Neuvola ja kouluterveys 1/2019

Neuvola

ja kouluterveys

1

2019

FinRavinto2017 -tutkimuksen tuloksia Lasten terveysfoorumi toimii laajasti Alisa – ihan Sykkeessä

Terveyden edistämisen ja ehkäisevän lastensuojelun ammattilehti Terveyden edistämisen ja ehkäisevän lastensuojelun ammattilehti

Neuvola ja kouluterveys

1

2019

Neuvola ja kouluterveyslehti 19. vuosikerta Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa Julkaisija Lapsi 2000 ry www.lapsi2000.fi

18

Päätoimittaja Matti Rimpelä, matti.rimpela@uta.fi

Luontokoulu ohjaa havainnoimaan

Toimituspäällikkö Seija Sihvola, seija.sihvola@gmail.com Tämän numeron avustajat

Liisa Valsta Hannu Hausen Mari Kauhaniemi Ilona Merikanto Rami Luomanpää Aino Harvola Anniina Pesonen Jenni Kerppola Anna Moring Milla Tuormaa Julia Kasurinen Marja-Reetta Tommiska Vilja Seppälä Marije Zoehout Karin de Gooijer Riittakerttu Kaltiala-Heino Kannen kuva

Seija Sihvola Yhteistyökumppanit Lasten terveysfoorumi Toimitus: Tykkitie 2, 02100 Espoo  050 330 4890 Osoitteenmuutokset vain sähköpostilla: seija.sihvola@gmail.com Ulkoasu Artea tmi, Porvoo tea.itkonen@artea.fi Ilmoitusmyynti Tmi Johanna Pelto,  040 903 0141 johanna@johannapelto.fi Tuottaja / Tilaukset Artea tmi,  040 557 4223 tea.itkonen@artea.fi Painopaikka Forssa Print, Forssa ISSN 1458-1000 Lapsi 2000 ry on 1999 perustettu lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijajärjestö, joka toimii tiedon- ja tuenantajana lapsiperheille ja alan ammattilaisille. Järjestö toimii myös vaikuttajajärjestönä ajamalla lasten ja nuorten hyvän elämän edistämistä niin paikallisella kuin valtakunnankin tasolla. Asiantuntijajäseninä on lääkäreitä, hammaslääkäreitä, terveydenhoitajia, kätilöitä, farmasia-alan asiantuntijoita, psykologeja, ravitsemusterapeutteja, sosiaalialan ja liikunnan ammattilaisia ja tutkijoita.

TÄSSÄ NUMEROSSA 4 5 6

Tapahtumakalenteri

8

Linolihapon vaikutus tulehdusvasteeseen

10 14

Lasten terveysfoorumi

17 18 20

TES Seija Tanhuanpää

22 24 25 26 28 29

Käypä hoito: käytöshäiriöt

Pääkirjoitus

10

Lasten terveysfoorumi

FinRavinto 2017 tutkimuksen tuloksia

Monimuotoisten perheiden kohtaaminen Luontokoulu ohjaa Äidin ajatukset tulevasta vauvasta Käytöshäiriön analyysiä Vitamiinien suositeltava saanti Oppilaana maailmalla, osa 7

6 FinRavinto 2017 tutkimuksen tuloksia

Käytöshäiriö

Personal trainer Coachingkira Väitös: ravitsemus ja ympäristöarviointi

22-24

Seuraavassa numerossa lukijakysely!

Neuvola ja kouluterveys | 1 • 2019

3

Tapahtumakalenteri

Nainen ja terveys -päivät 21.-22. 3.2019 Helsinki, Paasitorni

Koulutus naistentaudeista ja seksuaali- ja lisääntymisterveydestä. Ohjelmassa mm. Mitä uutta endometrioosista? Pia Suvitie, LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri , Lisääntymisterveyden perusta valetaan varhain, kemikaalien vaikutus kehitykseen, Jorma Toppari, fysiologian professori.

Lisätietoja: Suomen Kätilöliitto 040 701 8225

Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 9.-10.4. Helsinki, Säätytalo

Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät on avoin keskustelu- ja vaikuttamisfoorumi, jossa osallistujille tarjoutuu merkittävä tilaisuus yhteiseen keskusteluun keskeisten päättäjien ja asiantuntijoiden kanssa. Tapahtuma on suunnattu valtakunnallisille ja alueellisille sosiaali- ja terveysjärjestöille, päättäjille ja muilla alan toimijoille. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.

Lisätietoja: anni.autti@soste.fi

Hyvinvointiareena (kouluterveys) 17.-18.9. Helsinki, Messukeskus

Hyvinvointiareena on koulutustapahtuma, joka tarjoaa yhteisen oppimisfoorumin esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa sekä korkea-asteella oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin parissa työskenteleville. Hyvinvointiareena toteutetaan joka toinen vuosi Opetushallituksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä. Se on tärkein oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi järjestettävä kansallinen tapahtuma, joka yhdistää aikaisemmat. Areenan järjestäjät Opetushallitus ja THL. Lisätietoja: Kouluterveyskyselyn infopuhelin: 029 524 6082

Lääkevarmennusjärjestelmä otettu käyttöön Uudet turvaominaisuudet ovat lääkepakkauksen yksilöivä, sähköisesti luettava tunniste ja pakkauksen peukaloinnin estävä mekanismi, kuten tarrasinetti, turvakorkki tai repäisynauha.

Uusia turvaominaisuksia ei kuitenkaan ole niissä pakkauksissa, jotka on tuotu markkinoille ennen 9.2.2019.

Apteekissa lääkkeen aitous varmistetaan jatkossa aiempaa tarkemmin ennen kuin lääke luovutetaan asiakkaalle.

–Farmaseutti tai proviisori tarkistaa jokaisen turvamerkityn lääkepakkauksen turvaominaisuudet lukemalla skannerilla pakkauksen yksilöivän tunnisteen ja varmistamalla peukaloinnin paljastavan mekanismin eheyden.

Pakkauksen tunnisteen avulla varmistuu, että kyse on aidosta lääkkeestä,

kertoo kehittämispäällikkö Ari Jansen Apteekkariliitosta.

Jansenin mukaan turvaominaisuuksien tarkistaminen voi aluksi hieman hidastaa lääkkeiden toimittamista, vaikka järjestelmä toimii automaattisesti taustalla.

–Käyttöönoton alkuvaiheessa voi ilmetä tilanteita, joissa apteekki joutuu selvittämään lääkepakkauksen tietoja lääkeyritykseltä. Jos pakkauksen tarkistamisessa ilmenee ongelmia, apteekki voi ehdottaa asiakkaalle lääkevaihtoa.

–Suomalaisista apteekeista ei ole koskaan tavattu lääkeväärennöksiä, ja lääkevarmennusjärjestelmällä niiden pääsy asiakkaille estetään jatkossa entistä tehokkaammin, Jansen muistuttaa.

Vaalit ovat taas edessä. Esitys kansalliseksi lapsistrategiaksi valmistunee helmikuun lopussa.

Hallitusneuvotteluihin valmistaudutaan. Uuden hallituksen ohjelmaan on ladattu paljon odotuksia.

Ì Matti Rimpelä Onko tähän mennessä tullut esiin jotakin sellaista, joka antaisi aiheen uskoa, että vaalikeskustelun ja hallitusohjelman lupaukset tulevat näkymään lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnissa? Monet vaalikaudet nähneenä en ole toistaiseksi havainnut mitään merkittävää uutta.

Taas kerran ollaan edustuksellisen demokratian nelivuotiskierron tutuilla poluilla.

Kun katson taaksepäin, tuntuu siltä, että lähellä nyt käynnissä olevaa vaalikeskustelua ja hallitusohjelman valmistelua oltiin vuosituhannen vaihteessa. Huoli lasten ja lapsiperheiden pahoinvoinnin lisääntymisestä leimasi yhteiskunnallista keskustelua. Vuoden 2003 vaaleja pohjustettiin jo vuonna 2001, kun Marjatta Bardyn johdolla valmistui Stakesin laaja tutkimus: Mikä lapsiamme uhkaa? Suuntaviivoja 2000-luvun lapsipoliittiseen keskusteluun. 1 Seuraavana vuonna hallitus antoi eduskunnalle selonteon lasten ja nuorten hyvinvoinnista. 2 Lokakuussa 2002 valmistui sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö, jonka eduskunta hyväksyi ja lähetti valtioneuvostolle tiedoksi ja tarpeellisia toimenpiteitä varten. 3 Näin valmisteltiin vuoden 2003 eduskuntavaaleja. Pääministeri Anneli Jäätteenmäen hallituksen ohjelmassa (17.3.2003) oli runsaasti pohdintaa ja esityksiä lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja pahoinvoinnin vähentämisestä.

KUN NYT VALMISTAUDUTAAN eduskuntavaaleihin ja hallitusohjelmasta sopimiseen, on hyvä palauttaa mieleen, mistä keskusteltiin 2000-luvun alussa. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö antaa siitä hyvän ajankuvan. Keskeisiä teemoja olivat työn ja

Pääkirjoitus

Vaalikeskustelujen ja hallitusohjelmien katteettomat lupaukset perhe-elämän yhteensovittaminen, lapsiperheiden toimeentulon parantaminen, vanhemmuuden vahvistaminen ja peruspalvelujen voimavarojen lisääminen. Seuraavassa muutamia poimintoja lisäämään kiinnostusta lukea koko mietintö: Vanhempien taloudellinen ahdinko lisää lasten vaikeuksia ja vähentää halukkuutta hankkia lapsia. Väestön ikääntyessä lasten saaminen ei saa kariutua taloudellisiin vaikeuksiin.

Mielenterveyden häiriöt ovat kasvaneet. Hoitoon hakeutuessaan lapset ovat aiempaa moniongelmaisempia. Lastensuojelun tarve on kasvanut jyrkästi. Pätevistä sosiaalityöntekijöistä on pulaa, vaihtuvuus henkisesti raskaassa lastensuojelussa on suuri. Henkilökunnan saatavuus ja opiskelijoiden rekrytointi alalle ovat lähivuosien suuria haasteita.

Kielitaidon puute, maahanmuuttajavaltaisten asuma-alueiden syntyminen sekä työttömyys eristävät maahanmuuttajanuoria kantaväestöstä. Maahanmuuttajalapset ovat lastensuojelussa uusi asiakasryhmänä, jonka kohtaaminen ja hoitaminen edellyttävät henkilökunnalta aivan uudenlaisia taitoja.

Kouluopetuksen muutokset vaativat koululaiselta yhä aikaisemmin itsenäisiä valintoja, erikoistumista ja suurempaa vastuuta omasta menestymisestään, mikä on erityisen vaativaa eniten tukea tarvitseville oppilaille. Laman yhteydessä tukiopetuksen ja oppilashuollon voimavaroja leikattiin ja osa-aikaista erityisopetusta supistettiin, vaikka lasten oppimisvaikeudet lisääntyivät.

Viipymättä on osoitettava riittävät voimavarat syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten tarvitsemiin palveluihin. Peruspalvelujen puutteilla on selvä yhteys lasten pahoinvoinnin

lisääntymiseen On kohennettava kaikkein lasten peruspalveluja, päivähoitoa, koulua sekä neuvoloja ja kouluterveystyötä.

Vanhemmuutta ja kasvatusta tulee tukea nykyistä paremmin, neuvoloille paremmat mahdollisuudet kotikäynteihin ja lapsiperheiden pitkäjänteiseen tukemiseen. Neuvoloiden moniammatillista osaamista on vahvistettava.

Kouluterveydenhuollon resursseja tulee vahvistaa. Terveyserojen kaventaminen kouluissa perustuu oppimisvaikeuksien, sosiaalisen selviytymisen ongelmien ja terveysongelmien tunnistamiseen, johon tarvitaan laaja-alaista ja varhain alkanutta lapsen kehityksen seurantaa ja moniammatillista yhteistyötä.

Poikien tukeen tulee erityisesti kiinnittää huomiota, koska heillä on tyttöihin verrattuna enemmän oppimisvaikeuksia, käytösongelmia ja koulumotivaation puutetta.

Suomessa on arviolta noin 100 000 pitkäaikaissairasta ja vammaista lasta. Yhden lapsen hoidosta, sosiaaliturvasta ja -palveluista saattaa huolehtia kymmeniä ammattilaisia. Järjestelmän monimutkaisuus vaikeuttaa sen hahmottamista. Sosiaalipalvelujen saaminen jää usein perheen osaamisen ja aktiivisuuden varaan. On kiireellisesti järjestettävä palveluohjausta pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten perheiden tukemiseksi. Heitä koskevien säädösten kokoaminen erillislainsäädäntöön hallitusohjelman mukaisesti tulee toteuttaa pikaisesti.

lapsilisät indeksiin niiden ostovoiman turvaamiseksi.

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin parantaakseen lapsiperheiden palveluja osoittamalla lisävoimavaroja: • kouluterveydenhuoltoon, neuvolatoimintaan ja niiden moniammatillisen osaamisen vahvistamiseen sekä ohjaamalla valtakunnallisilla laatusuosituksilla neuvoloita kotikäyntien suorittamiseen ja kouluterveydenhuoltoa lääkärintarkastusten lisäämiseen, • lapsiperheiden kotipalveluiden lisäämiseen sekä • palveluohjauksen kattavaan järjestämiseen pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten perheiden tukemiseksi.

EDUSKUNTA HYVÄKSYI lokakuussa 2002 edellä kuvatun mietinnön ja siinä esitetyt kannanotot: Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin parantaakseen lapsiperheiden toimeentuloa sitomalla

Viitteeet:

Näin vuosituhannen alussa vaalikentillä ja hallitusohjelman valmistelussa.

Edelleen tuiki ajankohtaista.

Ovatko vaalikeskustelujen ja hallitusohjelmien lupaukset jälleen savolaisia projekteja – eli vaalikauden päättyessä toteuttamista vaille valmiita? Olisiko jo aika siirtyä "hyvien toiveiden luetteloista" niiden toteuttamiseen? Esimerkiksi palautetaan kodinhoidon tuki 1980-luvun lopun tasolle, jolloin sitä sai noin 60 000 lapsiperhettä, kolme kertaa enemmän kuin viime vuonna.

1. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/75472/ Ra263-MikaLapsiamme.pdf?sequence=1 2. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/selonteko/Documents/vns_4+2002.pdf 3. https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=stvm+23/2002

Neuvola ja kouluterveys | 1 • 2019

5

FinRavinto tutkimus

FinRavinto 2017 –tutkimuksen tuloksia aikuisten ruoankäytöstä ja ravintoaineiden saannista Ì Liisa Valsta FinRavinto 2017 -tutkimuksessa selvitettiin aikuisten ateriointia, elintarvikkeiden kulutusta ja ravintoaineiden saantia haastatteluin ja kyselyin 1655 tutkittavalta 50 paikkakunnalla. Tutkimus toteutettiin osana kansallista FinTerveys 2017 -tutkimusta tammi–lokakuussa 2017.

Tutkimuksen sähköinen raportti on julkaistu äskettäin.1

Naiset syövät terveellisemmin kuin miehet Ravitsemussuositusten mukaan kasviksia, hedelmiä ja marjoja tulisi syödä vähintään puoli kiloa päivässä. Naisistakin vain noin joka viides pääsee tähän tavoitteeseen, miehistä vielä tätäkin harvempi (kuva 1). Punaista ja prosessoitua lihaa, kuten leikkeleitä,

Kuva 1

6

Neuvola ja kouluterveys | 1 • 2019

makkaroita ja nakkeja suositellaan käytettäväksi enintään puoli kiloa viikossa kypsäksi ruoaksi laskettuna. Miehistä yli kolme neljästä ja naisista yksi neljästä syö tätä enemmän (Kuva 2).

Yli yhdeksän kymmenestä miehestä ja naisesta saa ruokavaliostaan tyydyttynyttä rasvaa yli suosituksen ylärajan.

Yli kaksi kolmasosaa sai ruokavaliostaan liian vähän hiilihydraatteja ja kuitua (Kuva 3). Yhdeksän kymmenestä ylittää myös suolan saannin suosituksen ylärajan, 5 grammaa päivässä (Kuva 4).

Naisten ruokavalio oli keskimäärin terveellisempi kuin miesten. Miesten keskimääräinen ruokavalio sisältää energiaan suhteutettuna enemmän rasvaa, tyydyttynyttä rasvaa ja suolaa verrattuna naisten ruokavalioon. Naisten ruokavalio sisältää miehiä enemmän muun muassa hiilihydraatteja, kuitua, A-, E-, ja C-vitamiinia, folaattia, kaliumia ja magnesiumia.

Miesten ja naisten ravintoaineiden lähteet eroavat toisistaan. Miehet suosivat lihaa ja viljavalmisteita, kun taas naiset saavat ravintoaineita useammin maitovalmisteista, kasviksista, hedelmistä ja marjoista sekä palkokasveista, pähkinöistä tai siemenistä.

Ikäryhmittäiset erot ruokavalinnoissa heijastuvat ravintoaineiden saantiin

Alle 45-vuotiaiden aikuisten kasvisten syönti oli energiaan suhteutettuna samaa luokkaa kuin vanhemmissa ikäryhmissä. Miehet söivät kasviksia noin 180 grammaa ja naiset noin 195 grammaa päivässä. Nuoremmat aikuiset suosivat kuitenkin yli 45-vuotiaita enemmän lehtivihanneksia. Tämä saattaa olla yhteydessä siihen, että myös kasviöljyjä ja salaatinkastikkeita nuorempi ikäryhmä kulutti vanhempia enemmän.

Palkokasviksia, pähkinöitä ja siemeniä nuoremmat aikuiset söivät kaksi kertaa enemmän kuin iäkkäät, joskin määrä alle 45-vuotiaillakin on vielä vaatimaton, noin 24 grammaa päivässä. Hedelmiä ja marjoja kaikissa muodoissaan yhteensä ja tuoreita hedelmiä syötiin nuoremmissa ikäryhmissä muita vähemmän.

Vanhempiin ikäryhmiin verrattuna alle 45-vuotiaiden ruokavaliossa oli vähemmän ruisleipää, sekaleipää ja puuroja ja enemmän vehnää ja riisiä eri muodoissaan. Lihaa nuoremmat miehet söivät enemmän kuin vanhimmat miehet. Alle 45-vuotiaiden ikäryhmä söi muita enemmän makeisia, mutta käytti muita vähemmän sokeria ja hunajaa sellaisenaan. Naposteltavat olivat myös suosittuja alle 45-vuotiailla muihin verrattuna.

Nuoremmat tutkittavat joivat vettä lähes kaksi kertaa enemmän kuin vanhimmat, keskimäärin lähes 1,3 litraa päivässä. Myös vähärasvaisten maitojuomien kulutus oli yleisempää kuin vanhimmilla tutkittavilla. Virvoitusjuomia nuoret miehet kuluttivat vanhempia enemmän. Vanhempiin verrattuna, nuoret naiset joivat enemmän täysmehuja ja keinotekoisesti makeutettuja juomia. Ravintolisiä käytettiin nuoremmissa ikäryhmissä vähemmän kuin iäkkäämpien keskuudessa.

Ravintoaineiden saantiin nämä ruokavalinnat heijastuivat siten, että alle 45-vuotiaat saivat vanhempiin verrattuna ruokavaliostaan enemmän energiaa ja tyydyttymättömiä rasvahappoja mutta vähemmän kuitua, A- ja D-vitamiineja, kaliumia ja magnesiumia. Lisäksi nuorilla miehillä sinkin saanti oli suurempaa ja hiilihydraattien ja B1-vitamiinin saanti oli pienempää kuin iäkkäämmillä.

Kuva 2

Syö värikkäästi ja nauti Tutkimuksessa todettiin, että aikuiset tarvitsevat terveyttä edistäviä muutoksia ruokavalioonsa, koska vain harva söi suositusten mukaan. Hyvä pohja jokaiseen päivään on syödä vähintään puoli kiloa kasviksia, hedelmiä tai marjoja, eri muodoissaan tuoreena, kypsennettynä ja satokausien mukaan valikoimaa vaihdelleen. Hyviä hiilihydraatin lähteitä ovat täysjyväleipä, kasvikset, palkokasvikset, hedelmät, marjat, pähkinät ja siemenet.

Tyydyttyneitä rasvahappoja on hyvä korvata tyydyttymättömillä, joita saa esim. kasviöljyistä, pähkinöistä, siemenistä, kalasta ja kanasta. Kannattaa myös kokeilla korvata ainakin osa punaisesta ja prosessoidusta lihasta palkokasviksilla tai höystäen liharuokaa pähkinöillä, siemenillä tai kasviksilla tai vaihtaen punainen liha aterialla kalaan tai vaaleaan lihaan. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ruokavalion muokkaustavoitteet 2 (Kuva 5, sivulla 7) sopivat FinRavinto 2017 –tulosten perusteella myös tähän päivään. Ruokatottumuksia voi muokata läpi elämän.

Kirjoittaja on ETT, dosentti ja THL:n tutkimuspäällikkö

Kuva 3

Kuva 4

Neuvola ja kouluterveys | 1 • 2019

7

Tutkimus linolihaposta

Vitamiinitilanne

Kuva 5. Suositeltavat ruokavaliomuutokset (valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014) Viitteet: 1. Liisa Valsta, Niina Kaartinen, Heli Tapanainen, Satu Männistö ja Katri Sääksjärvi, (toim.). Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 12/2018, 239 sivua. Helsinki 2018. http://www.julkari.fi/handle/10024/137433 2. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Terveyttä ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. Helsinki 2014.

Vitamiinien saannin riittävyydessä huomio kiinnittyy B-ryhmän vitamiinien saantiin. Noin kolmannes väestöstä saa riittämättömästi folaattia ja tiamiinia.

Miehistä joka viides saa ruoasta riittämättömästi A- ja C-vitamiinia ja riboflaviinia. Vaikka D-vitamiinitilanne on Suomessa viimeisen vuosikymmenen aikana täydentämistoimien myötä selvästi kohentunut, naisista noin kolmannes saa ruokavaliostaan riittämättömästi D-vitamiinia.

Riittävän D-vitamiinin saannin turvaaminen vaatii siis edelleen huomiota.

Linolihapon vaikutus tulehdusvasteeseen riippuu perimästä Välttämättömiin rasvahappoihin kuuluvan linolihapon vaikutukset elimistössä riippuvat paljon perimästä, osoittaa juuri julkaistu Itä-Suomen yliopiston tutkimus. Ruokavalion täydentäminen runsaasti linolihappoa sisältävällä auringonkukkaöljyllä vaikutti elimistön tulehdusvasteeseen ja paastoverensokeriin eri tavoin FADS1-geenin eri muotojen kantajilla. Tätä yhteyttä tutkittiin ihmisillä nyt ensimmäistä kertaa.

Tutkijatohtori Maria Lankisen mukaan tulosten valossa voi pohtia, räätälöidäänkö linolihapon ja mahdollisesti muidenkin rasvahappojen saantisuosituksia tulevaisuudessa geeniperimän mukaan. – Se edellyttää kuitenkin vielä lisää tutkimusta aiheesta.

FADS1-geeni säätelee rasvahappojen aineenvaihduntaa elimistössä ja vaikuttaa myös sokeriaineenvaihduntaan.

Ruokavalio puolestaan vaikuttaa suuresti eri rasvahappojen pitoisuuteen elimistössä. Kasviöljyistä, pähkinöistä ja siemenistä saatava linolihappo on tavallisin omega-6-sarjan monityydyttymätön rasvahappo. Linolihapon runsas saanti ja pitoisuus veressä on yhdistetty muun muassa pienempään tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien

8

Neuvola ja kouluterveys | 1 • 2019

riskiin. Toisaalta linolihapon aineenvaihduntatuotteet voivat toimia tulehduksen välittäjäaineina, minkä vuoksi on pidetty mahdollisena, että runsas saanti edistäisi matala-asteista tulehdustilaa.

Nyt julkaistun tutkimuksen perusteella ristiriitaiset havainnot voisivat selittyä osin perimän eroilla.

Tutkimuksessa selvitettiin, muokkaavatko FADS1-geenin rs174550-pistemutaatiot linolihapon vaikutuksia veren rasvahappokoostumukseen sekä paastoglukoosin, insuliinin ja tulehdusmerkkiaine CRP:n tasoihin.

Nämä analysoitiin METSIM (Metabolic SYndrome in Men) -tutkimukseen osallistuneilta yli 1300 keski-ikäiseltä mieheltä. Lisäksi heistä osallistui 60 FADSDIET-interventiotutkimukseen, johon valittiin kahden toisistaan poikkeavan geenimuodon kantajia.

He lisäsivät ruokavalioonsa neljän viikon ajan päivittäin 30–50 ml auringonkukkaöljyä, joka sisältää runsaasti linolihappoa. Tällainen tutkimusasetelma, jossa tutkittavat on valittu ravitsemustutkimukseen geeniperimänsä perusteella, on ainutlaatuinen. Sen avulla saadaan tietoa ruokavalion ja geenien yhteisvaikutuksista.

Tulosten mukaan linolihapon vaikutukset elimistössä riippuvat paljon FADS1-geenimuodosta. Se vaikuttaa muun muassa siihen, miten tehokkaasti linolihappolisä madaltaa paastoverensokeria. CRP-taso puolestaan voi perimästä riippuen joko laskea tai kohota, kun linolihapon käyttöä lisätään. FADS1-geenimuoto vaikutti myös linolihapon ja muiden omega-6-sarjan rasvahappojen aineenvaihduntatuotteina syntyvien tulehdusvälittäjäaineiden määrään.

Karoliinisen instituutin kanssa toteutetun tutkimuksen tulokset julkaistiin The American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä.

Lisätietoja:

Tutkijatohtori Maria Lankinen, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, p. 0504709365, maria.lankinen (a) uef.fi

Tutkimusartikkeli:

Maria A Lankinen, Alexander Fauland, Bun-ichi Shimizu, Jyrki Ågren, Craig E Wheelock, Markku Laakso, Ursula Schwab, and Jussi Pihlajamäki. Inflammatory response to dietary linoleic acid depends on the FADS1 genotype. Maria A Lankinen, Alexander Fauland, Bun-ichi Shimizu, Jyrki Ågren, Craig E Wheelock, Markku Laakso, Ursula Schwab, and Jussi Pihlajamäki. Inflammatory response to dietary linoleic acid depends on the FADS1 genotype. Am J Clin Nutr. 2019 Jan 8. doi: 10.1093/ajcn/nqy287.

Täysjyväviljasta

Täysjyväviljan terveyshyötyjä Itä-Suomen yliopiston johtamassa tutkimuksessa on löydetty uusia yhdisteitä, jotka voivat selittää täysjyväviljojen terveyshyötyjä.

Runsas täysjyväviljojen käyttö nosti betaiiniyhdisteiden määrää elimistössä, minkä puolestaan havaittiin parantavan muun muassa sokeriaineenvaihduntaa.

Tulokset valaisevat, miten täysjyväpitoinen ruokavalio vaikuttaa solutasolla, ja voivat tulevaisuudessa auttaa kehittämään entistä terveellisempiä elintarvikkeita.

–Täysjyväviljat ovat yksi terveellisimmistä ruoka-aineryhmistä. Niiden runsaan käytön tiedetään suojaavan esimerkiksi tyypin 2 diabetekselta sekä sydän- ja verisuonitaudeilta. Tähän asti ei kuitenkaan ole tiedetty, millä solutason mekanismeilla täysjyväviljapitoinen ruokavalio vaikuttaa elimistön toimintaan, sanoo tutkimuksen johtaja, dosentti Kati Hanhineva Itä-Suomen yliopiston kliinisen ravitsemustieteen yksiköstä.

Hanhinevan tutkimusryhmä mittasi täysjyväpitoisen ruokavalion vaikutusta elimistön aineenvaihduntatuotteiden määriin metabolomiikka-analyysin avulla.

Vaikutuksia tarkasteltiin sekä hiirillä, joille annettiin lesepitoista rehua, että ihmisillä, jotka käyttivät runsaasti täysjyväviljatuotteita 12 viikon ajan. Täysjyväpitoinen ruokavalio nosti aminohapoista muodostuneiden betaiinien määriä niin hiirillä kuin ihmisilläkin.

–Monet näistä betaiiniyhdisteistä havaittiin nyt ensimmäistä kertaa ihmisen elimistössä, Hanhineva kertoo.

Betaiiniyhdisteiden määrän lisääntyessä havaittiin myös sokeriaineenvaihdunnan paranevan. – Erityisen kiinnostavaksi osoittautui esimerkiksi pipekoolihappobetaiini. Sen pitoisuuden kasvu täysjyvärukiin käytön myötä oli yhteydessä muun muassa matalampaan aterianjälkeiseen verensokeritasoon.

Uusien täysjyväviljaan liittyvien yhdisteiden löytyminen lisää kuitenkin merkittävästi ymmärrystä siitä, miksi täysjyvää sisältävät ruoka-aineet ovat terveydelle hyväksi.

–Tulevaisuudessa pyrimme selvittämään tarkemmin, mitä kaikkia vaikutuksia näillä uusilla yhdisteillä on elimistön toimintaan ja miten suoliston bakteerit mahdollisesti vaikuttavat niiden muodostumiseen, Hanhineva kertoo.

Tulokset julkaistiin Scientific reports- ja The American Journal of Clinical Nutrition -tiedelehdissä. Tutkimusta tukivat muun muassa Suomen Akatemia, Business Finland sekä Biokeskus Suomi.

Lisätietoja: Kati Hanhineva, kati.hanhineva@uef.fi , puh. +358403552364 Olli Kärkkäinen, olli.karkkainen@uef.fi, puh. +35850371830 Lähde: UEF uutiset

Hoitaa hellävaraisesti lasten ja aikuisten korvat Lastenkin korvia saattaa vaivata liiallinen korvavahan muodostuminen, joka pahimmillaan aiheuttaa ikävän korvavahatulpan. Tämä aiheuttaa kuulon heikkenemistä, ärsytystä korvassa ja voi hankaloittaa korvan tutkimista lääkärissä.

Kotimainen Otocur-suihke on helppo ja turvallinen tapa poistaa liiallinen korvavaha korvasta ja estää vahatulpan synty. Samalla Otocur suojaa korvaa veden ärsytykseltä ja korvakäytävätulehdukselta.

Otocur soveltuu koko perheelle, vauvasta vaariin!

Uusi yhdiste vaikutti solukokeissa sydänlääkkeen tavoin Yksi tutkijoiden löytämistä uusista betaiiniyhdisteistä, 5-aminovaleriinihappobetaiini eli 5-AVAB, näytti kertyvän metabolisesti aktiivisiin kudoksiin, kuten sydämeen. Sen vaikutuksia päätettiin siksi testata tarkemmin solumallissa.

–Havaitsimme, että 5-AVAB vähentää sydänsoluissa rasvahappojen käyttöä energianlähteenä estämällä erään solukalvon proteiinin toimintaa, kertoo apurahatutkija Olli Kärkkäinen.

–Tämä solutason vaikutus on sama kuin eräillä sydän- ja verisuonisairauksiin käytetyillä lääkkeillä. On kuitenkin syytä muistaa, että teimme vasta solutason kokeita. Tarvitaan vielä sekä eläimillä että ihmisillä tehtyjä kokeita osoittamaan, että 5-AVAB todella vaikuttaa elimistön toimintaan.

Muista Otocur, jotta mikään tärkeä asia ei jää kuulematta!

VALMISTETTU SUOMESSA

APTEEKISTA Markkinoija: Decem Pharma Oy ja Bitelab Oy

Neuvola ja kouluterveys | 1 • 2019

9

Lasten terveysfoorumi

Tukea perheen arjen va PIIRROKSET ANNIKA MANNSTRÖM

Lapsen hyvinvointia ja terveyttä tukevat valinnat ovat asioita, joita vanhemmat haluavat lapsilleen. Usein tieto siitä, miten pitäisi toimia tai tehdä, on olemassa, mutta miten se onnistuu arjen kiireessä ja vilskeessä? Lasten terveysfoorumin asiantuntijat kokosivat vinkkejä, miten kannustaa perheitä ravintoon ja suun terveyteen, uneen, liikuntaan, peliaikaan ja mielen hyvinvointiin liittyvissä arjen asioissa.

HYVÄT RUOKATOTTUMUKSET SUOJAAVAT HAMPAITAKIN Ì Hannu Hausen, terveyden edistämisen asiantuntijahammaslääkäri, Hammaslääkäriliitto, hannu. hausen@outlook.com Ì Mari Kauhaniemi, HLL, Suunterveyden asiantuntija, Sydänliitto, mari.kauhaniemi@ sydanliitto.fi

Monipuolinen ja säännöllinen syöminen tuo energiaa lapsiperheen arkeen, mutta auttaa myös pitämään hampaista ja suun terveydestä huolta.

10

Neuvola ja kouluterveys | 1 • 2019

Lapsiperheen säännöllinen ateriarytmi koostuu aamiaisesta, lounaasta, välipalasta, päivällisestä ja iltapalasta.

Säännölliset ateriat auttavat jaksamaan ja vähentävät tarvetta napostelulle, mikä auttaa pitämään hampaat terveinä. Säännöllinen syöminen pitää myös vireystason tasaisena.

Tuttua lautasmallia kannattaa käyttää apuna, kun koostaa päivän ateriaa.

Lapsista voi olla mukavaa, että kasvikset ovat erikseen valittavissa. Myös pieni leikkimielisyys auttaa; hyödynnetään eri värejä kasvisten valinnassa tai rakennetaan lautaselle hymynaama kirsikkatomaateista ja salaatista. Ruokajuomaksi sopii lasillinen rasvatonta maitoa tai piimää ja janojuomana vesi on paras vaihtoehto. Aterioiden päätteeksi kannattaa käyttää täysksylitolipurukumia tai -pastillia, mikä auttaa pitämään hampaat ehjinä.

Juhlahetkinä leivonnaiset, karkit tai sipsit voivat olla paikallaan. Myös mehut ja limsat kannattaa jättää vain erityishetkiin, ei päivittäiseen käyttöön.

Sokerittomatkin limsat ja mehut sisältävät happoja, jotka voivat liuottaa hampaiden kiillepintaa. Niinä päivinä, kun sokerisia tuotteita valitsee, hampaiden kannalta paras vaihtoehto on nauttia ne muiden aterioiden yhteydessä.

Arjessa aikuisen malli on tärkeä. Aikuisen esimerkistä lapset oppivat syömisen ilon, yhteisen ajan tärkeyden ja tavat, jotka tekevät omasta perheestä juuri oikeanlaisen.

LASTEN UNI JA VUOROKAUSIRYTMI Ì Ilona Merikanto, FT, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto ilona.merikanto @helsinki.fi

Unen määrän, laadun ja ajoituksen merkitys korostuu etenkin lapsuudessa ja nuoruudessa, kun aivot ovat vielä kehittymässä. Riittämätön, katkonainen ja väärin ajoitettu uni aiheuttaa nopeasti terveysongelmia, jotka näkyvät mm. särkyinä, kohonneena verenpaineena ja kolesterolitasona, aineenvaihduntahäiriöinä ja heikentyneenä immuunipuolustuskykynä. Fyysisen hyvinvoinnin lisäksi uni vaikuttaa mielen hyvinvointiin, muistiin ja oppimiseen.

Unen ajoittumista, määrää ja rakennetta määrittelee sekä sisäsyntyinen yksilöllinen vuorokausirytmi, ympäristö ja valveilla ollessa kertynyt unentarve. Sisäinen kello on biologinen ominaisuus, joka määrittyy sekä ympäristön vaikutuksesta ja geneettisestä taipumuksesta joko aamu-, päivä-, tai iltavirkkuuteen.

Lapsuudessa aamupainotteisuus on hyvin yleistä, kun taas nuoruudessa hormonaaliset kehitysvaikutukset siirtävät rytmiä usein iltapainotteiseksi.

alintoihin Lapsuus- ja nuoruusaika on herkkää aikaa unen kannalta, johtuen muutoksista, jotka usein ilmenevät sisäisessä vuorokausirytmissä. Nämä muutokset uni-valverytmissä voivat johtaa uniongelmiin lapsuudessa ja nuoruudessa.

Suunnilleen 12-vuoden iässä unen kokonaismäärä vähenee ja rytmi alkaa usein siirtymään luontaisesti myöhäisemmäksi johtuen hormonaalisista muutoksista. Myös sosiaalinen itsenäisyys kasvaa usein tässä ikävaiheessa ja voi tukea iltapainotteisuutta, kun nukkumaanmenoajat ja päivän aikaiset aktiviteetit ovat enemmän nuoren omalla vastuulla. Kuitenkin nuoret tarvitsevat enemmän unta kuin aikuiset, suunnilleen 9-10 tuntia yössä.

Vasta myöhäisnuoruudessa nuoren aivot ovat kehityksellisesti aikuisen tasolla ja unentarve vastaa aikuisiän 7-8 tuntia yössä. WHO:n koululaistutkimuksen mukaan kouluikäiset nukkuvat yleisesti vähemmän kuin heille olisi tarpeen. Univelkaa kertyy erityisesti arkena ja tämä näkyy lisääntyneenä kouluväsymyksenä ja alentuneena mielialana. Aikaiset herätykset kerryttävät nuorilla univelkaa, sillä nuoren luontainen nukkumaanmeno ja heräämisaika ovat myöhentyneet lapsuudesta.

Uniongelmien välttämiseksi kannattaa ylläpitää säännöllisiä rytmejä elintavoissa, kuten ruokailun, liikunnan ja uni-valverytmin ajoittamisessa. Kirkasvalo on todettu hyväksi rytmien tahdistajaksi aamulla käytettäessä. Kirkasvalo toimii samalla tavalla kuten luonnonvalokin edistäen valveillaoloa, joten sen käyttö tulisi ajoittaa aamulle. Iltaisin elektronisten laitteiden lähettämää sinistä valoa tulisi välttää, jotta elimistö valmistuisi nukkumaanmenolle.

Muita hyviä neuvoja hyvään uneen on mm. iltastressin vähentäminen, nukkumatilan pimentäminen, lämpötilaan, ergonomisuuteen ja hygieniaan huomion kiinnittäminen, sekä valvetta lisäävien aktiviteettien, kuten raskaan ruokailun, piristävien juomien käytön ja kuntoliikunnan oikein ajoittaminen.

LIIKUNTA OSANA ARKEA Ì Rami Luomanpää, toiminnanjohtaja, WAU ry rami.luomanpaa @way-ry.net

Yhteiskuntamme on muuttunut passiivisuutta edistäväksi. Arjessa liikkumista tulee liian vähän ja istumista toisaalta liikaa. Lasten tulisi liikkua vähintään kaksi tuntia päivässä ikään sopivalla tavalla. Monesti mielikuvissa liikunta yhdistetään urheiluun; hengästyminen, hikoilu, kipeät lihakset, jopa kilpailu. Ikään sopiva liikunta on kuitenkin paljon muuta. Leikkipuistot kävelymatkan päässä, pihat, kadut ja metsät; lapselle liikkumiseen innostaminen on mahdollisuuksien näkemistä, iloa, leikkiä ja yhdessä oloa – juuri sitä vanhemman tapaa tukea lasta.

Liikkumisen lisääminen ei tarkoita uusia harrastuksia tai kalliita välineitä.

Monesti yhdessä tehty aktiviteetti on se kaikkein paras motivaattori, kuten perinteiset pihapelit kuten kymmenen tikkua laudalla, kirkkis, keinupeffis.

Voisiko omalla perheellä toimia auton jättäminen kauimmaiseen parkkipaikkaan, Play Stationin pelaaminen jumppapallon päällä, bussista yhtä pysäkkiä aikaisemmin jääminen tai kotiin kiertäminen vähän pidempää reittiä pitkin? Mitä aarteita tai löytöjä uusi reittivalinta voikaan tuoda?

Suomalaiset lapset ovat maailman kärkiluokkaa, kun mitataan koulumatkojen kulkemista jalan tai pyörällä.

Meillä on upeat ulkoilumahdollisuudet ja loistava pyörätieverkosto. Monet kunnat ja muut organisaatiot tarjoavat maksuttomia tai hyvin edullisia liikkumisen mahdollisuuksia. Ohjatun liikunnan lisäksi lähiliikuntapaikat tarjoavat mahdollisuuksia käydä esimerkiksi luistelemassa, uimassa tai pelaamassa erilaisia pallopelejä.

Oman kodin läheltä löytyvät erilaiset liikuntamahdollisuudet sekä lapsuudesta tutut pihapelit ja -leikit voi koota itselleen muistilistaksi. Se toimii kannustimena ja helppona inspiraation lähteenä perheen yhteisen liikuntahetken toteuttamiseen. Jos et enää muista miten leikkejä leikittiin tai kaipaat uusia leikki-ideoita: https://leikkipankki. leikkipäivä.fi/

VANHEMMAT JA PELIKASVATUS Ì Aino Harvola, Pelikasvattaja / Koulutussuunnittelija, EHYT ry aino.harvola@ehyt.ry

Digitaalinen pelaaminen liittyy nykylapsen elämään jo varhain. Pelaamisen yleistyminen arjessa herättää vanhemmissa monenlaisia kysymyksiä, ehkä huoltakin. Suurimmalle osalle lapsia pelaaminen on kuitenkin mielekäs harrastus, josta koituvat haitat ovat ehkäistävissä kotikasvatuksen keinoin, pelikasvatuksella.

Tärkeää on tiedostaa, miksi oma lapsi on kiinnostunut pelaamisesta.

Lapset käyttävät pelejä usein luovasti ja sosiaalisesti, digitaalisen leikin välineenä. Pelit voivat toimia inspiraationa muulle tekemiselle, esimerkiksi piirroksille tai pihaleikille, kuten lastenohjelmat ja sadutkin. Pelit voivat olla myös tärkeä sosiaalinen ympäristö, jossa vietetään aikaa yhdessä kavereiden kanssa. Parhaiten aikuiset voivat tukea lapsen kasvua ja tervettä suhdetta pelaamiseen olemalla avoimia ja uteliaita siitä, mitä lapsi pelatessaan tekee. Usein lapsi näyttääkin mielellään peleissä tekemiään saavutuksiaan ja luomuksiaan aikuisille. Niistä kiinnostumalla osoitetaan välittämistä niin lapsen tekemisestä kuin lapsesta itsestään.

Neuvola ja kouluterveys | 1 • 2019

11

Lasten terveysfoorumi Tasapainoista pelaamista on hyvä alkaa harjoittelemaan varhain, yhdessä tehden ja kokien jo ennen kuin lapsi aloittaa pelaamisen. Peliajan rajaaminen on erityisen tarpeellista pienimmillä lapsilla. Vaippaikäisillä keskittyminen laitteettomaan vuorovaikutukseen ja perinteisiin peleihin on ensisijaista, leikki-ikäisillä pelaamisen tulisi olla vielä vähäistä, valvottua ja laadukasta.

Yli viisivuotiailla lapsilla pelaaminen sen sijaan on itsenäistä ja sen rajoittaminenkin voi tapahtua luontaisesti muun, monipuolisen arjen ohjaamana.

Kun pelaamisen oheen liitetään liikuntaa ja ulkoilua, säästytään pelaamisen fyysisiltä haitoilta, kuten lihasjumeilta ja päänsäryiltä. Ruokailut taas voivat toimia pelivapaina hetkinä ja rauhallisen, ruuduttoman tekemisen kuten

lukemisen sijoittaminen aikaan ennen nukkumaanmenoa takaa sen, ettei lapsen uni kärsi pelaamisesta.

Mitä pienempi lapsi, sitä enemmän hän tarvitsee tukea sovitun peliajan käsittämisessä. Tätä voi edistää esimerkiksi seuraamalla lapsen pelaamista hieman ennen peliajan loppumista.

Tämä on myös hyvä hetki havainnoida pelin luonnetta ja keskeytysmahdollisuutta. Joskus voi olla tarpeen antaa lapsen läpäistä pelaamansa taso tai pelata matsi loppuun, jos vaihtoehtona on, että lapsi menettää kaikki saavutuksensa. Lakisääteiset ikärajat ja pelien sisältömerkinnät ovat erinomainen väline vanhemmalle arvioida pelisisältöjen sopivuutta oman lapsen ikätasolle. Digitaalisen ympäristön turvallisuudesta ja esimerkiksi peleissä

tapahtuvasta rahankäytöstä tulee puhua myös varhain.

Pelikasvatuksen ei tarvitse olla mutkikasta. Vaikka pelaaminen olisi itselle vieraampaa, kannattaa pelaamiseen tutustuminen. Arjen helpottumisen lisäksi auttaa se luomaan keskustelukulttuuria, jossa lapsi voi helpommin puhua pelimaailmassa kohtaamistaan positiivisista ja negatiivisista tunteista tai ilmiöistä. Aloittaa voi vaikka kysymällä lapsen lempipelistä tai -pelihahmosta.

MIELEN HYVINVOINTIA ARJESTA Ì Anniina Pesonen, Päällikkö, Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen, Suomen Mielenterveysseura,anniina.pesonen@ mielenterveysseura.fi

Rutiinit ja myönteinen vuorovaikutus arjessa luovat turvallisuutta ja tasapainoa niin lapsen kuin aikuisenkin elämään. Hyvä arki on tukeva ponnistuslauta uuden oppimiselle, ihmissuhteiden ylläpitämiselle ja vastoinkäymisistä selviytymiselle. Riittävä lepo, terveellinen ravinto, liikkuminen sekä mielekäs vapaa-aika tukevat lapsen fyysistä terveyttä mutta myös psyykkistä hyvinvointia.

Terveellisten elämäntapojen lisäksi on tärkeää antaa tilaa sosiaalisille suhteille ja yhdessä ololle. Jokaisessa päivässä olisi hyvä olla kiireettömiä yhdessä olon hetkiä, hassuttelua ja tunteiden jakamista. Kun aikuinen osoittaa kiinnostusta lapsen leikkeihin ja arkeen, hän vahvistaa lapsen kokemusta siitä, että on rakastettu ja tärkeä. Kuulumiset voi vaihtaa myös yhteisten askareiden äärellä tiskikonetta tyhjennettäessä tai pyykkejä laittaessa. Sohvalla löhöily ja kainalossa köllöttely ovat tärkeitä läheisyyden hetkiä. Turvallinen kosketus välittää rauhoittavia viestejä aivoihin, ja siksi syli on myös hyvä keino rauhoittaa lasta.

Perheessä on hyvä pysähtyä pohtimaan, millaiset asiat tuovat yhteiseen arkeen hyvää mieltä ja oloa. Mitä meidän hyvä arkemme pitää sisällään? Miten rentoudumme tai mitä teemme mielellämme yhdessä? Millaisilla arjen valinnoilla voin vaikuttaa omaan mielialaani?

12

Neuvola ja kouluterveys | 1 • 2019

Lasten terveysfoorumi Vuonna 1999 perustettu Lasten terveysfoorumi (LTF) on verkosto, johon kuuluu 20 valtakunnallista lasten, nuorten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyötä tekevää järjestöä. Puheenjohtajana toimii tällä hetkellä toiminnanjohtaja Rami Luomanpää, WAU ry:stä.

Verkoston tavoitteena on vahvistaa lapsen edun mukaista toimintaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi yhteiskunnan, yhteisön ja yksilön tasolla. LTF välittää tietoa ja toimii yhteistyössä alan ammattilaisten, kehittäjien ja päättäjien kanssa. Lasten ja nuorten äänen kuuleminen ja heidän viestinsä välittäminen on LTF:n toiminnassa keskeistä. Pitkän tähtäimen tavoitteena on ehkäistä lasten, nuorten ja perheiden eriarvoisuutta sekä ylisukupolvista huono-osaisuutta.

Verkosto järjestää vuosittain Lasten terveyskäräjät seminaarin yhteistyössä eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmän kanssa. Vuonna 2018 teemana oli lapsen oikeus terveellisiin elintapoihin.

Lasten terveysfoorumiin kuuluvat: Aseman Lapset ry, Diabetesliitto ry, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Ensi- ja turvakotien liitto ry,Folkhälsans Förbund ry, Hengitysliitto ry, Koulutus Elämään-säätiö, Lapsi 2000 ry, Music Against Drugs, Raittiuden Ystävät ry, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Suomen Hammaslääkäriliitto ry, Suomen Mielenterveysseura ry, Suomen NMKY:n Liitto, Suomen Reumaliitto ry, Suomen Sydänliitto ry, Suomen Vanhempainliitto ry, Syöpäjärjestöt, Väestöliitto ry, WAU ry ja neuvoa antavana jäsenenä THL.

Mielenterveyden käsi tekee näkyväksi näitä tavallisia arkisia asioita, jotka vaikuttavat omaan mielen hyvinvointiin. Sen avulla voi pohtia, millaisia arjen valintoja on tehnyt tällä viikolla. Onko jokin osa-alue korostunut tai jokin unohtunut kokonaan? Jos jokin osa-alue jää vähemmälle huomiolle tai painottuu muita enemmän,

saattaa se vaikuttaa omaan mielialaan tai toimintakykyyn.

Aikuisten avulla ja esimerkillä lapset oppivat jo pienestä pitäen arjen taitoja. Nämä taidot auttavat kuuntelemaan itseä ja huomaamaan, mitä oma keho ja mieli arjessa kaipaavat.

Omien tarpeiden tunnistaminen auttaa jaksamaan ja voimaan paremmin.

JÄRJESTÖBAROMETRI 2018 Sosiaali- ja terveysyhdistyksiä on noin 10 000 ja niissä jäseniä noin 1,3 miljoonaa. Mukana toiminnassa on lisäksi suuri joukko ihmisiä, jotka eivät ole yhdistysten jäseniä. Järjestöillä on paljon annettavaa keskeisten yhteiskunnallisten ongelmien, kuten syrjäytymisen ja vaikean työllistymisen, ratkomiseen.

Niillä on palveluita käyttävien ihmisten edustajana tärkeä rooli ajankohtaisissa uudistuksissa, kuten sote- ja maakuntauudistuksessa. Yhdettätoista kertaa tehty Järjestöbarometri kertoo, miten valtakunnallisissa sosiaali- ja terveysjärjestöissä ja paikallisyhdistyksissä pystytään tekemään arvokasta työtä ja mitä niissä ajatellaan ajankohtaisista uudistuksista. Järjestöjen toiminta ja vapaaehtoistyö ovat kehittyneet myönteisesti, mutta niiltä vaadittava hallinnollinen työ vaikeuttaa toimintaa. Yhdistyksiä on jopa purkautunut sen vuoksi. Sote-uudistukseen järjestöissä suhtaudutaan kriittisesti. Tulokset perustuvat lähes sadan valtakunnallisen sosiaalija terveysjärjestön sekä noin tuhannen paikallisyhdistyksen kyselyvastauksiin ja tilasto- ja rekisteritietoihin. Kyselyt tehtiin alkuvuonna 2018. www.järjestöbarometri.fi #järjestöbaro

VALMISTETTU SUOMESSA.

äelmus d e H oisu pit

100% Neuvola ja kouluterveys | 1 • 2019

13

Perheiden monimuotoisuus

Monimuotoisten perheiden kohtaaminen Ì Jenni Kerppola & Anna Moring Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa toimivien työntekijöiden mukaan monimuotoisten perheiden erityistarpeiden tunnistaminen on vaikeaa.

Saatu ammatillinen koulutus ei vastaa riittävästi työelämässä tarvittavaan osaamiseen.

Puhuttaessa perheiden monimuotoisuudesta voidaan puhua perherakenteista, erilaisista tavoista perheytyä sekä erilaisista vanhemmuuksista ja vanhemmuuden rooleista perheissä.

Usein on kuitenkin tärkeintä puhua lapsista. Niistä samanlaisista kaikkien perheiden lapsista, jotka elävät hyvinkin erilaisissa, heille omissa ja tärkeissä perheissä.

Suomessa noin 1/3 kaikista perheistä ei vastaa ajatusta oletetusta, ”tavallisesta” ydinperheestä, jossa vanhemmat ovat kantasuomalaisia, keskenään eri sukupuolta ja lapset parin biologisia lapsia.

Monimuotoisia perheitä yhdistää se, että oma perhe ei sovi ympäröivän yhteisön ja yhteiskunnan oletuksiin. Tämä voi johtaa tilanteisiin, joissa perheet eivät ole lain edessä yhdenvertaisia. Kaikkien vanhempien vanhemmuutta ei välttämättä tunnisteta ja yllättävän kriisin sattuessa lapsen oikeus turvalliseen arkeen ja hyvää kasvuun saattaa vaarantua.

Monimuotoiset perheet -verkosto muodostuu kymmenestä perhejärjestöstä; adoptioperheet, kahden kulttuurin perheet, lapsikuolemaperheet, sijaisperheet, sateenkaariperheet, lapsettomat perheet, kaksosten- ja kolmosten perheet, leskiperheet, uusperheet ja yhden vanhemman perheet. Kaikki edustavat rakenteeltaan erilaisia perheitä.

Kysely ammattilaisille Monimuotoiset perheet -verkoston tavoitteena on ollut nostaa perheiden monimuotoisuus ilmiönä esille niin poliittisessa päätöksenteossa kuin perheille suunnatuissa palveluissakin. Verkoston toiminnan ydin on perheiden yhdenvertaisuus ja lapsen etu. Se, että jokainen lapsi voi olla ylpeä perheestään. Lapsen etu voi toteutua vain, jos lainsäädäntö tunnistaa hänen vanhempansa, ja jos perheen erityispiirteet voidaan ottaa huomioon perheen saamissa palveluissa. Verkoston työntekijät toimivat edistääkseen lapsen etua muun muassa keräämällä tietoa perheiden monimuotoisuudesta ja sen kohtaamisesta ja välittääkseen sitä päättäjille sekä perheitä kohtaaville ammattilaisille.

Kesällä 2018, heinäkuun helteillä, Monimuotoiset perheet -verkosto toteutti valtakunnallisen kyselyn Lasten

ja perheiden palveluiden muutosohjelmassa (LAPE) toimiville ammattihenkilöille. Kyselyllä selvitettiin verkoston järjestöjen tunnettuutta sekä sitä, kuinka ja mistä monimuotoisten perheiden kohtaamiseen on saatu tietoa ja millaista tietoa aiheesta edelleen tarvitaan. Lisäksi kartoitettiin tietoa siitä, kuinka perheiden monimuotoisuus on LAPE-muutosohjelmassa otettu huomioon. Tarkastelussa olivat äitiys- ja lastenneuvolan, kouluterveydenhuollon, päivähoidon, esiopetuksen ja koulun sekä lastensuojelun ja lastenpsykiatrian palvelut.

Aineisto kerättiin sähköisesti. Kysely lähettiin sähköpostilla Lasten ja perheiden palveluiden muutosohjelman (LAPE) muutosagenteille (N= 19) sekä LAPE uudistuksen vastuutahoille (N= 2) Sosiaali- ja terveysministeriössä.

Sen vastaajiksi toivottiin kaikki LAPE -työssä mukana olevat tahot. Vastaajia määräaikaan mennessä oli 378.

Vastaajat edustivat pääasiassa perheiden kanssa työskenteleviä työntekijöitä ja lasten, nuorten tai perheiden palveluissa toimivia esimiehiä tai asiantuntijoita. Suurimpina vastaajaryhminä olivat neuvolatyön, varhaiskasvatuksen, kouluterveydenhuollon ja lastensuojelun työntekijät.

Puolella (50%) vastaajista työkokemusta oli yli 15 vuotta ja 15 %:lla alle 5 vuotta. Hieman alle puolet vastaajista tuli kunnista, joissa oli yli 40 000 asukasta.

Kyselyjen mukaan lasten, nuorten ja perheiden palveluissa tavataan erilaisia perheitä päivittäin. Uusperheet, erityislasten perheet ja yhden vanhemman perheet olivat tavallisin ja tunnistetuin asiakasryhmä perheiden palveluissa.

Sateenkaariperheitä ja lapsettomia perheitä kohdattiin vähemmän.

Taulukko 1. Ammattiin johtavassa koulutuksessa perheryhmistä saatu tieto.

Taulukko 2. Järjestöjen tuottamiin koulutuksiin osallistuminen viimeisen 12kk aikana.

Ammatillinen osaaminen ja tiedonsaanti Ammatillisessa koulutuksessa saatu tieto liittyen monimuotoisiin perheisiin on puutteellista (Taulukko 1). Reilu kolmannes (34%) oli saanut ammattiin johtavassa koulutuksessaan tietoa kahden kulttuurin perheistä sekä uusperheistä (33%). Ammatillisessa koulutuksessa saadun tiedon osalta pienet, keskisuuret ja suuret kunnat eivät eronneet keskenään.

Työpaikan täydennyskoulutuksena lisätietoa erilaisista perhetyypeistä oli saatu kohtuullisesti, eniten monikulttuurillisuudesta sekä uus- ja sijaisperheistä. Vähiten tietoa oli saatu leskiperheistä sekä lapsettomista perheistä.

Järjestöjen tuottamiin koulutuksiin osallistuttiin kohtuullisesti (Taulukko 2).

Eniten koulutusta saatiin sateenkaariperheistä, sijaisperheistä, kahden kulttuurin perheistä sekä adoptioperheistä. Vähiten puolestaan lapsettomista perheistä. Eroja ei kuntien välillä juurikaan ollut.

Huolestuttavana voidaan pitää sitä, että vastaajia, jotka ilmoittivat, etteivät he ole saaneet mitään koulutusta monimuotoisista perheistä, oli paljon (Taulukko 3). Leskiperheistä sekä lapsettomista perheistä saatu koulutus olivat puutteellisimpia. Yli 70 % kaikista vastaajista ilmoitti, ettei ole saanut lainkaan koulutusta näistä perhetyypeistä.

Taulukko 3. En ole saanut koulusta perhetyypistä.

Neuvola ja kouluterveys | 1 • 2019

15

Järjestöjen tunnettuus ja tehty yhteistyö Järjestöjen tunnettuutta ja tehtyä yhteistyötä selvitettiin kysymyksillä siitä, tiesikö vastaaja, onko monimuotoiset perheet -verkoston jonkin jäsenjärjestön toimintaa työskentelykunnassaan vaiko ei, ja oliko vastaajan toimipisteellä yhteistyötä järjestön kanssa.

Kaikki järjestöt tunnettiin vähintään nimeltä. Eroa tunnettuudessa oli kuitenkin suurten ja pienten kuntien välillä. Järjestötoiminta oli tutumpaa suurten kuntien vastaajille.

Tuntemattominta oli leskiperheiden ja lapsettomien perheiden järjestötoiminta. Myös järjestöjen kanssa tehty yhteistyö viimeisen 12 kk aikana oli vähäistä (Taulukko 4). Suurissa kaupungeissa tehtiin enemmän yhteistyötä järjestöjen kanssa.

Lisää tietoa ja taitoa kohtaamiseen Vastaajien tiedontarpeita sekä LAPEuudistuksen tuomia hyviä käytäntöjä selvitettiin kahdella avoimella kysymyksellä. Toinen kysymyksistä selvitti vastaajan mahdollisia lisätiedon tarpeita liittyen monimuotoisiin perheisiin ja toinen sitä, millaisia käytäntöjä vastaajan toimipisteessä tai kunnassa on perheiden monimuotoisuuden huomioimiseksi syntynyt LAPE-uudistuksen aikana.

Kaikkeen saatuun koulutukseen ja lisätietoon monimuotoisten perheiden erityispiirteistä ja tarpeista suhtauduttiin positiivisesti. ”Koska koulutusta on kovin niukasti ollut tarjolla,

kaikki tieto tuntuu olevan tarpeen”.

Koulutusta kaivattiin jokaisesta perheryhmästä erikseen sekä yleisesti tietoa perheen monimuotoisuuden kohtaamisesta. ”Toivottavasti yleensä perheiden monimuotoisuudesta tulee enemmän tietoa varhaiskasvatukseen. Mitä vaatimuksia/haasteita perheiden monimuotoisuus voi tuoda käytäntöön? Tutkimustietoa lisää esim. Miten perheiden monimuotoisuus näkyy lapsen kasvussa ja kehityksessä?”

Erityisiä tiedontarpeita ilmoitettiin olevan lapsen kasvusta, kehityksestä ja kasvatukseen liittyvistä kysymyksistä, perheen kriisitilanteista, kuten lapsiperheiden erotilanteista tai perheenjäsenen kuolemasta, erityislasten ja heidän perheidensä tukemisesta sekä perhe-etuuksista ja vanhemmuuksia säätelevästä lainsäädännöstä. Ajankohtaista tietoa kaivattiin myös järjestöjen tarjoamista palveluista sekä kunnan muiden perhepalveluiden saamisen mahdollisuuksista. ”Tietoa, minne ohjata monimuotoisia perheitä, jos perheellä tuen tarvetta. Vertaistuen hakemista varten yhteystietoja.”

Tietoa toivottiin tuotettavan sekä ammattilaisen että asiakkaan näkökulmista. ”Miten perheet kokevat saamansa ohjauksen ja ammattilaisten kohtaamisen --> onko perheen monimuotoisuus huomioitu riittävästi vai onko siitä tehty liian iso asia, joka ainoana tekijänä määrittää perhettä ja johon toistuvasti palataan? ”

Tietoa toivottiin tuotettavan sekä ammattilaisen että asiakkaan näkökulmista.

Taulukko 4. Viimeisen 12 kk aikana tehty palveluiden ja järjestötoimijoiden välinen yhteistyö.

Lape-työ on ollut tehokasta Alueellinen LAPE-työ sai vastaajilta sekä ruusuja että risuja. Hienona pidettiin palveluiden välisen yhteistyön lisääntymistä. ”Enemmän teemme yhteistyötä saavuttaaksemme perheet. Uusia työryhmiä on perustettu.” Myös sitä kiitettiin, että yhteistyö oli lisääntynyt järjestöjen kanssa, vaikkakin joku vastaajista toivoi järjestöiltä suurempaa aktiivisuutta: ”Kunnassa on jo hyvät käytänteet, kolmas sektori pitäisi vain saada aktivoitumaan/ ajantasaistamaan osaamisensa enemmän paikkakunnallamme”. Uudistuksen nähtiin lisänneen myös matalan kynnyksen toimintaa sekä perheryhmäkohtaista toimintaa, kuten yksiodottajien perhevalmennusryhmiä ja eroryhmiä.

Vaikka LAPE-uudistus on tuonut paljon hyvää, on se edelleen kesken. Perhekeskuksilta odotetaan paljon ja suuri osa vastaajista ei vielä osaa arvioida uudistuksen vaikutuksia perhetyöhön. Eräs vastaaja koki, että ”omalla työskentelysektorillani ei ole kehitetty erityisiä käytänteitä monimuotoisuuden huomioimiseksi” ja, että ”LAPE uudistus on tuonut vain vanhentunutta tietoa …” myös muista vastauksista löytyi samansuuntaisia näkemyksiä. Varsinaisia vastauksia siihen, onko uudistus tuonut uusia käytäntöjä nimenomaisesti monimuotoisten perheiden huomioimiseksi, emme saaneet.

Kysely tuo esiin perheiden palveluissa toimivien ammattilaisten lisääntyneen ymmärryksen perheiden monimuotoisuuden kohtaamisen haasteista sekä järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön merkityksellisyydestä. Lisäksi se kertoo siitä, että palveluissa olevaa tietoa perheiden erityistarpeista tulee systemaattisesti kehittää yhteistyössä oppilaitosten, ammatissa jo toimivien sekä alan järjestöjen kesken.

Monimuotoiset perheet verkosto www.monimuotoisetperheet.fi

16

Neuvola ja kouluterveys | 1 • 2019

Terveyden edistämisen salat

Aurinkorannalla,

KUVA JUHA PÄIVÄRINTA

terveyden ammattilaisena

Ì Seija Tanhuanpää Elokuussa 2014 pakkasin matkalaukkuni ja golfbägini mukaan sen hetkisen elämäni pisimmälle matkalle Raumalta Espanjan Andalusiaan. Tuleva matka oli pisin siksi, että olin matkustanut ja tykännyt kiertää maailmaa esimerkiksi muutamaa kuukautta aikaisemmin Kiinaan ja Pohjois-Koreaan, mutta en ollut koskaan aikaisemmin ajatellut asuvani tai työskenteleväni ulkomailla. Nyt itselleni tuli tilaisuus muuttaa Espanjaan työuran vuoksi, koska olin saanut liikunnan ja terveystiedon opettajan vakituisen toimen Aurinkorannikon suomalaisesta koulusta Fuengirolasta.

Etelä-Espanjassa kohta viisi vuotta asuneena huomaa erilaisen elinympäristön muokanneen omaa terveyden edistämistä. Auringonvalon vaikutus talvikuukausina antaa voimaa ja vireyttä. Toisaalta läpi vuoden opetan lähes päivittäin liikuntatunneilla ulkona altistuen haitalliselle auringon UV-säteilylle. Aurinkovoiteiden käyttö ja ihon

suojaaminen vaatetuksella lämpötilan mukaan ovat päivittäisiä terveysvalintojani. Lisäksi vapaa-ajallani pelaan golfia, jolloin on huomioitava auringossa pelaaminen useiden tuntien ajan.

Andalusian alueella on lukuisia vuoristovaellusreittejä, jotka ovat kestävyyskuntoa kohottavia ja toimivat minulle suomalaisen metsän korvikkeina.

Välimeren kimallus ja huikeat maisemat Fuengirolan kupeessa sijaitsevalta Mijaksen vuorelta aina Gibraltarille ja Afrikan rannikolle asti ovat hyvää vastapainoa kaupungissa elämiselle ja myös joskus todella meluisalle työlle koulussa. Samoin espanjalaiseen kulttuuriin kuuluu vilkas ja erittäin äänekäs keskustelu lähes huutamalla. Kahvilat ja ravintolat ovat monesti hirvittävän meluisia puhumattakaan erilaisten ryhmäliikuntatuntien musiikin soittovoimakkuudesta. Esimerkiksi espanjalaiselle spinning-tunnille en suosittele menemään ilman kuulosuojaimia. Siksi hiljaisuuden ja luonnon äänien kuunteleminen on saanut vahvan aseman elämässäni.

Andalusiaan muutettuani tutustuminen Välimeren ruokavalion erikoisuuksiin on vaatinut oman aikansa. Rohkeus maistaa ja kokeilla erilaisia mustekaloja, simpukoita ja äyriäisiä on ollut toisinaan elämyksellistä. Ruokakaupassa käydessäni olen opetellut tunnistamaan Välimeren kaloja, joita olemme sitten maistelleet eri ravintoloissa ja tapas-baareissa.

Espanjalaisen oliiviöljyn käyttö on minulle arkipäivää. Myös vesijohtoveden juominen Fuengirolassa on turvallista, mutta käytän monien muiden tapaan pullotettua vettä elintarvikkeena. Pulloveden juominen on kuitenkin mietityttänyt mm. julkisuuteen tulleen mikromuovikeskustelun myötä.

Lapsi 2000 ry:llä on kymmeniä terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijajäseniä. He toimivat tärkeänä resurssina ja taustavoimana myös tämän lehden tekemisessä. Tässä TES tarinasarjassa kerromme, miten asiantuntijajäsenet itse yrittävät ehkäistä sairauksia ja toimia terveytensä hyväksi. Mitä konkreettista arjessa tehdään ja mitä jätetään tekemättä?

Vuorossa on LitM, TtM, liikunnan ja terveystiedon opettaja Seija Tanhuanpää.

Vesijohtovesi on Espanjassa kalkkipitoista, ja olen kokenut sen ihon terveyden näkökulmasta miellyttävämpänä kuin koti-Suomessa. Veden ohella iholla huomaa myös kostean meri-ilmaston myönteisen vaikutuksen.

Fuengirolasta on mahdollista ostaa joitakin suomalaisia elintarvikkeita, kuten ruisleipää pakastettuna. Ostokertani ovat jääneet hyvin vähäisiksi, koska kouluruokailussa työpaikallani on aika ajoin tarjolla ruisleipää. Kotipihallani kasvavasta runsassatoisesta mandariinipuusta olen saanut vuosittain C-vitamiinia. Myös oma kumkvattipuu on ollut mielenkiintoinen tuttavuus.

Omaisuudesta ja omasta turvallisuudesta huolehtiminen on yksi espanjalaisessa arjessa mukanani kulkevista asioista. Monet ovat joutuneet taskuvarkaiden yllättämiksi tai jopa fyysisen väkivallan uhreiksi. Pieni hetki urheiluliikkeessä laukku selän takana oli tilaisuus takanani seisoneelle naiselle, jonka luulin epäonnistuneen ryöstöyrityksessään. Muutamaa päivää myöhemmin etsin kotona turhaan kolikkokukkaroa ja siinä säilyttämiäni muistitikkuja.

Monilla Espanjan ystävilläni on myönteisiä kokemuksia paikallisesta terveydenhuollosta. Omat kokemukseni ovat toistaiseksi suomalaisen yksityislääkärin ja hammaslääkärin palveluista. Paikalliseen terveyskeskukseen on kuitenkin mahdollista hakeutua omalääkärin vastaanotolle.

Kiitollinen olen, kun saan asua Espanjan auringon alla. Lomillani on hienoa käydä koti-Suomessa.

Neuvola ja kouluterveys | 1 • 2019

17

Luontokoulu

Luontokoulu ohjaa

havainnoimaan ja pysähtymään

Poika tutkii luupilla lumihiutaleita ja sammalta kiven päällä. Löytyy pikkuriikkisten salainen maailma, jossa on lumitimantteja.

Ì Milla Tuormaa Pakkanen kipristelee poskissa ja lapset kääntelevät luuppeja piirissä ja ihmettelevät, mitä niillä pitäisi katsoa. Ohjaan asettamalla oman luuppini pahvinpalalle, jossa on lunta. ”Pitää mennä lähelle tai kerätä aarteita käteen tai hiutaleita lumipyydystimeen.

Voitte löytää timantteja ja pudonneita tähtiä!”, totean ja käännyn ympäri painaen oman luupin koivun jäkäläiselle tuohelle läheisessä puussa. ”Aivan kuin vuoristoa tämä puun pinta. Puunkoloissa horrostaa hyönteisiä, ehkä näette jonkun niistä.” Lapset eroavat piiristä lähettyville tutkimaan ja kahlaavat lumessa myyrän lailla. Kiteet piirtyvät luuppiin ja valo sädehtii silmissä ja hangessa.

18

Neuvola ja kouluterveys | 1 • 2019

Ympäristökasvatuksessa luonnosta tulee ulkona oppien mielikuvitusta ja innostusta ruokkiva paikka. Koulujen lähellä riittää oppitunnille lähimetsä tai puisto; isommalle retkelle voi lähteä retkeilyalueelle, kun lähitienoissa on ensin opittu ulkona touhuamaan. Harjoituksissa tutkitaan puita, muututaan eläimiksi ravintoketjuleikissä ja tunnustellaan monin aistein. Luonnosta opitaan kokemuksen ja tutkimisen kautta haistelemalla ja tunnustelemalla. Kokemukset luonnossa ja luonnon asioiden koskettaminen syventävät luontosuhdetta ja ohjaavat ymmärtämään eliöiden yhteyksiä ja ympäristön toimintaa.

Koettu havainto jää mieleen Lapsuuden luontokokemukset ovat monesti luontosuhteen taustalla. Kirjasta luettu teksti piirtyy hitaasti huojuvina harakanvarpaina silmien eteen

ja lajit eivät hahmotu kuvista. Luontotunnilla ulkona lapset hyppivät kiljahdellen kivien yli ja etsivät eläinkortteja, jotka on piilotettu pienelle alueelle metsään. Kun kortit on kerätty, ne tuodaan kankaalle ja muodostetaan ravintoketjuja. Lapset kertovat toisilleen huikeita tarinoita eläinten toimista metsässä ja jakavat kertomukset draamaesityksinä.

Luonnon asioita on vaikea hahmottaa vain kirjasta lukemalla. Lajista on tehtävä havainto, jotta tietää oikeasti miltä paksu puolukan lehti tuntuu ja huomaa, miten yksilöllinen on jokainen puu. Kasvien ja sienten tutkiminen luonnossa on helpointa, mutta myös eläinten jälkiä voi tarkkailla ja havainnollistaa niiden toimia kuvilla ja toiminnallisilla harjoituksilla. Ulos voi soveltaa eritavoin ympäristöntietoa ja helposti myös matematiikkaa ja taideaineita. Liikunta tulee usein siinä sivussa touhutessa. Havainto jää paremmin mieleen tutkittaessa ja lajista huomio tutkittaessa syvemmin värisävyn, seuralaislajit ja kasvupaikan tai esiintymispaikan luonteen.

On todettu, että lapset liikkuvat liian vähän ja ylipainoa esiintyy jo ala-asteikäisillä. Luonnossa liikutaan erilaisilla maapinnoilla, siellä joutuu ja pääsee hyppimään ja kiipeämään. Se harjoittaa motoriikkaan ihan eri tavalla kuin tasaisella jalkakäytävällä kävely. Usein maapuulla taiteilu on lasten mielipuuhaa.

Luonnossa liikkumalla etäisyydet jäävät mieleen ja sukelluksen sammaleeseen tai käytäväleikin lumessa muistaa kertoa kotona vanhemmille.

Samalla voi pohtia mentäisiinkö yhdessä retkelle samaan metsään, jossa lapsi kävi rakentamassa majaa koulu kanssa? Ehkä lähimetsästä voisi hakea iltapalaksi mustikoita tai bongata lintuja? Luontokouluretket voivat innoittaa vapaa-ajalla ihan uuden harrastuksen piiriin.

Luontoretki luo yhteyksiä Tyttö kuljettaa kaveriaan, jonka silmät on sidottu koskemaan puiden oksia. He koskevat kolmeen eri puuhun. Kaveri halaa ja haistelee puita ja värähtää kuusen neulasia ja oksilta putoavaa lunta.

Hänen on luotettava kuljettajaan, eikä kuljettaja saa jättää häntä yksin ”sokeana” harhailemaan.

Kun puut ovat tulleet tutuiksi, ne koetetaan löytää uudelleen silmät auki.

Kaverista tuntuu, että on kuljettu pitkäkin matka. Tunnustellut puut solahtavat metsään ja niitä pitää etsiä hetken, ennen kuin puuystävät löytyvät.

Luontoretki vahvistaa ryhmän henkeä ja lasten keskinäisiä suhteita. Lapset täyttävät yhdessä munapurkin havainnoilla ja auttavat toinen toisiaan ryhmissä. Retkelle mentäessä hahmottuu reitti ja opitaan käyttämään kulkuneuvoja. Syntyy yhteyksiä retkeläisten, kaupunkiympäristön ja lajien välille.

kävellessä ja kettu-jänis hippaleikissä.

Ympäristöntieto lajeja tutkiessa ja tarinoista voi syntyä historian yhteyksiä ja valokuvatessa syntyy draamaa ja taidetta. Puiden tuntomerkkejä tutkiessa voi laskea matikkaa kävyillä ja kepeillä ja vertailla puiden ikää. Ympäristöä tarkkaillessa, voidaan ymmärtää muutos ja suojelun arvo.

Kun kuljemme pois metsästä, puhallamme puiden paljaisiin silmuihin lämpöä ja ripustamme tärkeisiin paikkoihin merkiksi punottuja nauhoja. Polulla soitamme linnuille pikkuisilla soittimilla tervehdyskonsertin. Metsä on suojattu suojelusnauhoin ja meille metsästä on syntynyt voimapaikka, jonne haluamme palata ja haluamme puolustaa sitä tarpeen tullen.

Luontokoulussa syntyy halu osallistua ja vaikuttaa ympäristönsä tilaan. Havainnoimalla hahmottuu yksityiskohtia ja kokonaisuuksia, joita ei lukemalla voi ymmärtää. Kokemalla saa käsityksen kestävästä elämäntavasta ja luonto jää mieluisana paikkana mieleen.

Nimestä syntyy tarina ja muisto Kiireinen nykyaika vaatii meitä olemaan läsnä ja saatavilla moneen suuntaan yhtä aikaa. Luonnossa on mahdollisuus pysähtyä havaintojen ääreen ja unohtaa kiire. Metsään mahtuu liikettä ja ääntä ja tuuli rauhoittaa mieltä, onkin huomattu, että luokassa esiintyvät keskittymishäiriöt lieventyvät ulkona oppiessa.

Aluksi on hyvä keskittyä havaintoon.

Selvitämme parin pojan kanssa käävän nimeä tuntomerkkejä tutkien. Harmaa poimuinen kaviomainen kääpä tuntuu kuivalta. Kerron, että sen kovan kuoren alla olevasta pehmeästä voi muokata taulaa, jotka käytetty tulen sytyttämiseen. Taulakäävän kasvupaikka koivussa jää mieleen, kun poika ottaa lahopuusta kaverin kanssa kuvan ja näyttelee huulia mutristamalla kääpää.

Kaveri nostaa sormet sarviksi päälaelle ja on sarvijaakko.

Myöhemmin poika muistelee isoisälleen koulun retkeä ja tämä kertoo, että hänen isänsä sytytti välillä nuotion taulalla. Nimestä on piirtynyt muisto ja se on luonut keskustelun sukupolvien välille.

Luonnossa olemme yhtä aikaa monella oppitunnilla. Liikunta tulee

Iso pahka ihmetyttää puun rungolla. Sitä käydään tutkimassa eri puolilta ja puun eri tunnut tulevat tutuiksi.

Kirjoittaja on biologian maisteri ja ympäristökasvattaja

Kiertävä luontokoulu

NAAKKA

Naakka järjestää lähiluontoretkiä Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle.

Muuallekin voi kysellä. Löydämme uuden luontopolun lähimetsästä tai rannalta, kun tutkimme, kurkimme ja koemme elämyksiä yhdessä. Samalla tulevat tutuiksi kasvit ja sienet sekä eläinten puuhastelut. Lähiympäristö muodostuu tärkeäksi ja halu vaikuttaa siihen lisääntyy.

Koululaisretkillä syntyy koulun lähiluontoon oppimisympäristö ja perheretkillä vietetään hauskaa yhdessä sukulaisten ja ystävien kanssa. Lisäksi retkiä voidaan muotoilla yrityksille ja muille aikuisryhmille sekä erilaisille erityisryhmille sopiviksi, kuten maahanmuuttajille ja erityislapsille.

Lisätietoja: puh. 040-766 0376 info@kiertavaluontokoulu.fi

Hämähäkin seitissä on hauska taiteilla. Ei saa koskea seittiin. Pitää voimistella läpi ja hyppiä narujen ylitse. Onneksi ei ole oikeasti pieni hyönteinen!

Olin piilottanut pienelle alueelle ekosysteemi kortteja, joissa on puita ja eläimiä. Kun kortit oli kerätty niitä järjestettiin kankaalla ja puiden alle löydettiin niistä riippuvaiset eliölajit. Metsän rakenne ja eläinten ja kasvien yhteydet hahmottuivat tokaluokkalaisille.

Neuvola ja kouluterveys | 1 • 2019

19

Äidin kiintymys kehittyy

Äidin ajatukset tulevasta vauvasta – miksi niillä on merkitystä?

Äidille ja isälle kehittyy raskauden aikana odotuksia ja ajatuksia tulevasta vauvasta.

Tuolloin muotoutuu vanhempien kiintymyksen perusta lapseen.

Ì Julia Kasurinen, Marja-Reetta Tommiska, Vilja Seppälä, Marije Zoehout & Karin de Gooijer Usein puhutaan raskaudenaikaisen stressin, masennuksen ja ahdistuksen vaikutuksesta äiti-vauva-suhteeseen, mutta myös raskaudenaikaisilla ajatuksilla vauvasta on vaikutusta äidin kiintymyssuhteen muodostumiseen.

Vanhempi-lapsi-suhteen perusta luodaan jo raskausaikana. Äiti ja isä alkavat muodostaa ajatuksia ja odotuksia tulevasta vauvasta sekä itsestään vanhempina. Oleellinen osa tätä kehitysprosessia on vauvan hahmottaminen erillisenä persoonana, jolla on omat tunteet ja tarpeet.

Molempien vanhempien odotukset vauvaa kohtaan ovat merkittäviä, mutta äidin ajatuksia tulevasta vauvasta on tutkittu enemmän.

Psykologiassa ollaan usein kiinnostuneita siitä, kuinka tasapainoisia äidin odotukset tulevasta vauvasta ovat. Tasapainoiset odotukset eivät tarkoita negatiivisten tunteiden puuttumista; raskauden aikana on normaalia kokea myös vaikeitakin tunteita vauvaa ja omaa äitiyttä kohtaan. Tasapainoisuus viittaa siihen, kykeneekö näitä negatiivisia ja

20

Neuvola ja kouluterveys | 1 • 2019

positiivisia tunteita ja odotuksia liittämään toisiinsa luontevasti ja realistisesti. Oleellista on myös omien tunteiden erottaminen vauvan tunteista.

Yksi tapa arvioida raskaudenaikaisten odotusten tasapainoisuutta on haastatella äitiä vauvan persoonaa ja hoitoa koskevista odotuksista. Äideiltä voi esimerkiksi kysyä, miltä hänestä tuntuisi, jos vauva itkisi.

Tasapainoiset odotukset omaavat äidit kuvailevat tyypillisesti tekevänsä kaikkensa, jotta vauvalla olisi parempi olla.

He eivät kuitenkaan odota tulevansa loputtoman surullisiksi siitä, että vauva itkee, vaan he pitävät sitä normaalina. Huolestuttavampaa on puolestaan se, jos äitiä ei tunnu kiinnostavan vauvan paha olo ollenkaan tai jos äiti ajattelee vauvan lohduttavan häntä eikä toisinpäin. Tällöin tunteiden säätely jää vauvan vastuulle, joka voi olla haitallista kiintymyssuhteen kehittymiselle.

Odottavilta äideiltä voi myös kysyä, minkälaisia odotuksia heillä on vauvan persoonasta. Huolestuttavana piirteenä voidaan pitää sitä, jos äidillä ei ole mitään ajatuksia vauvan persoonasta tai itsestään äitinä. Äiti voisi esimerkiksi vastata tähän kysymykseen, että vauvalla on vauvan persoona; vauvat itkevät ja nukkuvat. Toisaalta myös siihen kannattaa kiinnittää huomiota, jos äiti näkee vauvan ikään kuin itsensä tai puolisonsa jatkeena, “mini-aikuisena”. Tällöin vauvan tarpeisiin voi olla vaikea vastata lapsen kehitystason vaatimalla tavalla. Vauvan näkeminen omana persoonanaan auttaa vastaamaan vauvan tarpeisiin joustavasti hänen persoonaan sopivalla tavalla sekä kehittämään tasapainoista äiti–vauva-suhdetta.

Odotukset ennustavat äiti–vauva-suhteen laatua Äidin raskauden aikaisten odotusten on huomattu ennustavan äidin kokeman kiintymyksen voimakkuutta vauvan ensimmäisinä kuukausina. Näiden odotusten on huomattu olevan yhteydessä äiti–vauva-suhteeseen vielä lapsen täyttäessä kaksi vuotta.

Raskauden aikaisten odotusten on ajateltu olevan merkittäviä sen takia, että vaikuttaessaan äidin kiintymyksen muodostumiseen, ne vaikuttavat myös lapselle kehittyvään kiintymyssuhdemalliin. Kiintymyssuhdemallilla on puolestaan paljon kauaskantoisia vaikutuksia muun muassa lapsen emotionaalisessa ja sosiaalisessa kehityksessä.

Raskaudenaikaisen masennuksen ja ahdistuksen on todettu olevan yhteydessä äiti–vauva-suhteen kehittymiseen. Masennuksen ja ahdistuksen on myös havaittu vaikuttavan äidin raskaudenaikaisiin tunteisiin ja ajatuksiin tulevasta vauvasta.

Kuitenkin raskaudenaikaisten odotusten on huomattu vaikuttavan äidin raskauden jälkeiseen kiintymykseen, vaikka masennuksen ja ahdistuksen vaikutukset huomioitaisiinkin.

Raskaudenaikaiset tasapainoiset odotukset vauvaa ja omaa äitiyttä kohtaan voivat auttaa äitiä muodostamaan tasapainoisen kiintymyssuhteen, vaikka äidillä olisi ahdistuksen tai masennuksen oireita raskauden aikana tai sen jälkeen.

Neuvolasta tukea tunteiden ja ajatusten käsittelyyn Äidille on tärkeää tarjota keskusteluapua neuvolassa silloin, kun hänellä on vaikeuksia kokea kiintymyksen tunteita vauvaan tai hahmottaa vauvaa erillisenä persoonana. Tukea tulee tarjota riippumatta siitä, onko äidillä masennuksen tai ahdistuksen oireita. Myös isille olisi tärkeää tarjota tukea tilanteissa, joissa isä kokee hankalaksi hahmottaa itseään isän roolissa tai vauvaa erillisenä persoonana ja ihmisenä.

Kaikki vauvat eivät ole suunniteltuja, ja äidiksi ja isiksi tulevien elämäntilanteet vaihtelevat. Näin ollen raskaudenaikaiset negatiiviset tunteet ja kiintymyksen puuttuminen vauvaa kohtaan ovat normaaleja ilmiöitä, eikä niistä pidä kokea syyllisyyttä. Olisikin tärkeää, että äidit ja isät pääsevät tarvittaessa käsittelemään ajatuksiaan esimerkiksi neuvolapsykologin kanssa, jotta he eivät jää tunteidensa kanssa yksin.

Kirjoittajat ovat psykologian maisterivaiheen opiskelijoita.

C

M

Y

CM

Lähteet: Barlow, J. (2016). The relationship with the unborn baby: Why it matters.

The International Journal of Birth and Parent Education, 4, 5–10.

MY

CY

CMY

K

De Cock, E. S., Henrichs, J., Vreeswijk, C. M., Maas, A. J., Rijk, C. H., & van Bakel, H. J. (2016). Continuous feelings of love? The parental bond from pregnancy to toddlerhood. Journal of Family Psychology, 30(1), 125–134.

Dubber, S., Reck, C., Müller, M., & Gawlik, S. (2014). Postpartum bonding: the role of perinatal depression, anxiety and maternal–fetal bonding during pregnancy. Archives of Women’s Mental Health, 18(2), 187–195 Edhborg, M., Nasreen, H. E., & Kabir, Z. N. (2011). Impact of postpartum depressive and anxiety symptoms on mothers’ emotional tie to their infants 2-3 months postpartum: a population-based study from rural Bangladesh.

Archives of Women’s Mental Health, 14, 307–316 Flykt, M., Kanninen, K., Sinkkonen, J., & Punamäki, R. L. (2010). Maternal depression and dyadic interaction: the role of maternal attachment style.

Infant and Child Development, 19, 530–550.

Flykt, M., Lindblom, J., Punamäki, R. L., Poikkeus, P., Repokari, L., UnkilaKallio, L. & Tulppala, M. (2009). Prenatal expectations in transition to parenthood: Former infertility and family dynamic considerations. Journal of Family Psychology, 23, 779–789.

Rossen, L., Hutchinson, D., Wilson, J., Burns, L., Allsop, S., Elliott, E. J. & Mattick, R. P. (2017). Maternal bonding through pregnancy and postnatal: Findings from an Australian longitudinal study. American journal of perinatology, 34, 808–817.

Van Bussel, J. C. H., Spitz, B., & Demyttenare, K. (2010). Three self-report questionnaires of the early mother-to-infant bond: reliability and validity of the Dutch version of the MPAS, PBQ and MIBS. Archives of Women’s Mental Health, 13, 373–384.

Neuvola ja kouluterveys | 1 • 2019

21

Käypä hoito

Käytöshäiriöt (lapset ja nuoret) KESKEINEN SISÄLTÖ • Lasten ja nuorten käytöshäiriöt ovat monimuotoisia häiriöitä, joiden pääoireena on pitkäkestoinen ikätasosta poikkeava uhmakas, aggressiivinen tai epäsosiaalinen käytös, joka aiheuttaa ongelmia sosiaalisissa suhteissa ja suoriutumisessa.

• Käytöshäiriöihin liittyy usein kehityksellisiä ongelmia, oheissairastavuutta ja psykososiaalista kuormitusta.

• Käytöshäiriöitä voidaan ehkäistä edistämällä lapsen tunne-, vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja sekä myönteisiä kasvatuskäytäntöjä ja lievittämällä tai poistamalla riskitekijöitä.

• Psykososiaaliset hoitomuodot ovat ensisijaisia.

• Lääkehoitoa harkitaan psykososiaalisten hoitojen lisänä vain, jos asianmukaiset psykososiaaliset hoitomuodot tai oheissairauksien hoito tai edellä mainittujen hoitojen yhdistäminen ei ole riittävää vaikeiden käytösoireiden hallitsemiseksi.

• Hoito toteutetaan yhteistyössä lapsen tai nuoren ja perheen, terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen tai koulun ja sosiaalitoimen kesken harkiten yksilöllisesti, minkä tahojen kanssa on tarkoituksenmukaista tehdä yhteistyötä.

DIAGNOSTIIKKA • Käytöshäiriöiden diagnoosi edellyttää, että henkilöllä esiintyy vähintään muutamia ICD-10-tautiluokituksen (diagnoosinumero F91) oireita pitkäkestoisesti (yli 6 kuukautta).

• Käytöshäiriöt (F91) sisältävät uhmakkuushäiriön ja käytöshäiriöt.

• Yksittäisten käytöshäiriöoireiden (esimerkiksi aggressiopurkausten) taustalla saattaa olla muu hoitoa vaativa häiriö tai psykososiaalinen stressitilanne.

• Käytöshäiriöihin liittyy merkittävää samanaikaissairastavuutta ja kuormittavia olosuhteita.

• Diagnosointiin tarvitaan laaja-alaisesti tietoa lapsen tai nuoren kehityshistoriasta, oireista ja toimintakyvystä, elämäntilanteesta ja muista oireisiin vaikuttavista tekijöistä.

• Tietoa kerätään lapselta tai nuorelta itseltään, vanhemmilta ja muilta tarvittavilta tahoilta. Lasta tai nuorta tavataan myös yksilötapaamisilla.

Arvioinnin apuna voidaan käyttää strukturoituja haastatteluja ja kyselylomakkeita.

HOITO Yleiset periaatteet • Hoito suunnitellaan yksilöllisesti lapsen tai nuoren kokonaistilanne huomioiden ja toteutetaan yhteistyössä lapsen tai nuoren ja perheen sekä tarvittaessa muiden toimijoiden kanssa.

• Psykososiaaliset hoidot ovat ensisijaisia.

• Keskeistä tutkimusnäyttöön perustuvissa interventioissa on lapsen tai nuoren ympäristön muokkaaminen lapsen ja nuoren kehitystä tukevaksi siten, että positiivista käytöstä vahvistetaan ja rajoittamisen keinot ovat rakentavia.

• Hoidon tehoa ja mahdollisia haittoja seurataan haastattelun, kliinisen arvion, kyselylomakkeiden ja tarvittavien muiden testien avulla.

Psykososiaaliset hoidot • Kognitiivis-behavioraalista teoriaa, sosiaalista oppimista, operanttia ehdollistumista sekä kiintymyssuhdeteoriaa hyödyntävä strukturoitu vanhemmuustaito-ohjaus ja vanhempi–lapsi-vuorovaikutuksen välitön ohjaaminen vähentää lasten käytösoireita (A).

• Kouluikäisille lapsille tai nuorille yksilöllisesti tai ryhmämuotoisesti suunnattu kognitiivis-behavioraalinen hoito ilmeisesti vähentää käytösoireilua (B).

• Eri ikäryhmien käytöshäiriöissä toimivat ilmeisesti erilaiset psykososiaalisen hoidon kohdentamistavat.

Alle kouluikäisille lapsille tuloksellisinta on vanhempainohjaus, kouluikäisille hoitoon ilmeisesti kannattaa liittää lapselle itselleen suunnattu komponentti ja nuoruusikäisille tuloksellisimpia ovat ilmeisesti nuorille itselleen, heidän vanhemmilleen ja heidän laajeneviin toimintaympäristöihinsä tarveharkitusti suunnatut psykososiaaliset interventiot (B).Yhdistelmäinterventioissa vanhempien ohjaaminen on keskeistä (B).

• Monimuotoiset systeemiset terapiat ovat käytöshäiriöisten nuorten antisosiaalisen käyttäytymisen vähentämisessä ilmeisesti lyhyessä seurannassa hieman tuloksellisempia kuin

muut yksilö- ja perhekeskeiset hoidot tai näiden yhdistelmät (B).

• Sijaisvanhempien valmennukseen ja vahvaan tukemiseen sosiaalisen oppimisen viitekehyksessä perustuva työtapa vähentää ilmeisesti psykososiaalisesti moniongelmaisten nuorten antisosiaalista käyttäytymistä (B).

Lääkehoito • Tieto psyykenlääkkeiden tehosta, haittavaikutuksista ja erityisesti pitkäaikaisvaikutuksista lasten ja nuorten käytöshäiriöiden hoidossa on puutteellista.

• Lääkehoitoa ei tule käyttää ensisijaisena hoitomuotona tai rutiiniluontoisesti käytösongelmiin lapsilla tai nuorilla, joilla on uhmakkuus- tai käytöshäiriö.

• Käytöshäiriöihin liittyvien oheissairauksien asianmukainen hoito, tarvittaessa lääkehoito, on tärkeää.

Oheissairauksien hoito voi vähentää aggressiivista käytöstä.

• Risperidoni ilmeisesti lievittää käytöshäiriöllä oirehtivien lasten ja nuorten käytösoireita ja aggressiivista käyttäytymistä lyhyellä aikavälillä (B).

• Risperidonin käyttöön liittyvien haittavaikutusriskien vuoksi sen käytön tulisi olla lyhytaikaista. Käyttö edellyttää huolellista psykiatrista, somaattista ja neurologista alkuarviota ja hyötyjen ja haittojen seurantaa.

• Psykostimulantit ilmeisesti vähentävät lyhyellä aikavälillä aggressiivisuutta ja uhmakkuus- ja käytösoireilua lapsilla ja nuorilla, joilla on ADHD tai samanaikainen ADHD ja uhmakkuus-/käytöshäiriö (B).

• Atomoksetiini ilmeisesti vähentää hieman (B) ja guanfasiini saattaa vähentää (C) uhmakkuusoireilua lyhyellä aikavälillä lapsilla ja nuorilla, joilla on ADHD tai ADHD ja uhmakkuus- tai käytöshäiriö.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen lastenpsykiatriyhdistyksen, Suomen nuorisopsykiatrisen yhdistyksen ja Suomen Psykiatriyhdistyksen Nuorisopsykiatrian jaoksen asettama työryhmä: Eeva Aronen (pj.), Nina Lindberg, Päivi Santalahti, Jorma Fredriksson, Sauli Hyvärinen, Riittakerttu Kaltiala-Heino, Päivi Kilpinen-Loisa, Pirjo Mäki †, Jukka Ollikainen, Arto Pitkänen, Arja Tuunainen (Käypä hoito-toimittaja) ja Riitta Vänskä Julkaistu aikaisemmin Duodecim-lehdessä 6.2.2019

Käypä hoito

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia.

Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä.

Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi.

Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Suositusten tuottamisesta vastaavat asiantuntijatyöryhmä ja Käypä hoito -toimitus julkisella rahoituksella.

Neuvola ja kouluterveys | 1 • 2019

23

Nuorten mielenterveys

Käytöshäiriön käypä hoito analyysiä

Kirjoittaja on Tampereen yliopiston nuorisopsykiatrian professori ja TAYSin nuorisopsykiatrian vastuualueen johtaja

Ì Riittakerttu Kaltiala-Heino Minulla oli ilo ja kunnia osallistua lasten ja nuorten käytöshäiriön käypä hoito -suosituksen tekemiseen. Odotin etukäteen, että todistaisimme kuninkuusinterventioiksi tietyt strukturoidut, manualisoidut ”kirjainyhdistelmähoidot”. Sitten laitettaisiin suomalainen palvelujärjestelmä kuntoon näiden hoitomallien avulla.

24

Neuvola ja kouluterveys | 1 • 2019

Järkyttävää kyllä, ”kirjainyhdistelmähoidot” eivät osoittautuneetkaan ylivertaisiksi. Kun vertailuryhmä saa tavanomaista hoitoa, joka kirjainyhdistelmälisenssin puuttumisesta huolimatta noudattaa perusteltuja periaatteita, erot jäävät vähäisiksi tai jopa katoavat.

Nuorten käytöshäiriöissä käytöshäiriölle altistavien psykologisten ja sosiaalisten seikkojen lievittäminen, positiivisen ja vastuullisen vanhemmuuden vahvistaminen, vakaiden olosuhteiden järjestäminen ja nuoren eri kehitysympäristöjen auttaminen tukemaan normaalien kehitystehtävien onnistumista ja sopeutumista ovat sellaisia periaatteita. Kun varmistetaan, ettei nuori itse pääse tuhoamaan kehityksensä edellytyksiä, kehitys pyrkii oikenemaan. (Se juuri on kehitysikäisten hoitamisessa hienoa!)

Kirjainyhdistelmät eivät tuoneet onnea, mutta muita oivalluksia jaan nyt: Suotuisassa ympäristössä terveesti kehittyvällä nuorella ei ole syytä yhtäkkiä imeytyä antisosiaalisiin piireihin ja kehittää käytöshäiriötä päihdetwistillä.

Ellei altistavia tekijöitä todellakaan ole, on aihetta epäillä vakavampaa psykiatrista sairausprosessia.

Käytöshäiriöoireiluun tulee puuttua mahdollisimman varhain, mieluiten pikkulapsivaiheessa. Lasten käytöshäiriöoireilun hoidossa positiivista vanhemmuutta tukevat interventiot ovat tuloksellisia ja estävät varsinaisen häiriön kehittymistä. Vanhemmuustaito-ohjelmat tukevat vanhempia olemaan johdonmukaisia ja jämäköitä ja palkitsemaan lasta positiivisesta käyttäytymisestä.

Käytöshäiriö itsessään on helppo havaita, mutta sen taustalla olevat ongelmat kuten kielihäiriöt, oppimisen erityisvaikeudet ja laaja-alaiset oppimisvaikeudet jäävät usein tunnistamatta. Silloin lapsi / nuori ei saa niihin tarvitsemaansa pedagogista tukea. Kun koulunkäynti on jatkuvaa lunta tupaan, seuraa turhautumista, aggressiota ja luovuttamista.

Käytöshäiriön ehkäisemiseksi ja jo kehittyneen häiriön hoidossa on äärimmäisen tärkeää, että näihin koulunkäynnin esteeksi muodostuviin ongelmiin annetaan riittävää apua.

Koulusta pois jääminen on suora tie syrjäytymiseen.

Käytöshäiriöiset nuoret käyttäytyvät usein aggressiivisesti ja saattavat olla osallisina jos minkälaisissa konflikteissa niin ikätoveripiirissä kuin aikuisten kanssa. He eivät välttämättä toimi aggressiivisesti ilkeyttään. Sosiaalisten suhteiden vaikeuksien taustalla ovat usein heikot sosiaaliset taidot.

Jos nuori ymmärtää vuorovaikutusta jatkuvasti väärin, omat tunteet ovat käsittämättömiä, pinna lyhyt ja keinovalikoimassa vain nyrkki, rangaistusten koventaminen ei auta muuttamaan käyttäytymistä.

Sosiaalisia taitoja tulee opettaa ja motivaatiota käyttää niitä kasvattaa palkitsemalla toivottua käyttäytymistä.

Voi tuntua rasittavalta palkita hankalaa nuorta siitä, että hän toimii hetken normaalilla ikätasoisella tavalla. Mutta se voi olla käytöshäiriöiselle valtava saavutus, vaikka onkin valtaosalle normitilanne.

Vitamiinit

Vitamiinien suositeltava saanti Vitamiineja ja kivennäisaineita tarvitaan välttämättömien elintoimintojen ylläpitoon. Etenkin väestötutkimuksissa on käynyt ilmi, että monien vitamiinien ja kivennäisaineiden niukka saanti on yhteydessä suurentuneeseen pitkäaikaissairauksien riskiin senkin jälkeen, kun energiaravintoaineiden ja lihavuuden yhteys sairauksiin on huomioitu. Riittävä, suositusten

mukainen vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti on siis erittäin tärkeää kansanterveydelle.

Suosituksia suuremmasta saannista – esimerkiksi vitamiini- tai kivennäisainevalmisteiden ylimääräisestä käytöstä – ei ole terveydellistä hyötyä. Suurina määrinä valmisteista voi olla jopa haittaa. Vitamiinien ja kivennäisaineiden tarve vaihtelee yksilöllisesti.

Tutkimuksista johdetaan aluksi keskimääräinen saanti (average requirement), joka riittää noin puolella väestöstä täyttämään määritellyn terveystavoitteen. Suositus on kuitenkin tätä korkeampi, sillä sen pitää pystyä tyydyttämään tarve 97–98 %:lla väestöstä.

On hyvä huomioida, että suurimmalla osalla väestöstä todellinen tarve on siis saantisuositusta pienempi.

Vitamiinien suositeltava päivittäinen saanti (1) A-vitamiini E(3)

D-vitamii- E-vitani (4 )µg miini α– TE(5)

Tiamiini mg

Riboflaviini mg

Niasiini NE(6)

B6--vitamiini mg

Folaatti µg

B12-- vitamiini µg

C-vitamiini mg

<6 kk (2)

-

-

-

-

-

-

-

-

-

-

6-11 kk

300

10

3

0,4

0,5

5

0,4

50

0,5

20

12-23 kk

300

10

4

0,5

0,6

7

0,5

60

0,6

25

2-5 v

350

10

5

0,6

0,7

9

0,7

80

0,8

30

6-9 v

400

10

6

0,9

1,1

12

1,0

130

1,3

40

10-13 v

600

10

8

1,1

1,3

15

1,2

200

2,0

50

14-17 v

900

10

10

1,4

1,7

19

1,6

300

2,0

75

18-30 v

900

10

10

1,4

1,6

19

1,5

300

2,0

75

31-60 v

900

10

10

1,3

1,5

18

1,5

300

2,0

75

61-74 v

900

10 (4)

10

1,2

1,4

16

1,5

300

2,0

75

>75 v

900

20 (4)

10

1,2

1,3

15

1,5

300

2,0

75

10-13 v

600

10

7

1,0

1,2

14

1,1

200

2,0

50

14-17 v

700

10

8

1,2

1,4

16

1,3

300

2,0

75

18-30 v

700

10

8

1,1

1,3

15

1,2

400

2,0

75

31-60 v

700

10

8

1,1

1,2

14

1,2

300(7)

2,0

75

61-74 v

700

10 (4)

8

1,0

1,2

13

1,3

300

2,0

75

Lapset

Miehet

Naiset

>75 v

700

20 (4)

8

1,0

1,2

13

1,3

300

2,0

75

Raskaana olevat

800

10 (4)

10

1,5

1,6

17

1,4

500

2,0

85

Imettävät

1100

10 (4)

11

1,6

1,7

20

1,5

500

2,6

100

1 Suositeltava saanti on valmiista ruoasta saatava ravintoainemäärä. Ruoanvalmistuksen ja käsittelyn aiheuttamat ravintoainetappiot on otettava huomioon ruokavalioiden suunnittelussa.

2 Äidinmaito tai äidinmaidonkorvike tyydyttää alle 6 kk ikäisten lasten energian ja ravintoaineiden tarpeen pääsääntöisesti D–vitamiinia lukuun ottamatta.

Mikäli rintaruokinta ei ole mahdollista, annetaan teollisia äidinmaidonkorvikkeita. Jos lisäravinnon anto on aloitettu 4–5 kk ikäisenä, käytetään 6–11 kk ikäisten suosituksia.

3 Retinoliekvivalentti (RE) = 1 µg retinolia = 12 µg ß–karoteenia.

4 Suomessa lapsille suositellaan D-vitamiinilisän ympärivuotista käyttöä 2 viikon ikäisestä lähtien 12 kuukauteen saakka 2-10 µg/vrk riippuen äidinmaidonkorvikkeen/vieroitusvalmisteen määrästä, 1-vuotiaille 10 µg/ vrk ja 2–17-vuotiaille 7,5 µg/vrk. Raskaana oleville ja imettäville naisille suositellaan D-vitamiinilisää 10 µg/ vrk ympäri vuoden. ≥ 75-vuotiaille suositellaan D-vitamiinilisää 20 µg/vrk ympäri vuoden.

Pienempää D-vitamiinilisäannosta (10 μg) voi suositella, jos käytetään säännöllisesti paljon vitaminoituja maitovalmisteita, ravintorasvoja ja/tai kalaa. Silloin, kun ei käytetä päivittäin D-vitaminoituja maitovalmisteita, rasvalevitteitä ja/ tai kalaa 2-3 kertaa viikossa,

suositellaan 18-74-vuotiaille 10 ug D-vitamiinilisää vuoden pimeimpänä aikana (loka-maaliskuussa).

5 α–tokoferoliekvivalentti (α–TE) = 1 mg RRR α–tokoferolia.

6 Niasiiniekvivalentti (NE) = 1 mg niasiinia = 60 mg tryptofaania.

7 Hedelmällisessä iässä oleville naisille saantisuositus on 400 µg/vrk.

Lähde: Terveyttä ruoasta – Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 (versio 5) Neuvola ja kouluterveys | 1 • 2019

25

Oppilaana maailmalla

7

Sykkeessä koko koti

Elli ja Alisa leikkitauolla pihalla.

Ensiapulaukussa oli paljon kaikkea innostavaa.

Ì Seija Sihvola Lääkärisarjat ovat aina kiehtoneet katsojia. Ne voivat koukuttaa myös pieniä lapsia.

Venäjällä asuvan Ellin ja Suomi-serkku Alisan kohtaaminen on aina tunteikas ja intensiivinen ja leikit alkavat samantien. Yksi leikki oli tällä kerta ylitse muiden.

Venäjällä kouluvuoden ensimmäinen lomaviikko osuu loppiaisen aikaan.

Siellä koulua käyvä lapsenlapseni Elli on ottanut tähän saakka varaslähdön ja tullut Suomeen jo jouluksi. Opettaja on sallinut tokaluokkalaiselle parin viikon loman yhden viikon sijaan, koska tämä

26

Neuvola ja kouluterveys | 1 • 2019

pärjää koulussa ja on ahkera. Jouluahan ei Venäjällä vietetä ja siksi lapsi pääsee joulun makuun vain täällä Suomessa.

Katsotaan jatkuuko lomalupa vielä ensi vuonnakin, toivottavasti.

Jostain tytöt keksivät leikkiä viidakon terveyskeskusta ja se leikki jatkuikin sitten kolme päivää putkeen.

Terveyskeskus perustettiin. Annoin serkusten sekoittaa koko olohuoneen ja vähän muitakin huoneita. Lisäksi keksin antaa heille eteisen kaapissa parikymmentä vuotta roikkuneen ensiapulaukun ja he saivat vapaasti tutustua sen sisältöön. Hyvähän on joskus tutkia vanhoja ensiaputarvikkeita ja kenties päivittää laukun sisältöä.

Pehmolelut olivat leikissä potilaita ja he itse milloin mitäkin: lääkäreitä, sairaanhoitajia, laboratorio- ja röntgenhoitajia, neuvolan terveydenhoitajia, kätilöitä, ambulanssinkuljettajia, proteesien tekijöitä ja välillä myös - viidakon eläintenkesyttäjiä. Stetoskooppi tehtiin korvakuulokkeista ja sen johdon

päähän kiinnitetystä sinitarrasta. Hyvin toimi. Ikivanha aterian suojana käytetty hyttysverkko oli tässä leikissä leikkaussalin joku tärkeä verho ja sen sisällä tapahtui huikeimmat toimenpiteet.

Terveyskeskustouhua oli mielenkiintoista salaa seurata. Koko ajan nimittäin tapahtui ihan hirveästi ja terveyskeskuksessa oli tosi kiire. Eläimiä elvytettiin niin paljon, että ne pomppivat vähän väliä rytkytysten voimasta. Lisäksi niitä laastaroitiin, leikattiin, rokotettiin, teipattiin... Toipilaita keinutettiin tuolien väliin pujotetuissa riippukeinuissa. Heikkokuntoisimmat lepäsivät avatun sateenvarjon alla, tai sitten ne olivat ehkä kuolleita, en ole ihan varma.

Mistä moinen leikki ja intohimo? No Sykkeestä tietenkin. Molemmat tytöt fanittavat TV-ohjelmaa tosi paljon ja sieltä tulivat repliikit, rekvisiittaideat ja tarinat. Puolet he tietenkin sävelsivät itse, mutta pohja oli ehjä ja toimiva.

Traumapoliklinikan malli on tullut leikkijöille niin tutuksi, että osasivat itse loihtia kaiken varsin vakuuttavaksi, henkilöhahmoja myöten.

Ellin sanojen mukaan sama leikki jatkuu Venäjällä koulukavereiden kanssa.

Syke on ilmi selvästi oiva vientituote, hienoa. Hyvää sen näkeminen tekisi myös Venäjän TV:ssä, olisi katsottavissa ihan aikuisten oikeesti.

TIETOA AINOASTAAN TERVEYDENHUOLLON ASIANTUNTIJOILLE

ENSIMMÄINEN ÄIDINMAIDONKORVIKE, JOKA SISÄLTÄÄ 2’FL -HUMAN MILK OLIGOSACCHARIDES* MITÄ OVAT HUMAN MILK OLIGOSACCHARIDES? Ne ovat luontaisesti rintamaidossa esiintyviä oligosakkarideja, jonka prebioottiset ominaisuudet ovat tärkeitä vastasyntyneen vauvan immuunipuolustukselle.

Ne ovat rintamaidon kolmanneksi suurin komponentti. 1, 2 Niiden rakenne eroaa GOS- ja FOS -prebiooteista, ja ne edistävät spesifisesti hyödyllisten bakteerien kasvua suolistossa sitoen samalla itseensä taudinaiheuttajabakteereja. 2

MITÄ VAIKUTUKSIA RINTAMAIDON OLIGOSAKKARIDEILLA ON VAUVALLE? Ne vahvistavat pienen lapsen immuunipuolustusta lisäämällä suolen seinämän läpäisemättömyyttä. 1, 3, 4 Ne vahvistavat haitallisia bakteereja ja edistävät hyödyllisten bakteerien kasvua suolistossa. 1, 3, 4 Ne vahvistavat immuunijärjestelmää 1, 3 * 2’ fukosyllaktoosi (teollisesti valmistettu, ei rintamaidosta) Lähteet: 1. Jantscher-Krenn E, Bode L. Minerva Pediatr. 2012; 64: 83-99 2. Sela DA, Mills DA. Trends Microbiol. 2010; 18: 298-307 3. Bode L. Glycobiology. 2012; 22: 1147-62 4. Smilowitz JT, Lebrilla CB, Mills DA, et al Annu Rev Nutr. 2014;34:143-69

OLEMME LASTEN RAVITSEMUKSEN ASIANTUNTIJOITA Lue lisää kotisivuiltamme, jotka on tarkoitettu erityisesti lasten parissa työskenteleville terveydenhuollon ammattilaisille

www.nestlenan.fi TÄRKEÄÄ TIETOA Hyvä ravitsemus äideille ja heidän vauvoilleen ensimmäisten 1000 päivän (raskausaika ja lapsen ensimmäiset kaksi elinvuotta) aikana on tärkeää elinikäiselle terveydelle.

Uskomme, että imetys on paras tapa ruokkia vauvaa, sillä rintamaito tarjoaa ihanteellisen ja tasapainoisen ruokavalion ja suojaa vauvaa sairauksilta. Terveellinen ruokavalio äidin raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen auttaa varastoimaan ravintoaineita, jotka tukevat tervettä raskautta ja valmistavat imetyksen aloittamiseen ja ylläpitämiseen.

Rintaruokinnan lopettamispäätöstä on vaikea peruuttaa, ja sillä on aina sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Osittaisen pulloruokinnan tai muiden elintarvikkeiden ja juomien tarpeeton käyttöönotto vaikuttaa haitallisesti imetykseen. Jos äiti päättää olla imettämättä, on tärkeää kertoa edellä mainituista seikoista, ja antaa ohjeita oikeista valmistusmenetelmistä korostaen, että keittämätön vesi, steriloimattomat pullot, tai jauheiden väärä sekoitussuhde voivat kaikki johtaa vauvan sairastumiseen.

Nestlé Infant Nutrition.

Suomen Nestlé Oy, PL 50, 02151 Espoo www.nestlenan.fi

Personal trainer

Personal trainer -työ kerryttää kokemusosaamista Terveydenhuollon työtehtävissä aito läsnäolo, kuuntelu ja asiakkaan avoin kohtaaminen ovat muutosten saavuttamisen keskiössä. On tärkeää ottaa ihmiset ja asiat sellaisina, kuin ne ovat – ilman väheksymistä, uskomuksia tai odotuksia.

Lisäksi nuorten tavoittamisessa ja kohtaamisessa tärkeää on kommunikoida niissä kanavissa, missä nuoret liikkuvat.

Terveydenhuollon työtehtävissä neuvolassa, koulussa, työterveyshuollossa ja apteekeissa tai oppimistilanteissa terveystiedon tunnilla ammattilaisen ohjaus- ja motivaatiotaito on keskeistä.

Erityisen tärkeää se on promootiossa: miten löytää sopivan kannustavat sanat tukemaan terveyden edistämistä ja hyvinvoinnin lisäämistä.

Omien tieto-taitojen vahvistamisessa on hyvä perehtyä samansuuntaisiin

Tiivola valmistui Tampereen yliopistosta kauppatieteen maisteriksi, mutta hakeutui nopeasti erilaisiin personal trainer-, life coahing- ja mind fullness-koulutuksiin. Into ryhtyä henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistämisen ammattilaiseksi oli saanut kipinän liikuntatuntien vetämisestä. Ryhmiä Tiivola alkoi vetää heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen ja toiminta on vuosien myötä vain lisääntynyt.

KUVA EMMA OLLIKAINEN

Promootiossa tarvitaan kaikki mahdolliset keinot myönteisten tulosten saavuttamiseksi.

Vinkkejä hyviin terveyden edistämisen toimintamalleihin voi saada personal trainereiden työotteista. Liki kymmenen vuotta personal trainer työtä tehnyt Coachingkira eli Kira Tiivola tekee työtään huolella ja on kerryttänyt vahvaa kokemusosaamista.

toimialoihin. Personal trainer -palvelut ovat väestön keskuudessa itsensä toteuttamisen vahva trendi. Palveluiden pariin hakeudutaan yhä useammin.

Kritiikkiä personal trainer -toiminta on saanut sitä harjoittavien henkilöiden koulutustaustan kirjavuudesta, joka vaihteleekin melko paljon. Osalla on terveydenhuollon tutkinto, esimerkiksi fysioterapeutit voivat kouluttautua physiotrainereiksi.

Palvelun suosiota ei koulutuksellinen kirjavuus näytä kuitenkaan estävän.

Personal trainer toimii pitkälti oman persoonansa kautta. Ammattikunta on keskittynyt erityisesti muutosvalmennukseen ja heille kertyneestä kokemusosaamisesta voivat myös terveydenhuollon ammattilaiset saada oppia.

Terveysvalmentaja ja hyvinvointivaikuttaja Kira Tiivola on ammattikuntansa oiva esimerkki. Hänellä on yli kymmenen vuoden kokemus elintapamuutosten käynnistämisestä ja ohjaamisesta. Tiivola toimii yrittäjänä Helsingissä, mutta ulottaa koulutustoimintansa koko maahan.

Ì Seija Sihvola

28

Neuvola ja kouluterveys | 1 • 2019

–Huomasin nopeasti, että sain hyvän kontaktin ryhmäläisiin ja he kuuntelivat sanojani. Myönteistä energiaa virtasi. Muiden innostamisesta tulikin sitten ammattini.

Tänä päivänä käytän nimeä Coachingkira. Nimi viittaa toimintaani nimenomaan valmentajana ja siihen, että valmennus on pitkäjänteisten tulosten rakentamista yhdessä asiakkaan kanssa.

Asiakkaat netin kautta Tiivola on toiminut jo vuosia aktiivisesti netissä, erityisesti Instagramissa ja Facebookissa. Suurin osa hänen asiakkaistaan tulee sieltä, minkä lisäksi asiakkaat ottavat yhteyttä heidän ystäviensä suositeltua Coachingkiraa.

Some-osaaminen edellyttää kohderyhmää palvelevaa sisällöntuotantoa, nopeaa reagointia ja halua vastata hankaliinkin kysymyksiin. Palvelu netissä on merkittävä osa hänen työtään.

–Coachingkira-brändi on syntynyt myös sille ajatukselle, että somesisältöni on valmennuksellista. Kun puhun arjen haasteista, palautumisesta tai jaan terveys-, hyvinvointi- tai treenivinkkejä, lähtee inspiraatio sisältööni kokemukseni ja koulutukseni kautta.

Vahvuuteni on monialainen asiantuntijuus. Minulla on valmiuksia olla hyvinvointivaikuttaja tässä hetkessä sekä rohkeutta kehittää alaa myös tulevaisuudessa omalla osaamisellani.

Ensimmäinen Tiivolan oma yritys, Beneficia, syntyi liki kymmenen vuotta sitten Lauttasaareen. Työ oli

face-to-face valmentamista, jossa asiakas sai yksilölliset liikunta- ja ravinto-ohjeet, kehonkoostumusmittauksen sekä tulosten seurannan. Nuori valmentaja erikoistui jo tuolloin ihmisten voimavarojen ja palautumisen edistämiseen ja valmentamisen ohella hän teki asiakkailleen palauttavia vartalohoitoja LPG-laitteella. Työpiste on ollut jo kauan keskustassa.

Nykyisin Tiivola toimii yrityksellään Tmi Funway, jonka sanoma on, että liikunnassa ja liiketoiminnassa pitää olla iloa. Hän kouluttaa myös alalle valmistuvia ammattilaisia. Liiketoimintamarkkinointiin liittyvä osaaminen onkin kasvanut vuosien varrella.

–Koulutan ja valmennan personal trainereita luomaan omannäköisensä yrityksen ja brändin sekä annan neuvoja alkutaipaleella toimiville löytämään omat vahvuutensa personal trainerin työssä.

Instagram-markkinoinnin oppiminen on tässä työssä ihan välttämätöntä, ovathan asiakkaat yleensä enemmän nuoria someajan kasvatteja kuin ikäihmisiä.

KIra Tiivola toimii myös Fortumin työhyvinvointivalmentajana, toimeksiantoina sisältäen yksilö- ja ryhmävalmennuksen lisäksi hyvinvointiluentoja. Lisäksi Kira on osakkaana ”Valmennus Verkossa” yrityksessä, joka on terveysliikuntaan keskittynyt verkkovalmennus ja sisältää myös työergonomiavinkkejä ja työhyvinvointipäiviä yrityksille.

–Enenevissä määrin teen tilauksesta työhyvinvointi- ja hyvinvointiluentoja eri yrityksille ja yhteisöille. Ne ovat selkeästi nousussa.

Tavoite ja toimintasuunnitelma välttämättömiä Muutosvalmennuksen ytimessä on luoda asiakkaan kanssa selkeä visio siitä, mihin ollaan yhdessä menossa. Samaa tarvitaan aina myös terveydenhuollon promootiotoimintojen ytimessä.

–Se vaatii rauhallista keskittymistä ja perusteellista tilannekartoitusta. Ihmistuntemus auttaa alkutilanteen hahmottamisessa. Muutosvalmennuksen painopiste on henkisessä puolessa.

Ja tavoite on kaikkein tärkeintä. Se sisältää ajatuksen tulevaisuudesta ja tulevaisuuden tahtotilasta, tämän hetken eli sitoutumisen sekä menneisyyden, joka saattaa näkyä erityisesti tavoitteeseen pääsemisen sisäisinä ja ulkoisina esteinä tai jarruttavina uskomuksina.

Tiivola kirkastaa asiakkaansa kanssa aina hyvin rauhassa tavoitteet ja tekee yhdessä konkreettisen toimintasuunnitelman tulosten saavuttamiseksi. Halutut tulokset vaihtelevat paljon: joku haluaa kiinteyttää vatsaa, joku päästä eroon niskakivuista. Painonpudotus on kestosuosikki ja on monen toivelistalla.

–Hyvin tärkeää on tukea asiakasta tarkistamaan omat tavoitteensa säännöllisesti. Joskus huomamaamme, että yhdessä sovitut toimintamallit eivät johda tulokseen. Jos tavoitteena on esimerkiksi kunnon kohennus ja lihasvoiman lisäys, eikä tuloksiin päästä, henkilö ei välttämättä itse tiedosta siihen tarkkaa syytä. Syynä voi olla se, että uni on jäänyt aivan liian vähäiseksi, jolloin stressireaktiona keho alkaa vastustaa lihasmassan voimistumista, Tiivola toteaa lopuksi.

Coachingkiran blogista (Terveysblogi.fi)

Miten liian nopea painonpudotus vaikuttaa terveyteesi?

Aktiivisen kudoksen eli lihasmassan vähenemisestä johtuva energiantarpeen pienentyminen, eli käytännössä täytyy syödä vähemmän perusaineenvaihdunnan pienentyessä (ellei halua lihoa uudelleen tai jopa lähtötasoa enemmän).

Samanaikaisesti rasvakudoksen säilyminen, jolloin rasvaprosentti nousee eikä suinkaan laske kuten maltillisessa painonpudotuksessa.

Väärillä opeilla liian nopea laihduttaminen johtaa melkeinpä eittämättä energiantarpeen pienenemiseen ja sitä kautta herkemmin lihomiseen.

Elimistön kuivuminen nesteiden poistuessa (toisaalta tulokset ovat lyhytaikaisia, sillä keho varastoi luonnostaan nestettä).

Ravintoaineiden puutos ruokavalion yksipuolistuessa ja kaventuessa.

Ravintoaineiden, nesteen ja energian puute aiheuttavat voimattomuuden tunnetta, ärtyneisyyttä ja unettomuutta sekä luovat elimistöön stressitilaa aktivoimalla sympaattista hermostoa ja kohottamalla kortisolin tuotantoa elimistössä.

Sappikivet (tyypillinen oire on äkillinen, säteilevä kipu ylävatsassa) ovat yksi tavallisimmista terveysongelmista, jonka liian nopea laihduttaminen voi aiheuttaa.

Muut somaattiset oireet, kuten huimaus, sydämen rytmihäiriöt, päänsärky, veren sokeri- ja suolatasopainon heittelyt sekä väsymys.

TERVEYDENHUOLLON ASIANTUNTIJOILLE

OLEMME LASTEN RAVITSEMUKSEN ASIANTUNTIJOITA

Lue lisää kotisivuiltamme, jotka on tarkoitettu erityisesti lasten parissa työskenteleville

www.nestlenan.fi

UUTTA!

Käyttäjäystävällinen kirjautuminen

Tietoa ja tehtäviä tupakkatuotteista Verkkopalvelusta tukeaoppilaitosten oppilaitosten tupakkatyöhön Verkkopalvelusta tukea tupakkatyöhön ● auttaa ennaltaehkäisemään käsittelemään tupakkaja nikotiiniteemoja ● auttaa nikotiinituotteiden käyttöä

monipuolisesti eri-ikäisten kanssa ja tukemaan käytön lopettamisessa ● huomioityökaluja uuden opetussuunnitelman ● tarjoaa opiskeluhuollon käyttöön ● tukee oppilaitoksia nikotiinittoman ympäristön turvaamisessa

Tilaa www.facebook.com/nikedu.fi NikEdun uutiskirje! twitter.com/nikedu_fi

Seuraa meitä:

www.facebook.com/nikedu.fi

twitter.com/nikedu_fi

KIITOS!

Neuvokas perhe on saavuttanut koko Suomen Iso kiitos teille upeille terveydenhoitajille:

Näin te terveydenhoitajat arvioitte Neuvokas perhettä:

Ilman teitä tämä työ ei olisi onnistunut.

(Neuvokas perhe -kysely 2018, n = 740) Kymmenen vuoden aikana olemme Arviointi työvälineistä ja menetelmästä saaneet teidän kanssa kehittää lapsiperheiden elintapaohjausta.

Neuvokas perhe -kortti Kehitystyö huipentui hallituksen Neuvokas perhe vahvistuskoulutus kärkihankkeena 2017–2018.

Yhteensä vuosina 2008–2018 on - järjestetty 198 Neuvokas perhe -koulutusta - koulutettu 4492 ammattilaista

www.neuvokasperhe.fi

Neuvokas perhe -kuvakansio Neuvokas perhe -koulutus Neuvokas perhe -menetelmä 1

Työ Neuvokas perheessä jatkuu edelleen. Olettehan yhteydessä, jos teillä on toiveita sisältöön, kehittämiseen tai koulutuksiin liittyen: terhi.koivumaki@sydanliitto.fi

2

www.neuvokasperhe.fi

3

4

5

Uudet väitöskirjat

Ravitsemus ja ympäristöarviointi Uusi väitöstutkimus esittää kolme toisiaan tukevaa menetelmää, joilla ravitsemus voidaan ottaa huomioon ruoan ympäristövaikutusten arvioinnissa. Näitä menetelmiä voidaan hyödyntää ekologisesti ja ravitsemuksellisesti kestävien tuotteiden määrittämisessä.

Luonnonvarakeskuksen tutkija, MMM Merja Saarinen kehitti ja arvioi väitöskirjassaan menetelmiä, joilla ravitsemus voidaan kytkeä ruoan elinkaariarviointiin tuote- ja ateriatasoilla, joilla kuluttajat tekevät ruokavalintojaan.

Elinkaariarviointi on eniten käytetty menetelmä ruokatuotteiden ympäristövaikutusten arviointiin ja vertailuun.

Elinkaariarvioinnin periaatteiden mukaan tuotteiden tehtävä, niiden tarjoama hyöty, pitää ottaa huomioon, kun tuotteiden ympäristövaikutuksia arvioidaan ja verrataan.

–Nykyisen kansainvälisen käytännön mukaan ravitsemus ei kuitenkaan pääsääntöisesti ole arvioinnissa mukana, vaikka ravitsemus on ruoan keskeisin tehtävä, Saarinen sanoo.

Väitöskirjassa tehty kehitystyö antaa Lukelle valmiuden sisällyttää ravitsemusnäkökulma rutiininomaisena menettelynä ruoan elinkaariarviointiin.

Ravintoaineindeksit soveltuvat hyvin tuotteiden arviointiin Elinkaariarvioinnissa ympäristövaikutukset ilmoitetaan toiminnallista yksikköä kohti, esimerkiksi ilmastovaikutus CO2-ekvivalentteina* lihakiloa kohti. Toiminnallinen yksikkö ilmaisee tuotteen tarjoaman hyödyn, tuotteen

kuluttamisen syyn. Tuotteiden vertailu perustuu toiminnalliseen yksikköön.

Väitöskirjassa kehitettiin ravitsemuksellisia toiminnallisia yksiköitä.

Väitöksen mukaan terveydelle hyödyllisiin ravintoaineisiin perustuva ravintoaineindeksi soveltuu parhaiten ravitsemuksen sisällyttämiseen ruoan elinkaariarviointiin. Lisäksi terveydelle haitalliset ravintoaineet on hyvä liittää tarkasteluun erillisen indeksin avulla.

–Ekologisesti ja ravitsemuksellisesti kestävät ruokatuotteet voidaan määrittää käyttämällä näitä kahta arviointitapaa rinnakkain, Saarinen kertoo.

Yksittäisiin ravintoaineisiin perustuvaa tarkastelua suositellaan käytettäväksi täydentävänä menetelmänä ravintoaineisiin, joiden saantiin liittyy haasteita.

–Lihan ja muiden proteiinilähteiden kohdalla esimerkiksi B12-vitamiini ja rauta ovat tällaisia ravintoaineita.

Lisäksi Saarinen tarkasteli lautasmalliin perustuvaa standardoitua ateriaa.

Ravitsemuksen huomioon ottaminen suosii nautaa ja hamppua Yleisessä keskustelussa ruokien ilmastollista kestävyyttä koskeva viesti on ollut selvä: eläinperäisiä ruokia, erityisesti naudanlihaa, on syytä välttää, koska niiden ympäristövaikutukset ovat ylivoimaisen suuret.

–Väitöstutkimukseni mukaan esimerkiksi naudanlihan ja hampun siementen ilmastovaikutus pienenee suhteessa muihin eläin- ja kasviperäisiin proteiinin lähteisiin, kun ravitsemus sisällytetään arviointiin. Jopa niin, että rajoitettu määrä naudanlihaa saattaakin olla perusteltua sisällyttää kestävään ruokavalioon.

Väitöksessä mukaan arvioinnin on syytä perustua syötäväksi valmis-

Merja Saarinen

tettuihin ruokiin yksittäisten kypsentämättömien raaka-aineiden sijaan.

–Näin tuotteen kestävyydestä saadaan kattava kuva, joka ottaa huomioon myös jalostusvaiheen ja kuluttajan käyttäytymisen ruoan valmistuksessa. * Hiilidioksidiekvivalentti, CO2-ekv, on kasvihuonekaasupäästöjen yhteismitta, jonka avulla voidaan laskea yhteen eri kasvihuonekaasujen päästöjen vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen.

Lue väitös netistä:

https://helda.helsinki.fi/bitstream/ handle/10138/262130/INCLUDIN. pdf?sequence=1&isAllowed=y

ratiopharm.fi

Pegoratio ummetuksen hoitoon  Yksittäispakatut annospussit

helpottavat annostelua*

 Edullinen vaihtoehto ratiopharmilta**  Vaikuttava aine makrogoli 4000

 Itsehoitolääke *20x12 g ja 50x12 g:n pakkausissa **Pharmarket 1/2019

Pegoratio 6 g ja 12 g jauheet oraaliliuosta varten, annospussit on ummetuksen hoitoon sekä kuivuneen, suolessa pitkään olleen ulostemassan (ulostetukkeuma) pehmentämiseen tarkoitettu valmiste, joka vaikuttavana aineenaan sisältää makrogolia. Ei alle 2-vuotiaille. Jos oireesi jatkuvat kahden viikon käytön jälkeen, ota yhteys lääkäriin. Älä käytä Pegoratiota, jos olet allerginen makrogolille, sinulla on suolenseinämän rakenteellisesta tai toiminnallisesta viasta johtuva tukkeuma, sinulla on puhkeama suolen seinämässä, sinulla on jokin vakava tulehduksellinen suolistosairaus, tai jos sinulla on vatsakipuja, joiden syytä ei tiedetä. Tutustu huolella pakkausselosteeseen ennen käyttöä. Itsehoitolääke. Markkinoija: ratiopharm Oy. Lisätietoja: www.terveysportti.fi, info@ratiopharm.fi. P. 020 180 5900. FI/OTC-CH/19/0010/1/19

Kaksi hyvää syytä valita ratiopharm

Laatu

Hinta