Neuvola ja kouluterveys

4 • 2017

Vastustuskykyä luonnosta

Aftat suussa Välikorvatulehdus Terveyden edistämisen ja ehkäisevän lastensuojelun ammattilehti

Tietoa ainoastaan terveydenhuollon henkilรถstรถlle

4 • 2017

Neuvola ja kouluterveys

Neuvola ja kouluterveyslehti 17.vuosikerta Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa Julkaisija Lapsi 2000 ry www.lapsi2000.fi Päätoimittaja Matti Rimpelä, matti.rimpela@uta.fi Toimituspäällikkö Seija Sihvola, seija.sihvola@gmail.com

Aftat suussa

Tämän numeron avustajat

Meri Paavola Erja Räty Tiina Järvinen Riittakerttu Kaltiala-Heino Marjaana Pelkonen Tuovi Hakulinen Hannu Hausen Maija Krappe Ninni Mattila Kannen kuva

Seija Sihvola Yhteistyökumppanit Lasten terveysfoorumi Toimitus: Tykkitie 2, 02100 Espoo  050 330 4890 Osoitteenmuutokset vain sähköpostilla: seija.sihvola@gmail.com

Ilmoitusmyynti Tmi Johanna Pelto,  040 903 0141 johanna@johannapelto.fi

Lapsi 2000 ry on vuonna 1999 perustettu lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijajärjestö, joka toimii tiedon- ja tuenantajana lapsiperheille ja alan ammattilaisille. Järjestö toimii myös vaikuttajajärjestönä ajamalla lasten ja nuorten hyvän elämän edistämistä niin paikallisella kuin valtakunnankin tasolla. Asiantuntijajäseninä on lääkäreitä, hammaslääkäreitä, terveydenhoitajia, kätilöitä, farmasia-alan asiantuntijoita, psykologeja, ravitsemusterapeutteja, sosiaalialan ja liikunnan ammattilaisia ja tutkijoita.

NTTT 40 vuotta!

4•2017 4 6

Painopaikka Forssa Print, Forssa ISSN 1458-1000

Tutkimus: Puoli miljonaa tuoksuherkkää

SISÄLTÖ

Ulkoasu Artea tmi, Porvoo tea.itkonen@artea.fi

Tuottaja / Tilaukset Artea tmi,  040 557 4223 tea.itkonen@artea.fi

8 6

Vastustuskykyä luonnosta

9 10 12 15 16 18

Pääkirjoitus Oi aikoja, oi tapoja Nuorten terveystapatutkimus 40 vuotta Vastustuskykyä luonnosta Tapahtumakalenteri Lukemisen puolesta Ei saa ravistaa! – väkivaltaa tulee ehkäistä Tavanomainen hoito Käypä hoito: Välikorvatulehdus Neuvolapalvelut ovat kansanterveytemme perusta

20 Tule-sairauksien ennaltaehkäisystä 21 Nenän terveys 22 Aftat suussa 23 Kansainvälinen intersukupuolisuuden päivä 24 Gutsy Go on rohkeiden tekojen pankki 25 MASI-hanke 26 Puoli miljoonaa tuoksuherkkää 27 Inkatinkan tähtihetkiä 29 Oppilaana maailmalla osa 2 30 Uusi väitöskirja 31 Opinnäytetyö Neuvola ja kouluterveys | 4 • 2017

Makrogoli 4000 Pehmentää kovan vatsan hellävaraisesti. YKSILÖLLINEN JA SÄÄDETTÄVÄ ANNOSTELU

LAXOSOFT® on liuosmuotoinen makrogolivalmiste, joka pehmentää kovan vatsan hellävaraisesti. LAXOSOFT® sopii yli 2-vuotiaille lapsille, raskaana oleville ja imettäville* Neutraalin makuisen liuoksen voi sekoittaa mihin tahansa kylmään tai lämpimään juomaan kuten mehuun – helppo antaa myös lapsille. Yksilöllinen annostelu Liuosmuoto ja pakkauksen mukana tuleva mittamuki mahdollistavat tarkan ja säädettävän annostelun. LAXOSOFT® liuos sokeriton, laktoositon ja gluteeniton.

Lisää tietoa kovavatsa.fi LAXOSOFT® on CE-hyväksytty lääkinnällinen valmiste. Valmisteen pääainesosa on makrogoli, jota käytetään ummetuksen oireenmukaiseen hoitoon ja kovien ulosteiden pehmentämiseen. Valmistetta ei pidä käyttää yli 2 viikon ajan. Ummetuksen pitkittyessä tulee sen syyt selvittää. Ei alle 2-vuotiaille. Raskaana oleville tai imettäville naisille ja yli 2-vuotiaille lapsille suositellaan käyttöä terveydenhuoltohenkilökunnan valvonnassa. Tutustu huolella pakkausselosteeseen. Markkinoija Sanofi Oy.

SAFI.DULC8.17.07.0353

*Käyttö terveydenhuoltohenkilökunnan valvonnassa on suositeltavaa.

Pääkirjoitus

Harrastuksia takuutyönä  Matti Rimpelä Tavoitteena on harrastustakuu eli se, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus vähintään yhteen itselle mieluiseen harrastukseen.1 Olen ollut neljän vuosikymmenen ajan keskustelemassa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Seuraan hämmentyneenä kansallista innostusta harrastustakuusta. Otan tietoisesti ison riskin, kun kirjoitan seuraavaa. Valmistaudun samaan palautteeseen, jota sain 1990-luvulla. Julkaisimme tutkimustuloksia joukkueurheilua harrastavien nuorten runsaasta alkoholin käytöstä. Opin tuolloin, että harrastamiseen yhdistyy vahvoja tunteita. Lukuisissa tilaisuuksissa valtakunnan huipulta valmentajakoulutukseen kohtasin saman viestin: ”Kuinka uskallatte kyseenalaistaa arvokkaan työmme nuorison hyväksi”. Olen hämmentynyt siksi, että analyyttinen keskustelu harrastustakuupolitiikasta puuttuu lähes kokonaan. Harrastukset on tulkittu yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka vaikutus lapsen kehitykseen on aina myönteinen ja ilman ei-toivottuja sivuvaikutuksia. Kuuntelin vuosia sitten amerikkalaisen senioritutkijan katsausta harrastusten pitkäaikaisseurantojen tuloksista. Kokonaiskuva ei ollut pelkästään myönteinen. Harrastusten järjestäminen ja

harrastaminen ovat inhimillistä toimintaa, jolla on monet kasvot sekä aikuisten että lasten näkökulmasta. Monet esitykset osallistumiseen keskittyvästä harrastustakuusta hahmottuvat minulle tavaralogiikaksi. Harrastuksia markkinoidaan tavaroiden tapaan. Hinnan suhde ostovoimaan on keskeinen kysymys. Tavara on laadukasta. Osalle potentiaalisista kuluttajista hinta on liian korkea ja siksi tarvitaan yhteiskunnan suurempaa osallistumista kustannuksiin. Tavaralogiikan sijasta harrastusstrategia voisi perustua uuteen palvelulogiikkaan, jonka ytimessä on asiakkaan ja tässä tapauksessa lapsen kokemus. Kokemuksen tavoittamiseen tarvitaan lapsiläheisyyttä ja siinä vahvistuvaa lapsisymmärrystä. Näin mahdollistuu arvon tuottaminen lapsen kanssa yhdessä ja edelleen kestävä perustua harrastusten palvelumuotoilulle. Kun lapsi ei harrasta, harrastuksen puuttuminen ei välttämättä ole hänen suurin pulmansa eikä yksi harrastus ratkaiseva askel hänen kehityksensä tukemiseen. Olemme jo pitkään kantaneet huolta vanhempien ja lasten yhteisestä ajasta. Harrastukset ovat median ohella sitä eniten lyhentäneet, ja yhä varhaisemmasta lapsuudesta alkaen. En ole ihan vakuuttunut siitä, että tämän kehityksen vauhdittaminen on viisasta. Mitä sitten esitän? Yhteiskunnan harrastuspolitiikassa keskittyisin varhaislapsuudessa vanhempien ja lasten yhteisiin harrastuksiin – loistavana esimerkkinä kaikki luontoharrastukset – ja myöhemmin harrastamisen

yhdistämiseen koulupäivään. Näihin suuntaisin julkisen vallan kiinnostusta ja investointeja. Kun tämä perusta saataisiin toimimaan, laajempi ja erikoistuneempi harrastustarjonta voisi olla paljolti kansalaisaktiivisuuden ja vapaan valinnan piirissä. Koulun kerhotoiminnan päivittämistä on erityisesti kehitetty professori Lea Pulkkisen johdolla (ks. Innostava koulupäivä2). Kun otetaan mukaan Anna Anttilan tuore raportti3, on koossa vahva perusta lasten harrastamisen rakentamiseen kouluyhteisöissä. Oma kysymyksensä on viihdeteollisuuden (esimerkiksi jääkiekko) vaatima urasuuntautunut harrastaminen. En sitä tarjoaisi lapsille ensimmäiseksi vaihtoehdoksi. Minun harrastustakuuni ei keskity osallistumiseen, vaan laatuun. Takuuseen siitä, että harrastus on aidosti lapsilähtöistä ja tukee lapsen myönteistä kehitystä ja että sen ei-toivotut vaikutukset ovat mahdollisimman pienet. Takuuseen sisältyy yleensä myös vastuu korjaamisesta, jos vaikutus ei ole ollut lupauksen mukainen.

Viitteet: 1 http://sannigrahnlaasonen.fi/2016/07/ jokaiselle-lapselle-mahdollisuus-harrastaa/ 2 Pulkkinen L. 2015. Innostava koulupäivä. OKM. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ bitstream/handle/10024/75195/tr06. pdf?sequence=1&isAllowed=y 3 Anttila, A. 2017, Hyvä vapaa-aika – parasta oppia. http://vapari.munstadi.fi/files/2017/05/ Anttila_Anna_Hyva_vapaa_aika_parasta_ oppia.pdf Neuvola ja kouluterveys | 4 • 2017

Nuorten terveystapatutkimus

Oi aikoja, oi tapoja Nuorten terveystapatutkimus 40 vuotta  Meri Paavola Nuorten terveystapatutkimus (NTTT) alkoi 40 vuotta sitten, vuonna 1977. Sen ensisijaisena tarkoituksena oli seurata tupakkalain ja tupakoinnin vähentämisohjelman vaikutuksia. Sittemmin tutkimus on laajentunut koskemaan myös muita nuorten terveystottumuksia. Yhtenä tärkeänä näkökulmana on ollut väestöryhmittäisten erojen kuten sosioekonomisten ja alueellisten erojen seuraaminen. Pitkästä ja vertailukelpoisesta seurannasta saatu tieto on ollut käytössä poliittisen päätöksenteon tukena ja sen ansiosta on myös tehty tärkeitä terveyttä edistäviä päätöksiä valtakunnassa. Kansainvälisestikin näin pitkä seuranta-aineisto on poikkeuksellisen komea; 40 vuoden aikana kyselyihin on vastannut yli 130 000 nuorta. Vuosikymmenten varrella olen ollut tekemisissä NTTT kanssa eri tavoin. Vuonna 1987 yliopisto-opiskelijana kuuntelin luennolla, kun professori Matti Rimpelä esitteli 10-vuotiaan tutkimuksen tuloksia. Vuonna 1997 esittelin itse ylpeänä 20 vuotta pitkän seurannan tuloksia Kansanterveyslaitoksen EU-projektissamme muille maille. Kymmenen vuotta myöhemmin väitöskirjassani viittaan NTTT-tuloksiin – ja väitöskirjani esitarkastajana oli professori Arja Rimpelä, toinen ansiokkaan tietojärjestelmän luojista. Tällä hetkellä olen ilokseni 40-vuotiaan tutkimuksen yhdyshenkilönä sosiaali- ja terveysministeriössä, josta

Nuorten terveystapatutkimus (NTTT) NTTT on monitieteinen tutkimusohjelma ja tietojärjestelmä, joka käynnistyi vuonna 1977. Kysely toteutetaan joka toinen vuosi. NTTT tuottaa tietoa nuorten terveyden ja terveystottumusten kehityksestä sekä sosioekonomisista terveyseroista ja terveyden riski- ja suojatekijöistä. NTTT tuottama tieto luo perustaa nuorten terveyden edistämistyölle ja toimii kansallisten terveysohjelmien arvioinnissa. NTTT:n aihealueina ovat mm. eri tupakkatuotteiden ja alkoholin käyttö sekä tupakkariippuvuus, koettu terveys ja stressioireet, liikunta, erityisruokavaliot, hammashygienia, informaatio- ja kommunikaatioteknologian käyttö, ylipaino, koettu terveys, hormonaalinen ehkäisy, lepo, väkivalta ja suorituskykyä parantavien aineiden käyttö. Aineistosta on tehty lukuisia väitöskirjoja ja postdoc tutkimuksia.

Neuvola ja kouluterveys | 4 • 2017

NTTT saa rahoituksensa vielä ainakin vuoden 2019 kierrokselle. Yhteistyö NTTT-tutkijoiden kanssa on ollut varsin sujuvaa. Kun kyselyt tehdään alkuvuonna, raportti julkaistaan jo kesäkuussa STM:n nettisivuilla. Tulokset ovat aina saaneet paljon huomiota ja keskustelua mediassa. Tupakkalain kokonaisuudistus tehtiin vuonna 2016 ja alkoholilain muutos on tekeillä. NTTT:llä on siis edelleen tärkeä rooli seurata muun muassa näissä nuorten terveystavoissa tapahtuvia muutoksia. Varsinkin tupakoinnissa trendit ovat viime vuosina olleet todella positiivisia. Vuonna1989 päivittäin tupakkatuotteita käyttäviä oli 14-18 -vuotiaista nuorista peräti 28 prosenttia. Vastaava luku tänä vuonna oli 9 prosenttia. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti kesällä tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmän, jonka tehtävänä on tehdä esityksiä lainmuutoksiksi ja muiksi toimenpiteiksi, jotka tukevat ja edistävät tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön loppumista vuoteen 2030 mennessä. Työryhmä tekee ehdotuksia myös seuranta- ja arviointijärjestelmästä. Uskoisin, että työryhmä tulee painottamaan tällaisten pitkien seurantajärjestelmien tärkeää roolia ja jatkuvuutta myös tulevaisuudessa. Onnea, keski-ikäinen Nuorten terveystapatutkimus! Kirjoittaja on neuvotteleva virkamies, STM

Nuorten terveystapatutkimus:

Alaikäisten raitistumiskehitys pysähtynyt Keväällä 2017 kerätyn Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan 14 - 16-vuotiaat suomalaisnuoret juovat oluita, siidereitä ja long drink -juomia: näitä on tyttöjen juomasta alkoholista 56 prosenttia ja poikien juomasta alkoholista 72 prosenttia. Pitkään jatkunut nuorten raitistumiskehitys ja humalajuomisen väheneminen ovat pysähtyneet. –On huolestuttavaa, että eduskunnan käsiteltävänä oleva alkoholilain kokonaisuudistus toisi alaikäisten nuorten suosimat alkoholijuomat vahvempina kauppojen ja kioskien valikoimiin lisäten siten nuorten humaltumista. Todennäköisesti nuorten kiinnostus uusiin tuotteisiin lisääntyisi uudistuksen myötä, toteaa tutkimusta johtanut kansanterveystieteen professori Arja Rimpelä Tampereen yliopistosta. Usein humalaan juovat tytöt joivat väkeviä alkoholijuomia, usein samalla juomakerralla long drink -juomien ja oluiden kanssa. Pojilla olut oli suosituin juoma juomatavasta riippumatta. Usein humalaan juovat pojat joivat samalla juomakerralla pelkästään olutta tai väkeviä juomia ja olutta.

Uudet myyntipaikat lisäävät nuorten alkoholin kulutusta

Ruokakaupoissa myytävien oluiden, siiderien ja long drink -juomien alkoholipitoisuuden enimmäismäärän nostaminen lisää todennäköisesti alaikäisten nuorten alkoholinkulutusta, kun osa juotavista juomista olisi aiempaa vahvempia. "Limuviinojen" valmistustaparajoituksen poistaminen lisäisi riskiä, että toistaiseksi varsin vähän suosituista juomasekoituksista tulisi merkittävästi suositumpia nuorten, erityisesti tyttöjen, keskuudessa. Saatavuus on keskeinen nuorten alkoholin käyttöön ja alkoholiin liittyviin sosiaalisiin ja terveydellisiin haittoihin vaikuttava tekijä. Uusien myyntipaikkojen myötä vahvempien alkoholijuomien myyntiaika lisääntyisi yhteensä 15 tuntia viikossa. Ottaen huomioon myyntipaikkojen määrän nämä vahvemmat juomat saisivat yli neljä miljoonaa tuntia lisää myyntiaikaa vuodessa. –Nuorten alkoholin käyttö ja humalajuominen ovat vähentyneet vuosituhannen alusta. Enintään 5,5-prosenttisten alkoholijuomien saatavuuden lisääminen on omiaan lisäämään alaikäisten nuorten alkoholinkäyttöä ja erityisesti humalaan juomista, toteaa dosentti Tomi Lintonen Tampereen yliopistosta. Kyselyyn vastasi keväällä 2017 yli 4000 nuorta. Juomalajeja koskevat tulokset perustuvat avovastaukseen, jossa nuori itse kertoi omin sanoin, mitä juomia hän viime juomakerralla joi ja kuinka paljon.

CMY

Lisätietoja:

Professori Arja Rimpelä, p. 050 569 8285, arja.rimpela@uta.fi Dosentti Tomi Lintonen, p. 029 524 7003, tomi.lintonen@uta.fi Yliopistotutkija Anu Katainen, p. 050 571 0055, anu.katainen@helsinki.fi Tampereen yliopiston tiedote 30.10.2017

Vastustuskyky Infektiot olivat Suomessa vuosisatojen ajan yleisin kuolinsyy. Tappavia ne ovat vieläkin, globaalisti ne aiheuttavat edelleen eniten vastasyntyneiden ja pienten lasten kuolemia. Tehokkaita hoitoja infektioihin ei ollut kuin vasta 1940-luvulta lähtien, jolloin antibiootteja opittiin käyttämään. Kun hoitokeinoja tartuntatauteihin ei aiemmin ollut, oli pakko yrittää vahvistaa elimistöä tartuntuntoja vastaan. Nykypäivän isovanhemmat – ja isoisovanhemmat ainakin – saattoivat kuulla karaisu-sanan lapsuudessaan. Kodeissa ja kouluissa karaisun kerrottiin lisäävän vastustuskykyä, mutta tarkkaa mekanismia ilmiöön ei tiedetty. Karaisuun käytettiin erilaisia keinoja. Varakas väestö kävi kylpylöissä saamassa vesi- ja ravintohoitoja. Köyhempi väestönosa juoksi saunasta hankeen karaistuakseen.

Vastustuskyvyn voimistaminen

Matias rakastaa rantoja, kiviä ja isän kanssa onkimista.

Vastustuskykyä luonnosta Elimistön vastustuskykyä eli immuniteettia on hyvä voimistaa. Elintavoilla ja -ympäristöllä on merkitystä. Luonnossaolo on noussut tärkeäksi terveystekijäksi. 8

Neuvola ja kouluterveys | 4 • 2017

Elimistön immuniteetti suojaa haitallisilta mikrobeilta. Immuniteetti on osaltaan synnynnäistä ja perimän säätelemää, mutta sitä hankitaan myös elämän aikana kohtaamalla erilaisia taudinaiheuttajia tai rokotteita. Tieteellinen tieto ja kokemukseen perustuva tieto vastustuskyvyn lisäämisen mahdollisuuksista ei aina kohtaa. Tieteellisesti ei ole voitu todistaa esimerkiksi avantouinnin ja saunomisen myönteisestä vaikutuksesta vastuskykyyn. Kokemustieto on toista mieltä. Sen mukaan säännöllinen kylmässä olo vahvistaa ja vähentää esimerkiksi flunssa-alttiutta. Ravitsemuksen merkitystä vastustuskyvyn lisääntymiseksi tutkitaan. Tieteellisesti on voitu osoittaa, että ravintoaineiden puutostiloissa C- ja D-vitamiineilla ja hivenaineista erityisesti sinkillä voi olla vastustuskykyä lisäävä vaikutus. Tutkimukset tällä saralla jatkuvat ja erityisesti D-vitamiinin liittyvät tutkimukset saattavat tuoda vastaisuudessa uusia ohjeistuksia vitamiinin saantisuosituksiin. Riittävän reipas, mutta kohtuullinen liikunta tehostaa hapenottokykyä ja keuhkojen toimintaa. Sillä on välillisesti ja todistetusti vastustuskykyä parantava vaikutus.

Suojaavia mikrobeja maasta Ihon ja ruuansulatuskavan mikrobisto, mikrobiomi on suuren kiinnostuksen kohteena. Suuren yleisön keskuudessa bestselleriksi noussut Suoliston salaisuus kirja osoittaa, että mikrobiomin merkitys kiinnostaa laajalti. Lääketieteteen tutkija Giulia Enders kuvailee kirjassaan käytännönläheisesti, miten mikrobiomi toimii ja miten siihen voi ulkoisesti vaikuttaa. Hygieniaa tarvitaan ja runsas käsien peseminen erityisesti infektioaikaan on paikallaan. Haitallisten mikrobien torjunnan ohella voi kuitenkin yrittää

hankkia itselleen suojaavia mikrobeja ja luonnosta niitä löytyy runsaasti. Maaperän hyödylliset mikrobit kuten Mycobacterium vaccae -bakteeri vaikuttaa elimistössä monin tavoin. Puutarha- tai metsätöistä mikrobeja joutuu iholle ja ilmaan ja vähitellen myös hengitysteihin. Esimerkiksi Mycobacterium vaccae kiihdyttää serotoniinin tuotantoa, mikä rentouttaa ja lisää hyvää oloa. Ihmisen hyvinvointi on sidoksissa luontoon enemmän kuin osaamme arvostaa. Monimuotoinen luonto on hyvä tuoda lähelle.

Luontoa arkeen lisää Turun yliopiston terveyden ja biotieteiden koulutusohjelmasta valmistunut Nora Jaatinen uskoo luonnon voimaan. Hän antaa poikiensa Matiaksen, 3 v ja Eliaksen, kohta 1 v, maistaa, haistaa, möyriä ja kaivaa. Hyviä mikrobeja tarttuu mukaan milloin mistäkin: kotipihalta, ikimetsästä Porvoon maalta ja merenrannoilta. Perhe viettää paljon aikaa luonnossa ympäri vuoden. Isä Mikko, innokkaana purjehtijana haluaa opettaa poikansa myös kalastamaan. –Terveysalan ammattilaisena tiedän mikä merkitys on käsittelemättömällä ja siinä mielessä ”aidolla” ruualla. Suoraan puusta poimittu omena ja metsäsienet ovat ihan parasta, marjoista puhumattakaan. –Luontoretket pitäisi kuulua jokaisen pikkulapsiperheen viikko-ohjelmaan. Tavallisen lähipuiston sijaan kannattaa joskus ulkoilla vähän erilailla ja koluta vaikka kaislikon reunoja. Lapset haluavat ihmetellä ja löytää luontojutut itse. Eikä lapsen poimimaa kiveä kannata heti rynnätä ottamaan pois. SS

Tapahtumakalenteri Lasten terveyskäräjät

22.11.2017 klo 9–13, Helsinki Arkadiankatu 3 Eduskunnan Pikkuparlamentti, auditorio

Tapahtumassa nostetaan esiin koulu-uupumusilmiö eri näkökulmista ja pohditaan mitä asialle voisi tehdä ja on tehty. Nuorten näkökulma on vahvasti esillä. Järjestäjinä ovat Lasten terveysfoorumi, eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmä ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. Tilaisuudet on tarkoitettu lasten ja nuorten parissa toimiville eri alojen ammattilaisille ja alan kehittäjille järjestöissä, kunnissa sekä yksityisellä sektorilla, alan kouluttajille, kuntien päättäjille ja vaikuttajille, kansanedustajille ja eduskunta-avustajille, toimittajille sekä aiheesta kiinnostuneille. paivi.nykyri@soste-fi

Educa-messut

26.-27.1.2018, Helsinki Educa on johtava opetus- ja kasvatusalan tapahtuma. Sen korkeatasoisesta, veso-kriteerit täyttävästä ja kävijöille veloituksettomasta luento-ohjelmasta vastaa OAJ yhteistyökumppaneineen. Laaja, laadukas näyttely esittelee opetusalan uusimmat välineet ja tekniset ratkaisut. Viimeksi messuihin tutustui yli 16 500 alan ammattilaista. educa.messukeskus.com

TERVE SOS

8-9.5.2018, Hämeenlinna, Verkatehdas

Ohjelmassa on 15 seminaaria, 70 asiantuntijapuheenvuoroa, hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen esittelyä, kiinnostavia keskusteluja ja yhdessäoloa. Seminaareissa on esillä laajasti näkökulmia valinnanvapaudesta, palveluiden järjestämisestä, taloudesta ja vaikuttavuudesta. Tapahtumaa on järjestetty vuodesta 1990 lähtien ja se kerää vuosittain yhteen alan päättäjät, asiantuntijat, palveluiden kehittäjät ja ammattilaiset. teija.eeva@thl.fi

VALMISTETTU SUOMESSA

Luonnollinen suoja ihollesi Ceraderm Voide on tehokas hoitoja suojavoide kuivien ja ärtyneiden ihoalueiden hoitoon. Muodostaa ihoa vahvistavan, hengittävän suojan, joka hillitsee tehokkaasti kosteuden liiallista haihtumista. Ei sisällä lisä- tai säilöntäaineita, emulgaattoreita, väriaineita tai hajusteita. Hellävarainen vauvojen ja lasten herkälle iholle. Ei ärsytä eikä kirvele. Pakkauskoot: 7 g huulivoide, 30 g ja 200 g (SV-korvattava)

APTEEKISTA Elias nauttii lattian lumosta ja löytää aina jotain mielenkiintoista.

Nyt saatavana myös kätevänä huulirasvana! Markkinoija: Decem Pharma Oy

UUTUUS!

Lukemisen puolesta

Iltasadun kuullut lapsi nukkuu pidemmät yöunet. Hilla nauttii kirjoista ja hyvistä unista.

Lukemisen puolesta Valtakunnalliset Kirjamessut tuovat vuosittain esiin kirjallisuuden sivistys- ja kasvatustehtävän. Messut muistuttavat kansalaisia hienolla tavalla lukemisen tärkeydestä ja elinikäisestä mahdollisuudesta kehittää itseään.

Messujen aikoihin lukemisen tärkeys korostuu mediassa ja myös julkishallinto tuo lukemisen tärkeyden tavalla tai toisella esiin. Tänä vuonna esiteltiin opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen asettama Kansallinen lukutaitofoorumi, joka perustettiin vastaamaan lukutaidon ja lukuinnon heikkenemiseen. Liki 40-jäsenisen Lukutaitofoorumin puheenjohtaja on kirjailija Juha Itkonen. Foorumin tehtävänä on laatia suuntaviivat lasten ja nuorten lukutaidon ja lukemisharrastuksen kehittämiselle. –Satavuotista itsenäisyyttään juhlivan Suomen menestystarina on kertomus lukevasta kansasta. Monipuolinen lukutaito on kaiken oppimisen perusta. Lukutaito avaa ovia itsetuntemukseen, oman vahvuuksien löytämiseen sekä luovuuden ja kekseliäisyyden

Neuvola ja kouluterveys | 4 • 2017

kehittymiseen. Se on perusedellytys itsensä kehittämiselle ja aktiiviselle osallistumiselle yhteiskuntaan, ministeri totesi avauspuheessaan. – Signaalit lukutaidon ja lukuinnon heikkenemisestä ja lukemisen polarisaatiosta huolestuttavat. Erityinen huoli on pojista ja heikommista taustoista tulevista lapsista. Meidän on varmistettava, että jokainen lapsi ja nuori taustastaan riippumatta saa monipuolisen lukutaidon pärjätäkseen elämässä, ministeri jatkoi.

Lukemisen ohjantaa jo neuvoloissa Helsingin Sanomien mielipidesivulla äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorit Elisa Kilponen ja Ulla Lahdes korostivat neuvolan merkitystä lukemisinnon lisääjänä. –Nyky-yhteiskunta on tekstiyhteiskunta, josta yksilö syrjäytyy ilman kunnollisia luku- ja kirjoitustaitoja. Jos lukuhistoria esimerkiksi lukiota edeltävältä ajalta on vähäinen, puutteet lukutaidossa paljastuvat, kun pitäisi siirtyä syvälliseen, analyyttiseen ja kriittiseen lukemiseen. Heikko lukutaito näkyy myös vaikeutena kirjoittaa ymmärrettävää tekstiä.

–Lukemisen pariin ohjaaminen tulee aloittaa jo neuvoloissa: terveydenhoitajille ja sitä kautta vanhemmille tulisi tarjota entistä enemmän tutkimustietoa lukemisen hyödyistä lapsen kielen kehitykselle. Vuosittaisissa terveystarkastuksissa voisi antaa vinkkejä myös ikään sopivista kirjoista. –Vanhempien rooli kirjojen pariin kannustajina on merkittävä. Vanhemmat tarvitsevat myös näyttöä lapsensa lukutaidon tasosta, jotta he voivat seurata ja tukea sen kehitystä eri ikäkausina. Pelkkä kouluarvosana äidinkielestä ei ole riittävä mittari. – Lukutaidon kansallinen tila koskee meistä jokaista. Aktiivisiksi toimijoiksi tarvitaan opettajia, lastentarhanopettajia, terveydenhoitajia, vanhempia, kustannusväkeä ja mediaa. Lisäksi luku- ja kirjoitustaidon kehitystä on tutkittava entistä enemmän. Lukutaito on oikeus, joka kuuluu kaikille. Se on myös keino selviytyä ja menestyä.

VOIMAA

LUONNOLLISESTA

RAUDASTA

Lukutaito kehittyy innostavassa ilmapiirissä Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa työskentelevät äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorit Mari Hankala ja Merja Kauppinen halusivat Vieraskynäkirjoituksessaan Suomeen kansallisen lukemisen ja kirjoittamisen keskuksen. –Keskustelussa lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaitojen heikkenemisestä syyllisiksi on mainittu niin laiskat pojat kuin iltasadun lukemisen laiminlyövät vanhemmatkin. Jos lukemisen ja kirjoittamisen edistämiseen olisi helppo ratkaisu, vanhemmat, opettajat ja tutkijat olisivat jo löytäneet sen. –Opetussuunnitelmat eivät kuitenkaan uudista opetusta, jos niiden pedagogisia linjauksia ei jalkauteta koulun käytänteisiin. Koulun arjessa heijastuvat yhteiskunnan arvot ja poliittiset päätökset. Suuret oppilasryhmät, kehittämishankkeet ja lisääntynyt oheistyö vievät opettajien voimia perustehtävän suorittamiselta. Erityistä tukea tarvitsevia lapsia ei tueta riittävästi, ja koulun digitalisointi takkuaa pätkivien internetyhteyksien ja toimimattomien laitteiden vuoksi. –Taitojen tutkimuspohjaista opetusta koordinoimaan tarvitaan kansallinen lukemisen ja kirjoittamisen keskus Norjan mallin mukaisesti. Keskuksen tehtävä olisi yhteistyössä koulujen kanssa järjestää lukemisen ja kirjoittamisen kokeiluja sekä tuottaa materiaaleja ja oppimisen ympäristöjä eri kouluasteille. Keskus kokoaisi yhteen opettajat, kirjallisuuden ja tekstien parissa toimivat yhdistykset, kouluttajat ja tutkijat sekä harrastustoiminnan ja työelämän edustajat. Toiminnallaan keskus lisäisi ymmärrystä luku- ja kirjoitustaidosta. Pelastakaa Lapset, Otava ja Suomalainen Kirjakauppa auttavat yhdessä kotimaan lapsia jo perinteeksi muodostuneella Eläköön lapsi! -kampanjalla. Marraskuun alussa käynnistyi 10.12. asti kestävä kampanja, jossa Otava ja Suomalainen Kirjakauppa lahjoittavat Pelastakaa Lasten tukiperhetoimintaan 1 euron jokaista myytyä Otavan lasten- tai nuortenkirjaa kohden. Kampanja mahdollistaa sen, että tukiperheet voivat auttaa apua tarvitsevia lapsiperheitä ajoissa, ennen kuin tilanteet kärjistyvät vakaviksi kriiseiksi. Suuri määrä lapsia saa jo tukea, mutta monet vielä odottavat Pelastakaa Lasten tukiperhettä elämäänsä.

Iron Vital F on vatsaystävällinen, hyvin imeytyvä rauta-vitamiinivalmiste riittävän raudansaannin turvaamiseen. Valmisteisiin lisätty C-vitamiini lisää raudan imeytymistä. Se sopii mainiosti raskaus- ja imetysaikana sekä kaikille lisärautaa tarvitseville.

aSäilöntäaineeton aHiivaton aGluteeniton aKasviperäinen Saatavilla nestemäisenä apteekeista ja hyvin varustetuista päivittäistavarakaupoista. Markkinoija: Oriola

www.ironvital.fi

Lapsen ravistelu

EI SAA RAVISTAA!

– lähisuhdeväkivaltaa tulee ehkäistä

 Erja Räty ja Tiina Järvinen Elämä erityislapsen ja nuoren kanssa on sitovaa ja vaativaa. Uupuminen saattaa tuoda mieleen väkivaltaisia ajatuksia. Omaishoitajavanhemmat tarvitsevat tukea ja rohkaisua arjesta selviämiseksi. Lapsen terveydentilanne ja vamma voi selvitä raskauden eri vaiheissa, mutta usein se todetaan vasta syntymän jälkeen. Toisaalta sairaus tai vamma voi tulla missä vaiheessa

Neuvola ja kouluterveys | 4 • 2017

lapsuutta tahansa. Eri sairauksien ja/ tai vammojen kirjo on hyvin laaja, samoin vaikeusaste voi vaihdella lievistä oppimis- tai käytöshäiriöistä aina hyvin vaikeisiin ja jatkuvaa hoivaa vaativiin tilanteisiin. Kun perheessä on erityistä tukea ja hoivaa tarvitseva lapsi, tilanne muuttaa koko perheen arkea ja tulevaisuuden suunnitelmia. Vuoden 2015 tilastojen mukaan Suomessa on ollut 7252 virallisen omaishoitajastatuksen saanutta erityislapsen tai -nuoren (0-17 v) omaishoitajaa. Yleensä näissä tilanteissa omaishoitajana toimii lapsen vanhempi. Lapsensa omaishoitajana toimivat vanhemmat haluavat olla ensisijaisesti vanhempia. Heillä on hyvin tiivis tunnesuhde lapseensa. Koska pitkäaikaissairas tai vammainen lapsi tarvitsee

huomattavan paljon huolenpitoa ja huomiota, voi haastavassa tilanteessa käydä niin, että muille perheenjäsenille ei jää riittävästi aikaa. Joskus tilanne saattaa olla hoivan osalta päinvastoin. On alettu huomioida, että myös lapsi tai nuori voi olla perheessä se, joka hoivaa omaa vanhempaansa tai muuta läheistään. Fyysinen tai psyykkinen sairaus/vamma tai alkoholin liikakäyttö ovat yleisimpiä syitä tilanteisiin, joissa lapsi tai nuori on joutunut ottamaan kohtuuttoman suuren vastuun perheessä. Nämä tilanteet olisi osattava tunnistaa mahdollisimman ajoissa, jotta perhe pääsisi nopeasti avun ja tuen piiriin, eikä nuori kuormittuisi liikaa. Lapsen tai nuoren oma koulunkäynti voi tällaisessa hoivasuhteessa häiriintyän ja normaalit kaverisuhteet jäädä liian vähälle.

Omaishoitajan voimavarat

Konkreettista apua

On tärkeää, että läheistään hoitavat huolehtivat omasta jaksamisestaan. Tukiviidakko on melkoinen shokki siihen ensi kertaa törmäävälle. Siksi ammatillisen avun saanti sen selkiyttämiseksi on välttämätöntä. Matalan kynnyksen apua ja tukea tarjoavat erilaiset potilasjärjestöt, yhdistykset ja seurakunnat. Juuri nämä tahot ovat niitä, joihin kaikilla on oikeus. Omaishoitajayhdistyksissä tarjottava neuvonta ja ohjaus on ammatillista ja maksutonta. Apua voi hakea yksittäiseen arjen ongelmaan tai voi osallistua jatkuvaan vertaistuelliseen ryhmätoimintaan. Yksilökeskustelut ovat myös yksi tärkeä hoitajan voimavaroja tukeva toimintamuoto. Tarve käsitellä omaishoitajan tunteita arjen vaativissa tilanteissa on noussut vahvasti esille myös oman Tampereen yhdistyksemme jäsenistön keskuudessa. Omaistaan hoitavan arki on usein hyvin vaativaa ja hän elää ajoittain hyvin suuren paineen alla. Eteen tulee väistämättä tilanteita, joissa hoitaja väsyy niin pahoin, että mahdollinen jonkin tyyppinen väkivallanteko tai sen uhka syntyy. Raskaassa tilanteessa vaikeat tunteet saattavat käsittelemättöminä johtaa väkivallan käyttöön tai sen uhkaan hoidettavaa kohtaan. Tämä voi ilmetä fyysisenä, psyykkisenä, seksuaalisena, sosiaalisena, uskonnollisena tai taloudellisena uhkana. Läheistään hoitavat ovat itse kertoneet, kuinka ovat melkein, tai se on ainakin käynyt mielessä, ”ravistaneet” hoidettavaa. Avun tarve on siis hyvin konkreettinen. Vaikeita tunteita tunnustamalla ja tunnistamalla voidaan auttaa omaishoitajan henkistä taakkaa, sekä saada hänet ymmärtämään paremmin itseään. Yksi tärkeimmistä asioista on viestittää omaishoitajille, että väkivaltaisista ajatuksista ja teoista saa ja tulee puhua ääneen, jolloin niiden toteutuminen käytännön tasolla voidaan estää. Jokaisella on lupa tuntea kaikkia erilaisia tunteita. Kukaan ei voi määritellä, mikä tunne on oikea tai väärä. Hoitaja voi hyvin helposti sairastua kaikkivoipaisuuden oireyhtymään, jolloin hän ei uskalla myöntää edes itselleen, että on väsynyt ja onneton. Hänen on lupa etsiä keinoja omaan jaksamiseensa, pyytää apua ja ottaa apua vastaan syyllisyyttä tuntematta.

EI SAA RAVISTAA on Tampereen Seudun Omaishoitajat ry:n kolmivuotinen hanke, ajoittuen vuosille 20172020. Toiminnan mahdollistaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA, joka on sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva itsenäinen valtionapuviranomainen. Hankkeen tarkoituksena on auttaa omaishoitajana toimivia henkilöitä tunnistamaan itsessään väkivaltaisen käytöksen tai sen uhan. Hankkeen tavoitteena on: 1. Toimintamallin luominen, jonka avulla omaishoitaja tunnistaa ja tunnustaa itsestä johtuvat väkivalta- ja kaltoinkohtelutilanteet omaishoidossa. 2. Asian puheeksi ottamisen toimintamallin luominen. 3. Sosiaali- ja terveysalan ammattilainen oppii tunnistamaan tilanteet, joissa väkivalta tai sen uhka on läsnä ja kykenee ottamaan asian puheeksi esimerkiksi kotikäynnillä. 4. Luoda pysyvä toimintamalli osaksi omaishoitajayhdistysten vertaistukitoimintaa. Sairaus ja/tai vamma voivat saada aikaan hyvin haastavia käytöshäiriöitä, joita voi olla vaikea ymmärtää. Asiantuntevan tiedon ja neuvonnan lisääminen auttaa ymmärtämään hoidettavan käytöstä, ja näin ollen helpottaa hoitajan taakkaa ja käyttäytymistä hoidettavaa kohtaan. Tunteita käsittelevät toiminnalliset toimintamuodot auttavat tunnistamaan näitä omia negatiivisia tunteita ja opettaa kääntämään ne terapeuttisella tavalla voimaantuttaviksi.

Kielteisiä tunteita ei pääse pakoon, niiden piilottaminen ja kieltäminen lisäävät ennestään ahdistuneisuutta ja pahaa oloa.

Toimintamuodot Tunteita käsittelevät toiminnalliset yksilö- ja ryhmätoimintamuodot auttavat tunnistamaan ja tunnustamaan omia ahdistavia ja negatiivisia tunteita, opettaen kääntämään ne terapeuttisella tavalla voimaannuttaviksi. Näitä tunteiden käsittelyyn yhdistettyjä toiminnallisia menetelmiä ovat muun muassa: • MBSR, eli Mindfulness-Based Stress Reduction, tietoiseen läsnäoloon perustuva stressinhallintamenetelmä • Voimauttava valokuvaus • TTAP, yhdysvaltalaisen professori Linda Levine Madorin yhdeksänportainen taiteisiin pohjautuva menetelmä • Bakhtinin hotelli, venäläisen kirjallisuusteoreetikko Mikhail Bakhtinin luoma minuuden moniäänisyyttä kuvaava malli • Tunneryhmät, joiden taustalla ovat psykodynaaminen-, narratiivinen- ja sosiodynaaminen -näkökulma yhdistettynä verkostokeskeiseen kognitiiviseen työotteeseen. ”Mitä avoimempia olemme omille tunteillemme, sitä paremmin pystymme lukemaan toisten tunteita.” (Daniel Goleman)

Kirjoittajat ovat Tampereen Seudun Omaishoitajat ry:n EI SAA RAVISTAA -hankkeen hankekoordinaattori Erja Räty ja hanketyöntekijä Tiina Järvinen.

Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta perheenjäsenestään, ystävästään tai muusta lähimmäisestä sairauden, vamman tai muun erityisen avun tarpeen vuoksi. Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin 350 000 omaishoitotilannetta. Näistä noin 60 000 on luokiteltu vaativiksi. Tällä hetkellä kuitenkin yli miljoona suomalaista auttaa ja hoivaa läheistään. Noin 10 % kaikista omaishoitajatilanteessa olevista on virallisesti omaishoitajia, jolloin he saavat omaishoidon tukea. Neuvola ja kouluterveys | 4 • 2017

TIETOA AINOASTAAN TERVEYDENHUOLLON HENKILÖSTÖLLE

Vähentää pikkulasten atooppisen ihottuman riskiä 50%:lla 1, 2

Tarkoitettu erityisesti lapsille, joilla perinnöllinen taipumus allergioihin. Vähentää atooppisen ihottuman riskiä 6-vuoden ikään asti. 1, 3 Pitkäaikainen ehkäisevä vaikutus. 3

Allergioiden yleisyys lisääntyy lasten ja nuorten keskuudessa. 15 kliinistä tutkimusta on osoittanut, että NAN H.A 1 on turvallinen ja tehokas vaihtoehto lapsille, jotka eivät voi saada rintamaitoa ja joilla on kohonnut allergiariski. Lisätietoja saat www.nestlenan.fi Saadaksesi salasanan ota yhteyttä meihin osoitteessa nan@fi.nestle.com Äidinmaito on imeväisen parasta ravintoa Maailman terveysjärjestö WHO* on suositellut, että raskaana olevat naiset ja uudet äidit saavat tietoa imetyksen eduista ja sen ensiluokkaisuudesta - etenkin siitä, että se tarjoaa parasta ravintoa imeväiselle sekä suojaa sairauksilta. Äideille tulisi tarjota tukea imetykseen valmistautumiseen ja sen ylläpitämiseen, painottaen erityisesti tasapainoisen ruokavalion merkitystä sekä raskauden aikana että synnytyksen jälkeen. Tarpeettomaan pulloruokinnan osittaiseen aloittamiseen tai muun ruoan ja juoman tarjoamiseen ei tulisi kannustaa, sillä se vaikuttaisi negatiivisesti imetykseen. Äitejä tulisi myös varoittaa imetyksen lopettamisen peruuttamattomuudesta. Ennen kuin äitiä ohjeistetaan käyttämään äidinmaidonkorviketta, hänelle tulisi selvittää päätöksen sosiaaliset sekä taloudelliset vaikutukset: esim. jos vauvaa yksinomaan pulloruokitaan, tarvitaan enemmän kuin yksi pakkaus korvikejauhetta viikossa, joten perheen tilanne ja kustannukset tulisi pitää mielessä. Äitejä tulisi muistuttaa siitä, että rintamaito ei ole ainoastaan parasta vauvalle, mutta myös taloudellisin vaihtoehto. Mikäli päätös äidinmaidonkorvikkeen käytöstä tehdään, on tärkeää antaa ohjeita oikeista valmistusmenetelmistä painottaen, että keittämätön vesi (jauheen valmistuksessa), steriloimattomat pullot tai väärä laimentaminen voivat johtaa sairastumiseen. * Kts. International Code of Marketing of Breast Milk Substitutes, adopted by the World Health Assembly in Resolution WHA 34.22, May 1981 1. Szajewska H, Horvath A. Meta-analysis of the evidence for a partially hydrolyzed 100% whey formula for the prevention of allergic diseases. Curr Med Res Opin. 2010;26(2):423-37. 2. Alexander DD & Cabana MD. Partioally Hydrolyzed 100% Whey Protein Infant Formula and Reduced Risk of Atopic Dermatitis: A Meta-analysis. JPGN 2010; 50(4): 422-430. 3. von Berg A, Filipiak-Pittroff B, Krämer U et al. Preventive effect of hydrolysed infant formulas persists until age 6 years: long-term results from the German Infant Nutritional Intervention Study (GINI). J Allergy Clin Immunol 2008;121:1442-7. (GINI study only shows effect on atopic dermatitis).

Tavanomainen hoito

Tavanomainen hoito Yksi juonne LAPE-hankkeessa eli lasten, nuorten ja perheiden palveluiden uudistamisessa on, että tulevaisuudessa näissä palveluissa tarjotaan (vain) näyttöön perustuvia hoitoja ja interventioita. Näyttöön perustuvia interventioita valitsemaan ja implementoimaan valjastetaan toistaiseksi tarkemmin nimeämättömät asiantuntijat viiden yliopistosairaalan ja toistaiseksi tarkemmin määrittämättömien muiden toimijoiden muodistamiin osaamiskeskuksiin.  Riittakerttu Kaltiala-Heino Luonnollisesti haluamme kaikki tarjota näyttöön perustuvaa hoitoa. Vai nouseeko joku puhumaan mutuun perustuvan tai haitalliseksi todetun hoidon puolesta? Suomalaisissa nuorten mielenterveyspalveluissa toimivilla on tapana mitätöidä tekemäänsä työtä pyytelemällä anteeksi psykoterapeuttipätevyyden antavan koulutuksen puutetta. Annettua hoitoa kuvataan ”kannatteluksi” ja erityisesti nuoren vanhemmat johdatellaan samalla murehtimaan, että ”oikea hoito” olisi varmaankin saatavilla, mutta jostakin syystä se nuoreltamme evätään. Ei ole olemassa mitään kuninkuushoitoa, joka olisi oikea ja paras kaikissa nuorten mielenterveyden häiriöissä. Kaikissa ongelmissa ei liioin tarvita pitää vuosia kestävää psykoterapiaa. Liiallinen hoitaminen melko selkeissä ja rajatuissa ongelmissa voi johtaa toimintakykyä lamaannuttavaan palveluriippuvuuteen. Riittävän hoidon ylittävä hoitaminen kuluttaa myös nuoren aikaa ja psyykkisiä voimavaroja, joita hän voisi paremmin kohdentaa

nuoruusiän kehitystehtävien ratkaisemiseen elämällä ja toimimalla luonnollisissa ympäristöissään. Osallistun paraikaa erään tärkeän nuorisopsykiatrisen häiriön hoidon tutkimusnäyttöä keräävään työryhmään. Uskoin, että keräämämme näyttö vakuuttaisi suomalaiset päättäjät ja palveluiden tarjoajat strukturoitujen, kalliita lisenssikoulutuksia vaativien hoitomallien ylivertaisuudesta. Mutta kuinka ollakaan. Kalliita lisenssikoulutuksia vaativat strukturoidut hoitomallit ovat toki parempia kuin hoitamatta jättäminen. Mutta kun niitä verrataan yhtä intensiiviseen tavanomaiseen hoitoon, jossa käytetään tilannekohtaisesti kaikkia menetelmiä, joita osataan ja joihin nuoret perheineen haluavat osallistua, kalliiden lisenssihoitojen lisäarvo on hyvin vähäinen. Julkisessa keskustelussa on käytetty kiivaita äänenpainoja mielenterveyden häiriöiden lääkehoitoja vastaan. Kuka tahansa on riittävä asiantuntija noustakseen todistamaan, että lääkkeet ovat haitallisia ja niiden määrääminen on lääketeollisuuden talutushihnassa

kulkevien korruptoituneiden lääkäreiden juoni. Lääkkeitä käytetään vain, koska jostakin syystä ei haluta antaa terapiaa. Mutta erilaisten terapiayhteisöjen luomat psykososiaaliset ja – terapeuttiset hoitomallit ovat nekin joidenkin tulonlähde – psykoterapiateollisuutta! Miksi meitä ei huolestuta yhtä paljon psykoterapiateollisuuden vaikutus terveydenhuollon palveluvalikoimaan kuin lääketeollisuuden? Erilaisiin mielenterveyden häiriöihin on olemassa erilaisia hoitoja: psykososiaalisia, psykoterapeuttisia ja lääkkeellisiä. Hoitomuodot eivät poissulje vaan täydentävät toisiaan. Lopulliset valinnat tietyn potilaan kohdalla ovat aina yksilölliset. Tavanomainen hoito perustuu samoihin periaatteisiin kuin kalliit lisenssihoidot. Eipä ihmekään, että kun tavanomainen hoito vain on yhtä intensiivistä, se toimii oikein hyvin. Kirjoittaja on Tampereen yliopiston nuorisopsykiatrian professori ja TAYSin nuorisopsykiatrian vastuualueen johtaja

Neuvola ja kouluterveys | 4 • 2017

Käypä hoito Välikorvatulehdus (lasten äkillinen) Keskeinen sisältö Korvatulehdusten hoidon perimmäiset tavoitteet ovat tulehduksen aiheuttaman kivun ja kuulon huononemisen minimointi sekä komplikaatioiden ehkäisy.

Etiologia • Yleisimmät aiheuttajabakteerit ovat Streptococcus pneumoniae, Haemophilus influenzae ja Moraxella catarrhalis, joita löytyy välikorvaeritteestä 70–90 %:ssa tapauksista A. • Valtaosassa tapauksista välikorvaeritteestä voidaan löytää myös viruksia, joten useimmilla lapsilla välikorvatulehdus on bakteerien ja virusten aiheuttama sekainfektio.

Diagnoosi • Äkilliseen välikorvatulehdukseen liittyy lähes aina joko edeltävä tai samanaikainen ylähengitystieinfektio A. • Äkillisen välikorvatulehduksen oireet ovat pääosin samoja kuin pelkän ylähengitystieinfektion, joten välikorvatulehdusta ei voi luotettavasti diagnosoida oireiden perusteella A. • Korvakipu on ainoa selkeästi äkilliseen välikorvatulehdukseen viittaava oire, mutta sen puuttuminen ei sulje pois tulehdusta A. • Diagnoosi perustuu lääkärin tekemään pneumaattiseen otoskopiaan.

Neuvola ja kouluterveys | 4 • 2017

• Tympanometri on erinomainen diagnostiikan apuväline, ja normaali tympanogrammi sulkee käytännössä pois äkillisen välikorvatulehduksen. • Diagnoosia ei voi tehdä pelkän tympanometrian perusteella, sillä tympanogrammi on poikkeava myös esimerkiksi liimakorvassa ja tärykalvoreiässä B. • Äkillisen välikorvatulehduksen diagnostiset kriteerit ovat välikorvaerite, tulehduksen merkit tärykalvolla ja infektioon viittaavat oireet tai löydökset. • Useimmilla tautia sairastavilla lapsilla tärykalvo on pullottava tai tasainen A. • Jos tärykalvossa on ilmastointiputki tai puhkeama, diagnoosi perustuu aukon kautta korvakäytävään vuotavan eritteen toteamiseen.

Hoito • Hoidon aloituksessa ensisijaista on korvakivun tehokas hoito (parasetamoli, ibuprofeeni, naprokseeni, puuduttavat korvatipat). • Jos äkillisen välikorvatulehduksen kriteerit täyttyvät, suositellaan pääsääntöisesti antibioottihoitoa, koska osalla lapsista antibiootti nopeuttaa oireiden A ja eritteen häviämistä A. • Ensisijaislääkkeeksi suositellaan amoksisilliinia tai amoksisilliiniklavulaanihappoa. • Amoksisilliinin käytön puolesta puhuvat sen kapeampi kirjo ja vähäisemmät (suolisto)haittavaikutukset A. • Amoksisilliini-klavulaanihapon käytön puolesta puhuu sen teho myös beetalaktamaasia tuottaviin bakteereihin.

• Antibioottihoidon optimaalista kestoa ei tiedetä. • Antibioottiresistenssin kehittymisen ja mikrobistoon kohdistuvan muutospaineen vähentämiseksi hoidon kestoksi suositellaan 5–7 vuorokautta. • Jos päädytään siihen, ettei antibioottihoitoa aloiteta, lapsi tulee tutkia uudelleen 2–3 päivän kuluttua, jollei hän ole selvästi paranemassa. • Vuotavan putkikorvan hoidossa paikallishoito antimikrobisilla tipoilla 5–7 päivän ajan on ensisijainen hoito. • Hoitoon tulee liittää suun kautta otettava antibiootti, jos lapsi on yleissairas tai vuoto jatkuu tippahoidosta huolimatta.

Seuranta • Korvien jälkitarkastuksen tarve tulisi arvioida jokaisen lapsen osalta yksilöllisesti niin, että otetaan huomioon hänen ikänsä sekä se, mikä merkitys jälkitarkastuksen löydöksellä on lapselle myöhemmin mahdollisesti tehtävien leikkaustoimenpiteiden kannalta. • Tärykalvoputkituksen harkinnan kannalta on merkitystä sillä, paraneeko välikorva eritteettömäksi toistuvien tulehdusten välillä vai onko välikorvassa eritettä koko ajan. • Rutiininomaista jälkitarkastusta ei tarvita oireettomille vanhemmille lapsille, joilla ei epäillä kuulon heikkenemää. • Jälkitarkastus voidaan toteuttaa otoskopialla tai tympanometrialla. Jos tympanometrialöydös on normaali, otoskopiaa ei tarvita.

Korvan rakenne Toistuvien välikorvatulehdusten ehkäisy • Bakteerien lisääntyvän resistenssin vuoksi suositellaan, että pitkäaikainen antibioottiestohoito aloitetaan ainoastaan erikoissairaanhoidon konsultoinnin perusteella. • Säännöllisesti 5 kertaa päivässä käytetty ksylitolipurukumi tai -mikstuura vähentää välikorvatulehduksen ilmaantumista A. • Leikkauspäätös (tärykalvoputkitus, kitarisaleikkaus) on aina yksilöllinen, ja sen tulee perustua leikkaavan lääkärin tekemään kokonaisarvioon, jossa punnitaan toimenpiteestä mahdollisesti saatava hyöty ja sen haitat. • Proteiiniin konjugoidut pneumokokkirokotteet vähentävät rokotteiden sisältämien pneumokokkiserotyyppien aiheuttamia otiitteja, mutta niiden teho taudin kokonaisilmaantuvuuden vähentämisessä on varsin pieni A. • Sekä inaktivoidun että elävän heikennetyn influenssarokotteen on todettu vähentävän äkillisiä välikorvatulehduksia A.

WWW.TERVEYSKIRJASTO.FI

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Korva-, nenä- ja kurkkutaudit – pään ja kaulan kirurgia ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä:Terho Heikkinen (pj.), Jussi Jero, Tuomas Klockars, Tanja Laukkala (Käypä hoito -toimittaja), Marjo Renko, Markku Sumanen ja Jaana Vuopio Julkaistu aikaisemmin Duodecim lehdessä 2017;133:1808-9.

Käypä hoito

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi. Suosituksia laatii Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Suositusten tuottamisesta vastaavat asiantuntijatyöryhmä ja Käypä hoito -toimitus julkisella rahoituksella. Neuvola ja kouluterveys | 4 • 2017

Neuvolapäivät

Neuvolapalvelut ovat kansanterveytemme perusta  Marjaana Pelkonen ja Tuovi Hakulinen Vuoden 2017 Valtakunnallisten neuvolapäivien pääteema oli Lapset ja perheet neuvolan ja perhekeskustoimintamallin keskiössä – kansanterveyden edistäminen 100-vuotiaassa Suomessa. Neuvolan panos on keskeinen siirrettäessä sosiaali- ja terveydenhuollon painopistettä korjaavasta toiminnasta ehkäisevään ja edistävään työhön ja hillittäessä kustannusten kasvua. Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa tehtävät ratkaisut vaikuttavat neuvolatoiminnan ja koko perhekeskustoimintamallin kehityksen suuntaan. Maakunnallista perhekeskustoimintamallia kehitetään osana Lapsi- ja perhepalvelujen (Lape) muutosohjelmaa kaikissa tulevissa maakunnissa. Kyseessä on lähipalvelujen kokonaisuus, joka sisältää lapsille ja perheille suunnatut hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävät sekä varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Keskeinen haaste on rakentaa koko perhekeskuksen palveluverkosto toimivaksi ja yhteen sovitetuksi kokonaisuudeksi. Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut ovat kansallisten linjausten mukaisesti olennainen osa perhekeskustoimintamallia. Ne ovat myös ainoita jo raskauden aikana alkavia universaaleja palveluja. Perhekeskustoiminnan ja sen johtamisen kehittäminen, toimeenpanon tuki sekä Lapen työmenetelmät ja periaatteet tukevat neuvolatoiminnan kehittämistä. Johtamista uusissa toimintarakenteissa käsitellään kahdesta

Neuvola ja kouluterveys | 4 • 2017

näkökulmasta: Maakunta järjestää neuvolapalvelut – mitä on otettava huomioon? ja Miten perhekeskustoimintamallin palvelut sovitetaan yhteen?

Kirjaamisen tavat yhtenäistetään Neuvoloissa asiakastiedot kirjataan jo sähköisesti eri potilastietojärjestelmiin. Kirjaamisen rakenteet järjestelmissä kuitenkin eroavat. Tavoitteena on saada yhtenäinen tapa kirjata tarvittavat tiedot samoilla rakenteilla kaikissa potilastietojärjestelmissä. Yhtenäinen rakenteinen kirjaamistapa neuvolassa edellyttää oleellisten tietosisältöjen yhtenäistämistä. Tällä hetkellä tietorakenteita määritetään yhteneviksi terveyden edistämiseen liittyvissä rakenteissa. Raskaudenajan, lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon rakenteissa on edistytty hyvin laajan

asiantuntijaverkoston avulla. Myös opiskeluterveydenhuollon ja työterveyshuollon tietorakenteiden määrittelyt ovat työn alla. Kirjaamisrakenteet eivät saa kuitenkaan säädellä vastaanottotilanteen kulkua tai johtaa mekanistiseen samanlaiseen terveystarkastukseen kaikilla asiakkailla. Tapaamisten sisältöjen tulee edelleen lähteä asiakkaiden yksilöllisistä tarpeista ja työntekijän mahdollisuudesta keskittyä tapaamishetkellä oleelliseen asiaan. Esitietolomakkeiden kansallinen kehittäminen äitiys- ja lastenneuvolan laajoihin terveystarkastuksiin käynnistyi vuoden 2017 alussa. Tietomäärittelyt on tehty 4-vuotiaan, 18 kk:n ja 4 kk:n ikäisen lapsen laajoihin terveystarkastuksiin. Viimeisimpänä valmistuu esitietolomake lasta odottavaa perhettä varten. Samalla on kehitetty esitietolomake myös äitiysneuvolan ensikäynnille. Päivitetyt kouluterveydenhuollon ja neuvolaan kehitetyt

esitietolomakkeet saatetaan sähköiseen muotoon ODA (Omat digiajan hyvinvointipalvelut) -yhteistyössä ja pilotoidaan luonnollisessa ympäristössä. Lomakkeet valmentavat vanhempia tulevaan terveystarkastukseen ja auttavat myös neuvolahenkilöstöä valmistautumaan perheen tapaamiseen. APOTTI on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen tietojärjestelmä, joka yhdistää sosiaali- ja terveyspalvelut ensimmäisenä maailmassa. Apotin portaalissa onnistuvat ajankohdasta ja paikasta riippumatta ajanvaraukset neuvolaan, laboratorioon ja ultraäänitutkimukseen. Portaali auttaa myös oman hyvinvoinnin tarkkailussa. Esimerkiksi älyvaa’an tiedot voi halutessaan täydentää automaattisesti palveluun. Esteen sattuessa esimerkiksi osaan äitiysvalmennuksista on mahdollista osallistua videoyhteydellä. Lapsen syntymän ja jälkitarkastuksen jälkeen vanhemmat saavat portaalin kautta muistutuksia määräaikaisista tarkastuksista ja kyselyistä. Myös yhteydenpito ammattilaiseen onnistuu portaalin kautta.

Suomesta imetyksen kärkimaa Neuvolapäivien toisen päivän aluksi julkistettiin Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018–2022. Toimintaohjelman tavoitteena on saada Suomi imetyksen kärkimaaksi. Ohjelmassa korostetaan imetyksen terveyshyötyjä imettävälle äidille ja lapselle sekä vauvaperheen hyvinvoinnille. Ohjelmassa painotetaan imetyksen edistämisen yhdenmukaisia käytänteitä perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Ohjelma luo perustan Vauvamyönteisyysohjelman toteuttamiselle ja sertifikaatin saannille Suomessa. Vauva- ja perhemyönteisyysohjelma jalkautetaan äitiys- ja lastenneuvoloihin. Toimintaohjelmassa on ehdotuksia ammattihenkilöstön valmiuksien edistämiseksi, imetyksen kansalliseksi seuraamiseksi ja imetystä koskevan tutkimuksen edistämiseksi. Imetyksen edistämisessä on tärkeää nimetä kansallinen koordinaattori sekä vastuutahot kuntiin ja tuleviin maakuntiin.

Hyviä käytänteitä Neuvolapäivillä keskusteltiin myös siitä, mitä Suomi voisi oppia muista Pohjoismaista. Suomessa alkuraskaudenaikaisen tupakoinnin yleisyys on pysynyt vakaasti 15 %:n tasolla viimeisen 30 vuoden ajan. Vastaavasti esimerkiksi Ruotsissa alkuraskauden ajan tupakoinnin yleisyys on laskenut 32 %:sta 5 %:iin. Yhä useampi lopettaa tupakoinnin raskauden aikana myös Suomessa, jossa 7 % tupakoi läpi raskauden. Raskaana olevista teini-ikäisistä tupakoi jopa joka toinen. Eniten tupakoinnin todennäköisyyttä ennustaa äidin saavuttama koulutustaso. Häkämittarin käyttö mahdollistaa tupakoivien äitien löytämisen ja parantaa äidin motivaatiota ja pystyvyyden tunnetta tupakoinnin lopettamiseen. Tupakoivalle äidille ja puolisolle olisi tarjottava ylimääräinen terveydenhoitajan aika tupakoinnin lopettamisen tukemiseksi. Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus -käypä hoito suosituksen mukaan nikotiinikorvaushoitoa tulee harkita silloin, kun raskaana oleva nainen on motivoitunut lopettamaan tupakoinnin, mutta vahva nikotiiniriippuvuus estää lopettamisen. Tupakointi herättää äideissä voimakkaita tunteita omasta vastuusta ja riittämättömyydestä. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus ja puolison tupakointi vaikeuttavat tupakasta irti pääsyä, vaikka motivaatiota olisi. Siksi tupakoinnin puheeksi ottaminen voi tuntua haastavalta terveydenhuollon ammattilaisellekin. Tutkimusten mukaan äidit kuitenkin haluavat, että tupakoinnista puhutaan. Tärkeää on saada äiti pohtimaan ja puhumaan omasta tupakoinnistaan avointen kysymysten avulla, motivoivaa keskustelua hyödyntäen. Näin autat tupakoivaa äitiä lopettamaan -kortti on tarkoitettu työkaluksi äitiysneuvolan vastaanotolle. Sekä äitiys- että lastenneuvolassa joudutaan välillä keskustelemaan vaikeiksi koetuista asioista kuten esimerkiksi syntymättömän vauvan kuolemasta. Syntymättömän vauvan menetyksen käsittely on psyykkisesti erityisen vaikeaa, koska vauvaa ei ole ehtinyt tuntea ja menetyksen normaali käsittely muistelemisen avulla on siten hankalaa. Molemmille vanhemmille on hyvä antaa mahdollisuus osallistua neuvolakäynnille, jossa heidän on mahdollista

käydä läpi tärkeäksi kokemiaan asioita. Tärkeää on myös kertoa, että avuntarvetta voi tulla viiveelläkin, ja yhteyttä ammattiauttajaan voi ottaa tarvittaessa myös myöhemmin. Rokottaminen on ollut neuvoloiden perustehtävä varhaisista ajoista alkaen. Rokottaminen on yksi vaikuttavimmista neuvolan toimintamuodoista, jonka vaikuttavuus näkyi välittömästi imeväis- ja lapsikuolleisuuden vähenemisenä. Vesirokkorokotukset aloitettiin kansallisessa rokotusohjelmassa 1.9.2017. Rokotusta tarjotaan ensimmäisen vuoden kuluessa kaikille 1,5–11 -vuotiaille lapsille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa, neuvolan ja kouluterveydenhuollon ikäkausitarkastuksissa. Uudistetussa tartuntatautilaissa (1227/2016) on laajennettu säädöksiä, jotka koskevat hoitohenkilökunnan rokotuksia, infektioiden seurantajärjestelmä tiedonsaantimahdollisuuksia epidemian selvittämisen yhteydessä. Kirjoittajat: Marjaana Pelkonen on neuvotteleva virkamies, STM ja Tuovi Hakulinen on tutkimuspäällikkö, THL

Neuvolapäivillä julkaistun toimintaohjelman tavoitteena on saada Suomi imetyksen kärkimaaksi.

Nivelvaivat

Miksi tuki- ja liikuntaelinsairauksia ei ennaltaehkäistä kunnolla? Tuki- ja liikuntaelin (tule)ongelmat nakertavat suomalaisten toimintakykyä ja maksavat miljardeja. Ne ovat Suomen suurin sairauspäiviä aiheuttava sairausryhmä, jonka kansanterveydelliset vaikutukset ovat jääneet liian vähälle huomiolle. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat toiseksi suurin syy työkyvyttömyyseläkkeisiin. Tule-ongelmien suorien ja välillisten kustannusten on arvioitu olevan peräti kolme miljardia euroa vuodessa. –Luulisi, että sote-uudistusta puuhaavat päättäjämme havahtuisivat ennaltaehkäisyn merkitykseen. On aina parempi hoitaa terveyttä kuin sairautta, muistuttaa Suomen Tuki- ja liikuntaelinliiton puheenjohtaja Anssi Kemppi.

Neuvola ja kouluterveys | 4 • 2017

Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeenkin terveyden edistämisen vastuu säilyy kunnilla. Suomen Tuki- ja liikuntaelinliiton teettämä selvitys osoitti, että kuntapäättäjät näkevät yksilön suurimmaksi vastuulliseksi tule-terveydessä. –On ilman muuta totta, että omilla valinnoilla ja elintavoilla voidaan ennaltaehkäistä ja hoitaa suurimpia tule-kansansairauksia kuten nivelrikkoa, selkäongelmia ja osteoporoosia. Myös kaatumisten ehkäisyssä hyvä lihaskunto ja tasapaino ovat ensiarvoisen tärkeitä, kertoo Anssi Kemppi.

Perheen terveystavat puheeksi Aikuisten ohella myös lasten ja nuorten on hyvä tehdä viisaita valintoja. Aktiivinen liikuntaharrastus lisää ruston määrää kasvuikäisten nivelissä. Eläinkokeiden nojalla on esitetty hypoteesi, jonka mukaan liikuntaharrastus

nuorena vahvistaa ruston kollageenisäikeistöä, mikä ehkäisee vanhemmalla iällä ilmenevää nivelrikkoisuutta. Kaikissa elämänvaiheissa on oleellisen tärkeää liikkua päivittäin ja pitää paino normaalina. Hyötyliikunta on halvinta ja jokaisen ulottuvilla asuinpaikasta riippumatta. Vanhempien on hyvä oivaltaa, että terveyttä edistävää on antaa lapsen ja nuoren kulkea koulu- ja harrastematkat jalan tai pyörällä. Painon seurannassa vanhemmat ovat edelläkävijöitä. Vanhempien terve suhtautuminen oman painon seurantaan antaa hyvän mallin lapsille. Viikoittainen punnitus on suojatekijä lihomista vastaan. Kaikenlaisia tapaturmia tulee ehkäistä. Koska tukirankaa vaurioittavat tapaturmat altistavat myöhemmille tulesairauksille, niiden ehkäisy on koko perheen yhteinen asia. Liikuntavälineet on huollettava ja jalkineet tarkistettava. Myös lapsi ja nuori tarvitsee tukevat jalkineet, joissa on sopivasti pitoa liukkailla talvikeleillä. SS

Nenän terveys

Nenän terveys ja hyvinvointi Nenä istuu monen naamassa ilman, että siihen kiinnitetään huomiota. Nenän hyvinvoinnista tulisi kuitenkin huolehtia samalla tavalla kuin hampaiden hoidosta, koska sitä tarvitaan lämmittämään, kosteuttamaan ja puhdistamaan sisään hengitettyä ilmaa. Nenästä tulisi huolehtia erityisesti Suomen ilmanalassa, koska nenä joutuu erityisen koville rankan ilmaston vuoksi. Nenän limakalvo yltää keuhkoihin saakka. Se on tehokas suodatin ja apu keuhkoille, jos se toimii oikein. Ylähengitysteiden hyvä toiminta vaatii ehjän limakalvon.

pan Euroo n tyi käyte ajan den raskau olisä ravint

Nenä toimii oman vuosikellonsa mukaisesti

Nenää hoidetaan usein väärillä tuotteilla

Suomalaisen nenän limakalvo on kovilla rankan ilmaston sekä pohjoisen sijainnin takia. Täällä esiintyy kuivaa ja kylmää pakkasilmaa, jonka aikana lisäksi talojen lämmitys kuivattaa sisäilmaa. Suomessa lentää keväisin katupölyä ja lähemmäs kesää mentäessä myös siitepöly rasittaa nenää. Nenän limakalvo on jatkuvassa muutoksessa erilaisten sääolosuhteiden vuoksi. –Lisäksi nenä joutuu koville, kun syksy alkaa ja lapset aloittavat koulun. Flunssapöpöt leviävät helposti syksyn ensimmäisten infektioiden kautta. Sama tapahtuu joululomien jälkeen, jolloin sama rumba alkaa uudestaan. Ja kohti kevättä alkaa allergiakausi, selittää allergologi ja keuhkolääkäri Klaus Tamminen.

Terve nenä ei tunnu kuivalta, se ei ole liian turpeinen tai tukkoinen, se ei karstoitu, se ei ole arka tai haavainen eikä vuoda verta. Astma ja poskiontelon tulehdukset pysyvät paremmin kurissa, kun ylähengitysteistä huolehditaan oikein. Terve ja hyvin hoidettu limakalvo on kostea ja ehjä. –Monet käyttävät hoitavia ja avaavia tuotteita väärin. Avaavia nenäsuihkeita tulisi käyttää ainoastaan lyhytaikaisesti nuhan tai poskiontelotulehduksen yhteydessä. Avaavat tuotteet eivät hoida nenän limakalvoa ja saattavat jopa ärsyttää sitä enemmän. Hoitavat tuotteet taas kosteuttavat ja hoitavat limakalvoa sekä niiden vaurioita, kommentoi Klaus Tamminen.

SUUNNITTELETKO RASKAUTTA?

Femibion raskaus 1 & 2

www.femibion.fi

Tiesithän, että folaattitason on oltava riittävä jo hedelmöityshetkellä? Femibion sisältää valmiiksi bioaktiivisessa muodossa olevaa folaattia, jolla varmistat riittävän folaattitason jo noin 1–2 kuukaudessa.

VAIN APTEEKISTA!

Femibion_210x145_Neuvola 4/2017.indd 1

01/11/2017 15.11

Hammasterveys

Aftat suussa Aftoiksi kutsutaan vaihtelevin väliajoin ilmaantuvia kipeitä suun limakalvojen haavaumia, jotka paranevat omia aikojaan. Ne ovat pyöreitä tai soikeita, keskeltä vaaleita ja reunoiltaan punaisia. Kun niitä esiintyy riesaksi asti, puhutaan toistuvasta aftaisesta suutulehduksesta.

Aftat eivät ole vaarallisia, mutta ne voivat olla tosi hankala riesa.  Hannu Hausen Ainakin viidesosalla ja ehkä jopa puolella ihmisistä on omakohtaisia kokemuksia aftoista. Niitä esiintyy huulten sisäpinnoilla, huulipoimuissa, poskien limakalvoilla, ikenien kiinnittymättömillä alueilla, suupohjassa ja kielen alapinnalla. Yksittäiset aftahaavaumat kestävät useimmiten 7-10 päivää hävitäkseen jälkiä jättämättä. Harvinaisemmat isot haavaumat kestävät pitempään ja voivat jättää arven. Aftaisesta suutulehduksesta erotetaan kolme muotoa. Niistä yleisimmässä (minor, 80-85 % tapauksista) leesiot ovat matalia ja läpimitaltaan yhtä senttimetriä pienempiä (tavallisimmin 2-6 millimetriä). Kerrallaan niitä on yleensä 1-6. Ne parannevat viikossa tai kahdessa, eikä niistä jää arpea. Usein niitä ilmaantuu 1-4 kuukauden välein, mutta jaksottaisuus vaihtelee yksilöllisesti. Joillakuilla haavautumattomat jaksot voivat olla hyvinkin pitkiä, kun toisilla aftoja voi olla lähes kaiken aikaa. Muista muodoista vain harvoilla on omia kokemuksia. Toiseksi yleisimmässä muodossa (major, 5-10 % tapauksista) haavaumien läpimitta on 1-3 cm, ja niitä on kerrallaan vain yksi tai muutama. Tyypillisiä esiintymispaikkoja ovat huulten sisäpinnat, pehmeä

Neuvola ja kouluterveys | 4 • 2017

suulaki ja suunielu. Haavaumat voivat olla syviä, ja niiden reunat punottavat vihaisesti. Parantuminen vie viikkoja ja limakalvoille voi jäädä näkyviä arpia. Kolmannessa muodossa (herpetiforminen, alle 5 % tapauksista) pienen pieniä (1-2 mm) haavaumia voi olla kymmenittäin. Ne voivat esiintyä ryhminä tai niitä voi olla ympäriinsä suun pehmeillä limakalvoilla. Herpesleesioista ne eroavat siinä, että aftat eivät muodosta rakkuloita. Minor-muotoisia aftoja voi ilmaantua jo ennen kouluikää. Aikuisiässä haavaumajaksot harvenevat ja loppuvat usein kokonaan. Muun muotoisia aftoja alkaa esiintyä vasta puberteetin jälkeen. Nekin vähenevät iän myötä, mutta haavaumajaksoja esiintyy pitempään kuin minor-muodossa. Yli 50-vuotiailla tilanne niidenkin osalta helpottuu. Aftojen syytekijöitä ei tunneta kunnolla. Usein niiden esiintyminen vaihtelee perheittäin. Crohnin tauti ja keliakia altistavat niille. Samaa arvellaan natriumlauryylisulfaattia sisältävistä hammastahnoista. Raudan, foolihapon sekä B6- ja B12 -vitamiinin puute voivat lisätä aftojen ilmaantumista, samoin liiallinen stressi. Paikalliset kemialliset ja fysikaaliset traumat voivat käynnistää haavaumien synnyn, herkillä yksilöillä myös jotkut ruoat. Suun kuivuus lisää aftojen synnyn todennäköisyyttä. Koska parantavaa hoitoa ei ole, aftojen hoidon tavoitteena on oireiden lievittäminen ja niiden keston lyhentäminen. Aftasärky voi lievittyä käsikaupassa myytävillä tulehduskipulääkkeillä. Suun huuhtelu suuvedellä,

ruokasoodaliuoksella, suolaliuoksella tai reseptivapailla klooriheksidiiniliuoksilla voi niin ikään olla avuksi. Alle 12-vuotiaat tosin saavat käyttää jälkimmäisiä vain terveydenhuollon ammattihenkilön ohjeen mukaan. Viittä vuotta vanhempien aftapotilaiden paikalliseen hoitoon on myös saatavilla limakalvolle kiinnittyviä reseptivapaita bukkaalitabletteja, jotka asetetaan suoraan haavauman päälle. Lääkärin tai hammaslääkärin puoleen kannattaa kääntyä, kun aftakipu vaikeuttaa päivittäistä elämää, eivätkä kivut lievene omin neuvoin. Hoitona saattaa tällöin olla purskuttelu tetrasykliiniliuoksella, mistä arvellaan olevan apua. Reseptillä saatavilla puudutegeeleillä voidaan tarvittaessa ainakin helpottaa ravinnon nauttimista. Haavaumaepisodien intensiteettiin ja kestoon niillä ei kuitenkaan ole vaikutusta. Kovin vähän on tehtävissä aftojen uusiutumisen estämiseksi. Sellaisia ruokia ja juomia kannattaa toki välttää, joiden on omalla kohdallaan huomannut liittyvän aftojen syntyyn tai pahentavan niiden oireita. Monilla tällaisia ovat mausteiset, suolaiset tai happamat ruoat useat hedelmät mukaan lukien. Natriumlauryylisulfaattia sisältäville hammastahnoille löytyy nykyisin vaihtoehtoja lähes kaikista kaupoista. Lohdullista on tietää, että aftahaavaumaepisodit harvenevat iän karttuessa ja loppuakseen usein kokonaan. Kirjoittaja on sosiaalihammaslääketieteen emeritusprofessori, Oulun yliopisto ja asiantuntijahammaslääkäri, Suomen Hammaslääkäriliitto ry

Intersukupuolisuus

Torstaina 26.10. vietettiin kansainvälistä päivää tietoisuuden lisäämiseksi intersukupuolisuudesta (Intersex Awareness Day). Intersukupuolisuus on kattokäsite sellaiselle sukupuolen moninaisuudelle, jossa yksilön fyysiset sukupuolta määrittelevät ominaisuudet eivät ole yksiselitteisesti nais- tai miestyypilliset. Intersukupuolisuus ymmärretään nykyään ihmisen sukupuolen kehityksen, anatomian ja fysiologian luonnollisena vaihteluna. Koska yhteiskuntamme sukupuolinormit perustuvat edelleen vahvasti ajatukseen siitä, että sukupuolia on vain kaksi, nainen ja mies, on intersukupuolisuutta pitkään pyritty hoitamaan muokkaamalla intersukupuolisten ihmisten kehoja jompaan kumpaan suuntaan. –Käytännössä tämä tarkoittaa intersukupuolisten vauvojen sukuelinten kirurgista muokkaamista. Nämä toimenpiteet on tehty pitkälti lääkärien suositusten perusteella. Raskaita

kehoon kajoavia toimenpiteitä tehdään ilman lapsen suostumusta ja ilman, että lasta kuunnellaan asiassa, sanoo Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo. Setan mukaan kyse on hyvin vakavista fyysistä koskemattomuutta, itsemääräämisoikeutta, yksityisyyttä ja lapsen oikeuksia koskevista ihmisoikeusloukkauksista. Suomen tulisikin välittömästi kieltää intersukupuolisten vauvojen peruuttamattomat ja kosmeettiset eli terveyden kannalta tarpeettomat leikkaukset. Lisäksi tulisi varmistaa, että intersukupuolisille ihmisille ja perheille on tarjolla asiallista tietoa intersukupuolisuudesta sekä psykososiaalista tukea. Sukupuolen moninaisuudesta ja intersukupuolisuudesta on tarjottava tietoa ja koulutusta erityisesti terveydenhoidon ja varhaiskasvatuksen ammattilaisille. On lisättävämyös yleistä tietoisuutta intersukupuolisuudesta. “Suomessa tulee selvittää mahdollisuus sukupuolimerkintään, joka olisi jotain muuta kuin nainen tai mies. Tämä edistäisi niin intersukupuolisten kuin muiden sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten tunnustamista ja oikeuksien toteutumista”, sanoo Tarjamo. Tietoa intersukupuolisuudesta sekä vertaistukea on tarjolla intersukupuolisuus.fi-sivuilla.

Kansainvälinen intersukupuolisuuden päivä

Setan Transtukipiste tarjoaa ammatillista tukea myös intersukupuolisille ja heidän läheisilleen.

Seta ry

on vuonna 1974 perustettu valtakunnallinen ihmisoikeusjärjestö, jonka tavoitteena on yhdenvertaisuuden toteutuminen riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta.

Vuosisadan rakentajat

Palkintosumma on ainutlaatuinen Suomessa ja jopa kansainvälisessä mittakaavassa. Suomalainen teknologia-alan Millenium-palkinto on miljoona euroa, ja koko maailmassa tunnettu Nobel-palkinto jää alle miljoonan euron. Lisäksi missään muualla maailmassa ei ole toteutettu koko kansalle avointa haastekilpailua tässä mittakaavassa yhtä monen rahoittajan yhteistyönä.

GUTSY GO

on rohkeiden tekojen pankki Suomalaisten säätiöiden ja rahastojen järjestämässä Vuosisadan rakentajat -ideakilpailussa etsittiin nuoria hyödyttäviä innovaatioita. Kilpailuun tuli yhteensä 326 hakemusta. Määrä kertoo siitä, että Suomessa on valtavasti ihmisiä, joilla on tahtoa parantaa nuorten hyvän elämän edellytyksiä. Viidentoista finalistihankkeen joukosta 1,5 miljoonan euron voittajapalkinnon sai Gutsy Go -niminen hanke. Ykköspalkinnon voittaneen Gutsy Go -tiimin idea on tämä: Hyvää tekevä projekti poikii lisää hyvää. Resepti on yksinkertainen. Yläkoululaisia autetaan löytämään projekteja, jotka hyödyttävät muita ihmisiä. Auttajat ovat koulutettuja mentoreita, jotka kiertävät eri kaupungeissa. Esimerkiksi Kotkassa 9-luokkalaiset

Neuvola ja kouluterveys | 4 • 2017

polkaisivat käyntiin Karhuvuoren alueen siivousprojektin. Toisaalla koululaiset hoksasivat, että päiväkotilapset jäävät vähemmälle huomiolle, ja jalkautuivat leikittämään nuorempiaan. Nuoret kuvaavat projektinsa ja editoivat sen videoksi. Videoita on jaettu sosiaalisessa mediassa ja ne säilötään Rohkeiden tekojen ideapankkiin, inspiraatioksi muille. Näin nuorten itsensä tekemät aloitteet tarjotaan muille nuorille sellaisessa muodossa, että niihin on helppo tarttua. Näiden rohkeiden rauhantekojen levittäminen kaikkien ulottuville on koko hankkeen idea. Toistaiseksi videoita on tehty kolmessa koulussa Forssassa, Kotkassa ja Vantaan Korsossa. Kansainvälistä kiinnostusta on jo nyt: kyselyitä Gutsy Gon toimintaperiaatteista on tullut Hollannista ja Yhdysvalloista. Palkintorahoilla Gutsy Go laajentaa toimintaansa noin kymmeneen kaupunkiin tai kaupunginosaan, luo nuorten toimituksen tuottamaan uusia videoita ja palkkaa lisää kouluissa kiertäviä valmentajia. Jo nyt Gutsy-ohjaajien tiimiin kuuluu alle 30-vuotiaita

MASI-hanke nuorisotyön osaajia, jotka itsekin ovat ponnistaneet vaativista olosuhteista. Gutsy-ohjaajakoulutus on kehitetty yhdessä nuorten ja nuorisotyön osaajien kanssa, mukana on ollut myös. Gutsy Go -tiimiä vetävät kokeneet media-alan toimijat. Heitä ovat Aram Aflatun, Marika Makaroff, Veera Ikonen ja Ida Immonen.

MASI

Vuosisada rakentajat kilpailun toisen sijan eli 0,5 miljoonaa euroa sai Someturva niminen hanke. Tämän tiimin idea on saada verkon vihapuhe kuriin lakipalvelulla, joka löytyy kännykkäsovelluksen takaa. Someturva App tarjoaa konkreettisia keinoja puuttua vihapuheeseen verkossa. Nuori voi esimerkisi pyytää Someturvaa sovelluksen kautta ottamaan yhteyttä rikoksen tekijään. Jos tapaus ei täytä rikoksen tuntomerkkejä, uhrille tarjotaan mahdollisuus keskustella tapauksesta Someturva-chatissa. Kolmas sija jaettiin kolmelle eri tiimille, jotka kukin saivat 150 000 euroa. Nämä tiimit olivat Integrify, joka tarjoaa maahanmuuttajien kotoutusta koodauskoulutuksen avulla, RT Lit eli Ruskeat tytöt -kirjoittajakoulu ja Elämän Peili, joka on huippubiotieteilijöiden kehittämä peli nuorten hyvinvoinnin tueksi.

Miessakit ry:ssä on käynnistynyt uusi MASIhanke, jonka kohderyhmänä ovat työikäiset isät, joiden elämään masennusoireet kuuluvat joko oman tai perheenjäsenen kokemuksen kautta. MASI koostuu isien auttamisesta ja masennukseen liittyvän tiedon jakamisesta puhelimitse, sähköpostitse sekä henkilökohtaisten tapaamisten avulla. MASIn työntekijät sijoittuvat Tampereelle ja Lahteen. Henkilökohtaisia tapaamisia toteutetaan myös Helsingissä. Hankkeen aikana kerätään kokemusperäistä tietoa masennusoireiden vaikutuksista isyyteen. Hankkeella on STEAn rahoitus vuoden 2020 loppuun. Työikäisistä suomalaisista noin kuusi prosenttia kärsii masennustiloista vuosittain ja noin joka viides elämänsä aikana. Miehillä masennusta diagnosoidaan naisia vähemmän. Masennuksen keskeisiä oireita ovat surullinen, ärtyinen tai tyhjä mieliala sekä alentunut kyky tuntea mielenkiintoa tai mielihyvää. Edellisten lisäksi erityisesti miehillä esiintyviä masennuspiirteitä voivat olla eristäytyminen, vetäytyminen, lyhytpinnaisuus tai aggressiivisuus. Näitä piirteitä ei yleisesti liitetä masennuksen oireiksi ja siksi miesten kohdalla masennus voi jäädä tunnistamatta. MASI on suunnattu niille isille, jotka kokevat toimintakykynsä ja jaksamisensa olevan kovilla. Työskentelyn tavoitteena on asiakkaana olevan isän hyvinvoinnin lisääntyminen, ja näin myös koko muun perheen hyvinvointiin vaikuttaminen. Palvelu on maksuton ja saatavilla suomeksi sekä englanniksi.

Gutsy Go tuottaa nuorille näkyvän myönteisen roolin omassa yhteisössä kannustamalla heitä muiden hyväksi toimimiseen. –Aram Aflatuni

Vuosisadan rakentajat hankkeessa mukana olleet säätiöt: • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

Alkoholitutkimussäätiö Emil Aaltosen Säätiö Helmi Holmgrens Stiftelse Helsingin yliopiston tiedesäätiö Jane ja Aatos Erkon säätiö Jenny ja Antti Wihurin rahasto Kaatuneiden Muistosäätiö Kalevalaseura-säätiö Kansan Sivistysrahasto KAUTE-säätiö Koneen Säätiö Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiö Liikesivistysrahasto Maj ja Tor Nesslingin Säätiö Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tutkimussäätiö Marjatta ja Eino Kollin säätiö Me-säätiö Minervastiftelsen OLVI-säätiö Osk. Huttusen säätiö Paulon Säätiö Pörssisäätiö - Börsstiftelsen Päivikki ja Sakari Sohlbergin Säätiö Reijo Rautauoman säätiö

• Saastamoisen Säätiö • Signe och Ane Gyllenbergs stiftelse • Stiftelsen för Åbo Akademi • Stiftelsen Tre Smeder • Suomen Hammaslääketieteen Säätiö • Suomen Kulttuurirahasto • Suomen Lääketieteen Säätiö • Svenska Kulturfonden i Björneborg, • SKiB Svenska litteratursällskapet i Finland • Teknologiateollisuden 100-vuotissäätiö • Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT)- säätiö • Turun Yliopistosäätiö Työsuojelurahasto • Ulla Tuomisen säätiö • Urheiluopistosäätiö • Viestintäalan tutkimussäätiö • Väinö Tannerin säätiö • William ja Ester Otsakorven Säätiö • Yksityisyrittäjäin Säätiö • Yrjö Jahnssonin säätiö

Apua isille masennusoireisiin tai niiden kohtaamiseen perheissä

Lisätietoja Henri Hyttinen, Tampere hankekoordinaattori p. 044 751 1349 henri-hyttinen@miessakit.fi Ilmo Saneri, Lahti hanketyöntekijä, työnohjaaja p. 050 511 3361 ilmo.saneri@miessakit.fi

MIESSAKIT RY on vuodesta 1995 pitänyt huolta miesten elämää tukevien yksilöllisten, yhteisöllisten ja yhteiskunnallisten rakenteiden vahvistamisesta parantaakseen miesten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Neuvola ja kouluterveys | 4 • 2017

Tuoksuherkkyys

Suomessa on puoli miljoonaa tuoksuherkkää Allergia-, iho- ja astmaliitto on tehnyt ensimmäisen suomalaisille suunnatun tutkimuksen tuoksuherkkyydestä. Tutkimus osoitti, että tuoksuherkkien oireet ovat todellisia ja vaikuttavat merkittävästi elämänlaatuun.

Tutkimukseen vastanneista lähes joka kolmas arvioi itsensä tuoksuherkäksi. Heistä vajaa kolmannes määriteltiin vahvasti tuoksuherkäksi. Tuoksuherkkyys vaikuttaa merkittävästi noin puolen miljoonan suomalaisen elämään. Tutkimus tehtiin mini-Suomi -otoksella, joka kattaa laajasti suomalaisen aikuisväestön. Eniten oireita aiheuttavat haju- ja partavedet, tuoksukynttilät, hiuslakat sekä voimakkaasti tuoksuvat kukat.

Tuoksuherkkyyden yleisimpiä oireita ovat nuha, päänsärky ja silmäoireet, sanoo asiantuntija Sanna Virtanen Allergia-, iho- ja astmaliitosta. Vahvan tuoksuherkkyyden kriteerit täyttyivät, mikäli vastaaja oli hakenut apua tuoksuherkkyyteen terveydenhuollon ammattilaisilta tai hän oli joutunut olemaan poissa työ- tai opiskelupaikalta viimeisen puolen vuoden aikana tai hän koki tuoksuherkkyyden heikentävän merkittävästi elämänlaatuaan.

Kallis oireyhtymä Tuoksuherkkyydellä ei ole kansainvälistä tautiluokitusnumeroa, koska sen katsotaan olevan oireyhtymä. Lisäksi tuoksuherkkyyden yhdenmukaiset lääketieteelliset kriteerit puuttuvat ja diagnosointiin ei ole olemassa objektiivisia mittareita. Tuoksuherkkyys ei ole sama kuin hajusteallergia, joka tarkoittaa kosmetiikan hajusteiden aiheuttamaa kosketusallergiaa iholla Luokitusnumeron puuttuminen merkitsee sitä, että tuoksuherkällä ei välttämättä ole samaa oikeutta sosiaaliturvaan kuin muilla pitkäaikaissairailla, vaikka pahimmillaan tuoksuherkkyyden oireet heikentävät elämänlaatua merkittävästi ja voivat johtaa jopa työkyvyttömyyteen, asiantuntija Sanna Virtanen sanoo. Tuoksuherkkyydestä aiheutuvat ylimääräiset kulut arvioitiin keskimäärin sadaksi euroksi vuodessa ja vahvasti tuoksuherkillä lähes kaksinkertaisiksi. Siten tuoksuherkkyydestä aiheutuvat kustannukset voivat Suomessa nousta 150 miljoonaan euroon vuodessa. Lisätiedot Asiantuntija Sanna Virtanen, puh. 0400 241104, sanna.virtanen@allergia.fi Tiedottaja Maija Krappe, puh. 050 440 6916, tiedotus@allergia.fi

Neuvola ja kouluterveys | 4 • 2017

Inkan tähtihetkiä!

 Virpi Taipale Yksi vuoden puhutuimmista elokuvista lienee Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas, jonka kuvauksissa myös Inka oli mukana. Haastattelin Inkaa ja kysyin, mitä hän muistaa elokuvan tekemisestä Suomenlinnassa. –No, sukkahousut oli väärinpäin jalassa, ja se tuntui inhottavalta. Lapsen suusta kuulet totuuden. Myös Inkan isä ja isovanhemmat osallistuivat kuvauksiin. Isä oli mukana muun muassa marssikohtauksessa. Pienelle lapselle kuvauspaikalla oleminen ei ollut aina yhtä herkkua. Inka kaipasi aktiivisempaa roolia. –En olisi ehkä mennyt, jos olisin tiennyt, että pitää vain seisoa ja katsoa. Vaikka Inka saikin esimakua siitä, ettei näyttelijäntyö ole pelkkää parrasvaloissa paistattelemista, hänelle jäi mukavia muistoja kuvauspäivästä. Inkan yksi tulevaisuuden haaveammateista onkin näyttelijä. –Siinä pääsee televisioon, Inka perustelee. Hänen haaveissaan onkin rooli Uusi päivää -sarjassa, vaikka Inka epäileekin, ettei sitä enää esitetä, kun hän on aikuinen.

Toinen tämän vuoden tähtihetkiä Inkalle oli presidentti Sauli Niinistön tapaaminen. Inka oli viettämässä syyslomaa Karstulassa, jonne presidentti teki vierailun. Haastattelin jälleen Inkaa. Kysyin, miltä presidentin kätteleminen tuntui? –Ihanalta, Inka sanoi. Mitä sanoit presidentille? –Te… Ai miksi vaan te? –Piti sanoa terve, mutta tilanne meni niin nopeasti ohi, etten ehtinyt, Inka kertoo. H-hetkeä hän oli sitkeästi odottanut pappansa hartioilla keikkuen. Kun juttelimme Niinistön näkemisestä, paljastui, että Inka on kätellyt aikaisemmin myös Tarja Halosta. Sekin kuulemma tuntui ihanalta. –Tarja Halonen oikein pysähtyi juttelemaan, mutta en muista enää, mitä puhuimme. Leppoisan haastattelumme yhteydessä Inka paljasti kaksi muutakin unelma-ammattiaan: arkeologi ja tarhantäti. –Arkeologiksi haluaisin, kun siinä on niin paljon tutkittavaa. Tarhantädiksi, koska siinä tapaa niin paljon lapsia ja saa päättää mitä tarhassa tapahtuu. Nyt jo eskaria käyvä Inka tekisikin tarhaelämään muutamia muutoksia.

Inka tinka tiitiäinen

–Päiväunia ei olisi pakko nukkua, jos ei halua. Sillä aikaa voisi vaikka piirtää. Lisäksi tarhassa voisi olla harjoittelupäivä, jolloin laskettaisiin vaikka plus- ja miinuslaskuja, Inka ehdottaa. Haastattelumme lopuksi oli vielä kysyttävä yksi tärkeä kysymys. Haluaisitko olla joskus Suomen presidentti? –En halua. Sillä on liian paljon hommia ja pitää matkustella koko ajan, eikä saa olla tarpeeksi kotona, Inka selvittää. Haastattelutuokiomme on ohitse. Minulle jäivät mieleen erityisesti Inkan kommentit: –Vipe, kysy lisää, haastattele lisää, mä haluun vastata. Kirjoitathan nää kaikki sitten sinne lehteen?

Kirjoittaja on Inkan täti, kuvisope ja kuvantekijä Neuvola ja kouluterveys | 4 • 2017

VALMISTETTU SUOMESSA SUOMALAISEEN MAKUUN Keiju-levitteet edistävät lapsen normaalia kehitystä osana terveellisiä elintapoja sekä tasapainoista ja monipuolista ruokavaliota. Ne sisältävät mm. kasvuun ja kehitykseen tarvittavia välttämättömiä omega-3- ja omega-6-rasvahappoja sekä runsaasti luuston kehitykseen tarvittavaa D-vitamiinia. LUE LISÄÄ OSOITTEESTA keiju.fi

NYT UUSISSA PAKKAUKSISSA!

Oppilaana maailmalla

Syysloma oli Ellilläkin, lokakuussa. Kun ekaluokkalaiset serkukset Elli ja Alisa kohtasivat, ei yhteisistä leikeistä meinannut millään tulla loppua. Ikävä purkautui suureksi iloksi.

Venäjä-Suomi koulunkäyntiä osa 2

 Seija Sihvola Lapsenlapseni Ellin kouluuntulotarkastus oli huikea prosessi. Kun suomalainen koulutulokas kohtaa ensitapaamisella terveydenhoitajan, Venäjällä, tai ainakin Moskovassa, pikku koululainen kiikutetaan ennen koulun alkua erikoislääkäreille. Eikä yksi riitä, vaan lääkäreitä on koko rivi. Äiti Julia vei Ellin ensin sisätautilääkärille, joka koetteli mahaa, kuunteli keuhkoja ja mittasi verenpaineen. Sydänlääkärin kanssa keskusteltiin Ellistä otetusta EKG:stä. Silmälääkäri teki näkötestit ja korva-, nenä- ja kurkkulääkäri tutki korvat. Ja ehkä nenänkin. Ortopedi puolestaan tarkasti ryhdin ja jalkaholvit ja psykiatri ilmeisesti

selvitti mielenlaatua. Hammaslääkäri oli vuorossa seuraavaksi: puhtaat paperit tuli. Gynekologille äiti ei sentään lastaan vienyt, vaikka se ohjeissa olikin. Koko lysti myös maksoi, mutta ”onpahan tutkittu” oli äidin kommentti asiaan. Tällainen sarja lääkärintarkastuksia on ollut traditio jo vuosia ainakin suurilla paikkakunnilla. Vanhemmat ihmiset muistavat hyvin omat tarkastuksensa, eikä asiassa ole heidän mielestään mitään ihmeellistä. Lääkäri on aina ollut terveyden tärkein auktoriteetti ja on sitä vastakin. Aika näyttää kuinka mittavaksi tarkastuslääkärijoukko jatkossa kasvaa. Oman käsitykseni mukaan yhtenäistä koulunalun lääkärintarkastuskäytäntöä ei kuitenkaan millään voi olla koko maassa, koska kaukana kaikesta olevissa kyläkouluissa ei systeemiä voida toteuttaa yhtä monipuolisesti. Moskovan koulussaan Elli kohtaa myös terveydenhoitajan, jolla on vastaanottopiste koulurakennuksessa. Hän tekee kovin samaa työtä kuin suomalainen kollegansa: tarkastaa terveyden-

tilaa, antaa ensiapua, selvittää oppilaiden huonovointisuuden syitä ja kuuntelee huolia. Osa terveydenhoitajista vierailee myös luokissa terveysteemoista puhumassa. Yhteys vanhempiin hoituu pääasiassa puhelimella, mutta joskus terveydenhoitaja kohtaa heidät kasvotusten. Vanhemmat saavat jonkin verran terveyteen liittyviä esitteitä, mutta laatu poikkeaa suomalaisesta tarjonnasta. Näin oli ainakin kolmetoista vuotta sitten, kun olin Venäjällä EU:n terveyskasvatusprojektia vetämässä. Projektissa koulutimme tuhansia terveydenhoitajia, lääkäreitä ja opettajia antamaan uudenaikaista ja hyvään vuorovaikutukseen perustuvaa terveyskasvatusta. Moni asia venäläisiä alan ammattilaisia ihmetytti, suomalainen terveyskasvatusaineisto ja koulutusmetodit kun olivat valovuoden edellä venäläisistä. Esimerkiksi seksuaalikasvatuksesta ei eri puolilla Venäjää olevissa 25:ssä projektikoulussa puhuttu sanaakaan. Mielenkiinnolla seuraan, mitä kaikkea Elli terveyden edistämisen saralla kohtaa. Neuvola ja kouluterveys | 4 • 2017

Uudet väitöskirjat

Raskausajalta keskilapsuuteen:

Äitien ja isien mielenterveys lapsen mielenterveyden ja kehityksen ennustajana Väitöskirjatyön tavoitteena oli tutkia äitien ja isien raskauden ja lapsen ensimmäisen elinvuoden aikaisten mielenterveysoireiden vaikutuksia lapsen psykososiaaliseen, kognitiiviseen ja psykofysiologiseen kehitykseen keskilapsuudessa. Ensiksi, muodostimme äitien ja isien spesifit mielenterveyden osaryhmät (latentit trajektoriryhmät) masennuksen ja psyykkisen kuormittuneisuuden ajoituksen ja kulun suhteen vanhemmuuteen siirtymässä. Toiseksi, selvitimme, kuinka äitien ja isien oirehdinta erikseen ja yhdessä ennusti lapsen mielenterveysoirehdintaa sekä sosiaalista ja kognitiivista kehitystä 7-8 vuoden iässä sekä psykofysiologista stressinsäätelyä syljen kortisolista analysoituna 10-11 vuoden iässä. Kolmanneksi, analysoimme äitien ja isien varhaisten mielenterveysoireiden perheensisäistä dynamiikkaa. Selvitimme myös, millä tavoin isän mielenterveysoireiden kulku ja ajoitus olivat yhteydessä varhaiseen isyyskokemukseen. Lopuksi, tarkastelimme perheen lapsettomuustaustan vaikutusta vanhempien mielenterveysoireiden ajoitukseen ja kulkuun sekä vanhempien mielenterveyden ja lapsen mielenterveyden ja kehityksen väliseen yhteyteen. MENETELMÄ: Väitöstutkimus oli osa monitieteistä pitkittäistutkimusta (Psychosocial Aspects after Assited Reproductive Treatment, PAART), joka on seurannut suomalaisia lapsettomuustaustaisia ja verrokkiperheitä raskausajalta keskilapsuuteen. Tutkimme 763:a perhettä, joista noin puolet (n = 406) oli tullut raskaaksi hedelmöityshoidoilla. Perheet osallistuivat tutkimukseen vanhemmuuden siirtymän aikana kolmesti: raskauden toisella kolmanneksella (T1) sekä lapsen ollessa kahden

Neuvola ja kouluterveys | 4 • 2017

kuukauden (T2) ja kahdentoista kuukauden ikäinen (T3). Perheitä tutkittiin jälleen lapsen ollessa 7-8 vuotias (T4), sekä osaa heistä (n = 102) lapsen ollessa 10-11 vuotias (T5). TULOKSET: Ensiksi, tulokset osoittivat hyvän mielenterveyden tasaista pysyvyyttä, mutta merkittävää dynaamisuutta ja vaihtelua mielenterveysongelmien ajoituksessa ja kulussa. Toiseksi, tulokset osoittivat vanhempien mielenterveyden raskausaikana ja lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana olevan tärkeä lapsen myöhemmälle hyvinvoinnille ja kehitykselle. Äidin krooninen tai korkea vaihteleva oirehdinta oli erityisen haitallinen, ennustaen lapsen lisääntynyttä sisäänpäin suuntautunutta mielenterveysoirehdintaa sekä kognitiivisen kehityksen pulmia. Vauvan ensimmäiset elinkuukaudet näyttäytyivät lapsen hyvinvoinnin kannalta keskeiseksi vaiheeksi, sillä äidin oirehdinta lapsen ollessa kahden kuukauden ikäinen ennusti lapsen myöhempää sisäänpäin suuntautunutta mielenterveysoirehdintaa sekä kortisolisäätelyn pulmia. Kun äitien ja isien oirehdintaa tarkasteltiin yhdessä, äidin ongelmat (riippumatta isästä) ennustivat lapsen mielenterveysoirehdintaa, kun taas kummankin vanhemman oirehdinnalla oli oma merkityksensä lapsen kognitiiviseen kehitykseen. Kolmanneksi, tutkimuksessa löydettiin kahdenlaista perheensisäistä dynamiikkaa äitien ja isien mielenterveysoirehdinnassa: yhteisesiintymistä (co-occurrence), heijastaen mielenterveyden oireiden siirtymisiä puolisoiden välillä, sekä puolison oirehdinnan kompensointia. Lisäksi, isien mielenterveysoirehdinnan ajoitus ja kulku oli tärkeä varhaiselle isyyskokemukselle. Tasainen, matala oirehdinta oli yhteydessä myönteisimpään isyyskokemukseen, kun taas krooninen tai korkea vaihteleva oirehdinta kielteisimpään kokemukseen. Oirehdinta ainoastaan lapsen ollessa kahden kuukauden

Mervi Vänskä

ikäinen oli yhteydessä lyhytkestoiseen kielteiseen isyyskokemukseen kyseisenä ajankohtana. Lopuksi, tulokset antoivat tukea käsitykselle hedelmöityshoitoja saaneiden perheiden vähäisistä erityispiirteistä, sillä lapsettomuustausta ei vaikuttanut vanhempien mielenterveyden ajoitukseen ja kulkuun, tai sen yhteyteen lapsen mielenterveyteen ja kehitykseen. JOHTOPÄÄTÖKSET: Tutkimus korostaa vanhempien varhaisten mielenterveysongelmien heterogeenista, dynaamista ja aika-spesifiä luonnetta.

Opinnäyte

Ammatillinen kasvu transkulttuuriseen terveydenhoitotyöhön  Ninni Mattila Transkulttuurisen hoitotyön käsitteellä tarkoitetaan kulttuurit ylittävää hoitotyötä (Hassaan & Parkkinen 2012, 4). Terveydenhuollon ammattilaisen ja monikulttuurisen asiakkaan vuorovaikutuksen laadulla on keskeinen vaikutus tehokkaaseen terveydenhoitoon. Kulttuurilähtöisyys edellyttää ammattilaiselta tietoa kulttuuristen tekijöiden vaikutuksesta asiakkaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Hoitotyössä monikulttuurinen tietoisuus siis käsittää valmiuden vastata toisesta kulttuurista tulevien asiakkaiden tarpeisiin. Kulttuurisella tietoisuudella tarkoitetaan erilaisuuden ymmärtämistä sekä hyväksymistä. Hoitotyössä tämä ilmenee kunnioituksena ja luottamuksena asiakasta kohtaan, joka olennaisena osana vahvistaa ammattilaisen ja asiakkaan vuorovaikutussuhdetta. Terveydenhuollon ammattilaisen tulee olla tietoinen omista asenteistaan monikulttuurisuutta kohtaan sekä tiedostaa, että kaikkien asiakkaiden elämänkatsomus

Se nostaa esiin äidin varhaisen mielenterveyden merkitystä lapsen myöhemmälle mielenterveydelle ja stressinsäätelylle, sekä molempien vanhempien mielenterveyden merkitystä lapsen kognitiiviselle kehitykselle. Kliinisesti, tulokset korostavat neuvoloiden roolia molempien vanhempien oirehdinnan seulomisessa. Apua tulisi tarjota perheille useina vanhemmuuden siirtymän ajankohtina, jotta oirehdinta ei häiritsisi varhaista vanhemmuutta ja edelleen lapsen kehitystä.

ja kulttuuri eivät perustu keskenään samanlaisille normeille. Monikulttuurisen asiakkaan kohtaaminen haastaa terveydenhoitajan tekemään aktiivisesti yhteistyötä asiakkaan kanssa. Asiakaslähtöisessä hoitotyössä terveydenhoitaja antaa asiakkaalle mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä hoidon tarpeestaan sekä toiveistaan. Toimivassa vuorovaikutussuhteessa terveydenhoitaja ja asiakas asettavat hoitotyön tavoitteet yhdessä. Maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden määrä on enenevästi lisääntynyt terveydenhoitotyössä, mikä tuo haasteita monikulttuuriselle hoitotyölle. Keskustelussa tulee huomioida ohjauksen selkeys, ohjauskieli sekä mahdollinen tulkkausavun tarve. Kielimuuri on selkeän täsmällisen informaation antamisen ja vastaanottamisen este sekä rajoittaa asiakkaan kykyä kertoa omista terveysongelmistaan. Asiakas ei välttämättä ymmärrä annettua terveysneuvontaa ja hoito-ohjeet voivat jäädä epäselväksi. Maahanmuuttajataustaisen asiakkaan sosiaalinen todellisuus voi merkitä hänelle pakolaisuutta, syrjäytymistä ja ulkopuolisuuden tunnetta. Suomalaisessa yhteiskunnassa esiintyy rasismia, joka valitettavasti näkyy myös terveydenhuollossa ennakkoluuloisena käyttäytymisenä. Vähättelevä asenne voi ilmetä epäsuorana, torjuvana puhutteluna tai non-verbaalisena viestintänä. Asiakas voi kohdata myös epäasiallista kommentointia liittyen ulkonäköönsä tai kulttuuritaustaansa. Kommentteja edeltää aina tuomitseva katse, joka on jo nähnyt eron. Transnationaalinen osaaminen koskee kaikkia terveydenhuollon kohtaamisia. Osaamisessa korostuu asiakaslähtöisyys, dialoginen vuorovaikutus

sekä yhteisymmärrys hyvän hoitotuloksen saavuttamiseksi. Oikeus hyvään hoitoon merkitsee, että terveydenhuollon palveluita tarvitseva saa tilanteensa edellyttämää ammattimaista apua, riippumatta hänen taustastaan tai sosiaalisesta asemastaan. Monikulttuurisen hoitotyön tarkoitus on nähdä asiakas kokonaisuutena, monien identiteettien omistajana. Asiakas ei ole enää vain pakolainen tai maahanmuuttaja, vaan terveydenhuollon palveluja käyttävä kaupungin asukas, tuore äiti tai opiskelija. Kirjoittaja on lähihoitaja ja terveydenhoitajaopiskelija (AMK), Hoitotyön koulutusohjelma, Turun ammattikorkeakoulu LÄHTEET Airola, E. 2013. Kun kulttuurit kohtaavat – Terveyspalvelujen monikulttuurisuus ja laatu terveydenhuoltohenkilöstön ja maahanmuuttajien kokemana. Pro gradu –tutkielma. Tampereen yliopisto. Saatavissa https://tampub.uta. fi/bitstream/handle/10024/84623/gradu06756. pdf?sequence=1 Cioffi J. 2004. Caring for women from culturally diverse backgrounds: Midwifes experiences. Journal of Midwifery & Womens’ Health 49(5). Hassaan, N & Parkkinen, E. 2012. Maahanmuuttaja neuvolan asiakkaana – terveydenhoitajien kokemuksia. Opinnäytetyö. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Saatavissa https:// theseus.fi/bitstream/handle/10024/44526/DiakHelsinki_Hassaan%20ja%20Parkkinen_2012. pdf?sequence=1 Touray, M. 2016. Terveydenhuoltohenkilöstön kohtaamisen haasteet maahanmuuttajien hoitotyössä. Opinnäytetyö. Oulun ammattikorkeakoulu. Saatavissa https://www.theseus.fi/ bitstream/handle/10024/110464/touray_minna. pdf?sequence=1

Neuvola ja kouluterveys | 4 • 2017

kuumajuoma jauhe

Neuvola ja kouluterveys -lehti 4/2017