N:o 3 / 2014 maanantai 22.12.2014
Hyvää Joulua ja Onnea uudelle vuodelle!
Tässä lehdessä rappari roiskii, puhheenjohtaja soimaa. Saran haukut ja tarinaa yhdistyksen joulujuhlista
kansikuva P.Virtanen
Turun Punkalaidun-seura r.y. Laitumelainen ISSN 1456-7245
TURUN PUNKALAIDUN-SEURA R.Y. hallitus ja huvitoimikunta 2014
puh.joht. varapuh.joht. sihteeri rah.hoit.
Olkoon uudet Uuden Vuoden raketit viitoittamassa itsenäisen kotipitäjän säilyvyyttä ainakin seuraaviin juhliin, 380 vuotta, saakka.
PEKKA VIRTANEN puh: 040 -5910576 PANU HELARIUTTA puh: 044-3306061 JURVA KOSKENNISKA puh: 044 2543816 LAURI PITKÄNEN puh: 044 545 7275
sekä muina jäseninä: LAIMI AALTONEN ANTTI KOSKENTAKA MATTI LEHTINEN VIRPI PITKÄNEN JURVA KOSKENNISKA
puh: 050 - 5546022 puh: 040 - 5952 789 puh: 050 - 547 1784 puh: 044 - 271 8970 puh: 044 - 2543816
varalla: LIISA NIEMELÄ AILA RANTA
puh: 040- 8365557 puh: 041- 544554
huvitoimikunta: PIRKKO ANTTILA-VUORI AIMO HAKANEN SEIJA KORVENTAUSTA JUKKA SAARINEN MARKKU VUORI
puh: 044 - 2565469 puh: 02 - 2482 781 puh: 0400 - 617 685 puh: 050 -3000772 puh: 044 - 2565469
kunniapuh.joht: KULMALA RAUNO PEKKA VIRTANEN toiminnantarkastajat: OSMO KALMARI varalla KATRIINA SYRJÄLÄ
syyttä ja uutta uskoa selvitä dynaamisen kunnan taistellessa itsenäisyytensä puolesta.
puh. 0400 - 826332 puh: 040 - 5910576 puh: 0400 - 215219
Joulun odotusta ja tunnelmaan pääsemistä olemme itse kukin kasvattaneet tahollamme ja tavallamme ison juhlan lähestyessä. Monella suomalaisella mielikuva joulutunnelmasta syntyy valkoisista lumihangista, joululauluista, kinkun, laatikoiden ja pipareiden tuoksusta, jouluvaloista, kynttilöiden ja joulukukkien tuoksusta yms. Totuus, ainakin ensimmäisen mainitsemani asian suhteen, vain taitaa olla ainakin toisenlainen täällä lounais-rannikolla. Tänä vuonna valkoinen joulu on ilmeisesti vain haave, kun todellisuudessa kahlataan sohjossa tai pahimmillaan loiskutellaan vesilätäköissä.
PUHHEENJOHTAJAN PALSTA
donnut, joku ilkeäkielinen oli Mutta miten sen oikean joulun senkin laittamassa Iso-Herra tunnelman saavuttaa ja mitä se tunnelma oikeastaan on? Putinin tiliin.
Tämä vuosi on kääntymässä synkkääkin synkempään päätökseen. Näyttää, että kansantalous on vajoamassa 1990 -luvun alun lamaakin pahempaan kierteeseen. Syksyn synkkyyttä on lisännyt tämän Lounaisen – Suomen “sääherran” huonotuulisuus jatkuvine sateineen. Äiti aurinkokin on jonnekin ka-
Kotipitäjämme juhlavuosikin on lopuillaan. On aika muistella niitä lukuisia juhlia ja tapahtumia, joista jäi mieliin niin kunnioitus menneitä sukupolvia kohtaan kuin toiveikkuus ja ehkä epävarmuus kunnan tulevaisuudesta. Toivokaamme, että juhlavuosi on antanut päättäjille ja kuntalaisille yhtenäi2
Monelle ehkä se joulun odotus on parasta aikaa. Ehkä monen olisi yksinkertaisuudessaan parempi antaa kiireen mennä ohi ja tehdä joulusta “oman näköisensä”. Perinteet ovat hyviä olemassa ja niitä saa ja pitääkin noudattaa, mutta joskus turhasta painolastista pitää osata luopuakin. Ei siis polteta
JOULUN SYNTYMÄ Pian koittaa jälleen se ajankohta, jolloin hiljennymme Jeesuksen seimen äärelle kunnioittamaan maailmanhistorian tärkeintä syntymäpäivää. Syntymäpäiville on usein ominaista se, että mitä suuremmasta luvusta on kyse, sitä juhlavampi päivä on. Nyt on kyseessä hieman yli 2000vuotispäivät. Epätavallista on myöskin se että sankari elää edelleen ja aina. Juhlimmekin maailman Pelastajan syntymää, Pelastajan, jota ilman ei voisi olla iankaikkista elämää taivaan kodissa. Kyse on kirjaimellisesti Valon tulemisesta pimeyden keskelle. Syntymä muutti maailman. Se tähtäsi Pääsiäiseen, ylösnousemukseen ja Pitkäänperjantaihin, sovituksen ja lunastuksen päivään. Näin nämä pyhät muodostavat kokonaisuuden Jumalan pelastussuunnitelmissa, meidän tähtemme. Joulu on siten syystäkin ilon ja rauhan juhla. Siinä korostuvat hyvä mieli ja lähimmäisenrakkaus. Se on myös ihmissuhteiden juhla ja hyvien muistojen juhla. Kuvaan kuuluvat myös hyvät ruoat ja musiikki. Kaikki hyviä keinoja luoda hyvää mieltä ja muistoja. Vaikka nämä ovat kaikki hyviä ja hienoja asioita, on pidettävä aina päällimmäisenä mielessä joulun uskonnollinen merkitys. Joulu ei ole vain eräs kaukana menneisyydessä tapahtunut idyllinen syntymä, vaan se on myös nykyhetken todellisuutta. On mietittävä mitä se merkitsee minulle tässä ja nyt. Minulla on Vapahtaja, joka toivoo minunkin pelastuvan. Minäkin olen tärkeä, ainutlaatuinen yksilö, joka olen Jeesuksen edessä rakas. Joulun ilo suo aavistuksen siitä ilosta, joka vallitsee kerran perillä taivasten valtakunnasta. Mutta Jeesus haluaa luoda iloa ihmisen elämään myös jo täällä ajassa. Hänen tahtonaan on tasapainoinen ja turvallinen elämä, jossa luotamme kaikessa Hänen ohjaukseensa ja varjelukseensa. Siunattua Joulua Kaj-Erik Tulkki
Näin vuoden lopussa on aika kiittää Teitä jäsenistöä ja Viettäkäämme joulua siten kun yhteistyökumppaneita sekä akse meistä hyvältä tuntuu, mutta ttiivi toimijoita sekä toivottaa muistakaamme ottaa huomioon Teille kaikille myös muut ihmiset ja heidän toiveensa. Olkoon johtoajatuk- RAUHALLISTA JOULUA JA sena vaikkapa Kassu Halosen HYVÄÄ UUTTAVUOTTA! joululaulun kertosäe: “ Näin sydämeeni joulun teen ja Pidetään yhdessä polkua auki mieleen hiljaiseen taas Jeesus kotiseudulle! -lapsi syntyy uudelleen.” Pekka Virtanen kynttilää molemmista päistä.
3
kirkkoherra, Punkalaidun
RAPPARIN KUULUMISET En oikein tierdä kui tää maailman meno on menosa “eläkepapparaisen” hilseen yläpuolelle. Onkohan tää ruumiillista työtä tekemätön sukupolvi ny ihan ajan tasalla. Taitaa niitä “rippikoulupuku” -poliitikkopoikia takin napit liikaa kiristävän, kun kunnat nyt kerta kaikkiaan “tapetaan.” Tuntuu myös, että toi nuori insinööripolvi on myös suojakypärällä ja suojalaseilla likaa päätään rutistanut, kun ei ainakaan Turun mikkään rakennushanke pysy raharäklingissään. Teatterin kustannukset meni jo täsä tarjousvaiheesa pieleen 7 miljoonaa ja eiks Kakskerran koulunkin tarjoukset olleet muutaman miljoonan budjettia suurempia. Palloiluhallin KVR -suunnittelupohjaiset tarjoukset kuopattiin hiljaa kai Kupittaan savveen. Ei näytä Turun kaupungin insinööreiltä mikkään onnistuvan, ei pienempikään rakennushanke, Puolalan mäen kuppeeseen tehty “turha” uusi leikkipaikkakin on käyttäjien mielestä “susi”.
Nyt se toteutuu mitä jo veikkasin pari vuotta sitten täsä Soteja kuntauudistuksesa käyvän. Valtionvarainministeriön sivuilta löytyvät laskelmat paljastavat, että millaiset ovat ennakoidut valtionosuuksien leikkausten, sote -uudistuksen ja valtionosuusuudistuksen yhteisvaikutukset kunnittain. Kotikuntani Raisio, naapurit Naantali ja Masku ovat hävijien joukossa. Jos uudistusten vaikutukset katettaisiin suoraan verotuloilla, Maskun ja Raision veroprosentiksi tulisi 23,50, Raisiosa melkein 4 prosentin korotus. Jos eivät kunnat selviä, syntyy taseeseen alijäämää ja tätä kautta kunta voidaan osoittaa “kriisikunnaksi”. Sitten on helppo kunta ajaa liitospakkoon eli Turun sylliin. Näin kavalalla keinolla saadaan tähän asti asiansa hoitaneetkin kunnat “liitoskelpoisiksi”.Valtio ajaa kuntien talouden niin ahtaalle, ettei jää muuta vaihtoehtoa. Näihin ja kaiken maailman “tasa-arvoisen avioliittolain” ja sote-sotkujen sekä eläkeläisten kalastusmaksujen kinailuun on tainnut mennä koko hallituksen ja eduskunnan syksy, kun pitäisi vakavasti paneutua tähän taantuman selättämiseen. Mitään järkevää ei enää saada aikaiseksi, odotellaan kevään vaaleja ja sitten ollaankin jo lähdösä kesälomille. Odotellaan kai, että asiat hoituisivat omalla painollaan tässä EU -maailmasa.
On hienot tietokoneohjelmat ja -kustannuslaskelmat, mutta käytännön järki on tainnut insinööreiltä jäädä sinne valkoisen kypärän ja hiusrajan välliin. Kas, kun saivat sentään ton Tuomiokirkon joulukuusen pystyyn, no olihan siinä neuvonantajana nyt eläkkeellä oleva vanha seurakunnan duunari, kai se ilman hänen neuvojaan olisi jo Jämäkkyyttä tarvittaisiin tältä nurisa. tietokone-polvelta ja yhteis4
työkykyä. Haalarihommia, kuten vanha politiikko joskus kaipasi, ei vain sanoisa vaan teoisa.
Taas latvalaho rapppari liikkui tuolla politiikasa, vaikka ei pitäisi, ei varsinkaan näin joululehden sivuilla. Näyttää tarttuvan tämä tyhjän puhuminen. Taidan asettua huru-ukkojen ja -akkojen ehdokkaaksi kevään vaaleihin. Tietysti siinäkin on omat riskinsä, jos ei saa kuin yhden äänen, kuten aikoinaan eräs kotipitäjämme kunnallisvaaliehdokas. Tuloksen selvittyä antoi vaimolleen selkään, kun vaimokaan ei ollut äänestänyt, oli saanut vain oman äänensä! Hyvvää Joulua Teille kaikille tasapuolisesti ja oikein Onnellista Uutta Vuotta!
T: Kallasten rappari, ei politiikko
Sihteerin kynästä
Seura vietti pikkujoulujuhlaa jälleen perinteen mukaan ja kuten muinakin vuosina juhlaan tuli kiitettävästi hyvän jouluisen ruuan, yhdessä olon ja ohjelman merkeissä noin puolensataa henkeä. Toivon mukaan ensi kerralla saadaan vielä trendi osallistujista nousevaksi. Heräsi mielenkiinto aikaisemmista pikkujouluista ja apu löytyi seuran leikevihosta.
Selailin seuran leikevihkoa vuodesta 1992-alkaen ja kävin läpi kronologisesti vietettyjä pikkujoulujuhlia tähän vuoteen. Seura vietti kyseisenä vuonna myös 30-vuotisjuhlia pikkujoulun yhteydessä Maarian VPK:n juhlasalissa. Ohjelmassa oli mm. asiantuntijapaneeli, pohtien yhteiskuntamme ja oman kunnan tilaa.
seuraveteraani. Heikki Paloheimo piti puuropuheen ja soitteli hanuriaan tottunein ottein. Reijo Rantanen laulatti joululaulut. Vuoden 94-kin joulujuhlat oli jälleen Maarian VPK,n talolla joulunäytelmän, tonttuleikkien ja tanssin merkeissä.
oli mm. Jukka Saarisella yksi ohjelmakokonaisuus. Juhlien kantavina voimina ja kokoajina on ollut seuran 1990 ja 2000 luvun aktiiviset puheenjohtajat Antti Korventausta ja Pekka Virtanen.
Toivotan kaikille lukijoille hyvää joulun aikaa kuin myös vuoden vaihVuoden -95 pikkujoulua vietettiin detta sekä Hyvää alkavaa Raision Huhkotalolla. Vähän kutitti Jurva. mennä jo mukaan kun paikka oli Uutta-Vuotta! aivan lähellä Satakunnantien toisella puolella jossa asumme. Matka ei olisi ollut pitkä, tuli kuitenkin jotain Panun mielestä oikeat tietovisan muuta menoa. Sponsoroitu joulua- vastaukset: teria muuten maksoi 75 markkaa. 1. Myllyvuori Vuoden -96 pikkujoulu oli viety 2. Ford Humppilan Otsolan hoviin ja sitä 3. Chevrolet vietettiin itsenäisyyspäivän iltana. 4. Ford Prefect Eucalyptus Ruokailun, ohjelman ja tanssi myös Hispano Suize de Luxe kuului ohjelmaan.Tilaisuuteen lähti 5. Ford linja-auto Turusta tullen yöllä takai- 6. Somerio sin. Mukaan toivottiin myös kotipi- 7. Vääpeli täjäläisiä laitumelta. 8. Hevosen rukous 9. Kiiltomato Pikkujoulujuhlia vietettiin jatkossa 10. Slovenia mm.Hansakorttelissa puutarharavintola Gardenissa ainakin TUPSUN PIKKUJOULU kahtena vuonna. 2000-luvun alussa oli juhlapaikkana Läntisen Pitkäkadun ravintola Trahtööri, siitä Yhdistys kiittää! alkaen olemme Tuulan kanssa olleet Jukka Saarista, mukana aina kun on sopinut.
Paneelissa oli silloinen tohtori Heikki Paloheimo, nykyinen valtiotiotieteen emeritiusprofessori, apulaiskaupunginjohtaja Armas Lahoniitty, Punkalaitumen kunnanjohtaja Lasse Laasjärvi sekä erityisopettaja Leila Helariutta. Puhetta johti ja puuropuheen piti Punkalaitumen Vuoden -04 joulujuhlaa vietettiin Sanomien päätoimittaja Juhani Raunistulan Konsan kievarissa. Helariutta. Vuonna 2005 alkoi jakso jolloin Juhlassa esiintyi myös saman pikkujouluja on vietetty joka vuosi vuoden Naantalin Unikeko. Sadon- Verkahovin ravintolasalissa. Ohjelmaan monitoimimies ja persoona. maa on juhlissa aina pitkälti esitetty Iivari Valtasen poika, yrittäjä Ante seuran omien jäsenten esityksinä, Valtanen Naantalista. Kaikki edellä- unohtamatta myöskään ulkopuolisia esiintyjiä. Puuropuheen pitäjät, mainitut alkujaan laitumelta. joululaulujen säestäjät, näytelmä Seuraavankin vuoden pikkujoulua sketsit ja muut mukavat esitykset on vietettiin Maarian VPK;n salissa, saatu seuran jäsenten keskuudesjuontajana toimi Jokisen Kalevi vas- ta. Esimerkiksi Panu ja Liisa ovat tikään 80-vuoden ikään ehtinyt aina olleet esiintyjinä. Tänä vuonna 5
joka lahjoitti kotiseutuseurallemme pikkujoulussa myymistään “Enkeli-joulukalentereista” 2,- euroa / kpl. KIITOS !
ISSN 1456-7245 toimitus: Reijo Rantanen puh: 02 - 7675 449 0400 -525 086 Vammalantie 719 31900 Punkalaidun kotisivut: www.reijorantanen.fi/ sähköpostiosoite on: reijo@reijorantanen.fi Panu Helariutta puh: 044 - 3305061 Tarja Kuusela puh: 02 - 4874 552
Pekka Virtanen puh:02 - 439 8403
ILMOITUSHINNAT: 1/1 sivua 1/2 sivua 1/4 sivua. Sopimuksen mukaan. JÄSENHENKILÖT; YKSITYISILMOITUKSET VELOITUKSETTA. lehtemme painos 400 kpl Painotalo: Multiprint Oy
julkaisija: Turun Punkalaidun-seura r.y.
VANHOJEN ISKELMÄLEVYJEN SOITTOILTA 50- 60-, 70- ja 80 -luvun iskelmien soittoiltaa pidettiin Verkahovin 2. krs:n kabinetissa 6.11.-14. Puhheenjohtaja oli raahannut paikalle laadukkaat soittovehkeet ja levysoittimen, joten vanhat sinkut ja Lp-levyt saatiin soimaan
teemoihin, musiikkiin, esiintyjiin, sävelmiin yms. SoiTilaisuuden aluksi lau- tettavaksi voitaisiin ottaa luntekijä Jukka Saarinen myös vanhoja C-kasetteja. kertoili mielenkiintoisesti iskelmien teosta ja var- Ilta oli onnistunut, mutta sinkin omien suosikki- osanottajia olisi saanut levyjen synnystä. Saimme olla enemmän, muitakin kuulla miten Katri-Helenan kuin hallitus ja huvieuroviisukappaleen soinnut toimikunta.Todettiin, että “Tule luo” olivat Jukan ei tämäkään uusi toiminta päässä taipuneet ker- oikein purrut jäsenistöön. tosäkeineen hienoksi Ei saatu face-bookin ja twitterin äärestä uusia ja sanoitukseksi. varsinkaan nuoria laitumeLevyjen kuunteluun oli laa- laisia mukaan. dittu eri vuosikymmeniltä monipuolinen soittolista, Yhdistys- ja seuratoiminjonka mukaan iltaa edet- ta ei tunnu kiinnostavan tiin ja mukana olleet saivat nuoria, eikä hieman vartpisteyttää “levyraadissa” tuneempiakaan tällä vuokappaleet. Voittajaksi tuli situhannella ja -kymmeReijo Taipaleen Satumaa nillä. Odotellaan aikoja, ja toiseksi The Plattersin kun sosiaalinen kansTwilight Time, kolmanneksi sakäyminen huomataan sijoittui Eino Grönin Sei- kuitenkin rikastuttavan ja antavan jotain sinne sielun nillä on korvat. syvyyksiin, varsinkin tälMukana olleiden mielipide- lainen kotiseutuhenkinen kyselyn pohjalta toivottiin kanssakäyminen. illalle jatkoa, ja sitä p.v. voitaisiin jalostaa esim. eri Eletään toivossa! loistavasti.
6
SEURAN TAPAHTUMAKALENTERI ALKUVUOSI 2015 HALLITUKSEN JA HUVITOIMIKUNNAN KOKOUS Tiistaina 13.01.2015 klo 18:00 Ravintola Verkahovi, yläkabinetti, Verkatehtaankatu 4. TARINAILTA Tiistaina 27.01.2015 klo 18:00 Ravintola Verkahovi, yläkabinetti 2. krs Verkatehtaankatu 4, Turku. Aiheena on “koulumuistot”. Seura tarjoaa jutustelun lomassa pullakahveet. TERVETULOA! Myös uudet ja nuoret Turun puolen laitumelaiset rohkeasti mukaan!
VUOSIKOKOUS Maalis- / huhtikuussa -15, paikka ja aika ilmoitetaan myöhemmin kevään Punkalaitumen Sanomissa ja Turun Sanomien yhdistykset palstalla sekä seuran kotisivuilla, (w.w.w.reijorantanen.fi/turun punkalaidun seura.) TARKKAILE LEHTIÄ!! P.S. Terästäytykää ja yllättäkää Turun puolen nuoret laitumelaiset ja tulkaa mukaan tilaisuuksiimme!! Ehkä kotiseuran toiminnasta saatte jotakin sinne kiireisen sielunne syöväreihin!!
Tarkkaile toimintaamme seuran kotisivuilta; w.w.wreijorantanen.fi/turun punkalaidun seura. Punkalaitumen Sanomat, seurat toimivat palstalta ja Turun Sanomat, yhdistykset palstalta.
Tässä Pekan lähettämä kuva siitä, millaiselta oikea talvi näyttää. Meiltä täällä se on jo tainnut unohtua.
7
TUPSUN PIKKUJOULU 2014-11-22 TIETOVISAN KYSYMYKSET: 1. Lähellä entistä Jalasjoen koulua on lapsuuteni seikkailuvuori. Mikä vuoren nimi? 2. Suosittu taksinkuljettaja Laitumella oli Anttilan Väinö. Minkä merkkinen oli hänen autonsa? 3. Pmen postitoimisto oli ennen Mäenpäässä . Samassa talossa asui toinen taksiautoilija Santeri Järvinen. Minkä merkkisellä autolla hän ajoi? 4. Kekkeruusi ei ajanut taksia, mutta … Mikä oli hänen automerkkinsä? 5. Pourun Paavali ajoi kuorma-autollaan santaa , kun hän rakensi taloaan Riissuolle. Kuorma-auton merkki ? 6.Punkalaitumen apteekkarilla oli aikoinaan hieno auto Ford Vedette. Minäkin pääsin sitä kerran ajamaan, kun apteekkari ei halunnut ajaa pitkää matkaa. Kuka oli apteekkari ? 7. Meijerin vieressä oli Eino Pourun kauppa. Hän osallistui sotilaspoikien koulutukseen Vartiolassa. Mikä oli hänen sotilasarvonsa? 8. Vanttilan Kalisen luona oli tien kurvissa vanha mökki , jonka seinässä oli taulu. Niitä ei enää ole. Mikä oli taulun päällekirjoitus ? 9. Jos Huhtamosta sattui ennen vanhaan tulemaan tansseista polkupyörällä Parpon tietä kesäyönä Laitumelle päin, niin mikä saattoi kimmeltää tien varressa ? 10. Mistä Kroatian naapurimaasta tämä kenkä on ostettu ?
8
Yhdistyksemme pikkujoulu Verkahovissa Kotiseutuseuramme perinteistä “kuusijuhlaa” vietettiin marraskuun loppupuolen lauantaiehtoona. Luontoäiti oli kuurannut maisemat lumihunnulla ja paikalle saapui entisiä laitumelaisia seuralaisineen yli 50 pikkujoulunviettäjää. Tilaisuuden avauksen suoritti seuran puheenjohtaja, joka toimi samalla illan juontajana. Kuusijuhlamme käynnistyi Saarisen Jukan käsikirjoittaman “Enkeli kanssasi” -esityksellä. Jukka esitti kerrontaa ja runoja, sekä muusikko Eveliina Jaatinen esitti varta vasten enkeliesitykseen tehtyjä sävellyksiä Jukan sanoittamina lauluina.
Joulupukkikin oli saapunut juhlaan, ei tullut pukki ainakaan lumisten maisemien poikki, eikä kovin loskakelinkään läpi, kun pikkukengät jalassa hiippaili
nikan soittoa kuunnellen. Juhlaamme olimme saaneet nuoren Urjalasta lähtöisin olevan neitokaisen Saija Saarisen. Näppäräsormisen haitaristin soittamana kuulimme tuttuja kappaleita. Yllätysnumerona seura muisti pitkäaikaista jäsentämme ja seura-aktiivia Alla kuvassa: Saija saarinen soittelee joulua sisään Kalevi Jokista edellispäivän yhdistyksemme jouluhlassa Verkahovin ravintolassa. merkkipäivän johdosta. Pekka Iloisesti soivat sävelet, kun Saija kurttuaan revitti. istutti yllätyksenä Kalevin tuolille ja seura tarjosi Saijan harmonikkasävelin päivänsankarille matkan “Tonavan Aalloille”. Puuropuheen oli juontaja pikakomennuksella laatinut ja kertoili siinä joulupöydän / pitopöydän yleisimmistä ruuisTänä vuonna lauloimme run- ta ja historiasta. saasti tuttuja joululauluja Eve- Emäntien laittaman maittavan liina Jaatisen säestämänä ja pikkujouluruokailun jälkeen illaulattamana. lan ohjelmaa jatkettiin harmo-
Helariuttan P anu oli taas laatinut kotiseutuaiheisen tietokilpailun ja sekös sai taas muistinystyrät heräämään ja jutunjuuret auki. Syrjälän Kyösti ja Rautionmaan Jussi sekä Rannan pariskunta taisivat tyhjentää tiedoillaan Panun palkintomakeispussin. Jälkiruokakahveiden ja joului9
Yllätysnumerona seura muisti pitkäaikaista jäsentään ja seura-aktiivia Kalevi Jokista edellispäivän merkkipäivän johdosta. Pekka istutti yllätyksenä Kalevin tuolille ja seura tarjosi Saijan harmonikkasävelin päivänsankarille matkan “Tonavan Aalloille”.
sen kaakun jälkeen joulupukkikin kävi meitä ilahduttamassa lahjasäkkeineen ja joulukarkkeineen. Saijan toisen soittokerran viimeisen kappaleen Säkkijärven polkan sävelten vaiettua alettiin purkaa mahtavaa arpajaispöytää. Ja niinhän siinä kävi, kun juontaja illan alussa valisti, että “mitä enemmän ostatte arpoja sitä enemmän voitatte” yksinkertaista matematiikkaa.
“Koosanmaasta kajastelee” nimimerkki Pore oli 50 vuotta sitten pakinoinut Punkalaitumen Sanomissa punkalaitumen murteella mukavan jutun Outokumpu Oy:n valtausvarauksesta. Puhheenjohtaja oli löytänyt jutun vanhasta PS:stä vuodelta 1963 ja esitti sen juhlassa.
Juontajan päätössanojen ja kiitosten jälkeen päätettiin yhteinen iltamme kauniiseen Sylvian joululauluun. Näin oli taas eletty mukava ilta juurillemme ja pidetty polkua auki kotiseudulle. Kiitos mukana olleille!
Yhteisesti laulettujen joululau- P.V. lujen jälkeen tyhjennettiin arpajaispöytä ja pääpalkinnon, tuotekorin, tänä vuonna voitti Rautionmaan Jussi.
Joulujuhlaan oli saapunut runsaasti väkeä viettämään iloista joulujuhlaa. Pitkien pöytärivien kummankin puolen istui väkeä ja näyttää siltä että tyhjiä paikkoja ei tunnettu. 10
Vehkajärvestä ”roskakalaa”. Vehkajärven suojeluyhdistys nuottasi jälleen 10. - 12. päivinä marraskuuta järvestä särkikalaa n. 5000 kg. Useiden vuosien nuottauksella suojeluyhdistys on onnistunut saamaan Vehkajärven levätilanteen lähes kiitettävään kuntoon. Suojeluyhdistys on kaivauttanut lähes jokaiseen laskuojaan ravinteille saostusaltaat ja tyhjentänyt kertyneen ravinnelietteen altaista. Kun muistaa takavuosien kesäiset leväpuurot järvessä, on tehdyillä toimenpiteillä ollut suuret ja suotuisat vaikutukset järven nykyiseen levätilanteeseen. Puheenjohtaja Jorma Oinaanoja kertoi säkyläläisten nuottaajien Miika Tammisen ja Jani Pesosen olleen nyt toista kertaa nuottaustöissä Vehkajärvellä. Nuotatut särjet ja lahnat hyötykäytettiin broilerkasvattamossa Eurajoella. Oinaanojan mukaan suurin ravinnekuormitus (fosfori) tulee veteen
järven pohjaan kertyneestä ravinnelaskeumasta, särkikalojen tonkiessä pohjalietettä sekä suurten sateiden tuomasta ravinnehumuksesta. Oinaanoja kertoi myös saaneensa toiveita rahallisesta avustuksesta nuottaukseen Pirkanmaan Elykeskukselta. Suojeluyhdistys on jatkuvalla, vuosia kestäneellä kunnostustyöllä saanut Vehkajärven veden kirkkaaksi ja hyväksi virkistyskäyttöön . Tämä vaatii kuitenkin jatkuvaa työtä vuosittain, järven kunnossa pysymiseksi. Turun Punkalaidun-seura oli alkuun panevana voimana vuonna 1994 perustettaessa Vehkajärven suojeluyhdistystä. Kiitokset suojeluyhdistykselle tehdystä työstä ja voimia tulevaisuuteen.
Alla kuvassa: Vehkajärven suojeluyhdistyksen nuottaussaalista tarkastelemassa Virpi Pitkänen, Jorma Oinaanoja, Esko Keto ja Lasse Tanninen.
11
Saran haukut Terve taas terve! Mää oon tähän asti yrittäny olla teitille kaikille miälin kiälin, mutta ny emmää voi. Meinaan kun toi aineisto tuli millai sattu ja jos tää lehti ny ei ilmesty jouluks, ni se ei o meitin syy. Meinaan Oskarin ja mun. Kaikki ulkopualiset oon yrittäny haukkua pois meijän mailta että Oskari sais rauhasa tehrä tän lehren. Oskarillakin on muutakin hommaa kun varrota lehtiaineistoo, ni että kyllä sen pitäs olla ajosa täälä. Viime jouluna juur meni yli joulun, eikä sillonka meitin takia. No antaas kattoo ny kuinka suu pannaan kun lehtee ei jouluks oo saatukka. Meinaa voi posti pistää hiukan hanttiin, eli kapuloita rattaisiin. No saatte sitte ainaski uureks vuareks. Tää talvej ja kesän ero alkaa näillä levveysasteilla olla aika häilyvä. Meinaa kun kesällä sattaa ja on kylmää ja talvella taas sattaa ja on lämmintä. Taitaa tulla toinen lumeton talvi. Antaas kattoo ny. Noi toiset käy tuala Lapisa hiihtelemäsä, mutta kum meijän lenkkimme mennee juur tästä pirtin pihasta muutaman kilometrin tonne Taikinavuaren suuntaa ja takasi. Sitte kun nei oo lunta ni ei voi hiihtää, senhä sannoo jo järkiki. Om muute tännään sitte mukavan tuntune ilma, aurinko paistaa ja tuulikin om melko tyynni. Eikä pakkastakkaa ok kehuttavammi. Hyvää joulun aikaa kaikille!
hotellit kertovat, että vilkasta elämää on täällä maan keskiosissakin.
TERVEHDYS! Laitumelaisen isä,perustaja ja kantavavoima Kiitos Sinulle näistä vuosista.Onnittelen 25 vuotiasta LAITUMELAISTA,joka ilmestyessään tuo seuran niin lähelle,että tuntee jotenkin niinkuin olisin vieläkin siinä toiminnassa mukana, jota vuonna 1962 aloitin osaltani kehittelemään. Me vanhukset jotka emme enää voi olla mukana, kuka mistäkin syystä, tämä lehti tempaa mukaansa. Kiitos lehden toimitukselle, meidän lukijoiden puolesta. Ikuisesti Teidän Rauno Kulmala.
ANATOLIAN YLÄMAILLA Vähässä Aasiassa on maa, jonka voi vaikka pukea päälleen, jos on kylmä. Siinä maassa on n. 75 miljoonaa asukasta, joten Suomen asukasluku on vaatimaton siihen verrattuna. Islaminuskoisessa maassa puhutaan turkin lisäksi saksaa englantia ja ranskaa, mutta esim. lentoemot puhuvat vain omaa turkkiansa “vapaan linnun” lentoyhtiön koneissa. Suora lento kestää HkiAntalya noin 4 tuntia, mutta me o-
Konya eli entinen Ikonion on kaupunki , jossa Paavali aikoinaan lähetysmatkoillaan poikkesi. Raamatussa puhutaan Antiokiasta. Poikkeamme tanssivien dervissien luostariin, missä seuraamme dervissien erikoista pyörivää tanssiesitystä. Meikäläisen pää ei kestäisi jatkuvaa samaan suuntaan pyörimistä suurissa valkoisissa mekoissa.
Se kuuluu uskonnolliseen rituaaliin, tamme matkalle vauhtia Oulun kaut- joka tehdään hartaan tunnelman ta, joten se ottaa enemmän aikaa. vallitessa. Vaikka viikon matkaan Turkissa sisältyy myös kaksi 500 kilometrin bussimatkaa Taurus-vuoriston yli, niin aika ei silti käy pitkäksi lukuisten pysähdysten ja ruokataukojen ansiosta. Liikutaan 2000 metrin korkeudella vuoristossa ja ylängöllä.
Kappadokiassa tuffikivivuoret ovat kuin jättimäisiä tonttu-ukkoja, joiden vatsaan on kaivettu reikiä ja luolia asuntoja ja jopa kirkkoja varten. Luolat ovat kesällä viileitä ja talvella lämpimiä huokoisen kiven ansiosta.
Kaikkialla kylien keskellä näkyy moskeijoiden minareetteja osoittamassa, mikä on maan valtauskonto. Kymmeniä kilometrejä ajetaan asumattomia jaksoja ja sitten yhtäkkiä tullaan suureen kaupunkitaajamaan, missä korkeat asuintalot ja
Turkkilaisessa mattokutomossa on hauska suomenkielinen esittelijä, joka näyttää , miten silkkiäisperhosen toukasta saadaan hienonhienoa silkkilankaa mattojen materiaaliksi. Muutama sata naista lähikylistä on palkattu matonvalmistajiksi. Tekevät työtä kotonaan ja mattokutomo markkinoi isotöiset tuotteet maailmalle.
***************** Viereisessä kuvassa: Olemme matkalla Konyaan. Pysähdyimme erään matkamuistomyymälän ja huoltamon pihaan ylhäällä vuoristossa. Yläpuolellamme häämöttää kaksihuippuinen vuori. Olemme jo lähes 2000 metrissä. 12
Omakohtaisesti kuljemme ,jopa melkein ryömimme vielä luolakaupungissa tutustumassa maanalaiseen elämään. Kivipölyä tarttuu mustiin slovenialaisiin kenkiini. Antalya on Välimeren rannalla suuri kaupunki, jonka monet suomalaisetkin tuntevat. Lentokenttä on läheisyydessä ja suuret, loisteliaat hotellit Välimeren rannalla houkuttavat matkailijoita lomanviettoon . Välimeren vesi on lämmintä vielä nytkin marraskuun lopulla. Sinne jää pari onkimiestä laiturille pyydystelemään pieniä , kymmensenttisiä pikkusinttejä aamuauringon nous- Kuvassa yllä: Lähestyimme, vai pitäisikö jo sanoa olevamme Kappadokiassa. Laavan muodostamat valtaisat kalliomuodosteltessa. mat täyttävät tienoon,. kuin jättiläisen sokeritoppia. Ihmiset ovat Ei tainnut tulla soppakaloja kaivautuneet ja kaivaneet iselleen asuntoja, temppeleitä ja kaiktarpeeksi. Kaksi niitä uiskenteli kan- keen mahdolliseen käyttöön tarkoitettuja tiloja, näiden laavavuonussa, kun me teimme lähtöä koti- rien sisään. Nykyajasta kertoivat vuoren seinään kiinnitetyt lautasantennit ja antavat ymmärtää että siellä asutaan kiinteästi. Suomeen. Maisema on kuin nykyaikaisen tietokonepelin taustasta kaapattu. Kuitenkin kun itseään nipistää käsivarresta, toteaa olevansa oikeasti sisällä maisemassa. Panu Helariutta
RUNOJA PUNKALAITUMELTA J. Saarisen juhlarunopaketista kotipitäjän 375 -vuotisjuhlassa
PLÄKKÄRI, VÄNKÄRI JA KUNNANLÄÄKÄRI Nykyisin taitaa remonttireiskan saaminen Punkalaitumellakin olla tiukassa, mutta ennen oli ammattimiestä pitäjä piukassa. Kolinin pappa takoi pajallaan erityisesti silloin kun rauta oli kuumaa, Mettäsen sahan tälläri ei antanut raamien kunnosta periksi yhtään tuumaa. Kaikki tiesivät mistä löytyi tai voisi löytyä, pläkkäri, kuka oli vänkäri, kuka sorvari, olkoonkin sitten vaikka kuinka porvari, kaikki tiesivät kuka oli kylän paras tinuri, kuka kunnan kirjuri, ja Paloheimo – hän oli tietenkin ainoa oikea kunnon kunnanlääkäri. Känkäsen Tauno kenkiä korjaili, Lehtimäen Toivo vaikka mitä puusta veisteli. Rantalan Matin kaivonrenkaista ei löytynyt valuvikoja
ja reippain ottein teurasti Aron Mooses tuhdimpiakin pihanperäsikoja. 13
Sitten olivat Kohijoen Oivat ja Konstat ja muut kauppiaat ja ne, jotka omistivat joen molemmin puolin mannut ja maat. Kaikkia, kaikkia tarvittiin ja toinen toista auttaen sovussa pitäjällä asuttiin.
SYÖDÄ PITTÄÄ JA KUOLLA Saarisen Aarnea, Mettäsen Viljoa, Eskoa, Markkua heitä kiittää saamme, että täällä tehdään ruumisarkkua. Mettäsen pappa sanoi, että jokkaisen pittää leipää syödä ja kuolla. Hänen bisnesideansa oli siis taikinaa vaivata ja kirstua vuolla. Aamulla heti kakkoo, korppua, leipää kauppoihin myytiin ja iltapäivällä itsetehdyllä mustakoppisella ruumiskyytiin. Sain apupojan paikalta nähdä, miten pappa kuumaa kakkoa kuskaa ja hienovaraisesti osaa lohduttaa surevien omaisten tuskaa. Minun tehtäväni oli istua autossa, puristaa käsijarrusta lujaa, kun vainajaa kyytiin tuotiin, kun suruväki lauloi jotakin Sun haltuus ja hallelujaa Hartaan hetken huipennus oli kun pappa istahti autoon ja kuiskasi varovasti; nyt mene laittamaan lippu ja nosta se vain puoliväliin asti! Sitten mentiin ja pappa hyräili laulujaan, eikä aina huomannut eldankajärven jäätä iltapäivävirteen vaihtaakaan.
KIRKKO-JAAKKOLAN KAKKO Ei semmoisia possumunkkeja tehnyt kukaan, paitsi Känkäsen Kerttu ja Pärnistön Alma. Niitä kuumina syötiin ja otettiin pussillinen vielä mukaan. Hyviä olivat, se oli vissi ja varma. Mettäsen mummun viineri suussa suli, leivissä ei ollut kehumista, kunnes Kirkko-Jaakkolan kakko tuli! Kuinka se niin makoisaa oikein voikin olla, kunnon kakkoo kaipaa moni ja etsii sitä tänäänkin Yli-Kirran talonpoikaismuseolla. Kun äsken todettiin, että ellää pittää ja kuolla on pakko, niin kyllä elämän suuriin nautintoihin kuluu se Kirkko-Jaakkolan kakko.
14
Joulukertomus
Unohtunut myrskylyhty! Ja jälleen saapuu joulu..., huokaisi myrskylyhty. Ympärillä oli pimeää ja hiljaista, se roikkui talon vinnillä halapantaan isketyssä naulassa, oli roikkunut jo monta vuotta. Kukaan ei ollut sitä ottanut käteensä vuosiin, myrskylyhty oli surullinen. -Syrämenikin taitaa olla jo kuivunut ja ruostetta on ilmestynyt pintaan. Täällä minä roikun unohdettuna ja yksin. -Mitäs siinä ruikutat, älähti jokin ääni pimeästä, olenhan minäkin täällä. -Mitä onko täällä muitakin. Kuka sinä olet? Ihmetteli myrskylyhty. -Pirtin kattolamppu minä olen ja mut kannettiin tänne 1954, kun meillä alkoi remontti.Kaikki laitettiin sekaisin. Parilla johrolla korvattiin, mikä lienee ollut kupla joka niiden jatkoksi ripustettiin. Piti muka jakaa valoa. Mitä semmosella valolla tekee, kun ei voitu edes
säätää, kuten mua. Monet ovat ne sahanterät jotka on loisteessani viilattu ja useat puhretyät tehty. Ku oli tarvetta vähemmän, niin pienennettiin syräntä ja silti nähtiin. Ai onko sinullakin syrän, ihmetteli myrskylyhty. -Älä ole olevinasi, kaikillahan syrän on. -Muttei mulla... Murahti matala ääni pimeästä. -No kuka sää sitte olet. Huudahti myrskylyhty ja unohti hetkeksi kirjakielensä. -Mää oon Reino isännän taskulamppu. Täällä määkin oon maannu siittä kun isännän maallinen matka loppu. Tosa mää oon ollu kukkohirren ja halapannan nurkasa siitä asti. Tulivat sentään ottamaan patterin pois sisältäni, olisin varmaan ruastunu puhki. Unohtivat toho, nyt se lojuu toi patteri tosa vieresä, onneksi, nyt se ei ainakaan ruastuta mua lissää.
Jaa patteri, mikä se semmonen on? kysäisi kattolamppu. -Mulla on tosa teitin syrämen tilalla juur semmone kupla, mistä te äske puhutte ja toi patteri anto sihen voimaa ninko öljy teitin syrämeen, mutta nyt sekin on tyhjä, taitaa kans olla kui15
vunu. -Juu mä tiedän ja muistan sut, olit sillon loppuaikana aina isännän kädessä, kun menimme naapuriin saunaan. Lapsille annettiin minut; myrskylyhty sanoi. -kuljin aina lasten kanssa siinä edessä ja isäntä tuli viimeisenä ja tuikutti valloo perästä, sillä sun kuplallas, taisivat sannoo sitä polttimoks. Muistan vielä semmosenkin seikan, että lapsille ei saanu antaa taskulamppua kun siitä loppu patteri. Sentähden isäntä otti sut aina mukaansa, säästi sillai. Kun sitten lapsille tuli hätä ja piti päästä huusiin, niin myrkylyhtyä aina tarvittiin, eikä sinne juur emäntäkään ilman mua menny samoin kun navetassa käytiin taikka haettiin puita liiteristä pimmeellä. Ja joulun aikoihin aina riitti pimmeetä. -Ne huusi reisut oli aina pelottavia, no ensteks se huusi oli siälä ihan pihan perällä navetan nurkan vieresä, eikä sinne paistanu eres kuu ja kun lapsia pelotti, niin ne yritti aina lisätä sitä valloo kiärtämällä syräntä suuremmalle. Se oli aika uhkarohkeeta monta kertaa ja monasti oli lähellä ettei lasini paukahtanu rikki kuumuudesta. Kattolamppu oli pitkään ollut hiljaa ja kuunnellut toisten juttelua, nyt sekin puuttui aiheeseen. -Kyllä munkin valoani säädettiin syrämestä,
PIKKUJOULUUN ARPAJAISPALKINTOJA LAHJOITTANEET Punkalaitumen Museo- ja kotiseutuyhdistys Kahvio Myötätuuli K-Supermarket Pouru Sanarakas Oy Saneeraus ja Maalaus Erander Oy Rak.tsto Taitoneliö Oy Rak.liike K. Hämäläinen Oy Kone-Hissit Oy VVO Kotikeskus Multi-Print Oy TRS Maalaus Oy Turun Punkalaidun seura r.y. Jukka Saarinen Matti Lehtinen Pirkko Anttila-Vuori Virpi ja Lauri Pitkänen Liisa Niemelä Aimo Hakanen
Yhdistys esittää kiitokset lahjoittajille ja kehottaa suosimaan yllä mainittuja liikkeitä. Kiitos!
mutta sen teki aina aikuiset ei sinne kattoon lapset yltäny. Ja hyvä olikin kun siälä oli katto niin lähellä, olisivat viälä saaneet tulipalon aikaseks. Mitä ne saunareissut oli? -Mää kerron. Sanoi myrskylyhty. -Niitä tehtiin sen takia kun siälä saunasa saatiin peseytyä lämpösesä. Kesäisin tääläkin pestiin tosa kaivon kannella pesuvatisa, mutta talvella se piti tehrä pirtisä taikka saunasa. Meillä ei sillon täälä ollu omaa saunaa ja niin me sitten mentiin aina naapuriin saunomaan. Kerrankin mentiin joulusaunaan jo erellis iltana, meinaan aaton aattona. Oli tosi pimmeetä ja lumi lensi tuulen mukana, mentiin tosta mettän poikki, kun siittä oli vähän lyhempi matka Viljäniemeen. Taas mää menin erellä lasten kansa ja aikuset tuli peräsä. Se polku ei ollu kovin levvee ja sentähren kuljettiin aina peräsin. Sillon oli jo ehtoopäivästi ruvennu sattaa lunta ja kun tuuli ylty kovaksi yätä kohren nin sen polun löytäminenkin oli jo aika hankalaa. Löyrettiin sentään perille. Siälä mut ripustettiin saunan ikkunan taka, ulkopuolella olevaan naulaan ja siittä mää sitte annon valloo saunasa oleville. Saunan kiuas oli lämmitetty jo päivällä ja lauteilla oli hämärää ja kuumaa.
Sisältä kuulu kova läiske, käyttivät vihtaa ja kun pestiin samasa tilasa nin välillä kuulu veden lorinaa. Sihen aikaan ei ollu mittää viämäreitä ja vesi lorisi ulos lattialautojen välistä. Lapset pestiin ensin ja he pääsivät sitten vielä lauteelle lämmittelemään, kun aikuiset pesi ittensä. Puhdasta tuli. Sitten puettiin siinä ulkona. Siinä oli semmonen harva laurotus ja maa lattia, seinustalla oli lämmitys puita. Ja kun oltiin vaatteet päällä nin mut haettiin sisään ja äiti tarkasti että sauna jäi siistiks. Sitten lährettii takasi kottii. Sinä aikana oli tuiskannu koko polun ihan umpeen ja mut annettiin äitin kättee, ku lapset juosta kompuroitti sen tuiskuhanken läpi ja kai mää olisin sitte sammunu jos olisin joutunu lasten kärestä sihen lummeen. Kun päästiin kottiin niin kyllä lapsia paleli, saappaat oli täynnä lunta ja tumpukki oli märräät, mutta kun päästiin pirtin lämpöön, nin aika pian taas lasten iloinen nauru raikui pirtisä. Oi niitä aikoja, nyt sitä orotellaan joulua täälä hämäräsä, eikä kukkaa muista ennää meittiä eikä meitin antamaa valloo. Ulkona ja sisällä on jos minkäkin laisia jouluvaloja, ne on kirkkaita ja toimii sähköllä. rr.