3 minute read
EK esittää
from Leipuri 1-2023
by Leipuri
Mittelstand-ohjelmaa
Elinkeinoelämän keskusliitto esittää Suomen tulevalle hallitukselle uutta painopistettä elinkeinopolitiikkaan. Sen mukaan kasvun kannusteet tulee kohdistaa 50–1000 henkeä työllistävien kotimaisessa omistuksessa olevien Mittelstand-yritysten vahvistamiseen ja määrän kasvattamiseen. Tällaisia yrityksiä on Suomessa noin 3500 kappaletta ja niiden osuus yksityisistä työpaikoista on reilusti yli neljännes. Osuus kaikkien yritysten liikevaihdosta on lähes kolmannes.
Advertisement
EK:n arvion mukaan sen laatimalla ohjelmalla Suomi voi saavuttaa 45 000 uutta työpaikkaa ja 3 000 uutta vientiyritystä vuoteen 2027 mennessä.
EK:n esittämiä toimenpiteitä ovat mm. osaajapulan ratkaisu kehittämällä koulutusta vastaamaan paremmin yritysten tarpeita, kannustinloukkujen vähentäminen sekä ulkomaalaisten työntekijöiden määrän kasvattaminen lupaprosessin remontilla. Lisäksi viedään läpi EK:n investointiluvituksen reformi, varmistetaan rahoituksen saatavuus viennissä, innovaatiotoiminnassa ja vihreässä siirtymässä, nostetaan Suomen vienninedistämisresurssit keskeisten verrokkimaiden tasolle, priorisoidaan kohdemarkkinat sekä fokusoidaan maakuvan kärki vihreän kasvun ja digitalisaation ympärille. Reilu kilpailu taataan julkisissa hankinnoissa ja puretaan kilpailun vääristymät. Lisäksi varmistetaan kotimaisten työnantajayritysten sujuvat omistajanvaihdokset.
Koirat rekisteriin
Koirien mikrosirutus ja rekisteröinti tulivat Suomessa pakolliseksi vuoden 2023 alusta osana maa- ja metsätalousministeriön asetusta. Uuden koirarekisterin vastuuvirastoksi ministeriö nimesi hallinnonalaltaan Ruokaviraston.
Rekisterin käyttöönotto on kuitenkin viivästynyt. Uutta asetusta ei voida soveltaa rekisteriin tehtävien ilmoitusten osalta ennen kuin rekisteri saadaan käyttöön.
Koirat tulee kuitenkin tunnistusmerkitä mikrosirulla asetuksen määräaikojen mukaan. Vuonna 2023 jälkeen syntyneet koirat tulee tunnistusmerkitä viimeistään 3 kk ikään mennessä tai aiemmin, jos ne vaihtavat haltijaa aikaisemmin. Ennen 1.1.2023 syntyneiden koirien tunnistusmerkitsemisen ja rekisteriin ilmoittamisen määräaika päättyy vasta 31.12.2023.
Tunnistusmerkitsijän tulee antaa koiran haltijalle tunnistustodistus. Todistus annetaan lomakkeella, joka löytyy Ruokaviraston sivuilta. Vastaavat tiedot voi antaa myös vapaamuotoisella asiakirjalla.
Rekisterin avautumisen jälkeen tunnistustodistukseen kirjatut koiran tiedot tulee ilmoittaa rekisteriin joko sähköisessä asioinnissa osoitteessa https://koirarekisteri.ruokavirasto.fi tai toimittamalla allekirjoitettu tunnistustodistuslomake asiakaspalveluun.
Maa- ja metsätalousministeriö on säätänyt koiran rekisteröintimaksun hinnaksi 10 euroa sähköisen asioinnin kautta tehtynä ja 19 euroa lomakeilmoitukselle.
Jos vuonna 2023 syntyneet tai maahantuodut koirat ehtivät vaihtaa haltijaa ennen rekisterin avautumista, vastaa niiden uusi haltija koirien ilmoittamisesta rekisteriin. Rekisterin avautumisen aikataulusta tullaan tiedottamaan Ruokaviraston sivuilla.
Materiaalitehokkuustoimet purivat
Elintarvikeala on sitoutunut tavoitteelliseen materiaalitehokkuuden parantamiseen yhteisellä Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumuksella. Materiaalien käyttöä vähentämällä ja kierrätystä lisäämällä sitoumuksessa mukana olevat yritykset vähensivät jätteen määrää 25 miljoonaa kiloa kolmen vuoden tarkastelujakson aikana. Lisäksi yritykset vähensivät ruokahävikkiä samana aikana lähes 12 miljoonaa kiloa. Materiaalitehokkuustoimilla yritykset raportoivat säästäneensä myös rahaa yli 17 miljoonaa euroa.
Muovin käytön vähentäminen on myös ollut yksi sitoumuksen tavoitteista. Kolmessa vuodessa yritykset raportoivat vähentäneensä muovin määrää 1,7 miljoonaa kiloa. Keinoja ovat olleet muun muassa pakkausten koko- ja materiaalimuutokset, pakkausten ohentaminen ja esimerkiksi muovikansien poisto.
Muistisääntöjä juomapakkausten palauttamiseen
1. Alkon pullot voi palauttaa mihin tahansa automaattiin.
2. Pullot ja tölkit voi palauttaa myyntipaikkoihin, vaikka niissä ei olisi automaattia. Kaupoilla, kioskeilla ja huoltamoilla on pantillisten juomapakkausten myyntiin suhteutettu velvollisuus myös vastaanottaa niitä ja maksaa pantti – vaikka niillä ei olisikaan palautusautomaattia.
3. Palauta muovipullot korkin kanssa, sillä myös korkit kierrätetään.
4. Pulloissa pitää olla etiketti tallella. Automaatti tunnistaa pantillisuuden pullon tai tölkin etiketin viivakoodista sekä pakkauksen mittatiedoista.
5. Myös pantittomat tölkit voi palauttaa automaattiin.
6. Lidl-ketjun lasipullot ja tölkit voi palauttaa mihin tahansa automaattiin. Lidlin panttimerkeillä varustetuista muovipulloista saa pantin vain Lidlin omista automaateista, koska Lidlillä on muovipullojen osalta oma kierrätysjärjestelmänsä.
Myyd N
Paikkakuntansa ainut leipomo Alavudella.
• Yrittäjä on jäämässä eläkkeelle ja 36 vuotta jatkunut toiminta on tulossa tiensä päähän.
• Talo on rinnetalo, jossa leipomotilat ovat yläkerrassa ja asuintilat alakerrassa. Asuintilat ovat osittain uudet, rakennettu vuonna 2018. Leipomotila noin 90 m2 ja asuintilat noin 70 m2
• Toiminta sopii niin ammattilaiselle kuin aloittelevallekin yrittäjälle.
• Vakiintunut asiakaspiiri ja hyvät mahdollisuudet lisätä markkinoita entisestään.
Lisätiedot numerosta 040 7427070
Suomessa syntyy elintarvikejätettä
hieman alle EU-keskiarvon
Eurostatin julkaisemista tiedoista on nyt saatu ensimmäinen, suuntaa antava kuva elintarvikejätemääristä EU:ssa. Jokainen Euroopan unionin asukas tuottaa keskimäärin 127 kg elintarvikejätettä vuodessa, ja yhteensä jätettä syntyy 57 miljardia kiloa vuodessa. Suomessa jätettä syntyy 116 kg asukasta kohden ja yhteismäärä on 641 miljoonaa kiloa.
EU-alueella kotitaloudet tuottavat suurimman osan eli noin 55 % kaikesta syntyvästä elintarvikejätteestä, elintarviketeollisuus 18 %. Suomessa kotitaloudet tuottavat 46 % elintarvikejätteestä ja elintarviketeollisuus 25 %. Ravitsemispalveluiden (12 %), vähittäis- ja tukkukaupan (9 %) ja alkutuotannon (8 %) osuus on meillä yhteensä noin kolmasosa elintarvikejätteestä.
EU ja sen jäsenmaat ovat sitoutuneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen puolittaa syntyvän elintarvikejätteen määrä elintarvikeketjun loppupäässä (kaupassa ja kotitalouksissa) vuoteen 2030 mennessä.
Suomalaiset luottavat elintarvikkeiden turvallisuuteen
Ruoan ostotilanteessa suomalaisille kolme tärkeintä asiaa ovat hinta, alkuperä sekä ravintosisältö. Myös muissa EU-maissa keskimäärin hinta on tärkein, mutta maku tulee toisena, kun meillä Suomessa se tulee vasta neljäntenä, alkuperän ja ravintosisällön jälkeen. Sen sijaan turvallisuutta emme pohdi ruokaa ostaessamme niin paljon kuin muissa EU-maissa keskimäärin. Meillä moni pitää itsestään selvänä, että myytävät tuotteet ovat turvallisia. Meillä myös luottamus elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyviin säännöksiin sekä oman maan viranomaisten sekä EU:n viranomaisten väliseen yhteistyöhön tuntuu olevan muita vahvempi.
Tiedot ovat peräisin Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSAn tilaamasta vuoden 2022 erityiseurobarometristä, jossa tarkastellaan eurooppalaisten käsityksiä ja asenteita elintarviketurvallisuutta kohtaan. Tutkimuksen toteutti Kantar-verkosto 27 EU:n jäsenvaltiossa maalis-huhtikuussa 2022. Suomessa siihen vastasi hieman yli 1000 henkilöä, koko EU:ssa noin 26 500 henkilöä.
Mikä ruuassa sitten huolestuttaa? Torjunta-ainejäämät sekä lihan erilaiset jäämät huolestuttavat yhtä paljon suomalaisia kuin EU-kansalaisia keskimäärin, mutta me olemme muita huomattavasti huolestuneempia ruuasta löytyvistä mikromuoveista sekä kalassa, lihassa tai maidossa olevista ympäristömyrkyistä. Muissa EU-maissa ollaan puolestaan meitä huomattavasti huolestuneempia bakteerien, virusten tai loisien aiheuttamista ruokamyrkytyksistä, eläintaudeista sekä ruuassa olevista geenimuunnelluista ainesosista.
Suomalaiset erottuvat muista EU-maista myös siinä mitkä ovat elintarvikeriskeistä kertovia tärkeimpiä tiedonlähteitä. Meillä ykkösenä ovat sanomalehdet diginä tai painettuina sekä lisäksi Internetin hakukone, laitosten verkkojulkaisut sekä ammattilehdet. Muissa EU-maissa tietoa saadaan meitä enemmän TV:n tai Internetin välityksellä sekä vaihtamalla ajatuksia muiden ihmisten kanssa.