Ruismestarilla on rukiin viljely hanskassa

Pro Ruis Ry:n järjestämässä seminaarissa marraskuun lopussa kuultiin ajankohtaista asiaa rukiista sekä julkistettiin Ruismestari

2022 -kilpailun voittaja, joka on Ulf Härtull Vöyristä. Voitto tuli yli 8000 kilon hehtaarisadolla sekä perustelluilla viljelytoimenpiteillä.

TEKSTI/KUVA Terhi Virtanen, Pro Ruis ry

Ruis on mielenkiintoinen viljakasvi ja sen kasvua on mukava seurata talven yli. Viljelyalueellamme ruis on hyvä kasvi ja syyskasveista siitä saadaan hyvä sato, verrattuna esimerkiksi syysvehnään, kertoi uusi Ruismestari Ulf Härtull

- Viljelen ruista lähes vuosittain ja tänäkin syksynä kylvin ruista 24 hehtaarin alan.

Kilpailussa toiseksi sijoittui Jarkko Tuuri Isorehdosta ja kolmannelle sijalle ylsi Ville Koivuniemi Viljakkalasta.

Voittajat valitsi raati, jossa oli mukana Pro Ruis -yhdistyksen edustajia, edellisen kilpailun voittaja, viljelyn asiantuntijoita kilpailun sponsoriyrityksistä sekä Luonnonvarakeskuksesta (LUKE). Raadin edustajisto vieraili jokaisella kilpailutilalla.

- Ruismestari-kilpailu ei ole pelkästään satokilpailu, vaan huomiota kiinnitetään ekologisiin ja taloudellisiin viljelykäytäntöihin ja tavoitellaan näkyvyyttä kotimaiselle ruisketjulle, totesi raadin puheenjohtaja Tero Hirvi Fazer Myllystä.

Ruismestari 2022 -kilpailun kolme parasta yhteiskuvassa. Voittaja Ulf Härtull (oik.) palkittiin taustalla näkyvällä Weckman Steel Oy:n valmistamalla WECKMAN WS180KG -perävaunulla. Kilpailun kakkoselle Jarkko Tuurille (keskellä) ja kolmoselle Ville Koivuniemelle (vas.) Weckman Steel Oy toimitti Jopo-pyörät.

Kilpailun tavoitteena on lisätä viljelijöiden kiinnostusta rukiin viljelyyn, kannustaa tavoittelemaan korkeita satoja ja tuomaan esille hyviä rukiin viljelyn käytäntöjä.

Pro Ruis -yhdistyksen neljättä kertaa järjestämään Ruismestari-kilpailuun osallistui viljelijöitä eri puolilta Suomea. Kilpailuvuosi oli hyvin haastava ennen kaikkea sateiden vuoksi. Elokuun sateet viivästyttivät kylvöjä monin paikoin ja talven lumi- ja vesisateet aiheuttivat erityisesti Etelä-Suomessa oraiden päälle jääkerrosta, joka tuhosi ruiskasvustoja. Tämän vuoksi osa kilpailijoista joutui vetäytymään kilpailusta. Paikoitellen vielä runsaat sateet vaikeuttivat rukiin puintia merkittävästi.

Kaikesta huolimatta kilpailussa saavutettiin hyviä satotasoja. Voittajan Ulf Härtullin viljelemän 36,4 hehtaarin ruisalan keskisato oli 8 073 kg. Kilpailun kakkosen Jarkko Tuurin keskisato oli huimat 8 385 kg ja kolmosen Ville Koivuniemen keskisato oli sekin 6 370 kg. Keskisato kilpailussa oli hieman alle 6500 kg/ha. Se oli huomattavasti valtakunnan keskisatoa, 3350 kg/ha, korkeampi.

Kilpailun sijoituksiin vaikuttivat hyvän sadon ja laadun lisäksi myös ekologiset ja taloudelliset viljelykäytännöt sekä rukiin viljelypinta-ala.

Ruismestari 2022 -kilpailun pääsponsoreina toimivat Fazer Mylly sekä Weckman Steel Oy ja muina sponsoreina Boreal Kasvinjalostus, Hankkija, KWS, Raisio, Tilasiemen, Viljelijän Avena Berner, Yara Suomi, Bayer ja Nordkalk Oy Ab. Palkinnon valmistuksessa yhteistyössä olivat Tikkurila, NurmiHydro, Suomen Vesileikkaus Oy, FAD ja Alliance-rengastoimittaja.

Ruismestariseminaarissa ajankohtaista asiaa rukiista

Erikoistutkija Teija Tenhola-Roininen

Luonnonvarakeskuksesta kertoi puheenvuorossaan vuosina 2019-2022 toteutetusta RyeSus-hankkeesta. Tavoitteena oli kehittää vaihtelevaan ilmastoon sopeutuneita ruislinjoja sekä edistää eurooppalaista ruistutkimusta ja rukiinjalostusta marginaalisilla viljelyalueilla. Hankkeessa kehitettiin satoisampia sekä kuivuutta, lakoontumista ja pakkasta paremmin kestäviä ruislinjoja. Tällä pyrittiin lisäämään rukiin satovarmuutta sekä ruokaturvaa. Kansainvälisen hankkeen koordinointi tapahtui Saksassa. Saksalaisten toimijoiden lisäksi hankkeeseen osallistui tutkimuslaitoksia ja tutkijoita Itävallasta, Kanadasta, Virosta, Puolasta, Norjasta ja Suomesta, jossa hanketta toteuttivat Luonnonvarakeskus (LUKE) sekä Boreal Kasvinjalostus Oy. Hankkeen rahoitus tuli maa- ja metsätalousministeriön kautta.

Luonnonvarakeskuksen (LUKE) erikoistutkija Marja Jalli nosti puheenvuorossaan esiin torajyvän esiintymiseen vaikuttavia tekijöitä. Torajyvä on viljojen kasvitaudeista tunnetuimpia ja Suomessa sillä on merkitystä sadon laatuun lähinnä rukiissa ja syysvehnässä. Tautia aiheuttava sieni leviää itiöidensä välityksellä heinäkasvien, kuten viljojen, kukkiin. Torajyvä on sekä ihmiselle että eläimelle myrkyllinen.

LUKEn vuosina 2016 – 2019 toteuttamassa tutkimuksessa (Stresseed-hanke) selvitettiin tekijöitä, joilla on vaikutusta torajyvän esiintyvyyteen. Tutkimuksessa analysoitiin Fazer Myllyn vastaanottamista ruiseristä yhteensä 1542 näytettä. Aineistosta torajyvästä täysin puhtaita oli 2/3. Hybridilajikkeen viljely ja rukiin tähkimistä edeltävä tai sen jälkeinen viileä sää lisäsivät vakavampaa torajyväriskiä. Myös talvituhot lisäsivät riskiä.

Torajyvä on tunnettu viljojen kasvitauti. Se on myrkyllinen sekä ihmisille että eläimille.

Torajyvän esiintymistä voi ehkäistä lajikevalinnalla sekä tietyillä viljelyteknisillä toimenpiteillä, kuten rikkakasvien torjunnalla, riittävällä ja tasapainoisella lannoituksella, viljelykierrolla sekä maan muokkauksella.

Fazer Myllyn viljanhankintajohtaja Tero Hirvi kertoi, että rukiin kokonaissato syksyllä 2022 oli reilu 64 miljoonaa kiloa. Tästä luomurukiin osuus oli 15 %. Talvituhot leikkasivat rukiin viljelypinta-alaa ja lopullinen korjattu ala oli 19 190 ha. Rukiin keskisato 3 350 kg/ha vastaa rukiin kymmenen vuoden (2012-2021) keskisatoa, 3 370 kg/ha.

Syksyn 2022 ruissato oli laadultaan hyvää: hehtolitrapaino (HLP) oli 77,6 kg ja sakoluku 221. Sakoluku oli myllykäyttöön hiukan korkea. Syksyn sadon hehtolitrapaino oli aikaisempia vuosia vastaava (ka 76,9).

Rukiin kylvöalassa merkittävä kasvu

Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisi loppuvuodesta 2022 syyskasvien kylvöalat. Arviossa rukiin kylvöala yllätti positiivisesti, sillä syksyllä 2022 ruista kylvettiin 31 000 ha. Keskimäärin ruista on ollut kylvössä edeltävän kymmenen vuoden aikana noin 24 000 ha / vuosi. Aikaisempiin vuosiin verrattuna suhteellisesti merkittävin kasvun lisäys on tullut Uudeltamaalta. Koko maan rukiin kylvöalasta luomun osuus on 6 600 ha.

Edellisen talven haastavien olosuhteiden myötä täytyy nyt toivoa menestystä talvehtimiselle.

Rukiin vuotuinen tarve Suomessa on noin 90 – 100 milj. kg/vuosi. Tästä pääosa on myllykäyttöä ja pieni osa käytetään esimerkiksi rehuksi. Ruokaviraston mukaan ruista käytetään elintarvikkeeksi 89 milj. kg/vuosi. Vaikka syksyllä 2022 korjattu sato jää tämän alle, ei kotimaisen rukiin omavaraisuudesta tarvitse olla kuluvana talvena huolissaan: Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR ry) mukaan kotimaiset rukiin varastot olivat heinäkuussa 2022 noin 76 milj.kg.

Juhlitaan yhdessä

Ruisleipäpäivää

Kaisa Mensonen, toiminnanjohtaja, Leipätiedotus ry

Ruisleipäpäivää vietetään Kalevalan päivänä 28.2.2023. Voimme yhdessä lisätä tietoisuutta tästä juhlapäivästä sosiaalisessa mediassa, leipomoissa ja kaupoissa tuomalla ruisleipää kaikin mahdollisin keinoin esiin tuona päivänä.

Ruisleipä on varsinainen terveyspommi. Se sisältää huiman määrän ravintoaineita, joista on terveydellemme hyötyä. Lisäksi ruisleipä on maultaan erinomainen ja erityinen. Mikään muu leipä ei maistu samalta. Se, että pitääkö lännen makeammasta versiosta vai idän happamasta ruislimpusta vai kenties ohuista sitkeistä ruisleipäpaloista on makuasia. Ruisleipä on kansallisruokamme, muistetaan antaa sille sen ansaitsema arvo! Leipätiedotukselta voi maksutta tilata ruisleipä -julisteita sekä ruisleipä -pöytäständejä. Lisäksi tarjoamme valmista some-materiaalia vapaasti käytettäväksi. Kaikki materiaali löytyy Leipätiedotuksen nettisivuilta: https://www.leipatiedotus.fi/ruisleipapaiva.html

Materiaalitilaukset voi tehdä suoraan sähköpostiosoitteeseen terhi.virtanen@leipatiedotus.fi

Rukiin terveyshyödyt tiivistetysti: edistää suolen toimintaa alentaa veren LDL -kolesteroliarvoja alentaa insuliinitason nousua aterian jälkeen auttaa painon hallinnassa vaikuttaa tulehdustekijöihin ja vastustuskykyyn alentaa riskiä sairastua tiettyihin syöpiin, kuten paksusuolen syöpään