Nettilaitu16

N:o 2,3 / 2016 perjantai 25.11.2016

Turun Punkalaidun-seura haluaa toivottaa kaikille lukijoille

Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2017 Kotiseutuseuramme perinteinen

P I K K U J O U LU Perjantaina 09.12.2016 klo 18:30 Tarkemmin sivulla 8

Tässä lehdessä rappari roiskii, puhheenjohtaja soimaa.

Saran haukut ja tarinaa yhdistyksen vuoden tapahtumista!

Kuvassa yhdistyksemme jäsenet ovat laskeneet seppeleen “Menneiden sukupolvien muistomerkille”.

Turun Punkalaidun-seura r.y.

Laitumelainen ISSN 1456-7245

TURUN PUNKALAIDUN-SEURA R.Y. hallitus ja huvitoimikunta 2016

puh.joht.

PEKKA VIRTANEN puh: 040 -5910576 varapuh.joht. PANU HELARIUTTA puh: 044-3306061 sihteeri JURVA KOSKENNISKA puh: 044 2543816 rah.hoit.

LAURI PITKÄNEN puh: 044 545 7275 sekä muina jäseninä:

ANTTI KOSKENTAKA MATTI LEHTINEN VIRPI PITKÄNEN AILA RANTA

puh: 040 - 5952 789 puh: 050 - 547 1784 puh: 044 - 271 8970 puh: 041 5445554

varalla:

LIISA NIEMELÄ LAIMI AALTONEN

puh: 040- 8365557 puh: 050 - 5546022

huvitoimikunta:

AIMO HAKANEN JUKKA SAARINEN RAUNO KOSKI PEKKA VIRTANEN kunniapuh.joht: KULMALA RAUNO PEKKA VIRTANEN toiminnantarkastajat: OSMO KALMARI varalla KATRIINA SYRJÄLÄ

PUHHEENJOHTAJAN PALSTA Aika tuntuu kuluvan nopeammin mitä kumarammaksi selkä käy ja mitä harmaammaksi hapset muuttuvat. Näin on pakko todeta, kun ihmettelee, että juurihan tässä oli kesä ja nyt on jo vuoden suurin juhla ovella.

Kun katsoo taaksepäin, niin tuntuu, että eihän siitä ole kuin muutama silmäys, kun olimme kesäretkellämme Punkalaitumella ja “Laitumelta lähtöisin” tilaisuu-

puh: 02 - 2482 781 puh: 050 -3000772 puh: 040 – 5466009 puh: 040 - 5910576 puh. 0400 - 826332 puh: 040 - 5910576 puh: 0400 - 215219

dessa museon mäellä.

silmiin “tekemisen meininki”.

Itselleni oli mielenkiintoista nähdä SHT-Tukun nykyistä toimintaa ja varsinkin arkkujen tekoa. Olenhan siitä “Pulleriahteen” juurelta kotoisin ja lapsena leikimme ja renusimme siellä Saarisen puusepän verstaankin nurkissa. Joskus lepäilimme arkuissakin ja kuinka voikaan se tuore kutterinlastu tuoksua niin hyvälle.

Mäessä oli tekemisen meininki.

Mettäsen Sahan raami lauloi ja sahanpurukin tuoksui niin vietävän hyvälle. Rantalan Taunon sementtivalimon tärypöydät pärisivät ja märän sementin ja betonin haju kävi sieraimiin.

Mäen juurella Mettäsen leipomon kakon ja munkin tuoksut ovat ikuisesti jääneet alitajuntaan.

Suurinta herkkua oli syödä sokerimunkkia ja lauantaimakkaraa yhtä aikaa.

Voi niitä aikoja!

Lueskelin ja selailin Pyhäinpäivänä Suomen Kotiseutuliiton julkaisemaa Kotiseutu-vuosikirjaa, sen 102. vuosikerta. Siinä käsiteltiin tänä vuonna aineetonta kulttuuriperintöä sen moninaisine muotoineen. Aineeeton kulttuuriperintö on läsnä meidän jokapäiväisessä arjessaamme. Se on suullista perinnettä, esittävää taidetta, sosiaalisen elämän käytäntöjä, rituaaleja ja juhlamenoja sekä luontoa ja maailmankaikkeutta koskevaa tietoa, taitoa ja käytäntöjä.

Toivottavasti mekin olemme pystyneet kotiseutuseurassamme vaalimaan “aineetonta kulttuuriperintöä” omilla toiminnoillamme. Niinkuin olen pruukannut sanoa vuosikymmenet

Kotiseutureissullamme oli mukava taas kierrellä laajan pitäjän syrjäkulmia. Tuli tutuksi monta paikkaa ja kuulimme kylistä monen moista tarinaa. Löytyihän monelle ennen kulkemattomia teitä ja paikkoja, joten ei ollut turha tämä retki.

Mielenkiintoista oli matkalla myös tutustua pitäjän kahteen menestyneseen teollisuuslaitokseenkin. Yritykset olivat eri luonteisia, mutta kummassakin pisti jatkuu sivulla 4 2

Toisen maailman ääni Viime aikojen monet synkät uutiset ovat kantautuneet korviimme aiheuttaen meissä huolta: perheet eivät jaksa, maapallo on ilmastonmuutoksen kourissa, erilaisia kriisipesäkkeitä on lähellä ja kaukana, terroriteot ovat lähes säännöllisiä, pakolaisvirrat vellovat päämäärättöminä, populismi nostaa päätään.

Saisiko edes joskus olla sellaisessa mielentilassa, jossa kokea rauhaa, luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen?

Virressä 600 veisataan: “Kun pahan valta kasvaa ympärillä, vahvista ääni toisen maailman.” Toisen maailman ääni on syvästi ihmistä rakastavan Jumalan läsnäolon tunnistamista omassa elämässä. Se on Jumalan omaa kieltä. Toisen maailman ääni antaa elämälle tarkoituksen ja mielekkyyden.

Jouluevankeliumista kuulemme, että enkeli toi viestiä toisesta maailmasta: “Älkää pelätkö!! Minä ilmoitan teille ilosanoman , suuren ilon koko kansalle. Teille on tänään syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.” Paimenet pelkäsivät, aivan kuten mekin tänään. Siksi enkelin viesti. Jumala puuttui tuolloin ihmisen ja koko historian todellisuuteen yllättävällä tavalla. Ei siinä tarvita tiettyyn tunnelmaan virittäytymistä, paremmaksi tulemisen yrittämistä tai lainkaan sen suurempaa uskoa kuin jo on. Jumala yllättää. Paimenten muutosusko oli hiipunut, mutta Jumala muutti kaiken.

Elämme sumuista aikaa tulevaisuudenuskon suhteen maamme ja koko maailman talousnäkymien ja ihmisten työllistymisen äärellä. Tarvitsemme toisen maailman ääntä ehkä enemmän kuin koskaan –ääntä, joka on suunnattu kaikkialle ja jokaiselle. On olemassa toinen todellisuus, joka laskeutuu lahjana keskellemme -aivan kuten Maria laski pienen poikansa seimeen lepäämään. Jeesus-lapsi -annettu meille ja meitä varten.

Sinulle, minulle, jokaiselle. Jeesus Kristus on lähellä aivan erityisesti pelon ja huolten keskellä, kutsuu luottamaan muutokseen uudelleen ja lähtemään liikkeelle.

Joululauluissa kuulemme tuttuja ja turvallisia viestejä. Usein laulamme niitä ajattelematta niiden sanomaa. Kun tänä jouluna laulat joululauluja yhdessä tai yksin, ääneen tai mielessäsi, keskity laulun viestiin. Mitä siinä sanotaan ja miksi? Laula koko sydämestäsi ja olen varma, että toisen maailman ääni tavoittaa sinut antaen tulevaisuuden ja toivon.

Seurakuntapastori Minna Rahko 3

olemme pitäneet polkua auki kotiseudulle ja vaalineet sen perinteitä kuten tästäkin lehdykkeestämme voitte todeta.

Jäsenlehtemme ilmestyy tänä vuonna hieman laajennettuna sivumäärältään vain kaksi kertaa ja tämä joulun lehti on kaksoisnumero. Näin voimme tänä vuonna laittaa hieman talouttamme parempaan malliin, kun lehden teon hinta postituksineen nousee valitettavasti joka kerta. Karu totuus on, että mainoksen hankkijoita lehteemme ei keskuudestamme juuri löydy. Lehden mainostuotoilla kuittaisimme lehden hintaa alaspäin.

Vuosi on lopuillaan ja on taas aika kiittää jäsenistöä, yhteistyökumppaneita ja tietysti Teitä aktiivisesti toimivia. Vuosi 2017 on itsenäisyyden juhlavuosi. Toivottavasti se inspiroi meitä yhä aktiiviseen toimintaan luonnikkaassa yhdistyksessämme.

lut, niin todella ihmettelin.

Meni muutama päivä ja viime talven ylivoimaisin hiihtäjä tuotiin itkuisena TV-kameroiden etteen selittämmään, että edrehdyksesä oli käyttänyt anabolista steroidia sisältänyttä huulirasvaa harjoitusleirillä Italiasa.

Kyllähän siitä syntyi melkoinen kalapaliikki, kun ihmeteltiin miten voi huippuhiihtäjä käyttää sellaista voidetta, minkä pakkauksessa suurella luki droping.

Tämähän oli shokki koko Norjan hiihdolle ja “hiihtohullulle” kansalle. Olihan kesällä toinen huippuhiihtäjä Martin Jonsrud Sundby joutunut tunnustammaan, että oli kärähtänyt liiallisesta astmalääkkeen käytöstä.

Johaugin käryä arveluttavampana voidraan pittää norjalishiihtäjien systemaattista astmalääkkeiden käyttöä. Norjalaislehti VG:n kesällä tekemän tutkimuksen mukkaan 61:stä norjalisesta maastohiihdon olympiamitalisHyvää joulun odotusta ja sitten tista 42 oli käyttänyt astmalääkiRauhallista Joulua ja Hyvää tystä. Johaug kertoi olevansa yksi heistä. Onkohan Norjalaiset hiihUutta Vuotta! täneet vääräsä sarjasa, eiköhän heidän olisi pitänyt olla Para-OPekka Virtanen lympialaisisa, jos keuhkot on noin huonosa kunnosa.

Syksyn mittaan ilmeni, että jopa juniorihiihtäjille on annettu astmalääkitystä.

RAPPARIN KUULUMISET Rappari sattui olemaan täsä syksyn korvalla Suomen hiihtokaupunki Lahdresa, kun radriosta tärähti melkoinen uutinen.

Norjan huippuhiihtäjä Therese Johaug oli kärähtänyt dopingista. Hämminkiä lisäsi, kun sanottiin, että käry oli käynyt huulirasvasta, kun en alusta uutista kuul-

Sundbyn kahden kuukauden kilpailukielto, jonka Norjan antidopingtoimikunta langetti talviurheilijalle keskellä kessää, on ihmetyttänyt “huruhiihtäjää” ja vähän muitakin. Johaug sai myös kahdren kuukaudren väliaikaisen kilpailukiellon, joka pittää hänet poissa hiihtoympyröistä 18. joulukuuta saakka.

Mitenköhän Norjalaiset hiihtovaikuttajat tämänkin taas junai4

levat? Tässähän näyttää tunturimaan hiihto saaneen melkoisen kolhun siipeensä ja vuosien ylivoimaisuus taitaa paljastua.

Koko ajan tullee Norjasta uutta tietoa niin Wadan testauskäytännöistä kuin muistakin ihmeellisyyksistä. Vuosikymmenet on tainnut Norjan hiihto todella liikkua ns. “harmaalla alueella”, kuten jo Mika Myllylä vainaa aikoinaan kommentoi.

Taitaa Norjalaisilla olevan muita vahvemmat urheilujuomat ja kynttilät suksiluistoon, joita Wadan suojeluksessa voidaan käyttää.

Mielenkiinnolla jäädrään odrottammaan miten tämä dopingkohu vaikuttaa tämän talven Norjan hiihtomenestykseen. Voin vain kuvitella kuinka suomalaiset “kannustavat” Norjalaisia Lahden MM -kisoisa.

Ei näytä meidrän “konna” KariPekka Kyrö pääsevän pannasta 16 vuotta vanhoista Lahden kisojen törttöilyistä, vaan on yhä löysäsä hirresä. Kansaivälinen hiihtoliitto FIS ei marraskuun alusa häntä vapauttanut elinikäisestä kilpailukiellosta. Eli ammatin harjoituskielto on yhä edelleen voimasa. Kuvitelkaa ei murhastakaan saa tällaista tuomiota!!

Kovvaa peliä tämä kilpahiihto!!

Rapparihiihtäjäkin on jo vuosia käyttänyt astmapiippua. Täytyy varmaan lopettaa hiihto, ettei vaan anneta hiihtoharrastuksen harjoittamiskieltoa.

Muistakaas hiihtää, nyt luvataan lumista talvea , mutta ilman droppingia.

Hyvvää Joulua ja Uutta Vuotta Teille tasapuolisesti.

Toivoopi: Kallasten hiihtävä rappari

ISSN 1456-7245 toimitus: Reijo Rantanen puh: 02 - 7675 449 0400 -525 086 Vammalantie 719 31900 Punkalaidun kotisivut: www.reijorantanen.fi/ sähköpostiosoite on: reijo@reijorantanen.fi Panu Helariutta puh: 044 - 3305061 Jukka Saarinen puh: 050 -3000772 Heikki Paloheimo puh: 02 236 3646

Pekka Virtanen puh:040 -5910576

ILMOITUSHINNAT: 1/1 sivua 1/2 sivua 1/4 sivua. Sopimuksen mukaan.

JÄSENHENKILÖT; YKSITYISILMOITUKSET VELOITUKSETTA. lehtemme painos 400 kpl Painotalo: Multiprint Oy

julkaisija: Turun Punkalaidun-seura r.y.

SEURAN KESÄN TAPAHTUMAT K E S Ä R E T K I KOTIPITÄJÄÄN 22.07.2016 Kuluneen kesän retki kotipitäjään onnistui hienosti ja mukanaolleet n. 30 “Turun laitumelaista” ystävineen viihtyivät retkellä, vaikka päivä venyi reilusti yli työpäivän.

Pitäjälle ajettiin Alastaron kautta. Ensiksi 2- tietä ajaen poikettiin Palojoen kylään ja kylänraittia ajettaessa puhheenjohtaja selvitteli pitäjän suoalueita ja Vapon turvetuotannon nykykuulumisia Palojella.

Keskipitäjälle saavuttuamme otimme uudelta Pietarinaukiolta lisää porukkaa ja ajoimme SHT -tukkuun. Meitä oli vastassa mainiot oppaat tehtaan Seita Wood:in puolen työnjohtaja Arttu Niemi ja “yleismies” Simo Keto. Tehtaan ruokalassa saimme nauttia kahvit ja Arttu Niemi kertoili tämän päivän SHT-Tukun toiminnasta. Mielenkiintoisella tehdaskierroksella tutustuimme arkunvalmistuksen eri vaiheisiin ja kävimme myös kukkakaupoille yms. toimitettavien somistus- ja koriste-esineiden myynti- ja varastoesittelytiloissa. Näissä tuotteissa SHT toimii myös maahantuojana ja ne varastoidaan Punkalaitumella. Lopuksi pistäydyimme Seita Woodin puolella, missä valmistetaan erikoispuusepän tuotteita. Tuotannossa on mm. erilaiset lasten kalusteet, sängyt, penkit, sohvat ym. myös sairaala- ja hoitoalan kalusteita valmistetaan. Erikoisuutena tehdään / työstetään pikajuniin palo-ovien runkovanereita. Myös Seita Woodin puolella tilaustyönä valmistetaan puuportaita.

ken, Länsipään ja Vanttilan kylien kautta seuraavaan kohteeseen. Matkalla puhheenjohtaja selvitteli kylien asutusta vuosisatojen saatossa.

Vanttilassa pääsimme tutustumaan toiseen tehdasmiljööseen Vanttilan Muoviin. Kesälomakaudesta huolimatta tehtaalla oli täysi hyörinä päällä ja koneet kidastaan sylkivät muoviämpäreitä ja pesuvateja melkoisella vauhdilla. Mikkosen veljessarjan työssäolleet jäsenet sellvittelivät ja esittelivät työn touhussa muovituotteiden tuotantoa. Kotiin tulijaisiksi tarttui muutama ämpäri ja pesuvati matkaammekin.

Veljekset lupasivat Saarisen Ilkan välityksellä toimittaa marjaretkellemme uudet ämpärit.

Matka jatkui Rekikosken kautta Pärnänmaahan, jossa Hakasen Aimo otti oppaan hommat hoitaakseen. Aimolla oli paljon tuntemusta ja kerrottavaa, kun Perä-Illon kautta saavuimme Jutin kylään ja sieltä ajoimme Roukanmaan kautta keskipitäjälle.

Kierroksen päätteeksi katselimme vielä Saunaojan uutta omakotialuetta ja vanhempaa Penttilän aukean aluetta.

Pietarinaukiolla ennen Kokkon kodalle siirtymistä meillä oli mahdollisuus ostaa “Arojen hunajaa” kotiin vietäväksi.

Kodalla isäntä Eino joukkoineen oli keittänyt meille Kotiseutretkeämme jatkoimme maittavan lohikeiton lisukpitkin Punkalaitumen joen keineen. Kahvit nautittuamme vartta Mäenpään, Haviokos- siirryimme viereiseen Vi5

ronkankaan kesäteatteriin katsomaan mainiota Punkalaitumen harrastajateatterin esitystä “Harmaat pantterit ja Mehmed”. Väliajalla Eino vielä tarjosi meille pullakahvit.

Esitys oli hauska ja vanhusten rooleissa “ykkösluokan” näyttelijät ja huumorimielessä esitys oli myös koskettava.

Kotimatkalle pääsimme kesäyön kynnyksellä taas mukavia muistoja rikkaampana.

Kiitos mukanaolleille, retkipäivämme oli onnistunut, elettiin päivä juurillemme – Kiitos!

PUNKALAITUMEN PÄIVÄ 31.07.2016 Punkalaitumen Päivänä seuramme edustajat kävivät Jumalanpalveluksen jälkeen perinteisellä kunniakäynnillä Menneiden Sukupolvien Muistomerkillä. Kukkalaitteen muistomerkille laskivat seuran puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Panu Helariutta piti muistomerkillä lämminhenkisen ja koskettavan puheen.

Kotipitäjän nimikkopäivän juhlaan museonmäelle kertyi myös edustajiamme. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja pääsivät kahvitustilaisuudessa uuden kunnanjohtajan juttusille. Mukavasti tuli myös juhlassa tuttuja tavattua.

Kiitos Teille, jotka uhrasitte kesäistä aikaanne ja kävitte kunniakäynnillä!

“Laitumelta lähtöisin” Heikki Paloheimon muistojen ja musiikin iltapäivä onnistui keräämään museon mäelle hienosti porukkaa. Meitä entisiä laitumelaisia ja kotipitäjän väkeä oli museon pihapiirissä auringon paisteessa liki 150 henkeä.

Heikki oli saanut Koiramäen talon aitan rappusille soittamaan armeija-aikaiset RUK:n soittokaverinsa Jussi Raittisen ja Jommi Öunapin. Pojat olivat edellisen päivän reenanneet kappaleita, koska heillä oli myöskin vielä lähiviikkoina tulossa toinenkin esitys eli RUK:n 50 -vuotiskurssijuhla.

Emeretiusprofessori muisteli isältään perittyä musiikkiharrastusta, josta oli myös paljon hyötyä armeija-aikana. Ei tarvinnut juuri siivouspalveluun osallistua, kun oli soittokeikkaa.

Museolla kuultiin 60 -luvun musaa ja tietysti kuulimme myös tangoparodin “Nyyhkytangon”, jonka Heikki lapsuuskaverinsa Jyrki Paavolan kanssa oli tehnyt.

set merirosvoradio Aktiivin ajoista vuosilta 1964 -1967.

Kuulimme mielenkiintoisia kertomuksia ohjelmanteosta haastatteluineen. Joskus vähän pelotti laskea ohjelmaa ääniaalloille, mutta pitäjän virkavaltakin suhtautui kyyynisesti poikasten radiotouhuihin, kertoi Heikki. Tosin nimismies oli joskus tokaissut isälleni, että radiossa on pojilla hyvä harrastus, pysyvät ainakin poissa muusta pahanteosta.

Iltapäivä vierähti todella nopeasti ja oli hienoa nähdä taas kerran vanhoja tuttuja ja muistella menneitä.

Tilaisuudesta on ojennettava Heikille miljoona ruusua ja kiitokset osoitetaan myös Heikin soittokavereille.

Museon väelle ja omalle seuran järjestelyporukalle myös tuhannet kiitokset järjestelyistä.

Kiitos myös mukanaolleille.

Tätä kautta tuettiin kotiseututyötä niin kotipitäjässä kuin Turun puolessa.

Kiitos!

Mennyttä kesää muistellen Heikki muisteli myös nuoruus- P.V. vuosiaan Punkalaitumella ja päälimäiseksi nousi kertomuk-

LAITUMELTA LÄHTÖISIN -TILAISUUS 21.08.2016 6

Sihteerin kynästä

Talous on kaiketi nousussa ja elpymässä, päätellen liikkeiden ja palveluiden lisääntyvästä mainosmääristä ja tarjouksista. Postilaatikko on aika ajoin piukassa mainospostia ja ilmaisjakelulehtiä, useampi kilo varmaan kertyy jo viikossakin. Tosin joulun läheisyys voi myös vaikuttaa asiaan.

keitetään niukassa suolavedessä, 3 dl ruokakermaa johon sekoitetaan 2,5 rkl korppu- jauhoa sekä 0,5 dl siirappia. Bataattien keitinvesi pois ja survotaan ne, lisätään 100 g voisulaa, 1-muna, kermaseos jossa jo on korppujauhot ja siirappi. Mausteet 1tl suolaa, ripaus kanelia sekä 0,5 tl muskottipähkinää. Paisto 175Huippu-urheilun mielenkiinto astetta, 1,5 – 2 tuntia kuten lant,ainakin omalla kohdallani, alkaa tulaatikkokin. kärsiä joidenkin lajien kohdalla Hyvää ja rauhallista joulua. kun voittoja haetaan erinäisillä Jurva. vippas konsteilla. Tuntuu siltä että valmentajien toimenkuvaan kuuluu yksi osaalue tälläisten KAUNIS PÄIVÄ keinojen etsiminen.

Katsoo vaimo köökin

Säästä puhuttaessa näin syksyllä, sanotaan että alkaa ne syksyn sateet. Täytyy todeta että tänä vuonna ne olivat lähinnä vitsi täällä lounaassa, kuivaa oli monia viikkoja. Maanviljelijöille syksy oli varmaan mieluinen.

Sato saatiin korjattua ilman että puimurien ja muidenkin koneiden pyörät eivät vajonneet peltoon. Maalla päästäänkin tämän jälkeen viettämään “kekrijuhlia”, virallisesti kai heti marraskuun alussa. Maailma kyllä muuttuu, perinteet unohtuu ja tulee uusia tapoja tilalle. Historiassa ne kuitenkin säilyy ja on mielenkiintoista kerrata entisiä aikoja.

Toivottavasti tulee kunnon talvi myös “urbaanille ulkoilijalle”, merkit lumesta alkavat olla jo Joulun aika on pian edessä, siimaisemassa. hen liittyen osui silmään digitalKesä on taas ollut monien meno- lennetusta lehdestä uutinen. Lehjen ja tilaisuuksien siivittämää. ti oli Aura n:ro 146 . 12. 12.

Oman seuran toiminnassa on 1885. Lahjoitus kirkolle. Kuntamyös riittänyt monia erilaisia ta- lainen Jeremias Yli-Viikari lahpahtumia, kuten ennenkin. O- joitti kauniin lasisen Kynttiläkmalta kohdalta kesä vähän niin- ruunun, kristillisestä rakkaudesta kuin karkasi käsistä. Alkoi kirkkoon. Kuntalaiset ovat kiitolsairauksien ja tutkimuksien rum- lisia lahjoittajaa kohtaan. En tiedä ba jo toukokuussa. Kaiken huip- vieläkö kirkossa on tallella kypu tuli vielä loppukesällä, jolloin seinen kynttiläkruunu, aikaa on sattui paha kaatuminen Turussa. vierähtänyt kosolti.

Kauppiaskatu tuli tutuksi oikein Jouluruokien valmistus alkaa lähituntumassa. Täytyy antaa tunmyös lähestyä. Voimakkaan nustus Tyksin ensiapuklinikalle makuisen lanttulaatikon vaihtojoka tikkasi naaman kokoon. Palehdoksi suosittelen vatsaystävälvelu ja hoito oli tosi hyvää ja lisempää Bataattilaatikkoa koasiallista. Kaikki lopuksi hyvin, keiltavaksi. Esim: 1,5 kg kuoritkesä vaan oli erikoinen. tuja ja pilkottuja bataatteja 7

ikkunaa ja samalla hän lausahtaa: Tänään onkin kaunis päivä.

Siirtyy olohuoneeseen, sanoo sitten uudelleen: Kyllä onkin kaunis päivä !

Mennessänsä eteiseen toistaa vielä uudelleen: Ulkona on kaunis päivä !

Kolmannella kerralla on ukon hermot pinnalla, kysyy: Miks sä tuota höpötät, kun huoneesta toiseen köpötät ?

Uskon vähemmälläkin tiedotuksen normaalin.

Vaimo sitten muistuttaa ja ukko vastauksen saa : Kerran sinä sanoit niin, kun asioista juteltiin, ett JOKU KAUNIS PÄIVÄ SINÄ LÄHDET.

Kotiseutuseuramme perinteinen

P I K K U J O U LU Perjantaina 09.12.2016 klo 18:30 RAVINTOLA VERKAHOVISSA, 1. KRS:N JUHLATILA, katutaso, Verkatehtaankatu 4, Turku.

Pikkujouluiltaa vietetään perinteisesti mukavan yhdessäolon, kotiseutuhenkisen ohjelman ja jouluruokailun merkeissä.

Illan musiikista vastaa ja joululaulut soittaa Reima Tuomi.

Paloheimon Heikkikin soittelee hienot sävelet “ihmehaitaristaan”.

Arpajaispöytääkin yritetään illanmittaan tyhjentää.

Ruokailun onnistumiseksi ilmoita tulostasi 4.12.2016 mennessä Jurvalle puh. 044-2543816, sp; jurva.koskenniska@dnainternet.net tai Pekalle puh. 040-5910576, sp; pekkaj.virtanen@dnainternet.net Runsaan joulupöydän “sponsoroitu” hinta vain 27,- / henkilö.

Tule viettämään “laitumelaisten” iltaa, tuttuja tapaamaan ja muistelemaan menneitä. Eletään iltahetki muistoille ja kotiseudulle.

Rohkeasti mukaan myös ensikertalaiset sekä nuoret Turun puolen laitumelaiset.

Kotipitäjäläiset ovat myös tervetulleita.

Tervetuloa ! p.s. Muista pikkupaketti joulupukin konttiin.

8

SEURAN TAPAHTUMAKALENTERI syksy -16 / talvi -17 PIKKUJOULU Perjantaina 09.12.2016 klo 18:30 Ravintola Verkahovi, 1. krs:n ravintolatila, katutaso, Verkatehtaankatu 4, Turku.

Perinteistä pikkujoulua vietetään yhdessäolon, kotiseutuhenkisen ohjelman ja jouluruokailun merkeissä. Runsaan joulupöydän “sponsoroitu” hinta vain 27;- / henkilö.

Ruokailun onnistumiseksi ilmoita tulostasi 4.12.2016 mennessä Jurvalle p. 0442543816, sp; jurva.koskenniska@dnainternet.net tai Pekalle p. 040-5910576, sp;pekkaj.virtanen@dnainternet.net. Kts. Erillinen ilmoitus toisaalta lehdestä!!

PERINTEINEN TARINAILTA Tiistaina 24.01.2017 klo 18:00 Yläkabinetti 2. krs. Verkatehtaankatu 4, Turku. Aiheena “laitumelainen yrittäminen / yrittäjyys”. Muistellaan Punkalaitumelaisia yrittäjiä vuosikymmenin varrelta.

Seura tarjoaa jutustelun lomassa pullakahveet. Tervetuloa myös uudet ja nuoret Turun puolen laitumelaiset iskemään ja kuuntelemaan tarinaa!

VUOSIKOKOUS Huhtikuussa -17 myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

TEATTERIMATKA Huhti- / toukokuu -17 suunnitteilla johonkin lähialueen teatteriin.

P.S. LÄHTEKÄÄS NUORET JA MUUTKIN TURUN PUOLEN LAITUMELAISET MUKAVAAN KOTISEUTUHENKISEEN TOIMINTAAN MUKAAN. TARVITSEMME UUSIA JÄSENIÄ POISTUMA JOUKOISTAMME ON JO MELKO SUURI. Seuralla pitkät perinteet, täyttää ensi keväänä 55 vuotta.

Tarkkaile toimintaamme seuran kotisivuilta; www.reijorantanen.fi/ turun punkalaidun seura.

9

Punkalaitumen Sanomat, seurat toimivat palstalta ja Turun Sanomien yhdistykset palstalta.

Olemme myös facebokissa omana ryhmänä, liity!

Lämmin KIITOS ja KUMARRUS !

Jäsenille ja yhteisöille, kun olette maksaneet yhdistyksen jäsenmaksun!

KIITOKSET MYÖS VANTTILAN MUOVI OY:LLE MARJAÄMPÄREISTÄ SYKSYN SIENI- JA MARJARETKELLE!

Viereisessä- ja yläkuvassa yhdistyksen kantaporukkaa nostalgisen musiikki-illan tunnelmissa. Sen ansiokkaan luomistyön teki Jukka Saarinen, (yläkuvassa) hän toimitti materiaalin tilaisuuteen ja myös laitteet kuuntelua varten. Hän myös toimi dj:nä, “tiskijukkana”.

10

k&

MUSIIKKI – ILTA 25.10.2016

k&

Lokakuun loppupuolella pidettiin jo kolmannen kerran syksyn virkistykseksi ydistyksemme vanhojen iskelmälevyjen ja -äänitteiden soittoilta tämän vuoden teemalla “Turkulaiset iskelmätähdet”. Verkahovin lasikabinettiin oli puhheenjohtaja raahannut soittopelinsä ja fläppärinsä projektoreineen, joten foneja riitti. Musiikkiehtoo aloitettiin seuran tarjoamilla kahveilla ja omenatortulla.

Ennakkoon oli “raati” valinnut soitettavat 14 iskelmää ja kuuntelijat levyraatiomaisesti pisteyttivät kappaleet.

Seuramme jäsen, musiikin sanoittaja, runoilija, toimittaja Jukka Saarinen pohjusti esitettävät iskelmät ja esittäjät. Kuulimme monen moista mielenkiintoista tarinaa ja historiaa niin laulun tekijöistä kuin esittäjistäkin.

Illan äänestyksessä eniten keräsi pisteitä Tamara Lund kappaleellaan “Sinun omasi”, toiseksi sijoittui Finlanders esityksellään “Oikeesti”, kolmanneksi sijottui Matti Salmisen iskelmä “Jokainen ihminen on laulun arvoinen”, neljänneksi veljeskaksikko Matti ja Teppo kappaleella “Pidä itsestäsi huolta” ja viidenneksi Turuttaret / M. Tammenlaakso kipaleella “Ruissalon rantaan”.

Illan arvontapalkinnot voittivat Laimi Aaltonen, Sirpa Suvinen ja Matti Lehtinen.

Yhdessäolo-ilta keräsi iskelmämuistoja ja rönsyili mukavina keskusteluina. Muistoja keräsi myös projektorista seinälle esitetyt kuvat ja vanhat videot.

Iltaa pidettiin onnistuneena, vaikka osanottajakato edellisiin vuosiin nähden oli tätäkin tilaisuuttamme verottanut.

Ehkä hallitus harkitsee kannattaako vielä jatkossa jatkaa, jos väki vähenee!!

Kiitokset Jukalle ja mukana olleille!!

P.V.

11

ONNITTELUT JURVALLE!

80v Kuvassa Pekka Virtanen onnittelee kukkakimpun kera päivänsankaria!

Kesän retki syntymäkuntaan oli antoisa, usealle tuli vastaan paikkoja ja alueita joissa ei olleet eläissään käyneet. Siitä nämä kotiseuturetket juuri ovat kivoja kun huomaa kuinka vähän sitä oikeastaan tietää synnyinympäristöstään. Viereisessä kuvassa Vironkankaan teatteryhmäläisiä

hienon esityksen jälkeen.

Alakuvassa retkeläiset ovat SHT-tukun tarjoamassa infossa, siinä käsiteltiin hieman Tukun historiaa ja nykyisyyttä, nautittiin myös isäntien tarjoamat kahvit.

Kesän antia myös seuraavalla sivulla. rr.

12

MARJARETKI 2016 Jälleen koimme senkin hetken kun TUPSU teki marjaretken Laitumella, torilla koolle tultiin joukolla.

Vanttilasta muovimies meidän suunnitelmat ties. Ämpäreitä suuren kasan kaikille hän jakoi tasan.

Niihin sitten puolukkaa metsästä voi saalistaa.

Kotiin kautta Isonsuon ajoimme halki aavan tuon.

Pekalle sitten kuitenkin Veimme pikku ämpärin kaksi desiä puolukoita Hälle ojensimme noita marjaretken tuomisiksi Laitumelta terveisiksi.

Tervehdykset marjaretkeltä lähtivät myös puheenjohtajalle, koko ämpärillinen puolukkaa.

Kuva Kirsti .

Alla marjastajia yhteiskuvassa Pohjolan laavulla Isosuon maisemissa.

Kuva Reijo

Kymmenkunta autoa ajoi sitten letkassa kohti metsää, Isosuota moni tuntenut ei tuota.

Jussi ajoi keulassa johtoauton roolissa.

Löytyi sieltä kotakin tukikohdaks tietenkin.

Sytyteltiin ilman muuta siellä kuivaa koivupuuta. Ääressä kelpo nuotion paistopaikka moitteeton saatiin,sekä nokipannunkin porina kohta alkoikin.

Niin porukka alkoi hääriä ja vaihtelevia määriä punaisia puolukoita sieniä ei ollut noita löytyi lähimetsästä pusikoiden kätköistä.

Sinappia, makkaraa sai kylliksensä maiskuttaa ja päälle porokahvia nautittiin pullan keralla.

13

Vehkajärvellä nuotattiin roskakaloja Vehkajärven syksyinen nuottaus järjestettiin noin kuukausi sitten. Kirsti perheemme nuorin Onni ja Sara koira olivat kanssani tarkastamassa saaliin suuruutta. Onni innostui vallan kovasti, varsinkin melko suurikokoisista lahnoista. Joita hän luvan kanssa sai ottaa mukaansa. vo Knuutila, Antti Korventausta, hoidetuksi omatarkoituksellisesEhdimme paikalle nuottauksen toisena päivänä, silloinkin nuottaajat jo palailivat rantaan ja saimme nähdä heidän saaliinsa.

Kaikenkaikkiaan saalista kertyi hieman yli kolme tuhatta kiloa.

Lehtemme lukijat varmaan muistavat kuinka olimme perustamassa Vehkajärven suojeluyhdistystä. Tuo tärkeä tilaisuus pidettiin Vartiolassa 1994. Yhdistyksessä ovat olleet mukana meidänkin yhdistyksemme väkeä mm. Antti Korventausta ja Virpi Pitkänen.

Lasse Laasjärvi, Pentti Lintula, Kalevi Mettänen, Anja Olin, Teuvo Parm ja Kone Oy:n edustaja.

Tämä valmisteleva toimikunta kokoontui ensi kerran 27.5.1994 Tourun Torpilla. Tätä kokoontumista voidaan pitää yhdistyksen perustavana kokouksena.

Nykyään yhdistyksen hallituksen peräsimessä istuu Jorma Oinaanoja. Myös hänellä on mökki Vehkajärven rannalla, ja siksi voimmekin uskoa, että peräsintä pitelee mies, jolla on oma lehmä järvessä. Asiat siis tulevat

Yhdistyksen historiassa on seuraava maininta Turun Punkalaidun-seuran osallisuudesta: Turun Punkalaidunseura teki aloitteen ja järjesti yhteisen neuvottelutilaisuuden Punkalaitumen Vartiolassa 10.4.1994. Paikalla oli paikkakuntalaisia, mökkiläisiä ja ympäristöasioiden asiantuntijoita. Tilaisuudessa perustettiin toimikunta valmistelemaan järven suojeluyhdistyksen perustamista. Toimikuntaan nimettiin puheenjohtajaksi Eero Männistö ja muiksi jäseniksi Paa14

ti.

Laitumelainen kirjoittaa asiasta lehdessä n:o 1/1994. ja myös 1/ 1998.

Ylä kuvassa nuottausvene saaliineen. Nostoketjuja ovat kiinnittämässä Jani Pesonen ja Mika Tamminen Säkylästä. Miehet kuuluvatkin Pyhäjärven ammattikalastajiin.

Alakuvassa Timo Karusen ohjaama traktori nostamassa saalis laatikkoa veneestä. Laatikoiden punnitus tapahtui tässä noston yhteydessä, kuvassa vaaka ei

KALMARIUNION OY Osmo Kalmari HT-tilintarkastaja LJK, LKV Autan kun tarvitset apua: -

tilintarkastuksessa

-

kauppakirjojen laadinnassa

-

yrityskaupassa

-

oman asunnon myynnissä ja haluat itse myydä sen

-

kun tarvitset apua ja neuvoa yrityksen talousasioissa ja hinnoittelussa Ota yhteys: puhelin 0400-215219

sähköposti: osmo.kalmari@kalmariunion.com

vielä näytä kuinka paljon kyseinen laatikko painoi.

Tämä kuva yllä kertoo siitä hyytävästä syystuulesta joka puhalteli järveltä. Onni on vetänyt hupun kasvojensa suojaksi.

Varsin tukevasti olivat myös kalastajat pukeutuneet.

- Kalastajat ovat ehdottoman tärkeitä tekijöitä nuottauksessa.

Heillä on tarvittava kalusto, ja isolla nuotalla saadaan kunnon saaliit, jotta tästä on järvelle isompi hyöty. Nuottaaminen tapahtuu pitkällä nuotalla jota vedetään noin kahden kilometrin matka.

Näin Jorma Oinaanoja kertoo ja antaa tunnustusta ammattikalastajille. rr.

15

Saran haukut!

Tästä se taas alkaa, oon ollu täsä vahrisa, että toi Oskari tekis tän lehren valmiiks, eikä aina honkkeloittis joka pualelle.

Pitäs huomenna saara painoon, saas nährä kuinka täsä sitte käy!

Oskari on alkanu tulleev vanhaks, vaikka ei silti, kyllä sillä oli ninkovatoi viime suvi. Kolme kuukautta ja vaa kolme lomapäivää, hetkem määki jo eppäilin nettä on tullu ahneeks. Ne on kovvaa tyätä noi yä ajot, ainaki sillon kun ei ossaa mennä nukkuu ajoisa. Tää syksy ov viälä hullumpaa kun on jos jonkinlaisia kokkouksia ja harjoituksia ja vierailuja, edustuksia ja tiäs mitä.

Kai se jottain semmosta sen yskäki on, kun o taas tullu pahemmaks.

Toivottavasti ny alkaa hellittää.

Oon ymmärtäny sen puhheesta että ainaski ton eläkeliiton asioista hän saa jäädä pois.

Kuusvuotta on kai se raja sitten tullee pittää väliä. Oltiin me täsä syksyllä tuala EL:n lomakeskuksesa lomailemasa. Määki sain taas olla mukana. Siälä on sitten mukava huane meitillä. mää näen ikkunasta ulkonaliikkujat, ja päivisin pääsen sitten porukoitten kans ulos pyörimään. Aamulla käytiin Eeron lenkillä jalottelemasa.

Vaikka kyllä tää oma piha vaan on sentään parempi paikka, täälä kun voi juosta vappaana. Jokku sannoo pilkallisesti, että me jolkotellaa, se ei sitte pirä paikkaansa meikäläisen kohralla.

Kyllä siinä on menemisen meininki kum mää lähren.

Oskari laitto tommosen lammasairan meirän koko tontin ympäri. Sano että hän säästyy monelta sydäriltä, sitä en kyllä oikein nymmärrä. Eihän se Oskari siitä voi tykytyksiä saara kum mää juaksev, vai mitä.

Aamusim mennään lenkki tualta Paanukorven ja Paavonpolluun kautta, siittä tullee semmonen 5,2 km. Miälestäni iha hyvä aamun navaus.

Kyllä määki jo olen tullu semmoseks että miälelläni tuuv vaa kottii. Oskari antaa mun nauttia lenkistä sillai ettei mun tartte juasta narusa loppumatkasta. Kirstiä mu täytyy vahtia enemmä ku oon sen kansa lenkillä, sillom mää talutan Kirstin kottii asti. Ei tua naapurisaka o ennää koiria. Joku semmonen taskuum mahtuva om mutta ei se o mun kaveri.

Hämäläisiä joulutapoja jatkuu...

Kun miähet pirtiss olivat riisuneet vaatteensa, menivät he paitasillaan saunaan. Priita Maija miesten lähdettyä levitti valkoisen pöytäliinan pirtin pöytään, toi pöydälle kaikille puhtaat tai uudet alusvaatteet ja kiirehti saunaan, että ehti toisten naisten kanssa riisua siksi, kun miehet lavolta alas tulivat. Kun miehet olivat vihtoneet, pesivät naiset heidän päänsä ja selkänsä.

Vaikka vielä oli täysi päivä, pidettii saunassa sentää pärevalkeeta, eikä sitä saanut laskea sammumaan, koska silloin tultiin pian >>hassaamaan<< . Tämä pelko oli syntynyt vanhasta tarinasta, joka kertoi vanhanpiian >>Margareetan<< aina jääneen viimeiseksi saunaan. Mutta kerran jouluaattona tapansa mukaan jäätyään viimeiseksi ei häntä kuulunutkaan takaisin, ja kun mentiin katsomaan sekä saunan ovelta kysyttiin: “Onko siellä Margareettaa?” kuului pimeasta saunasta vastaus: “Margareettaa hassataan, Margareettaa hassataan!”

Sen tähden ei kukaan uskaltanut hassaamisen pelosta jäädä viimeiseksi vihtomasta lähdettyä.

Luim muuten tosta Oskarin kainalon nalta että Laitumelaise toimituskuntaa kuuluu Saarisen Jukka ja Paloheimon Heikki, pankaas poijjaat hiuka terästäytyen, eiks Teittinkin Vihtomasta tultua laitettiin kaikkuulus tänne jottai kirjotella. ki, mitä >>uuristettavaa<< oli ylle( Kaikilla täytyi olla jotain Toi Virtanen on taas lährösä uudistettavaa, eli joku uusi lappii, no menköön ny sit. mutta vaatekappale.) Toisilla oli paita, tänä vuanna saa sitte olla viimene toisilla sukat, toisilla kaikki vaatkerta. teet, paidasta alkaen jalkineisiin Toivottelen täsä kaikille Teitille saakka. Sitte miehet levittivät oikein mukanaa joulun naikaa ja oljet (joulurehut) laattiaan, vaarin oikeih hyvvää uutta vuatta! ja Priiti Maijan laittaessa kynttilöitä valmiiksi jalkoihin ja päterveisi Sara reisiin. Pihti sai >>rehujen<< 16

ajan olla >>porstoossa<<.

Kun oljet oli levitetty, otti vaari olkia käteensä ja heitti kattoon.

Niin monta olkea, kuin tarttui päreitten väliin tai päreitten ja orren väliin, niin monta pystyä rukiita tuli seuraavana kesänä.

Toiset miehet seurasivat vaarin esimerkkiä leikin vuoksi. Nuorimmat alkoivat olkia pehmittämään >>toussuttamalla<<.

(Tavallisessa toussuttamisessa istui toinen toisen koukistettujen jalkain päälle, pitäen toinen toisensa käsivarsista kiinni, heittivät vuoronperään toinen selälleen ja toinen ylös.)

Ensin toussuivat he tavallisesti, mutta sitten painoivat he päänsä rintaansa, pyörähtivät ympäri niin monta kertaa kuin tila salli; sitä kutsuttiin >>ympäri tousuttamiseksi<<.

Puita oli muurin nurkassa valmiina, niistä laitettiin pesään valkea.

Vaari haki aitasta pienellä mahapullolla viinaa ja asetti pullon ja hopeapikarin pöydälle, johon vaimoväet toivat sahtituopin. Sitten alkoivat vaimoväet kantaa ruokia pöytään. Puulautanen ja lusikka asetettiin kaikille, jotka kykenivät pöydästä syömään.

Pari pienempää sai syödä >>läpitoolilta<<, johon heidän omat kastamansa pienet kynttilät asetettiin palamaan. Vaari otti pesästä tikkuun valkean ja sytytti keskellä pöytää olevan >>plusin<<, pöydän paissä olevat kolmihaaraiset kynttilät. Perä ja sivuseinillä olevat kynttilät sekä viimeksi kaksi >>muurinottalla<< olevaa kynttilää. Kun lapset olivat sytyttäneet himmeleihinsä kynttilät, OLI JOULU JO OVELLA..