ESIPUHE

ESIPUHE

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon (YAMK) sisältyvä opinnäytetyö on työelämän tutkimuksellinen kehittämistehtävä. Opinnäytetyön tavoitteena on, että opiskelija kykenee soveltamaan näyttöön perustuvaa tutkimustietoa ja käyttämään valitsemiaan kehittämis- ja tutkimusmenetelmiä työelämän kehittämistarpeisiin. Opinnäytetyössään opiskelija osoittaa, että hänellä on valmius itsenäiseen ja vaativaan asiantuntijatyöhön.

Opinnäytetyö on keskeinen osa Digiajan palvelujohtamisen YAMK-koulutusta. Sen tekeminen käynnistyy heti opintojen alussa ja se muodostaa joko puolet tai yhden kolmassosan koko tutkinnosta riippuen opiskelijoiden taustatutkintojen laajuudesta. Opinnäytetyöprosessi organisoitiin toteutumaan monialaisena MONT-prosessina. Tässä prosessissa opiskelijat etsivät pienissä monialaisissa ryhmissä tai pareina tutkimukseen ja tutkittuun tietoon perustuvia kehittäviä ratkaisuja yhdessä teemoittettuihin työelämälähtöisiin ajankohtaisiin ilmiöihin, kysymyksiin ja haasteisiin. Käsillä olevassa kokoelmateoksessa julkaistavat artikkelit ovat Digiajan yhteiskehittämisen teemaryhmän opiskelijoiden opinnäytetyöprosessin tuloksia.

Digiajan yhteiskehittäminen -teemaryhmä pureutui opinnäytetyöartikkeleissaan yhteiskehittämisen problematiikkaan digitalisaation asettamassa kehyksessä. Nimensä mukaisesti yhteiskehittäminen on palveluiden suunnittelua ja muotoilua yhdessä käyttäjien, asiakkaiden, asiantuntijoiden ja yrityksen tai organisaation henkilökunnan kanssa. Tavoitteena on kehittää osapuolten, ennen kaikkea asiakkaiden ja käyttäjien tarpeita ja toiveita hyvin vastaavia palveluita ja tuotteita. Kehittämistoiminta perustuu tiedon ja kehittämisratkaisujen yhteiselle suunnittelulle ja rakentamiselle. Prosessissa käyttäjällä on keskeinen ja aktiivinen rooli. Toimintatavan yhteydessä puhutaan hajautetun asiantuntijuuden hyödyntämisestä. Ollakseen tuloksellista, yhteiskehittäminen edellyttää kehittämisessä mukana olevien tahojen yhteistä työskentelyn kohteista ja kehittämisen käytännöistä sopimista. Yhteiskehittäminen on myös työntekijöitä osallistava ja heidän keskeistä osaamistaan hyödyntävä tapa kehittää toimintaa ja saada aikaan haluttuja muutoksia. Se varmistaa osaltaan henkilöstön sitoutumisen muutokseen ja positiivisen asenteen kehittämistyötä kohtaan.

Käynnissä oleva ja osittain jo tapahtunut voimakas globaali digitalisaatio vaikuttaa työprosesseihin, työtapoihin ja liiketoimintaympäristöihin. Digitalisaatio on omalta osaltaan mahdollistanut hajautetut toimintarakenteet ja tätä kautta tapahtuvan työn murroksen. Maailman laajuinen COVID-19 pandemian on vauhdittanut tätä kehitystä. Sen myötä etä- ja virtuaalityöstä on tullut uusi tapa järjestää ja tehdä töitä. Digitalisaatio on mahdollistanut aikaan ja paikkaan sitomattoman työn tekemisen. Pandemia-ajan pitkittyessä etätyön rinnalle on kehittymässä yhdistelmätapa tehdä töitä. Tässä tavassa yhdistetään lähi- ja etätyö. Puhutaan hybridityöskentelystä. Tämän tyyppinen työskentely näyttää mahdollistavan esimerkiksi työn ja lapsiperhearjen mielekkään yhdistämisen. Omaan työhön vaikuttamisen mahdollisuudet lisääntyvät. Kehitystä seuraa usein myös haasteita. Etä- ja hybridityön osalta ne liittyvä muun muassa työn ja vapaa-ajan välisen rajan hämärtymiseen ja toiminnan liialliseenkin tehostumiseen. Nämä asiat voivat muodostua uhiksi työssä jaksamiselle ja työhyvinvoinnille, jos ne jätetään vaille huomiota.

Digiajan palvelujohtamisen YAMK-koulutuksen virtuaalinen toteutustapa mahdollistaa työelämän kannalta oleellisen etäosaamisen kehittymistä. Opiskelijat kohtaavat opintojensa aikana samoja haasteita kuin hajautettujen työympäristöjen työntekijät. He kerryttävät opiskelunsa edetessä etätyön ja etäjohtamisen osaamista. Opiskelijoiden koulutus- ja työelämätaustat ovat monialaisia. Tämän vuoksi he saavat lisäksi osaamista myös monialaisesta palvelutaloudesta ja sen kehittämistarpeista ja -ratkaisuista. Koulutuksen menetelmälliset ratkaisut on suunniteltu sisältövalintojen ohella tukemaan tavoitteena olevan osaamisen saavuttamista.

Tässä julkaisussa esiteltävät opinnäytetyöartikkelit on tehnyt neljä monialaista opiskelijaryhmää tai paria. Opiskelijoita ryhmissä oli mukana yhteensä kymmenen: Ida Heinonen, Sanna Karstikko, Katri Korpela, Maire Kössö, Tiia Mustonen, Anne Ollikainen, Maija Palosaari, Riikka Sarajärvi, Asko Viitanen ja Ella Väänänen. Ryhmän pohjakoulutukset ovat insinööri (AMK), rakennusmestari (AMK), restonomi (AMK), sosionomi (AMK), tradenomi (AMK) sekä kauppatieteiden maisteri. He työskentelevät sekä yksityisellä, julkisella että kolmannella sektorilla erilaisissa esimies, asiatuntija ja kehittämistehtävissä. Tämän julkaisun artikke-

leissa käsiteltyjen kehittämistöiden toimeksiantajat olivat Ilomantsin matkailuyhdistys ry, Nuorten Ystävät ry, Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus (PVJJK) ja Sahra Agribusiness Consulting Oy.

Teemaryhmän sisällä pienryhmät ja työparit muotoituivat syksyn 2020 aikana samalla, kun opinnäytetöiden aiheet ja yhteisteeman ydin tarkentuivat. Opinnäytetyön etenemistä tuettiin prosessin eri vaiheisiin liittyvillä oppimistehtävillä, joissa tunnistettiin ja määriteltiin muun muassa teemaan keskeisiä käsitteitä ja teoreettisia lähtökohtia sekä kuvattiin käytettäviä kehittämis- tai tutkimusmenetelmiä. Prosessi eteni erillisten opinnäytetöiden suunnitelmien kautta yksittäisten artikkeleiden tietoperustan syventämiseen, tutkimusaineiston keräämiseen ja analysointiin.

Julkaisun alussa esitetty yhteinen tietoperusta luo yksittäisille artikkeleille yhteisen teoreettisen ja menetelmällisen viitekehyksen, jota kautta jokainen artikkeli lähestyy omaa tarkennettua näkökulmaansa. Yhteisessä tietoperustassa käsitellään kaikkiin artikkeleihin liittyviä teorioita, tutkimus- ja kehittämismenetelmiä sekä tutkimuksen tekemisen eettisyyden ja luotettavuuden vaatimuksia. Yksittäisten artikkelien tarkemmiksi näkökulmiksi valikoituivat toimeksiantajien tarpeista nousseet neljä aihealuetta: Etäjohtaminen hajautetussa, itseohjautuvassa ja oppivassa organisaatiossa, Matkailuyhdistys pienyrittäjän digitaalisen ekosysteemin kehittämisen mentorina, Hajautetun organisaation työntekijäkokemuksen ja vetovoimatekijöiden kehittäminen palvelumuotoilun keinoin sekä Elämäntapahtumatyökalu – sosiaalipalvelun aikaisten vaikutusten arviointi.

Minulle ohjaajana tämä MONT-prosessi antoi kokemuksen hyvin toimivasta tavasta organisoida opinnäytetöiden tekoa ja ohjausta. Selkeästi strukturoitu ja aikataulutettu pienempiin osiin tehtävien kautta palasteltu prosessi vei sen jämäkästi maaliin. Ryhmän sitoutuminen työskentelyyn oli vahvaa ja asioihin paneuduttiin huolella. Ryhmän jäsenet osallistuivat yhteisiin tapaamisiin ja ryhmä kokoontui myös säännöllisesti keskenään keskustelemaan ryhmän yhteisestä teemasta ja yhteisen tietoperustan rakentamisesta. Yhteistyö ja määrätietoinen tekeminen varmisti töille asetettujen tavoitteiden saavuttamisen ja työt valmistuivat ajallaan loppusyksystä 2021.

Osoitan lämpimät kiitokseni koko ryhmälle sitoutuneesta kehittämisotteesta sekä mielenkiintoisista ohjaajankin oppimsen mahdollistaneista keskusteluista prosessin aikana. Julkaisun artikkelit tarjoavat uutta tietoa, toimintamalleja ja kehitettyjä ratkaisuja käytäntöön vietäviksi ja eteenpäin kehitettäviksi. Suuret kiitokset kuuluvat myös toimeksiantoja antaneille organisaatioille ja yrityksille sekä niissä kehittämistöiden ohjauksesta vastanneille henkilöille. Lopuksi haluan toivottaa sydämelliset onnittelut valmistuville opiskelijoille, kanssanne oli ilo työskennellä!

Rovaniemellä 30.11.2021

Outi Hyry-Honka FT, osaamispäällikkö Lapin ammattikorkeakoulu

ESIPUHE............................................................................................................ 2

YHTEINEN TIETOPERUSTA............................................................................. 7

Ida Heinonen, Sanna Karstikko, Katri Korpela, Maire Kössö, Tiia Mustonen, Anne Ollikainen, Maija Palosaari, Riikka Sarajärvi, Asko Viitanen & Ella Väänänen

ETÄJOHTAMINEN HAJAUTETUSSA, ITSEOHJAUTUVASSA JA OPPIVASSA ORGANISAATIOSSA................................................................. 28

Ida Heinonen, Maire Kössö & Maija Palosaari

MATKAILUYHDISTYS PIENYRITTÄJÄN DIGITAALISEN EKOSYSTEEMIN KEHITTÄMISEN MENTORINA ........................................................................72

Sanna Karstikko & Asko Viitanen

HAJAUTETUN ORGANISAATION TYÖNTEKIJÄKOKEMUKSEN JA VETOVOIMATEKIJÖIDEN KIRKASTAMINEN PALVELUMUOTOILUN KEINOIN.........................................................................................................112

Katri Korpela & Tiia Mustonen

ELÄMÄNTAPAHTUMATYÖKALU-SOSIAALIPALVELUN AIKAISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI ...........................................................................155

Anne Ollikainen, Riikka Sarajärvi & Ella Väänänen