Neuvola ja kouluterveys 3/2020 by Lapsi2000 ry

Neuvola

Terveyden työmaalla Linda Soikkeli Järjestötukien leikkaukset uhka lapsiperheille Terveystiedon oppikirjat puntarissa Terveyden edistämisen ja ehkäisevän lastensuojelun ammattilehti

keiju.fi

Neuvola

2020

Neuvola ja kouluterveyslehti 20. vuosikerta Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa Julkaisija Lapsi 2000 ry www.neuvolajakouluterveys.fi Päätoimittaja Matti Rimpelä, matti.rimpela@uta.fi Toimituspäällikkö Seija Sihvola, seija.sihvola@gmail.com Tämän numeron avustajat Terhi Koivumäki Päivi Nykyri Hilla Ristimäki Riittakerttu Kaltiala Riitta Sairanen Niina Kettunen Hannu Hausen Soili Soisalo Sari Taipale Antti Tupola Kannen kuva Linnea Uggeldahl Yhteistyökumppanit Lasten terveysfoorumi Toimitus: Tykkitie 2, 02100 Espoo  050 330 4890 Osoitteenmuutokset vain sähköpostilla: seija.sihvola@gmail.com Ulkoasu Artea tmi/JH, Porvoo tea.itkonen@artea.fi Ilmoitusmyynti Tmi Johanna Pelto,  040 903 0141 johanna@johannapelto.fi Tuottaja / Tilaukset Artea tmi,  040 557 4223 tea.itkonen@artea.fi Painopaikka Forssa Print, Forssa ISSN 1458-1000 Lapsi 2000 ry on 1999 perustettu lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijajärjestö, joka toimii tiedon- ja tuenantajana lapsiperheille ja alan ammattilaisille. Järjestö toimii myös vaikuttajajärjestönä ajamalla lasten ja nuorten hyvän elämän edistämistä niin paikallisella kuin valtakunnankin tasolla. Asiantuntijajäseninä on lääkäreitä, hammaslääkäreitä, terveydenhoitajia, kätilöitä, farmasia-alan asiantuntijoita, psykologeja, ravitsemusterapeutteja, sosiaalialan ja liikunnan ammattilaisia ja tutkijoita.

Neuvola ja kouluterveys | 3 • 2020

TÄSSÄ NUMEROSSA 4 5 6

Pääkirjoitus

Hyvinvointi edellytys koulumenestuykselle

10 12 14 16 18 19 20 22

Mitä jos meitä ei olisi?

23 24 25 26

Hyvä kysymys verkkopalvelu

Nukku lämmön sanoja nukahtamiseen

Kouluruoka maistuu ruokakasvatuksen avulla

29 30

Antin ajatuksia

Kuinka ope jaksaa? Terveyden työmaalla Linda Soikkeli

Vihreä terveystieto puntarissa Multisporttikello Käypä hoito Nielutulehdus Sokerista, kanelista

Camelinaa kaikkeen Hyvinvoinnin tukipilarit Masennuksesta vaikenemisen muuri Lennä, uneksi Hei ope Hampaiden harjausta opitaan jäljittelemällä

Väitöskirjat

Hyvää syksyä!

Neuvola ja kouluterveys | 3 • 2020

Pääkirjoitus

Lapset jäämässä moraalipaniikin varjoon

 Matti Rimpelä

Tämä vuosi alkoi kuten aikaisemmatkin, mutta sitten kaikki muuttui. Kohtasimme uuden virusepidemian. Erilaisen kuin aikaisemmin. Tartunnan, sairastumisen ja kuoleman uhka sai yhä enemmän tilaa joukkoviestimissä. Viruspandemia alkoi hallita kaikkea toimintaa kansallisesta päätöksenteosta lapsiperheiden arkeen. Virusepidemian edetessä nopeasti sen hallinnassa jouduttiin etenemään "sumuisissa oloissa". Kuva muuttuu, kun laajennamme näköalan kansanterveysosaamiseen (public health theory and practice). Ydinkäsitteeksi tulee kansanterveyskriisi, nopeasti näkyviin tullut kasanterveyttä uhkaava muutos yhteiskunnassa. OLEMME OPPINEET kansanterveyskriisien hallinnasta 1800-luvulta alkaen painiessamme tarttuvien tautien, luonnonmullistusten, sotien ja nälän kanssa. Vaikka tämän epidemian aiheuttajavirus on monella tavalla yllättänyt, sen kulussa ja erityisesti hallinnassa on ulottuvuuksia, jotka ovat toistuneet useissa aikaisemmissa kansanterveyskriiseissä. Yksi vaikeimmin hallittavia asioita on pelko ja vaara moraalipaniikkiin ajautumista. Moraalipaniikkia on luonnehdittu seuraavasti: Huoli potentiaalisesta uhasta, vihamielisyys uhan aiheuttajia kohtaan, uhan aiheuttajan määrittäminen yhteiseksi viholliseksi

Neuvola ja kouluterveys | 3 • 2020

ja sen ajaminen yhteisön normaaliuden ulkopuolelle, sekä liioiteltu huoli uhan todellisiin haittoihin nähden. Kansanterveyttä uhkaavan muutoksen edetessä nopeasti pelko koetaan helposti myönteiseksi voimaksi, joka ohjaa ihmisiä hyväksymään arjen muutokset ja tottelemaan ohjeita. Moraalipaniikki on helppo saada aikaan, mutta sitä on vaikea hallita. Lukuisissa kansanterveyskriiseissä on opittu, että hallinta tulee erityisen vaikeaksi, kun todellinen uhka alkaa vähentyä. Pelkoon perustunut totteleminen voi muuttua välinpitämättömyydeksi. Suurten ihmisjoukkojen arjen kestävä muuttuminen vaatisi ymmärrystä, se ei voi perustua pelon vahvistamaan tottelemiseen. Virusepidemianjulkisuutta ovat hallinneet uhkakuvat. Julkisen vallan tiedottamisessa ja joukkoviestimissä on päivittäin uutisoitu tehohoitoon joutumisesta ja kuolemantapauksista. Joukkoviestinten luoma tulevaisuudenkuva alkoi keväällä näyttää samanlaiselta kuin Kiinan yhdessä maakunnassa tai Pohjois-Italiassa. Hyväksyimme varauksetta tiukat arjen rajoitukset. Monet vaativat vielä tiukempia rajoituksia ja niiden toteutumisen valvontaa. ONNISTUIMME ENSIMMÄISEN puolen vuoden aikana virusepidemian hallinnassa erinomaisesti. Elokuun loppuun mennessä on todettu alle 350 coronavirukseen yhdistettyä kuolemaa, joista vain muutamia alle 50-vuotiailla. On hyvä muistaa, että viime vuosina on jokaisena viikkona Suomessa kuollut noin 600 yli 79 -vuotiasta, kevättalvella keskimääräistä enemmän, kesällä vähemmän. Kun mittareina käytetään terveydenhuollon kuormitusta ja kuolemia, Suomessa ei ole tänä vuonna koettu kansanterveyskriisiä, vaikka olemme kohdanneet tavallista vaikeamman virusepidemian. Toistan, meillä ei ole ollut tänä vuonna viruksen aiheuttamaa kansanterveyskriisiä, vain sen uhka muutaman kuukauden ajan. Kun viruksen pelko hallitsee mieliämme, ei ehkä tunnu helpolta ajatella, että virusepidemian hallinnan yhteiskunnalliset seuraukset ja niiden vaikutukset kansanterveyteen saattavat vuosien

edetessä olla huomattavasti suuremmat kuin sen viruksen suorat kansanterveysvaikutukset. Olemme ”voittaneet ensimmäiset taistelut”, mutta millä hinnalla? Tarkoitukseni ei ole sanoa, että ’väärin sammutettu’. Tuntemattoman virusepidemian edetessä nopeasti ei ollut aikaa katsoa pidemmälle tulevaisuuteen. Tänään olemme rauhallisemmassa vaiheessa, enää ei ole suoraa kansanterveyskriisin uhkaa. On mahdollista katsoa pidemmälle tulevaisuuteen. Mieltäni askarruttaa erityisesti se mahdollisuus, että tähän saakka usein toistetulta ’ensimmäinen aalto - toinen aalto - rokote’ -tulkinnalta on putoamassa pohja pois. Entä jos joudumme opettelemaan elämistä tämän viruksen kanssa hieman samalla tapaa kuin olemme oppineet elämään esimerkiksi tauteja aiheuttavien suolistobakteerien – salmonella yms. – kanssa? Tartuntavaara emme voi kokonaan poistaa. Tässä tulevaisuudennäkymässä tartunnat ja sairastuminen voivat tulla näkyviin yllättäen missä tahansa. Osa niistä aiheuttaa vakavan taudin, joka saattaa johtaa kuolemaan. Tämän joudumme vain hyväksymään. Hieman samalla tavalla kuin elämme onnettomuuksien, tapaturmien, väkivallan, alkoholin ja huumeiden aiheuttamien kuolemien ja itsemurhakuolemien kanssa. Erona on, että uuden viruksen aiheuttamat kuolemat keskittyvät elämänpolkunsa viimeisiä vaiheita kulkeviin. Olemme oppineet, että flunssavirukset leviävät helposti päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Tämä käsitys ohjasi epidemian hallintaa ensimmäisten kuukausien aikana. Aika pian huomattiin, että vakavat tautitapaukset ja kuolemat keskittyvät vanhimpiin ikäryhmiin ja erityisiin riskiryhmiin. Viruksen tarttuminen lasten tiloissa oli mahdollista, mutta harvinaista. Olemme vähitellen oppimassa – siltä ainakin tänään näyttää – että lasten terveydelle coronaviruksen suorat vaikutukset eivät ehkä ole sen suuremmat kuin tavallista vaikeamman kausiflunssan. Itseasiassa jo keväällä vahvin perustelu koulu- ja päivähoitorajoituksiin oli huoli siitä, että lapset välittävät tartunnan aikuisiin.

TTL KUN JÄLKIKÄTEEN tarkastellaan kuluneiden kuukausien yhteiskunnallista keskustelua virusepidemian hallinnasta, lasten terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijoiden perusteltuja puheenvuoroja on vähän ja niiden saama painoarvo on jäänyt pieneksi virusepidemiologien kannanottojen painoarvoon verrattuna. Lasten erityisasemaa ei otettu huomioon, kun kesän edetessä ohjeistettiin virusdiagnostiikkaa. Lapsille annettiin samat ohjeet kuin työikäisille. Kun flunssaoireita ilmenee, kotiin ja testiin. Päivähoitoon ja kouluun vasta kun on negatiivinen testitulos. Nämä lapsiperheitä velvoittattaviksi koetut ohjeet annettiin ilman tarkempia perusteluja puhumattakaan lapsivaikutusten arvioinnista (ks. YK:n ihmisoikeuksien yleissopimuksen toimeenpano-ohjeet). Kansanterveysosaaminen ohjaa tarkastelemaan vaihtoehtoiskustannuksia. Käytettävissäni olevan tiedon mukaan noin 10 000 lapsen testaamisessa löydetään noin kymmenen coronavirusinfektioita. Suomessa on noin miljoona lasta. Kun syksyn edetessä kausiflunssa

yleistyy, lasten keskuudessa saattaa päivittäin olla kymmeniä tuhansia uusia flunssaoireisia, osin siksi, että osa lapsista sairastuu useita kertoja. Noin 10 000 testin suorat kustannukset ovat lähellä kahden miljoonan euron suuruusluokkaa. Terveydenhuollolle tuleva päivittäinen kuorma on suurempi, kun mukaan otetaan seulonnan kokonaiskustannukset tiedottamisesta ja yhteydenotoista tulkintoihin. Välillisiä kustannuksia lapsiperheissä ja lasten tulevaisuudessa ei ole toistaiseksi arvioitu. Olen vakavasti huolissani lasten edun ja oikeuksien painoarvosta. Meillä ei enää ole vakavan kansanterveyskriisin uhkaa. Miten mennään tästä eteenpäin? Kumpi hallitsee tänään toimintaa, jos joudumme opettelemaan uuden viruksen kanssa rinnakkaiseloa useamman vuoden ajan? Aito ymmärrys lasten terveyden suojelemisestä vai aikuisten mieliä hallitseva moraalipaniikki, ja sitä ylläpitävä pelko viruksen aiheuttamasta kansanterveyskriisistä, jota onneksi emme ole joutuneet – ainakaan toistaiseksi – kokemaan.

Opettajien työmäärä ja eettinen kuormitus herättävät huolta. Työyhteisö on aina ollut heille tärkeä voimavara, mutta koronatilanne on vaikeuttanut me-hengen ylläpitämistä. Opettajat olivat yksi niistä ammattiryhmistä, joille muutos tuli ehkä nopeimmin ja kokonaisvaltaisimmin. Työterveyslaitoksen laaja kunta-alan työntekijöiden työhyvinvointia selvittävä Kunta10-kysely käynnistyy jälleen syyskuussa 2020. Siitä saatavat tulokset antavat arvokasta tietoa siitä, miten opettajat voivat työssään poikkeuksellisen kevään jälkeen. Tulokset auttavat osaltaan löytämään keinoja opettajien työhyvinvoinnin tukemiseen. Kunta10-tutkimuksessa ovat mukana Espoo, Helsinki, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Raisio, Nokia, Valkeakoski, Naantali ja Virrat. Työterveyslaitoksen pitkittäistutkimusta on tehty vuodesta 1997 lähtien. Lisätietoja: Kunta-10-tutkimus

Mannerheimin Lastensuojeluliiton vinkkejä mediakasvatuksen tueksi Kohtaatko työssäsi lapsia ja vanhempia? Keskusteletteko mediankäytöstä? Tutustu MLL:n mediakasvatusmateriaaleihin osoitteessa: www.mll.fi/mediakasvatus • Pieni lapsi tarvitsee aikuisen tekemiä valintoja ja rajoja median käytölle. www.mll.fi/lapsetjamedia • Digihyvinvointia edistää tasapaino ruutuajan, kaverisuhteiden, nukkumisen, liikunnan ja muun tekemisen välillä. www.mll.fi/digihyvinvointi

1/2 ilmo

MLL:n nettisivuilta ja uutiskirjeestä löydät vinkkejä myös siihen, miten ottaa puheeksi mediankäytön riskejä, kuten liiallinen ruutuaika, nettikiusaaminen, houkuttelu ja seksuaalinen häirintä tai ongelmallinen pelaaminen.

Kuva: Colourbox

Tilaa uutiskirje: www.mll.fi/ruutujenlumo

Neuvola ja kouluterveys | 3 • 2020

Terveyden työmaalla

Terveyden työmaalla - Linda Soikkeli  Seija Sihvola

Useimmilla meistä on halu vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin. Joillakin vaikuttamisen kanavia on useita. Nuori kansanterveyden moniosaaja Linda Soikkeli voi toimia lasten ja nuorten terveydenedistäjänä monissa eri rooleissaan.

Aivotutkija, sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija, sote-alan johtaja, terveystiedon oppikirjailija ja äiti. Siinä esimerkkejä helsinkiläisen Linda Soikkelin rooleista, joissa hän on vaikuttanut lasten ja nuorten hyvinvointiin koti-Suomessa ja maailmalla. Lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavat ydinkysymykset ovat tänä päivänä globaaleja. Pohjaa nähdä asioita laajemmin Soikkeli on saanut kansainvälisistä opiskelu- ja työmiljöistään. Hän valmistui ensin farmakologian maisteriksi Cambridgen yliopistosta ja väitteli sen jälkeen psykiatrian tohtoriksi Oxfordin yliopistosta. Uuttera nainen on lisäksi työskennellyt Maailman terveysjärjestö WHO:n mielenterveyden ja aineriippuvuuksien osastolla sekä maailman suurimman kansanterveysprojektin parissa. Suomalaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista Soikkeli on keränyt ymmärrystä esimerkiksi toimiessaan palvelutoiminnan johtajana Rinnekoti-Säätiössä. Säätiö tarjosi tuolloin sosiaali-, terveysja koulutuspalveluja harvinaisen haastavassa ja haavoittuvassa asemassa oleville. Viimeisin, työn ohella syntynyt kosketuspinta nuorten hyvinvointiin, on terveystiedon lukiokirjaprojekti.

Terveyspolitiikan suunnannäyttäjät

Huolet lapsista ja nuorista kasvavat. Onko huoli kokemuksesi mukaan aiheellisempi kehitysmaissa kuin Suomessa?

Valtion virkamiehenä Linda Soikkeli korostaa lapsiin liittyvässä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Suomen 1991 ratifioimaa Yleissopimusta lapsen

Neuvola ja kouluterveys | 3 • 2020

–Lasten ja nuorten hyvinvointi on monimutkainen summamuuttuja, joka riippuu monista tekijöistä. Ei ole sama syntyykö Nigeriaan tai Suomeen, mutta asuinpaikka ei itsessään ole tae, että lapset ja nuoret voivat hyvin. Yksilötasolla surullisia esimerkkejä terveyden vaarantumisesta löytyy kaikkialta ja niistä tulee olla huolissaan paikasta riippumatta. Yhteiskuntatasolla tavoiteltu hyvinvoinnin taso, hyvän terveyden määritelmä ja siten koettu huoli lapsista ja nuorista on usein eri Nigeriassa kuin Suomessa. Emme siis missään tapauksessa saa sivuuttaa suomalaisten lasten ja nuorten tarpeita vaan niihin täytyy vastata viipymättä. Aikuisena näihin tarpeisiin on yleensä liian myöhäistä vastata.

oikeuksista (CRC Convention on the Rights of the Child). YK:n maista sen on ratifioinut 192 maata. Kolmisenkymmentä vuotta voimassa ollut sopimus on tuonut mukanaan vahvan näkemyksen siitä, mitä lapsen hyvä elämä pitää sisällään ”ilman minkäänlaista rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen tai sosiaaliseen alkuperään, varallisuuteen, syntymään tai muuhun seikkaan perustuvaa erotusta”. Sopimuksen myötä on syntynyt myös kansainvälinen ymmärrys siitä, että lapsuus on itsessään tärkeä, eikä vain kulkua aikuisuuteen. –Sopimuksen sisältöön tulisi palata jatkuvasti, kaiken päätöksenteon yhteydessä. Esimerkiksi lähiyhteisöjen viheralueisiin tai työllistymismahdollisuuksiin liittyvät päätökset vaikuttavat lasten ja nuorten hyvinvointiin hyvin laajaalaisesti. Osittain tästä syystä sosiaali- ja terveysministeriön tulevaisuuskatsaus vuonna 2018 kiteytti, että investoimalla ihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja työllisyyteen investoidaan Suomen tulevaisuuteen. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Terveyden työmaalla

–Sopimuksen terveyttä käsittelevä 24 artikla pitäisi olla terveysalan osaajille tuttu. Artikla korostaa, ettei yhdenkään lapsen pitäisi joutua luopumaan oikeudestaan saada parhaita mahdollisia terveyspalveluja. Tällä hetkellä moni lapsi Suomessa ei kuitenkaan saa esimerkiksi mielenterveyspalveluja siinä määrin ja tavoin kuin olisi tarpeen. Kansallisesti merkittävin suunnannäyttäjä on hallitusohjelma. Lasten ja nuorten hyvinvointi nostetaan monissa kohdissa esille pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa. –Johdannossa asetetaan yleiseksi tavoitteeksi seuraavaa: ”Rakennamme Suomesta lapsiystävällisen maan, jossa perheitä ja heidän mahdollisuuksiaan valita tuetaan ja vanhemmat osallistuvat tasa-arvoisesti lastensa hoitoon. Yhdenkään nuoren ei pidä syrjäytyä”. Hallitusohjelman täsmennetyt tavoitteet tuovat esille yksityiskohtaisempia keinoja esimerkiksi turvapaikanhakijaperheisiin, uusperheisiin, sateenkaariperheisiin, eroperheisiin, vuorovanhammuuteen, lapsiperheköyhyyteen ja lasten koskemattomuuden oikeuteen liittyen. Yhteiskunnan eheyttä pyritään vahvistamaan esimerkiksi tukemalla tasa-arvoista vuorovanhemmutta ja mahdollistamalla lapselle kaksi tasavertaista osoitetta. Yksi hallitusohjelman tärkeimmistä keinoista edistää lapsija perheystävällisyyttä on lapsistrategiaan liittyvä valmistelu. Tietoon ja tutkimukseen perustuvan strategian tarkoituksena on edistää aiemmin mainittua lapsenoikeuksien sopimuksen toimeenpanoa. Tarkoituksena on luoda hallituskaudet ylittävä ja eri hallinnonalat yhdistävä lapsija perhemyönteisen Suomen visio. –On hyvä, että päätös kansalliseen lapsistrategiaan liittyvästä valmistelusta tehtiin ennen covid-19 aikaansaamia poikkeusoloja ja työ on myös käynnistynyt, haastavasta tilanteesta huolimatta. Kansallisena suunnannäyttäjänä Soikkeli mainitsee vielä lapsiasiavaltuutetun toiminnan. Lapsiasiavaltuutetun toimisto edistää lapsen edun ja oikeuksien toteutumista YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaisesti

yhteistyössä muiden viranomaisten sekä toimialansa järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Lapsiasiavaltuutettu laatii valtioneuvostolle vuosittain arvion lasten oikeuksien toteutumisesta, lasten hyvinvoinnin ja elinolojen kehityksestä sekä lainsäädännössä havaituista puutteista. Tämä vuosikirja on tärkeä dokumentti epäkohtien havaitsemiseksi ja niihin puuttumiseksi. Hallituksen ja ministeriöiden lisäksi näihin epäkohtiin puuttuvat suoralla toiminnallaan ja ohjauksellaan myös lukemattomat muut toimijat kuten kunnat, järjestöt, palveluntarjoajat ja tutkijat.

Lasten ja nuorten mielenterveys keskiöön Koulutustaustastaan johtuen mielenterveysasiat ovat Soikkelin sydäntä lähellä. Moni mielenterveyteen liittyvä asia huolettaa. Suomessa mielenterveyden häiriöt aiheuttavat vuosittain yli 10 miljardia euroa kustannuksia eli yli viisi prosenttia bruttokansantuotteesta. Epäsuoria kustannuksia syntyy työmarkkinoilla melkein viiden miljardin euron arvosta, kun sairauspäivärahapäiviä on noin viisi miljoonaa ja yli 50 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyden häiriöistä. –Mielenterveyden häiriöt ovat kansanterveydellinen haaste, jonka valtavaa mittakaavaa harva tuntuu tiedostavan. Niiden taloudellinen ja inhimillinen kuorma yhteiskunnalle on suurempi kuin minkään muun sairauden. Jopa puolella väestöstä on elämänsä aikana lääkärin toteama mielenterveyden häiriö ja noin 20 prosentilla suomalaisista on juuri nyt jokin mielenterveyden häiriö. Häiriöstä kärsivän lisäksi se vaikuttaa myös koko lähipiiriin.

selviytymiskeinojen ja positiivisemman elämänasenteen harjoitteleminen. Näiden avulla yksilön on mahdollista tulkita kohtaamansa tilanteet positiivina tilaisuuksina oppia, kokea uutta, kasvaa ihmisenä ja nauttia elämästä. Se lisää optimismia, itsetuntoa, määrätietoisuutta ja toiveikkuutta. Samalla elämään liittyvä ahdistus, stressi ja toivottomuus vähenee. Jokaisen kannattaa harjoitella mielenterveystaitojaan vaikka rentouttavalla iltakävelyllä, joogaohjaajan hengitysharjoituksilla, perheillallisella keskustellen tai ystävää haastavassa tilanteessa tukien. Mielenterveyden häiriöiden ehkäiseminen lasten ja nuorten keskuudessa on tärkeää, koska kyseiset häiriöt ovat yhteydessä lukuisiin muihin kuormittaviin tekijöihin, ne ovat tyypillisesti pitkäkestoisia ja niitä esiintyy usein sukupolvelta toiselle. Lapsiasiavaltuutetun Vuosikirja 2020 toteaakin, että panostukset ylisukupolvisen kuormituksen vähentämiseen ovat välttämättömiä ja yhteiskunnassa on panostettava paitsi lasten myös vanhempien mielenterveyden tukemiseen.

Toisaalta Soikkeli näkee valoa tunnelin päässä, sillä uusi mielenterveysstrategia 2020-2030 ja kentällä tehtävä väsymätön työ mielenterveyskysymysten parissa viitoittaa tietä kohti parempaa tulevaisuutta. –Mielenterveyden häiriöihin liittyvän ammattilaistyöskentelyn lisäksi tulevaisuudessa olisi tärkeää kehittää erityisesti nuorten mielenterveysosaamista. Tähän sisältyy esimerkiksi tunnetaitojen, sosiaalisten taitojen, kognitiivisten taitojen, haastavista tilanteista Neuvola ja kouluterveys | 3 • 2020

Terveyden työmaalla

Terveystiedon moduuleista arjen viisautta Koulun terveystieto on luonteva ja tehokas väylä lisätä oppilaiden terveysja hyvinvointiosaamista. Oppiaineeseen perehtyminen avartaa oppilaiden omakohtaista terveystietopääomaa ja parhaimmillaan rohkaisee oppilaita muodostamaan omia käsityksiään siitä, millaisilla elintavoilla aikuiselämään kannattaisi suunnata. Lukion uusi opetussuunnitelma ohjaa opettamaan terveystietoa moduulimallituksella. Sen uskotaan lisäävän aineiden poikkitieteellistä ymmärrystä ja näkemään synergiat eri oppiaineiden välillä. –Poikkitieteellisyys halutaan tuoda ymmärrettävästi ja helposti esiin. Esimerkkinä tällaisesta on mielenterveysosaamisen kytkeytyminen luontevasti vaikkapa psykologiaan, aivojen biologiaan ja kehon stressireaktioihin sekä elämän merkitystä pohtivaan filosofiaankin. Oppilaita ohjataan hahmottamaan kokonaisuuksia ja sisällöllisiä asiayhteyksiä tekstin lisäksi lukemattomien visuaalisten elementtien avulla.

Hyvinvointi on edellytys koulumenestykselle ”KOULUISSA tulisi keskittyä nykyistä enemmän mielenterveyttä tukevaan ja hyvinvointia edistävään ennalta ehkäisevään toimintaan ja mielenterveyshäiriöiden ja oireiden varhaiseen tunnistamiseen. Hyvinvointia ja kouluviihtyvyyttä edistävät esimerkiksi stressin- ja elämänhallintataitojen harjoitteleminen, onnistumisen ja epäonnistumisen käsitteleminen sekä itsetunnon ja -tuntemuksen sekä resilienssin kehittyminen. Kiva- ja Verso-toiminta sekä Liikkuva koulu ovat hyviä esimerkkejä jo olemassa olevista toiminnoista, joita on onnistuneesti integroitu osaksi lukuvuosisuunnitelmaa ja koulun arkea. Liian usein kouluilta kuitenkin puuttuvat vastuutaho ja suunnitelma. Lukuvuosisuunnitelmaan tai sen rinnalle tulee laatia hyvinvointisuunnitelma, johon kirjataan konkreettisia tavoitteita ja käytännön toimenpiteitä, joilla mahdollistetaan pysyvät muutokset koulun toimintakulttuuriin.” Mikko Puhakka luokanopettaja ja terveystiedon opettaja, Kirkkonummi Martti Iivonen liikunnan ja terveystiedon opettaja, Espoo HS Mielipide 24.8.2020

Neuvola ja kouluterveys | 3 • 2020

Linda Soikkeli on kirjoittajana tiimissä, joka valmistelee Otavan terveystiedon uudet oppimateraalit. –Tiimimme jäsenien osaamisalueet täydentävät toisiaan ja kaikilla on pitkäaikainen kokemus terveystietoon liittyvän aineiston tuottamisesta, tutkimuksesta ja opettamisesta. Mielestäni osaamme rohkeasti suunnata tulevaisuuteen ja tuottaa sisällöllisesti myös uutta aineistoa, vaikka opetussuunnitelma työtämme raamittaakin. –Innostavinta minusta on kuitenkin se, että olemme uudessa kirjasarjassa löytäneet aiempaa paljon käytännöllisemmän ja positiivisemman tavan lähestyä terveystietoa. Varsinaisen tiedon lisäksi kirjat ovat täynnä hauskoja käytännön harjoituksia, joista jokainen oppilas voi löytää itselleen sopivimman tavan oivaltaa mistä esimerkiksi mielenterveydessä on kyse. Olenkin nauranut, että kirja on melkein kuin varhaislapsuuden innostavat puuhakirjat: mikä sen ihanampaa stressaavan lukioarjen keskellä! Ja ohimennen oppii tärkeitä taitoja niin ylioppilaskirjoituksiin kuin loppuelämääkin varten.

Aivot ja mieli

Sulavasti eroon kivusta ja kuumeesta Pamol F lievittää tehokkaasti kipua ja alentaa kuumetta lapsilla sekä aikuisilla. Pamol F -tabletit hajoavat helposti ja sulavat nopeasti suussa. Yli 6-vuotiaat lapset voivat imeskellä Pamol F 125 mg tai 250 mg -tabletit. Alle 6-vuotiaalle Pamol F 125 mg -tabletit pitää liuottaa lusikalliseen vettä tai maitoa ja antaa lapselle juotavaksi.

PAMOL® F 125 mg ja 250 mg; tilapäiseen lievän tai kohtalaisen kivun ja kuumeen oireenmukaiseen hoitoon. 125 mg 9–16-kiloisille lapsille, 250 mg 17–50-kiloisille lapsille. PAMOL® F 500 mg särky ja kuumetilojen hoitoon vain aikuisille. Noudata aina pakkauksessa olevia annostusohjeita ja tutustu pakkausselosteeseen. Lisätietoja: www.pamol.fi. Lisätiedot Takeda Oy, www.takeda.fi. C-APROM/FI/PAMF/0003 6/2020 Neuvola ja kouluterveys | 3 • 2020

Terveystalous

Mitä tapahtuisi, jos meitä ei olisi? Valtionvarainministeriön (VM) budjettiesityksessä sosiaali- ja terveysjärjestöjen tukeen kohdistuu peräti 127 miljoonan euron leikkaus, joka tarkoittaisi joka kolmannen euron leikkausta kuluvaan vuoteen verrattuna. Tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa on tärkeä löytää keinoja talouden tasapainottamiseen, mutta järjestöiltä leikkaaminen vie tukea niiltä, jotka sitä eniten tarvitsevat. Terhi Koivuumäki

Päivi Nykyri

Järjestöjen toiminnan ydintä ovat vertaistuki ja matalan kynnyksen tuki sekä julkisia palveluja täydentävät palvelut ja osallisuuden lisääminen. Järjestöt vievät apua ja tukea myös niille ihmisille, jotka jäävät julkisten palvelujen tuen ulkopuolelle. Koronaepidemia on ollut erinomainen esimerkki järjestöjen kyvystä reagoida ihmisten hätään lyhyessä ajassa. Järjestöjen tukea tarvitaan myös jatkossa, ehkä jopa enemmän kuin ennen ja tuen tarve saattaa olla pitkäkestoista. SOSTEn koordinoima Lasten terveysfoorumi (LTF) on järjestöverkosto, joka edistää lasten, perheiden ja nuorten terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta yhteistyössä alan ammattilaisten kanssa. Verkostoon kuuluu 20 järjestöä ja toimijaa, jotka kaikki osaltaan edistävät lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvää elämää näiden arkiympäristöissä.

Näin leikkaus iskisi lasten, nuorten ja perheiden palveluihin Jos järjestöjen tarjoama tuki ja apu vähenee, julkinen toimija ei pysty paikkaamaan järjestöjen jättämää aukkoa, ja lisäksi julkinen sote-palvelu kuormittuu entisestään. Verkostona esitämme syvän huolemme suunniteltuihin leikkauksiin ja konkretisoimme muutamin esimerkein, millaisia vaikutuksia leikkauksilla olisi, jos järjestöt joutuvat supistamaan tai jopa lakkauttamaan toimintaansa. • Yli 50 000 vanhempaintoimijaa tekee vapaaehtoistyötä päiväkodeissa ja kouluissa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Järjestöjen tuen heikentyessä vapaaehtoiset jäisivät ilman vapaaehtoistoimintaa organisoivien järjestöjen koordinaatiota ja tukea. • Tuhannet varhaiskasvatuksen, koulujen, nuorisoalan ja urheiluvalmennuksen ammattilaiset jäisivät vaille koulutuksia ja materiaaleja, joilla edistetään lasten ja nuorten mielenterveyttä. Auttavan kriisipuhelimen sekä verkkopalveluiden resurssit pienenisivät, jolloin ei pystyttäisi tarjoamaan riittävää tukea akuutissa kriisissä oleville ja tukea tarvitseville.

Neuvola ja kouluterveys | 3 • 2020

• Kun huoli oman tai läheisen päihteiden käytöstä herää, mahdollisuus saada keskusteluapua maksuttomasta Raitis Linja -palvelupuhelimesta heikentyisi. Päivittäin Raitis Linja -puhelimessa keskusteltuun nousee monilla myös yksinäisyys, turvattomuus ja elämän merkityksettömyys. • Kun vauvaperheessä päihteiden käyttö on liiallista, on mahdollisuus saada nimettömästi apua Ensi- ja turvakotien liiton Vauvaperheet ja päihteet -chatista. Pitkäjänteisempää ammattilista ja vertaistukea saa eri puolilla Suomea Pidä kiinni -avopalveluista. Niissä samassa ryhmässä kokoonnutaan useana päivänä viikossa opettelemaan vauvan tarpeisiin vastaamista ja elämistä päihteettömästi. Näiden riskissä olevien vauvojen ja äitien apu vaarantuisi merkittävästi. • Pitkäaikaissairauksia, kuten reumaa, sairastaville lapsille ja heidän perheilleen järjestöjen tarjoama tuki, tieto ja vertaistoiminta vähenisi tai loppuisi. Järjestöjen työ pitkäaikaissairaiden lasten ja heidän perheidensä hyväksi on tunnustettu myös terveydenhuollon ammattilaisten taholta. • Lapsen ylipainoon tai perheen elintapoihin matalan kynnyksen tukea verkosta hakevat vanhemmat eivät voisi käyttää ajantasaista ja luotettavaa neuvokasperhe.fi-verkkopalvelua, jos sen ylläpito heikkenisi toiminnan supistuessa. Palvelussa on käyttäjiä jo yli 200 000. • Tuhannet nuoret jäisivät ilman ammattilaisten tarjoamaa maksutonta ja anonyymiä palvelua Väestöliiton nuorten chatissa ja Poikien puhelimessa. Kuormittuneet vanhemmat jäisivät vaille kuuntelevan ammattilaisen tukea Perhepulma-chatissa, eivätkä parisuhdeongelmista kärsivät saisi puhelimessa nimettömänä ja maksutta tukea ammattilaisilta. Ihmissuhdetaitoja tukevaa verkkosivustoa ei ylläpidettäisi, ja siksi sieltä apua hakevat sadattuhannet ihmiset jäisivät ilman etsimäänsä luotettavaa ja asiantuntevaa tietoa. • Ongelmien ennaltaehkäisemisen takia on inhimillistä, eettistä ja taloudellisesti kannattavaa, että näitä saavutettavia matalan kynnyksen palveluja on tarjolla kaikille niitä tarvitseville. • Yli tuhat nuorta diabeetikkoa jäisi ilman digitaalista vertaistukea ja lukuisat nuoret ilman kasvokkaista vertaistukea leireillä ja tapaamisissa. • Yli 370 000 Fressis.fi-sivuilla kävijää menettäisi paikan, josta nuoret saavat asiantuntevaa tietoa terveydestä ja joka kannustaa terveellisiin elintapoihin ja hyviin valintoihin omassa arjessa. Lisäksi sadat Fressiksen Kysy asiantuntijalta -palvelusta neuvontaa ja ohjausta saavat nuoret jäisivät ilman

henkilökohtaista tukea terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Tupakoinnista ja nuuskasta eroon haluavat nuoret jäisivät ilman loppuvuonna valmistuvaa lopettamisessa auttavaa sovellusta, koska sitä ei pystyttäisi ylläpitämään. • 120 yhteistyökoulua ja päiväkotia ympäri Suomen eli noin 24 000 lasta ja nuorta jäisi ilman Koulutus Elämään Säätiön laaja-alaista terveyskasvatusta, joka edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja vahvistaa itsetuntoa sekä kykyä tehdä omaa elämää koskevia hyviä valintoja.

Helpottaa ummetusta jo 5 – 15 minuutissa Pehmentää kovan ulostetulpan suolta ärsyttämättä

5-15

• Iso joukko lapsia ja nuoria, joilla on oppimisvaikeuksia, jäisi ilman vertaistukea sekä kurssi- ja kerhotoimintaa, jossa heidän oppimisvaikeutensa otetaan huomioon. Nuoret jäisivät ilman yksilöllistä ohjausta arjen ja opintojen haasteissa sekä oppimisen apuvälineiden käytössä. He jäisivät myös ilman mahdollisuutta vaikuttaa ja vahvistaa itseluottamustaan kokemusasiantuntijoina. • Suuri määrä oppilaitoksia jäisi ilman päihde- ja pelikasvatuksen tukea, joissa kohdataan aidosti lapsia ja nuoria keskustellen heitä askarruttavista kysymyksistä ja tavataan oppilaitosten henkilökuntaa. Tukea vaille jäisivät tällöin myös vanhemmat, joille annetaan tietoa ajan ilmiöistä ja vinkkejä omaan kasvatustehtäväänsä. Jos järjestöjen toimintaedellytyksiä ajetaan alas, suuri joukko ihmisiä jää yksin ongelmiensa kanssa. Toteutuessaan järjestöjen leikkaukset kohdistuvat lapsiin, nuoriin ja perheisiin, joille järjestöjen tarjoama tuki on korvaamatonta ongelmien ehkäisyssä, arjessa selviytymisessä ja elämän kriisivaiheissa. Lasten terveysfoorumi vetoaa päättäjiin sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksen turvaamiseksi.

Koska Microlax® on pienoisperäruiske, se toimii vain siellä, missä vaiva on, ja helpottaa ummetusta 5–15 minuutissa.

Vaikuttaa paikallisesti ja sopii koko perheelle, myös pienille lapsille ja raskaana oleville

Lasten terveysfoorumin (LTF) jäsenyhteisöt Aseman Lapset ry, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Ensija turvakotien liitto ry, Erilaisten oppijoiden liitto ry, Folkhälsans Förbund ry, Hengitysliitto ry, Koulutus Elämään-säätiö, Lapsi 2000 ry, Music Against Drugs, Raittiuden Ystävät ry, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Suomen Diabetesliitto ry, Suomen Hammaslääkäriliitto ry, Suomen Mielenterveysseura ry, Suomen YMCA:n liitto, Suomen Reumaliitto ry, Suomen Sydänliitto ry, Suomen Vanhempainliitto ry, Syöpäjärjestöt, Väestöliitto ry ja neuvoa antavana jäsenenä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Lasten terveysfoorumin puolesta Terhi Koivumäki, kehittämispäällikkö, Sydänliitto, terhi.koivumaki@sydanliitto.fi LTF:n puheenjohtaja Päivi Nykyri, erityisasiantuntija, SOSTE, paivi.nykyri@soste.fi LTF:n sihteeri

Microlax®-pienoisperäruiskeen itseannostelu on helppoa, koska siinä on ohut kärki ja hyvin pieni liuosmäärä. Microlax®-peräruiskeliuos tilapäiseen ummetukseen. Oireiden jatkuessa käänny lääkärin tai apteekin puoleen. Raskaana olevilla naisilla ei ole tehty riittäviä ja hyvin kontrolloituja tutkimuksia. Koska valmisteen imeytyminen elimistöön on suositeltuja hoitoannoksia käytettäessä todennäköisesti vähäistä, kehittyvälle sikiölle tai vastasyntyneelle ei ole odotettavissa haittavaikutuksia raskauden ja imetyksen aikaisessa käytössä. Jos Neuvola ja olevalle kouluterveys | 3 • 2020kysy apteekista 11 raskaana tai imettävälle, Microlax®-tuotetta käytetään lapselle, tai lääkäriltä neuvoa ennen lääkkeen käyttöä. Lue pakkausseloste. Markkinoija McNeil, a division of Janssen-Cilag Oy. FI-MX-2000053 06/2020 ©McNeil 2020

Terveystieto puntarissa

Vihreä terveystieto puntarissa  Hilla Ristimäki TtM

Ihmisen terveyden ja luonnon hyvinvoinnin suhdetta lukion terveystiedon oppikirjoissa selvittävä pro gradu paljastaa, että ihminen on kaiken keskiössä, luonto on sivuroolissa. Oppikirjat heijastavat tämänhetkisiä arvoja. Ekosysteemien kriisin ja ilmastonmuutoksen on tutkittu aiheuttavan ahdistusta erityisesti nuorille. Uusi sukupolvi ei enää ajattele ihmistä ja luontoa toisistaan riippumattomiksi tekijöiksi, jossa ihminen on luonnon yläpuolella. He tunnistavat luonnon hyvinvoinnin tärkeyden myös ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta. Oppikirjojen sisältämät arvot maailman muutoksista ovat kiinnostavia. Tutkin pro gradu -tutkielmassani sisällönanalyysin ja kuvaanalyysin keinoin millaisena ihmisen

Neuvola ja kouluterveys | 3 • 2020

terveyden ja luonnon hyvinvoinnin suhde näyttäytyi lukion terveystiedon oppikirjoissa. Aineistoni koostui neljän eri kustantajan oppikirjoista, jotka olivat käytössä lukuvuonna 2018–2019 lukion terveystiedon 2. kurssilla Ihminen, ympäristö ja terveys. Yksi tärkeimmistä toimista arvojen ja elintapojen muutoksen aikaansaamiseksi on kasvatus, joka heijastaa nuorille yhteiskuntamme tämänhetkisiä arvoja esimerkiksi oppikirjojen kautta. Kasvatuksen tunnistaminen osaksi muutoksen voimaa on tärkeää, sillä ilmastonmuutos tulee koskemaan eniten juuri nuoria. He tulevat näkemään, miten ilmaston ja ympäristön muutokset tulevat muokkaamaan ihmiselämää.

Ihmiskeskeinen näkökulma vallitsee Pro gradu -tutkielmani Vihreä terveystieto lähtökohtana oli ihmisen terveyden ja luonnon hyvinvoinnin suhde. Tutkielmani osoittaa, että terveystiedon

oppikirjoissa hallitsee ihmiskeskeinen näkökulma ihmisen terveyden ja luonnon hyvinvoinnin suhteesta. Luonnonympäristön ja ihmisen rakentaman ympäristön vaikutukset ihmisen terveyteen esitettiin sekä sitä vahvistavana että vaarantavana. Esimerkiksi luonnossa liikkumisen kerrottiin vähentävän stressiä ja alentavan verenpainetta. Toisaalta esimerkiksi ilmansaasteiden pienhiukkasten kuvattiin vaarantavan ihmisen terveyttä monin tavoin. Ihmiskeskeinen ajattelu näkyi myös kestävän kehityksen käsitteessä, joka kuvattiin toimiksi, joilla pyritään säilyttämään maapallon elinolosuhteet tuleville sukupolville. Käsitteessä ei kuitenkaan otettu huomioon muita maapallon lajeja tai eliöitä. Tulevaisuutta ajatellen ihmiskeskeinen näkökulma ei kuitenkaan yksin palvele terveyden edistämistä. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ihmisen terveyden edistämiseksi myös luonnon hyvinvointia käsittelevät näkökulmat ovat yhä tarpeellisempia. Oppikirjojen sisällöissä oli jonkin verran

esillä myös luontokeskeinen näkökulma, jossa luonnon hyvinvointi nähtiin ensisijaisena tavoitteena. Luontokeskeistä näkökulmaa kirjoissa edustivat kohdat, joissa ihmisen toimilla, kuten kierrätyksellä tai ilmastoaktivismilla, pyrittiin suojelemaan luonnon hyvinvointia. Toisaalta ihmisten toimista aiheutuneet saasteet ja jätteet nähtiin myös luonnon terveyttä vaarantavina. Vastavuoroista ihmisen terveyden ja luonnon hyvinvoinnin suhdetta kuvaavia kohtia sen sijaan oli oppikirjoissa hyvin vähän. Kaikissa kirjoissa oli vain muutamia mainintoja siitä, että omasta terveydestä huolehtiakseen ihmisen tulee huolehtia myös luonnon hyvinvoinnista. Yksi näistä harvoista esimerkeistä on kuitenkin eräässä kirjassa ollut tehtävä: ”Kun hoidat luontoa, luonto hoitaa sinua. Pohdi, miksi nykyihmisen luontoyhteys on heikentynyt ja miten sitä voisi parantaa. Perustele myös, miksi luontoyhteyden säilyttäminen on terveyden kannalta tärkeää.”

Ihmisen ja luonnon vastavuoroisuutta painotettava Tulosten perusteella on nähtävissä tarve muuttaa oppikirjojen luontosuhde ihmiskeskeisestä luontokeskeisempään ja vastavuoroisempaan suuntaan. Kasvatuksen ja erityisesti terveystiedon oppiaineen merkitys on siinä suuri, sillä niiden avulla kasvatamme tulevista sukupolvista ympäristötietoisia ja luontoa kunnioittavia kansalaisia. Enää ei riitä pelkkien terveyteen liittyvien taitojen opettaminen, vaan on keskityttävä yhä enemmän maailman muutosten tuomiin uusiin terveysriskeihin, kuten sään ääri-ilmiöihin ja globaalien tartuntatautien leviämiseen. Terveystiedon oppiaineessa on mahdollisuus yhdistää niin ihmisen terveyden, ympäristön kuin yhteiskunnankin näkökulmat.

Kasvatukselle vihreämpi suunta Oppikirjat perustuivat lukion opetussuunnitelmien perusteisiin (2015), jossa tunnustettiin kestävän kehityksen tärkeys kaikkia oppiaineita yhdistävänä aihekokonaisuutena. Se ei kuitenkaan ollut kovin näkyvä aihe yksittäisissä oppiaineissa. Uudessa lukion opetussuunnitelmien perusteissa (2019) tämä on otettu huomioon ja jokaisen oppiaineen omaa ekologista näkökulmaa on tarkennettu. Tämän lisäksi myös oppiaineiden välisen yhteistyön lisääminen olisi tärkeää, sillä ekosysteemien ja ihmiskunnan hyvinvointi vaatii pitkän aikavälin panostusta kaikkien toimijoiden kesken. Ihmisen hyvinvointi taataan niin, että luonnosta huolehditaan samalla ajatuksella kuin ihmisestäkin. Vastavuoroinen ihmisen terveyden ja luonnon hyvinvoinnin suhde on perusteltua nostaa etusijalle kasvatuksen, yhteiskunnan ja poliittisten arvojen muutoksessa, ihmisen terveyden ja olemassaolon ollessa täysin riippuvainen hyvinvoivasta luonnosta. Kasvatuksen näkökulman muuttaminen vihreämmäksi hyödyttää tulevaisuudessa paitsi ihmisen, myös koko maapallon hyvinvointia.

Kirjoittaja Hilla Ristimäki TtM Pro gradu -tutkielma: Vihreä terveystieto – Ihmisen terveyden ja luonnon hyvinvoinnin suhde lukion terveystiedon oppikirjoissa. Tampereen yliopisto Kansanterveystieteen tutkinto-ohjelma Neuvola ja kouluterveys | 3 • 2020

Treenivälineet

Multisporttikello – mikä ettei! Rannekellohommat kannattaa laajentaa. Markkinoiden multisporttikellot ovat hienoja pikku tietokoneita, joiden avulla selviää sykkeet ja syvätunet. Ne ovat lisäksi ihan tyylikkäitä jokanaisen ja -miehen asusteita, arkeen ainakin.

 Seija Sihvola Olen itse kaveerannut multisporttikellon kanssa liki vuoden. Ranteeseeni ilmestynyt muhkea kello on ollut uskollinen terveysmittarini, enkä siitä enää luovu. Nykyiset multisporttiurheilukellot ovat huikeasti toisenlaisia verrattuna entisajan sykemittareihin. Kellon ja älypuhelimen tai kellon ja tietokoneen synkronoinnilla saa tarkkoja analyysejä omista liikuntasuorituksista, unen laadusta, kehon palautumisesta sekä itselle räätälöidystä kuntotasosta. Kuulostaa monimutkaiselta, mutta käytännössä se ei sitä ole. Kaikkia hienouksia ei tarvitse aktivoida ja laitteen voi mukauttaa omaan elämäntapaan sopivaksi. Omat kokemukseni ovat myönteiset, mutta niin ovat kilpakuntoilijoidenkin.

Taipaleella mukana Virpi Taipale on tavoitteellinen kilpakuntoilija ja maratoonari, joka treenaa sykeohjatusti. Hän on käyttänyt Polarin Vantage M -multisportkelloa vuoden. –Vantage M on kaunis. Pyöreä kellotaulu ja kapea ranneke erottuvat hyvin

Neuvola ja kouluterveys | 3 • 2020

edukseen, jos vertaa sitä tasapaksumpiin malleihin. Kellotauluun mahtuu myös paljon infoa. Joku saattaisi toki moittia näyttöä liian isoksi, minä en. Kello on myös yllättävän kevyt, Taipale kehuu. –Pimeällä erinomainen ominaisuus on valo, joka syttyy automaattisesti, kun nostan kättäni ja katson kelloa. Näen näytön hyvin, eikä minun tarvitse erikseen painaa valonäppäintä. Kellon treenitiedot kannattaa tallentaa tietokoneelle tai puhelimelle ladattavaan Polar Flow -sovellukseen. –Esimerkiksi kellon näyttöominaisuuksia pääsee muokkaamaan sovelluksessa. Minulle ovat tärkeitä muun muassa kierrosajat esimerkiksi vetotreenejä tehdessäni, joten säädin kelloni näyttöä niin, että näen aina kuluvan kierroksen ajan. Kellon avulla voi myös seurata esimerkiksi omaan untaan ja yön aikaisia sykkeitä. Vantage M -kellon Nightly recharge -toiminnossa näkyvät muun muassa uni- ja ANS-tiedot, joista selviävät unenaikainen keskisyke, sykevälivaihtelu ja hengitystiheys. Unitiedoissa näkyvät unisyklit, REM-unen, syvän ja kevyen unen määrät.

–On kuitenkin hyvä muistaa, että jos haluaa mahdollisimman todenmukaiset unitiedot, aivojen sähköistä toimintaa pitäisi tutkia aivosähkökäyrätutkimuksella. NR-toiminto antaa kuitenkin ihan hyvät suuntaviivat sekä unesta, sen laadusta, että myös palautumisesta, Taipale toteaa. Hän kritisoi kuitenkin rannesykemittausta. –Vantage M:n rannesykemittaus ei omassa ranteessani kyllä toimi. Vaikka olen koittanut kiristää ranneketta, ettei se olisi liian löysällä, sekään ei auta. Rannesykemittaukseen en siis luota, vaan käytä aina sykevyötä, kun haluan saada mahdollisimman tarkkaa dataa sykkeistäni.

Valmentajan näkemys Pasi Päällysaho on maratoonari ja juoksuvalmentaja, jonka ranteesta löytyy hieman Vantage M -kelloa kehittyneempi versio Vantage V. Mitä mieltä juoksuvalmentaja on multisport-kelloista? Onko niistä hyötyä peruskuntoilijoille tai aktiivisesti juoksua harrastavalle? –Multisport-kellot, jotka näyttävät sykkeen ja vauhdin, toimivat hyvänä apuvälineenä etenkin sykeohjatussa

harjoittelussa. Jos harrastaa juoksua aktiivisemmin, harjoittelusykkeet ja -vauhdit ovat sitä dataa, josta juoksija hyötyy. Polar Flow -sovelluksen avulla sykkeitä ja vauhteja on helppo seurata viikoittain, kuukausittain ja vuosittain. Pasi Päällysaho kehuukin juuri Polar Flow’ta. –Valmentajana pääsen seuraamaan Polar Coach -toiminnon kautta valmennettavieni harjoittelua. Esimerkiksi treenin sisältö on yhden klikkauksen takana, mikä helpottaa työtäni valtavasti. Päällysaho antaa kuitenkin kritiikkiä Vantage V:lle. Hänen mukaansa hinta ja laatu eivät kohtaa. –Olen pettynyt esimerkiksi palautumista mittaaviin algoritmeihin, koska ne eivät tunnista muun muassa normaaliin harjoitteluun kuuluvaa rytmitystä. –Sen sijaan esimerkiksi juoksuindeksi voi olla ihan hyvä seurantamittari. Omaa kehittymistä voi seurata niin, että vertaa esimerkiksi peruskuntolenkkien juoksuindeksien kehittymistä keskenään ja vauhtikestävyyslenkkien juoksuindeksien kehittymistä keskenään. Lisätietoja multisporttituetusta valmennuksesta: Pasi Päällysaho puh. 040 5598258

AINOASTAAN TERVEYDENHUOLLON ASIANTUNTIJOILLE

NAN PRO – Iänmukaista tarvetta vastaava proteiinin määrä • Proteiinin määrä mahdollisimman lähellä rintamaitoa, kasvu samankaltaista kuin imetetyillä vauvoilla 1-3 • Sisältää HMO 2’FL -oligosakkaridia*, joka stimuloi vauvan immuunipuolustusta 4 * 2’ fukosyllaktoosi (ei rintamaidosta)

1,2 g / 100 ml

1,1 g / 100 ml

www.nestlenan.fi

1,0 g / 100 ml

LÄHTEET: 1. ZIEGLER ET AL. JPGN 2015;61(5):596-603 2. ALEXANDER DD ET AL. AM J CLIN NUTR 2016;104:1083–92. 3. INOSTROZA ET AL. JPGN 2014;59:70-77 4. GOERHRING ET AL. J NUTR. 2016 DEC;146(12):2559-2566. EPUB 2016 OCT 26 TÄRKEÄÄ TIETOA! Hyvä ravitsemus äideille ja heidän vauvoilleen ensimmäisten 1000 päivän (raskausaika ja lapsen ensimmäiset kaksi elinvuotta) aikana on tärkeää elinikäiselle terveydelle. Uskomme, että imetys on paras tapa ruokkia vauvaa, sillä rintamaito tarjoaa ihanteellisen ja tasapainoisen ruokavalion ja suojaa vauvaa sairauksilta. Terveellinen ruokavalio äidin raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen auttaa varastoimaan ravintoaineita, jotka tukevat tervettä raskautta ja valmistavat imetyksen aloittamiseen ja ylläpitämiseen. Rintaruokinnan lopettamispäätöstä on vaikea peruuttaa, ja sillä on aina sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Osittaisen pulloruokinnan tai muiden elintarvikkeiden ja juomien tarpeeton käyttöönotto vaikuttaa haitallisesti imetykseen. Jos äiti päättää olla imettämättä, on tärkeää kertoa edellä mainituista seikoista, ja antaa ohjeita oikeista valmistusmenetelmistä korostaen, että keittämätön vesi, steriloimattomat pullot, tai jauheiden väärä sekoitussuhde voivat kaikki johtaa vauvan sairastumiseen.

Nestlé Infant Nutrition. Suomen Nestlé Oy, PL 50, 02151 Espoo www.nestlenan.fi

Käypä hoito Nielutulehdus Keskeistä

- Virukset aiheuttavat suurimman osan akuuteista nielutulehduksista. Akuutti nielutulehdus on yleensä lievä ja itsestään parantuva tauti. - A-ryhmän beetahemolyyttinen streptokokki (Streptococcus pyogenes) (StrA) on tavallisin ja tärkein mikrobilääkkein hoidettava nielutulehduksen aiheuttaja. - Diagnoosin perustana ovat oireet ja löydökset. - Mikrobiologista diagnostiikkaa suositellaan käytettäväksi, kun Centorpisteet ovat ≥ 3. - Hoito perustuu mikrobiologiseen diagnoosiin. Ensisijainen hoito on V-penisilliini. - Epidemiat pyritään havaitsemaan ja katkaisemaan varhain.

Diagnoosi

- Merkittäviä aiheuttajia ovat beetahemolyyttiset streptokokit, adenovirukset ja Epstein–Barrin virus. - Tavoitteena on tunnistaa nielukiputapaukset, jossa nielutulehdus on todennäköisesti virusperäinen, ja toisaalta löytää mikrobit, joiden hoidosta potilas hyötyy ja tunnistaa erotusdiagnostisesti tärkeät tapaukset (erityisesti kurkunkansitulehdus, supraglottiitti ja nielupaise).

Kliininen kuva

- Virusperäiseen nielutulehdukseen liittyy usein nielukivun lisäksi muita ylähengitystietulehdusten oireita, kuten yskä, nuha, silmien sidekalvotulehdus, äänen käheys, rakkulat suun limakalvoilla, ripuli tai virustaudeille tyypilliset ihottumat. - StrA:n aiheuttaman nielutulehduksen tyypillisiä löydöksiä ovat oireiden nopea alku, nielukipu, kuume (yli 38 °C), nielurisojen valkoiset pilkut tai katteet, leukakulman alaisten imusolmukkeiden aristus ja turvotus sekä päänsärky ja etenkin lapsilla vatsakipu, pahoinvointi ja oksentelu. - Yskä ja nuha puhuvat StrA-infektiota vastaan. - CRP:n määrityksestä ei ole apua diagnostiikassa C.

Neuvola ja kouluterveys | 3 • 2020

Mikrobiologinen diagnostiikka

- Kliinisten oireiden ja löydösten perusteella ei voida luotettavasti diagnosoida StrA-infektiota. - Mikrobiologista diagnostiikkaa suositellaan käytettäväksi, kun Centorpisteet ovat ≥ 3 (piste kustakin oireesta tai löydöksestä: yskä puuttuu, leukakulman alaisten imusolmukkeiden aristus ja turvotus, nielurisojen turvotus tai peitteet, yli 38 °C:n kuume), sillä oireiden lisääntyessä StrAtaudin todennäköisyys kasvaa A. - Mikrobiologinen testi valitaan paikallisesti. Työryhmä suosittelee ensisijaiseksi testiksi pikatestejä. Epidemiatilanteessa suositellaan nieluviljelyä.

Hoito

- Tavoitteena on ensisijaisesti potilaan oireiden lievittäminen. - Nielukipua voidaan hoitaa suun kautta otettavalla tulehduskipulääkkeellä tai parasetamolilla, ellei vastaaiheita ole. Nielukivun lievittämistä paikallisesti vaikuttavilla itsehoitolääkkeillä voidaan kokeilla, koska ne ovat lyhytaikaisessa hoidossa ilmeisesti hyvin siedettyjä. - Akuutin nielutulehduksen mikrobilääkehoito perustuu StrA:n osoittamiseen pikatestillä tai nieluviljelyllä. - Mikrobilääkehoito ilmeisesti lyhentää StrA-positiivisten nielukipupotilaiden nielukivun kestoa noin 2,5 päivän verran. - V-penisilliini on ensisijainen mikrobilääke vähäisten haittavaikutustensa, merkittävän lääkeresistenssin puuttumisen ja edullisten

käyttökustannustensa vuoksi C. - Jos penisilliini ei lievitä StrA:n aiheuttaman nielutulehduksen oireita muutamassa päivässä tai potilaan oireet lisääntyvät, potilas on syytä tutkia uudelleen. - Toistuvan infektion suositeltava lääkitys on ensimmäisen polven kefalosporiini, jota käytettäessä StrA:n eradikaatio on ilmeisesti tehokkaampi kuin penisilliiniä käytettäessä B.

Milloin erikoissairaanhoitoon?

- Jos potilaan yleistila huononee tai epäillään komplikaatiota, konsultoidaan korvalääkäriä, lastenlääkäriä tai infektiolääkäriä tarvittaessa päivystysluonteisesti, ks. hoitokaavio. - Työryhmä suosittelee harkitsemaan hoitoa klindamysiinillä toistuvissa nielurisatulehduksissa ennen tonsillektomia-arvioon lähettämistä. Harkinnassa on hyvä huomioida klindamysiinin suolistohaittavaikutukset. - Potilas on syytä lähettää erikoislääkärille, jos hänellä esiintyy asianmukaisesta hoidosta huolimatta vähintään 4 voimakasoireista nielurisatulehdusta vuodessa tai vähintään 3 tulehdusta puolessa vuodessa, hänellä on pitkittyvä, krooninen tai hoitoon reagoimaton nielurisatulehdus tai jos peritonsillaariabsessi ei parane tai se uusiutuu. Lapsen peritonsillaariabsessi on aina aihe erikoislääkärille lähettämiseen. Näytön asteen luokitus: A = Vahva tutkimusnäyttö B = Kohtalainen tutkimusnäyttö C = Niukka tutkimusnäyttö D = Ei tutkimusnäyttöä

SUOMALAISEN LÄÄKÄRISEURAN DUODECIMIN, Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen, Suomen Otolaryngologiyhdistyksen, Suomen Infektiolääkärit ry:n ja Kliiniset mikrobiologit ry:n asettama työryhmä Pekka Honkanen (pj.) Johanna Wikstén Hans Blomberg Lauri Ivaska

Terhi Manner Hannu Sarkkinen Raija Sipilä

Käypä hoito

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi. Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Suositusten tuottamisesta vastaavat asiantuntijatyöryhmä ja Käypä hoito -toimitus julkisella rahoituksella.

Neuvola ja kouluterveys | 3 • 2020

Nuorten mielenterveys

 Riittakerttu Kaltiala Suomi kilpailee jatkuvasti kärkisijoilla sukupuolten välisen tasa-arvion toteutumisessa. Kansanedustajistamme melkein puolet on naisia. Suomalaiset naiset elävät pitkään ja terveellisesti, ja mitä nuorempi ikäluokka, sitä selvempi on ero naisten hyväksi korkeasti koulutettujen määrässä. 15-vuotiaiden suomalaistyttöjen lukutaito ja luonnontieteen osaaminen ovat maailman huippua, samoin osaamisen etumatka saman ikäisiin poikiin, ja tytöistä suurempi osa kuin pojista jatkaakin peruskoulusta lukioon ja siitä huippukoulutuksiin. Sukupuolten tasa-arvo, samanlaiset mahdollisuudet toteuttaa itseään, seurata vahvuuksiaan ja kiinnostuksen

VALMISTETTU SUOMESSA

Luonnollinen suoja ihollesi Ceraderm Voide on tehokas hoito- ja suojavoide kuivien ja ärtyneiden ihoalueiden hoitoon. Muodostaa ihoa vahvistavan, hengittävän suojan, joka hillitsee tehokkaasti kosteuden liiallista haihtumista. Ei sisällä lisä- tai säilöntäaineita, emulgaattoreita, väriaineita tai hajusteita. Hellävarainen vauvojen ja lasten herkälle iholle. Ei ärsytä eikä kirvele. Pakkauskoot: 7 g huulivoide, 30 g ja 200 g (SV-korvattava) Neuvola ja kouluterveys | 3 • 2020 18 APTEEKISTA Markkinoija: Decem Pharma Oy

kohteitaan koulussa, harrastuksissa ja työelämässä ovat olleen suomalaisen kasvatus- ja koulutuspolitiikan tavoitteita jo vuosikymmeniä. Yhtä lailla tyttöjä ja poikia koskeva oppivelvollisuus täyttää pian sata vuotta, ja tyttöjen koulutustaso on kasvanut kohisten. Kouluterveyskyselyn tuoreimmista tuloksista ilmenee, että tytöt kuitenkin kokevat kaikissa mahdollisissa asioissa oman tilanteensa heikompana kuin pojat. Tytöillä on enemmän kaikenlaisia oireita, he kokevat harvemmin olevansa merkittävä osa erilaisia yhteisöjä, heistä harvempi kokee voivansa vaikuttaa itseään koskeviin asioihin koulussa ja yhteiskunnassa, he kokevat vanhempien kanssa keskustelemisessa useammin vaikeuksia ja perheen taloudellisen tilan harvemmin hyvänä, he kokevat poikia harvemmin saaneensa apua ja tukea opiskeluhuollon toimijoilta. Vaikka tytöistä useammilla kuin pojista on läheinen ystävä, jonka kanssa voi keskustella henkilökohtaisista asioistaan, tytöistä suurempi osa kokee yksinäisyyttä. Ei kai suomalaisissa kouluissa oikeasti anneta pojille enemmän vaikutusvaltaa ja mahdollisuuksia osallistua oppituntien, välituntien tai ruokailun suunnitteluun kuin tytöille? Ei kai opiskeluhuolto auta innokkaammin poikia? Perheiden taloudellinen tilanne tuskin ainakaan jakautuu sen mukaan, onko jälkikasvu tyttöjä vai poikia. Tytöt kokevat itsensä ja tilanteensa huonompana kuin pojat, vaikka monet positiiviset asiat kuten erinomaiset oppimistulokset, läheisten ystävien määrä, terveelliset elämäntavat ja elvyttävät kulttuuriharrastukset ovat tyttöjen piirissä yleisempiä kuin pojilla. Nuoruusiästä alkaen psykiatrisen hoidon tarve koskettaa useammin tyttöjä kuin poikia. Kaikenlaiset lannistuneet oireet ja häiriöt ovat noin kaksin verroin niin yleisiä tytöillä kuin pojilla. Kun ero ilmaantuu puberteetin myötä, on syytä tietenkin etsitty hormoneista. Tyttöjen ja naisten psykiatrista oireilua ei kuitenkaan voida palauttaa tyhjentävästi naishormoneihin kuten ei liioin poikien ja miesten aggressiivista käyttäytymistäkään mieshormoneihin. Katse kääntyy siis kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Huippuun koulutettujen naisten Suomessa yritysmaailman paalupaikoilla ja yliopiston professoreiden joukossa naisten osuus on räikeästi pienempi kuin miesten, ja samastakin työstä naisen palkka edelleen jää pienemmäksi. Järjestyykö tämä asiantila sen kautta, että tytöt opetetaan jo päiväkotiiästä alati tarkkailemaan itseään ja päätymään itsearvioon, että se, mikä on edessä, on liian vaativaa, se, mikä on jo tehty, onnistui heikosti ja tyttö itse aina vääränlainen? Haastan Sinut tunnistamaan omasta toiminnastasi tänään kolme tilannetta, jossa ohjaat tyttöä märehtimään riittämättömyyttä ja kelpaamattomuutta. Sitten tee korjausliike! Toista joka päivä tästä ikuisuuteen. Kanelisokeri on ihanaa kuten koiranhäntätupsukatkin! Kirjoittaja on Tampereen yliopiston nuorisopsykiatrian professori ja TAYSin nuorisopsykiatrian vastuualueen johtaja

Ruoka ja ravitsemus

Camelinaa kaikkeen  Riitta Sairanen

Camelian terveyshyödyt ovat tutkimusten valossa kiistattomia. Meidän perheessä kolesteroli ei onneksi ole koskaan ollut ongelma, eikä siitä sellaista haluta. Oman ja läheisten terveyden ylläpitäminen ruokavalinnoilla tuntuu oikealta ja tärkeältä. Päätös ryhtyä kokeilemaan camelinaöljyä kotikeittiössä oli helppo. Meillä on tapana maistaa uudet öljyt sellaisenaan. Näin niiden maut erottuvat parhaiten ja samalla alkaa muodostua mielikuva siitä, mihin tarkoituksiin uutta öljytuttavuutta voisi käyttää - tai ainakin kokeilla. Camelinaöljyä olimme maistaneet joskus vuosia sitten, mutta silloin se ei noussut suosikiksi. Käytetyksi öljy toki tuli terveellisen maineensa vuoksi, mutta makuelkämyksenä emme osanneet sitä pitää. Nyt käyttämämme camelina oli heti tutustumismaistossa miellyttävä, miedon pähkinäisen makuinen. Sellaisena se oli helppo ottaa käyttöön kaikkeen ruoanlaittoon. Tunnustan, että käytin sitä myös ulkoisesti. Aikaisemmin olin käyttänyt manteliöljyä ihonhoitoon, mutta se tuntui jäävän kerrokseksi ihon pintaan, eikä oikein imeytynyt. Kokeilin camelinaa ja se imeytyi mielestäni paremmin. Ruoanvalmistuksessa käytin camelinaa enimmäkseen kylmiin ruokiin. Mielestäni se oli liian arvokasta kuumennettavaksi. Yksinkertainen salaatti syntyi pilkkomalla tomaattia ja avokadoa kulhon pohjalle, näiden päälle ripaus suolaa ja mustapippuria. Suola irrottaa sopivasti tomaatista hapahkoa mehua ja hetken päästä voi päälle lorauttaa hiukan camelinaöljyä ja jättää ainekset tekeytymään muun ruoan valmistelun ajaksi. Juuri ennen tarjoilua revin kulhoon vihreät salaatinlehdet ja tuoreet yrtit. Paahdetuilla pähkinöillä tai siemenillä salaattiin saa kivan pureskeltavan osan. Yltiöterveellinen shotti syntyi vahingossa, kun olin ostanut tyrnimehua enkä halunnut laimentaa sitä vedellä vaan nautin sellaisenaan pienestä

Marjat kuuluuvat aamupuuroon yhtä itsestään selvästi kuin hyvä öljy ruoanvalmistukseen

lasista. Kerran kokeilin lorauttaa mehun sekaan tilkan camelina-öljyä ja se sopikin loistavasti. Tyrnimehun räväkkä hapokkuus pehmeni mukavasti eikä yhdistelmä ollut kuitenkaan öljyinen tai vesitetty. Käytämme itse leivotun leivän päällä kotona valmistettuja levitteitä. Ne ovat hummus-tyyppisiä tai erilaisia peston muunnelmia tai jotain siltä väliltä. Kaikille levitteille on yhteistä se, että niihin käytetään muiden aineiden lisäksi aina öljyä. Camelina sopi kaikkiin niihin, mitä kokeilupullon käytön aikana tein. Herkullinen ja kaunis levite syntyi pakasteherneistä, cashew-pähkinöistä ja voimakkaasta juustoraasteesta, kaapista löytynyt pecorino kävi hyvin. Juustoa ei tarvitse olla paljon, mutta se antaa rakennetta ja kivaa suolaisuutta. Tuore basilika on tähän mainio mauste. Kevättalvi ja kevät ovat kasvisten kannalta hankalinta aikaa. Kotimaiset juurekset eivät ole enää parhaimmillaan, kasvihuonekasvikset ovat kalliita eivätkä kovin maukkaita. Onneksi on hapankaali! Sitä saa ympäri vuoden luomuna, tavallisena, valkosipulilla ja ilman ja se on hyvää. Ja siihen sopii loistavasti loraus camelinaöljyä. Hapahkon kaalin maku loivenee, samoin käy öljyn

maulle. Kierros mustapippuria myllystä päälle ja lautasella syntyy aika hyvä välipala oman keittiön kehittelyistä: Hapankaalia camelinaöjyllä, hapanjuurella leivottua täysjyväruisleipää ja levitteeksi hummusta tai hernepestoa. Camelinaöljy sopi kaikkiin tarkoituksiin, mihin yleensäkin käytän ruokaöljyä. Jatkuvalle käytölle ainoa este on öljyn hinta. Jos perheessä olisi korkean kolesterolitason kanssa kamppailevia, löytäisi camelinaöljy pysyvästi paikkansa keittiöstämme. Nyt se tulee vaihtoehdoksi rypsi- ja oliiviöljyn rinnalla käytettäville muille öljyille. Kirjoittaja on MMM ja terveysmummi, jonka jäätelössäkin on lasten mukaan 70 prosenttia marjoja

Suomalaisten tieteellisten tutkimusten mukaan Camelina- eli kitupellavaöljy • • • •

alentaa veren kokonaiskolesterolipitoisuutta nostaa hyvää HDL pitoisuutta suojaa elimistöä hapettumisstressiltä alentaa haitallisten lipidimediaattorien pitoisuutta • 1-2 rkl/vrk on sopiva määrä alkuvaiheessa.

Neuvola ja kouluterveys | 3 • 2020

TES

Hyvinvoinnin tukipilarit KUVAT: ASTRID MANNERKOSKI

Lapsi 2000 ry:llä on kymmeniä terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijajäseniä. He toimivat tärkeänä resurssina ja taustavoimana myös tämän lehden tekemisessä. Tässä TES tarinasarjassa kerromme, miten asiantuntijajäsenet itse yrittävät ehkäistä sairauksia ja toimia terveytensä hyväksi. Mitä konkreettista arjessa tehdään ja mitä jätetään tekemättä? Vuorossa on Katja Lilja, TtM, FM, tutkija, luennoitsija ja hyvinvointialan toimija.

Miten huolehdin terveydestäni? Ajattelen terveyttä liikkeessä olevana prosessina, jossa oma hyvinvointi on aina sidottu sekä ympäröivän luonnon, eläinten ja ihmisten hyvinvointiin. Tämä tarkoittaa, että terveydestä huolehtimisen ei tulisi olla vain erilaisten itseen kohdistuvien hyvinvointivaikutusten maksimoimista vaan myös hyvinvointivaikutusten tuottamista, esimerkiksi ympäristöstä ja läheisistä ihmisistä huolehtimista ja huomioimista. Terveyden näkökulma ei ole vain terveysvaikutusten saamista vaan sen tulee olla myös niiden antamista: mitä paremmin oman ihoni rajojen ulkopuolella voidaan, sitä paremmin voin myös itse.

Kokemuksellista syömistä Pyrin syömään kasvispainotteisesti, vaikka olen sekasyöjä. Kasvispainotteista ruokavaliota suositellaan nykyään myös yksilön terveysnäkökulmasta, mutta omat syyni kasvispainotteisuuteen ovat toisaalla. Eettiset ja ekologiset asiat pohdituttavat. Koen, että minulla olisi tästä näkökulmasta parannettavaa, jotta voisin omilla tavoillani lisätä myös ympäristön terveyttä. Ajattelen, että terveellinen ravinto on paljon muutakin kuin energiaa ja rakennusainetta. Toki se on myös sitä, mutta keskittyminen ainoastaan siihen tekee syömisestä kovin yksiulotteista ja mekanistista. Ravinto on myös makuja, tuoksuja, värejä, koostumuksia ja tunteita. Siihen liittyy juhlavuutta tai arkisuutta. Se on osa kulttuuria. Se on tapa viettää aikaa yhdessä ja elävöittää muistoja. Ajatus kaikki ravintoaineet

Neuvola ja kouluterveys | 3 • 2020

sisältävästä pilleristä, jonka syömällä voisi korvata oikean ruoan, on karmaiseva. Sehän tarkoittaisi kokonaisesta elämänalueesta ja kaikista siihen liittyvistä kokemuksista luopumista. Mitä sen tilalle? Lisää Netflixiä ja puhelimen selaamista. Ei kiitos.

Levon taide Usein kysytään, että olenko aamuvai iltaihminen. Vastaan, että en taida olla kumpikaan, koska minua nukuttaa aina. Nukkuminen on ihana, puhdistava unikylpy! En mittaa enkä tarkkaile untani erityisesti. Sanotaan, että tarvitsemme unen mittaamista sen vuoksi, että oma kokemuksemme unen levollisuudesta voi olla väärä: mittari näyttää totuuden. Luotan silti jääräpäisesti omiin tuntemuksiini ja elämänkokemukseeni. Tarvitsen unta 7–8 tuntia vuorokaudessa. Vähemmälläkin pärjään, mutta pidemmän päälle unenpuute alkaa tuntua yleisenä haluttomuutena ja motivaation puutteena. Myös keskittyminen on vaikeaa, jos takana on unettomia öitä. Stressi vaikuttaa uneeni, joten riittävän unen kannalta, tärkeää on stressaavien asioiden porrastaminen ja niiden säätely. Tässä toki onnistun välillä paremmin ja välillä huonommin.

Tutkivaa liikkumista Leikillisyys, uteliaisuus ja kokeilunhalu kuvaavat parhaiten liikuntasuhdettani. Liikun tai liikuttelen itseäni jollain tapaa oikeastaan päivittäin. Tietyt perusperiaatteet ovat takaraivossa: voimaa pitää olla riittävästi, kestävyyskuntoa niin, että jaksaa arjessa ja liikkuvuutta

sopivasti, koska silloin kaikki on helpompaa ja sujuvampaa. En kuitenkaan liiku ensisijaisesti sydän- ja verisuoniterveys tai mittavat lihakset mielessäni, vaan liikun, koska se on kiinnostavaa, motivoivaa ja mielekästä. Liikunta on myös hyvä keino vireystilan säätelyyn: sen avulla voi piristää itseään tai niin halutessaan rauhoittaa tai väsyttää itsensä. Luonnossa liikkuminen laskee stressitasoja ja palauttaa suhteellisuudentajun. Rakastan vaeltamista ja oleskelua raittiissa ulkoilmassa kaikkina vuodenaikoina. Jos olisi mahdollista, olisin mielelläni koko ajan ulkona! Liikkuminen vaatii jonkinlaista viitsimistä ja aloitteellisuutta. Pidemmät retket luontoon vaativat melkoista suunnittelua ja ponnisteluakin. Silti se olemisen tasoittuminen, mikä tapahtuu, kun luontoon lähtee ja ne elämykset, joita siellä pääsee kokemaan, ovat aina ponnistelun väärti. Luonnon rytmiin asettuminen ja oman itsen pienuuden kokeminen osana suurempaa kokonaisuutta on tärkeä osa hyvinvointia. Joogaaminen on minulle keskittymistä hetkeen, rauhoittumista kehollisen harjoituksen kautta. Joogaharjoitus on elämä pienoiskoossa erilaisine tunteineen ja mielentiloineen. Se ei ole ainoastaan auvoista asanassa oleskelua vaan usein myös haastavaa ja raskastakin, ei vain fyysisesti, mutta joskus myös

TES psyykkisesti. Harjoituksen lopussa oleva rentoutus on oleellisen tärkeä osa harjoitusta, koska sen aikana harjoituksen kaiku tuntuu voimakkaana kehossa. Se on rauhoittumisen hedelmä, jonka saa vain harjoituksen tehtyään.

Kun ei ole aikaa liikkua Kun liikunnalle ei tunnu olevan lainkaan aikaa, kannan uimapukua mukana varmuuden vuoksi, josko sattuisi jossain kohtaa päivää tulemaan mahdollisuus piipahtaa uimassa. Menen kokouksiin lenkkikengissä, jotta välimatkojen käveleminen onnistuu. Havainnoin ympäristöjä usein liike mielessäni. Testaan, että voisiko tuolin selkää vasten tehdä avaavan venytyksen, kokeilen kestääkö katossa oleva palkki roikkumista tai voisikohan kivetyksellä tasapainoilla. Arki kuormittaa ja vyöryy helposti liikunnan päälle. Vaatii päättäväisyyttä pitää kiinni tästä hyvinvoinnin tukipilarista. Kiireisenä aikana pienetkin liikunnalliset hetket ja hartioiden pyörittelyt auttavat. Aina ei tarvitse vaihtaa verkkareita jalkaan, vaan lyhyitä liikuntahetkiä ja istumisen tauottamisia voi ujuttaa myös niihin päiviin, kun muuhun ei ole aikaa.

Katjan vinkit hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

1. 2. 3. 4. 5. 6.

Tapaa ihmisiä, tutustu heihin, kuuntele, tunne ja koe yhdessä. Hakeudu tuttujen ja tuntemattomien ihmisten pariin. Ihminen on sosiaalinen eläin. Jo Aristoteles ymmärsi, että ihminen tarvitsee toisia ihmisiä ja yhteisöjä elääkseen hyvää elämää. Ole ystävällinen ja huomioiva. Aina. Tällä asenteella voi vain voittaa. Tee tekoja, joista et itse hyödy, mutta jotka ilahduttavat jotakuta tuttua tai tuntematonta. Arvosta elämääsi, sen rikkautta ja yltäkylläisyyttä. Ole kiitollinen, että tämä lyhyt, elämämittainen vuoristorata osui juuri sinun kohdallesi. Arvosta muiden elävien olentojen elämää, luontoa, kulttuuria eli elämää, jonka keskipiste et ole sinä. Mieti, miten voit tuottaa hyvää ja elämän jatkuvuutta ympärillesi. Etsi, ymmärrä, keksi elämällesi tarkoitus, mikä ikinä se onkaan. Kokemus siitä, että elämällä on jotain yksilöllistä näkökulmaa laajempaa merkitystä, on tutkimusten mukaan yhteydessä hyvinvointiin. Tee terveyttä edistäviä valintoja: liiku paljon, joogaa, meditoi, syö terveellisesti, mutta vastapainoksi myös laiskottele ja herkuttele.

Vähästä paljon Terveyttä edistää se, että asioita, tunteita tai tapahtumia ei ole jatkuvasti ylitsevuotavan paljon, koska mikä tahansa tunne tai tapahtuma kokee inflaation, jos sitä pyrkii jatkuvasti vahvistamaan. Hyvätkin asiat voivat kääntyä itseään vastaan, jos niihin takertuu hysteerisellä otteella tai niiden tuomia kokemuksia pyrkii jatkuvasti vahvistamaan. Hyvä elämä ja terveys muodostuvat valoista ja varjoista, laaksoista ja vuorista. Mieli ja keho ovat saman kokonaisuuden tärkeitä osia, joten kumpaakaan ei kannata ylenkatsoa terveydestä huolehtiessaan. Joogafilosofiassa on käsite nimeltä aparigraha, joka käännetään usein eli keräämättömyyden periaatteeksi. Se kannustaa yksinkertaistamaan elämää sekä kultivoimaan mieltä kiitollisuuteen sen sijaan, että kokisi jatkuvasti puutetta jostain. Tämä on hyvä periaate myös hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta. Neuvola ja kouluterveys | 3 • 2020

Tietoa masennuksesta

Masennuksesta vaikenemisen muuri ikävuotta. Lapsiperheet kaipaavatkin runsaasti tukea niin avun hakemisessa kuin tilanteen käsittelyssä. On tärkeää, että perheet osaavat kertoa lapsille masennuksesta ymmärrettävästi. Sen vuoksi Äimä on tuottanut lapsiperheille Itku- ja unitauti -kirjasen, joka käsittelee synnytysmasennusta tarinan avulla ja sisältää ohjeet lapsentasoisen keskustelun tueksi.

 Niina Kettunen, Äimä ry

Suomessa sairastuu viisituhatta äitiä vuosittain raskaus- tai vauva-ajan masennukseen. THL:n mukaan heistä ainoastaan neljännes saa asianmukaista hoitoa. Neuvola- ja lapsiperhepalveluiden parissa työskentelevät ovat avainasemassa äitien hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä: välittämisellä saadaan mahdollisimman moni äiti avun pariin. Perinataalipsykiatrian sairauksia ei aina tunnisteta ja sairastuneet äidit eivät joko osaa tai kykene hakemaan apua. Äidin voinnin tiedustelu jokaisen neuvolakäynnin yhteydessä sekä avoin keskustelu masennuksesta ovat ensiarvoisen tärkeitä. Masennus koskettaa koko perhettä ja hoitamattomana se voi johtaa pitkäaikaisiin ongelmiin. Jotta arkaluontoisten asioiden puheeksi ottaminen ja masennuksesta keskusteleminen sujuisivat paremmin, Äidit irti synnytysmasennuksesta, Äimä ry, on tuottanut Kuinka sinä voit -keskusteluoppaan ja Itku ja unitauti -kirjasen neuvola- ja perhetyön tueksi.

Avointa keskustelua ja avun tarjoamista Masennukseen liittyy yhä voimakas häpeän leima. Lähes 70 prosenttia masennuspotilaista salaa ympäristöltä sairautensa ja vaikenee kokemuksistaan. Moni äiti ei halua tai uskalla ottaa vointiaan puheeksi, sillä he pelkäävät huonoksi äidiksi leimautumista ja lasten menettämistä. Huono olo ei kuitenkaan tee kenestäkään huonoa äitiä. Masentunut äiti on sairas ja tarvitsee hoitoa parantuakseen. Siksi on välttämätöntä rikkoa häpeän synnyttämää hiljaisuutta ja kannustaa äitejä ongelmista puhumiseen ja avun hakemiseen. On tärkeää, että äidit käsittävät masennuksesta puhumisen olevan luvallista ja hyväksyttävää. Voinnin tiedustelu ja mahdollisesta masennuksesta kysyminen tulisi olla rutiininomainen ja vakiintunut työtapa

Neuvola ja kouluterveys | 3 • 2020

Korona lisännyt äitien ahdistusta On tärkeää puhua lapselle masennuksesta ymmärrettävästi, jottei lapsi luule, että vanhemman muuttunut käytös on hänen syytään.

sekä terveydenhuollossa että perhetyössä. Alkuun henkilökohtaisesta ja arkaluontoisesta asiasta puhuminen voi tuntua hankalalta, mutta Monika-Naisten teettämän kyselyn mukaan valtaosa neuvolan asiakkaista tulkitsee äidin hyvinvointiin liittyvät tiedustelut myönteiseksi. Kysymistilanteisiin myös harjaantuu varsin nopeasti ja systemaattinen kysely varmistaa, että jokaisella asiakkaalla on mahdollisuus saada apua.

Sairaus koskettaa koko perhettä Kun yksi perheenjäsen sairastuu vakavasti, sairastuvat kaikki. Hoitamattomana äidin mielenterveysongelmat tulevat osaksi perheen elämää ja koskettavat jokaista; avioeroriski kasvaa ja niin puolison kuin lastenkin psyykeongelmien todennäköisyys lisääntyy. Niina MetsäSimolan vuonna 2019 julkaistussa väestötutkimuksessa havaittiin, että 38 prosenttia mielenterveysongelmista kärsivien puolisoiden kumppaneista sairastuivat itsekin psyyken sairauksiin ja yhden puolison mielenterveyshäiriöt kaksinkertaistavat eroriskin. Mikäli molemmat puolisot kärsivät psykiatrisista sairauksista, eroriski kolminkertaistuu. FinFamin mukaan arviolta joka neljäs lapsi asuu Suomessa perheessä, jossa vanhemmalla on mielenterveyshäiriö. Psyyken sairaudet periytyvät usein ja 60 prosenttia masentuneiden vanhempien lapsista sairastuu itsekin johonkin mielenterveyshäiriöön ennen 25.

YK on suosittanut mielenterveystyön tehostamista ja varoittanut, että koronapandemiaa voi seurata pitkäaikainen globaali mielenterveyskriisi. Helsingin Sanomien kyselyn mukaan koronakriisi on lisännyt selvästi äitien ahdistusta ja Äimän toiminnassa kasvava avuntarve on heijastunut tukipyyntöjen kaksinkertaistumisena. Väestöliiton mukaan mielenterveyden häiriöt olivat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen Suomessa jo ennen pandemiaa. Vaikka kriisityötä tehdään nyt, ennaltaehkäisevän mielenterveystyön ja jälkihoidon merkitykset korostuvat tulevina vuosina. Neuvola- ja lapsiperhepalveluiden parissa työskentelevät ovat avainasemassa äitien hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä: empaattisella hoitotyöllä ja dialogisella vuorovaikutuksella voidaan saada mahdollisimman moni äiti avun pariin.

Äidille apua -koulutushanke terveysja sosiaalialan ammattilaisille Äidit irti synnytysmasennuksesta, Äimä ry:llä, on käynnissä kolmivuotinen äidille apua -koulutushanke (2019-2021), jonka tavoitteena on tarjota lisätukea erityisesti neuvolatyöntekijöille ja lapsija perhepalveluiden parissa työskenteleville. Hanketta vetää kouluttaja ja projektikoordinaattori, BA Niina Kettunen. Projektin puitteissa toteutetaan ilmaisia koulutuksia ympäri Suomea. Niissä käsitellään muun muassa puheeksi ottamista sekä kaupunki- tai kuntakohtaisten hoitopolkujen mallintamista uudistuvissa palvelurakenteissa. Lisätietoja koulutushankkeesta: Niina Kettunen, niina.kettunen@aima.fi tai 050-543 7798.

Terveyspalvelut

Hyvä kysymys

verkkopalvelu tarjoaa tietoa ja tukea

Sairaus ei tee kenestäkään huonoa äitiä ja siksi masentuneita äitejä tulisi kannustaa ongelmista puhumiseen ja avun hakemiseen.

Kuinka sinä voit -pöytäpuhuja

Kuinka sinä voit -puheeksi ottamisen opas on tuotettu neuvolatyöntekijöille sekä lapsija perhepalveluiden parissa työskenteleville. 22-sivuinen, laminoitu pöytäpuhuja on ilmainen ja sisältää ohjeet, miten tiedustella äitien vointia tai ottaa henkilökohtaisia asioita puheeksi neuvola- tai asiakaskäynnillä. Lisäksi se tarjoaa kattavan tietopaketin perinataalipsykiatrian sairauksista. Tilaukset: Niina Kettunen, niina.kettunen@aima.fi tai 050-543 7798.

Itku- ja unitauti -kirjanen

Ilmainen Itku- ja unitauti -kirjanen on suunnattu neuvolatyöntekijöille, lapsija perhepalveluiden parissa työskenteleville sekä perheille, joita raskaus- tai vauva-ajan masennus koskettaa. Se sisältää tarinan, joka valottaa masennusta lapsen näkökulmasta sekä ohjeet, kuinka keskustella aiheesta lapsentasoisesti. Niina Kettunen, niina.kettunen@ aima.fi tai 050-543 7798.

Äimän vertaistukitoiminta ja puhelinpäivystys

Äimällä on vertaistukiryhmiä ympäri Suomea sekä raskaus- tai vauva-ajan masennuksesta kärsiville että äitiyspsykoosin kokeneille äideille suomeksi, englanniksi, venäjäksi ja arabiaksi. Lisäksi Äimä järjestää tukiäititoimintaa sekä puhelin- ja chat-päivystystä. Lisätietoja vertaistukiryhmistä tai kahdenkeskisistä chat-ajoista antaa vapaaehtoistyön koordinaattori Heli Mikkola, heli.mikkola@aima.fi tai 046-923 7643.

Vertaistukipuhelin päivystää joka maanantai klo 14-16 numerossa 040-746 7424. Lisätietoja Äimän toiminnasta: www.aima.fi

Hyväkysymys.fi on uusi verkkopalvelu, joka tukee ja kannustaa ihmisiä löytämään ratkaisun mieltä askarruttaviin elämäntilanteisiin. Hyvä kysymys -verkkopalvelu tarjoaa luotettavaa ihmissuhde- ja hyvinvointitietoa, ja tuo järjestöjen palvelut ja vertaistuen jokaisen ulottuville. Palvelu on maksuton ja tarkoitettu kaikille; nuorille, aikuisille, pareille, perheille ja ikäihmisille. Hyviin kysymyksiin vastaavat ammattilaiset ja asiantuntijat sekä koulutetut vapaaehtoiset. Palvelun tuottaa ja toteuttaa Väestöliitto ry yhteistyössä järjestöjen kanssa. Kuluneen poikkeuskevään ja kesän aikana yhteiskunnassa on tunnistettu entistä laajemmin jokaiselle saavutettavien digitaalisten palvelujen ja tiedon merkitys. Väestöliiton Hyvä kysymys -verkkopalvelu tarjoaa maksutta palveluita ja luotettavaa tietoa myös silloin, kun kasvokkainen kohtaaminen ei ole mahdollista ja ennaltaehkäisevän tuen merkitys kasvaa. Terveyden- ja hyvinvoinnin sekä kasvatusalan ammattilaisilla on merkittävä rooli luotettavan tiedon ja palveluiden pariin ohjaamisessa. Hyvä kysymys -verkkopalvelu pyrkii vastaamaan neuvoloiden ja koulujen henkilökunnan tarpeisiin tarjoamalla kattavan tietopankin vanhemmuuteen, parisuhteisiin, murrosikään ja seksuaalisuuteen liittyviin kysymyksiin ja haasteisiin. Monipuolisten artikkeleiden lisäksi Hyvä kysymys -verkkopalvelussa keskusteluapua tarjoavat muun muassa Perhepulma -chat ja Väestöliiton parisuhdepuhelin, jotka on tarkoitettu pienten lasten vanhemmille. Perhepulma -chatissa ja parisuhdepuhelimessa saa apua ja tukea vanhemmuuden ja parisuhteen kysymyksiin. Palveluissa vastaavat Väestöliiton asiantuntijat. Hyvä kysymys -verkkopalvelusta terveysja kasvatusalan ammattilaiset voivat hakea lisätietoa ja materiaaleja oman työskentelynsä tueksi. Olisikin hienoa, että yhä useampi löytäisi Hyvä kysymys -verkkopalvelun maksuttomien palveluiden pariin. Hyvä kysymys -verkkopalvelu tarjoaa myös vertaistukea käyttäjille ryhmächattien muodossa. Ryhmächattien lisäksi chat -palvelut sisältävät muun muassa alle 20 -vuotiaille nuorille suunnatun seksuaalineuvontachatin, josta

nuoret saavat apua ilmaiseksi ja nimettömästi seksuaalisuuteen ja seksuaaliterveyteen liittyviin kysymyksiin. Chatissa nuoret pääsevät keskustelemaan Väestöliiton asiantuntijoiden kanssa seksuaalisuuteen, ehkäisyyn ja turvalliseen seksiin liittyvistä teemoista. Chattien ja tietoartikkeleiden lisäksi verkkopalvelusta löytyy myös videoita, kursseja, luentoja, testejä sekä podcasteja elämän ja kasvun tueksi. Sisältöjä voi sivustolta etsiä helposti hakutoiminnon avulla. Hyvä kysymys -verkkopalvelun pariin voi hakeutua matalalla kynnyksellä missä elämän vaiheessa tahansa, sillä se on tarkoitettu aivan jokaiselle.

VINKKI: Tiesitkö, että voit tilata maksutta Hyvä kysymys -verkkopalvelusta kertovaa materiaalia odotus- ja vastaanottotiloihin osoitteesta: https://www.hyvakysymys.fi/ tilaa-hyva-kysymys-materiaalia/

Neuvola ja kouluterveys | 3 • 2020

Lukemisen lahja

-15%

TIEDÄTKÖ MIKSI NIMI ON

HEDRIN ONCE? HEDRIN - Kukistaa täit ilman draamaa. HEDRIN ONCE Nimensä mukaisesti Hedrin Once hoitaa täit KERTAHOIDOLLA!

Lennä, uneksi

• TEHOKAS

Tuhoaa tutkitusti täit ja niiden munat 100 %:sti yhdellä hoitokerralla.

Venäjä-Suomi koulunkäyntiä

• TURVALLINEN

Allergiasertifioitu. Sopii kuuden kuukauden iästä lähtien sekä myös raskaana oleville ja imettäville. Hajuton ja hellävarainen iholle.

 Seija Sihvola

Lentokoneet ja junat eivät suljettuja rajoja ylitä. Suomi pysyy kiinni ja Venäjä ei ovia avaa. Puoli vuotta on tilanne ollut nyt ennallaan. Vain erikoisdokumentein ja -järjestelyin on raja mahdollista ylittää. Lapsen ja vanhemman tapaaminen on yksi tällainen erikoistilanne. Tämän tiesivät hyvin kolmannen luokan päättäneen Ellin vanhemmat. Suunnittelu lapsen saamiseksi kesälomallaan Venäjältä Suomeen alkoi toukokuussa. Monien hämmentävien ja varsin pitkien selvitysten jälkeen matka kohti toista kotimaata pääsi alkamaan. Ensin äiti Julia toi Ellin junalla Moskovasta Pietariin tuttavaperheen hoteisiin. Tuttavaperheen suomalainen isä työskenteli Pietarin suurlähetystössä ja venäläinen puolisonsa hallitsi byrokratian. Niin perheen henkilöautomatka Pietarista alkoi ja rajanylityspaikalla pystyttiin selvittämään, miksi autossa oli ylimääräinen pikku kyytiläinen. Onnellinen Ilkka-isä sai lapsensa syliin Lappeenrannassa kesäkuun 6. päivänä. Olo oli helpottunut, huojentunut ja liikuttunut. Edellisestä tapaamisesta oli kulunut liki neljä kuukautta ja se on tosi pitkä erossaoloaika kummallekin. Ellin vaiherikas kahden kuukauden Suomi-kesäloma alkoi. Riemua ja vesileikkejä serkkujen ja lapsituttujen kanssa riitti. Suomi-maata kierrettiin myös asuntoautolla – avartavaa oli meille kaikille. Kun kuuntelin kymmenikäisten saunaan – laiturihyppäämään – saunaan ilonkiljahduksia, ajattelin, että juuri noin loman pitääkin sujua. Ei koronamurehtimisia eikä karanteenihuolia. Aikuisten hommia, ei lasten. Mielissä kyti kuitenkin huoli paluusta. Tällä kertaa kotiinpaluu tapahtui niin, että äiti Julia, hänkin kaksoiskansalainen, tuli asiakirjaselvitysten jälkeen bussilla Pietarista Helsinkiin, viipyi karanteenissa venäläisperheessä yhden yön ja lähti sitten Ellin kanssa bussilla takaisin Pietariin.

• HELPPO

Levitetään kuiviin hiuksiin. Vaikuttaa 15 minuutissa. Riittoisa: riittää jopa neljän pään hoitamiseen. Pakkauskoko: 100 ml

Muista myös suojaus! HEDRIN PROTECT & GO Pitää täit loitolla •

Suihkuta ja jätä vaikuttamaan

•

Markkinoiden pitkäkestoisin suoja, 3 vrk

•

Tutkittu vaikutus

• •

Mangon ja appelsiinin tuoksu Erittäin riittoisa Pakkauskoko: 200 ml

Lue lisää Hedrin tuotteista: www.hedrin.fi.

08/2020

CE-merkitty terveydenhuollon laite.

Neuvola ja kouluterveys | 3 • 2020

Lennä ja uneksi lapsenlapseni – maailma kyllä kohta parantuu.

Inka tinka tiitiäinen

Hei ope, miten meni tämä kevät noin niin kuin omasta mielestäsi?  Sari Taipale Tänä keväänä koulu on ollut esillä otsikoissa ja somekeskusteluissa harvinaisen paljon. Ensimmäinen aalto koettiin, kun koulut kautta maan siirtyivät koronapandemian takia etäopetukseen maaliskuun alkupuolella. Toinen klikkiotsikoiden ja somekommenttien tulva valtasi median, kun etäopetukseen jo tottuneet peruskoululaiset passitettiin lähiopetukseen toukokuun kahdeksi viimeiseksi viikoksi. Jo tuli pohdintaa, onko järkeä vai ei, ja tulevat viikot näyttävät, mikä on saldo – koronan kannalta. Suomalainen peruskoulu tunnetaan tasa-arvoisuudestaan ja yhdenmukaisuudestaan. Koulu tarjoaa peruskoululaiselle opiskeluvälineet sekä ilmaisen kouluruuan sekä tietenkin laadukkaan opetuksen, mistä pitää huolen se, että Suomessa jokainen virassa oleva opettaja on korkeakoulun käynyt maisteri. Kautta Suomen maan lapsen voi aika turvallisesti laittaa kouluun kuin kouluun, vaikka toki alueellista vaihtelua meilläkin on. Toisten koulujen maine on parempi kuin toisten, mutta ihan jokaisessa koulussa työskentelee rautaisia ammattilaisia. Etäopetuksen viikot kuitenkin horjuttivat ainakin minun uskoani tasa-arvoisuuteen ja yhdenmukaisuuteen sekä valitettavasti myös joidenkin opettajien työmoraaliin. Kouluissa siirryttiin etäopetukseen samaan aikaan, mutta tämä opetuksen muoto toteutettiin kyllä liian kirjavalla ja eriarvoistavalla tavalla. Osa kouluista jatkoi opetusta lukujärjestyksen mukaisesti, osa tyytyi lähettämään oppilailleen ohjeita Wilman ja muiden ohjelmien kautta ja osa kouluista käytti jonkinlaista hybridimallia. Mallilla sinänsä ei ole väliä, mutta lopputuloksella on. Osa oppilaista alkoi kukoistaa etäopetuksen aikana, osa alisuoriutui ja osa tipahti kelkasta, ja voi vain toivoa, että heidät saadaan kyytiin takaisin.

TOKALUOKKALAINEN TYTTÄRENI kävi ensimmäiset etäviikot koulua Wilman kautta saatujen ohjeiden mukaan. Ohjeet olivat tarkat ja tehtävät kivoja sekä monipuolisia, mutta nämä asiat eivät korvaa opettajan läsnäoloa. Käytännössä vanhemmat ottivat tässä vaiheessa vetovastuun – jos ottivat. He patistelivat jälkikasvunsa hommiin, opettivat ja tarkastivat tehtävät. Pari viikkoa kiristelin hampaitani ja mietin, miten voi olla mahdollista, että etäopetus kuitataan vain Wilmassa annetuilla ohjeilla. Lopulta pinna paloi ja lähetin lapseni opettajalle viestin, jossa toivoin, että opetusta tarjottaisiin videoyhteyden avulla, kuten tehtiin omassa työpaikassani systemaattisesti ensimmäisestä etäopetuspäivästä lähtien. Tyttäreni opettaja oli kanssani kyllä samaa mieltä, mutta totesi myös, ettei alkuopetuksessa oppilaita ja huoltajia voi velvoittaa käyttämään sähköisiä alustoja ja että osa huoltajista oli jo sanonut, ettei ehdi opettamaan lapselleen koneen käyttöä. WHAT?! Tämän vastauksen luettuani melkein itkin. Kuinka paljon helpompaa onkaan opettaa lapselle jokin suhteellisen simppeli tietokoneohjelma kuin vetää kaikki tunnit itse, varsinkin kun kyse on ikäluokasta, joka on syntynyt iPhone kourassa. Lopulta tyttärenikin koulussa alettiin järjestää opejohtoisia etätunteja. Käytännössä lapseni opiskeli 4 x 45 minuuttia viikossa opettajan johdolla ja muuten homma hoidettiin kotona, toki ohjeiden mukaisesti. Yksilöllistä palautetta lapseni ei saanut, vaikka sähköisesti tehtäviä palautettiinkin. Vastaavia tarinoita kantautui korviini sieltä ja täältä. Eräässä koulussa opettaja herätti lapset aamulla ja sen jälkeen opiskeltiin itsenäisesti. Räikein kuulemani esimerkki kertoo liikunnan opettajasta, joka oli käskenyt oppilaitaan pitämään liikuntapäiväkirjaa ja siinä se. Tuttavani lapsi oli sitten harrastanut frisbeegolfia kaksi kuukautta. Tarina ei kerro,

vaivautuiko maikka lukemaan raportit. Epäilen. NO, MIKÄ ON lopputulema? Voitte arvata. Ei mennyt ihan kuin Strömsössä, vaikkei piirakka sentään ihan pahasti tullut pellin yli. Tyttäreni teki kyllä kaikki annetut tehtävät, mutta rehellisesti sanottuna kotiopetuksessa mentiin tasan tarkkaan sieltä, mistä aita oli matalin. Sekä lapseni isä että minä itse teimme leipätyötämme koko etäopetuksen ajan, eikä meillä ollut kerta kaikkiaan aikaa eikä energiaa alkaa hoitamaan täysipäiväisesti lapsemme opettajan hommia. Samankaltainen tilanne lienee ollut monessa muussakin kodissa. Enkä edes uskalla ajatella, mitä tapahtui perheissä, joissa läsnä oleva ja koulua arvostava huoltaja puuttui. Kevät on arvioinnin aikaa, ja itsearviointia sietäisi tänä poikkeuksellisena keväänä tehdä koulujenkin. Hei ope, minkä arvosanan antaisit itsellesi etätunneistasi? Hei reksi, miten varmistat, ettei koulusi etäopetus kaadu jatkossa huoltajien niskoille? Koronasta ei tiedä, ja on äärimmäisen paljon mahdollista, että syksyllä nämä etäopetuskokeilut jatkuvat. Toivoa sopiikin, että keväästä viisastutaan ja kesällä mietitään toimivia strategioita mahdollisen etäilyn varalle. Yksi asia on kuitenkin selvä: etäopetus ei saa olla pelkkää itsenäistä opiskelua eikä missään nimessä vanhempien vetämää kotiopetusta. Maikat, teillä on vastuu opettamisesta. Maikat, teidän läsnäoloanne tarvitaan, vaikka sitten rakeisen ja pätkivän videoyhteyden kautta! Kirjoittaja on Inkan äiti, joka opettaa teineille äidinkieltä ja kirjallisuutta.

Neuvola ja kouluterveys | 3 • 2020

Hammaslääkäri

Hampaiden harjaus opitaan jäljittelemällä

 Hannu Hausen

Suomalaislasten harjausaktiivisuus kohenee, mutta poikien osalta tarvitaan vielä paljon työtä hyväksyttävälle tasolle pääsemiseen. Isän antamalla mallilla on iso merkitys sille, millaiset hampaidenharjaustottumukset poika omaksuu. Tällä palstalla on vuosien varrella toistuvasti kannettu huolta siitä, että suomalaiset lapset ja nuoret harjaavat hampaitaan laiskemmin kuin ikätoverinsa Suomen kaltaisissa OECD-maissa. Monet pitävät riittämätöntä hampaiden harjausta pikkujuttuna esimerkiksi epäterveellisiin ruokatottumuksiin, liikunnan puutteeseen tai tupakkatuotteiden käyttöön verrattuna. Huono suuhygienia altistaa kuitenkin hampaat reikiintymiselle jo pienestä pitäen, ja lapsuudessa alkanut reikiintyminen voi jatkua pitkälle aikuisuuteen. Hammaslääkärien työajasta 30–50 % kuluu hampaiden

Neuvola ja kouluterveys | 3 • 2020

paikkaamiseen ja paikkojen korjailuun, mikä käy kalliiksi yhteiskunnalle ja myös yksittäisille potilaille, viimeistään siinä vaiheessa, jolloin he eivät enää kuulu terveyskeskusten maksuttoman suunterveydenhuollon piiriin. Aikuisiällä pitkään jatkunut puutteellinen suuhygienia johtaa usein parodontiittiin, joka puolestaan altistaa vakaville kansantaudeille, kuten sydän- ja verisuonisairauksille ja tyypin 2 diabetekselle. Eli pikkujutusta ei suinkaan ole kysymys. Elintavat – niin hyvät kuin huonotkin – omaksutaan varhain lapsuudessa. Elinikäisen terveysperustan rakentumisen kannalta tärkeää, että lapsi tottuu pienestä pitäen siihen, että hampaat harjataan aamuin ja illoin. Taaperoikäisen lapsen hampaita harjataan sitä todennäköisemmin, mitä parempaa huolta vanhemmat pitävät omista hampaistaan. Jos molemmat vanhemmat harjaavat kahdesti päivässä, on todennäköistä, että myös pikkulapsen hampaiden harjauksesta pidetään huolta. Jos kumpikaan vanhemmista ei harjaa hampaitaan, on epätodennäköistä, että lapsenkaan hampaita harjataan suositusten mukaisesti. Harjaukseen tottumattomien lasten patisteleminen harjaamaan hampaitaan myöhemmällä iällä ei välttämättä johda hyvään tulokseen, jos vanhemmat itse laiminlyövät hampaiden puhdistamisen. PARIN VIIME VUOSIKYMMENEN ajan WHO:n monikansallinen koululaistutkimus on tarjonnut oivallisen mahdollisuuden seurata 11-, 13- ja 15-vuotiaiden lasten ja nuorten hampaidenharjausaktiivisuuden kehitystä eri maissa. Sen puitteissa joka neljäs vuosi suoritettaviin kyselyihin sisältyy muiden asioiden ohella niiden tutkittujen prosenttiosuus, jotka ilmoittavat harjaavansa hampaansa vähintään kahdesti päivässä. Lukuvuotta 2017/2018 koskevat tuoreimmat tulokset julkaistiin toukokuussa 2020. Vertailussa oli tuolloin mukana 45 maata/aluetta. Suomalaisista 11-vuotiaista tytöistä 72 %, 13-vuotiaista 79 % ja 15-vuotiaista

76 % ilmoitti harjaavansa hampaansa vähintään kahdesti päivässä lukuvuonna 2017/2018. Prosenttiosuudet olivat kaikissa ikäluokissa vertailtujen maiden/alueiden keskiarvoja suuremmat. Kärkipaikalla olleen Sveitsin lukemiin oli toki selvä ero (13–19 %-yksikköä). Hampaansa vähintään kahdesti päivässä harjaavien poikien osuus oli 11-vuotiailla 59 %, 13-vuotiailla 53 % ja 15-vuotiailla 50 %. Osuudet olivat pienemmät kuin vertailtujen maiden keskiarvot, mutta keskiarvojen alle ei jääty kovin paljon (2–5 %-yksikköä). Sitten vuosituhannen alun, hampaidenharjausaktiviteetti oli parantunut selvästi sekä tytöillä että pojilla, mutta varsinkaan poikien osalta sitä ei vielä sovi pitää hyväksyttävänä, jos haluamme hampaidenharjausaktiviteetissa vertautua Suomen kaltaisiin läntisiin maihin. Elintapojen siirtyminen sukupolvelta toiselle muodostaa melkoisen haasteen harjausaktiivisuuden parantamiseen tähtäävälle terveysohjaukselle, joka pitää aloittaa jo ennen lapsen syntymää. Jos vanhemmat hoidattavat hampaansa kuntoon ja harjaavat hampaansa aamuin illoin, pienenee riski heidän suussaan majailevien kariesbakteerien siirtymisestä syntyvän lapsen suuhun. Samalla kasvaa todennäköisyys sille, että vanhemmat ovat motivoituneita aloittamaan lapsen hampaiden puhdistamisen jo ensimmäisten maitohampaiden puhjetessa. Leikki-ikäisten poikalasten isiä tulisi rohkaista harjaamaan hampaitaan yhdessä poikiensa kanssa. Pojat oppisivat hyvän tavan ottamalla mallia isistään, ja samalla paranisi aikuisten miesten hampaidenharjausaktiivisuus, joka on keskimäärin huonolla tolalla. Äitiys- ja lastenneuvoloilla olisi erinomainen tilaisuus tähdentää hampaiden harjauksen tärkeyttä oikea-aikaisesti lasta odotettaessa ja lapsen ensimmäisinä elinvuosina.

Kirjoittaja on Oulun yliopiston sosiaalihammaslääketieteen emeritusprofessori, joka toimii Suomen Hammaslääkäriliiton terveyden edistämisen asiantuntijana.

Lukemisen lahja

Nukku - Lämmön sanoja nukahtamiseen

Jokainen ihminen ilahtuu kannustavista sanoista. Erityisen lämmittävää niitä on kuulla – tai lausua itse – nukahtamisen herkällä hetkellä. Nukku -sanat ovat helliä runonpoikasia pienille ja suurille.

Vastailmestynyt Nukku -kirjanen on tehty nukahtamisen tueksi. Kirjasessa on 72 pientä runonpoikasta. Nelirivisten pikkurunojen vanhahtava poljento ja tarkoituksellinen lyhyys helpottavat mieleen painumista. Masuvauvan ja vastasyntyneen hellittelyrunoista siirrytään taaperoille ja leikki-ikäisille, sekä isommille ja aikuisille suunnattuihin runoihin. Nukahtamisen sanat ovat erityisen tärkeitä pienille lapsille. Iltahetki yhdessä aikuisen kanssa lisää yhteenkuuluvuutta ja ehkäisee erillisyydentunteen kehittymistä. Päivän kokemukset tyyntyvät rauhoittavien sanojen myötä ja lapsi saa siirtyä hyvällä mielellä unen maailmaan. Päivät ovat erilaisia ja joskus nukahtamisen tueksi tarvitaan lohdun ja rohkaisun sanoja. Päivähoidossa nukkusanoja voi hyödyntää lasten lepo- ja päiväunituokioissa. Kun pienet ryhmäläiset kuulevat aikuisen lempeitä sanoja, lapsi

rauhoittuu ja uinahtaa hyvällä mielin. Nukkusanat saattavat voimaannuttaa myös herkkiä nuoria, uupuneita aikuisia tai väsyneitä vanhuksia – kaikkia, joille iltarauhoittuminen on tarpeen. Huono-unisille sanoista voi parhaimmillaan syntyä parantava mantra uneen pääsemiseksi. Valitusta omasta runosta voi tulla myönteinen iltarituaali ja sanat muistua mieleen vielä vuosien kuluttua. Kaikki Nukku -sanat voi halutessa myös laulaa, itselle tai toiselle. Mikään ei ole suloisempaa kuin oman vanhemman, isovanhemman, kummin hoitajan tai kumppanin hiljalleen laulama unilaulu. Kun ääntä vielä laulun toistoissa hiljentää, nukkusanat tekevät tehtävänsä ja uni tulee silmään. ISBN 978-952-67814-3-3 © Seija Sihvola 160 s, koko 9 x 10 cm, nelivärinen Hinta 14,50 € / kpl sisältää posti- ja toimituskulut Tilaukset: senergia.com

Hyvä lahja!

Vahvista nielun immuunipuolustusta. Yli 40% lasten lääkärikäynneistä johtuu bakteerien aiheuttamista nielutulehduksista. Tulehduksia hoidetaan antibiooteilla, jotka hävittävät samalla myös hyödylliset, nielua ja suolistoa suojaavat bakteerit. Infektiot uusivat helposti ja resistenttien bakteerien riski kasvaa.

Nielutulehduksen esiintyvyys

Kliinisesti tutkittu Streptococcus salivarius K12 on suun ja nielun luonnollinen suojaava bakteerikanta, joka ehkäisee bakteerien ja virusten toimintaa sekä lapsilla että aikuisilla. Kiinnittymällä suun ja nielun limakalvoille S. salivarius -bakteerit muodostavat suojan ei-toivottuja taudinaiheuttajia vastaan.

0,35 0,30

-96%

0,25

Control n=30

0,20

BactoGuide n=30

0,15 0,10 0,05

S.salivarius K12 -bakteerien on todettu vähentävän merkittävästi 3-12 vuotiaitten lasten nielutulehdusten uusiutumista (96%) sekä antibioottikuureja (97%) kolmen kuukauden seurannan aikana. Lapset käyttivät 1 purutabletin / vrk. Lähteet: 1. Di Pierro et al. (2014), Drug Healthc Patient Saf 13(6): 15-20 2. Di Pierro et al. (2016), Drug Healthc Patient Saf 8:7-81

0,00

Saatavilla > gutguide.fi

Mikrobiologian asiantuntijat vastaavat kysymyksiin > info@gutguide.fi

Ruoka ja ravitsemus

Kouluruoka maistuu paremmin ruokakasvatuksen avulla  Soili Soisalo Tiedottaja, Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry

Maistuva koulu -toiminnan avulla koululounas kohenee ja opettajat saavat työvälineitä ruokakasvatukseen. Maistuva koulu -tutkimuksen alustavien tulosten perusteella oppilaiden syömiskäyttäytymiseen on mahdollista vaikuttaa laadukkaan ruokakasvatuksen avulla, kertoo Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry:n toiminnanjohtaja Silja Varjonen. Maistuva koulu -mallin mukaisen ruokakasvatuksen vaikutuksia koululaisten ruokailutottumuksiin ja soveltumista koulun arkeen tutkittiin lukuvuoden 2019–2020 aikana. Mukana olivat Järvenpään, Kuopion, Salon, Siilinjärven ja Sotkamon kunnat, joista yhteensä 15 interventiokoulua sekä 10 verrokkikoulua. Maistuvan koulu -toiminnan tavoite on tarjota alakoulujen henkilöstölle työkaluja ruokakasvatuksen suunnitteluun ja toteutukseen, ja se pohjautuu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Hyviksi havaittuja ruokakasvatuksen käytäntöjä ja materiaaleja

Neuvola ja kouluterveys | 3 • 2020

on koottu yhteen sivustolle maistuvakoulu.fi. Hankkeen on toteuttanut Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry yhdessä Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikön ruoka- ja ravitsemuskasvatuksen tutkimusryhmän kanssa. Alustavien tutkimustulosten mukaan Maistuva koulu -toiminta edisti oppilaiden täysipainoisen koululounaan nauttimista. Samoin kypsennettyjen kasvisten käyttö lisääntyi. Toiminnan myötä useampi oppilas myös koki saavansa osallistua kouluruokailun suunnitteluun. Edullisia muutoksia havaittiin erityisesti niissä kouluissa, joissa toteutettiin ruokakasvatusta aktiivisimmin. Koko koulun osallistuminen tärkeää Lukuvuoden alussa kouluissa suunniteltiin ruokakasvatuksen toteutusta sekä sovittiin, mitä asioita halutaan kehittää. Opettajat hyödynsivät maistuvakoulu.fi-sivustoa työnsä tukena. Koulut saivat itse päättää, miten toimintaa toteuttavat. –Kouluissa tehtiin ketteriä kokeiluja: esimerkiksi siirrettiin kasvikset linjaston alkuun, alettiin tarjota aamupuuroa, äänestettiin kouluravintolalle nimi ja sovittiin yhteisistä pelisäännöistä ruokailuun, Varjonen luettelee. Ruoka- ja ravitsemusaiheet näkyivät monipuolisesti oppitunneilla ja teemapäivissä.

Näyttää siltä, että suurimmat muutokset oppilaiden käyttäytymisessä saavutettiin, kun koko koulu sitoutui ruokakasvatuksen toteuttamiseen. Hyvä esimerkki tästä oli rehtorin päätös tarjota esimerkkiruokailun verotusetu kaikille opettajille. – Oppilaiden hyvinvoinnin parantaminen ja kouluruuan maistuvuuden lisääminen koettiin yhteiseksi asiaksi, johon tarvittiin koko koulun henkilöstön osallistumista, selittää projektitutkija Amma Antikainen Itä-Suomen yliopistosta. Valtaosa Maistuva koulu -toimintaan osallistuneista opettajista näkee ruokakasvatuksen aiempaa voimakkaampana keinona vaikuttaa lasten hyvinvointiin. Suurin osa opettajista koki, että toiminnasta oli hyötyä opetustyössä ja he saivat sivustolta riittävästi oppimateriaalia ruokakasvatukseen. Lisäksi opettajat olivat tyytyväisiä, kun toimintaa toteutettiin heidän koulussaan. Ruokakasvatusta aiotaan jatkaa edelleen ja sitä suositellaan myös muille opettajille ja kouluille. Maistuva koulu -mallin kehittämistä on rahoittanut sosiaali- ja terveysministeriö terveyden edistämisen määrärahasta 2018–2020.

Antin ajatuksia

Hyvää syntymäpäivää!  Antti Tupola Pelaan jalkapalloa Helsingissä toimivassa alasarjaporukassa. Yksi kiinnostava piirre joukkueessa on sen kansainvälinen luonne. Pelaajia on todella monesta eri maasta ja kulttuurista. Olemme suhtautuneet uusiin pelaajiin aina erittäin avoimesti, koska olemme huomanneet sen olevan pitkäjänteisen toiminnan kannalta järkevin tapa toimia. Viimeisin uusi pelaaja oli viidettä viikkoa Suomessa ollut beniniläinen kaveri. Ihan näppärä ja vikkelä tapaus. Huvittavaa oli treenien jälkeen, kun kyselimme, että minkä ikäinen hän oli, niin hän jokseenkin huvittuneena sanoi, ettei varsinaisesti tiennyt sitä. Jos Afrikassa syntyy jonnekin muualle kuin sairaalaan, jää ikä usein kirjaamatta väestörekisteriin, hän kertoi. Fillaroin treeneistä kotiin ja mietin, että mitenhän paljon siellä Afrikassa sitä porukkaa mahtaakaan olla? Keskustelu afrikkalaisesta tavasta luoda väestörekisteriä jatkui jonkin verran myös joukkueen watsapp-ryhmässä. Yhdellä pelaajalla oli tietoa, kuinka joku tuttava oli aikanaan tehnyt kouluprojektia Afrikassa ja esitellyt sikäläisille sitten Suomea ja esittelyssä oli myös syntyvyys- ja kuolleisuustilastot. Siihen afrikkalaisen koulun rehtori oli tylysti sanonut, ettei sellaisia asioita voinut millään tietää! Illalla sängyssä mietiskelin syntymää sitten enemmänkin ihan siltä pohjalta, ettei tietäisi milloin olisi syntynyt ja, että mitä sillä tiedolla varsinaisesti enää tekee kun on 43. Ei yhtään mitään. Aloin miettiä, että tietyllä tapaa se

syntymä on se hedelmöittyminen eikä se, kun tulee kohdusta maailmaan. Jokainen on syntynyt about yhdeksän kuukautta aikaisemmin, mitä papereissa lukee, eikä kukaan tiedä varmasti, milloin se tarkalleen oli. Sitten kun on syntynyt maailmaan, sitä on ensimmäiset kuukaudet aivan kuutamolla. Onko se sitten olevinaan elämää? Syntymän jälkipotku tulee sitä myötä kun alkaa olla tietoinen itsestään ja alkaa tajuamaan olevansa olemassa. Se on taas ihan eri aikaan kun passissa sanotaan. Entä sitten itse elämä ja siihen suhtautuminen? Se on tietyllä tapaa jatkuvaa uudesti syntymistä. Siinä ensinnäkin ensimmäiset vuodet kasvaa ja elää jatkuvaa muutosta ja kyyti on ajoittain ihan hurjaa. ”Lapsuus loppuu lyhyeen ja alkaa nuoruus ikuinen, psyykelääkkeet taskussa elektroniikkaa velaksi ostelen”, kuten Ismo Alanko laulaa. No ei se kaikilla niin mene, jos jaksaa hankkia elämän eteen heittämiä ahaa-elämyksiä ja tempoa niistä itselleen kasvupohjaa ja sellaisia pieniä syntymiä. Myös vanhuuteen synnytään, se on vielä edessä. Tänäänkin on hyvä päivä syntyä johonkin. Jäsennellä asiat mielessä itselleen mieleisellä tavalla ja ottaa rooli sitä kautta. Olen aina sanonut lapsilleni, että elämä on siitä hauska juttu, että se tarjoaa aina uuden mahdollisuuden. Ihan sama, miten on aiemmin mennyt ja mitä vaan on tapahtunut. Epäonnistumiset ennen kaikkea tarjoaa mahdollisuuksia. Meillä kaikilla on elämän armo suojanamme ja se on elämän yksi parhaista ominaisuuksista. Se osasto siitä ei koskaan kulu loppuun.

Sitä energiaa on, mitä tempoa ja mihin syntyä. Jokainen tsäänssi on todellakin mahdollisuus. Niin muuten. Beniniläinen oli dokumentoitu olevan 29-vuotias. Kuulosti mukavalta iältä. Voisin olla leikisti itsekin juuri niin vanha, eli täytän tänään sitten vaikka kolmekymmentä. Ne on mun kolmekymppiset siellä kahvipannulla kun nautit kahvihetkestäsi kanssani. Hyvää syntymäpäivää myös Sinulle. Paljon Sinä tänään täytitkään? Pyöreitä vuosia nyt ainakin.

Kirjoittaja on noin yläkouluikäisen, alakouluikäisen ja konttausikäisen iskä

Auta asiakastasi eroon tupakasta vähitellen, ilman nikotiinia.

Polttaako asiakkaasi?

Acetium imeskelytabletti imeskellään samaan aikaan tupakoinnin kanssa viikoittain tupakkaa vähentäen. Muutaman viikon kuluttua tupakan makukokemus muuttuu epämiellyttäväksi, jolloin lopetus on helppoa. Mekanismi perustuu L-kysteiinin kykyyn sitoa tupakan savusta sylkeen tulevaa asetaldehydiä. “Ei maistu enää”, on usein käyttäjien kommentti. Acetium on kotimainen avainlipputuote.

Lue lisää: www.acetium.fi

Tilaa tuotenäytteitä ja esitteitä: info@biohit.fi

Neuvola ja kouluterveys | 3 • 2020 Facebook: Biohit healthcare

Uudet väitöskirjat

Vuorohoitoon joustavuutta KM Eija Salosen väitöstutkimus osoittaa, että pienet lapset voivat vuorohoidossa paremmin, kun toiminta sovitetaan heidän vireystilaansa ja yksilöllisiin tarpeisiinsa. Lapsia kuuntelemalla ja huomioimalla aikuiset voivat helpottaa ongelmia, joita esimerkiksi ryhmän vaihteleva kokoonpano ja pitkät päiväkotijaksot tuovat mukanaan. Tämä selviää KM Eija Salosen varhaiskasvatustieteen väitöstutkimuksessa. Salonen tarkasteli vuorohoitoon osallistuvien pienten lasten hyvinvointia arjen vuorovaikutustilanteiden ja niissä rakentuvien kuulumisen kokemusten näkökulmasta.

Muutokset hämmentävät Monen vuorohoitoon osallistuvan lapsen arkea luonnehtivat muutokset. Lapsen omat varhaiskasvatusajat voivat vaihdella esimerkiksi vanhemman kolmivuorotyön mukaan. Tästä puolestaan seuraa, että myös ihmissuhteet vuoropäiväkodissa vaihtelevat. Salosen tutkimus paljasti näihin muutoksiin liittyviä lasten hyvinvoinnin haasteita. –Pienelle lapselle ennakoimattomat muutokset, vaikkapa vieraamman ihmisen kohtaaminen päiväkotiin saapumisen hetkellä, ovat toisinaan hämmentäviä. Tämä voi hankaloittaa ryhmään liittymistä, yhteiseen toimintaan osallistumista ja lapsen hyvinvoinnille

tärkeiden kuulumisen kokemusten rakentumista, Salonen pohtii. Vuorohoidon haasteet kytkeytyvät paitsi arjen muutoksiin, myös lapsen omaa vuorokausirytmiä rikkoviin varhaiskasvatusaikoihin. Salosen tutkimuksen perusteella esimerkiksi myöhäiset illat, useat peräkkäiset yövuorot ja iltavuoroa seuraavat aamuvuorot voivat kuormittaa pieniä lapsia ja vaikeuttaa arjen sujumista.

Myös leppoisaa arkea Haasteiden ohella Salosen tutkimus nosti esille vuorohoitoon liittyviä leppoisan arjen aineksia. Vuorohoitoon osallistuvan lapsen arkeen saattaa kuulua esimerkiksi lyhyitä päiväkotipäiviä, arkivapaita ja kiireettömiä kotiaamuja ennen iltavuoroa. Parhaimmillaan vuorohoito näyttääkin sopivan hyvin yhteen lapsen oman vuorokausirytmin kanssa. Tämän lisäksi illat vuorohoidossa voivat olla lapselle erityisen mukavaa aikaa, sillä pienissä iltaryhmissä toiminta on usein joustavaa ja lapsilähtöistä. Salosen tutkimukseen osallistuneiden lasten iltoja rikastuttivat esimerkiksi uudenlaiset leikkiympäristöt ja vapaavalintainen toiminta, joka avasi hyviä mahdollisuuksia lasten omille aloitteille ja kuulumisen kokemuksille. –Tutkimukseni havainnointiaineistossa tämä näkyi lasten innokkaana

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8240-9

osallistumisena ja mielihyvän ilmaisuna, Salonen selventää.

Lapsen huomioiminen tärkeää Silloinkin, kun vuorohoito kuormittaa pientä lasta, voidaan hänen hyvinvointiaan tukea monin tavoin. Avainasemassa ovat joustavat toimintatavat, jotka sallivat lapsen oman vuorokausirytmin, vireystilan ja yksilöllisten tarpeiden huomioimisen niin kotona kuin vuoropäiväkodissa. –Lapsen hyvinvoinnin ja kuulumisen kokemusten kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että hänen ilmaisemansa tarpeet ja toiveet tulevat kuulluiksi ja huomioiduiksi. Vuorohoidon työntekijältä tämä edellyttää aikaa ja rauhaa lapsen kohtaamiseen ja yhteisen ymmärryksen rakentamiseen arjen pienissä hetkissä, Salonen tähdentää.

Lastenraamatut ovat epätasaisia – mikään taho ei valvo sisältöjä Teologian maisteri Kaisa Puustinen tarkastelee väitöstutkimuksessaan, kuinka Raamatun kertomuksia kerrotaan lastenraamatuissa. Tulosten mukaan lastenraamattujen teologisella mittapuulla arvioituna laadukas teksti ja kuvitus kulkevat käsi kädessä. Laadukas kuvitus ei kuitenkaan ole tae laadukkaasta tekstistä, vaan kertomuksiin on voitu lisätä niihin kuulumatonta materiaalia tai niitä on voitu typistää. Lastenraamatuissa kokonaiskertomus koostuu tekstistä ja kuvituksesta.

Neuvola ja kouluterveys | 3 • 2020

Lähtökohtainen oletus usein on, että Raamatun kertomukset toistuvat lastenraamatuissa tunnistettavina ja sisällöllisesti samoina. Suomessa ei ole kuitenkaan aiemmin tutkittu lastenraamattujen sisältöä tai sitä, kuinka ne suhteutuvat Raamattuun. Aiemmin ei myöskään ole tutkittu näin laajalla otannalla sitä, mitä lastenraamatuissa itseasiassa on. Lastenraamattututkimus on oleellinen osa muuttuvan uskonnollisen kentän tutkimusta. Siksi onkin oleellista selvittää, millaisen kuvan lastenraamatut välittävät esimerkiksi Jumalasta tai millaisen esikuvan hyvästä ihmisestä ne välittävät. Lastenraamattujen kertomuksiin on toisinaan sisällytetty niihin kuulumatonta

moraaliseettistä tai pedagogista materiaalia, joka vääristää alkuperäisen kertomuksen sisällön jopa täysin vastakkaiseksi. Mikään taho ei valvo lastenraamattujen sisältöjä. Väitöskirjan aineistona käytettiin eri ikäkausiryhmille suunnattuja lastenraamattuja. Aineistossa eroteltiin pienille lapsille suunnattu lastenraamattukirjallisuus, kouluikäisille suunnatut lastenraamatut sekä tätä vanhemmille lapsille suunnatut, kuvitetut raamatunkertomuskokoelmat. Tutkimuksessa paljastui lastenraamattugenren monipuolisuus ja epätasaisuus. Puustinen, Kaisa: ”Jumala pyörähti pari tanssiaskelta” – lastenraamatut funktionaalisen ekvivalenssin valossa.

Uudet väitöskirjat

Sikiö- ja lapsuuskasvu yhteydessä sydän- ja verisuoniterveyteen Lääketieteen lisensiaatti Nelli Korpelan väitöstutkimus osoitti varhaisen kasvun olevan yhteydessä sydämen rakenteeseen ja autonomiseen säätelyyn keski-iässä. Nykytiedon mukaan monien sydän- ja verisuonisairauksien alkuperä juontaa juurensa lapsuudesta ja jopa sikiöajoilta. Väitöstutkimuksessa selvitettiin syntymäpainon ja lapsuuden kasvun yhteyttä sydämen autonomiseen säätelyyn, rakenteeseen ja toimintaan keskiikäisessä väestössä. Sydämen autonominen säätely voi häiriintyä erilaisissa sydän- ja verisuonisairauksissa ja sydämen vasemman kammion rakenne liittyy sydän- ja verisuonsairastavuuteen ja -kuolleisuuteen aikuisuudessa. Tutkimus pohjautui Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneiden kohorttiin ja heistä jo sikiöajoilta kerättyihin tietoihin. Kohorttilaisten ollessa

46-vuotiaita heiltä tutkittiin sykevaihtelua sekä baroheijasteherkkyyttä, jotka kuvaavat sydämen autonomista säätelyä. Osalle tehtiin myös sydämen ultraäänitutkimus. Tutkimus osoitti, että miehillä suurempi syntymäpaino liittyi heikentyneeseen sydämen autonomiseen säätelyyn aikuisuudessa. Vastaavaa yhteyttä ei havaittu naisilla. Syntymäpainolla ei ollut olennaista yhteyttä sydämen vasemman kammion rakenteeseen tai toimintaan aikuisuudessa. Varhaislapsuuden kasvu, etenkin lapsuuden painoindeksin varhainen kääntyminen nousuun sekä korkeampi painoindeksi imeväisiässä ja lapsuudessa, liittyivät heikentyneeseen sydämen autonomiseen säätelyyn sekä sydämen rakenteellisiin muutoksiin aikuisuudessa. Väitöstutkimuksessa todettiin myös, että elinikäisellä liikunnalla on suotuisa yhteys sydämen autonomiseen säätelyyn aikuisuudessa.

http://jultika.oulu.fi/Record/ isbn978-952-62-2623-1

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat merkittävä kuolinsyy Suomessa ja maailmanlaajuisesti, minkä vuoksi sydän- ja verisuonisairastavuuteen ja -terveyteen liittyvien tekijöiden ymmärtämisellä on suuri kansanterveydellinen merkitys.

Lopettaisinko tupakoinnin? Tupakointi on kallista. Savu vaikuttaa myös läheisiin. Tupakantumpit ovat ongelmajätettä. Tupakointi ja nikotiini vahingoittavat terveyttä. Tupakasta pääsee irti. Elämä ilman nikotiinia on pidempi, terveempi ja maistuvampi.

Päätitkö lopettaa tupakoinnin? EI

     

EPÄVARMA

Entä jos sittenkin lopettaisit?

Tupakoimaton elämä

KYLLÄ

Lopetan kertaheitolla Lopetan tupakointia vähentäen Käytän nikotiinikorvaushoitoa Vieroituslääke avuksi (reseptilääke) Muu menetelmä (esim. akupunktio, hypnoosi) Tuki (ryhmä, vertaistuki, perhe, ystävä)

VAIHE 3

VAIHE 2

Tietoa, neuvontaa ja tukea lopettamiseen saat Stumppi-palveluista. Puhelinneuvonta on maksutonta. Soittoajat ma & ti klo 10−18 ja to klo 13−16. Vastaajina terveydenhuollon ammattilaiset. Soita 0800 148 484. Muista myös: Stumppi.fi verkkopalvelu ja sen keskustelufoorumi.

VAIHE 1

Muutokseen ryhtyminen

Tupakoimattomuus arkipäiväistyy

Hae sosiaalisesta mediasta tunnisteella @stumppi.fi

www.stumppi.fi | 0800 148 484 Neuvola ja kouluterveys | 3 • 2020

APTEEKISTA.

MAITOHAPPOBAKTEERIVALMISTE

FIILUS

Dee se itse – hyvä fiilis joka päivä

+ D3

8/2020

MUSTIKANMAKUINEN PURUTABLETTI + D3 TUKEMAAN VASTUSTUSKYKYÄ

Sisältää miljardi Lactobacillus r. GG- ja miljardi Bifidobacterium lactis -maitohappobakteeria. *Sisältää myös 10 mikrog D3-vitamiinia, joka edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. Laktoositon, gluteeniton ja maidoton.

itsehoitoapteekki.fi Lisätietoja puh. 010 439 8250 ark. klo 8–22.

Neuvola ja kouluterveys 3/2020

Articles inside

Väitöskirjat

Antin ajatuksia

Kouluruoka maistuu ruokakasvatuksen avulla

Nukku lämmön sanoja nukahtamiseen

Hampaiden harjausta opitaan jäljittelemällä

Hyvä kysymys verkkopalvelu

Hei ope

Masennuksesta vaikenemisen muuri

Hyvinvoinnin tukipilarit

Camelinaa kaikkeen

Sokerista, kanelista

Hyvinvointi edellytys koulumenestuykselle

Käypä hoito Nielutulehdus

Vihreä terveystieto puntarissa

Multisporttikello

Mitä jos meitä ei olisi?

Pääkirjoitus

Terveyden työmaalla Linda Soikkeli

Kuinka ope jaksaa?