Ruokajärjestelmän kansainvälistäminen yhteistyöllä

Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi joulukuun alussa selvityshenkilö Anne Bernerin laatiman suomalaisen ruokajärjestelmän kansainvälistämissuunnitelman.

Toimenpiteet perustuvat neljään kokonaisuuteen, jotka ovat ruokakulttuurin vahvistaminen, ruokakampuksen perustaminen, yhteistyön nostaminen uudelle tasolle sekä alkoholijuomien viennin edistäminen.

Berner listaa selvityksessään ruokavientimme kipukohtia.

- Elintarvikevienniltä puuttuu kansallinen strategia. Kansainvälistä osaamista on vähän, eikä siihen myöskään kouluteta. Viennin eteen ei tehdä yhteistyötä. Vaivana on myös huono itsetunto, eikä omaan osaamisen uskota riittävästi. Se johtaa siihen, että myydään halpaa hintaa.

Viennin kolminkertaistaminen edellyttää uskottavuutta ja ylpeyttä omasta ruuasta ja sen myötä suomalaisesta ruokakulttuurista. Suomalaista ruokakulttuuria vahvistetaan Bernerin mukaan luomalla kotimaisesta ruuasta ilmiö, joka näkyy kaikkialla. Vahvistaminen tehdään ruuan parissa toimivien tahojen yhteistyönä.

Berner esittää myös ruokakampuksen perustamista, jotta osaaminen ja innovointi varmistetaan. Helsingin yliopistossa Viikissä olisi mahdollista suorittaa gastronomian maisteritutkinto, Päijät-Hämeen viljaklusteri voisi toimia viljakampuksena ja Pohjanmaalle keskittyisi liha- ja mai- totuotantokampus Foodwestin johdolla. kaansa hyvänä apuna viennin avauksissa on ollut Business Finlandin Food From Finland-ohjelma, jonka kautta on päästy mm. kansainvälisille ruoka-alan messuille yhdessä muiden suomalaisten yritysten kanssa. Yksinään monellakaan yrityksellä ei olisi tällaiseen toimintaan resursseja.

Ruokajärjestelmän yhteistyötä esitetään puolestaan vietäväksi eteenpäin kolmella tavalla. Ensimmäiseksi elintarviketeollisuuden yritykset tulisivat teknologiateollisuuden Kasvuryhmän alaryhmäksi, toiseksi perustettaisiin yhteistyötä useilla eri osa-alueilla edistävä Suomen Ruoka-areena. Kolmanneksi tiivistettäisiin yhteistyötä Ruotsin kanssa.

- Kasvun kaava on lisätä osaamiseen ja innovaatioihin yritysten kansainvälinen yhteistyö, toteaa Berner.

Alkoholijuomien osalta todetaan selvityksessä, että kyseessä on yksi tärkeimmistä elintarvikevientituotteistamme, joiden viennin edistäminen on omissa käsissämme. Selvityksen mukana tarvittaisiin rakenteellinen uudistus, jossa alkoholilainsäädännön valmistelu siirrettäisiin STM:stä TEM:öön. Niin ikään tarvittaisiin suomalaisten markkinointirajoitusten poistaminen ulkomaihin suuntautuvassa alkoholimarkkinoinnissa. Lisäksi valmistuspaikoilla tulisi olla ulosmyyntioikeus, joka mahdollistaisi matkailun edistämisen, kokeilut sekä vahvemman brändäämisen. Toimenpidesuunnitelma ei vielä sisällä numeerisia tavoitteita. Niiden asettaminen on linjattu tapahtuvaksi osana Ruoka-areenan perustamista.

- Ongelma on tällä hetkellä se, että Food From Finland toimii ns. projektirahoituksella. Selkeä ja jatkuva rahoitus takaisi ohjelmalle jatkuvuutta ja myös parhaat voimat viemään sitä eteenpäin. Näin on muissa Pohjoismaissa, joissa vienninedistämistyötä on tehty meitä paljon pitkäjänteisemmin. Se näkyy myös elintarvikkeiden viennin myyntiluvuissa, Talasrinne toteaa. Tanska vei vuonna 2021 elintarvikkeita noin 18 miljardin euron edestä, Suomi noin 1,8 miljardin euron arvosta.

Vientituotekin lähtee kuitenkin laa- dukkaasta kotimaisesta raaka-ainesta. Siksi Jarmo Talasrinne korosti kotimaisen alkutuotannon toimintaedellytysten turvaamista.

- Puhdas kotimainen raaka-aine on meidän toimintamme onnistumisen edellytys.

ETL:n Tampereen tilaisuuden kanssa samalla viikolla julkaisi maa- ja metsätalousministeriö selvityshenkilö Anne Bernerin laatiman suomalaisen ruokajärjestelmän kansainvälistämissuunnitelman, josta on kerrottu sivulla 19.

Lannasta energiaa

Juuri nyt pohditaan, miten maailman kasvava väestö ruokitaan, kun ilmastonmuutos, luontokato ja luonnonvarojen supistuminen kurittavat yhä enemmän sekä

Suomalaiset pelkäävät terveysveron nostavan ruuan hintaa

Eduskuntavaalien lähestyessä on virinnyt keskustelu terveysverosta, jolla pelastettaisiin niin suomalaisten terveys kuin valtiontalouskin. Tuoreen kyselyn mukaan suomalaiset eivät kuitenkaan kannata terveysperusteisen valmisteveron käyttöönottoa.

Enemmistö suomalaisista ei halua terveysperusteista valmisteveroa, jos se nostaisi ruuan hintaa entisestään. Vielä harvempi kannattaa sitä, että vero ulottuisi myös kotona ruuanvalmistuksessa käytettäviin raaka-aineisiin sekä ravintoloiden ja kahviloiden tuotteisiin.

Myöskään veron vaikuttavuudesta ihmisten valintoihin ei kyselyn perusteella ole takeita. Jos vero otettaisiin käyttöön, vastaajat eivät ehkä kuitenkaan muuttaisi käyttäytymistään terveellisempään suuntaan.

Veroa tehokkaammin terveellisiin valintoihin ohjaisivat vastaajien mielestä marjojen ja kasvisten arvonlisäveron alentaminen, pakkausmerkinnät ja kasvisten korostaminen ruokalistoilla.

Puoluekantojen osalta vihreiden ja sosialidemokraattien kannattajat suhtautuvat terveysveroon positiivisimmin. Negatiivisimmin veroon suhtautuivat perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien kannattajat. Kaikkien puolueiden kannattajat vastustavat terveysperusteisen veron kohdistamista kotona käytettäviin raaka-aineisiin. ihmisiä että myös ruuantuotantoa.

Kyselyn mukaan elintarvikkeiden kotimaisuudella on merkitystä hintojen noususta huolimatta, mutta hintojen nousu lisää erityisesti nuorten ja pienituloisten kiinnostusta tuontituotteita kohtaan.

Myös eri puolueiden kannattajien välillä on eroja siinä, suositaanko kotimaista hinnasta riippumatta. Kristillisdemokraattien ja keskustan kannattajat suosisivat kotimaista vaihtoehtoa, vaikka se olisi ulkomaalaista kalliimpi. Vihreiden ja perussuomalaisten kannattajat puolestaan valitsisivat edullisemman, ulkomaisen vaihtoehdon muita useammin. Myös varsin moni demari (38 %) ja kokoomuslainen (32 %) on valmis ostamaan edullisemman ulkomaisen kotimaisen sijaan.

Kysely toteutettiin Elintarviketeollisuusliiton ja Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimeksiannosta IROResearch Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimuksessa. Tiedot kerättiin 9.–21.11.2022. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan n. + - 3,2 %-yksikköä.

Valion yhteiskuntasuhteiden johtaja Anna-Kaisa Auvinen totesi, että tässä tilanteessa olisi luovuttava siitä vastakkainasettelusta, joka nykyisin esimerkiksi Suomessa on yleistä eli että jokin ruoantuotanto on hyvää ja toinen huonoa.

- Tulevaisuudessa tarvitaan kaikenlaista ruokaa ja kaikkia oman ruoantuotantomme mahdollisuuksia on hyödynnettävä, niin kasvipohjaista kuin myös kotieläinpohjaista. Kumpikaan ei yksinään riitä turvaamaan maailman ruokahuoltoa.

Kotieläintuotantoa usein parjataan, mutta sen säilyttämiseen meillä Suomessa on Auvisen mukaan hyvät perustelut. Meillä on paljon karuja nurmialueita, jotka eivät sovin viljanviljelyyn, mutta joita märehtijät voivat käyttää pääsääntöisenä ravintonaan.

- Kotieläintuotantoa tarvitaan, jos meillä halutaan säilyttää omavaraisuus ruuassa, hän kiteytti.

Kotieläintuotannossa syntyvästä lannasta voidaan tehdä biokaasua henkilöja kuorma-autojen polttoaineeksi. Lisäksi biokaasulaitoksessa syntyy lannasta kiertolannoitetta, jolla voidaan vähentää riippuvuutta fossiilisista tuontilannoitteista. Valio onkin nyt voimakkaasti panostamassa biokaasun tuottamiseen yhdessä St1:n kanssa yhteisen yrityksen, Suomen Lantakaasu Oy:n avulla. Suunnitelmissa on perustaa lantaa käyttäviä biokaasulaitoksia eri puolille Suomea. Laskelmien mukaan 8-10 tällaista biokaasulaitosta täyttäisi neljänneksen koko Suomen biokaasun tarpeesta. Tällä hetkellä alle prosentti suomalaisesta tuotantoeläinten lannasta käsitellään biokaasulaitoksessa, kun esimerkiksi Tanskassa luku on peräti 30 prosenttia.

Auvinen toivookin, että seuraavalla vaalikaudella edistettäisiin edellä mainittua omavaraista energiantuotantoa. Maanlaajuisen biokaasujakeluverkoston syntyminen sekä liikennöitsijöille ja maatiloille luotavien kannustimien luominen tulisi varmistaa samoin kuin teollisen mittakaavan investoinneille välttämättömät pidemmän tähtäimen investointi- ja tuotantotuet. Lisäksi lupaprosessit rakentamisessa ja investoinneissa pitäisi saada huomattavasti nopeammiksi ja kevyemmiksi.