v TALOUS v
Analyysi leipomoalan talouden kehityssuunnista 2018 -2020 TEKSTI Aimo Jussila, AmiHelp Oy, Pirkanmaan Yrityskummit ry
L
eipuriliitto on hankkinut (samoin kuin kaksi vuotta sitten) Alma Talent Tietopalveluilta raportin, jossa on excel -muodossa taulukoituna yli kahdensadan leipomoalan yrityksen tulostiedot koskien volyymia, kulurakennetta ja kannattavuutta kolmelta tilikaudelta. Ko. luvut tulevat suoraan niistä tilinpäätöstiedoista, jotka yritykset lähettävät verohallintoon. Yritykset ovat pääosin TOL-luokassa 10710 (tuoreet leivonnaiset) tai 10720 (säilyvät leivonnaiset). Osa alan yrityksistä löytyy kuitenkin esimerkiksi luokista 46360 (leipomotuotteiden tukkukauppa) tai 56102 (kahvila-ravintolat) ja ne on poimittu mukaan erikseen, jotta saadaan parempi otos alan kaikista toimijoista. Mikäli haluatte verrata nykyistä kehitystä vuosiin 2016– 2018, niin kaivakaapa esiin vastaava juttuni parin vuoden takaa Leipuri-lehdestä 2/2020. Osa yrityksistä ei ole raportissa, koska ns. pienyritysten (henkilökuntaa alle 50 ja liikevaihto tai tase alle 10 milj.€) on mahdollista halutessaan laatia tavallista suppeampi lyhennetty tuloslaskelma. Tällöin lähdetään liikkeelle yrityksen bruttotuloksesta, joka saadaan vähentämällä liikevaihdosta erilaisia tuotteiden ja palvelujen
hankintaan liittyviä kuluja. Tällöin liikevaihto, myyntikate sekä eri kustannus- ja tuloslukujen suhteellinen osuus eivät tule lainkaan julkiseen tietoon. Yksi merkittävä tulokseen vaikuttava tekijä vuonna 2020 oli se, minkä verran yritykset saivat erilaisia koronatukia kehittämiseen ja myynnin merkittävää pienenemistä kompensoimaan. Alkuperäisessä excel-taulukossa ei ole erikseen riviä liiketoiminnan muut tuotot, johon em. avustukset kirjataan. Näin ollen ei ole mahdollista nähdä, mikä vaikutus ko. tuilla on ollut yritysten kannattavuuteen. Näissä muissa tuotoissa saattaa lisäksi olla mukana myös esim. palkkatukia, vuokratuottoja tai pitkävaikutteisen käyttöomaisuuden myyntivoittoja. Oheisesta tarkastelusta olen jättänyt pois kaikki konserniyhtiöt, koska esim. niiden tytäryhtiöt ovat jo mukana. Myöskään neljä suurinta alan yritystä eivät ole mukana, koska ne ovat keskenään lukujen valossa aika erilaisia ja osa tiedoista jopa puuttuu. Näin ollen vertailuun jäi 175 yritystä. Ne on jaettu viiteen liikevaihtoluokkaan: 10–25 milj.€; 3–10 milj.€; 1–3 milj.€; 500 t€ - 1 milj.€ ja 200–500 t€.
Taulukko 1: Tunnusluvut yritysten kokoluokittain v. 2020
Taulukko 2: Tunnuslukujen kehitys (v. 2018–2020)
20
LEIPURI 2 / 2022
Tunnuslukujen vertailua eri yrityskokoluokissa (taulukko 1) Liikevaihdon muutosta on tarkasteltu erikseen kahdelta tilikaudelta. Kasvu oli kohtuullisen hyvää vielä vuonna 2019 lukuun ottamatta pientä notkahdusta alimmassa kokoluokassa. Muutenkin suurempi kasvu näytti painottuvan isompiin kokoluokkiin. Sen sijaan vuosi 2020 toi mukanaan valitettavan koronapandemian, mikä näkyy selvästi myynnin sakkaamisena kaikissa kokoluokissa. Ja sama kehityshän jatkui toki vuonna 2021, mutta siitähän ei ole vielä faktalukuja käytössä. Ainekulujen osuus kahdessa suurimmassa kokoluokassa on suurempi kuin kolmessa pienemmässä. Suuremmat yritykset pystyvät kyllä puristamaan ostojensa yksikköhintoja alaspäin, mutta toisaalta pakkausmateriaalien (mm. pussit, kalvot ja laatikot) sekä puolivalmiiden ja valmiiden tuotteiden käytöllä on materiaalikustannuksia nostava vaikutus. Myös hintakilpailu on kovaa varsinkin ns. perustuotteita pt-kauppoihin markkinoitaessa, jolloin kulujen suhteellinen osuus nousee, kun käytetään kampanjahinnoittelua. Henkilökuluissa korostuu toisaalta kone- ja käsityövalmistuksen ero sekä tuotantosarjojen pituus ja tuotenimikkeiden määrä. Niinpä kahdessa pienemmässä kokoluokassa henkilöstökuluilla on jopa 10 % -yksikköä suurempi taso. Palkkakuluissa yhden täysipäiväisen henkilön palkkakustannus sivukuluineen on suuruusluokkana 40 000 € vuodessa; toki tässäkin on melkoista yrityskohtaista vaihtelua. Yritys voi ostaa osan tarvitsemistaan työpanoksista ostopalveluina (kuten vuokratyö tuotannossa, kunnossapito, siivous, jakelu, konsulentit ja asiantuntijapalvelut) ja osa taas hoitaa kaiken tai suurimman osan omalla henkilöstöllä. Tämä vaikeuttaa jonkin verran suoraa henkilökulujen vertailua. Myös yrittäjien itselleen maksamissa palkoissa on merkittäviä käytäntöeroja esim. verotussyistä (palkka vs. osin-
