuritaloista, Erkkilästä ja Uotilasta, lähtevät hevoset heinien hakuun, tulee pitkä jono, noin 15 hevosta, kaikilla kellot ja kulkuset. Toisten hevosten perässä on ››heinähäkit››, toisilla työreki. Miehet seisovat häkissään tai reessään ja koettavat sivu ajamalla saada tietoa, kenen hevonen on ››paras travaan››. Heti kylän tanhuan suussa kuuluu ensimäisestä reestä laulu:
››Älkää te pellääkkö, tän kylän poijaat, Minulta plikkojanne, Pittää saatte ne puolestani, jos ne on omianne. Tän kylän ämmäin kieli se pellaa, Ko haavan lehti puusa. Hulivilitroíkki vaivanen On “joka ämmän suusa. Tällaisen poijaan tarttis olla Nin korista komeasta, Ette se henttukan sannoo saa, Että hoitelen köyhän lasta Kun ei heti kuulunut jatkoa, alettiin toisesta reestä uusi laulu, johon samoin kuin ensimäiseenkin toisetkin miehet yhtyívãt: :,:››Raita kasus rannalla ja, Mutt'ei kasva paju, :,: Selvänä poika o hiljainen, Mutta juovuksisa raju. :,: Raita kasus rannalla ja Tuuli latvan taittí, :,: Kuurentoista vanhasta Ämmä tyttärensä naitti. :,: Raita kasus rannalla ja Yli muita puita :,: Minu' henttuni kaunis on, Se on kaunihimpi muita.›› Kun laulu loppuu, huudetaan ensimäisestä reestä perässä tuleville: ››Mihinkäs mennään Tapania pittään?›› joku kuuluu vastaavan: »Sannoovat Seppälän antaneen luva'!›› Seppälän renki Kalle vastaa: ››Meirän haltiat mennee vieraisiin» Vaari reestään lisää: ››Mulle ne lupas tuora suun auwausta sano ››. ››Vaarí kuuluu antaneen luvan›› huutaa Kalle taas, kun samassa kajahtaa eräästä reestä laulu: ››Plikkoja tarttee hakkeen mennä, Rallallei ja hakkeen mennä, Kylistä kaukaisista, ja kylistä kaukaisista. Ei ole ennää tän kylän plikkain,
Rallallei ja tän kylän plikkain, Päälle luottamista, ja päälle luottamista. Viinan juon minä verekserii Rallallei ja verekseni, ja olutta ilokseni, . ja olutta lioksení. Em minä ota tota jolsaa plikkaa, Rallallei ja jolsaa plikkaa Tunnon tuskakseni, . ja tunnon tuskakseni.›› jätämme heinäin hakijat ja palaamme Seppälään nähdäksemme, mitenkä ››vaimoväet›› hääräävät juhlavalmistuksissa. Pakarissa on kova kiire ruokien laittamisessa, ja sitäpaitsi on emännän laitettava ››kyläkakoksi››.pari ››pannukakkoo›› ja »mohveja››. Saatuaan pannukakot valmiiksi, ottaa emäntä liinan, levittää sen pöydälle, asettaa »varikon›› ja ››rieskanv liínalle, niiden päälle pari pannukakkoa ja ››mohvia›› kymmenkunnan, päällimmäiseksi pari juustoa, sekä sivulle pari palvattua lampaan jalkaa, jotka solmettuna nyytiin vie ››kyläkakoksi›› vieraisiin mennessään. Isäntä menee aittaan, täyttää pienen ››plakkaripullonsa›› ja isomman ››eväspullon» viinalla matka eväiksi. Emäntä hakee luhdista isännän ››nahhaat› (turkit) ja matkavyön, verkavaatteet, kaulasilkinl), »tikkurit›› (lapaset), pitkät sukat y. m. vaatteet, sekä sitte omat vaatteensa. Isäntäkantaa jouluoljet pirttiin lämpiämään, kolme lyhdettä kummallekin puolen pirttiä, emännän juostessa sillä aikaa Priita Maijaa käskemään »kotolaiseksi››. Priita Maija tultuaan sai hakea kaikille miehille uudet víhdat saunaan valmiiksi ja lämmittää saunavettä ajamalla saunan pesästä kuumia kiviä vesisaaviin. Isäntä ja emäntä vaihtoivat vaatteensa, jonka jälkeen isäntä val15
jastí hevosen. Käydessään ››hopottamassa›› emäntää lähtemään täytti isäntä rakkopussinsa ihan täyteen matkatupakeilla, otti hopeahelaisen “syöskummi” piippunsa, ja vihdoinkin pääsivät lähtemään. *) Mustan silkkisen kaulahuívin, jonka päälle paidan kaulus käännettiin. Jatkuu ensi jouluna......
Hau, hau; kylläpäs oliki aikas jutut. Toi Oskari sai näitä kertomuksia tolta Saikun Valolta, sano että voit viälä joskus tarvita. ja nin siinä taisi käydä. Toi Joulu alkaa olla jo aika lähellä ja kaikkien olis syytä muistaa että joulu on juhlista jaloin. Meitille tämmösille, jokka emme ennää tartte muuta kuv vähä rauhaa, ni se on nihan sitä parasta aikaa. Oon tosa seurannu noita turvapaikan hakijoiren tulemista. Ja ku lukkee lehristä niiren oloja siälä kotimaasansa, nin täytyy iha ihmetellä että toi sotiminen ei vaal lopu. Mutta oom mää toisaalta sitäki miältä ettei meittin suamalaisten tarttis sentään niitten kimppuun mennä eikä ruveta omia talojamme polttaa mihin heitä oomme majjoottanneet. Mum miälestä se o sitten sitä kaikkein tyhmintä mitä voiraan tehrä. Saatas vaan pian käpälälautaan. Toi Oskarikin sano olleensa Norjasa 10-vuatta ja tulleensa hyvin toimeen silloisten Irakin ja muun maan laisten kanssa siälä. Ne oli samoilla tyäpaikoilla ku Oskariki. Teki töitä ja sai rahhaa palkaks. OIKEI HYVVÄÄ JOULUA VAA TEITILLE KAIKILLE. Hau Hau
TIETOKILPAILU Turun Punkalaidun-seuran joulujuhlassa 2015.
Seuran Historiikki-teos on mahtava tietopankki, jonka Senja Metsähalme sihteerinä ollessaan kokosi. Suosittelen kaikille kirjan tutkimista, kun laitumelaisuus ja ihmiset seuran menneiltä vuosilta kiinnostavat. Itselleni tutut nimet ja nuoruuden ystävät tulevat vastaan kirjan sivujen välistä. Tämän vuoden kilpailutehtävien vastaukset olen poiminut Historiikin lehdiltä ja ne ovat henkilöitä, jotka mainitaan kirjassa.
1. Seura vieraili n. 90 hengen voimalla Kultarannassa v. -82. Presidentin rouva Tellervo Koivisto sai tuliaisina 4 saunavihtaa ja pussin talkkunajauhoja ,puulusikan ja savi astian. Kuka piti puheen Tellervolle ? 2. “ Ruotsissa oli liikaa suomalaisia, joten ruotsinkielen opiskeluun ei ollut mahdollisuuksia “ Kuka puheenjohtajista oli tätä mieltä tullessaan Ruotsista takaisin Suomeen ? 3. Markus-setä oli kertonut ihailleensa Punkalaitumen kauniita maisemia junan ikkunasta matkallaan. Koska laitumella ei ole rautatietä, menetti eräs musiikkimies uskonsa koko Markus-setään. Kuka hän oli ? 4. Kippari ja laivanvarustaja oli myös Meriradion toimittaja. Hänen laivojaan olivat mm. ms. Fiona , hiekka-alus Sandström, ms. Amigo. Laivanvarustajan nimi? 5. Kuka seurassamme vaikuttanut maailmaa nähnyt musiikkimies ja viisukirjan tekijä näki Lasse Virenin kaatumisen ja voiton 10000 metrin juoksussa Münchenissä ? 6. Kuka soitti trio FIASCOSSA hanuria ja on esiintynyt mm. pikkujoulussamme vuonna 1993 ? 7. Kuka oli seuran hiljaisten vuosien jälkeen taidesalonki Art Idessä pidetyn kokouksen -82 herättäjä ja akitaattori,joka oli istuttamassa kotiseudun puuta Kunnantalon edustalle.? Hän oli mukana myös alustavassa kokouksessa -62. 8. Kuka soitti bassoa Osuuskaupan viljavaraston vintillä GROUP-nimisen bändin harjoituksissa ? 9. Laitumella paljastettiin 29. 7. v. -89 NIITTÄJÄ- patsas. Kuka on patsaan veistäjä ? 10. Seuran “HIIHTONEUVOS” Pekka Virtasen luona pidettiin hallituksen kokous v. 97 . Mistä vaarasta Pekka varoitteli kotiinlähtijöitä?
PIKKUJOULUN ARPAJAISTUKIJAT
Erander Oy
Niemelä Liisa
TRS – Maalaus Oy
Sanarakas Oy / Jukka Saarinen
Trukkitalo Veikko Stålberg Oy
Turun Punkalaidun seura r.y.
Viherpalvelu Ettala & Co
Rautionmaa Airi ja Juhani
Kone Hissit Oy
Lehtinen Matti
Lumo / VVO
Aaltonen Laimi
Eiskon Sähkö / JL Sähkötiimi Oy
Vanttilan Muovi Oy Pitkänen Virpi ja Lauri
Saneeraus ja Maalaus
16
Syrjälä Katriina ja Kyösti Hakanen Anneli ja Aimo
Kiitokset kaikille, jotka lahjoititte arvontapalkintoja arpajaisiimme ja näin osoititte tukenne seuran toimintaan!