N:o 1 / 2018 perjantai 1.6.2018
Turun Punkalaidun-seura haluaa toivottaa kaikille lukijoille
Hyvää suvi-aikaa Kuvassa tämän kevään kukkaloistoa: Lumipalloheisi pensas, samoin tänä keväänä kukkivat omenapuut kirsikat, saskatoni, sireenit. kaikki aivan hulvattomasti kukassa. Arvaa mikä kukka on kyseessä sivulla 3
Tässä lehdessä rappari roiskii, puhheenjohtaja soimaa. Saran haukut ja tarinaa yhdistyksen vuoden tapahtumista!
Turun Punkalaidun-seura r.y. Laitumelainen ISSN 1456-7245
TURUN PUNKALAIDUN-SEURA R.Y. hallitus ja huvitoimikunta 2018
puh.joht.
PEKKA VIRTANEN puh: 040 -5910576 varapuh.joht. PANU HELARIUTTA puh: 044-3306061 sihteeri / rah.hoit. LAURI PITKÄNEN puh: 044 545 7275 sekä muina jäseninä:
MIRJA HELIN ANTTI KOSKENTAKA MATTI LEHTINEN LIISA NIEMELÄ VIRPI PITKÄNEN
puh: 050 - 348 9313 puh: 040 - 5952 789 puh: 050 - 547 1784 puh: 040 - 836 5557 puh: 044 - 271 8970
varalla:
LAIMI AALTONEN RAUNO KOSKI
puh: 050 - 5546022 puh: 040 - 546 6009
huvitoimikunta:
AIMO HAKANEN JUKKA SAARINEN ANNIKKI YLI-KAUPPILA PEKKA VIRTANEN kunniapuh.joht: KULMALA RAUNO PEKKA VIRTANEN toiminnantarkastajat: OSMO KALMARI KATRIINA SYRJÄLÄ
PUHHEENJOHTAJAN PALSTA
puh: 050 - 518 2781 puh: 050 - 3000772 puh: 044 - 203 0545 puh: 040 - 5910576 puh. 040 -082 6332 puh: 040 - 5910576 puh: 040 - 021 5219 puh: 040 - 748 2486
jälkeen ei enää kannata työtä aloittaakaan, kun ensilumi on jo ovella. Onkohan näissäkin hommissa jo Reilusti vapuksi sentään talven selkä “maakuntamallin” sisäänajoa, kun taittui, vaikka saimme täällä loun- Turun Kuntec Oy on noilta pääväyaisessa kolkassa nauttia mukavista liltä yrittänyt sepeliä kerätä. talvikeleistä pidempään kuin normaalisti. Asuinpaikkani, Raision, Elämme mielenkiintoisia aikoja, kun katujen kunnossapitäjät taitavat maakuntavaalit ovat luvassa vieläkin talviuntaan jatkavan, kun syksyllä. Vastuu sosiaali- ja terveysepelien harjausta ei ole vielä vap- denhuollosta siirtyy kunnista puun mennessä suoritettu täällä maakunnille. Onkohan kunnissa jo omakotialueen kaduilla. Toivot- herätty, että rahat myös siirtyvät 18 tovasti juhannukseen mennessä olisi maakunnalle. Tavallinen tallaajakin harjakoneet saatu liikkeelle. Sen uskaltaa jo epäillä, että uudistukses2
ta ei säästöjä synny ja tuskinpa terveyspalvelutkaan paranevat. Veikkaan sekasortoa, ei näytä päättäjätkään vielä tässä vaiheessa olevan asiasta samalla langalla. Lait ja päätökset pitää saada valmiiksi eduskunnan kesälomiin mennessä. Tuskinpa onnistuu. Mikähän on pienien kuntien kohtalo, jos ja kun tämä sote sadaan runnottua läpi? Valtio joutuu rahoittamaan maakuntia enemmän kuin on osattu ajatella ja se kaikki on pois kunnilta. Mielstäni tämä “sote-veivaus” on lamaannuttanut jo pienten kuntien kehityksen. Epätietoisuus on jo näivettänyt toiminnat. Pienille kaupoille ja liikkeille ei ole jatkajia, nuoret muuttavat pois, ei ole uskoa tulevaisuuteen. Olemme saaneet lukea, että Punkalaitumellakin entisestään kauppaliikkeet harvenevat. Ainoan pankinkin kohtalosta entiset kotipitäjämme asukkaat alkoivat taisteleen. Pelkona on tietysti, että muutaman vuoden päästä ainoa pankkikin on vain nettipalvelimella ja tyhjää liiketilaa on pääraitin varrella entistä enemmän. Niin kauan on hyvä, kun ainoa ruokakauppa on sentään pitäjässä. Tosin siinäkin on vaaransa, kun asukkaat käyvät naapurikaupungeissa ostoksilla, niin sieltä ostetaan viikon ruokatavaratkin, vaikka samalla hinnalla saisi oman pitäjän “ketju”-kaupasta samat tarvikkeet. Jo liki 50 vuotta entisiltä lapsuuden ja nuoruuden kotikonnuilta poissa olleena oli hienoa lukea pitäjän avviisista “Tule kotiin -hankkeesta”, mikä on suunnattu meille entisille laitumelaisille eläkeläisille. Hanke on seurakunnan hallinnoima ja Punkalaitumen kunta on
taustavoimana ja tukena. Minulla oli tilaisuus jutella hankkeen vetäjän Hanna-Mari Kamppikosken kanssa ja voin todeta, ettei projekti ainakaan vetäjän innostuksesta jää paikallaan pyörimään. Sain sovituksi hänet juttelemaan hankkeesta kesän kahteen järjestämääni tilaisuuteen. Lehdessämme toisaalla on Kamppikosken selvitys hankkeesta. Ei muuta kuin laitetaan talot ja asunnot täällä kaupunkiseudulla myyntiin ja hankitaan asunnot laitumelta. Eiköhän tässä “vaihtokaupassa” jäisi niitä euroja ylimääräiseen kulutukseenkin. Nyt ei tarvita muuta kuin rohkeutta siirtyä entiselle kotiseudulle ja näin kääntää muuttovirta positiiviseksi. Tästä olis hyvä herätellä keskustelua lehtemme ja Punkalaitumen Sanomienkin sivuilla.
Hyvää kesää Teille kaikille ja käykää entisellä kotiseudullanne. Muistakaa myös seuramme järjestämät tilaisuudet!!
Kesäterveisin Pekka Virtanen
RAPPARIN KUULUMISET
Tekoälyn kehityksessä on turvallisuusriskejä, se on aivan selvä. Se voi murentaa demokratiaa ja heikentää ihmisten luottamusta poliittiseen järjestelmään. Se voi hämärtää käsitystä siitä, mikä on totta ja mikä valhetta.”
Joudruin oikein kahteen kertaan lukkeen täsä kevvään korvalla IltaSanomien pääkirjoituksen, kun en uskonu mitä siinä visioitiin. Siinä kerrottiin, että tekoäly mahdollistaa jo kahdessakymmenesä vuodresa Kohtahan tämä maailma ajetaan siilaajan mittakaavan ajattelun. hen, että robotit tekkee työt. Ihmisiä Ny olivat jo kaksi teollisuusrobot- ei tarvita kuin kourallinen jotka tia saaneet Ikean Stefan-tuolin ka- ohjelmoivat robotit. Ei taida olla sattua. Niille oli opetettu, miltä tuo- kaukana sekään hetki ku tellinkeillä lin osat näyttävät ja misä järjestyk- hääräävät mekaaniset ukot tiiliä sesä ne asennetaan. Yrityksen ja muuramasa. Nythän jo autotkin erehdryksen kautta oli hetkesä saadan kulkemaan ilman kuskia. valmista tullut. Mahranks määkin elää niin kauan, että lapin hiihtoreissun voin tehdrä Kuulemma neuroverkot, syväoppitakapenkillä istuen ja “urheiluminen ja tekoälyn tekemä globaali juomaa” naukkailen. työ ovat aivan kärjesä muuttaa maailmaa nyt ja lähitulevaisuudresa. Milläs me ihmiset sitten aikamme Tekoäly on jo eri tahoilla käytösä. saamme kulumaan, ku ei ennää töitä Eläketurvakeskuskin on jo kokeil- tarvi tehdrä ja mistäs me elantomlut ja monet isot vakuutuyhtiöt anta- me saamme? Vai onko se ihmiskunvat jo koneen ratkaista selkeät va- ta jo sitten hävitetty teknoälyn hingonkorvaustapaukset. Maailman toimesta? pörsseisä arvopaperikauppa pyörii Ny ei parane enempää tätä visioisuurelta osin tekoälyn varasa. da. Ei suinkaan se ny ihan tähän Ajatelkaas tätä mitä kirjoittivat “ pisteeseen tämä maailman meno Tekoäly voi olla sekä siunaus että hetkesä mene. kirous. Kun yhdistää syväopppimisen tyrmäävään laskentatehoon, Kai se on niin, että tekoälystä tullee väsymättömään työntekoon ja ra- aivan arkipäiväinen työkalu, luonjattomaan muistikapasiteettiin, teva osa elämää. Uskotaan tähän ja voidaan päästä pelottaviin näkymi- nukutaan yömme toistaiseksi rauin. Valvontakoneisto kehittyy sekä hasa. verkossa että oikeassa elämässä. Suurvallat rakentavat autonomisia Hyvvää kessää Teille kaikille asejärjestelmiä. Puhutaan jopa su- tasapuolisesti! pertekoälyn uhkasta ihmiskunnan T: Vähemmälle älylle jäänyt olemassaololle. Kallasten rappari
3
ISSN 1456-7245 toimitus: Reijo Rantanen puh: 02 - 7675 449 0400 -525 086 Vammalantie 719 31900 Punkalaidun kotisivut: www.reijorantanen.fi/ sähköpostiosoite on: reijo@reijorantanen.fi Panu Helariutta puh: 044 - 3305061 Jukka Saarinen puh: 050 -3000772 Heikki Paloheimo puh: 02 236 3646
Pekka Virtanen puh:040 -5910576
ILMOITUSHINNAT: 1/1 sivua 1/2 sivua 1/4 sivua. Sopimuksen mukaan. JÄSENHENKILÖT; YKSITYISILMOITUKSET VELOITUKSETTA. lehtemme painos 400 kpl Painotalo: Grano Oy
julkaisija: Turun Punkalaidun-seura r.y.
kaan. Tilanne myös heijastuu seuran talouteen, kun tulopuolella nykyään on vain jäsenmaksutulot. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin seuran puheenjohtaja P. Helariutta ja sihteeriksi lupautui L. Pitkänen. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi, vaikka jäsenistöä oli niukasti paikalla. Ääntenlaskijoiksi ja pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin A. Koskentaka ja P. Helariutta. Toimintakertomus kuultiin ja keskusteltiin sekä hyväksyttin. Myös kuultiin rahastonhoitajan laatima tilinpäätös ja tuloslaskelma. Käytiin läpi tulot ja menot pääkohteittain. Puheenjohtaja luki toiminnantarkastajan lausunnon, ja tilinpäätös vahvistettiin sekä tili- ja vastuuvapaus myönnettin hallitukselle. Alkaneen vuoden jäsenmaksua päätettiin hieman korotta eli maksu on nyt henkilöjäsen 20,- € ja perheen toisen jäsenen maksu pidetään entisellään eli 15,- €, sekä yhteisöjäsenmaksu pidetään entisellään eli 50,- €. Toimintasuunnitelmasta keskusteltiin ja se hyväksyttiin. Pyritään noudattamaan vanhaa linjaa. Tänä vuonna yritetään vielä kesäretkeä eli Urjalan “Väinö Linnan reittiin” tutustutaan ja paluumatkalla katsotaan Punkalaitumella Vi-
SEURAN VUOSIKOKOUS Tämän vuoden vuosikokous ja järjestäytymiskokous pidettiin Verkahovin Wercafen tiloissa 11.04 -18. Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleeksi samalla hän kertoi huolestumisensa seuran viime vuoden jäsenmäärän vähenemisestä jäsenistön vanhenemisen johdosta. Yleisen suuntauksen mukaan nuoria ei enää saada seura- ja yhdistystoimintaan mu4
ronkankaan kesäteatteriesitys “Karhunpalvelus”. “Laitumelta lähtöisin” -tilaisuus saa jatkoa Yli-Kirran mäellä, kun 50 vuoden takaa laitumelainen teinipoikien kitarabändi The Group kokee uuden tulemisen nimellä The Vintage Group. Syksyn perinteinen marja-, sieni- ja ulkoiluretki kotiseudulle on edelleen ohjelmassa. Syksyn pimeyteen suunnitellaan fbryhmän “Punkalaitumen vanhat valokuvat” katselutilaisuutta ja pikkujoulua vietetään jossakin muodossa. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin edelleen Pekka Virtanen. Hallitukseen valittiin “entiset” Panu Helariutta, Antti Koskentaka, Matti Lehtinen, Liisa Niemelä, Virpi Pitkänen ja uutena Mirja Helin. Rahastonhoitajaksi hallituksen ulkopuolelta lupautui edelleen Lauri Pitkänen. Hallituksen varajäseniksi valittiin Laimi Aaltonen ja Rauno Koski. Toiminnantarkastajksi valittiin edelleen HT Osmo Kalmari ja varalle Katriina Syrjälä. Yhdistyksen toimikuntina jatkavat entisillä kokoonpanoilla huvitoimikunta ja lehtitoimikunta. Huvitoimikuntaan kuuluvat Aimo Hakanen, Jukka Saarinen, Annikki
Yli-Kauppila ja Pekka Virtanen. Lehtitoimikunnan miehittävät Reijo Rantanen (lehden kokoaja / päätoimittaja), Heikki Paloheimo, Jukka Saarinen ja Pekka Virtanen. Muissa asioissa keskusteltiin seuran kohtalosta ja jatkosta, kun uutta verta ei saada nuorista Turun puolen laitumelaisista. Heräsi myös kysymys ja vilkas keskustelu siitä, jos seuran nimi muutettaisiin “Punkalaidun seuraksi”. Näin voitaisiin vahvemmin olla muualle muuttaneiden punkalaitumelaisten yhteinen kotiseutuseura. Päätettiin tiedustella kotiseudun tahoilta, onko jo olemassa “Punkalaidun Seura r.y”. Asia päätettiin jättää harkintaan. Ehdotettiin myös nimeksi “Turun puolen laitumelaiset”. PV.
Kiitos Jurvalle kotiseutuseuramme sihteerinä toimimisesta 6 vuoden ajan!
Kiitos! LÄMPIMÄT ONNITTELUT 85 V Kunniapuheenjohtaja Rauno Kulmala 15.06.2018 5
Varapuheenjohtaja
Panu Helariutta 06.06.2018
SEURAN TAPAHTUMAKALENTERI Kesä / syksy 2018 TUTUSTUMINEN FORUM MARINUM, merenkulun valtakunnallinen erikoismuseo Torstaina 07.06.2018 klo 17:00 Linnankatu 72, T:ku. Kokoontuminen ravintola Göranin edessä. Hinta: aikuiset 9,-, eläkeläiset ja lapset 5,-, opastuksen seura maksaa. Kts. Puffi. HALLITUKSEN JA HUVITOIMIKUNNAN KOKOUS Tiistaina 12.06.2018 klo 18:00 puhheenjohtajan luona, Kaakkurinkuja 4, Raisio Perinnetapahtuma KAIKKIEN AIKOJEN MAATALOUSNÄYTTELY 30.6 ja 01.07.2018 Talonpoikaismuseo Yli-Kirralla, Koiramäentalo, Punkalaidun. Ei yhteiskuljetusta, tutustuminen omatoimisesti. KESÄRETKI URJALAAN “Väinö Linnan reittiin” tutustuminen KOTIPITÄJÄN KESÄTEATTERI Perjantaina 20.07.2018 lähtö klo 12:30 Länsikeskus, Liikekeskus Länsi 1 pääoven edustan ap-alue, ja klo 12:45 Linja-autoaseman tilausajolaituri nro , Turku. Retkellä tutustumme Urjalassa opastettuna Väinö Linnan työhuoneeseen ja suuren suomalaisen kirjailijan lapsuudenmaisemiin “Pohjantähden maisemiin”, Honkolan kartanon ympäristössä, kesto 2 tuntia. Paluumatka Punkalaitumen kautta mahdollisuus ostoksiin Koskioisilla Metsärannan Lihassa. Illalla katsomme Vironkankaan kesäteatterin näytöksen “Karhupalvelus” Kokkon Kodalla. Katso matkaselostus toisaalta lehdestä, “puffi”. Matkan hinta ruokineen, kahveineen, teatterilippuineen 70,- / henkilö. Maksu seuran tilille FI 36 430900 10171684. Ilmoittaudu viimeistään 08.07. mennessä sihteeri Lauri Pitkänen p. 044 5457275, sp; lauripitkanen@elisanet.fi tai Pekka Virtanen p. 040 5910576, sp; pekkaj.virtanen@dnainternet.net LAITUMELTA LÄHTÖISIN Lauantaina 28.07.2018 klo 15:00 odotettu kitarabändi The Vintage Group:in uudelleen tuleminen 50 vuoden takaa. 60 -luvun “teinipojilla” nyt soitto-ohjelmistossa 60-, 70- ja 80-luvun iskelmä ja betkappaleita. Samalla tapaat paljon entisiä luokka- ja koulukavereitasi. Pitäjällä samana päivän luokkakokouksia. (kts. “puffi” / ilmoitus toisaalta lehdestä) PUNKALAITUMEN PÄIVÄ Sunnuntaina 29.07.2018. Seuran perinteinen kunniakäynti ja kukkalaitteen lasku Jumalanpalveluksen jälkeen Menneiden Sukupolvien Muistomerkillä kotikirkon kupeessa. Osallistumme myös kotipitäjän merkkipäivän viettoon museolla. Tervetuloa! SIENI-, MARJA- JA ULKOILURETKI KOTIPITÄJÄÄN Lauantaina 15.09.2018 klo 10:00 kokoontuminen Punkalaitumen torille, josta jatkamme yhteisesti matkaa metsään Vehkajärven maisemiin. Seura tarjoaa makkarat ja nokipannukahveet pullan kera. Tervetuloa syksyiseen metsään! 6
“PUNKALAITUMEN VANHAT VALOKUVAT” Tiistaina 16.10.2018 klo 18:00 Verkahovin 2.krsn kabinetti, Verkatehtaankatu 4, Turku. Katsomme Fb -ryhmän kuvia ja niistä tarinoita. Fb -ryhmän perustajat myös mukana. Tervetuloa mielnkiintoiseen iltaan! Kahvitarjoilu!
PIKKUJOULU Lähempänä ajankohtaa katso lehti-ilmoitteluamme. Tarkkaile toimintaamme seuran kotisivuilta; w.w.wreijorantanen.fi/turun punkalaidun seura. Punkalaitumen Sanomat, seurat toimivat palstalta ja Turun Sanomat, yhdistykset palstalta. ************** JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS 11.4.-18 Kokous pidettiin heti vuosikokouksen jatkoksi samoissa tiloissa. Hallitus järjestäytyi niin, että varapuheenjohtajana jatkaa Panu Helariutta ja sihteerin tehtävistä luopuneen J. Koskenniskan tilalle ei hallituksesta löytynyt jatkajaa, joten L. Pitkänen lupautui rahastonhoitajan lisäksi hoitamaan sihteerin kynää. Huvitoimikunta pohti kokouksessaan kesän ja jo syksyn toimintaa, kts seuran tapahtumakalenteri (toisaalta lehdessä). Keskusteltiin myös jäsenlehden tekemiseen ja ilmestymiseen liittyviä asioita. Seuraava kokous päätettiin pitää 12.6.-18 puhheenjohtajan luona Raisiossa. P.V.
HYVÄÄ JUHANNUSTA LEHTEMME LUKIJOILLE
KESÄRETKI 20.07.2018 si, josta aina uudet sukupolvet haluVÄINÖ LINNAN REITILLE ja
avat tehdä oman tulkintansa.
Väinö Linna on itse myöntänyt, että hänen kasvuympäristönsä ja romaanitrilogian maiseman välillä on VIRONKANKAAN selviä yhteyksiä. Myös teoksen KESÄTEATTERIIN henkilöiden kieli, elämäntavat ja Kotiseutuseuramme tämän kesän yhteiskunnallinen tausta ovat paljolti kesäretki on päätetty tehdä tutustu- samanlaisia kuin Urjalassa. en Urjalan “Väinö Linnan reittiin”. Reitti tarjoaa matkan suuren suomalaisen kirjailijan lapsuudenmaise- Näin sisällissodan muistovuonna miin. Reitti polveilee luonnonkau- hyvän oppaan välityksellä meillä on niissa Urjalassa ja vie kulkijansa mahdollisuus kiertää puolitutuissa keskelle Pohjantähden maisemia. Urjalan ja Honkolan kartanon maisemissa milenkiintoista “Väinö Reitin on perustanut Urjalan kunta Linnan reittiä”. Opastetun 2 tunnin yhteistyössä Väinö Linnan seuran reitin aikana nautimme “Koskelan kanssa. Se on tutustumiskierros kir- torpassa” iltapäiväkahvit. jailijan ja hänen teoksensa Täällä Pohjantähden alla taustamaise- Paluumatkan teemme Punkalaitumen kautta ja katsomme ensi-illasmiin. sa Vironkankaan kesäteatterin Väinö Linna syntyi Urjalassa ja vietti näytelmän “Karhunpalvelus”. siellä elämänsä ensimmäiset, ratkai- Kokkon Kodalla nautimme ennen sevasti persoonallisuutta muovaavat esitystä maittavan lohikeiton lisuk18 vuotta. Täällä Pohjantähden keineen ja jälkiruokineen sekä teatalla -romaanitrilogiansa hän julkai- terin väliajalla saamme pullakahvit. si vuosina 1959 – 1962. Teoksen Koskioisilla poikkeamme ostoksille elinvoima, sen inhimillisyys ja Metsärannan Lihan myymälään. yhteiskunnallinen vaikutus ovat poikkeuksellisen suuria. Se on o- Matkalle lähdemme 20.07 klo soittautunut kirjallisena taideteokse- 12:30 Turusta, Länsikeskuksen na tyhjentymättömäksi aarreaitak- Länsi 1 pääoven edestä ja klo 7
12:45 Linja-autoaseman tilausajolaiturista nro 9, Tavara-aseman puoli.
“Koko maailman konekauppias”
MARKKU RAUTIONMAA
Punkalaitumelaisten tunteman kotiseututyön vaalijan Martti Rautionmaan perheen pihalla Hankurissa riitti vilskettä aamusta iltaan. Maatalon ja yrittäjäperheen lapset opetettiin työntekoon jo nuorena. Tuleva Ilmoittautumiset 08.07 mennessä, “konegurukin” perheen kymmeneskts. Ilmoitus tämän lehden seuran tä lapsesta neljänneksi vanhin tapahtumakalenterista. Markku hääräsi maatilalla ja tiilitehtaalla jo 8 vuotiaana tiiliä kantaen. P.V. Pojalla riitti sisaruksia leikki- ja työkaveriksi olihan lapsia sinaantunut perheeseen 4 tyttöä ja 6 poikaa. Mtkan hinta pääsymaksuineen ja ruoka- ja kahvituksineen on 70,- € / henkilö. Retki toteutetaan, kun osanottajia on vähintään 20 henkilöä.
KEVÄTAAMU Sulla huonot tavat on vai ootko vallan tavaton, kun kevätaamun nukkumalla vietätä hiljaa peiton alla? Kirkkaat aamut, kevätyöt, suahan kutsuu kevättyöt. Tulppaanitkin nousee maasta, eikö se jo työhön haasta? Linnutkin jo taivaan alla visertelee kaikkialla. Rakentelevat jo pesää odottavat nekin kesää. Merestä kun lähti jää, jälleen aalto kimmeltää. Kalasaaliit pian karttuu nyt jo kuha verkkoon tarttuu. Herää, koe kevätaamu Älä ole talvenhaamu! Panu Helariutta
Markun isä tunnettiin sitkeänä yrittäjänä. Konstit ja keinot eivät loppuneet. Perheen tiilitehtaalla tiilenvalmistuksen savenkaivuuseen hankittiin omaa kaivuukalustoa 50-luvulla. Ja kun tiilenvalmistus loppui 60 luvulla alettiin omilla kaivin- ja puskukoneilla urakoimaan maanrakennustöitä. Vanhempien veljesten Maurin ja Juhanin alkaessa urakoimaan tiilitehtaan koneilla Markku jatkoi kouluaan oppikoulusta lukioon ja pääsi ylioppilaaksi Punkalaitumella v 1967.
Kaivavaa kalustoa ei silloin ollut myynnissä kuin muutamalla isolla keskusliikkeellä. Vallalla oli myyjän markkinat. Turku, satamakaupunkina, oli hyvä näköalapaikka nähdä koneiden ja autojen maahantuontia. Konekauppias huomasi kuinka suuri pula kaivavasta kalustosta silloin Suomessa oli. Koneen ostaja oli tavallaan muutaman maahantuojan puristuksessa vailla vaihtoehtoja. Rahoitusvaihtoehdot olivat myös rajalliset. Tuleva koneiden “uittopäällikkö” oli yhteiskoulun ruotsinopettajan välityksellä ollut kahtena kesänä Ruotsissa kesätöissä ja näin kieli sujui jouhevasti.
Markku suuntasi lahden yli Ruotsin puolelle hankkimaan kalustoa omaan laskuun. Tukkukauppaveronumeron hankittuaan ensimmäinen Allis -merkkinen kuormaaja “uitettiin” Suomeen ja melko pian myi sen Tuuloksen suuntaan. Markku oli Suomessa ensimmäisten joukossa tekemässä käytettyjen koneiden “uittoa”, niin kuin pilkalArmeijan jälkeen v 1969 nuorimies lisesti “viralliset konetuojat” kutaloitti Turun Yliopistossa opinnot. suivat aina 90 -luvulle saakka. Kesäaikana veri veti aina konehommiin ja v 1972 Maurin hommissa Uudessakaupungissa syksy vierähti, Ruotsintuonti jatkui ja vuonna 1978 niin ettei yliopiston ovia ollutkaan kauppias muutti Oripäähän vaimon tullut avattua jouluun mennessä. sukulaisilta ostetulle maatilalle ja Konekauhan heiluttaja ei sen koomOripäähän valtatien varteen perusmin tenttejä suorittanut, vaikka valtettiin myös konekaupan tilat. tiotieteen maisterin paperit olisivat olleet muutamaa tenttiä vaille Markku muisteli, että 70 -luvulla oli taskussa. ankeitakin vuosia välillä velipojan kanssa piti itse koneilla urakoida. Raskaskonekauppiaaksi maanrakentaja ajautui v 1973 Rotaattorin 80 -luvulla kaupankäynti vilkastui ja Turun Konttoriin toimien kauha- uusi liikepaikka hankittiin Humpkuormaajien ja puskutraktorien pilasta vilkkaamman valtatien myyjänä vuoden verran. 8
nosturiurakointi ja -myynti miehen toisen firman Supernostot Oy:n nimissä. Firmassa on tällä hetkellä 4 autonosturia. Suurimman nostoteho on 160 tonnia. Nosturit pyritään vuokraamaa pidempiaikaisille työmaille. Kaukaisin työmaa on ollut Urugyaissa Etelä-Amerikassa suomalaisen konepajan töissä sellutehtaalla. Alkuaikoina Markku teki myös nosturikauppaa Venäjälle ja kaukaisimmat kaupat ovat syntyneet Afganistaniaan ja Afrikkaan. Konekauppiaan käsien läpi on mennyt n. 100 nosturia. varrelta.
Kysellessäni toimeliaan miehen vapaa-ajan harrastuksista, niin ei niihin juuri ole aikaa löytynyt Markku vastasi. “Hurjimpina vuosina” -80 ja -90 luvulla kiirettä riitti, maatilan työt, neljä lasta, konekauppaa ulkomaita myöden, nosturifirman ajojen järjestelyt yms. Ajokilometrejä kauppareissuilla kertyi n 90.000 km / vuosi. Aina ei kerinnyt vuodessa ja käytettyjä koneita läh- edes nukkumaan ruokailusta puhutee asiakkaille n. 300 ympäri maail- mattakaan. maa. Koneet varustellaan ja huolletaan Humppilassa. Henkilökun- Tarmokkaan ja menestyneen taa on kaikkiaan n. 20 ammattilais- konekauppiaan yritysuraa kuunnelta ja firman liikevaihto oli viime lessa tulee mieleen, että vaatimattomalla persoonallaan Markku on vuonnan n. 27 milj. luonut ostajien luottamuksen ja olTänään seitsemänkymmentävuo- lut kaupanteossa sanojensa mittaitiaan raskaskonekauppiaan toimen- nen mies. Laitumelaisen synkuvaan kuuluu edelleen käytettyjen tymäkodin geeniperimästä on koneiden hankinta sekä myös seu- “koneguru” varmaan saanut suhlat ja murkaimet mies hoitaa. danne- ja kaupanteonvainun Vuonna 1992 Oripäässä konkurs- hääriessään yrittäjänä maailman laasiin menneeltä rakennusliikkeeltä juisesti kansainvälisessä konekauostetusta autonosturista alkoi myös passa. PV
Uuusien Hyundai -maansiirtokoneiden Suomen edustus tuli TelaHumppilaan rakennettiin v 1991 lii- koneelle v 1998, olisikohan ollut ketilat, jotka nykyäänkin toimivat jotakin tekemistä Markun yhteykfirman kauppa- ja huoltotiloina. sillä Etelä-Korean konekauppiaiVuoden kuluttua konekaupan nimi siin. muuttui Suomen Telakoneeksi ja Suomen Telakoneen uusien Hyunosakkaiksi mukaan tulivat Markun dai koneiden myynti on vakiintunut pikkuveljet Mikko ja Matti. vuosien varrella n 100 konetta Suomen laman aikana koneita joutui rahoitusyhtiöille ja oli edullisesti ostettavissa. Laman aikana konekauppa kääntyikin Suomesta vietäväksi yli kahteenkymmeneen maailman maahan muisteli Markku. Tällä pärjättiin laman yli. Suurin yksittäinen toimeksianto siihen aikaan oli 26 koneen vienti Hollantiin. Telakone eli 90 luvulla pelkällä vientikaupalla Suomesta ulospäin. Kotimaahan ei saatu kauppoja. Laman jälkeen laivan keula kääntyi kohti Suomea ja taas tehtiin runsaasti kauppoja. Koneiden tarve oli valtava, kun kaikki käyttökuntoiset koneet oli rahdattu maailaman “turuille”. Tähän rakoon Markku taas haistoi ja talouslaman kurimuksessa olleesta Etelä-Koreasta sai kalustoa kohtuuhintaisesti Suomen markkinoille. 9
10
Punkalaitumen koululaisbändi heräsi eloon
ja Risto kysyivät vielä minulta, oKAUNIS PÄIVÄ saanko soittaa jotakin. Kun sanoin että en, vastasivat he, että: “Ei se 50 vuoden tauon jälkeen mitään, tule basistiksi, Jukka ker- Katsoo vaimo köökin ikkunaa ja samalla hän lausahtaa: Alkuperäinen Group esiintyy Yli- too. Tänään onkin kaunis päivä! Kirralla Siirtyy olohuoneeseen, The Vintage Group on nyt tehnyt sanoo sitten uudelleen: Kohuttu koululaisbändi Group pari harjoituskeikkaa ja on valmiisaapuu 50 vuoden tauon jälkeen na räjäyttämään nostalgiamuistot Kyllä onkin kaunis päivä! Mennessänsä eteiseen esiintymään Punkalaitumen Yli-Kir- pintaan Yli-Kirran konsertillaan. toistaa vielä uudelleen: ran mäelle heinäkuun viimeisenä Treenattu on niin Helsingissä kuin Ulkona on kaunis päivä lauantaina, perinteisen Punkalaitu- Vampulan Yli-Paukkiolla ja men Päivän aattona. Nykyiseltä urheilutalo Jukolassa ahkerasti. Kolmannella kerralla nimeltään The Vintage Group -yhtye Treenattavien biisien lista on kasvaon ukon hermot pinnalla, esiintyy alkuperäisessä kokoonpa- nut jo pian puoleensataan ja hienokysyy; miks sä tuota höpötät nossaan ja ohjelmistossa on paljon ja helmiä löytyy kaiken aikaa lisää. kun huoneesta toiseen köpötät? tuttuja lauluja sieltä kultaiselta 60- Yli-Kirralla bändi palaa juurilleen, Uskon vähemmälläkin luvulta. sillä sen treenipaikka löytyi talvisin tiedotuksen normaalin. Punkalaitumen Museo- ja kotiseu- yhteiskoulun luokasta ja kesäisin Vaimo sitten muistuttaa tuyhdistyksen sekä Turun Punkalai- osuuskaupan viljavaraston vintiltä. ja ukko vastauksen saa: dun -seuran yhteisvoimin Hyvin paljon esiintymisiä oli Kerran sinä sanoit niin, järjestämässä Laitumelta lähtöisin yhteiskoulun hipoissa, mutta myös kun asioista juteltiin, ett -tapahtumassa kuullaan tuttujen ki- niin Vartiolassa, Hynnisen suulilla JOKU KAUNIS PÄIVÄ tarabändien laulujen lisäksi tarinaa kuin monissa häissä. SINÄ LÄHDET. Groupin vaiheista ja siinä soittavien Toisen tulonsa vauhdittamiseksi inEsa Lahtomaan (kitara ja laulu), nostusta aina The Beatles -yhtyeen Risto Koreniuksen (kitara), Arto kotikaupungista Liverpoolista haSäterin (rummut) ja Jukka kenut The Vintage Group on YliSaarisen (basso) elämäntiestä Kirran konsertista innoissaan eriKUULE, LINNUT LAULAA Punkalaitumen lapsuus- ja nuoruus- tyisesti siksi, että silloin on mahvuosista työelämän kautta senio- dollisuus tavata paljon vanhoja kou- Kuule, linnut laulaa risoittajaksi. lukavereita, kun samalle päivälle on niityt vihertää. Värit kukkain loistaa Kitarayhtye Group syntyi Punkalai- tiedossa ainakin Kerttulan koulu meri kimmeltää. tumen yhteiskoulussa 1960-luvun 1950- ja 1960 -luvuilla käyneiden Tullut on kevään aika, lopulla. Jukka oli Teinikunnan pu- luokkatapaaminen ja seuraavana elon hetki ihanin, heenjohtaja ja Esa sekä Risto tuli- päivänä vielä se Punkalaitumen toteen käy taas luonnon taika, vat kysymään, onko Teinikunnalla Päivän juhla Yli-Kirralla. nauti siitä sinäkin! rahaa.- Sanoin, että on. Pojat ehdottivat, että ostetaan rahoilla soit- The Vintage Group esiintyy Syksytuuli heittää tovehkeitä ja perustetaan koulubän- Punkalaitumen Yli-Kirralla Lai- ruskaa ylle maan di. Sanoin, ettei se käy, tai ainakin tumelta lähtöisin -tapahtumassa lehdin puiston peittää opettajalta pitää kysyä. Välituntia lauantaina 28.7. 2018 kello 15.00 väriloistollaan. valvoi vierellä Sirkka Selin alkaen. Liput 10 euroa. Tapahtu- Linnutkin muuttomatkaan (Pärnistö), jolta pojat usuttivat man järjestävät Punkalaitumen kohoavat siivilleen. Luonto liukuu lepoaikaan, kysymään. Opettaja piti ajatusta Museo- ja kotiseutuyhdistys sekä talviuneen hiljaiseen. loistavana ja bändi perustettiin. Esa Turun Punkalaidun -seura. Panu Helariutta 11
12
Tutustuminen erikoismuseo FORUM MARINUM:iin Turun sataman kupeessa sijaitsee Forum Marinum, merellinen tiedon ja toiminnan keskus. Viehkeä miljöö yhdistää kaupunkikulttuurin ja merellisyyden; täällä joki päättyy ja tästä alkaa meri. Yhdistyksemme tekee tutustumisen merenkulun valtakunnalliseen erikoismuseoon, merivoimien museo ja tapahtumakeskukseen, Forum Marinum:iin torstaina 07.06.2018 klo 17:00, Linnankatu 72, Turku. Kokoontuminen Ravintola Göranin edessä. Hyvät parkkipaikat. Pitkän laivarakennushistorian omaava alue muodostuu omaperäisistä rakennuksista, vanhoista satamnostureista sekä eri aikakausia edustavista kiehtovista museoaluksista. Opastettu kierros “Forum Marinum ensikertalaisille” johdattaa merikeskuksen toimintaan ja sen laajaan näyttelytarjontaan. Tunnin mittaisen kierroksen aikana ehtii nähdä Merivoimien ja kauppamerenkulun historiaa päänäyttelyssä, ihailla venekokoelman kaunottaria sekä tutustua laivanrakennuksen historiaan Turussa. Pääsylipun hinta on aikuinen 9,- €, eläkeläinen ja lapset 7-15v on 5,-€. Oppaan kustannuksen maksaa kotiseutuseuramme. Tervetuloa!
“Köyhälän kaupungin” KERTTULAN KOULUTAPAAMINEN Viimeksi viisi vuotta sitten “Köyhälän kaupungin” 50- ja 60 -luvun koululaisten tapaamiseen kertyi meitä entisiä oppilaita mukavasti 60 henkeä. Silloin toivottiin, että muutaman vuoden jälkeen voitaisiin uudelleen tavata, kun kaikki eivät silloin päässeet mukaan. Jälkeenpäin on myös toivottu, että kaikki 50- ja 60-luvulla koulua käyneet ei ainoastaan Köyhälän “keskikaupungin” lapset voisivat tulla tapaamaan koulukavereitaan ja muistelemaan mukavia kouluaikojaan. Nyt kaikki Kerttulan koulua käyneet 50 -ja 60-luvun kakarat aina Pöllönaukeelta Porttikalliolle ja Pappilankylään sekä keskustan-Penttilänaukeen koululaiset myös Pentinmaankulman ja Oriniemen tien varren koululaiset olette tervetulleita ketään poisjättämättä. Kokoonnumme lauantaina 28.07.2018 klo 11:00 nykyiselle Keskuskoululle (Kerttulan koulu) juhlasaliin. Meitä tulee myös tervehtimään “Tule kotiin” -hankkeen Hanna-Mari Kamppikoski, hankevetäjä. Hanke on Leader Joutsenten reitin tukema. Kahvituksen onnistumiseksi ilmoita tulostasi viimeistään 15.07.2018 Aila Ranta (os. Mäkelä) p. 041 5445554, sp; aila.ranta@gmail.com tai Pekka Virtanen p. 040 5910576, sp; pekkaj.virtanen@dnainternet.net. p.s. Merkitse tapahtuma kesän kalenteriisi. Iltapäivällä museon mäellä “Laitumelta lähtöisin” tilaisuus ja seuraavana päivän Punkalaitumen nimikkopäivän juhlallisuudet Yli-Kirran mäellä. Terveisin Virtasen Pekka Ronttisten mäestä 13
Minun kotipaikkani Haviokoski
Miten mummu “patisti” papan ja muun perheen pyhäaamuisin kirkkoon. Piti herätä aikaisin, matka taittui jalan ja kirkossa mummu sitten ottikin torkut, papan toimiessa luultavasti unilukkarina. Mummun musta kirkkosilkki, silkkiliina, oli äidillä tallella, laatikkoon siististi taiteltuna. Joskus sitä katsottiin ja äiti totesi, että silkki syö itse itseänsä. Taitekohdat olivat reikiintyneet. Sisareni ketoi, miten mummu usein odotti häntä tien laidassa koulusta kotiin palaavaksi. Mummun luokse oli kiva piipahtaa ennen kotiin menoa. Hän muistaa myös päivän, jolloin hän juoksi mummulasta kotiin viemään suruviestin, mummu oli kuollut. Äiti oli silloin istunut keinutuolissa imettämässä minua.
Kuvassa Killankoski syyskesästä 2017 kuva RR Olemme perustaneet face bookiin Haviokoskella syntyneille ja itsensä haviokoskelaisiksi tunteville oman suljetun ryhmän. Ryhmään pääsee mukaan muistelemaan lapsuudenaikojaan, kun pyytää päästä mukaan ryhmään. Ryhmän nimi on Killankoski Team **************************
mun mökki, jossa hän oli papan kanssa kasvattanut lapsikatraansa, oli kujatien varrella Maulan mailla. Pieni harmaa mökki rehevän kasvillisuuden keskellä. Muistan ruusupensaat ja niiden tuoksun, omenapuut, särkyneet sydämet, akJuuri nyt kukkivat tuomet, omenaileijat. puut ja sireenit. Lintujenkonsertit ovat huikeimmillaan. Juuri näinä Mummua en koskaan tullut päivinä 68 vuotta sitten alkoi Siituntemaan. Hän kuoli samana vuonna-mummun ja minun yhteinen hetna, kun minä synnyin. Yhteinen Haviokoski on paikka, missä aikamme tässä elämässä kesti vain kemme Haviokoskella. juureni ovat. pari kuukautta. Mutta jotakin Miili Teräsmaa hänestä kannan mukanani. Pieniä Siellä olen syntynyt, kotona, hel- rippusia, muistikuvia, joita äiti ja luntaina. Näkymä kotimökin isosisko ovat kertoneet. ikkunoista on lapsuuteni maisema, se on tallessa muistini sopukoissa. Aukea peltomaisema, kiemurteleva pikkutie, peltojen keskellä vanha riippakoivu, Jussilan ja VanhanKuitin rakennukset, joen vastakkaisella puolella työlaitos. Ojanpientareen apilat, kissankellot, päivänkakkarat. Ikkunan takana sireenit, juhannusruusut, omenapuut ja mehiläispesät. Äitini lapsuudenkoti oli myös Haviokoskella, reilun kilometrin päässä omastamme. Siina-mum-
14
KESÄINEN PÄIVÄ
gonpalvontaan ja kirkollisena aikana Johannes Kastajan Sumut haihtuu, päivä koittaa merkkipäivään. Myös kirkas valo kylmän voittaa hedelmällisyyden lisääminen vaikka vielä hanki hohtaa ja pahan karkottaminen on kimmellys ja loiste kohtaa ollut tulien tarkoitus. näyn huikaisevan tään sulaessa kirkkaan jään. Voittaa kohta kevään valta kylmyys sulaa kaikkialta kasvit herää lämmön myötä pesän teko lintuin työtä. Pian on eessä vuotten toiste vihreys ja kukkain loiste.
SARAN HAUKUT
Hau hau, vaan taas kaikille! En tiärä ossaako sitä näin kauniina keäpäivänä ennää haukkuakka kun Juhannusta NETISTÄ aina vaan aurinko paistaa. Ihan koottuna pelottaa mitä sitten saaraan Juhannuskokon polttaminen jussinpäivän jälkeen. Onko se lunta on hyvin vanha perinne, ei ja rakeita vai jottai iham muuta.
vain suomessa, vaan ympäri Eurooppaa. Varsinais-Suomen saaristossa tiettävästi kokot ovat palaneet jo rautakaudella ja kirjallinen tieto kokosta Turussa on vuodelta 1645. Tulet on liitetty aurinKuvassa vasemmalla sivulla on äitini perhe 1920-luvulla Haviokoskella: Oik. Oskari Rantanen (7.12.1870 15.3.1946), Siina (Johanna Eufrosyyne os. Rinne, 27.6.1878 - 8.8.1950), lapset Anna (myöh Aro 1915 - 1988), Silja (myöh Huhtanen), Reino (1919 - 1983), takana Laina (myöh. Tupasela), Eino (1905 - 1973) ja Aleksi (1907 - kaatui sodassa 21.2.1940). Kuvasta puuttuu tytär Martta (myöh. Korvenpää, 1910 - 1992).
Muistelmia verenluovutuksen 100luovutuskerran ajalta!
Syksyllä 2017 tulin elämässäni erääseen päätepisteeseen, joka jo välillä näytti tavoittamattomalta. 20.11.2017 Luovutin veripalvelulle verta 100.n kerran ja mikä sen mukavampaa kuin saada tehdä se Suomi-100 Mulle tuli punkki tohon vuoden merkeissä. kaulaturkkiin enkä osannu kertoo Oskarille siitä mittää, yritin vaa ite Kun vuonna 1966, ollessani varusrapsutella sitä pois. Se ehti miehenä Niinisalossa, meidät koko kumminki porautua nahhaal läpi patteri määrättiin luovuttamaan verturkin alle ja rupes siälä sittem ta. En silloin osannut aavistaa että mätimään. Mää oon nys sitte siitä tulisi minulle koko elämänmitkulkenu kauluri kaulas, sanovat ettei tainen pesti. saa rapsuttaa. Minkäs teet kus se Näin kuitenkin kävi ja kun sitten syhhyy nij juupelisti. Niinisalosta siirryin jälleen siviiliin, pääsin Tuote-Valinta Oy:n myyMuutem meitillä om menny iha mäläpääliköksi. Siellä tapasin hyvin. Oskarikin o saanu kaverin, hän oli myös luovuttanut monenlaista merkkiä niistä kaikista ensi kerran verta armeijassa. Tuli töistä mitä muille ihmisille o tehny. puhe että jos aloitettaisiin myös siEmmää niitä kaikkia muistakka viilissä luovuttajiksi. Ei muuta kuin tuumasta toimeen. Sem mää kumminki sanon että jos Niin sitten eräänä päivänä vaa voitte, ni antakaa auttavan marssimme TYKSiin verenluovukätenne tehrä. Kyllä se si jossaiv tukseen. Siitä sitten luovutus rahille vaiheesa palkitaa. Määkij juakse ja piikki kyynätaipeeseen. Silloin tota meirän airav viärtä ja saataj saimme lähteissämme pienen pikajokkaise pyäräilijän täälä päin. rillisen konjakkia. Kun kerroin tästä Ni että Hyvvää kessää nys si vaa palkitsemistilaisuudessa Tampereel kaikille!. HAU 15
la, niin paikalla ollut, jo myös iäkkäämpi veripalvelun hoitaja epäili minua. Oli sitä mieltä, että konjakkitarjoilujen piti loppua jo v.1960 Joka tapauksessa meille kahdella ensi kerralla tarjoiltiin konjakit. Me Penan kanssa jatkoimme luovuttamista, ja niin alkoi luovutuskertoja kertymään. Tavat muuttuivat, kun silloin ensimmäisellä kerralla kävi sairaanhoitaja aina säännöllisin väliajoin heiluttelemassa, eli sekoittamassa veripussia, niin myöhemmin tilalle tuli pieni keinu johon veripussi asetettiin ja siinä sai veripussi keinua ja veri sekoittua. Silloin alussa myös punnitus tapahtui kalapuntarin avulla, jossa veripussi riippui. Tuohon sekoittaja keinuun tuli sitten myös punnituslaite ja valvovalle sairaanhoitajalle jäi vain päälle katsominen. Vielä hieman myöhemmin sekoittaja alkoi ilmoittamaan piippauksella veripussin täyttymisestä.
Siinä kuuden vuosikymmenen jälkeen meni muutama vuosi kun lääkäri ilmoitti minulla olevan verenpainetta liikaa ja haimme siihen lääkitystä. Kun jokaisen uuden lääkkeen jälkeen tuli aina karessi, niin luovutukset jäivät väkisinkin. olipa vuosia jolloin en luovuttanut kertaakaan. Eläkkeelle jäätyäni lopetin lääkkeiden syönnin, eli ilman lääkärin lupaa jätin verenpainelääkityksen. Paineet hävisivät ja aloin käydä säännöllisesti luovuttamassa. 67- vuotiaana jouduimme vaimoni ja minä lopettamaan, kun lainsäädäntö ei sallinut luovuttaa vanhempana. Tuli uusi laki, että luovuttaa voi aina 70 ikävuoteen asti, aloitimme vaimoni ja minä luovutuksen uudelleen. Minulla silloin 87 luovutusta. Päätin ottaa loppukirin ja niin minä loppujen lopuksi sain tuon maagisen satakertaa täyteen. Kun se kaikenlisäksi sattui Suomen itsenäisyyden 100 vuoden juhlavuodelle, ja kaikki tämä ilman etukäteis Sitten tuli aika jolloin lähdin Norsuunnittelua, .niin voiko sitä enemjaan työhön. Sielläkin tuli miesjoukossa puhetta verenluovutuksesta. Siellä norjalaisia luovuttajia oli kovin vähän. Ja kun me suomalaiset miehet sitten menimme Ullevålin sairaalan verenluovutukseen, olivat he erittäin mielissään meidän ilmaantumisestamme. Tuntui kuin meitä olisi käsitelty erityisen hyvin. Ja meidät tunnettiin heti ensikerrasta. Sen 10-vuoden aikana jonka siellä olin, tuli luovutuskertoja lähes 40. pää pyytää. Vaimolle tuli 84 luovutuskertaa, joka sekin on jo todella Suomeen palattuani, tuli jostakin upea saavutus. Meitä voisi hyvällä syystä hieman hiljaisempi aika ja luosyyllä kutsua luovuttaja perheeksi. vutuskertoja kertyi 2-3 / vuosi. Lisänä se on rikkakin rokassa, saKuvassa yläpuolella on muki joita notaan ja kun vielä vaimo innostui meille on kertynyt 4 kpl sekä samyös luovuttamaan niin luovutuksia moilla veripisara kuvioilla olevia tuli tasaiseen tahtiin juoma pulloja, jotka sopivat 16
polkupyörän juomatelineeseen ja myös moneen autoon. Silloin kun 67 vuotiaina jouduimme jättäytymään hetkeksi pois, saimme kokopitkän historiikin veripalvelu toiminnasta. Kirstillä on upea ketju riipus veripalvelun merkein ja minä olen saanut veripisara pinssin. Tammikuussa -18 tuli kutsu palkitsemistilaisuuteen. Oli upeeta olla mukana, meitä oli tilaisuudessa luovuttajia paikalla myös 150 kertaa luovuttaneita 5 henkilöä ja 200 kertaa luovuttaneita 2 henkilöä. Mukana oli myös yrityksien edustajia, yrityksien jotka olivat olleet auttamassa ja tukemassa veripalvelun toimintaa. Meitä kestitettiin hienolla päivällisellä ja kakkukahveilla. Lisäksi saimme mukaamme kirjan SYDÄNHETKIA. Auttamisen ketjussa vuodesta 1948. rr. INTER ARMA CARITAS Tämä hopeinen luovutusmerkki teksteineen on alkujaan Viron Punaisen Ristin ritarikunnan tunnus. Sen on sitten Suomen Punainen risti lanseerannut omaan 100 kerran luovutusmerkkiinsä: Teksti on suomennettuna: Aseiden keskellä laupeus.