Analyysi leipomoalan talouden kehityssuunnista 2018-2020

TEKSTI Aimo Jussila, AmiHelp Oy, Pirkanmaan Yrityskummit ry

Leipuriliitto on hankkinut (samoin kuin kaksi vuotta sitten) Alma Talent Tietopalveluilta raportin, jossa on excel -muodossa taulukoituna yli kahdensadan leipomoalan yrityksen tulostiedot koskien volyymia, kulurakennetta ja kannattavuutta kolmelta tilikaudelta. Ko. luvut tulevat suoraan niistä tilinpäätöstiedoista, jotka yritykset lähettävät verohallintoon. Yritykset ovat pääosin TOL-luokassa 10710 (tuoreet leivonnaiset) tai 10720 (säilyvät leivonnaiset). Osa alan yrityksistä löytyy kuitenkin esimerkiksi luokista 46360 (leipomotuotteiden tukkukauppa) tai 56102 (kahvila-ravintolat) ja ne on poimittu mukaan erikseen, jotta saadaan parempi otos alan kaikista toimijoista. Mikäli haluatte verrata nykyistä kehitystä vuosiin 2016–2018, niin kaivakaapa esiin vastaava juttuni parin vuoden takaa Leipuri-lehdestä 2/2020.

Osa yrityksistä ei ole raportissa, koska ns. pienyritysten (henkilökuntaa alle 50 ja liikevaihto tai tase alle 10 milj.€) on mahdollista halutessaan laatia tavallista suppeampi lyhennetty tuloslaskelma. Tällöin lähdetään liikkeelle yrityksen bruttotuloksesta, joka saadaan vähentämällä liikevaihdosta erilaisia tuotteiden ja palvelujen hankintaan liittyviä kuluja. Tällöin liikevaihto, myyntikate sekä eri kustannus- ja tuloslukujen suhteellinen osuus eivät tule lainkaan julkiseen tietoon.

Yksi merkittävä tulokseen vaikuttava tekijä vuonna 2020 oli se, minkä verran yritykset saivat erilaisia koronatukia kehittämiseen ja myynnin merkittävää pienenemistä kompensoimaan. Alkuperäisessä excel-taulukossa ei ole erikseen riviä liiketoiminnan muut tuotot, johon em. avustukset kirjataan. Näin ollen ei ole mahdollista nähdä, mikä vaikutus ko. tuilla on ollut yritysten kannattavuuteen. Näissä muissa tuotoissa saattaa lisäksi olla mukana myös esim. palkkatukia, vuokratuottoja tai pitkävaikutteisen käyttöomaisuuden myyntivoittoja.

Oheisesta tarkastelusta olen jättänyt pois kaikki konserniyhtiöt, koska esim. niiden tytäryhtiöt ovat jo mukana. Myöskään neljä suurinta alan yritystä eivät ole mukana, koska ne ovat keskenään lukujen valossa aika erilaisia ja osa tiedoista jopa puuttuu. Näin ollen vertailuun jäi 175 yritystä. Ne on jaettu viiteen liikevaihtoluokkaan: 10–25 milj.€; 3–10 milj.€; 1–3 milj.€; 500 t€ - 1 milj.€ ja 200–500 t€.

Taulukko 1: Tunnusluvut yritysten kokoluokittain v. 2020 Tunnuslukujen vertailua eri yrityskokoluokissa (taulukko 1)

Liikevaihdon muutosta on tarkasteltu erikseen kahdelta tilikaudelta. Kasvu oli kohtuullisen hyvää vielä vuonna 2019 lukuun ottamatta pientä notkahdusta alimmassa kokoluokassa. Muutenkin suurempi kasvu näytti painottuvan isompiin kokoluokkiin. Sen sijaan vuosi 2020 toi mukanaan valitettavan koronapandemian, mikä näkyy selvästi myynnin sakkaamisena kaikissa kokoluokissa. Ja sama kehityshän jatkui toki vuonna 2021, mutta siitähän ei ole vielä faktalukuja käytössä.

Ainekulujen osuus kahdessa suurimmassa kokoluokassa on suurempi kuin kolmessa pienemmässä. Suuremmat yritykset pystyvät kyllä puristamaan ostojensa yksikköhintoja alaspäin, mutta toisaalta pakkausmateriaalien (mm. pussit, kalvot ja laatikot) sekä puolivalmiiden ja valmiiden tuotteiden käytöllä on materiaalikustannuksia nostava vaikutus. Myös hintakilpailu on kovaa varsinkin ns. perustuotteita pt-kauppoihin markkinoitaessa, jolloin kulujen suhteellinen osuus nousee, kun käytetään kampanjahinnoittelua.

Henkilökuluissa korostuu toisaalta kone- ja käsityövalmistuksen ero sekä tuotantosarjojen pituus ja tuotenimikkeiden määrä. Niinpä kahdessa pienemmässä kokoluokassa henkilöstökuluilla on jopa 10 % -yksikköä suurempi taso. Palkkakuluissa yhden täysipäiväisen henkilön palkkakustannus sivukuluineen on suuruusluokkana 40 000 € vuodessa; toki tässäkin on melkoista yrityskohtaista vaihtelua. Yritys voi ostaa osan tarvitsemistaan työpanoksista ostopalveluina (kuten vuokratyö tuotannossa, kunnossapito, siivous, jakelu, konsulentit ja asiantuntijapalvelut) ja osa taas hoitaa kaiken tai suurimman osan omalla henkilöstöllä. Tämä vaikeuttaa jonkin verran suoraa henkilökulujen vertailua. Myös yrittäjien itselleen maksamissa palkoissa on merkittäviä käytäntöeroja esim. verotussyistä (palkka vs. osin-

got) tai sitten yrityksen tulos ei anna mahdollisuutta riittävään korvaukseen palkan muodossa.

Muut kulut (eli ulkopuoliset palvelut ja liiketoiminnan muut kulut) ovat kolmessa suuremmassa kokoluokassa suhteessa raskaammat. Tätä selittää monta tekijää: ostopalvelujen määrä, jakelukulujen osuus (vaihtelee alle viidestä yli kymmeneen prosenttiin), panostus myyntiin ja markkinointiin sekä vuokrakulujen osuus, mikäli ei toimita omissa tiloissa. Tyypillisesti muiden kulujen osuus nousee jonkin verran yrityskoon kasvaessa.

Kannattavuuden mittareina tässä tarkastelussa ovat käyttökate ja liiketulos. Suurin ja pienin yrityskokoluokka näyttäisi vuonna 2020 onnistuneen parhaiten; niiden käyttökate on 8 %:n luokkaa ja liiketulos yli 4 %:n tasolla. Vastaavasti kolme keskimmäistä kokoluokkaa on 6–7 %:n käyttökatteessa ja 2-3 % liiketuloksessa.

Viimeisenä tarkasteltuna tunnuslukuna on liikevaihto henkilöä kohti vuodessa. Tällöin työpanos lasketaan henkilötyövuosiksi (htv), mutta kokemuksesta tiedän, että yritysten ilmoittama nuppiluku ole aina kuitenkaan kovin tarkka. Kahdessa pienimmässä luokassa mennään vajaan 90 000 €/hlö/v ja kahdessa ylimmässä reilun 150 000 €/hlö/v -tasolla. Nämä luvut ovat (onneksi) nousseet kahden vuoden takaisesta tasosta todennäköisesti johtuen hinnankorotuksista ja toiminnan tehostumisesta.

Tunnuslukujen kehitys kolmelta tilikaudelta (taulukko 2)

Tässä tarkastelussa ovat mukana samat 175 yritystä kuin aiemminkin ja vertailtaessa kehitystä huomioin myös edellisen raportin (2016–2018) lukuja. Liikevaihdon kasvu koko yritysjoukolla oli 5,5 % vuonna 2019, mutta laski yli 8 % vuonna 2020. Edellisessä raportissa volyymi kasvoi 3 % sekä 2017 että 2018. Ainekuluissa on tapahtunut pientä kasvua suhteessa liikevaihtoon; sama trendi oli nähtävissä jo kahden vuoden takaisessa katsauksessa (silloin ko. kulut 32 % luokkaa). Henkilöstökulujen osuus ”seilaa” 33 %:n molemmin puolin ja tässä ei ole tapahtunut muutosta verrattuna edellisiin vuosiin. Muut kulut yhteensä olivat 25–26 %. Tässä suhteessa on tapahtunut positiivista kehitystä, koska kulut olivat vuosina 2016–2017 29 %:n tasolla. Käyttökate oli kaikkina kolmena tarkasteluvuotena keskimäärin 7,6 % (tarkistin tämän useampaan kertaan!). Vastaavasti 2015 ja 2016 oltiin 6 %:n tasolla.

TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT PÄHKINÄNKUORESSA

Lähde: Asiakastieto Oy ja Alma Media Tietopalvelut Oy

Liikevaihto

Liikevaihto kertoo yrityksen varsinaisen liiketoiminnan tuotot, josta on vähennetty annetut alennukset sekä arvonlisävero (alv) ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot.

Liikevaihto/henkilö

Tunnusluku kertoo, kuinka paljon liikevaihtoa on syntynyt yhtä kokopäiväisesti työllistettyä työntekijää kohti. Esimerkiksi kaksi puolipäiväistä työntekijää vastaa yhtä kokoaikaista työntekijää. Tunnuslukua käytetään toimialakohtaisesti tehokkuuden mittarina.

Bruttotulos

Bruttotulos on välisumma, joka saadaan, kun liikevaihtoon on lisätty tai siitä on vähennetty erät: ”liiketoiminnan muut tuotot”, ”valmistus omaan käyttöön”, ”varastojen muutokset”, ”ostot tilikauden aikana” sekä ”ulkopuoliset palvelut”. Jos yritys on esittänyt tuloslaskelman ns. Lyhennetyssä muodossa, tällöin edellä mainitut erät jäävät kokonaan pois ja ensimmäinen tuloslaskelmassa esitettävä erä on bruttotulos.

Käyttökate

Kannattavuuden tunnusluku. Tunnusluku kertoo yrityksen liiketoiminnan tuloksen ennen poistoja ja rahoituseriä. Tunnusluvun arvoa pitää verrata saman toimialan yritysten kesken. Käyttökate lasketaan tilinpäätöksestä seuraavasti: liiketoiminnan tulokseen lisätään suunnitelman mukaiset poistot, arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä ja vaihtuvien vastaavien poikkeukselliset arvonalentumiset. Laskusääntö:

Käyttökate = Liiketulos + poistot ja arvonalentumiset Käyttökate-% = 100 * käyttökate / liikevaihto

Liiketulos

Liiketulos on virallisen tuloslaskelman ensimmäinen välitulos, joka kertoo, kuinka paljon varsinaisen liiketoiminnan tuotoista on jäänyt jäljellä ennen rahoituseriä ja veroja. Tunnusluku huomio toimintakulujen lisäksi myös yrityksen käyttöomaisuuden kulumisen eli poistot. Luku soveltuu sekä yksittäisen yrityksen kehityksen että saman toimialan yritysten väliseen vertailuun. Liiketulos antaa usein käyttökatetta paremman vertailukelpoisuuden silloin, kun yritysten toimintojen automaatioasteet poikkeavat toisistaan. Myös alihankintojen erilainen käyttö saattaa usein vaikeuttaa samankin toimialan yritysten välistä katevertailua. Laskusääntö

Liiketulos = liikevaihto + liiketoiminnan muut tuotot - toimintakulut - poistot ja arvonalennukset Liiketulos-% = 100 * liiketulos / liikevaihto

Tilikauden tulos

Tilikauden tulos eli nettotulos on ns. viimeinen rivi, eli liiketoiminnan tulos vähe nettynä rahoituskuluilla (kuten korot), satunnaisilla erillä ja veroilla. Nettotulos on siis yrityksen omistajille jäävä osuus tilikauden tuloksesta. Laskusääntö:

Tilikauden tulos = liikevaihto – muuttuvat kustannukset – kiinteät kustannukset poistot – arvonalennukset – korot – verot

Lähteet: Asiakastieto Oy ja Alma Media Tietopalvelut Oy

Liikevaihdon, myynnin kehityksen ja liiketuloksen jakaumat (kuvaajat 1, 2 ja 3)

Usein keskiarvoa kuvaavampia ovat tilastotieteen mittarit mediaani eli ”keskimmäinen luku” sekä hajonnoista ylä- ja alakvartaalit eli ”neljännekset”. Vihreä käyrä sivulla 22 esittää yläkvartaalin, oranssi mediaanin ja punainen alakvartaalin lukua. Siten ylimmän käyrän yläpuolella sijaitsee 25 % yrityksistä, keskimmäisen molemmin puolin yhtä paljon yrityksiä ja alimman alapuolella viimeinen neljännes yrityksistä. Kuvaajissa 1–3 on esitetty ko. yritysjoukon liikevaihdon, myynnin muutoksen ja käyttökat-

teen kehitys vuosien 2016–2018 jaksolla.

Myynninkehityksessä näkyy selvästi, kuinka korona on yrityksiä ”kurittanut”. Varsinkin viimeisen neljänneksen yrityksillä tilanne on synkentynyt vielä suhteessa enemmän. Liikevaihtokuvaajasta näkyy myös selvästi, kuinka volyymi kehittyi positiivisesti vuonna 2019, mutta laski selvästi vuonna 2020. Yrityskohtaisista luvuista näkyy, että ne, joilla on kahvila- ja lounasravintolatoimintaa, ovat luonnollisesti suurimmat kärsijät, kuten myös HoReCa -sektorille tuotteita markkinoivat. Toisaalta vahvemmin kasvavien joukossa on suhteellisesti enemmän paitsi tietenkin uusia, myös tuote- tai asiakassuunnassa erikoistuneita yrityksiä. Käyttökatekuvaajaa tarkasteltaessa näkyy, että tällä mittarilla parhaan neljänneksen käyttökate jopa parani koronavuonna jonkin verran. Todennäköisesti esimerkiksi koronakehittämistuilla on osa-ansio tähän. Sen sijaan varsinkin alimman neljänneksen käyttökate laski jo valmiiksi alhaiselta tasolta vielä lähes puoleen.

Lopuksi

Edellä oleva analyysi antaa kuvaa siitä, mitä alalle tai tietyn kokoisille yrityksille tapahtui ko. kolmen vuoden jaksolla trendinomaisesti. Yksittäisten yritysten menestyslukuja tai kipupisteitä ei ole kuitenkaan korrektia lähteä tällaisessa artikkelissa kuvaamaan. Kun haluat tietää, miten alan muilla yrityksillä menee ja miten oma yrityksesi tässä kentässä pärjää (=vertailu eli benchmarkkaus), kannattaa kyllä hankkia alkuperäinen raportti ja tutustua siihen ”ajan kanssa”. Lyhyen ja pitkän tähtäimen tavoitteita…varsinkin mitattavia sellaisia… on helpompi asettaa ja seurata, kun on olemassa tietoa siitä, mikä on omalle toimialalle mahdollista!

Lähde: Mervi Lehtinen - Alma Talent Tietopalvelut Oy

Alkuperäisen raportin tilaus: kati.sinda@leipuriliitto.fi tai puh. 050 330 5661.

Lisätiedot ja muut raportit: Merilkon Oy - ilkka.lakoma@merilkon.fi tai 040 5003 444.

Kuvaaja 1: Myynnin kehityksen tilastollinen jakauma (2018–2020)

Kuvaaja 2: Liikevaihdon tilastollinen jakauma (2018–2020)

Kuvaaja 3: Käyttökatteen tilastollinen jakauma (2018–2020)