Leipuri 2-2022 by Leipuri

2 / 2022

K-Citymarket Tammisto Vantaalta palkittiin Vuoden 2022 Leipäkauppana

SISÄLTÖ

Maaliskuu 2022 Leipuri 120. vuosikerta 8 numeroa vuodessa Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Julkaisija Suomen Leipuriliitto ry www.leipuriliitto.fi Lehden osoite PL 115, 00241 Helsinki (Pasilankatu 2)

LEIPURI 2 / 2022

Päätoimittaja Mika Väyrynen puh. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi Toimituspäällikkö/ilmoitukset Elina Matikainen puh. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi Toimituksen sihteeri Kati Sinda puh. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

Pääkirjoitus Kun mikään ei edelleenkään riitä

Murusia

Vuoden 2022 Leipäkauppa löytyi Vantaan Tammistosta

Eromangan leipomo muutti Sörnäisiin

Tervetuloa osallistumaan leipomoalan SM-joukkuekilpailuun

Maakaasun ja sähkön kohonnut hinta kurittaa leipomoyrityksiä

Analyysi leipomoalan talouden kehityssuunnista 2018-2020

Leipuriliiton jäsentutkimus: Yhteiseen edunvalvontaan uskotaan

Tunnetko kielletyt kauppatavat?

Suomesta täysjyvän mallimaa

Kolumni Makuasiaa

Laiteuutuuksia Jostecilta

Uutuus: Kevyempää sokeria

Uutuuspalsta

MBakeryssa leivotaan Turku-pullia

Murusia

Merkkipäiviä, nimityksiä, tapahtumia, palkintoja

Leipurissa kirjoitettua

Palveluhakemisto

Ledaren När inget fortfarande är tillräckligt

Suomen Leipuriliiton toimisto ja hallinto

Leipuriliiton toimisto puh. 0207 121 570 fax (09) 1488 7201 Tilaushinnat 65 € vuosi 42 € vuosi/jäsentilaukset (+ alv 10 %) Seuraava Leipuri ilmestyy nro 3 - vko 16.

Taitto Anita Kataja Paino Waasa Graphics Oy Kansikuva Shutterstock ISSN 0024-0699 (painettu) ISSN 2737-1115 (verkkojulkaisu)

Seuraa Suomen Leipuriliittoa Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto

PÄÄKIRJOITUS

Kun mikään ei edelleenkään riitä

ätä pääkirjoitusta kirjoittaessani Venäjä on aloittanut käsittämättömän hyökkäyksen ”veljeskansana” pitämäänsä Ukrainaan. Aika näyttää, miten asiat Ukrainassa ja muualla Euroopassa, kuten myös Suomessa, tulevat tämän jälkeen laajemminkin etenemään. Tämän aamun 24.2.2022 Venäjän hyökkäyksestä kertovia uutisia katsoessani tuli mieleeni tähän lehteen vuonna 2004 kirjoittamani pääkirjoitus ”Kun mikään ei riitä” 2/2004. Ohessa alempana on yksittäisiä suoria otteita tuosta kyseisestä kirjoituksesta: ”Kun mikään ei riitä ja kun mikään ei tunnu miltään mutta silti yhä enemmän pitää saada”. Välillä sitä miettii, miten yksinkertaista ja helppoa yksi ainutkertainen käynti maailmassa ihmisille voisi olla ja kuinka vaikeaksi ihmiset sen kuitenkin itselleen tekevät. Lähes päivittäin voimme lukea lehdistä erilaisia kirjoituksia siitä, kuinka pahoinvoinnin yhteiskunnassa väitetään lisääntyvän, etenkin työelämässä. On jotenkin käsittämätöntä, että näin tapahtuu, koska ihmisten elin- ja työolosuhteet jatkuvasti kokonaisuutena ottaen kuitenkin parantuvat. Miten tällainen kehitys voi sitten olla mahdollista? Yksi vastaus siihen on varmasti ihmisluonteessa. Asuinpaikasta, valtiosta, elinolosuhteista ja ihmisen yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta yhteistä näyttää olevan, että ihmiset eivät yleensä ole tyytyväisiä elämäntilanteeseensa. Samanlaista ihmiselämä on aina ollut ja aina todennäköisesti tulee olemaan”. ”Ihminen haluaa saada rahaa, valtaa, asemaa, kunniaa, arvostusta jne. Jos näitä ei saa, niin ihminen ei yleensä ole tyytyväinen. Toisaalta, jos näitä kaikkia saa, niin ihminen ei siltikään yleensä ole tyytyväinen. Vielä enemmän pitää saada. Ihminen on ihmeellinen olento, jolle mikään ei riitä. Näin se on riippumatta siitä, eletäänkö elämää Suomessa tai jossakin muussa pohjoismaisessa ns. hyvinvointivaltiossa. Muutos aikaisempaan on vain siinä, että nykyisin ihmiset haluavat saada yhä enemmän, yhä nopeammin ja yhä vähemmällä. Vaikka mitään ei viitsisikään tehdä, niin kaikki pitäisi kuitenkin saada. Jos tämä ei toteudu, niin vaikeata on ja pahalta tuntuu. Pahoinvointia lisää vielä se, että iltapäivälehdistä saadaan jatkuvasti lukea erilaisia tarinoita äkkirikastuneista, optiomiljonääreistä ja lottovoittajista. Kateus vain kasvaa. Kun vain saisi pois toiselta sen mitä itselläkään ei ole. Toisaalta, jos jossain tavoitteessa itse sattuisi onnistumaan, ei se vähän ajan kuluttua tunnu juuri miltään, koska seuraavaksi täytyy tavoitella jo jotain uutta.” Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyksen taustoja seuratessa voi vain todeta, että noin edellä mainittu näyttää pitkälti menevän, vaikka olisit suurvaltion johtaja ja yksi maailman rikkaimmista ja vaikutusvaltaisimmista ihmisistä. Voisi kuvitella, että tällainen ihminen nauttisi omaisuudestaan täysin siemauksin, ja hyödyntäisi sitä monella eri tavoin, ja tekisi kaikkea mukavaa,

johon tavallinen kansalainen ei koskaan taloudellisista syistä johtuen pystyisi. Mutta näyttää siltä, että tällainen henkilö käyttää mieluummin omaa energiaansa ja valtaansa siihen, miten hän pystyisi geopoliittisten intohimojensa avulla siirtämään oman valtionsa rajoja tai muuttamaan itsenäisen valtion poliittisen johdon sellaiseksi, kuin hänelle itselleen sopii. Ja tuon tavoitteen saavuttamisessa ei ole merkitystä sillä, kuinka paljon hän aiheuttaa tuskaa ja surua miljoonille ihmisille. Mutta yksittäisten tavoitteiden saavuttaminen tuskin pitkälle riittää, koska kohta pitää saada jotain lisää. Ja lopulta mikään ei kuitenkaan ole riittävästi, vaan todennäköisesti lisääntyvä tyytymättömyys vain kalvaa mieltä. Työelämässä paljastuu aina silloin tällöin esimerkiksi yksittäisten virkamiesten tai johtajien epäasialliseen toimintaan liittyneitä epäkohtia, joihin on puututtu vasta sen jälkeen, kun ne ovat tulleet julkisuuteen. Tällaisissa tapauksissa olen usein todennut, että ongelmana ei ole niinkään kyseinen vallankäyttäjä itse. Ongelmana on pikemminkin johtajan taustalla olevat ”pikkujohtajat”, jotka eivät ole uskaltaneet tai halunneet puuttua ”ison pomon” tekemisiin. Pikkupomot ovat omaa etuaan edistääkseen mieluummin hännystelleet ja mielistelleet ison pomon tekemisiä. Ja näin iso pomo on kuvitellut, että hänen toimintansa on ollut laajemminkin hyväksyttyä. Työelämässä monet pääsevät pomoa mielistelemällä omalla urallaan hyvinkin pitkälle, ja ne yksittäiset uskaliaat, jotka ovat yrittäneet ajatella ”omilla aivoillaan”, selviävät yleensä vain potkuilla. Mutta silloin, kun valtion päämies päättää ryhtyä valloitusretkelle itsenäisiin valtioihin, ja kun hänen toimintansa mielistelijät eivät uskalla niihin puuttua, voi tapahtua ihan mitä vain. Luin tätä pääkirjoitusta kirjoittaessani Leipuri-lehtiä vuosilta 1939-1945 ja niissä olleita pääkirjoituksia, kuten ”Sota” 9/1939 ja ”Kello on lyönyt” 10/1939. Dramaattisia kirjoituksia lukiessa tuli mieleeni, että toivottavasti Euroopan valtiot yhdessä Yhdysvaltojen kanssa pysyvät yhtenäisinä ja pystyvät huolehtimaan tavalla tai toisella siitä, että nykyisen sukupolven ei tarvitse kokea tuon ajan kauheuksia, eikä niitä kauheuksia, joita Ukrainassa parhaillaan koetaan. Mika Väyrynen

Tämän lehden sivuilla 16-19 on artikkeli siitä, kuinka ”maakaasun ja sähkön kohonnut hinta kurittaa yrityksiä”. Tilanne on yritysten kannalta jo nyt äärimmäisen hankala, ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen seurannaisvaikutukset tulevat vain pahentamaan tilannetta. Huomioikaa kyseistä artikkelia lukiessanne, että tämän lehden mennessä painoon esimerkiksi Kauppalehti uutisoi 28.2.2022 maakaasun hinnan huimasta noususta, 20-36%. LEIPURI 2 / 2022

v MURUSIA v

Joen Leipureiden omis- Hygieniapassilla turvallista ruokaa jo 20 vuotta tusrakenne muuttui Suomalainen elintarvikealan hygieniapassi täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Helmikuuhun Joensuussa toimiva Joen Leipurit Oy:n toimitusjohtaja Jorma Lahtinen on tammikuussa myynyt osuutensa leipomoyrityksestä Ville ja Kalle Kokkoselle, jotka tätä ennen olivat Joen Leipurit Oy:n osaomistajia. Samassa yhteydessä Kokkoset lunastivat ulos myös muut yritystä omistaneet osakkaat. Jorma Lahtinen oli mukana leipomon perustamisesta lähtien ja hän oli tätä ennen ainoana omistajana mukana sen operatiivisessa toiminnassa. Lahtinen siirtyi kaupan myötä kokonaan pois yrityksestä ja sen toiminnasta vastaavat nyt Ville Kokkonen toimitusjohtajana sekä hänen veljensä Kalle Kokkonen. Joen Leipurit on perustettu vuonna 2009 ja se toimii Joensuun Rantakylässä, hieman kaupungin keskustan ulkopuolella. Lähes kaikki yrityksen tuotteet menevät vähittäiskauppoihin Pohjois-Karjalan alueelle sekä lisäksi Iisalmeen, Kuopioon, Siilinjärvelle ja Savonlinnaan. Yrityksen päätuotteita ovat ruokaleivät eli leivät, sämpylät ja patongit sekä vesirinkelit ja kukot. Leipomon yhteydessä toimii myös myymälä. Joen Leipurit Oy työllistää nyt 28 henkilöä, joista 20 leipomossa. Liikevaihto vuonna 2021 oli n 4,2M€.

2022 mennessä hygieniapasseja oli myönnetty lähes 1 358 000 kappaletta. Hygieniapassi vaaditaan sellaisilta elintarvikealan työntekijöiltä, jotka työssään käsittelevät pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita elintarvikehuoneistossa kuten ravintoloissa ja elintarviketehtaissa. Useat työnantajat vaativat hygieniapassin myös muilta työntekijöiltä, koska se lisää osaamista. Nykyään järjestetään vuosittain noin 9 000 testitilaisuutta ja myönnetään noin 50 000 hygieniapassia. Suomen lainsäädäntöön perustuva hygieniaosaamisjärjestelmä on ainutlaatuinen ja se on herättänyt muissa maissa runsaasti mielenkiintoa. Nykyään hygieniapassitestin voi suorittaa usein jo yläkoulussa, lukiossa tai esimerkiksi armeijassa. Ruokavirasto hallinnoi ja ylläpitää hygieniaosaamisjärjestelmää sekä ohjaa ja valvoo hygieniapassitestaajien toimintaa.

Antellilla hyödynnetään tekoälyä Henkilöstöravintolabisnekseen keskittynyt Antell Oy on ottanut avukseen tekoälyn, joka auttaa suunnittelemaan ruokalistoja Antellin ravintoloissa. Työkalu on rakennettu yhdessä ohjelmistoyhtiö Silo AI:n kanssa. Se optimoi ravintolan tarjoomaa ja laatii ruokalistan viikoiksi eteenpäin minuuteissa. Muutoin siihen menee aikaa useampi tunti. Algoritmi analysoi ravintolakohtaista dataa muun muassa eri ruokalajien menekistä, annoskoosta ja erityisruokavalioista. Niiden pohjalta se laatii ehdotuksen ruokalistaksi. Paitsi että optimoitu ruokalista tuo ruokailijoille vaihtelua, se tehostaa resurssien käyttöä ja vähentää ruokahävikkiä. Tekoälyn optimoimia ruokalistoja pilotoidaan alkuvuodesta kahdeksassa Antellin ravintolassa ja siitä saatuja kokemuksia tullaan hyödyntämään kaikissa Antellin 70 toimipisteessä.

YLE uutisoi tammikuussa, että tulipalossa kesällä tuhoutuneelle perinteikkäälle Liperin Myllylle on löytymässä seuraaja. Uuden myllyn perustamista Pohjois-Karjalaan ovat selvitelleet paikalliset elintarvike- ja maatalousalan toimijat muun muassa MTK:sta, ProAgriasta, ely-keskuksesta ja alan yrityksistä. Uutisen mukaan myllyprojektin vetäjänä toimiva yritysasiantuntija Johanna Rinnekari ProAgria Itä-Suomesta kertoo, että nyt ollaan kehittämässä pohjoiskarjalaista viljatuoteperhettä, jossa jatkojalostus keskittyisi Kiteen meijerin entiseen myllyyn, jonka nimi on nykyisin Saarion Mylly. Yritysryhmähankkeessa on tällä hetkellä mukana kolme yrittäjää. Tavoitteena on siis myllytoiminnan ja muun jatkojalostuksen käynnistyminen Pohjois-Karjalassa.

LEIPURI 2 / 2022

Leipätiedotus ry

Palaneen Liperin Myllyn seuraaja löytymässä

Juuston päälle leikkele vai päinvastoin? HKScan on toteuttanut kyselyn ikiaikaisesta kiistelystä siitä, tuleeko leivälle ensin juusto ja sitten leikkele vai päinvastoin. Tämän kyselyn perusteella 45 prosenttia laittaa juuston kinkkuviipaleen, meetvurstin, kurkun tai tomaatin päälle, 37 prosentin mielestä juusto kuuluu alimmaiseksi. 18 prosentille sopii kumpi tahansa tapa. Loh-

dutuksena todettakoon, että jokainen tekee tässä asiassa juuri niin kuin parhaaksi katsoo. Voileipäkysely paljasti myös sen, että voileivät maistuvat suomalaisille. 85 prosenttia herkuttelee voileivillä päivittäin tai vähintään viisi kertaa viikossa. Vain kaksi prosenttia ei syö koskaan voileipiä. Voileipien suosio perustuu nopeaan ja helppoon valmistamiseen ja siihen, että tarvittavia aineksia on kotona jo ostettuna. Joka toisella leivän päällä on aina juusto. Leikkeleistä suosituin on kinkkuleikkele. HKScanin tammikuussa 2022 teettämään voileipäkyselyyn vastasi 1 000 henkilöä Suomessa. Yhtiön mukaan voileivät ja erityisesti täytetyt leivät ovat nyt POP. Se onkin tuomassa markkinoille uutta Leipäbaari-sarjaa, johon kuuluu mm. valmiita täytettyjä leipiä, kuten paninit tai bagelit.

LISÄÄ MURUSIA SIVUILLA 37-39

SÄILYVYYTTÄ LUONNOLLISESTI Saat Leipurin tiimin ammattilaisilta käyttöösi parhaat raaka-aineet, laitteet ja asiantuntijuudet. Valitse leivonnaisiisi uudet X-tra Guard -paranteet tai jo tutut Fermentajauhot. Niiden kanssa pidät homeet poissa luonnollisesti, ilman lisäaineita. Käy poimimassa sivuiltamme vaikkapa pitkään säilyvien ja herkullisten tuplasuklaamuffinien resepti, jolla hurmaat asiakkaasi helposti!

LEIPURINSTORE.COM

LEIPURIN.COM LEIPURI 2 / 2022

v VUODEN LEIPÄKAUPPA v

Vuoden 2022 Leipäkauppa löytyi Vantaan Tammistosta Kauppias Kimmo Sivosen luotsaama K-Citymarket Vantaa Tammisto palkittiin Vuoden 2022 Leipäkauppana helmikuun puolivälissä. Kilpailu käytiin tavaratalojen ja hypermarkettien sarjassa. TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

auppias Kimmo Sivosen mukaan Vuoden 2022 Leipäkauppa -tunnustus kirkasti hetkessä sen maanantaipäivän, jonka aamuna hän sai tiedon asiasta. - Päivä oli alkanut hieman nahkeasti, mutta sai kyllä vauhtia, kun Mika Väyrynen soitti ja kertoi voitosta, totesi Sivonen palkitsemistilaisuudessa helmikuun puolivälissä. Vierellä hymyilivät kultamitalit kaulassaan leipäosastosta vastaavat Inka Valkeapää ja Susanna Saari sekä myymäläleipomon esimies Sini Rajamäki. Heille Sivonen antaa vilpittömästi tunnustusta hyvin hoidetusta työstä. - Olen kauppiaana todella ylpeä tästä porukastani. Kauppiaalle on hankalaa, jos on ns. ’perässävedettäviä’, mutta minulla asia on oikeastaan päinvastoin. Joskus hieman toppuuttelen ja ennemminkin vain ohjailen, mihin suuntaan mennään, hän hymyilee. K-Citymarket Tammisto on jo 26. kauppa, jolle Vuoden Leipäkauppa -tunnustus on jaettu. Kilpailu käydään nykyisin joka toinen vuosi pienempien päivittäistavarakauppojen sarjassa ja joka toinen vuosi hypermarkettien ja tavaratalojen sarjassa. Käynnistys tapahtuu jo edellisenä syksynä, jolloin Leipuriliiton paikallisyhdistykset valitsevat omalta alueeltaan parhaaksi leipäkaupaksi arvioimansa päivittäistavarakaupan. Nämä kaupat lähettävät omat perustelunsa Leipuriliittoon siitä, miksi juuri heidän myymälänsä ansaitsisi Vuo-

LEIPURI 2 / 2022

Banderollin takana iloinen kauppias Kimmo Sivonen kunniakirja kädessään, leipäosaston hoitajat Inka Valkeapää ja Susanna Saari sekä myymäläleipomon esimies Sini Rajamäki. Banderollia pitelevät Anna Repo ja Mika Väyrynen. Vasemmassa reunassa Kai Schulz, joka oli paikalla toisena Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry:n edustajana.

Kauppias Kimmo Sivonen (oik.) saa kunniakirjan Leipuriliiton Mika Väyryseltä.

den Leipäkaupan tittelin. Näiden perustelujen mukaan esiraati valitsee kilpailun neljä tai viisi finalistikauppaa. Vuoden Leipäkaupan voittajan valitseva loppukilpailuraati vierailee finalistikaupoissa tammi-helmikuussa ennalta ilmoittamatta. Raadin muodostivat tänä vuonna elintarvikeasiantuntija Anna Salminen Päivittäistavarakauppa ry:stä, toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry:stä sekä Suomen Leipuriliiton toimitusjohtaja Mika Väyrynen. - Onnittelut voittajalle, teillä on hieno kauppa, joka erottui kolmen muun finalistin joukosta, totesi Väyrynen, jonka mukaan varsinaisina valitsijoina toimivat Salminen ja Mensonen. - Itse osallistun valintaan vain, jos äänet menevät tasan, mutta kerron toki omia näkemyksiäni kierroksen aikana. - Näen tärkeänä, että kaupan valikoimassa on paljon myös pienempien leipomoiden tuotteita, jotta myös ne pärjäävät ja menestyvät. Se osaltaan auttaa monipuolisen ja monimuotoisen leipomoalamme säilymistä. Suomen rikasta leipäkulttuuria ei olisi varaa hukata. K-Citymarket Tammiston lisäksi Vuoden 2022 Leipäkaupan tittelistä kilvoitteli

v VUODEN LEIPÄKAUPPA v

kolme muuta erittäin hyvää leipäkauppaa, jotka olivat K-Citymarket Joensuu Pilkko, K-Citymarket Jyväskylä Palokka sekä Prisma Turku Itäharju.

Etelä-Suomen alueen ehdokas Onnitteluihin yhtyi Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry:tä edustanut leipomoyrittäjä Anna Repo helsinkiläisestä Nurmileipä Oy:stä. Voittajakauppa oli Etelä-Suomen yhdistyksen ehdokaskauppa heidän alueellaan. Repo ’tuurasi’ palkintojenjakotilaisuudessa yhdistyksen puheenjohtajaa, Kakkutalo Gilanin yrittäjää Mika Gilania tämän ulkomaanmatkan vuoksi. - Mielestäni K-Citymarket Tammistossa on kaikki kohdallaan ja on ilo tehdä yhteistyötä heidän kanssaan, totesi Repo, jonka mukaan Nurmileivän tuotteet pääsivät tämän kaupan hyllyille koronapandemian aikana, kun leipomon piti etsiä uusia asiakkaita horeca-sektorin sulkeuduttua. Nyt Nurmileipä leipoo Tammiston K-Citymarkettiin mm. leipiä, joihin käytetään kaupan oman panimon mäskiä. Myös Anna Repo korosti suomalaisen leipäkulttuurin monipuolisuutta, johon hän oli tutustunut muun muassa ollessaan joskus itse mukana Vuoden Leipäkauppa -kierroksella. - On hämmästyttävää, miten erilainen leipäkulttuuri on eri puolilla maata, vaikkapa Itä-Suomessa verrattuna Etelä-Suomeen. Ja miten hieno leipäkulttuurimme on! Kaikki hyvä ei aina löydy ulkomailta, vaan kannattaa matkustaa, katsella ja maistella ihan kotimaassakin, hän vinkkaa. Palkintojenjakotilaisuudessa mukana ollut K-Citymarket-ketjun johtaja Ari Sääksmäki iloitsi voitosta, joka tuli hänen vetämänsä ketjun kaupalle. - Onnittelut kauppiaalle ja hänen tiimilleen myös Keskon ja Citymarket-ketjun puolesta, totesi Sääksmäki. Tunnustus ei hänen mukaansa ollut ensimmäinen, joka tämä kauppa on saanut. Kovia saavutuksia ovat olleet myös IGD:n Kuukauden kauppa tunnustus syyskuussa 2021, oman ketjun antama Vuoden Citymarket-tunnustus vuonna 2021 sekä IGD:n Must see store -tunnustus tänä vuonna. IGD on brittiläinen, maailman johtava kaupan alan tutkimus- ja asiantuntijajärjestö. Lisäksi Citymarket Tammisto teki koronapandemian aikana yhteistyötä

K-Citymarket-ketjun johtaja Ari Sääksmäki (oik.) totesi onnittelupuheessaan, että erilaisia palkintoja ja tunnustuksia on ropissut K-Citymarket Tammistolle useita. Myös Vuoden Leipäkauppa -tunnustus tuli hänen mukaansa kauppiaalle ja hänen erinomaiselle tiimilleen ansaitusti.

K-Citymarket Tammiston avaralla ja tilavalla leipäosastolla on runsas valikoima paikallisten leipomoiden leipiä ja leivonnaisia ja niiden lisäksi hyvä valikoima myös alueellisten ja valtakunnallisten leipomoiden tuotteita. Tuotteet on suurimmaksi osaksi valmistettu Suomessa.

Finalistiraadin mukaan leipäosaston leipähyllyt ovat todella siistit ja tuotteet on laitettu houkuttelevasti esiin erilaisilla myyntikalusteilla. Näin oli kuvauspäivänäkin.

Nurmileivän överidonitsit olivat kaupassa hyvin esillä

LEIPURI 2 / 2022

v VUODEN LEIPÄKAUPPA v

Valikoimassa on paljon tuotteita myös pienemmiltä leipomoilta, kuten tässä kuvassa.

Gluteenittomien tuotteiden mittavasta valikoimasta tämä kauppa on tunnettu.

Raati tutustui finalistikauppoihin ennalta ilmoittamatta. Anna Salminen (vas.) ja Kaisa Mensonen ovat tässä arvioimassa joensuulaista K-Citymarket Pilkkoa. Kuvan otti Mika Väyrynen.

Finnairin kanssa lentokoneruuan jakelemisessa, ja Euromonitor International valitsi tämän työn vuoden 2020 kolmen merkittävimmän ruoka-alan innovaation joukkoon. - Vuoden Leipäkauppa -tunnustus kruunaa tämän kaiken, ja se tuli aivan ansiosta, tiivisti Ari Sääksmäki.

naisia kriteerejä ovat valikoiman monipuolisuus ja tuotteiden tuoreus sekä paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten leipomotuotteiden saatavuus. Erityisen tärkeänä pidetään sitä, että tuotteet ovat kotimassa valmistettuja. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös leipäosaston yleisvaikutelmaan, tuotteiden esillepanoon ja erityisruokavaliotuotteiden valikoimaan. Lisäksi Vuoden Leipäkaupan valintaan vaikuttavat leipäosaston siisteys, järjestys ja omaleimaisuus sekä henkilös-

Tiukat kriteerit täyttyvät Vuoden Leipäkaupan valinnassa olen-

Vuoden Leipäkauppa -valinnat 2010-2022 2022 2021 2020 2019 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010

K-Citymarket Tammisto, kauppias Kimmo Sivonen, Vantaa K-Supermarket Westeri, kauppias Ari Ruissalo, Tampere K-Citymarket Lappeenranta, kauppiaat Ari ja Miia Piiroinen K-Supermarket Arabia, Tmi Sasu Hamina, Helsinki Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, Prisma Joensuu K-Supermarket Reimari, Oy K & C Mattsson Ab, Parainen Sokos Herkku Tampere, Pirkanmaan Osuuskauppa S-market Rantakatu, Joensuu K-Citymarket Kouvola, Anne ja Simo Hiltunen Oy K-Supermarket Revontori, Haukipudas, U & P Rantala Oy K-Citymarket Joensuu, Pilkko, Juha ja Mari Kupiainen Oy S-market Wiklund-Herkku, Turku K-Citymarket Kaakkuri, Oulu, Pirkko ja Jukka Ruusu Oy

LEIPURI 2 / 2022

tön asiantuntemus ja palvelualttius. Finalistiraadin mukaan K-Citymarket Tammiston palkitulla leipäosastolla on runsas valikoima paikallisten leipomoiden leipiä ja leivonnaisia ja niiden lisäksi hyvä valikoima myös alueellisten ja valtakunnallisten leipomoiden tuotteita. Tuotteet on suurimmaksi osaksi valmistettu Suomessa, myös paistopisteen tuotteet. Leipäosastoa hoitavat Inka Valkeapää ja Susanna Saari sekä myymäläleipomon esimies Sini Rajamäki kertovat, että menevimpiä tuotteita osastolla ovat erilaiset ruispalaleivät ja kauraleivät. Oman leipomon tuotteista ehdottomasti suosituin on kaura-pellavaleipä. Leipäosaston työntekijöillä on todella pitkä kokemus, sillä Susanna kertoo olleensa tässä kaupassa töissä jo kahdeksantoista vuotta ja Inka kuusitoista. Sinillä on kokemusta Fazerin myymäläleipomon esimiehenä jo kohta kahdeksan vuotta. Tämän jauholeipomon tuotteet tuovat täydennystä leipäosaston valikoimaan. Leipäosasto sai raadilta kiitosta siitä, että valikoimassa on paljon tuotteita myös pienemmiltä leipomoilta. - Niistä tulee tuotteita aina tiettyinä päivinä, ja ’lukujärjestys’ on esillä myymälässä, kertovat leipäosaston hoitajat. Kiitosta raadilta tuli siitäkin, että leipäosaston leipähyllyt ovat todella siistit ja tuotteet on laitettu houkuttelevasti esiin

v VUODEN LEIPÄKAUPPA v

Myös konditoriatuotteiden valikoima on mittava.

Viljatuote tämäkin eli kaupan oman Rosendal Breweryn vaalea olut.

Omassa kahvipaahtimossa paahdettuja papuja voi ostaa sekä kokonaisina että jauhettuna.

erilaisilla myyntikalusteilla. Osasto on avara ja siellä on hyvää tilaa liikkua. Leipien lisäksi myös makeiden tuotteiden valikoima on kattava. Esimerkiksi konditoriatuotteita on todella paljon tarjolla. Raati kiinnitti huomiota myös osaston huikeaan gluteenittomien tuotteiden määrään, jossa erityisesti pakastekaapit yllättävät runsaudellaan. - Olemme laajasta gluteenittomien valikoimasta tunnettuja ja saamme siitä myös paljon kiitosta, kertovat Valkeapää ja Saari, jotka testaavat uusia tuotteita aina kun niitä tulee kohdalle ja täydentävät valikoimaa.

tutuiksi, aina espoolaisista Rezen Leipomosta ja Halmeen Leipomosta Vääksyssä toimivaan Viipurilaiseen Kotileipomoon tai Tuuloksessa toimivaan Tuulosrievään. Nämä kaikki ovat edelleen leipäosaston valikoimissa. Kimmo Sivonen on innovatiivinen kauppias, jonka kauppa K-Citymarket Tammisto on siis valittu IGD:n viiden Must see storen -listalle. Se tarkoittaa, että maailman johtavan kaupan alan tutkimus- ja asiantuntijajärjestön mukaan

tämä kauppa yksi viidestä kaupasta koko maailmassa, jotka ovat todella näkemisen arvoisia. Upean leipäosaston lisäksi kaupalla on mm. oma kahvipaahtimo ja panimo, jotka molemmat toimivat Rosendal-brändin alla. Se on Tammiston ruotsinkielinen nimi. Lisäksi kaupalla on yrteille aivan oma kasvattamonsa tai ’viherhuoneensa’. Ja luonnollisesti päätähuimaava määrä tuotteita, joista valita. Onnittelumme voittajalle vielä kerran!

Innovatiivisuutta monella saralla Kauppias Kimmo Sivonen on ollut K-Citymarket Tammiston kauppiaana vasta parin vuoden ajan. Tätä ennen hän on toiminut Citymarket-kauppiaana Lahdessa, Porvoossa ja Espoossa. - Leipä on aina ollut kaupassani tärkeä asia ja olen tykännyt aina suosia myös paikallisia leipomoita, hän toteaa. Leipään panostaminen on tuottanut myös tulosta, sillä Sivosen toimiessa Porvoon Citymarketin kauppiaana oli leipomotuotteiden osuus kaupan myynnistä peräti 13 prosenttia. Se oli tuolloin korkein lukema kaikista Citymarketeista, hän kertoo. Niinpä myös leipomot ovat tulleet kauppiaalle

Yrttihuone on herättänyt huomiota maailmallakin.

LEIPURI 2 / 2022

v EROMANGAN LEIPOMO v

Kasarmitorin leipomosta otettiin mukaan paljon tavaraa, kuten edelleen hyvin toimivat puiset leivontapöydät.

Otto Lundström joutui panemaan toimeksi, kun leipomon tuotantotilat Kasarmitorilla menivät remonttiin.

Possumunkit tehdään leipomossa käsin alusta loppuun.

Eromangan leipomo muutti Sörnäisiin Helsinkiläinen Eromangan leipomo sai vuonna 2020 konkurssin jälkeen uuden elämän uusien yrittäjien ansiosta. Viime syksynä heille tuli uutta mietittävää, kun talo, jossa sekä leipomo että kahvila-myymälä toimivat, meni täysremonttiin. TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

romangan leipomo oli toiminut samoilla sijoillaan Helsingin keskustassa Kasarmitorin kupeessa aina perustamisvuodestaan 1946. Näissä tiloissa myös uusien yrittäjien oli tarkoitus jatkaa toimintaa, mutta toisin kävi. - Viime syksynä minulle ilmoitettiin, että leipomon on muutettava pois, sillä koko talo menee remonttiin, kertoo yrityksen toimitusjohtaja, osaomistaja ja puuhamies Otto Lundström. Hänelle sekä yhtiökumppaneille Petri Heinolle ja Jakke Tuliaralle tuli kiire etsiä korvaavia tiloja. Aikaa muutolle annettiin aluksi vain viikko, mutta siihen Lundström sentään sai neuvoteltua hieman jatkoa. Korvaavien tilojen metsästys piti kuitenkin aloittaa samalta istumalta, jotta ei jouduttaisi tekemään tuotantokatkosta ja lomauttamaan työntekijöitä. Asiat järjestyivät. Nyt ollaan Sörnäisissä, johon Eromanga muutti aivan viime vuoden lopulla. Sörnäistenkatu 2:n alakerrassa aivan Tukkutorin kupeessa oli toiminut henkilöstöravintola, jonka tyhjentyneistä tiloista Lundström teki vuokrasopimuksen nopeasti. Hän näki, että keittiöstä saattoi rakentaa leipomon ja ravintolatilasta kahvilan. Ne piti kuitenkin muuttaa ensin leipomotoiminnalle sopiviksi eikä remonttiin ollut enää tarpeeksi aikaa ennen muuttopäivää. - Löysin väliaikaistilat Helsingin Konalasta. Niissä oli aikaisemminkin toiminut lei-

LEIPURI 2 / 2022

pomo. Onneksi tiloissa oli myös uuni ja nostatuskaappi, jotka saimme ’herätettyä henkiin’, vaikka ne olivat olleet pitkään käyttämättöminä, Lundström kertoo ja lisää, että käynnistäminen ja kunnostaminen vaativat yrittäjiltä myös investointeja. Täydellistä leipomoa ei syntynyt, mutta kuitenkin sellainen, jossa saatettiin toimia väliaika, joka venyi lopulta kymmeneksi viikoksi. Lundström kiittelee työntekijöitään, jotka hänen mukaansa venyivät poikkeusaikana ja poikkeusolosuhteissa todella hienosti. Näin saatiin pidettyä yllä myös tärkeät asiakassuhteet kauppoihin. - Se on pakko myöntää, että tuntui kyllä sydämen pohjassa asti, kun vanha leipomo tyhjennettiin. Niin pitkään se oli ehtinyt toimia samassa paikassa.

Leipomo rakennettiin henkilöstöravintolasta Sörnäisten uuden leipomotilan toimintojen suunnittelun Lundström teetti Progressum Oy:llä. - Itse en ole mikään leipomosuunnittelija. Ammattilaisen avulla saimme tuotantoprosessista niin toimivan kuin mahdollista. Vanhasta leipomosta otettiin mukaan koneet ja laitteet uuneja ja nostatuskaappia lukuun ottamatta. Ne piti hankkia Sörnäisten leipomoon. Uunit ostettiin käytettyinä ja nostatuskaappi uutena. Kylmälaitteita uudessa leipomossa oli riittävästi jo

v EROMANGAN LEIPOMO v

Kahvila-myymälässä on mukavasti neliöitä. Leipuri Emilia Viemerö oli viemässä seuraavan päivän tuotteita kylmään. Hänen mukaansa uudet tilat ovat toimivat ja niissä on mukava tehdä töitä.

Mustikka-rahkapullat oli leivottu samana aamuna.

valmiiksi. Myös vanhat puiset leivontapöydät otettiin mukaan Kasarmitorin leipomosta. - Jossakin vaiheessa mietimme, pitäisikö vain hankkia uudet. Nämä vanhat ovat kuitenkin niin hyvät ja toimivat, että en tiedä saisiko juuri tuollaisia enää mistään tilalle, toteaa Lundström, jonka mukaan uusi leipomo pyrittiin pystyttämään niin pienellä budjetilla kuin mahdollista, sillä ajat ovat taloudellisesti pikkuleipomolle ankarat. Leipomon puolella on tilaa 190 neliötä, kahvilassa 160. - Varsin hyvin tämä toimii, vaikka ei olekaan alun perin leipomoksi tehty tila. Neliöitäkin on riittävästi, sillä olemme kuitenkin pieni leipomo. Lisäksi työntekijät tulevat töihin portaittain, eikä koko porukka ole täällä yhtä aikaa kuin hetken. Ensimmäiset kaksi tulevat jo puolenyön jälkeen, seuraavat viiden kuuden aikaan tai myöhemmin. Jutuntekopäivänä puolen päivän aikaan leipomon tuotanto oli jo hiljentymässä, mutta leipuri Emilia Viemerö viimeisteli vielä seuraavan päivän pasteijoita ja kahvileipiä kylmään. Hänestä uusi leipomo on toimiva. - Paljon parempi kuin oli Kasarmitorilla tai Konalassa, hän kehuu. Emilian ohella leipomossa ahkeroi kolme muuta leipuria. Otto Lundströmin mukaan töitä on organisoitu nyt hieman eri tavalla kuin en-

nen. Esimerkiksi kauppojen tilaukset, jotka aikaisemmin hoidettiin Kasarmitorin kahvila-myymälän kautta, hoitaa nyt Mika Vauhkonen, joka ’istuu’ Sörnäisissä. Lisäksi leipomossa on tarkoitus jakaa leipureiden työtaakkaa siten, että massojen valmistuksesta huolehtii oma henkilö, jolloin leipurit voivat keskittyä leipomiseen. Tätä varten leipomossa oli juuri aloittanut Hanna Malviluoto. Lundströmin tavoitteena on, että yrityksen kaikki osa-alueet toimivat keskenään saumattomasti. Juuri nyt on hyvä hetki hioa toimintoja, sillä keskellä talvea on hieman hiljaisempaa. Kesä tuo mukanaan enemmän kiirettä ja lisäksi henkilökunnalla on kesälomat, jotka nekin on hoidettava. - Haluan, että meillä on myös mukava tehdä töitä ja hyvä henki. Tehdään yhdessä, muita auttaen. Epäilemättä se kyllä onnistuu, sillä meillä on erinomainen henkilökunta.

Yrittäjän aika kortilla Eromangan tuotteita myydään edelleen myös omassa myymälässä Kasarmitorilla. Se sekä kahvila saivat jäädä toimimaan entisiin tiloihin, vaikka leipomon tuotannon pitikin muuttaa muualle. Tätä nykyä myymälässä on vain yksi työntekijä, kun ennen oli kaksi. Koronan myötä

kahvila-myymäläpuoli on paljon hiljentynyt. Onneksi kuitenkin kauppoja on saatu pääkaupunkiseudulta leipomon asiakkaiksi mukavasti. Lisää asiakkaita pitäisi vielä saada, jotta kannattavuus kohenisi. Ensimmäisellä tilikaudella, joka oli viidentoista kuukauden mittainen, liikevaihtoa kertyi 1,6 miljoonaa euroa. Siihen tavoitellaan kasvua. Lundström kertoo käyneensä paljon neuvotteluja erilaisten ostajatahojen kanssa. Ainakin osa niistä tuottaa toivottavasti tulosta. - Myyntityötä pitäisi tehdä koko ajan ja olla kentällä asiakkaissa, mutta ajanpuute tulee vastaan. Mitenkään en tahdo ehtiä tehdä kaikkea mitä haluaisin, harmittelee Lundström. Monesti päivät täyttyvät ihan muista asioista kuin etukäteen on suunnitellut, kuten vaikkapa ’tsupparina’ toimimisesta. - Äsken esimerkiksi tein pikakäynnin Sörnäisistä Kasarmitorin myymälään, jonne tarvittiin lisää lihapiirakoita. Monesti toimin myös tuuraajana ja kiireapulaisena leipomossa tai myymälässä, kun muitakaan ’vapaita’ henkilöitä ei ole. Leipomon kapasiteetin Otto Lundström uskoo kestävän hieman isommankin määrän tuotteita, eikä hän epäröisi myöskään supistaa tuotevalikoimaa tarvittaessa. Se tehtiin jo yrityksen alkumetreillä, jolloin valikoimaan jätettiin vain parhaimmat ja menevimmät tuotteet. Listalla on nyt alle kolmekymmentä riviä. LEIPURI 2 / 2022

v EROMANGAN LEIPOMO v

Ninette Tuusjärvi tarjoaa Eromangan menevintä tuotetta eli muhkeaa lihapiirakkaa.

Kahvila-myymälässä tarjoillaan keittolounasta ja sieltä on näkymä myös leipomoon väliseinän ikkunan kautta.

Mika Vauhkonen hoitaa kauppojen tilauksia.

Otto Lundström ei ollut ennen Eromangaa toiminut leipomoyrittäjänä, vaikka hänellä oli muun alan yrittäjäkokemusta ja myös käytännön kokemusta leipomotyöstä nuoruusvuosiltaan. Se on kuitenkin eri asia kuin yrittäjyys. - On sanottava, että työtä on kyllä riittänyt enemmän kuin etukäteen olisi voinut ajatellakaan, Lundström naurahtaa ja jatkaa, että korona-aika ei tehnyt alkanutta yrittäjyyttä yhtään helpommaksi. Aikoinaan leipomot olivat hyvinkin tärkeä asia Lundströmin perheessä, sillä Otto Lundströmin isä Jarl Lundström toimi Leipuriliiton hallituksen puheenjohtajana 70- ja 80-luvuilla. Hänkään ei ollut leipomoyrittäjä, mutta sen sijaan Oton isovanhemmilla Lempi ja Heikki Hildénillä oli aikoinaan kahvila-, konditoria- ja leipomoketju Helsingissä.

tuntia päivässä, kello 9-13. Kahvin ja leipomoherkkujen lisäksi tarjolla on myös keittolounas. Samassa talossa ja myös lähiympäristössä on paljon toimistoja, mutta korona-aika on hiljentänyt ne suurelta osin. Nähtäväksi jää, palaavatko ihmiset toimistolle, kun korona hellittää. - Tuossa aivan vieressä on Hermannin asuinalue, jossa on iso asiakaspotentiaali. Heidät pitää vain saada tietoisiksi siitä, että olemme tässä. Uskon, että lähileipomo käsin leivottuine tuotteineen kiinnostaa. Ennen Sörnäisten tilojen avaamista Otto Lundström sanoo kutsuneensa paikalle terveystarkastajan, jotta kaikki varmasti olisi tehty vaatimusten mukaisesti. Näin hän halusi välttyä ikäviltä viime hetken yllätyksiltä. Samalla selvisi esimerkiksi

se, että leipomon tämän hetken valikoiman ns. ’päivän tuotteille’ ei tarvitse olla jäähdytettyjä vitriinejä myymälässä, vaan tuotteet voidaan myydä pinnoista, kunhan pinnat on ns. roiskesuojattu esimerkiksi muovipleksillä. Vitriinit voidaan siis hankkia myöhemmin, jos niitä tarvitaan. Eromangan myydyin tuote on edelleenkin muhkea lihapiirakka. Niitä myydään paljon myös pääkaupunkiseudun kauppoihin, ja ainakin toistaiseksi ne menevät niihin pakkaamattomina. Myös lihiksen rinnalle kehitettyä kasvispiirakkaa myydään hyvin, samoin kuin munkkipossuja ja korvapuusteja. - Viime vappuna munkkipossuja myytiin nelinumeroinen määrä, kun normaalisti niitä tehdään kolminumeroinen määrä. Onneksi osasimme varautua etukäteen. Myös ruokaleipiä tehdään, esimerkiksi täysrukiista ruisleipää sekä vaaleita leipiä, mutta niiden merkitys on pienempi ainakin toistaiseksi. Kaikissa Eromangan tuotteissa on Otto Lundströmin mukaan käsityön leima. - Tuotteet tehdään käsin ja siten ne myös erottuvat joukosta. Esimerkiksi runebergintortut kastetaan saman päivän aamuna rommiveteen ja sen jälkeen ne koristellaan käsin. Myös munkkipossut tehdään käsin ilman muottia, kulmat pyöräytetään jokainen erikseen. Toki kaikki tuo näkyy jonkin verran myös tuotteiden hinnassa, emmekä voi siinä kilpailla isojen leipomoiden kanssa.

Vieressä iso asuinalue Myös uuden Sörnäisten leipomon yhteydessä oleva kahvila-myymälä on saatu kuntoon ja kalustettua. Katutasossa sijaitsevaan kahvilaan tulee runsaasti valoa ikkunoista. Kahvilan ja leipomon väliseinään puhkaistusta ikkunasta avautuu puolestaan näkymä leipomon tuotantoon ja ikkunan yläpuolella loistaa sana LEIPOMO. Ei siis voi jäädä epäselväksi, että täällä myös leivotaan. Kahvila-myymälän myynnin odotetaan jatkossa vilkastuvan ja vaikuttavan koko leipomoyrityksen liikevaihtoon. Toistaiseksi se on auki neljä

LEIPURI 2 / 2022

Runebergintortut kastetaan rommiveteen myyntipäivän aamuna ja sen jälkeen ne koristellaan käsin.

Arjen luksusta. Sana artesaani on viime aikoina saanut entistä suuremman merkityksen. Elämme arkea, jossa suositaan aitoja makuja, haetaan eri tekstuureja, arvostetaan kotimaisuutta ja tykätään tehdä kaikkea käsin. Kehitimme konseptin, jonka keskeisenä osana on luoda arjen luksusta vaivattomasti kaikille. Oikeilla raakaaineilla ja resepteillä voit helposti luoda ainutlaatuisia makuelämyksiä kanssamme. Tutustu uutuustuotteeseemme Capsi Pro-S Pizzakastikeseos 2,5kg, sanko täynnä makua! Lisäämällä ainoastaan vettä ja öljyä maustemixiin, saat yhdestä sangosta jopa 15kg valmista pizzakastiketta! Tuote soveltuu gluteenittomaan ja vegaaniseen ruokavalioon.

Inspiroidu resepteistä suoraan uudesta esitteestämme ja tilaa omat Pizzakastikeseos-sankosi asiakaspalvelultamme!

www.condite.fi puh. 02 4365 900 - tilaukset@condite.fi

LEIPURI 2 / 2022

Leipomoalan SM-joukkuekilpailu syyskuussa – tervetuloa kilpailemaan! Suomen Leipuriliitto yhteistyökumppaneineen järjestää Leipomoalan SM-joukkuekilpailun ensi syyskuussa Tampereella Elintarviketeollisuus 2022 -messujen yhteydessä. Toivotamme kaikki Leipuriliiton jäsenyritykset tervetulleiksi kilpailemaan!

SM-joukkuekilpailun valmistelut olivat hyvässä vauhdissa jo vuoden 2020 alussa, mutta koronan vuoksi kilpailu jouduttiin peruuttamaan. Myös Elintarviketeollisuus-messut, joiden yhteydessä kilpailun piti olla, peruttiin tuolloin. Nyt messut pidetään 14.-15. syyskuuta 2022. Samassa yhteydessä järjestetään myös Leipomoalan SM-joukkuekilpailu 13.-14. syyskuuta. Kilpailu on leipomoiden välinen ja siinä kilpailevat leipomoiden kaksihenkiset joukkueet. Kukin joukkue valmistaa kilpailussa tuotteita kolmessa sarjassa, jotka ovat ruokaleipä, välipalatuote ja konditoriatuote. Kaikki tuotteet voidaan harjoitella etukäteen ja ne valmistetaan kilpailussa joukkueiden valitsemalla työnjaolla. Kilpailuaikaa on yhteensä seitsemän tuntia, josta ruokaleivälle ja välipalatuotteelle neljä tuntia, konditoriatuotteelle kolme tuntia. Kilpailu käydään kahtena päivänä ja kahdessa eri paikassa. Tampereen seudun ammattiopisto Tredun Kangasalan toimipisteessä tehdään ensin ruokaleipä ja välipalatuote tiistaina 13. syyskuuta. Seuraavana päivänä keskiviikkona 14. syyskuuta joukkueet kuljettavat ruokaleivän ja välipalatuotteen Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen Elintarviketeollisuus 2022 -messuille, jossa tehdään konditoriatuote. Messuilla myös arvioidaan kaikki kolme kilpailutuotetta ja palkitaan voittajat. Kilpailussa palkitaan kolme parasta joukkuetta. Tuomareina toimivat yhteistyökumppaneiden palveluksessa olevat, leipomon käytännön työt hallitsevat ammattilaiset. Yhteistyökumppaneita ovat Condite Oy, Finnbakels Oy, Leipurin Oy, Mauste-Sallinen Oy ja Valio Oy sekä lisäksi Tampereen Messut Oy ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredun Kangasalan toimipiste. Mukaan mahtuu enintään kahdeksan joukkuetta/leipomoa ilmoittautumisjärjestyksessä, joten kannattaa ilmoittautua nopeasti. Myös niiden, jotka jo 2020 ehtivät ilmoittautua, on ilmoittauduttava uudelleen.

Ilmoittautumiset ottaa vastaan Leipuriliitossa Kati Sinda osoitteessa kati.sinda@leipuriliitto.fi tai numerossa 050 330 5661

LEIPURI 2 / 2022

LEIPOMOALAN SM-JOUKKUEKILPAILU VUONNA 2022 SÄÄNNÖT

KILPAILUTUOTEKATEGORIAT

Leipomoalan SM-joukkuekilpailun järjestää Suomen Leipuriliitto yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa. Vuonna 2022 kilpailu- ja muina tapahtumapaikkoina toimivat Tampereen seudun ammattiopisto Tredun Kangasalan toimipiste sekä Elintarviketeollisuus 2022 -messut Tampereen Messu ja urheilukeskuksessa. Kilpailupäivät ovat tiistai 13.9.2022 ja keskiviikko 14.9.2022.

Ruokaleipä: - valmistetaan yksi noin 4 kilon taikina - tehdään taikinasta kahta erilaista tuotetta, joiden paino, muoto ym. vapaa - tuotteen on sisällettävä kauraa - raskin/esitaikinan saa tuoda kilpailupaikalle valmiina

Kilpailu on Suomen Leipuriliittoon kuuluvien leipomoiden ja konditorioiden välinen ja jokainen osallistuva leipomo/konditoria lähettää kilpailuun kahden kilpailijan joukkueen. Leipomoiden samoin kuin yhteistyökumppaneiden logot saavat olla vapaasti esillä kilpailussa, esimerkiksi joukkueiden työvaatteissa, tuotteiden esittelypöydillä tai kilpailuosastoilla. Joukkueet kilpailevat omissa työasuissaan.

Välipalaleivonnainen - vapaavalintainen suolainen tai makea vegaaninen leivonnainen - tuotteita valmistetaan 60 hengelle

Kilpailussa valmistetaan ruokaleipää, välipalaleivonnainen sekä konditoriatuote. Kilpailu käydään kahtena päivänä ja kilpailuaikaa on yhteensä seitsemän tuntia, josta ruokaleipään ja välipalaleivonnaiseen neljä tuntia, konditoriatuotteeseen kolme tuntia. Ruokaleipä ja välipalaleivonnainen valmistetaan Tampereen seudun ammattiopiston Kangasalan toimipisteessä tiistaina 13.9.2022 kello 15-19. Konditoriatuote tehdään Elintarviketeollisuus 2022 -messuilla keskiviikkona 14.9.2022 klo 11-14. Tätä ennen, siis 14.9. aamulla, joukkueet kuljettavat ruokaleivän ja välipalatuotteen Kangasalta Tampereen Messu- ja urheilukeskukseen. Siellä joukkueet asettelevat valmiit tuotteet näyttelypöydälle, joka on varattu jokaiselle joukkueelle kilpailualueella. Kun tämä on tehty, joukkueet valmistautuvat kilpailun konditoriatuoteosuuteen, joka alkaa kello 11.00. HUOM. Kaikki tuotteet arvioidaan Elintarviketeollisuus 2022 -messuilla 14.9.2022, siis myös Kangasalla valmistetut ruokaleivät ja välipalatuotteet. Kaikki kilpailutyöt voidaan harjoitella etukäteen ja joukkueet valmistavat ne valitsemallaan työnjaolla, mutta kuitenkin siten, että kummankin joukkueen jäsenen on osallistuttava työskentelyyn. Kaikista kilpailutöistä on oltava näkyvissä resepti kilpailupaikalla tuomaristoa varten. Kaikkien kilpailutuotteiden on oltava syötäviä, myös koristeiden. Kilpailutuotteiden on oltava uusia, eli ne eivät ole olleet markkinoilla ennen kilpailua. Kilpailun tuomareina toimivat yhteistyökumppaneiden palveluksessa olevat, leipomon käytännön työt hallitsevat ammattilaiset. Joukkueet tuovat mukanaan kaikki tuotteiden raaka-aineet sekä tarvittavat työvälineet sekä pienkoneet. Koululla on leipomiseen tarvittavat koneet ja laitteet (uunit, nostatuskaapit, taikinakoneet ym.), mutta messujen kilpailualue on varustettu vain kylmälaittein (jääkappi ja pakastin).

Konditoriatuote/tuotelajitelma: - tuote/tuotelajitelma, joka valmistetaan 60 hengelle - teema: Revontulien Suomi - vapaavalintainen kokonaisuus teemaa heijastaen - tuotteen/tuotelajitelman pohjat saa tuoda valmiina kilpailupaikalle, mutta muutoin tuote/tuotelajitelma on valmistettava kilpailupaikalla - kaikkien käytettävien koristeiden on oltava syötäviä ja ne on valmistettava kilpailun aikana kilpailupaikalla Ruokaleipä ja välipalaleivonnainen valmistetaan Kangasalan koululla. Konditoriatuote/tuotelajitelma valmistetaan messukeskuksessa. Välipalaleivonnaisen voi viimeistellä messukeskuksessa. ARVOSTELU - kaikki tuotteet arvostellaan Elintarviketeollisuus 2022 -messuilla Tampereen messu- ja urheilukeskuksessa 14.9.2022 - jokainen tuomari arvioi tuotteista maun, ulkonäön, innovatiivisuuden ja reseptin - arviointiasteikko kunkin ominaisuuden kohdalla on 1-10 pistettä - maksimipistemäärä yhdelle tuotekategorialle yhdeltä tuomarilta on siis 40 pistettä - joukkueen kaikkien kolmen tuotekategorian yhteenlaskettu maksimipistemäärä yhdeltä tuomarilta on siis 3 x 40 eli 120 pistettä Tasapistetilanteessa voittaa se joukkue, jolla on paremmat yhteispisteet ruokaleivästä ja konditoriatuotteesta. Mikäli tämän jälkeen pistetilanne on edelleen tasan, voittaa se joukkue, joka on saanut paremmat pisteet välipalatuotteesta. Jos tämänkin jälkeen pisteet ovat tasan, lasketaan yhteen joukkueen kaikkien tuotteiden ulkonäköpisteet. Voittaja on se joukkue, jolla tämä ulkonäköpistemäärä on korkein. Kilpailun yhteistyökumppanit: Tampereen Messut Oy, Tampereen Seudun ammattiopisto Tredu Kangasalan toimipiste, Condite Oy, Finnbakels Oy, Leipurin Oy, Mauste-Sallinen Oy ja Valio Oy.

LEIPURI 2 / 2022

v KAASUN HINTA v

Maakaasun ja sähkön kohonnut hinta kurittaa leipomoyrityksiä Linkosuon Leipomo Oy:n toimitusjohtaja Timo Jänne nosti tämän vuoden alussa otsikoihin maakaasun rajun hinnannousun vaikutuksen yrityksille. Asiasta kirjoitti mm. Kauppalehti 15.1.2022. Jänteen mukaan energian hinnannousu, heidän tapauksessaan etenkin maakaasun, on kerta kaikkiaan lähtenyt käsistä ja vaikuttaa vakavasti yritysten kannattavuuteen ja sitä kautta työllistämiseen, investointeihin ja tuotekehitykseen. Kysyimme asiasta myös parilta muulta leipomoyrittäjältä. TEKSTI Elina Matikainen

”Todella moni yritys on ’liemessä’ kaasun korkean hinnan vuoksi”

LEIPURI 2 / 2022

v KAASUN HINTA v

imo Jänteen mukaan maakaasun hinta oli nousussa koko viime vuoden ajan ja syksyllä 2021 hinta pomppasi lähes pilviin. Linkosuolla maakaasulla lämmitetään sekä uunit että kiinteistö eli vuositasolla maakaasua kulutetaan suuri määrä. Hyvin pitkään kaasun hinta on pysynyt tasaisena ja hyvin ennakoitavissa, mutta viime vuonna asia muuttui perusteellisesti. - Vuoden 2020 joulukuussa maakaasuenergian hinta oli 0,021 euroa/ kWh. Vuoden 2021 joulukuussa hinta oli 0,092 euroa/kWh. Meillä vuoden 2021 joulukuun kaasulasku oli noin 90 000 euroa suurempi kuin joulukuussa 2020. Vielä tämän vuoden tammikuussa kaasulasku oli noin 80 000 euroa suurempi kuin tammikuussa 2021. Ne ovat aivan hirvittäviä summia, Jänne päivittelee. Lisäksi leipomoyritystä rasittaa muun energian, kuten sähkön ja polttoaineen hinnannousu. Linkosuolla on kaasua käytetty jo 90-luvun alusta lähtien eli yli kolmekymmentä vuotta, mutta tällaista hintapiikkiä ei ole koskaan ennen nähty - ei lähimainkaan. Koska kaasulla on niin iso rooli yhtiön kustannusrakenteessa, isot energiakustannukset vaikuttavat suoraan tulokseen. Sama koskee monia muita elintarvikealan yrityksiä. - Tästä asiasta ei kuitenkaan julkisuudessa puhuta juuri mitään. Paljon enemmän on esillä sähkön tai polttonesteiden hinnannousun vaikutus kotitalouksille. Kuitenkin todella moni yritys on ’liemessä’ kaasun korkean hinnan vuoksi, Timo Jänne ihmettelee.

Niukkuus nostanut hintoja Suomessa ei ole omia maakaasuvarantoja. Viime vuonna (2021) Suomeen kaasuverkkoa pitkin tuodusta maakaasusta 75 % tuli suoraan putkea pitkin Venäjältä ja 25 % tuli Balticconnector-putkea pitkin Virosta/Baltiasta. Virosta/Baltiasta putkea pitkin tullut kaasu on lähes kokonaan alun perin Liettuaan maailmalta tuotua nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä. Nesteytettyä maakaasua tuodaan Suomeen myös laivakuljetuksilla. Lisäksi Suomessa tuotettua biokaasua syötetään maakaasuverkkoon, mutta verrattain vähäisiä määriä.

Kaasun futuurihintojen perusteella merkittävää laskua hinnoissa tulevalle keväälle ei ainakaan tällä hetkellä ole näköpiirissä

Aikaisemmin maakaasubisnes oli Suomessa Gasum Oy:n monopoli sekä siirron että tukkumyynnin osalta. Kaasumarkkinat vapautettiin vuonna 2020 ja siirto- ja myyntiliiketoiminta eriytettiin eri yhtiöihin. Nykyään Suomessa on myös muita kaasun maahantuojia ja tukkumyyjiä kuin Gasum Oy. Kaasun siirrosta Suomessa vastaa siirtoverkkoyhtiö Gasgrid Finland Oy. Maakaasun vähittäismyynnistä ja paikallisjakelusta huolehtii useimmiten alueella toimiva energiayhtiö tai erillinen maakaasun paikallinen jakeluyhtiö. Maakaasua on tarjolla lähinnä Kaakkois- ja Etelä-Suomen alueilla. - Sekä kaasun että sähkön hinta ovat nousseet syksystä asti hyvin voimakkaasti. Laskujen suuruus on herättänyt huolta sähkön ja kaasun kuluttajissa, toteaa asiantuntija Liisa Sinisammal Energiavirastosta. Hänen mukaansa korkeimmat hinnat nähtiin joulukuussa ja sen jälkeen kaasun hinnassa on tapahtunut tasaantumista. Sinisammal toteaa, että Energiavirasto ei toimi hintojen ennustajana, mutta kaasun futuurihintojen perusteella merkittävää laskua hinnoissa tulevalle keväälle ei ainakaan tällä hetkellä ole näköpiirissä. Kaasun hinta määräytyy maailmanmarkkinoilla ja nyt kysyntää on ollut enemmän kuin tarjontaa. Niukkuus on siis nostanut hintoja. Kysyntä on pandemian jälkimainingeissa kasvanut niin Euroopassa kuin Aasiassakin, jonne menee erityisesti LNG:tä. Sekin vaikuttaa hintaan, että EU:n päästöoikeuksien hinta on noussut merkittävästi, eikä uusiutuvaa energiaa tuulen ja auringon voimalla ole syntynyt odotusten mukaisesti. Lisäksi tulee politiikka ja esimerkiksi Venäjän toiminta kaasumarkkinoilla. Kaasuhanoja on siellä pidetty tavallista tiukemmalla, vaikka kysyntää Euroopas-

sa olisi, etenkin talvella. Keski-Eurooppa on hyvin riippuvainen tuontienergiasta, johon myös kaasu pitkälti lukeutuu. Näillä näkymin riippuvuus sen kun jatkuu, sillä ratkaisut tuontienergiariippuvuuden vähentämiseen ovat vielä pahasti kesken. Liisa Sinisammal toteaa, että suurin osa (lähes 90 %) kaasun käytöstä Suomessa tapahtuu lämpökeskuksissa, voimalaitoksissa ja suurteollisuudessa. Jakeluverkkoihin liittyneen kulutuksen osuus on n. 10 %. Muualla Euroopassa kaasua käytetään Suomea yleisemmin mm. kotitalouksien lämmitykseen. Osa yrityksistä on Sinisammaleen mukaan sellaisia, joilla on mahdollisuus vaihtaa käyttöön toinen energianlähde. Kaikille yrityksille energiamuodon vaihtaminen ei kuitenkaan ole niin vain mahdollista, kuten esimerkiksi tässä artikkelissa haastatellut leipomoyritykset kertovat. - Mikäli yrityksellä on etäluettava mittari, on mahdollista kilpailuttaa toimittaja energian hinnan osalta. Lisäksi kannattaa tarkistaa oma sopimuksensa ja hinnan määräytymisperusteet, sillä sopimuksia on erilaisia. Näistä saattaa saada jotakin hyötyä, Liisa Sinisammal neuvoo. Siihen, että valtio ryhtyisi tavalla tai toisella tukemaan kuluttajia energian hinnan epätavallisissa nousutilanteissa ei Energiavirastossa oteta kantaa, koska virasto ei ole asiasta päättämässä. Nämä ratkaisut tekevät poliittiset päättäjät.

Epävarmuus heijastuu hintoihin Energiakaasuista vastaava liiketoimintajohtaja Teemu Heinänen Haminan Energia Oy:stä toteaa niin ikään, että viime vuoden historiallisen korkeista lukemista on kaasun hinta tullut alaspäin. Vielä on kuitenkin paljon matkaa esimerkiksi vuoden takaisiin hintoihin. Haminan Energia toimii kaasuenergian myyjänä niin kotitalouksille kuin yrityksillekin. - Tilanne näyttää edelleen epävarmalta ja silloin hinta yleensä pysyy hieman korkeammalla tasolla. Työnsä puolesta Heinänen seuraa tarkasti kaasun hintaennusteita, Nyt ei hänen mukaansa ole näköpiirissä kaasun hinnan romahtamista, mutta toisaalta ei myöskään näytä siltä, että palattaisiin huippukalliisiin lukemiin. Suurimpana LEIPURI 2 / 2022

v KAASUN HINTA v

yksittäisenä epävarmuutta aiheuttavana tekijänä hän mainitsee Euroopan ja etenkin sen itälaidan poliittisen tilanteen. Jos tilanne siellä eskaloituu, voi sillä olla isoja vaikutuksia niin kaasun kuin myös muiden energiajakeiden hintoihin. Suomenkin kaasumarkkina on tänä päivänä jo hyvin euroopatasoista, aivan kuten esimerkiksi sähkömarkkinatkin. - Mitä isommalla ja vapaammalla markkinalla ollaan, sitä enemmän myös erilaiset epävarmuustekijät alkavat vaikuttaa. Näitä riskejä aletaan myös hinnoitella. Juuri tällä hetkellä on paljon tällaisia kysymysmerkkejä, jotka vaikuttavat, mutta jotka eivät liity varsinaisesti kaasumarkkinaan. Käytännössä kaasuenergian tukkumarkkinahinta oli helmikuun 2022 alkupuolella tätä artikkelia kirjoitettaessa

”Olen kuullut monen kaasua käyttävän yrittäjän sanovan, ettei tällaista hinnannousua ole nähty koskaan aikaisemmin” noin puolet siitä, mikä se oli korkeimmillaan eli vuoden vaihteessa. Siltikin hinta on edelleen hyvin korkea, jos katsotaan historiaa taaksepäin. - Hetkellisestihän kaasun tukkumarkkinahinta saattaa heilahdella paljonkin. Me pyrimme suojamaan kaasun hankintahintaamme niin, että hinta loppukäyttäjille pysyisi mahdollisimman vakaana, kertoo Heinänen ja mainitsee edelleen, että eri yhtiöillä on tässä asiassa omia käytäntöjään. Tämän vuoksi eri yhtiöillä saattaa samaan aikaan olla myös erilaisia hintoja. Hinnoittelun pysyvyydessä eri yhtiöiden välillä saattaa olla eroa riippuen niiden hankinta- ja hinnoittelustrategiasta. Ainakin lyhyellä tähtäimellä hintojen seuranta ja sopimusten kilpailuttaminen mahdollistaa omien energiakustannusten optimointia. Tällöin on tärkeää tiedostaa eri tarjousten taustat ja vertailukelpoisuus. Loppujen lopuksi pidemmässä juoksussa kaasun hinta määräytyy maailmanmarkkinoilla, josta kaikki toimijat sen ostavat. Epävarmuus näkyy kaasun lisäksi myös muissa energiamuodoissa, muun

LEIPURI 8 2 / 2021 2022

muassa öljyn ja sähkön hinnoissa. Loppukäyttäjän kannalta tilanne onkin hankala, kun ei voi tietää, miten olisi viisainta menetellä. Tässä tilanteessa moni yritys ja kotitalous on joutunut ikään kuin sijaiskärsijän rooliin. - Ehkä kannattaa ottaa maltti mukaan ja seurata tilannetta ainakin jonkin aikaa. Nopeat reaktiot eivät välttämättä pidemmällä tähtäyksellä tuota parasta lopputulosta, Teemu Heinänen suosittelee.

Sähkön hinta noussut kaikkialla Sähkön hinnannousua on moni ihmetellyt. Vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä sähkön markkinahinnan keskiarvo oli 115,00 euroa megawattitunnilta. Se on korkein vuosineljänneksittäin laskettu sähkön hinta syöttötariffijärjestelmän historiassa. - Sähkön hinnannousu on yleiseurooppalainen ilmiö, totesi Energiaviraston ylijohtaja Simo Nurmi 20.1.2022 pidetyssä mediainfossa. Hinnannousua vielä korosti se, että vuonna 2020 sähkön hinta oli keskimääräistä alhaisempi. Vuonna 2020 sähkön tukkumarkkinakeskihinta oli 28 euroa/MWh, kun vuonna 2021 keskihinta oli 72 euroa/ MWh. Muutos oli 158 prosenttia. Sama suuntaus on ollut myös monissa muissa Euroopan maissa. Lisäksi hintavaihtelut ovat olleet suuria. Sähkön hinnannousua selittäviä tekijöitä on useita. Yksi on maakaasun ja kivihiilen voimakas hinnannousu. Toinen selittävä tekijä Pohjoismaissa oli niukkojen sateiden aiheuttama huono vesitilanne eli vesivoimaa ei ollut tarjolla entiseen tapaan. Suomen sähkönhinnan määrittävät pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat nykyisin tiiviisti kytkeytyneet Euroopan markkinoihin. Siellä sähkön hintaa on nostanut mm. se, että merkittävä osa sähköstä tuotetaan kaasulla.

Ulla Pakarissa vaihtoehdot puntarissa Porissa ja Riihimäellä toimivan Ullan Pakarin toimitusjohtaja Heikki Lankosken mukaan Riihimäen leipomon uunit lämpiävät maakaasulla. Kiinteistön lämmitykseen kaasua ei kuitenkaan käytetä, sillä siihen lämpö saadaan mm. leipomossa syntyvästä hukkalämmöstä. - Meillä kaasulasku on noin kaksin-

kertaistunut siitä, mitä se oli aikaisemmin eli nousu on kyllä ollut tuntuva. Olen kuullut monen kaasua käyttävän yrittäjän sanovan, ettei tällaista hinnannousua ole nähty koskaan aikaisemmin. Lankosken mukaan leipomon uunien energianlähteenä ei ole – ainakaan toistaiseksi – mahdollista käyttää mitään muuta kuin kaasua. Siihen ollaan siis sidottuja. Toimitusjohtaja sanoo kuitenkin jo selvittäneensä sitä, voisiko uunien kaasupolttimet vaihtaa polttimiin, joissa olisi mahdollista käyttää vaihtoehtoisesti joko kaasua tai öljyä. Tällainen muutos olisi hänen mukaansa toteutettavissa. Ainakin haastatteluhetkellä helmikuussa asia oli kuitenkin vielä harkinnassa. Muutostyö ei tarkoita pelkkien polttimien vaihtamista, sillä lisäksi pitää rakentaa öljysäiliöt, putkistot, hyväksyttää kaikki viranomaisilla ja niin edelleen. Se ei tapahdu ihan tuosta vain ja muutostyö myös maksaa pitkän pennin. - Toisaalta voi olla, että kaasun hinta pysyy korkeana jatkossakin, pohtii Lankoski. - Toki öljynkin hinta on noussut. Öljyyn siirtyminen ei myöskään hirveästi houkuttelisi ympäristösyistä. Pitkän päälle yrityksen talous on kuitenkin koetuksella, jos kaasulasku pysyttelee kaksi kertaa suurempana kuin tavallisesti. - Energian osuus leipomon kustannusrakenteessa on yleensä parin prosentin tienoilla, mutta nyt se uhkaa nousta jopa viiteen prosenttiin, Lankoski laskee. Ratkaisujen tekeminen ei kuitenkaan ole helppoa leipomoyrittäjälle, koska tulevaisuutta ei pysty ennustamaan. Kaasun hintaan vaikuttaa niin moni tekijä. - Nythän talouden elpyminen nostaa selkeästi kaiken energian hintaa. Toinen iso tekijä tulee olemaan se, mitä ratkaisuja tehdään itäisessä naapurissamme ja miten se vaikuttaa Eurooppaan, jossa ollaan riippuvaisia venäläisestä maakaasusta. Myöskin sähkön hinta on tunnetusti noussut ja sen vaikutuksen suuruus riippuu sopimuksesta. Heikki Lankoski voi siinä kohdassa hengittää hieman helpommin. Viime vuonna solmittu sähkösopimus takaa hänelle sähkön kohtuullisen hinnan vielä pari vuotta eteenpäin.

v KAASUN HINTA v

jo eläkkeellä ja lopettelemassa yrittäjärupeamaansa, vaikka toimiikin tällä hetkellä vielä leipomon toimitusjohtajana ja on aktiivisesti mukana myös tuotannossa. - Seuraava polvi saa päättää leipomon tulevaisuudesta, kun leipomoyrityksen sukupolvenvaihdos ihan lähitulevaisuudessa saadaan päätökseen.

Leipomoilla paljon kustannuspaineita

Pörssisähkö uhkaa leipomon tulevaisuutta Lempäälässä toimivan Liisan Leipomon toimitusjohtaja Heikki Jortikka kertoo, että heillä uunit toimivat maakaasulla, mutta kaikki muu sähköllä. Kaasulasku on leipomossa nyt tuplaantunut. Jo vuonna 2020, kun kaasumarkkinat vapautuivat ja jakelua alkoi hoitaa eri yhtiö, tuli hintaan korotusta erilaisten siirto- ynnä muiden maksujen vuoksi, mutta viime kuukausien nousu on ollut siihen verrattuna omaa luokkaansa. Vielä enemmän Jortikkaa kuitenkin kauhistuttaa sähkön hinta. Viime kuukausien moninkertaistuneet sähkölaskut ovat panneet leipomoyrityksen talouden todella kovalle koetukselle. Pörssisähköön sidottu sähkösopimus, vaikkakin jo irtisanottu, vaikuttaa edelleen ja juuri nyt koko leipomon tulevaisuuteen. - Pikkuleipurille tilanne on lähes katastrofaalinen, sillä myös raaka-ainekustannukset ja rahdit ovat nousseet rajusti. Lisäksi vakuutusmaksuihin ja eläkemaksuihin tulee aina automaattiset korotukset. Eli kaikki kustannukset nousevat.

Pikkuleipurille tilanne on lähes katastrofaalinen, sillä myös raaka-ainekustannukset ja rahdit ovat nousseet rajusti

Vaikka viime vuosi meni vielä kohtalaisesti, nyt näyttää ihan toiselta. - Tuotteiden hintoihin pitäisi saada vastaavat ’pörssikorotukset’, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty. Pikkuleipuri on kyllä tässä kovilla ja tuntuu, että onko tässä enää mitään järkeä, Heikki Jortikka miettii. Hän toivoo ja uskoo, ettei kovin moni leipomo ole tehnyt pörssisähkösopimusta. Liisan Leipomossa se vaikutti onnistuneelta ratkaisulta, jonka seuraava yrittäjäpolvi oli innostuksissaan tehnyt. Tilanne kuitenkin muuttui äkkiarvaamatta. Jos se jatkuu samanlaisena ja hinnat pysyvät korkealla, on mietittävä, mitä tulevaisuudessa tehdään. Heikki Jortikka itse on käytännössä

Kustannuspaineita leipomoilla siis riittää niin energiassa kuin raaka-aineissakin, eikä korona-ajan koettelemuksistakaan ole vielä läheskään kaikkialla toivuttu. Esimerkiksi Linkosuolla korona kirpaisi etenkin Linkosuon Kahvilat Oy:tä, mutta myös leipomon liikevaihto laski pandemian aikana. Tänä vuonna myynnin toivotaan piristyvän, mutta kuromista riittää niihin lukuihin, joissa oltiin ennen koronaa. Timo Jänne toteaa, ettei leipomoyrityksellä ole tässä tilanteessa paljonkaan vaihtoehtoja, sillä tuotteet on paistettava ja kiinteistö lämmitettävä myös tänä vuonna. Kiinteistön lämmitys saadaan tänä keväänä vaihdettua kaukolämpöön, mikä tuo hieman helpotusta kustannuksiin. Enin osa yrityksen kaasunkulutuksesta menee kuitenkin uunien lämmittämiseen, joten siinä mielessä piina jatkuu niin kauan kuin kaasun hinta on korkealla. Uunien energianlähdettä ei ihan hetkessä vaihdeta toiseksi. Ja jos vaihdettaisiin, olisi vaihtoehtona paluu öljyyn, joka ei enää ole houkutteleva vaihtoehto. - Yritysten kannalta on hyvin hankalaa, ettei kehitys ole ennustettavissa. Siksi on vaikea katsoa myöskään tulevaisuuteen ja tehdä esimerkiksi investointisuunnitelmia. Kaasun hinnan on ennustettu palaavan ns. normaaliksi, mutta emme tiedä, milloin se tapahtuu tai tapahtuuko se yli päänsä, Jänne miettii ja toteaa, että energiakustannusten noususta kärsii iso joukko yrityksiä, niin elintarvikealalla kuin muillakin aloilla. Hänen mukaansa asiassa ei ole kysymys ainoastaan yksittäisen yrityksen menestymisestä, vaan koko kansantalouden kehittymisestä. Jonkinlainen valtion vastaantulo olisi tässä tilanteessa paikallaan, esimerkiksi energiaveron palautuksen tai määräaikaisen veronalennuksen muodossa.

LEIPURI 8 2 / 2021 2022

v TALOUS v

Analyysi leipomoalan talouden kehityssuunnista 2018 -2020 TEKSTI Aimo Jussila, AmiHelp Oy, Pirkanmaan Yrityskummit ry

eipuriliitto on hankkinut (samoin kuin kaksi vuotta sitten) Alma Talent Tietopalveluilta raportin, jossa on excel -muodossa taulukoituna yli kahdensadan leipomoalan yrityksen tulostiedot koskien volyymia, kulurakennetta ja kannattavuutta kolmelta tilikaudelta. Ko. luvut tulevat suoraan niistä tilinpäätöstiedoista, jotka yritykset lähettävät verohallintoon. Yritykset ovat pääosin TOL-luokassa 10710 (tuoreet leivonnaiset) tai 10720 (säilyvät leivonnaiset). Osa alan yrityksistä löytyy kuitenkin esimerkiksi luokista 46360 (leipomotuotteiden tukkukauppa) tai 56102 (kahvila-ravintolat) ja ne on poimittu mukaan erikseen, jotta saadaan parempi otos alan kaikista toimijoista. Mikäli haluatte verrata nykyistä kehitystä vuosiin 2016– 2018, niin kaivakaapa esiin vastaava juttuni parin vuoden takaa Leipuri-lehdestä 2/2020. Osa yrityksistä ei ole raportissa, koska ns. pienyritysten (henkilökuntaa alle 50 ja liikevaihto tai tase alle 10 milj.€) on mahdollista halutessaan laatia tavallista suppeampi lyhennetty tuloslaskelma. Tällöin lähdetään liikkeelle yrityksen bruttotuloksesta, joka saadaan vähentämällä liikevaihdosta erilaisia tuotteiden ja palvelujen

hankintaan liittyviä kuluja. Tällöin liikevaihto, myyntikate sekä eri kustannus- ja tuloslukujen suhteellinen osuus eivät tule lainkaan julkiseen tietoon. Yksi merkittävä tulokseen vaikuttava tekijä vuonna 2020 oli se, minkä verran yritykset saivat erilaisia koronatukia kehittämiseen ja myynnin merkittävää pienenemistä kompensoimaan. Alkuperäisessä excel-taulukossa ei ole erikseen riviä liiketoiminnan muut tuotot, johon em. avustukset kirjataan. Näin ollen ei ole mahdollista nähdä, mikä vaikutus ko. tuilla on ollut yritysten kannattavuuteen. Näissä muissa tuotoissa saattaa lisäksi olla mukana myös esim. palkkatukia, vuokratuottoja tai pitkävaikutteisen käyttöomaisuuden myyntivoittoja. Oheisesta tarkastelusta olen jättänyt pois kaikki konserniyhtiöt, koska esim. niiden tytäryhtiöt ovat jo mukana. Myöskään neljä suurinta alan yritystä eivät ole mukana, koska ne ovat keskenään lukujen valossa aika erilaisia ja osa tiedoista jopa puuttuu. Näin ollen vertailuun jäi 175 yritystä. Ne on jaettu viiteen liikevaihtoluokkaan: 10–25 milj.€; 3–10 milj.€; 1–3 milj.€; 500 t€ - 1 milj.€ ja 200–500 t€.

Taulukko 1: Tunnusluvut yritysten kokoluokittain v. 2020

Taulukko 2: Tunnuslukujen kehitys (v. 2018–2020)

LEIPURI 2 / 2022

Tunnuslukujen vertailua eri yrityskokoluokissa (taulukko 1) Liikevaihdon muutosta on tarkasteltu erikseen kahdelta tilikaudelta. Kasvu oli kohtuullisen hyvää vielä vuonna 2019 lukuun ottamatta pientä notkahdusta alimmassa kokoluokassa. Muutenkin suurempi kasvu näytti painottuvan isompiin kokoluokkiin. Sen sijaan vuosi 2020 toi mukanaan valitettavan koronapandemian, mikä näkyy selvästi myynnin sakkaamisena kaikissa kokoluokissa. Ja sama kehityshän jatkui toki vuonna 2021, mutta siitähän ei ole vielä faktalukuja käytössä. Ainekulujen osuus kahdessa suurimmassa kokoluokassa on suurempi kuin kolmessa pienemmässä. Suuremmat yritykset pystyvät kyllä puristamaan ostojensa yksikköhintoja alaspäin, mutta toisaalta pakkausmateriaalien (mm. pussit, kalvot ja laatikot) sekä puolivalmiiden ja valmiiden tuotteiden käytöllä on materiaalikustannuksia nostava vaikutus. Myös hintakilpailu on kovaa varsinkin ns. perustuotteita pt-kauppoihin markkinoitaessa, jolloin kulujen suhteellinen osuus nousee, kun käytetään kampanjahinnoittelua. Henkilökuluissa korostuu toisaalta kone- ja käsityövalmistuksen ero sekä tuotantosarjojen pituus ja tuotenimikkeiden määrä. Niinpä kahdessa pienemmässä kokoluokassa henkilöstökuluilla on jopa 10 % -yksikköä suurempi taso. Palkkakuluissa yhden täysipäiväisen henkilön palkkakustannus sivukuluineen on suuruusluokkana 40 000 € vuodessa; toki tässäkin on melkoista yrityskohtaista vaihtelua. Yritys voi ostaa osan tarvitsemistaan työpanoksista ostopalveluina (kuten vuokratyö tuotannossa, kunnossapito, siivous, jakelu, konsulentit ja asiantuntijapalvelut) ja osa taas hoitaa kaiken tai suurimman osan omalla henkilöstöllä. Tämä vaikeuttaa jonkin verran suoraa henkilökulujen vertailua. Myös yrittäjien itselleen maksamissa palkoissa on merkittäviä käytäntöeroja esim. verotussyistä (palkka vs. osin-

v TALOUS v

got) tai sitten yrityksen tulos ei anna mahdollisuutta riittävään korvaukseen palkan muodossa. Muut kulut (eli ulkopuoliset palvelut ja liiketoiminnan muut kulut) ovat kolmessa suuremmassa kokoluokassa suhteessa raskaammat. Tätä selittää monta tekijää: ostopalvelujen määrä, jakelukulujen osuus (vaihtelee alle viidestä yli kymmeneen prosenttiin), panostus myyntiin ja markkinointiin sekä vuokrakulujen osuus, mikäli ei toimita omissa tiloissa. Tyypillisesti muiden kulujen osuus nousee jonkin verran yrityskoon kasvaessa. Kannattavuuden mittareina tässä tarkastelussa ovat käyttökate ja liiketulos. Suurin ja pienin yrityskokoluokka näyttäisi vuonna 2020 onnistuneen parhaiten; niiden käyttökate on 8 %:n luokkaa ja liiketulos yli 4 %:n tasolla. Vastaavasti kolme keskimmäistä kokoluokkaa on 6–7 %:n käyttökatteessa ja 2-3 % liiketuloksessa. Viimeisenä tarkasteltuna tunnuslukuna on liikevaihto henkilöä kohti vuodessa. Tällöin työpanos lasketaan henkilötyövuosiksi (htv), mutta kokemuksesta tiedän, että yritysten ilmoittama nuppiluku ole aina kuitenkaan kovin tarkka. Kahdessa pienimmässä luokassa mennään vajaan 90 000 €/hlö/v ja kahdessa ylimmässä reilun 150 000 €/hlö/v -tasolla. Nämä luvut ovat (onneksi) nousseet kahden vuoden takaisesta tasosta todennäköisesti johtuen hinnankorotuksista ja toiminnan tehostumisesta.

Tunnuslukujen kehitys kolmelta tilikaudelta (taulukko 2) Tässä tarkastelussa ovat mukana samat 175 yritystä kuin aiemminkin ja vertailtaessa kehitystä huomioin myös edellisen raportin (2016–2018) lukuja. Liikevaihdon kasvu koko yritysjoukolla oli 5,5 % vuonna 2019, mutta laski yli 8 % vuonna 2020. Edellisessä raportissa volyymi kasvoi 3 % sekä 2017 että 2018. Ainekuluissa on tapahtunut pientä kasvua suhteessa liikevaihtoon; sama trendi oli nähtävissä jo kahden vuoden takaisessa katsauksessa (silloin ko. kulut 32 % luokkaa). Henkilöstökulujen osuus ”seilaa” 33 %:n molemmin puolin ja tässä ei ole tapahtunut muutosta verrattuna edellisiin vuosiin. Muut kulut yhteensä olivat 25–26 %. Tässä suhteessa on tapahtunut positiivista kehitystä, koska kulut olivat vuosina 2016–2017 29 %:n tasolla. Käyttökate oli

TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT PÄHKINÄNKUORESSA Lähde: Asiakastieto Oy ja Alma Media Tietopalvelut Oy

Liikevaihto Liikevaihto kertoo yrityksen varsinaisen liiketoiminnan tuotot, josta on vähennetty annetut alennukset sekä arvonlisävero (alv) ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot. Liikevaihto/henkilö Tunnusluku kertoo, kuinka paljon liikevaihtoa on syntynyt yhtä kokopäiväisesti työllistettyä työntekijää kohti. Esimerkiksi kaksi puolipäiväistä työntekijää vastaa yhtä kokoaikaista työntekijää. Tunnuslukua käytetään toimialakohtaisesti tehokkuuden mittarina. Bruttotulos Bruttotulos on välisumma, joka saadaan, kun liikevaihtoon on lisätty tai siitä on vähennetty erät: ”liiketoiminnan muut tuotot”, ”valmistus omaan käyttöön”, ”varastojen muutokset”, ”ostot tilikauden aikana” sekä ”ulkopuoliset palvelut”. Jos yritys on esittänyt tuloslaskelman ns. Lyhennetyssä muodossa, tällöin edellä mainitut erät jäävät kokonaan pois ja ensimmäinen tuloslaskelmassa esitettävä erä on bruttotulos. Käyttökate Kannattavuuden tunnusluku. Tunnusluku kertoo yrityksen liiketoiminnan tuloksen ennen poistoja ja rahoituseriä. Tunnusluvun arvoa pitää verrata saman toimialan yritysten kesken. Käyttökate lasketaan tilinpäätöksestä seuraavasti: liiketoiminnan tulokseen lisätään suunnitelman mukaiset poistot, arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä ja vaihtuvien vastaavien poikkeukselliset arvonalentumiset. Laskusääntö: Käyttökate = Liiketulos + poistot ja arvonalentumiset Käyttökate-% = 100 * käyttökate / liikevaihto Liiketulos Liiketulos on virallisen tuloslaskelman ensimmäinen välitulos, joka kertoo, kuinka paljon varsinaisen liiketoiminnan tuotoista on jäänyt jäljellä ennen rahoituseriä ja veroja. Tunnusluku huomio toimintakulujen lisäksi myös yrityksen käyttöomaisuuden kulumisen eli poistot. Luku soveltuu sekä yksittäisen yrityksen kehityksen että saman toimialan yritysten väliseen vertailuun. Liiketulos antaa usein käyttökatetta paremman vertailukelpoisuuden silloin, kun yritysten toimintojen automaatioasteet poikkeavat toisistaan. Myös alihankintojen erilainen käyttö saattaa usein vaikeuttaa samankin toimialan yritysten välistä katevertailua. Laskusääntö Liiketulos = liikevaihto + liiketoiminnan muut tuotot - toimintakulut - poistot ja arvonalennukset Liiketulos-% = 100 * liiketulos / liikevaihto Tilikauden tulos Tilikauden tulos eli nettotulos on ns. viimeinen rivi, eli liiketoiminnan tulos vähe nettynä rahoituskuluilla (kuten korot), satunnaisilla erillä ja veroilla. Nettotulos on siis yrityksen omistajille jäävä osuus tilikauden tuloksesta. Laskusääntö: Tilikauden tulos = liikevaihto – muuttuvat kustannukset – kiinteät kustannukset poistot – arvonalennukset – korot – verot Lähteet: Asiakastieto Oy ja Alma Media Tietopalvelut Oy

kaikkina kolmena tarkasteluvuotena keskimäärin 7,6 % (tarkistin tämän useampaan kertaan!). Vastaavasti 2015 ja 2016 oltiin 6 %:n tasolla.

Liikevaihdon, myynnin kehityksen ja liiketuloksen jakaumat

(kuvaajat 1, 2 ja 3) Usein keskiarvoa kuvaavampia ovat tilastotieteen mittarit mediaani eli ”kes-

kimmäinen luku” sekä hajonnoista yläja alakvartaalit eli ”neljännekset”. Vihreä käyrä sivulla 22 esittää yläkvartaalin, oranssi mediaanin ja punainen alakvartaalin lukua. Siten ylimmän käyrän yläpuolella sijaitsee 25 % yrityksistä, keskimmäisen molemmin puolin yhtä paljon yrityksiä ja alimman alapuolella viimeinen neljännes yrityksistä. Kuvaajissa 1–3 on esitetty ko. yritysjoukon liikevaihdon, myynnin muutoksen ja käyttökatLEIPURI 2 / 2022

v TALOUS v

teen kehitys vuosien 2016–2018 jaksolla. Myynninkehityksessä näkyy selvästi, kuinka korona on yrityksiä ”kurittanut”. Varsinkin viimeisen neljänneksen yrityksillä tilanne on synkentynyt vielä suhteessa enemmän. Liikevaihtokuvaajasta näkyy myös selvästi, kuinka volyymi kehittyi positiivisesti vuonna 2019, mutta laski selvästi vuonna 2020. Yrityskohtaisista luvuista näkyy, että ne, joilla on kahvila- ja lounasravintolatoimintaa, ovat luonnollisesti suurimmat kärsijät, kuten myös HoReCa -sektorille tuotteita markkinoivat. Toisaalta vahvemmin kasvavien joukossa on suhteellisesti enemmän paitsi tietenkin uusia, myös tuote- tai asiakassuunnassa erikoistuneita yrityksiä. Käyttökatekuvaajaa tarkasteltaessa näkyy, että tällä mittarilla parhaan neljänneksen käyttökate jopa parani koronavuonna jonkin verran. Todennäköisesti esimerkiksi koronakehittämistuilla on osa-ansio tähän. Sen sijaan varsinkin alimman neljänneksen käyttökate laski jo valmiiksi alhaiselta tasolta vielä lähes puoleen.

Kuvaaja 1: Myynnin kehityksen tilastollinen jakauma (2018–2020)

Lopuksi Edellä oleva analyysi antaa kuvaa siitä, mitä alalle tai tietyn kokoisille yrityksille tapahtui ko. kolmen vuoden jaksolla trendinomaisesti. Yksittäisten yritysten menestyslukuja tai kipupisteitä ei ole kuitenkaan korrektia lähteä tällaisessa artikkelissa kuvaamaan. Kun haluat tietää, miten alan muilla yrityksillä menee ja miten oma yrityksesi tässä kentässä pärjää (=vertailu eli benchmarkkaus), kannattaa kyllä hankkia alkuperäinen raportti ja tutustua siihen ”ajan kanssa”. Lyhyen ja pitkän tähtäimen tavoitteita…varsinkin mitattavia sellaisia… on helpompi asettaa ja seurata, kun on olemassa tietoa siitä, mikä on omalle toimialalle mahdollista!

Kuvaaja 2: Liikevaihdon tilastollinen jakauma (2018–2020)

Lähde: Mervi Lehtinen - Alma Talent Tietopalvelut Oy Alkuperäisen raportin tilaus: kati.sinda@leipuriliitto.fi tai puh. 050 330 5661. Lisätiedot ja muut raportit: Merilkon Oy - ilkka.lakoma@merilkon.fi tai 040 5003 444.

LEIPURI 2 / 2022

Kuvaaja 3: Käyttökatteen tilastollinen jakauma (2018–2020)

Multivac Oy myy kaikki Sveba-Dahlen uunit.

FRITSCH is part of the MULTIVAC group

www.leipomokoneet.com

LEIPURI 2 / 2022

v JÄSENTUTKIMUS 2022 v

Leipuriliiton jäsenet uskovat yhteiseen edunvalvontaan TEKSTI/KUVAT Innolink Research Oy/Etta Partanen ja Meiju Ahomäki

Leipuriliitto saa jäseniltään kiitosta ystävällisestä ja vuorovaikutteisesta palvelusta. Jäsenyyden perusteet ovat selkeät, sillä liittoon kuulutaan etenkin alan yhteisen edunvalvonnan sekä alaa koskevan ajankohtaisen tiedon vuoksi. Nämä asiat todettiin Leipuriliiton jäsentutkimuksessa, jonka Innolink Research toteutti alkuvuodesta 2022. Innolinkin asiantuntijat ovat laatineet myös oheisen tutkimusyhteenvedon.

Liitto tunnetaan ja yhteistyö sujuu Vastaajat tuntevat oman liittonsa varsin hyvin, sillä yhdeksän kymmenestä vastaajasta arvioi tuntevansa liiton toiminnan ja palvelut erittäin tai melko hyvin. Korona-aikanakin yhteistyön liiton kanssa koetaan sujuneen erittäin tai melko hyvin. Lähes kaikki vastaajat ovat tätä mieltä, vain muutaman vastaajan mielestä yhteistyössä on koettu joitakin haasteita. Yhdenkään vastaajan mielestä yhteistyössä ei ole tullut vastaan suuria ongelmia. Vastausten perusteluissa kiitellään etenkin ajankohtaista tiedottamista ja hyvin saatavilla olevaa neuvontaa. Palvelua kiitellään ystävälliseksi ja avuliaaksi.

Leipuriliiton toiminnan ja palveluiden tunnettuus.

”Kiitos hyvästä palvelusta ja kaikesta avusta. Tämä on yksi hyvä asia, minkä voin opettaa ja jättää tiedoksi sukupolvenvaihdon yhteydessä. Pitäkää hyvää huolta uusista yrittäjistä :)” ”Olen saanut aina ystävällistä, ammattitaitoista ja hyvää palvelua. ”Etulinjassa näkyvänä” kuvaa hyvin toimintaanne, kiitos siitä. Tänä haastavana aikana, tarvitsemme tukea ja apua. Vierailulle otamme mielellään, mutta ”sitten joskus”.”

Edunvalvonta ja alaa koskeva tieto tärkeimpiä Liittoon kuulumisen tärkeimpiä syitä ovat vastaajien mielestä alan yhteinen edunvalvonta sekä ajankohtaisen tiedon saaminen alasta. Myös jäsenneuvonta on erittäin tärkeää. Samat syyt olivat kärjessä myös edellisessä, vuonna 2014 toteutetussa jäsentutkimuksessa.

LEIPURI 2 / 2022

Yhteistyön sujuminen Leipuriliiton kanssa korona-aikana.

v JÄSENTUTKIMUS 2022 v

Toiminnan tekijöiden tärkeys 1–7.

Liiton toiminnan onnistuminen, asteikolla 1–7.

Erityisen tärkeinä toiminnassa nähdään jäsenten tukeminen TES-lainsäädäntöasioissa, lainsäädäntöön vaikuttaminen sekä työehtosopimusten lähettäminen jäsenyrityksille. Toisaalta liiton tärkeäksi tavoitteeksi nähdään myös kotimaisuuden arvostuksen ja leipomoalan imagon nostaminen. Erilaiset kilpailut ja jäsenedut jäävät tärkeysasteikon hännille. Liitto onnistuu toiminnassaan vastaamaan hyvin jäsenten odotuksiin. Jäsenet arvioivat toiminnan laatua asteikolla 1-7, missä 1 = onnistunut erittäin heikosti, 7 = onnistunut erittäin hyvin. Parhaiten onnistuivat liiton palvelun ystävällisyys ja vuorovaikutteisuus sekä jäsenneuvonta. Jäsenneuvonnan koetaan myös parantuneen verrattuna aiempaan jäsentutkimukseen. Toimitusjohtaja ja toimisto saavat korkean arvosanan 6,1. Myös viestintä ja Leipuri-lehti sijoittuvat onnistumisen kärkisijoille. Heikoimmin onnistuvat tällä hetkellä arvioiden mukaan TES-asioihin vaikuttaminen, sosiaalisessa mediassa viestiminen, jäsenedut ja paikallistoiminta. Eniten ovat kiristyneet arviot liiton kotisivuista, paikallisyhdistystoiminnasta sekä viestinnästä julkisuuteen. Paikallistoiminnan virkistämiseksi ehdotetaan esimerkiksi pienempien yhdistyksien yhdistämistä ja liitolta tiiviimpää otetta toiminnan ohjaamiseen.

Leipurilehti halutaan lukea printtinä Liiton oma lehti, Leipurilehti saa varsin hyviä arvioita: 5–6 asteikolla 1–7. Myönteisimmin arvioidaan pääkirjoituksia ja yritysesittelyitä. Lehti saa myös varsin korkean kokonaisarvosanan 5,9. Ajalle tyypillisesti valikoiva lukeminen on lisääntynyt ja harvempi kuin aiemmin lukee lehden kokonaan. 79 % vastaajista LEIPURI 2 / 2022

v JÄSENTUTKIMUS 2022 v

haluaisi tulevaisuudessa lukea Leipuri-lehteä printtinä. Kuitenkin myös sähköisellä lehdellä on omat kannattajansa. Moni toivoo myös molempia vaihtoehtoja saataville tai vuorottelua printti- ja diginumeroiden kesken. Kuitenkin vastaajat muistuttavat, että printtilehden voi antaa myös muille luettavaksi ja siihen voi palata aina itselleen sopivana hetkenä.

Arvokasta työtä jäsenten parhaaksi Jäseniltä kysyttiin myös toiveita koskien liiton toiminnan tulevia painotuksia. Vastaajat toivoivat etenkin alan näkyvyyden parantamista sekä lisää kiinnostavuutta leipomotuotteille julkisuudessa. Pienet ja keskisuuret leipomot toivovat huomiota omille haasteilleen. Yhteistyötä muiden edunvalvontajärjestöjen kanssa toivotaan lisää. ”Tulevaisuudessa näkisin Leipuriliiton tärkeässä roolissa paikallisten pienten ja hieman pientä isompien leipomoiden etujen edustajana ja valvojana. Koko leipomoalan julkisesta kuvasta huolehtiminen on myös erittäin tärkeää.” ”Enemmän ulkoista tiedottamista medioille ja kotimaisen leipäteollisuuden kehittäminen kuluttajille.” ”Pienellä joukolla ei voi tehdä mahdottomia, mutta pitää pystyä hahmottamaan yleisen markkinan ja ympäristön muutos, sekä löytää sieltä oleelliset painopistealueet. Pitää luoda strategia, joka tähtää toimivaan sekä tehokkaaseen kokonaisuuteen ja pystyy vastaanottamaan tulevaisuuden muuttuvat haasteet.”

Kiitokset arvokkaasta palautteesta Leipuriliiton jäsenten tyytyväisyys on kokonaisuudessaan varsin korkealla tasolla. - Vaikka liitolta odotetaan paljon monia asioita, jäsenillä on kirkkaana mielessä se, että liitto on ennen kaikkea edunvalvontajärjestö. Tämä selkeyttää liiton toiminnan priorisointia ja kehittämistä, toteaa viestintä- ja tutkimuspäällikkö Etta Partanen Innolink Research Oy:stä. - Edunvalvonnan etusijan lisäksi huomiota kannattaa kiinnittää jatkossa mahdollisuuksien mukaan kotisivuihin, sosiaalisen median läsnäolon kehittämiseen sekä julkisuudessa näkymiseen, Partanen jatkaa. Liiton toimitusjohtaja Mika Väyrynen toivoo, että jäsenet ottavat yhteyttä omaan liittoonsa matalalla kynnyksellä. - Se, että jäsentutkimukseen vastanneista yrityksistä 77 % on ollut Leipuriliiton jäsenenä yli 20 vuotta, kertoo osaltaan siitä, että liitossa on paljon pitkäaikaisia jäsenyrityksiä. Näille yrityksille on helppoa ja luontevaa olla tekemisissä liiton toimiston henkilökunnan kanssa. Toivottavasti liitossa myös vähemmän aikaa jäsenenä olleet yritykset uskaltavat ottaa rohkeasti yhteyttä liittoon, kun tarvetta ilmenee. Leipuriliiton toimiston tehtävänä on olla jäseniään varten, ja pyrkiä avustamaan heitä aina tarpeen

LEIPURI 2 / 2022

vaatiessa niin hyvin kuin meidän ammattitaitomme siihen vain riittää, toteaa Väyrynen.

Osana tutkimusta kysyttiin myös käyttäjien tyytyväisyyttä Leiko-palveluun - Jäsentutkimuksen perusteella voi positiivisena asiana todeta, että ne jäsenyritykset, jotka käyttävät Leiko-palvelua aktiivisesti, ovat myös pääosin tyytyväisiä Leiko-palvelun sisältöön ja sen toimivuuteen. Erilaisia parannusehdotuksia esitettiin, ja niitä pyritään viemään eteenpäin siinä laajuudessa kuin taloudelliset resurssit antavat myöten. Leiko-palvelun rakentaminen on ollut iso taloudellinen panostus Leipuriliitolta, ja jokainen uudistus vaatii uusia taloudellisia panostuksia, Väyrynen muistuttaa.

v KAUPPATAVAT v

lintarvikemarkkinalain muutos tuli voimaan 1.1.2021 eli viime vuoden alussa. Siirtymäaika päättyy 1.5.2022 eli lainmuutoksen siirtymäkauden loppu lähestyy. Nyt on siis vielä aikaa muuttaa sellaisia toimitussopimuksia, jotka ovat olleet voimassa jo ennen lainmuutoksen voimaantuloa. Näin muistutetaan elintarvikevaltuutetun uutiskirjeessä 28.1.2022. Elintarvikemarkkinavaltuutettu vaikuttaa elintarvikemarkkinoiden toimivuuteen Suomessa esimerkiksi ottamalla kantaa, tekemällä aloitteita ja valvomalla elintarvikeketjun toimintatapoja. Elintarvikemarkkinavaltuutettu on toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka tehtäviin kuuluu neuvonta ja valvonta. Valtuutettu kuuluu maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan ja toimii Ruokaviraston yhteydessä. Elintarvikemarkkinavaltuutettuna toimii tällä hetkellä Olli Wikberg. Uutiskirjeen mukaan uudistuneessa laissa määritetyt kielletyt kauppatavat herättävät edelleen kysymyksiä. Niinpä elintarvikevaltuutetun toimiston juristit ovat uutiskirjeen mukaan listanneet mustan listan käytännöt, eli ehdottomasti kielletyt kauppatavat. Lisäksi he erittelivät laissa määritetyt harmaan listan käytännöt, jotka ovat kiellettyjä, elleivät sopimusosapuolet ole toisin sopineet. Mustan listan kieltoja on noudatettava aina, eli niiden noudattamisesta ei voi sopia toisin. Mustan listan käytäntöjä ovat: • pilaantuvien tuotteiden yli 30 päivän maksuajat • muiden kuin pilaantuvien maataloustuotteiden tai elintarvikkeiden yli 60 päivän maksuajat • tilausten viime hetken peruutukset • ostajan tekemät ehtojen tai käytäntöjen yksipuoliset muutokset • tuotteiden myyntiin liittymättömät maksut • maksut tuotteiden pilaantumisesta tai häviämisestä ostajan tiloissa, silloin kun ne eivät johdu tavarantoimittajan laiminlyönnistä tai virheestä • ostajan kieltäytyminen vahvistamasta toimitussopimuksen ehtoja kirjallisesti tavarantoimittajan pyynnöstä • tavarantoimittajan liikesalaisuuksien väärinkäyttö ostajan toimesta • kaupallisten kostotoimien käyttö tavarantoimittajaan • tavarantoimittajalta vaadittava korvaus myyntiä koskevien asiakasvalitusten käsittelykustannuksista Harmaan listan käytännöt ovat sallittuja ainoastaan, jos osapuolet sopivat niistä selkeästi ja yksiselitteisesti. Harmaan listan käytäntöjä ovat: • myymättä jääneiden tuotteiden palautukset tavarantoimittajalle ilman, että ostaja maksaa näiden tuotteiden palauttamisesta tai niiden hävittämisestä tavarantoimittajalle • tavarantoimittajalta perittävät maksut, jotka liittyvät: tuotteiden varastoimiseen tai esillä pitämiseen, tuotteiden tuotevalikoimaan lisäämiseen tai tuotteiden markkinoille asettamiseen, myynninedistämiseen liittyviin alennuskustannuksiin, tuotteiden mainontaan liittyviin kustannuksiin, tuotteiden markkinointiin liittyviin kustannuksiin, tai henkilöstökustannuksiin, joita syntyy tuotteiden myyntiin käytettävien tilojen sisustamisesta.

Tunnetko kielletyt kauppatavat? TEKSTI Elina Matikainen

Miksi uudistuneessa laissa on kieltoja? Uudistuneen elintarvikemarkkinalain kiellot perustuvat kauppatapadirektiivin (EU 2019/633) säännöksiin. Kauppatapadirektiivin tarkoitus on suojata maataloustuotteita ja elintarvikkeita toimittavia yrityksiä hyvän kauppatavan vastaisilta menettelyiltä. Jotta tämä onnistuisi, on luotu suojelun vähimmäistaso: jäsenvaltioiden on kansallisia lakeja säätäessään tullut kieltää vähintään kaikki hyvän kauppatavan vastaiset käytännöt, jotka on kielletty kauppatapadirektiivissä. Kauppatapadirektiivin tarkoituksena ei ole määritellä kaikkia hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä, vaan tarjota vähimmäisluettelo kielletyistä kauppatavoista. Jäsenvaltiot voivat antaa tavarantoimittajille enemmän suojaa kiellettyjä kauppatapoja vastaan kuin mitä direktiivi edellyttää. Jäsenvaltiot voivat laajentaa direktiivin soveltamisalaa tai kieltää myös muita hyvien kauppatapojen vastaisia käytäntöjä kuin ne, joita direktiivi koskee. Monet jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön direktiivin kieltoihin nähden tiukempia kansallisesti noudatettavia säännöksiä. Esimerkiksi Suomessa elintarvikemarkkinalaissa on 2 b pykälä, jossa kielletään kaikkien maataloustuotteiden tai elintarvikkeiden tilausten peruuttaminen alle 30 päivää ennen sovittua toimitusajankohtaa. Direktiivissä tämä tilausten viime hetken peruutuksia koskeva kielto on rajattu vain pilaantuviin tuotteisiin. Saksassa kaksi harmaan listan käytäntöä on siirretty mustalle listalle: myymättä jääneiden tuotteiden palauttaminen toimittajan kustannuksella sekä maksun vaatiminen tuotteiden maksusta tai tuotevalikoimaan sisällyttämisestä. LEIPURI 2 / 2022

Suomesta täysjyväviljan mallimaa TEKSTI Teksti Terhi Virtanen ETM, projektikoordinaattori; Leipätiedotus ry

Suomalaisia voidaan hyvin kutsua täysjyväviljakansaksi, sillä yli 90 % aikuisväestöstä syö täysjyväviljaa sisältäviä tuotteita. Tämä käy ilmi THL:n vuonna 2021 tekemästä Finravinto 2017 -julkaisuun perustuvasta tutkimuksesta. Vaikka täysjyvä kuuluukin lähes jokaisen suomalaisen ruokavalioon, on sen saantia varaa nostaa. Terveys ja ympäristön huomiointi ovat hyviä perusteita lisätä täysjyvätuotteiden kulutusta.

LEIPURI 2 / 2022

Ruis ja kaura ovat suomalaisten tärkeimmät täysjyvän lähteet. Kuva Leipätiedotus ry

äysjyväviljoja ovat heinäkasvien heimoon kuuluvat viljat: vehnä, ruis, ohra, kaura, maissi, riisi ja hirssi. Lisäksi ruokavaliossa täysjyvän lähteiksi katsotaan myös ns. valeviljat, joiden siemeniä käytetään viljan tavoin. Näitä muihin kasviheimoihin kuuluvia kasveja ovat amarantti, tattari, kvinoa ja villiriisi. Täysjyväviljan jyvässä on jäljellä sen rakenteellisia pääosia eli jauhoydintä, alkiota ja kuorikerroksia samassa suhteessa kuin ehjässä jyvässä. Jyvästä on kuorittu pois ainoastaan syötäväksi kelpaamattomat osat.

Täysjyvä maistuu etenkin vanhemmille ikäryhmille Lähes kaikki suomalaiset syövät täysjyväviljaa. THL:n julkaiseman tutkimuksen mukaan yli 90 %:lla aikuisväestöstä ruokavalioon kuuluu täysjyväviljavalmisteita, joista miehet saavat keskimäärin 63

v TÄYSJYVÄ v

grammaa ja naiset 47 grammaa täysjyvää päivässä. Suomalaisten täysjyvän saanti on muiden Pohjoismaiden kanssa samalla tasolla ja kansainvälisestikin vertailtuna kohtalaisen runsasta. Ruotsissa täysjyvän saannin on arvioitu olevan miehillä keskimäärin noin 60 g ja naisilla noin 40 g päivässä. Tanskassa saanti on hieman suurempaa – miehillä keskimäärin noin 80 g ja naisilla 60 g päivässä. Tarkasteltaessa iän ja asuinpaikan vaikutusta täysjyvän saantiin on se suurempaa vanhemmalla väestöllä. Tämä kertoo rukiin ja täysjyväviljan roolin muutoksesta ruokavaliossamme: vaikka viljatuotteet ovat edelleen tärkeä osa suomalaisten ruokavaliota, rukiin käyttö on vähentynyt ja täysjyväviljatuotteet eivät kuulu nuorempien sukupolvien ruokavalioon, kuten ne aiemmin ovat kuuluneet. Myös alueellisia eroja vaikuttaa olevan: saanti on suurempaa mm. Pohjois-Savossa verrattuna Etelä-Suomeen. Tutkimuksen mukaan koulutustausta ei vaikuta eroihin täysjyvän saannissa. Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa täysjyvän saannille ei ole määritelty grammamääräistä suositusta, mutta niiden mukaan vähintään puolet viljavalmisteista tulisi olla täysjyväistä. Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan viljavalmisteita tulisi nauttia päivittäin 6–9 annosta. Yhdellä vilja-annoksella tarkoitetaan yhtä leipäviipaletta tai yhtä desilitraa keitettyä täysjyväpastaa, -ohraa, -riisiä tai muuta aterialisäkettä. Lautasellinen puuroa vastaa kahta vilja-annosta. Tanskassa sen sijaan on annettu grammamääräinen suositus täysjyvän saannista ruokavalion energiamäärään suhteutettuna. Suosituksen mukaan ruokavalion tulisi sisältää vähintään 75 g täysjyvää 10 MJ:a kohden (noin 2400 kcal).

Hyvä valinta sekä terveyden että ympäristön kannalta Ruoan terveellisyyteen liittyvässä keskustelussa nostetaan ajoittain esille hyvät ja huonot hiilihydraatit. Aivot ja lihakset eivät tee eroa erilaisten hiilihydraattien välillä, vaan käyttävät energiakseen hiilihydraateista glukoosia eli ”sokeria”, joksi kaikki imeytyvät hiilihydraatit pilkkoutuvat. Energiaa tankatessa hiilihydraatin lähteellä ei siis ole niin väliä. Mutta jos haluaa maksimoida hiilareiden terveyshyödyt ja mukana tulevat terveelliset kanssa-

matkustajat, kannattaa viljatuotteista valita täysjyväiset vaihtoehdot. Täysjyväviljavalmisteet sisältävät paljon kuitua ja kasviproteiineja, vitamiineja, kivennäisaineita ja muita bioaktiivisia yhdisteitä. Riittävä täysjyvän saanti pienentää riskiä sairastua moniin kansantauteihin, kuten tyypin II diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä paksu- ja peräsuolen syöpiin. Riittävä määrä täysjyvää ravinnossa on apuna myös painonhallinnassa. Vaikka täysjyvävilja on osa lähes jokaisen suomalaisen ruokavaliota, sen saannilla on niin hyviä terveysvaikutuksia, että kulutusta on varaa nostaa. Täysjyväviljavalmisteet sisältävät paljon kuitua, jonka saanti suurella osalla suomalaisista on suosituksia alhaisemmalla tasolla. Täysjyväpitoisten elintarvikkeiden kulutuksen lisääminen turvaa paremman kuidun saannin. Täysjyväviljavalmisteet ovat myös hyviä folaatin ja raudan lähteitä, joiden saantiin etenkin naisten tulisi kiinnittää huomiota. Täysjyväviljan sisältämän kasviproteiinin saantia olisi suositeltavaa lisätä sekä terveydellisistä että ympäristösyistä. Ravitsemussuosituksissa kehotetaan vaihtamaan eläinproteiini kasviproteiiniin, sil-

lä esimerkiksi kasviproteiinia sisältävien tuotteiden rasvakoostumus on eläinperäisiä tuotteita parempi. Kasviproteiinien lähteet sisältävät hyviä tyydyttymättömiä rasvahappoja, kun taas eläinproteiinien lähteissä rasva on pääosin tyydyttynyttä. Kasviproteiinin tuottamisen on todettu myös kuormittavan vähemmän ympäristöä kuin eläinproteiinin tuottamisen.

Ruis – täysjyvän kuningas THL:n alkuvuonna 2022 julkaiseman tutkimuksen mukaan käytetyimmät täysjyväviljat Suomessa ovat ruis ja kaura. Täysjyväpitoiset ruoat, kuten ruisleipä ja kaurapuuro, ovat perinteisesti olleet osa ruokavaliotamme. Eniten täysjyvää suomalaiset saavat ruisleivistä ja puuroista. Lisäämällä ruokavalioon yksi ruisleipäviipale saadaan täysjyvää 14 grammaa ja lautasellisella kaurapuuroa 34 grammaa. Ruis on selkeästi tärkein täysjyvän lähde. Suomalaiset saavatkin ruokavaliossaan eniten täysjyvää rukiista ja sen paras lähde on ruisleipä. Jopa yli puolet suomalaisten saamasta täysjyvästä tulee ruisleivästä. Miesten täysjyvän saannista rukiin osuus on jopa 60 % ja naisillakin rukiin osuus on yli puolet. Rukiin kulutuksessa

Näistä tuotteista saat täysjyvää: Karjalanpiirakka 1 kpl 9 g Välipalapatukka / Välipalakeksi 1 kpl 3,5 g Myslipatukka 1 kpl 10 g Sekaleipäviipale 6 g Ruisleipäviipale 14 g Hapankorppuviipale 7 g Näkkileipäviipale täysjyvää 7,5 g Grahampaahtoleipäviipale 7,5 g Täysjyväviljaa sisältävä mysli (3 rkl) 15 g Täysjyväpasta ja -nuudeli (keitetty annos) 20 g Ruispuuroa lautasellinen 28 g Mämmiä pieni lautasellinen 29,5 g Kaurapuuroa lautasellinen 34 g Ruissipsejä (annos 30 g) 25 g

LEIPURI 2 / 2022

v TÄYSJYVÄ v

THL:n tutkimuksen mukaan jopa yli puolet suomalaisten saamasta täysjyvästä tulee ruisleivästä. Kuva: THL

on kuitenkin tapahtunut laskua Suomessa viime vuosikymmeninä, millä on vaikutusta myös täysjyvän saantiin. Kaura on rukiin jälkeen täysjyvän toiseksi tärkein lähde. Naiset saavat kaurasta miehiä enemmän täysjyvää. Vaikka kauran käyttö on kasvanut, ei se ole lisännyt täysjyvän kokonaissaantia rukiin kulutuksen laskiessa samaan aikaan. Vehnän osuus täysjyvän saannista on vain noin 10 %, vaikka viljaraaka-aineena se on yleisimmin käytetty vilja. Tämä kertoo siitä, että sitä käytetään pääasiallisesti kuorittuna eikä täysjyväisenä.

Miten lisää täysjyvää Tuotetta valitessa kannattaa pakkauksesta tarkistaa onko käytetty vilja täysjyvää. Pakkausmerkinnöillä voidaan helpottaa kuluttajaa siirtymään täysjyväisiin tuotteisiin mainitsemalla pakkauksessa, onko tuotteessa käytetty viljaraaka-aine täysjyväistä. Suomessa lähes kaikki ruisleipä valmistetaan täysjyvästä ja se on niin itsestäänselvyys, että aina sitä ei ole edes mainittu. Jos pakkauksessa lukee sihtiruisjauho, tarkoittaa se, että silloin kyseessä ei ole täysjyväruis. Grahamjauho tarkoittaa sen sijaan täysjyvävehnää. Kauraa käytetään elintarvikkeissa täysjyväisenä, sillä sitä ei kuorita.

LEIPURI 2 / 2022

Hyvänmakuisissa täysjyvävehnästä valmistetuissa tuotteissa olisi tuotekehityksessä monia mahdollisuuksia.

Elintarvikkeiden tuotekehityksellä ja markkinoinnilla on keskeinen rooli täysjyväisten elintarvikkeiden käytön lisäämisessä ja houkuttelevuuden parantamisessa. Täysjyvän saantiin olisi syytä reagoida kiinnittämällä huomiota ruokakulttuurissamme tapahtuneeseen muutokseen, josta yksi on nuorten välipalaistunut ruokavalio. Helposti ja nopeasti valmistettavien ja mukaan otettavien täysjyväisten välipala- ja aamiaistuotteiden kehittäminen voisi olla ratkaisu nuorten muuta väestöä alhaisempaan täysjyvän saantiin. Mitä enemmän markkinoilla on erilaisia täysjyväpitoisia tuotteita sitä helpommin yhä useampi kuluttaja löytää itselleen sopivia ja maistuvia tuotteita. Elintarviketeollisuudessa olisi varaa lisätä täysjyvävehnän käyttöä raaka-aineena. Hyvänmakuisissa täysjyvävehnästä valmistetuissa tuotteissa olisi tuotekehi-

tyksessä monia mahdollisuuksia. Täysjyväiset vehnäleivät, -keksit ja aamiaistuotteet ovat esimerkkejä, joiden raaka-aineena täysjyvävehnän käytön lisääminen olisi perusteltua. Rukiin rooli suomalaisessa ruokakulttuurissa on ainutlaatuinen. Suomessa syödään ruista eniten maailmassa ja ruisleipä on valittu kansallisruuaksemme. Rukiin arvostusta ja tietoa sen terveellisyydestä on kuitenkin syytä lisätä nuoremman väestön keskuudessa. Rukiin käytön palauttaminen edellisten vuosikymmenten tasolle ei varmasti ole liian korkealle asetettu tavoite. Uudet ruisinnovaatiot ovat tuoneet perinteisten ruisleivän ja -puuron rinnalle uusia rukiin käyttömahdollisuuksia. Esimerkiksi ruissnacks-tuotteet ovat hyvä esimerkki rukiin taipumisesta nykyiseen napostelukulttuuriinkin. Vaikka kauran kulutus on lisääntynyt Suomessa viime vuosina ja se on saattanut osin korvata ruista, on sen käyttöä mahdollista nostaa. Kaurasta valmistettujen tuotteiden tuotekehityksessä on nähty mahtavia innovaatioita viime vuosien aikana ja niiden saattaminen yhä useamman kuluttajan lautaselle on seuraava askel täysjyvän saannin lisäämisessä. Täysjyvän saantiin, erityisesti pääaterioilla, voidaan vaikuttaa myös joukkoruokailussa. Osallistuuhan merkittävä osa suomalaisista joukkoruokailuun päivittäin koulu- ja henkilöstöravintoloissa. Lisäkkeenä tulisi tarjota täysjyväpastaa, -kauraa, -ohraa ja -riisiä. Uusilla kotimaisesta viljasta, kaurasta ja ohrasta valmistetuilla ateriajyvillä voidaan korvata epäekologisemmin tuotettua ulkomailta tuotua riisiä. Täysjyväiset kaura-, ruis- ja ohrapuurot sopivat aamupalan lisäksi välillä myös lounaaksi. Henkilöstö- ja kouluravintoloiden leipävalikoimissa tulisi olla päivittäin tarjolla täysjyväistä tuore- ja kuivaleipää.

Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Julkaisut: Täysjyvän saanti Suomen aikuisväestössä – FinRavinto 2017 -tutkimuksen tuloksia (2021) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Julkaisut: FinRavinto 2017 -tutkimus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Fineli -tietokanta; elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankki Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Ravitsemussuositukset (2014)

KOLUMNI

Makuasiaa Sanotaan, että makuasioista ei voi, tai pidä kiistellä. Tätä kirjoittaessani asia on kovin ajankohtainen joka vuosi tähän aikaan käytävän laskiaispullakeskustelun vuoksi: onko laskiaispulla herkullisin hillolla vai mantelimassalla ja jos hillolla, niin mansikkavai vadelmahillolla? Nauttiipa joku pullansa molemmilla täytteillä samanaikaisesti. Itse valitsen ehdottomasti pullani mantelimassalla ja pidän muutenkin karvasmantelin mausta, joka jakaa voimakkaasti mielipiteitä.

isteillamme erittelemme ja ymmärrämme ympäristöämme, ja reagoimme eri tavoin niiden antamiin ärsykkeisiin. Makuaisti esimerkiksi ohjailee ihmisiä valitsemaan sopivaa ravintoa. Se kertoo meille mikä on syömäkelpoista, jotta osaamme erottaa pilaantuneen ravinnon sen maun perusteella ja jättää sen nauttimatta pysyäksemme terveinä. Ihmiset erottavat nykytiedon mukaan viisi perusmakua; makean, suolaisen, karvaan, happaman ja umamin. Jokaisella niistä on merkityksensä tekemillemme valinnoille. Ruuan ravintopitoisuudesta kertovat makeus ja umami, ja jo perusmaut aistiva vastasyntynyt vauva suosii luonnostaan makeaa. Suolainen ja hapan taas ovat tärkeitä maistaa, koska niiden aiheuttajat muuttavat elimistömme kemiallista tilaa, pH:ta ja nestetasapainoa. Karvaat maut puolestaan harvoin ovat mieluisia ja usein ne kertovatkin ruuan myrkyllisyydestä. Vaikka makuaistillamme on terveyteen liittyviä vaikutuksia, on vahvasti makuasia mikä kenellekin parhaiten maistuu. Toiset meistä esimerkiksi valitsevat aina suolaisempia herkkuja makeiden sijaan; joillekin suurin herkku on juustot, toisille taas suklaa. Maut tuovat mieli- ja muistikuvia. Meillä kullakin on omat lohturuokamme, ja monesti ne ovat niitä lapsuudesta asti elämän käänteissä mukana kulkeneita makumaailmoja, jotka ainakin alitajuisesti muistuttavat meitä kodin ilmapiiristä, lämmöstä ja turvallisuudentunteesta. Toki myös tavat ja tottumus sääntelevät ruokavalinto-

Sirpa Pietikäinen europarlamentaarikko sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu

jamme - usein törmää artikkeleihin, miten päästä vaikkapa sokerikoukusta. Tapojen muuttaminen vie aikansa; useimmiten sanotaan uuden tavan omaksumisen vievän noin kuukauden. Makuaistiaankin voi siis uudelleen kouluttaa ja totuttaa itseään erilaisiin makuelämyksiin tai terveellisempiin valintoihin arjessa. Varsinkin koronapandemian alkuvaiheessa puhuttiin viruksen aiheuttamasta makuja hajuaistien heikkenemisestä tai jopa katoamisesta kokonaan yhtenä taudin oireena. Tiedämme, että perusflunssassakin on vaikea erottaa makuja, kun nenä on tukossa. Haju- ja makuaistit ovatkin vahva, toisiaan täydentävä pari. Jos hajureseptorit menevät jostain syystä ”epäkuntoon”, emme voi aistia makujakaan voimakkaasti. Se vaikuttaa luonnollisesti ruokahaluun, kun mikään ei maistu miltään. Silloin voi tehdä hajuharjoittelua nuuhkimalla eteerisiä öljyjä, kuten sitruunaa ja neilikkaa. Maailman kehittyessä ja globalisaation kiihtyessä meille on auennut monia uusia makumaailmoja. Useista ennen eksoottisista makuelämyksistä on tullut jokapäiväisiä; ajatellaanpa vaikka lähikauppojemme hedelmävalikoimaa. Onpa suosikki sitten happamahko kotimainen omena tai jokin kauempaa lennätetty makea hedelmä, niiden nauttiminen on hyväksi. Kiistellään makuasioista tai vaihdetaan niistä ainakin mielipiteitä, sillä erilaisina ne ovat rikkaus.

LEIPURI 2 / 2022

v UUTUUKSIA v

Laiteuutuuksia Jostecilta Kotimainen laitevalmistaja Jostec Oy on tehnyt ahkeraa tuotekehitystä korona-aikana ja julkistanut tukun leipomoille suunnattuja laiteuutuuksia.

ostecin uudessa paistoradassa paistoaltaan pituus on tilausvaiheessa lähes vapaasti valittavissa. Paistolämpötila on altaassa säädettävissä vyöhykkeittäin haluttuun lämpötilaan. Puhdistettavuutta helpottaa se, että vastukset eivät ole perinteisesti kiinni altaan pohjassa, vaan ne ovat rst-putkessa öljytilassa, jolloin öljy lämpenee tasaisemmin ja altaan karstoittuminen vähenee. Koneiston voi nostaa ylös sähkömoottorien avulla. Valmistajan mukaan rakenne on vahvasti eristetty, jolloin lämpöhukka on pienempi ja energiakustannukset alhaisemmat. Myös työturvallisuus paranee, koska laitteen pinnat eivät kuumene polttaviksi. Ohuiden tuotteiden, kuten pizzojen ja rieskojen valmistukseen sopiva korkealämpöuuni on yhtiön toinen uutuus. Valmistajan mukaan se on kotimainen vaihtoehto tähän tarkoitukseen keskikokoisille ja isoille leipomoille. Paistoradan pituus ja leveys on valittavissa. Tuotteet saavat herkullisen paistopinnan aidolla kiviarinalla nopeassa paistoprosessissa korkeassa lämpötilassa. Myös kosteuden tehokkaasta poistosta paiston alkuvaiheessa on huolehdittu. Uunin lämmitys on säädettävissä vyöhykkeittäin haluttuun lämpötilaan. Ruostumaton rakenne on tukeva ja eristetty, eli energiatalous on otettu myös tässä laitteessa huomioon. Kolmas uutuus on ulkovetoinen jääh-

LEIPURI 2 / 2022

Uuden spiraalin voimansiirto on laitteen ulkopuolella. Ulkovetoisessa spiraalissa tuotteiden sisäänviennin ja ulostuonnin varioinnissa on enemmän mahdollisuuksia kuin vastaavassa rumpuvetoisessa versiossa.

dytysspiraali, jollaista Jostecilta on toivottu ja jota toimitusjohtaja Ari Lindholmin mukaan alettiin kehittää kolmisen vuotta sitten. Hänen mukaansa laitteen ’juju’ on siinä, että spiraalissa ei ole sisäpuolista rumpua, vaan voimansiirto on laitteen ulkopuolella. Ulkovetoisen spiraalin yksi etu on, että se on tuotteiden sisäänviennin ja ulostuonnin varioimisessa monipuolisempi kuin vastaava rumpuvetoinen versio. Ratkaisu

on myös sisäpuolista rumpua useissa tapauksissa edullisempi. Spiraalin rakenne on joustava, joten se on helppo räätälöidä asiakkaan tarpeiden mukaan. Uutuus on valmistajan mukaan myös helposti puhdistettava ja huollettava. Kaikki uutuuslaitteet valmistetaan Jostecin omissa tuotantotiloissa Tarvasjoella.

v UUTUUKSIA v

Kevyempää sokeria Tammikuussa järjestetyssä Leipurin Oy:n webinaarissa esiteltiin innovatiivisia raaka-aineita ’healthy snacking’ -otsakkeen alla. Mielenkiintoinen oli mm. belgialaisen Zúston kehittämä sokeria korvaava tuote, joka ominaisuuksiltaan suurelta osin yhtiön mukaan vastaa ’oikeaa’ sokeria. TEKSTI/KUVA Elina Matikainen

axim Greant belgialaisesta Zústo Belgiumista totesi webinaariesityksessään, ettei sokerille ole helppo luoda sen kaikkia ominaisuuksia vastaavaa ’korviketta’. Sokeri vaikuttaa niin moniin ominaisuuksiin tuotteessa; tietenkin makuun, mutta myös rakenteeseen, suutuntumaan, ulkonäköön, säilyvyyteen, tuotantotehokkuuteen ja niin edelleen. Sokeria korvaavan tuotteen kehittäjien haasteena onkin ollut se, että sokerin ’hyvät’ ominaisuudet tulisi saada säilymään, mutta ns. ’huonot’ ominaisuudet vähenemään. Jälkimmäisillä tarkoitetaan lähinnä energiapitoisuutta sekä mahdollisia ei-toivottuja terveysvaikutuksia, joita ennen kaikkea sokerin liikakulutus aiheuttaa. Sokeri sinänsä ei ole ongelma, mutta sen liiallinen käyttö saattaa sitä joillekin henkilöille olla. Moni kuluttaja onkin alkanut kiinnittää huomiota elintarvikkeiden terveellisyyteen ja sitä myöten myös sokerin määrään elintarvikkeissa. Näin tehdään Greantin mukaan etenkin erilaisissa välipalatyppisissä tuotteissa, joissa iso osa kuluttajista etsii terveellisempiä vaihtoehtoja. Useimmiten halutaan juuri sitä, että tuotteessa olisi vähemmän sokeria. Tämä trendi on jo nähtävissä monien suurien kansainvälisten elintarvikeyritysten toiminnoissa. Panoksia suunnataankin nyt ns. guilt-free -tuotteisiin, joissa ennen kaikkea sokerin määrää on vähennetty. Erilaisia sokeria korvaavia, vähemmän energiaa sisältäviä tuotteita toki on jo markkinoilla, mutta monet niistä eivät kaikilta ominaisuuksiltaan vastaa sokeria. Maxim Greant esitteli webinaarissa Zústoa eli yhtiön kehittämää sokeria korvaavaa tuotetta, joka on hänen mukaansa käytännössä kuin ’oikea’ sokeri, mutta

Esimerkiksi laskiaispullat voi makeuttaa uudella sokerinkorvaajalla.

siinä on vain neljäsosa sokerin kaloreista. Tuotespeksin mukaan se sisältää erilaisia kuituja (polydekstroosi, maissikuitu, sikurikuitu) sekä makeuttajia (isomaltoosi, erytritoli, sukraloosi). Valmistajan mukaan Zúston maku vastaa pitkälti sokerin makuprofiilia. Leipurin Oy:n leipomokonsultti Kimmo Virtanen on testannut Zústoa käytännön leivonnassa. Hän toteaa, että kokeilujen perusteella sitä voi käyttää leipomotuotteisiin tavallisen sokerin tavoin. Zústoa on testattu niin pullissa, kakkupohjissa kuin esimerkiksi laskiaispullan hillon tai kermavaahdon maustamisessa. Kaikissa niissä lopputulos vastaa tavanomaisella sokerilla valmistettua tuotetta. - Esimerkiksi laskiaispullan voi makeuttaa kokonaan Zústolla, niin taikinan kuin täytteetkin ja lopuksi ripotella vielä

puuterihunnun, jos haluaa tarjota asiakkaille kevyemmän vaihtoehdon, Virtanen toteaa. Tuotetta on siis tarjolla myös puuterimaisessa muodossa tuotteen päälle ripautettavaksi tai tomusokerin tapaan käytettäväksi. Ulkonäöltään Zústo ei millään tavoin eroa sokerista. - Painomitalla mitattuna Zústoa lisätään saman verran kuin tavallista sokeria eli siinä mielessä käyttö on helppoa, neuvoo Virtanen. Hänen mukaansa makeutusaineen käyttö vehnästaikinassa tarkoittaa helposti hailakkaa paistoväriä, mutta Zústoa käytettäessä tuotteet ottavat myös hyvin paistoväriä, aivan kuten sokerilla leivottaessa. Kimmo Virtanen toteaa, että myöskään tuotteiden maussa ei huomaa eroa – paitsi jos makuaisti on todella tarkka, voi pienen eron huomata. Mutta suurin osa maistajista ei hänen mukaansa huomaa. - Itse sain ensikosketuksen Zústoon, kun kollegani Tarja Sjöfelt oli käyttänyt sitä pistaasigelatoon, jota hän maistatti minulla ilman, että tiesin mitä siinä oli. Minulle se meni aivan täydestä, en huomannut mitään eroa sokerilla makeutettuun gelatoon verrattuna. Äkkiseltään voisi ajatella, että tällainen erikoistuote maksaa paljon enemmän kuin tavallinen sokeri, mutta onko niin? - Loppujen lopuksi vaikutus lopputuotteen hintaan ei ole kovin suuri, esimerkiksi pikkupullaa kohden se on noin sentti, laskee Virtanen. Testaamalla asia selviää parhaiten eli se, soveltuisiko ’sokeri joka ei ole sokeria’ oman leipomon johonkin tai joihinkin tuotteisiin. Esimerkiksi Keski-Euroopassa vähemmän sokeria ja samalla energiaa sisältävät tuotteet ovat trendi myös leipomoissa. Suomessa tullaan siinä jonkin verran muuta Eurooppaa jäljessä. LEIPURI 2 / 2022

v UUTUUDET v

Valiolta tukku uutuuksia

Fazer Willja -tuoteperhe on kaurapohjainen Fazer toi helmikuussa kaikissa Pohjoismaissa markkinoille uuden kasvipohjaisen Fazer Willja -tuoteperheen, jonka tuotteissa isoa osaa näyttelee kaura. Tuoteperheeseen kuuluvat sellaisenaan käyttövalmiit Veggie Bites -kasvispyörykät, Crispy Nuggets -kauranugetit ja Spread & Dip -dipit, joita voi käyttää myös levitteenä tai kastikkeena. Lisäksi jo markkinoilla olevat Fazer Alku Ruokakaura- ja Ruokaohra- aterialisukkeet siirtyvät Fazer Willja -tuoteperheen alle. Tuotteiden monipuolinen proteiinikoostumus on yhdistelmä kasviproteiineja, ja ne sisältävät vain vähän kovaa rasvaa. Tuotteet ovat maidottomia ja sopivat myös vegaaniseen ruokavalioon. Fazerin teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat muihin pohjoismaalaisiin verrattuna kasvipohjaisten tuotteiden edelläkävijöitä. Peräti 83 prosenttia suomalaisista kertoo käyttävänsä arjessaan vähintään yhtä kasvipohjaista tuotetta. Ruotsissa vastaava luku on 76 prosenttia, Norjassa 55 prosenttia ja Tanskassa 53 prosenttia.

Valion uusi Oivariini kolme öljyä on vähärasvaisempi levite, jolle makua tuovat voin ja rypsiöljyn lisäksi avokadoöljy ja kurpitsansiemenöljy. Kasviöljyt antavat levitteelle hennon vihreän sävyn. Tuotteen rasvapitoisuus on 57 %, se on laktoositon ja gluteeniton ja siinä on Hyvää Suomesta -merkki. Pakkaus 550 gramman rasia. Valio Oivariini kolme öljyä valmistetaan ilman lisäaineita ja säilöntäaineita, kuten kaikki Oivariinit. Valio Oddlygood Dream Fraiche- ja Mieto maustamaton gurtti -uutuudet ovat 100-prosenttisesti kasvipohjaisia. Niitä käytetään kuten creme fraichea ja jogurttia. Valio Koskenlaskija Ruoka&Dippi voimakas 14 % on kevyempi uutuus

juustokastikesarjaan. Valio crème fraîche on puolestaan uudistunut lisäaineettomaksi ja luomuksi. Juustopuolella uusi Mozzarella-fontal juustomuru sopii erityisesti pizzaan. Maidosta ja maitoproteiinista valmistetuissa Valio MiFU suikaleissa on uusi makuvaihtoehto, Tikka Masala. Maustettujen rahkojen uutuus mango-passio sopii erityisen hyvin pääsiäiseen. Tuote on laktoositon. Jogurttipuolella uusi maku on laktoositon Valiojogurtti Japani, joka saa makunsa mansikoista ja kirsikoista. Herkuttelijoille sopii Herkku Kermainen jogurtti, jossa makuvaihtoehtoina ovat crème brûlée sekä stracciatella.

Kolme Kaveria alkaa valmistaa jäätelötuutteja Ensimmäiset, maaliskuussa kauppoihin saapuvat 3 Kaverin tuuttimaut ovat Kinuski & Merisuola, Suklaa & Vaniljakastike sekä Pistaasi. Ensimmäisessä on vaniljakermajäätelöä, kinuskikastiketta ja suklaakuori yhdessä rapean vohvelin kanssa. Toisessa on suklaajäätelöä vaniljakastikkeella ja kolmannessa maidotonta pistaasijäätelöä makealla pistaasikastikkeella ja suklaakuori paahdetuilla pistaasipähkinöillä. Kaksi ensimmäistä tuuttia ovat laktoosittomia, ja Pistaasituutti vegaaninen. Vohveli on kaikissa gluteeniton. Kolmen kaverin tuuteissa on kastiketta noin 20 prosenttia. Suklaakuorissa tarjolla on myös valkosuklaakuorta ja pistaasilla maustettua suklaakuorta. Yhtiön periaatteena on, että maku syntyy ai-

dosta raaka-aineesta, esimerkiksi pistaasia ei korvata karvasmantelilla, tai aitoa vaniljaa vanilliinilla. 3 Kaverin kermajäätelöiden kaikki perusraaka-aineet -maito, kerma, munat ja sokeri- ovat suomalaisia, samoin kuin kaikki marjat. Kaikki jäätelöt valmistetaan Itä-Helsingissä sijaitsevalla omalla jäätelötehtaalla.

Juustoportilta Hyvin monia makuja Juustoportin Hyvin-tuotesarja on saanut useita täydennyksiä. Hyvin proteiinivanukas suklaa on valmistajan mukaan ensimmäinen aidosti sokeroimaton ja makeutusaineeton proteiinivanukas. Hyvin proteiinijuomien tuoteryhmä kasvaa puolestaan kaakao-vadelman makuyhdistelmällä. Juoma säilyy avaamattomana huoneenlämmössä. Sekä vanukas että juoma ovat laktoosittomia. Hyvin kreikkalaisten juotavien jogurttien sarjaan tulee uutuusmakuna banaani. Tuote on laktoositon. Hyvin mustikka-mansikka-vadelmajogurttia (sokeroi-

LEIPURI 2 / 2022

maton) saa nyt monipakkauksessa, jossa on neljä 120 gramman pikaria. Sama mustikka-mansikka-vadelmamaku löytyy myös kilon jogurttina, sekä 150 gramman rahkana. Friendly Viking’s -uutuuksia ovat kasviproteiinijuomat, joissa makuina kaakao ja vanilja. Nämä vegaaniset, gluteenittomat ja soijattomat juomat sisältävät kasviproteiinia härkäpavusta. Kasviproteiinijuomat säilyvät avaamattomana huoneenlämmössä, mutta maistuvat parhaalta kylmänä.

v UUTUUDET v

Pellavarouhetta kätevässä pakkauksessa Kymppi Maukkaat Oy pakkaa suomalaisen pellavarouheen kätevään uudelleensuljettavaan pystypussiin, joka helpottaa käyttöä. Kartonkilaminaatti säilyttää rouhitun pellavan hyvin. Pakkauksen muovin osuus on minimoitu, jotta hiilijalanjälki jää alhaiseksi. Käytetyt muovit ovat erikoismuoveja, joilla on erittäin hyvät suojaominaisuudet. Pidempi säilyvyysaika vähentää myös ruokahävikkiä. Tuotetta ei tarvitse siirtää erilliseen säilytysastiaan ja tyhjä pussi lajitellaan kartonkikeräykseen. Pellavarouhe on kylmäpuristetun pellavaöljyn sivutuote. Pellavarouheeseen jää vielä puristuksen jälkeenkin noin viidennes terveellistä pellavaöljyä eli pellavarouhe sisältää pellavaöljyn tavoin välttämättömiä rasvahappoja, linoli (omega-6) - ja alfalinoleeni (omega-3) rasvahappoja, joita ihmisen elimistö ei itse valmista. Pellavarouhe sisältää runsaasti myös ravintokuitua.

Munaxilta uusia makuja Munaxin MunSmoothie-sarjan uusin maku on marja. Se täydentää kolmen entisen maun eli mangon, appelsiinin ja omena-vaniljan sarjaa. Uutuusmaku on

Kolesterolia alentava levite sisältää nyt myös kalsiumia

Myllärin muroperhe kasvaa

Uuteen Alentaja +kalsium -levitteeseen on lisätty kalsiumia ja D-vitamiinia. Levitteessä yhdistyvät kasvisterolien kolesterolia alentava vaikutus ja kalsiumin ja D-vitamiinin luustoa tukeva teho. Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu tuoteperhe. Säännöllisesti yhdessä terveellisten elämäntapojen ja monipuolisen ruokavalion kanssa käytettynä Alentaja +kalsium alentaa valmistajan eli Bunge Finlandin mukaan kolesterolia 7–10 prosenttia 2–3 viikossa. Suositeltu määrä levitettä on 20–32 g päivässä, mikä vastaa noin 2–4 voideltua leipäpalaa. 30 gramman päiväannos Alentaja +kalsium -levitettä sisältää jo 30 prosenttia koko päivän kalsiumin saantisuosituksesta. Levite on valmistettu ilman palmuöljyä. Se on laktoositon, maidoton ja sopii myös vegaaniruokavalioon. Tuotteen saama sydänmerkki kertoo, että se on suolan määrän ja rasvan laadun suhteen parempi vaihtoehto omassa tuotekategoriassaan. Sen rasvapitoisuus on 60 prosenttia, joten sitä voi käyttää myös ruuanlaittoon ja leivontaan.

Suomalaisesta täysjyväkaurasta valmistetuissa Myllärin Mustikkamuroissa on sokeria vain 6,5 grammaa. Murot ovat runsaskuituisia, niissä on kuitua 11 % ja ne sopivat niin aamu-, ilta- kuin välipalaksikin. Uutuusmuroille on myönnetty Sydänmerkki, jonka kriteereissä kiinnitetään erityistä huomiota suola-, sokeri-, rasva- ja kuitupitoisuuteen. Mustikkamurojen lisäksi Myllärin murosarjaan kuuluvat Vadelmarenkaat, 4 Viljan Renkaat, Kaura-Banaani Murotyynyt sekä Suklaamurot. Kaikille paitsi Suklaamuroille on myönnetty Sydänmerkki. Kaikki Myllärin kotimaiset murot valmistetaan kotimaisesta täysjyväviljasta Helsingin Myllyn omalla tehtaalla Närpiössä ja ne ovat lisäaineettomia.

valmistettu pastöroiduista kotimaisista kananmunanvalkuaisista ja aidoista marjoista eli mansikasta, vadelmasta ja mustikasta. Heti käyttövalmiina tuotteena smoothie sopii erityisesti palautumiseen, painonhallintaan ja ennen treeniä. MunSmoothiet sisältävät energiaa 5159 kcal/ 100 g ja rasvaa alle 0,1 g. Myös yhtiön syksyllä lanseeraama PURE Snack-välipala on saanut uuden maun, päärynä-omenan. Kolme entistä olivat mango, banaani ja marjat. Tuotteen pääraaka-aine on kananmunan valkuainen ja tuote on fermentoitu. Fermentointi mahdollistaa lohkeavan rakenteen, hyvän maun sekä säilöntäaineettomuuden.

Atrian kevään uutuuksia Kätevässä Rullaa & mausta -pakkauksessa tulee kaksi uutta tuotetta 400 gramman pakkauksissa: Naudan Lihasuikaleet Red curry -maustekastikkeella sekä Possun Fileesuikaleet Asian curry -maustekastikkeella. Maustekastike on omassa lokerossaan pakkauksessa. Siipikarjapuolelle tulee uusia broileirituotteita. Kanan Paneroitu Minuuttifilee Country Style 600 g sisältää viisi fileepihviä tilajäljitettävästä, suomalaisesta kanasta. Pihvit on paneroitu valmiiksi maustetulla korppujauholla. Valmiiksi maustettua on myös Kanan Maustettu Jauheliha Burger 600 g, joka on parhaimmillaan burgerpihveinä. Tortillaan sopii niin ikään valmiiksi pintamaustettu Minuuttisuikale Kanafileestä Tortilla 450 g. Vegeosastolle tulee uusi vegaaninen ateriasalaatti Omena-Couscous, joka on kirkas ateriasalaatti ilman majoneesia. Vegeä on myös Kunnon Arki Vegaaninen Hernebolognesepasta, jossa capelli-pastan kaverina toimii herneproteiinista valmistettu tomaattinen bolognesetyyppinen kastike.

LEIPURI 2 / 2022

v TURKU-PULLA v

Mikko Hietalan Turku-pullassa on suklaalla maustettu kermavaahtotäyte sekä suklaakuorrutus. Myös pakkausdesign on Hietalan omaa käsialaa.

TEKSTI Elina Matikainen KUVAT MBakery

MBakeryssa leivotaan

Turku-pullia

Turku sai tammikuun lopulla oman nimikkoleivonnaisen, Turku-pullan. Paikallisen leipomon MBakeryn yrittäjä Mikko Hietala toteaa, että kaupungin ruokakartalla oli ”pullan mentävä aukko”, joka nyt on onnistuneesti tukittu.

lun perin pullaidea oli Hietalan oma. Sitä hetken mietittyään ja kypsyteltyään hän otti yhteyttä kaupungin edustajiin, ja niin pyörät lähtivät pyörimään. Hietalan mukaan taustalla oli ennen muuta Turun kaupungin kehittyminen ruokakartalla ja ruoka-asioissa; niissä on viime vuosina menty eteenpäin pitkin harppauksin jopa kansainvälisesti katsoen. Ruokaan ja ruokatuotteisiin halutaan kaupungissa panostaa. Tässä on Visit Turku tehnyt yhteistyötä pakallisten elintarvikealan yritysten kanssa. - Mekin olemme osallistuneet Eat my Turku -työpajoihin, joissa mietitään, mitä

LEIPURI 2 / 2022

herkkuja kaupungista voisi vielä matkamuistona mukanaan. Tätä ajatellen kehitimme viime vuonna Turku-suklaan, joka osoittautui huippumenestykseksi. MBakeryn kehittämä Turku-suklaa on kinuski-maitosuklaalevy, jonka pinnalla on sormisuolaa. Toisena tuotteena Turku-sarjaan kuuluvat suklaapallot, jotka ovat valkosuklaalla ja lakritsijauheella päällystettyjä lakritsipalloja. Lisäksi MBakery valmistaa suklaatuotteita oman tuotebrändinsä alla. Kun suklaat oli ideoitu, Mikko Hietala näki Turun ruokakartalla vielä selkeän aukon, joka oli nimenomaan leipomolle sopiva. Aukko oli hänen mukaansa pullan

mentävä ja hän keksi, että kaksi hyvää eli pullan ja suklaan voisi yhdistää. Idea sai varsin nopeasti tuulta siipiensä alle, kun kaupungin markkinointitiimi innostui asiasta. Niinpä MBakeryssa leivotaan nyt kaupungin nimikkopullaa, joka on tehty laskiaispulla-idealla, mutta on kuitenkin aivan omanlaisensa herkku. - Täytteenä on Turku-suklaalla maustettua kermavaahtoa ja pulla on pinnalta myös kuorrutettu suklaalla, kertoo Mikko. Kruununa päällimmäisenä on Turun vaakunalla koristeltu suklainen sinetti. Vaikka idea mukaan otettavasta ruokamatkamuistosta ei pullassa toteudu ihan parhaalla mahdollisella tavalla, se ei ole haitannut tahtia. Nyt tarjolla on tuote, josta myös kaupunkilaiset itse voivat nauttia vaikkapa kahvilassa tai ostaa sen mukaansa kaupasta. Eikä ole konsti eikä mikään viedä näitä pullia myös kotiin tuliaisiksi, ainakin jos ostaa tuliaiset kotiinlähtöpäivänä. Joten ruokamatkamuistoideakin voi tässä kyllä toteutua. Kaikki Turku-pullat tehdään MBakeryn leipomossa Turussa Salvumiehentiellä ja leipomon omien pisteiden lisäksi niitä myydään paikallisissa suurimmissa K-ryhmän kaupoissa. Pulla pääsee myös Turun Osuuskaupan valikoimaan. Lisäksi pullia menee luonnollisesti kaupungin erilaisiin tilauksiin. - Eli kyllä siitä loppujen lopuksi tuli aika iso tuote, toteaa Mikko Hietala, joka paljastaa, että myös Turku-tuotesarjan design grafiikasta alkaen on MBakeryn omaa tuotantoa. Suunnittelijana on toiminut maestro itse. - Grafiikan tekeminen on itselleni hyvää ja luovaa vastapainoa yrittäjänä toimimiseen. Eli suunnittelen paljon meidän omia pakkauksiamme samassa yhteydessä, kun koeleivon tuotteita. Ja joskus siinä jopa onnistun.

v MURUSIA v

Valmisaterioiden suosio muuttaa elintarvikemyynnin rakenteita Merkittävin rakenteellinen muutos päivittäistavarakaupan elintarvikemyynnissä vuonna 2021 oli valmisruokien ja valmiiden ruoka-annosten myynnin yli 16 prosentin kasvu. Valmiita ruokia ostettiin yli miljardilla eurolla. Vastaavasti perusraaka-aineiden myynti laski. Muutoksella on vaikutusta arvonmuodostukseen koko elintarvikeketjussa. Vuonna 2021 päivittäistavarakaupan koko myynti oli 20,4 miljardia euroa, josta elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien osuus oli 14,7 miljardia euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli noin 3 prosenttia. Tuoteryhmistä eniten myyntiään kasvattivat alkoholittomat ja vähäalkoholiset oluet, valmisruoat sekä kivennäis- ja lähdevedet. Voi, peruna ja sokeri menettivät myyntiään eniten. Valmisruokien suosiota kasvatti ennen kaikkea korona, kun kuluttajat ovat etätöiden ja etäkoulun aikaan helpottaneet arkea valmisaterioilla. Alkoholittomien oluiden suosio puolestaan kertoo juomakulttuurin muutoksesta. Viljatuotteita ja leipää myytiin koko viime vuoden aikana yhteensä 2,12 miljardilla eurolla. Siitä leipää myytiin 727,5 miljoonalla eurolla ja muita leipomotuotteita 602,4 miljoonalla eurolla. Pizzoja ja suolaisia piirakoita myytiin 371 miljoonalla eurolla ja pastaa sekä kuskusta 176,8 miljoonalla. Loppu oli riisiä, jauhoja, aamiaisviljoja ja vastaavia. Kokonaisuudessaan päivittäistavarakaupan elintarvikkeiden myynti kasvoi viime vuonna noin 300 miljoonaa euroa. Siitä puolet tuli valmisruokien myynnin kasvusta. Osa myynnin kasvusta selittyy myös hintojen nousulla. Nähtäväksi jää, miten koronarajoitusten päättyminen vaikuttaa valmiiden ruoka-annosten menekkiin ja vastaavasti perusraaka-aineiden myyntiin Päivittäistavaroiden myynnin arvon rakennetta ja muutoksia kuvaavassa tilastossa ovat mukana PTY:n jäsenyritykset SOK, Kesko, Lidl, Tokmanni, R-kioski, Minimani ja M-ketju.

Fazer julkaisi tuloksensa Fazer-konserni julkaisi liiketuloksensa helmikuun alkupuolella. Konsernin liikevaihto nousi vuoteen 2020 verrattuna 4 prosenttia 1 139,8 miljoonaan euroon (1 101,2). Fazer Leipomoiden liikevaihto oli 553,9 miljoonaa euroa (548,0), Fazer Makeisten 433,5 miljoonaa euroa (400,1) ja Fazer Lifestyle Foodsin 179,5 miljoonaa euroa (177,3). Vuoden 2021 joulukuun lopussa Fazer Leipomoilla työskenteli 5 170 henkilöä (vuoden 2020 lopussa määrä oli 5 880). Fazerin myymäläleipomokonseptiin avattiin 17 uutta leipomoa Suomessa, myymäläleipomoita on nyt kaikkiaan 120. Suomen myymäläleipomoissa työskentelee jo yhteensä 700 ihmistä. Myymäläleipomoverkoston laajentamiselle on suunnitteilla jatkoa. Myymäläleipomokonsepti on jo laajennettu Viroon, jossa on tällä hetkellä kymmenen myymäläleipomoa. Näistä viisi avattiin vuonna 2021. Toimitusjohtaja Christoph Vitzthumin mukaan yhtiössä tutkitaan mahdollisuuksia laajentaa konseptia myös muihin maihin.

Myllyn Parhaan hävikki jatkaa elämäänsä hyönteisproteiinina Myllyn Parhaan tehtailla syntyy joka vuosi miljoonia kiloja kaurankuori- ja taikinajätettä, jota hyödynnetään muun muassa biokaasuna ja lämpöenergiana. Jatkossa osa biojätteestä pannaan kiertämään hyönteisten kasvatusalustana, kun yhtiö alkaa toimittaa osan kaurankuori- ja taikinajätteestään Hyvinkäällä sijaitsevalle teknologiayritys Volarelle. Se kasvattaa tuotantotiloissaan mustasotilaskärpäsen toukkia, joista valmistetaan proteiinipitoista jauhetta eläinten rehuksi ja lemmikkien ruoaksi. Parasta aikaa yritys operoi demonstraatiolaitostaan ja hakee tulevaan kaupalliseen tuotantolaitokseensa yhteistyökumppaneita ja rahoitusta. Uuden laitoksen rakentamisen on määrä alkaa vuonna 2023. Hyvinkäällä kasvatettavaa ja jalostettavaa hyönteisproteiinia voidaan hyödyntää lemmikkien ruoissa ja erilaisissa rehuissa. Sillä voidaan korvata muun muassa kala- ja soijajauhoa, jota saatetaan kuljettaa maapallon toiselta puolelta. Kysyntä on jo olemassa, sillä pelkästään kalanrehua tarvitaan Euroopassa vuosittain 1,1 miljoonaa tonnia. On olemassa näyttöä myös siitä, että mustasotilaskärpäsen toukilla on positiivisia vaikutuksia eläinten suolistoon. Ne toimivat hyvin ruoansulatuksessa ja saattavat jopa estää taudinaiheuttajia.

MYYDÄÄN TOIMINNAN LOPPUMISEN VUOKSI SEURAAVAT KONEET: Automaattiraskiasema Agriflex 80 l säiliöllä Pöytämallin hyytelöruisku Jelly consept Leivänsiivuttaja E gasparin Vuokasarja pitkille leiville kansineen ja paistopinna Tiedustelut: Salon Lämminleipä Oy, Pasi Ahlgren puh. 0500 631 922

LEIPURI 2 / 2022

v MURUSIA v

Vähemmän jätettä paperisilla kasvatusruukuilla Savolainen perheyritys Famifarm Oy on vaihtanut kasvatusruukut tuotteissaan paperiseen ruukkuun, joka on tehty selluloosasta ja tärkkelyksestä. Paperi on täysin biohajoava ja kompostoituva. Muutos vähentää 80 000 kg jätettä vuodessa ja helpottaa tuotteiden lajittelua kotona. Muutoksella on suuri merkitys myös tuotteiden jättämään hiilijalanjälkeen. Järvikylän salaatit ja yrtit olivat ensimmäisiä salaattituotteita, joiden myynti aloitettiin ruukuissa ympärivuotisesti jo 1980-luvulla. Ruukut ovat perinteisesti olleet muovia. Useiden vuosien kehitystyön tuloksena Famifarm lanseerasi tuotteisiinsa 2019 biohajoavat ruukut, jolla vähennettiin muovijätettä. Uudet 100% biopohjaiset paperiset ruukut otettiin käyttöön asteittain koko valikoimaan 2021 aikana. Tällä ratkaisulla helpotettiin

kierrätystä entisestään. Tämä vaati mittavat investoinnit uuteen kylvökoneeseen ja -linjastoon. Kotikäytössä paperiruukku on tuskin erotettavissa kasvuturpeen ympäriltä, koska tuotteen kasvaessa kasvatuslinjastolla paperiruukku osittain hajoaa jo ennen pakkaamista. Käytetty tuote lajitellaan kokonaisuudessaan biojätteeseen.

Virtuaaliseikkailu vie vihannesten alkujuurille Osuuskunta Närpiön Vihannes on julkaissut uudenlaisen verkkosivuston, joka avaa vaihe vaiheelta Suomessa viljeltyjen kasvisten matkaa tuotekehityksestä ja viljelystä kuluttajille. Lisäksi se tarjoaa laajan tietopaketin kotimaisista kasviksista. Virtuaaliseikkailuun pääsee tutustumaan osoitteessa https://360.narpesgronsaker.fi Sivustolla kerrotaan tarkasti, kuinka tomaatit, kurkut, chilit ja paprikat viljellään, miten tuotekehitys tapahtuu, kuinka kasvihuoneet lämmitetään ja millaisen matkan kasvikset tekevät pakkaamon kautta kaupan hyllylle. Sivustolla saa kattavasti tietoa vihannesten viljelyn todellisista ym-

päristövaikutuksista. Se antaa paremman mahdollisuuden tehdä tietoon perustuvia valintoja ruokaostoksissa. Närpiön Vihannes on osuuskunta, jonka omistavat sen yli 30 viljelijää. Kaikki työ, mitä kasvihuoneen valojen alla ja yhteisessä pakkaamossa tehdään, hyödyttää tasapuolisesti jokaista viljelijää eikä viljelijöiden tarvitse kilpailla keskenään.

Heimon Kala Oy palaa suomalaiseen omistukseen Hukkasen yrittäjäperheen omistamat Kalaneuvos ja Nordic Trout ostavat kalankasvatusta ja -jalostusta harjoittavan Heimon Kala Oy:n. Kalaneuvos on kalanjalostusyritys ja Nordic Trout on kalankasvatusyritys. Alkujaan suomalainen Heimon Kala on ollut pitkään virolaisessa, viimeksi AS PRFoods:in omistuksessa.

LEIPURI 2 / 2022

Kaupalla halutaan vahvistaa kotimaisen kalaraaka-aineen saatavuutta ja vauhdittaa viime vuosina hyvin edistynyttä kalajalosteiden vientiä. Kauppa sisältää Heimon Kalan toiminnot Suomessa eli kalankasvatustoiminnan Houtskarissa sekä kalanjalostuslaitokset Rengossa ja Kokkolassa.

Elintarvikkeiden takaisinvetojen määrä edelleen kasvussa Ruokaviraston keräämien tietojen mukaan Suomessa vedettiin elintarvikkeita pois markkinoilta ensi kertaa yli 300 vuonna 2021 (309 tapausta). Takaisinvetojen määrä on kasvussa kuudetta vuotta peräkkäin. Takaisinvetojen määrässä on tapahtunut 16 prosentin nousu edellisvuoteen verrattuna. Eurooppalaisen viranomaisten välisen elintarvikevaara-hälytysjärjestelmän eli RASFFin kautta Suomi sai tiedon suuresta määrästä elintarvikevirheitä, jotka johtivat elintarvikkeiden takaisinvetoihin. Seuraavaksi eniten takaisinvetoja aiheuttivat yritysten omavalvonnassaan löytämät poikkeamat. Suurin yksittäinen takaisinvetojen syy viime vuonna oli etyleenioksidi (23% kaikista tapauksista). Sitä käytetään joissain EU:n ulkopuolisissa maissa mahdollisesti kasvinsuojeluaineena sekä esimerkiksi siementen ja muiden elintarviketeollisuuden kasvipohjaisten raaka-aineiden sterilointiin. Aineen arvellaan pitkään jatkuvassa käytössä lisäävän syöpäriskiä. Mikrobiologiset syyt olivat toiseksi suurin ryhmä takaisinvetojen aiheuttajista.

Paulig teki kauppoja Paulig ostaa espanjalaisen yrityksen Livenin vauhdittaakseen kasvuaan Tex Mex- ja snacks-kategorioissa Euroopassa. Livenillä on yksi Euroopan laajimmista Tex Mex- ja snacks-tuotteiden valikoimista. Vuonna 2021 yhtiön liikevaihto oli 63 miljoonaa euroa ja sillä oli 290 työntekijää Espanjassa. Livenin laajaan valikoimaan kuuluu maissista, vihanneksista, viljasta ja palkokasveista valmistettuja snacks-tuotteita sekä gluteenittomia ja luomutuotteita. Kaikki Livenin nykyiset 290 työntekijää jatkavat työskentelyä Pauligilla. Pauligin pääomasijoitushautomo PINC on tehnyt sijoituksen myös ruotsalaiseen For Real! Foods startup-yritykseen. For Real! Foods valmistaa ravintorikkaita pakasteruokia ja on näin osa maailmanlaajuista luonnollisten, vastuullisten ja helppojen aterioiden trendiä. Yrityksen ensimmäinen konsepti on pakastepizzat, joiden pohjat on tehty paikallisesta kaalista.

v MURUSIA v

Pyöreitä vuosia

Ohramarkkinoiden uutuudet BARLEYmax-ohra sekä gluteenittomat Kebari-ohrat on jalostettu Australiassa. Ne edustavat terveyttä edistävien täysjyväviljojen uutta sukupolvea. Uutuusohrat sopivat moniin mylly-, leipomoja juomateollisuuden tuotteisiin, kuten muroihin, mysleihin, leipätuotteisiin, välipalapatukoihin sekä oluen ja olutmallastuotteiden valmistukseen. Suomalaiset Golden Malt ja FoodFarm esittelevät uutuusohrat Pohjois-Euroopan markkinoilla. Tälle keväälle elintarvike- ja juomateollisuuteen päästään toimittamaan pieniä testimääriä. Isompien määrien toimitukset aloitetaan näillä näkymin vuoden päästä. Kuorettomalla BARLEYmax-ohralla on erittäin korkea kuitupitoisuus ja se sisältää neljää prebioottista kuitua. Ravitsemuksellisesti ainutlaatuinen ohra on jalostettu edistämään terveyttä auttamalla mm. painonhallinnassa ja näin ehkäisemällä monia nykyajan elintasosairauksia. Kebari-ohra voidaan jakaa kahteen eri tyyppiin: panimo- ja juomateollisuuden käyttöön jalostettuun mallasohraan sekä elintarvikesovelluksiin suunnattuun kuorettomaan elintarvikeohraan. Mallasohraversio on luontaisesti gluteenitonta ohramallasta panimoiden sekä muun juomateollisuuden käyttöön. Kuoreton Kebari-ohra on suunnattu elintarvikesovelluksiin. Alhaisen gluteenipitoisuuden lisäksi lajikkeella on korkea kuitupitoisuus. Sen sanotaan tarjoavan laajasti mahdollisuuksia niin mylly- kuin leipomoteollisuuden sovelluksiin.

Oda käynnistyi pääkaupunkiseudulla Oda on Suomen uusin ruokakauppa. Sillä ei ole fyysisiä kivijalkakauppoja, vaan se toimittaa mobiilisovelluksella tilatut ruokaostokset koteihin. Yhtiöllä on omat kuljettajat ja autot ja toimituksia tehdään jokaisena viikonpäivänä laajalla aikaikkunalla. Oda avasi ruuan verkkokauppansa 31.1.2022 Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa. Myöhemmin toimintaa luvataan laajentaa myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Odalla kotiinkuljetus maksaa toimitusajan mukaan 0 euroa tai enintään muutaman euron. Yrityksen mukaan se ei tarjoa ainoastaan halpoja kotiinkuljetuksia, vaan panostaa ostoskorin kokonaishintaan, johon vaikuttavat myös edulliset tuotehinnat. Myytävästä ruoasta ja käyttötavarasta yli 80 % on kotimaisia eli niiden alkuperä- tai valmistusmaa on Suomi. Tuoreita leipomotuotteita on tarjolla ainakin Fazerilta ja MBakerylta.

Pyöreitä vuosia tulee tänä vuonna täyteen mm. Stockmannille, Fazerin Siniselle sekä Kariniemen kanapojan hunajamarinadille. Eniten vuosia on kertynyt Stockmannille, joka täytti 1. helmikuuta 160 vuotta. Yhtiö on nähnyt vuosikymmenien aikana monet yhteiskunnalliset loistot ja murrokset ja elänyt myös itse haasteellisissa tilanteissa. Stockmann-konserniin kuuluu myös Lindex. Fazerin Sininen täyttää kunnioitettavat 100 vuotta. Herkku valmistetaan edelleen alkuperäistä reseptiä mukaillen suomalaisesta maidosta ja kaakaosta Vantaan Fazerilassa. Juhlavuoden teemana ovat erilaiset kiltteyden teot. Kolmas päivänsankari on Kariniemen kananpojan hunajamarinadi, jolle tulee täyteen 30 vuotta. 1990-luvun alun lamavuosina syntynyt herkku on Suomen suosituinta kanaruokaa yhä edelleen. Kariniemen Kananpojan hunajamarinoituja suikaleita myydään vuodessa lähes 4 miljoonaa pakettia.

Suomalaiset ovat Pohjoismaiden innokkaimpia kasvisruoan ystäviä Yli puolet suomalaisista kuluttajista (56 %) välttää ostamasta tuotteita yrityksiltä, joiden vastuullisuusprofiilin he kokevat heikoksi. Tulos eroaa selvästi muista Pohjoismaista, joissa keskimäärin vain joka kolmas vastaaja ilmoitti tekevänsä samoin. Orklan Sustainable Life Barometer -tutkimuksen tulokset osoittavat myös, että kuluttajien huoli luonnonkatastrofeista on kasvanut merkittävästi kaikissa Pohjoismaissa. Suomessa yksi neljästä vastaajasta on huolissaan niistä, kun aiemmin huolestuneiden osuus oli 5 %. Myös huoli ilmastosta ja sen lämpenemisestä on Suomessa korkea. Lisäksi muovin määrä meressä puhuttaa Suomessa enemmän kuin muissa maissa. Tutkimustulosten perusteella valtaosa suomalaisista haluaisi tehdä ilmastoystävällisempiä valintoja arjessaan. Vastuullisten tuotteiden tunnistaminen koetaan kuitenkin vaikeaksi. Erityisesti tuotteen ilmastovaikutukset korostuvat suomalaisten keskuudessa, sillä jopa 65 % vastaajista ilmoittaa suosivansa tuotteita, joilla on pienempi ilmastovaikutus. Tämä osuus on korkein kaikista Pohjoismaista. Suomalaiset ovat kaikista vastaajamaista halukkaimpia lisäämään kasvipohjaisten tuotteiden osuutta omassa ruokavaliossaan, vaikka kokeiluaste onkin hiukan laskenut viime vuodesta. Korkein osuus kasvipohjaisia tuotteita kokeilleista vastaajista löytyykin Suomesta. Varsinkin vaihtoehdot erilaisille maitotuotteille ovat jo tärkeä osa suomalaisten ruokavaliota. Järjestyksessään kolmas Orkla Sustainable Life Barometer -tutkimus toteutettiin lokakuun ja marraskuun 2021 aikana samanaikaisesti kaikissa Pohjoismaissa ja Baltiassa. Yhteensä 7 000 vastaajan tutkimus tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden maiden väliseen vertailuun vastuulliseen kuluttamiseen liittyvissä asenteissa.

LEIPURI 2 / 2022

Merkkipäiviä Toimitusjohtaja Hannu Malmivaara Pirjon pakarista Seinäjoelta täyttää 60 vuotta 26.3.2022. Juhlapäiväänsä hän viettää työn merkeissä. Toimitusjohtaja Antti Tyykiluoto Putaan Pulla Oy:stä Haukiputaalta täyttää 50 vuotta 12.4.2022. Ei juhlia. Lämpimät onnittelumme!

Nimitykset Linkosuon Leipomo Oy Linkosuon Leipomo Oy:n toimitusjohtajana on aloittanut 1.3.2022 DI Jyrki Karlsson (52). Hän siirtyy Linkosuon Leipomolle Gold & Green Foods Oy:n toimitusjohtajan tehtävästä. Yritys kuuluu Paulig-konserniin ja toimii kasviproteiinien kategoriassa, sen tunnetuin tuotemerkki on Nyhtökaura. Toimitusjohtaja Timo Jänne jää eläkkeelle 1.3.2022 alkaen. Hän jatkaa Linkosuo Oy:n hallituksen jäsenenä toistaiseksi.

Tapahtumia tänä keväänä Leipomo- ja konditoria-alan ammattimessu Europain 2022 Pariisissa siirrettiin tammikuulta maaliskuulle. Näillä näkymin tapahtuma järjestetään 26.-29.3.2022. Lisätiedot https://www.europain.com/ Helsingissä Kaapelitehtaalla järjestetään kaksi suosittua tapahtumaa ensimmäistä kertaa samana viikonloppuna 22.24.4.2022: kuudetta kertaa järjestettävä Pohjois-Euroopan suurin kahvifestivaali Helsinki Coffee Festival ja kolmatta kertaa järjestettävä Jäätelö- ja suklaakarnevaali. Elintarvikepäivä 2022 järjestetään livetapahtumana 17.5.2022 Helsingin Messukeskuksessa. Tapahtuman alustusten aiheina mm. kyberturvallisuus, biodiversiteetti, lainsäädännön muutokset ja verkkokauppa. Järjestäjinä Elintarviketeollisuusliitto ja Elintarvikkeiden Tutkimussäätiö. Ammatillisen koulutuksen suurtapahtuma Taitaja2022 järjestetään Porissa 16.-19.5.2022. Kilpailussa ammattiin opiskelevat nuoret kilpailevat SM-mitaleista ammatillisiin perustutkintoihin perustuvissa lajeissa. Yksi niistä on leipuri-kondiittori. Tapahtuman taustaorganisaatio on Skills Finland ry. Koko horeca-alan tavoittava tapahtuma Gastro Helsinki Messukeskuksessa järjestetään 18.-20.5.2022. Pakkaus-, elintarvike- ja muovialan messutapahtuma PacTec, FoodTec & PlastExpo Nordic Helsingin Messukeskuksessa järjestetään samaan aikaan, mutta yhtä päivää lyhempänä eli 18.-19.5.2022.

LEIPURI 2 / 2022

Vuoden Leipäkauppa Facebook-äänestys Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry palkitsi oman alueensa Vuoden Leipäkaupan Facebook-äänestyksen arvonnan voittajan Mirka Rantasen erilaisilla leipomoherkuilla. Palkinto luovutettiin Helsingissä Eromangan Leipomon kahvilassa Sörnäisissä. Kuvassa voittajan kanssa Eromangan yrittäjä ja yhdistyksen jäsen Otto Lundström. Kuvan otti puheenjohtaja Mika Gilan. Onnittelut kaikille voittajille!

Palkitut Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on palkinnut maakunnan kehittäjänä yrittäjä Timo Väänäsen. Tällä hetkellä Väänänen on Lieksassa toimivan rengasyritys Suomi Tyresin toimitusjohtaja, mutta aikaisemmin hän on toiminut Brahean Paakareiden sekä Porokylän Leipomon yrittäjänä ja toimitusjohtajana. Palkintoraati perustelee Väänäsen valintaa laajalla elämäntyöllä pohjoiskarjalaisten hyväksi. Hän on osaltaan ollut luomassa vahvaa pohjoiskarjalaista elintarvikealan erikoisosaamista erityisesti Pielisen Karjalan alueelle, jossa Porokylän Leipomo työllistää nykyisin merkittävän määrän ihmisiä. Väänäsen nykyinen yritys valmisti viime vuonna noin 70 000 polkupyörien talvirengasta. Tilauskanta tälle vuodelle on 140 000 rengasta, joten yritys tuplaa tilauskantansa. Yritys työllistää noin 30 henkilöä.

Leipurissa kirjoitettua Valittuja paloja Leipuri-lehdistä muutamina historian tasakymmenvuosina

Leipuri 95 vuotta sitten, nro 2/1927 Lehdessä on laaja artikkeli 75 vuotta täyttäneestä Ekbergistä, jota nyt vetää perustaja Fredrik Edvard Ekbergin poika Fridolf Ekberg. Artikkelissa on osuvasti todettu, että ”koko ajan liikkeen omistajana vain Ekberg – onko kumma, että se nimi on eh-

tinyt syöpyä Helsingin tietoisuuteen siinä määrin, että Helsinki ilman Ekbergiä ei totisesti enää olisi Helsinki!”. Niin ikään todetaan leipurien keskuudessa tiedettävän, että ”Ekbergin 75-vuotinen toiminta leipomoalalla on tuntuvasti nostanut leipuriammattikunnan arvoa koko maassa.” Leipuriliiton johtokunta on päättänyt, että Liiton nimeä osoittamaan käytetään tästedes vain kirjaimia S.L. suomalaisessa ja F.B.

ruotsalaisessa tekstissä. Tähän asti lyhenteet ovat olleet S.L.&K.A.H.L. ja B & K.I.i F.F. Päätös johtui pitkälti siitä, että näin Liiton nimen lyhenteet molemmilla kielillä saatiin mahtumaan ansiomerkkiin, jonka perustaminen lähti samalla vihdoinkin liikkeelle. Liiton sihteeri saikin tehtäväkseen pyytää luonnoksia ansiomerkistä tutuilta taiteilijoilta.

Leipuri 75 vuotta sitten, nro 2/1947 Vakiopalstaa lehteen kirjoittava ’Jooseppi’ kertoo kirjoittavansa juttuaan Tukholmassa, jonne omissa asioissaan on matkustanut. Sikäläinen leipomoiden valikoima on hänen silmissään kerma-, hedelmä- ja marsipaanikakkuineen, leivoksineen sekä pikku- ja kahvileipineen aivan kuin ylimaal-

linen ilmestys. Tuotteita valmistaa Tukholmassa yhteensä 800 alan ammattiliikettä eli leipomoa, konditoriaa ja leipomokonditoriaa. Alan ammattilaiset muista maista haluaisivat kernaasti tulla tutustumaan Tukholman leipomoihin, mutta matkustuslupia tällaisia tarkoituksia varten on kirjoittajan mukaan tätä nykyä hyvin hankala saada lähinnä valuuttapulan vuoksi. Amerikasta tuodaan ennätysmäärä eli 1,5 miljoonaa tonnia viljaa Eurooppaan. Suo-

meen tästä määrästä on luvassa 18 500 tonnia. Myös sokeria tuodaan Amerikasta Suomeen, kuluvana keväänä noin 16,8 miljoonaa kiloa. Ravintoloita koskee vuoden alusta uusi työaikalaki. Se sisältää mm. säännöksen, jonka mukaan ravitsemus- ja majoitusliikkeiden on maksettava sunnuntaityöstä 100 prosentilla korotettu palkka. Tämän vuoksi on pääkaupungissa muutamia pieniä ravintoloita nykyisin suljettuna sunnuntaisin.

Leipuri 60 vuotta sitten, nro 2/1962 Pääkirjoituksessa käsitellään leipomoalan kehittynyttä tuotantoa ja kilpailun kiristymistä. Tuotantovälineistö alalla on nopeasti kehittynyt sarjatuotannon mahdollistavaksi. Tätä ei olisi uskottu vielä parikymmentä vuotta sitten. Käsityöleipurin ei kannata kuitenkaan heittäytyä toivottomaksi. Teknisen vallankumouksen tuotteista voi kirjoituksen mukaan omaksua itselle sopivat. Tieto ja taito ovat menestyksen

kulmakivet kovassakin kilvassa. Jussi Linkosuo on rapakon takana tutustunut amerikkalaisiin leipomoihin ja myös Amerikan leipuriliittoon, joista hän nyt kirjoittaa lehdessä. Hän toteaa mm. että ”Jenkit ovat jo varhain tajunneet leipomotyönantajien hyvän yhteistoiminnan arvon. Vaikka kilpailu on kovaa, yrittäjät tekevät sitä sovussa ja suuntaavat yhdessä toimintansa leipomoammatin ulkopuolisia haittoja vastaan”. Maan Leipuriliitolla on valtavat taloudelliset resurssit pieniin maihin verrattuina, mutta lisäksi sillä on ”yhteistyöaatteeseen innostunut jäse-

nistö, joka ei paljoakaan vietä aikaansa keskinäisessä kyräilyssä”. Sille Linkosuo haluaa nostaa hattua. Lehdessä kerrotaan myös uudesta lämmitysmenetelmästä, jossa hyödynnetään kitkalämpöä. Uuni kehittää mikroaaltoja, jotka pystyvät imeytymään kaikkiin orgaanisiin aineisiin ja saamaan niiden molekyylit vilkkaaseen liikkeeseen. Tätä elektroniuunia on alettu soveltaa myös ravintola- ja konditoria-alalla, joissa mm. valmiit, pakastetut konditoriatuotteet saadaan nyt hetkessä lämpimiksi.

Leipuri 40 vuotta sitten, nro 2/1982 Lehdessä todetaan, että suolakeskustelu on kiihtymässä ja tämän vuoksi myös leipomoteollisuuden kannattaa kiinnittää huomiota suolan määrään tuotteissa. Suolalla on oma merkityksensä leivontaprosessissa, mutta ennen muuta se on makutekijä. Pitkäjänteiseen, varovaiseen ja ohjattuun suolan vähentämiseen on lehden

pääkirjoituksen mukaan kyllä leipomoteollisuudellakin mahdollisuuksia. On vain oltava erityisen tarkkana maun kanssa, jotta kuluttajat eivät kokisi tuotteita mauttomiksi ja alkaisi karttaa niitä. Terveellisten viljavalmisteiden kulutuksen väheneminen olisi vastoin nykyisiä ravitsemussuosituksia. M-tietokeskus on selvittänyt leipomotuotteiden myyntipalkkioita. Sen perusteella suurten leipomoiden palkkioprosentit olivat kaikissa tuoteryhmissä suurempia kuin pienillä leipomoilla. Suurin ero oli konditoriatuotteissa, jois-

sa pienten leipomoiden (1-4 työntekijää) palkkio oli n. 19 prosenttia ja suurten leipomoiden (yli 50 työntekijää) lähes 25 prosenttia. Tutkimuksessa oli mukana 272 leipomoa. Lehdessä olevassa Kondiittorin ABC:ssä ovat aiheena suklaatyöt. Sen mukaan leipomoissa on meillä vähitellen luovuttu temperointia vaativan suklaan käytöstä. Nykyiset Suomessa myynnissä olevat leipomosuklaat ovat yleislaatuja, jotka soveltuvat parhaiten kuorrutuksiin. Aivan erityisen hienoihin suklaatöihin tarkoitettuja suklaalaatuja ei ole saatavissa.

LEIPURI 2 / 2022

v TALOUS v

PALVELUHAKEMISTO

Miten Suomen talous on toipunut koronasta Tilastokeskus kertoi mediainfossaan 28.2., että vuonna 2021 bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 3,3 prosenttia. Kasvu käynnistyi toisella vuosineljänneksellä, jolloin bruttokansantuote ylitti koronapandemiaa edeltäneen tasonsa, ja jatkui vahvana vuoden loppuun asti. Kasvua oli sekä teollisuus- että palvelutoimialoilla. Myös koronavuoden 2020 BKT:n laskuluvut ovat nyt tarkentuneet. Miinusta tuli 2,3 %. BKT:n pudotus oli kuitenkin hieman pienempi kuin etukäteen ennakoitu miinus kolme prosenttia. Verrattuna muutamaan muuhun maahan Suomessa BKT:n kasvuluku oli maltillisempi, mutta toisaalta monessa muussa maassa myös BKT:n aleneminen on ollut paljon mittavampaa. Näyttääkin olevan niin, että mitä enemmän talous supistui vuonna 2020, sitä voimakkaampaa on ollut kasvu vuonna 2021. Esimerkiksi Ruotsissa miinusta BKT:ssa vuonna 2020 oli 2,9 prosenttia ja vuonna 2021 kasvua 4,9 prosenttia. Britanniassa vastaavat luvut olivat – 9,4 prosenttia ja + 7,4 prosenttia ja USA:ssa – 3,4 prosenttia ja + 5,7 prosenttia. Vuonna 2021 palkkasumma kasvoi Suomessa 5 prosenttia, työllisten määrä 2 prosenttia ja työn tuottavuus 2,1 prosenttia. Myös työtuntien määrä lisääntyi. Sitä enemmän vaikutti työn tuottavuuden kasvuun kuitenkin arvonlisäys, joka oli kaikilla toimialoilla yhteensä 3,4 prosenttia. Viennin volyymi kasvoi vuonna 2021 4,2 prosenttia ja tuonnin 5,0 prosenttia, Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi 3,2 prosenttia. BKT:n kasvusta vienti selittää noin puolet ja yksityinen kulutus noin puolet. Kotitalouksien kulutus tippui vuoden 2020 toisella neljänneksellä reilut 10 prosenttia ja oli negatiivista aina vuoden 2021 toiseen neljännekseen, jolloin kasvua oli 9,7 prosenttia. Sen jälkeen kotitalouksien kulutus on ollut plusmerkkistä. Ulkomaankaupassa elpyi vuonna 2021 erityisesti tavarakauppa, joka on ylittänyt pandemiaa edeltäneen tason käypähintaisesti. Tavarakauppa onkin ylijäämäistä. Palveluiden viennin elpyminen on ollut hitaampaa ja palveluvienti on alijäämäistä.

LEIPURI 2 / 2022

Annostusjärjestelmiä

Erikoistukkukauppaa

THINK DELICIOUSLY

Tarjoamme asiakkaillemme tietotaitoamme huomioiden viimeisimmät innovaatiot ja trendit: www.leipurin.com

Leipurilehti_1610_121x80mm_Palveluhak.indd 1

14.10.2016 14:26:16

PALVELUHAKEMISTO Erikoistukkukauppaa Ajattelee

Konsultointia LEIPOMORAAKA-AINE RATKAISUT JO VUODESTA 1904

maailmanlaajuisesti - Toimii paikallisesti Finnbakels Oy • Puh.010 424 9700 • bakels@finnbakels.fi www.finnbakels.fi • Koivunoksa 15, 04200 Kerava

Leipomo- ja elintarvikealan investointien konsultointi ☞ esiselvitykset ☞ 3D-suunnittelu ja layoutit

☞ investointibudjetit ja kannattavuusanalyysit ☞ kokonaisvaltainen projektinhallinta Ari-J. Ignatius, ari@bakari.fi 0400 483 346, www.bakari.fi

Räätälöidyt leivontaratkaisut ammattilaisille Fazer Myllyltä. Yhdessä olemme enemmän.

WWW. FAZERMYLLY.FI

Tuotetiedot - Laatu - Elintarviketurvallisuus PALVELUITAMME Synkka - Pakkausmerkinnät Ainesosaluetteloiden koostaminen Laatu - Elintarviketurvallisuus - Jäljitettävyys Omavalvonta - Hygieniapassit - FSSC22000 ISO22000 - IFS - BRC - ISO9001 - ISO14001 ISO45001 - MSC - ASC - Sisäiset auditoinnit vesa.koivumaa@elap.fi - 044 544 0007 www.elap.fi

www.condite.fi

Varaa paikka omalle yrityksellesi Palveluhakemistoon!

HERKULLISTA, HELPPOA JA UNIIKKIA Tarjoamme toimintaa nopeuttavia ratkaisuja, raaka-aineita ja reseptiikkaa.

elina.matikainen@leipuriliitto.fi tai 040 719 9021

Oy Roberts Ab Puh. 02 278 5000 myynti@roberts.fi

BAKERYSHOP.FI

Seuraa Suomen Leipuriliittoa myös Twitterissä @Leipuriliitto ja Facebook-tapahtumasivullamme @leipuriliitto

LEIPURI 2 / 2022

PALVELUHAKEMISTO Leipomokoneita • PINNAVAUNU-UUNIT • NOSTATUSLAITTEET • NOSTATUSKAAPIT • PINNAVAUNUT • PAISTOPELLIT

Suomalaista laatutyötä

LEIPOMOUUNIT – KONEET

• Siivuttajat • Pussituskoneet • Spiraalikuljettimet • Raskilaitteistot • Kuljetinjärjestelmät • Niputtajat • Sämpylälaskurit • Keräilypöydät • Halkaisulaitteet • Pomadointilaitteet

KOTIMAISTA VALMISTUSTA Lu-Ko Oy VUODESTA 1968

www.lu-ko.fi

puh. (03) 275 2200 www.ipeka.com

Varastokatu 17 05800 Hyvinkää Puh. 010 320 8010

Schutte Bagclosures clipsnauhat kysy kampanjahinta!

Metos Oy Ab Ahjonkaarre, 04220 Kerava p. 0204 3913 › metos.finland@metos.fi › www.metos.fi

ME PIDÄMME HUOLEN – SINÄ ONNISTUT

Metos System Rational -yhdistelmäuunit › KARHUyleiskoneet › Vitriinit › RST-kalusteet mittatilaustyönä

0400 682 850 / kari.iso-junno@finnleican.fi Sammontie 12, 70900 Toivala • www.finnleican.fi

leipomohihnat.fi Tmi Tarmo Palomaa

Multivac Oy myy ja huoltaa kaikki leipomokoneet.

Käytetyt leipomokoneet, asennukset, huollot ja korjaukset

Uudet ja käytetyt leipomokoneet LKM Trade Oy Matias Lakkapää p. 0400 694 805 Marko Willig p. 050 567 8752 www.leipomokoneet.fi info@lkmtrade.fi

Puh. 0500 166 355

www.leipomokoneet.com leipomokonemyynti@fi.multivac.com leipomokonehuolto@fi.multivac.com Puh: +358207921308 Leipomoteollisuuden koneet ja tarvikkeet Juhanilantie 4 C l 01740 Vantaa puh. 010 273 7000 l myynti@solotop.fi www.solotop.fi

FRITSCH is part of the MULTIVAC group

www.cortex.fi

SEURAAVA LEIPURI

Leipuri 3 ilmestyy viikolla 16

LEIPURI 2 / 2022

PALVELUHAKEMISTO Pakkaustarvikkeita

Tietojärjestelmiä

www.peltolanpussi.fi Patamäenkatu 3, 33900 Tampere. Puh. 03 213 6700

Pölynpoistolaitteita

P. 0207 815 400

Toiminnanohjaus LEIPOMOILLE • Tilausten käsittely • Ketjunohjaus • Valmistuksen ohjaus • Käyttöönotto • Sähköiset liittymät ja tuki • Kassajärjestelmä

www.skj.fi Kokonaisvaltaista

pakkausosaamista pakkauksen suunnittelusta ja valmistuksesta aina pakkauskoneen valintaan asti. pyroll.com pyrollkauppa.com p. 030 624 2450

GO & SAUMA® ohjelmistot

LEIPOMOT KAHVILAT - toiminnanohjaus - työvuorosuunnittelu - työajan hallinta

www.softone.fi

Tapahtumia tulossa vuonna 2022 Toukokuu 17.5.2022 Elintarvikepäivä. Suomen suurin vuosittainen elintarvikealan koulutustapahtuma. etl.fi PacTec, FoodTec & PlastExpo Nordic sekä samaan aikaan järjestettävä Gastro Helsinki on siirretty maaliskuulta toukokuulle. Uusi ajankohta on 18.–19.5.2022. Gastro Helsingillä on yksi päivä enemmän 18.–20.5.2022. Tapahtumat järjestetään Helsingin Messukeskuksessa. Elokuu 12.-14.8.2022 Suomen Leipuriliiton 122. vuosikokous ja kesäpäivät, Vaasa Syyskuu 14.-15.9.2022 Elintarviketeollisuusmessut, Tampere. Kansainvälinen messutapahtuma elintarvikealan ammattilaisille. Messuilla myös leipomoalan SM-kilpailut www.elintarviketeollisuus.fi Huom! Koronatilanne voi vaikuttaa tapahtumien järjestämiseen.

LEIPURI 2 / 2022

LEDAREN

När inget fortfarande är tillräckligt

är jag skriver denna ledare har Ryssland inlett ett ofattbart anfall mot sitt ”broderfolk” Ukraina. Tiden får utvisa vad som kommer att ske också i större skala i Ukraina och i övriga Europa, såsom även i Finland, efter detta. Medan jag denna morgon 24.2.2022 tittade på nyheterna om Rysslands anfall kom jag att tänka på ledaren ”När inget är tillräckligt” (2/2004), som jag skrev i denna tidning år 2004. Nedan är några direkta utdrag ur ledaren: ”När inget är tillräckligt och inget längre känns som något, men man måste ändå få alltmer”. Emellanåt funderar man över hur enkelt och lätt vårt enda besök på jorden kunde vara för människan och hur svårt människorna emellertid gör det för sig. Nästan dagligen kan vi läsa olika artiklar i tidningarna om hur illamåendet påstås öka i samhället, särskilt i arbetslivet. Det är på något sätt obegripligt att det är så, eftersom människans levnads- och arbetsförhållanden totalt sett ständigt förbättras. Hur kan då en sådan utveckling vara möjlig? Ett svar på den frågan ligger säkert i människokaraktären. Oberoende av bostadsort, stat, levnadsförhållanden och människans samhälleliga status tycks den gemensamma faktorn vara att människan i allmänhet inte är nöjd med sin livssituation. Människans liv har alltid och kommer sannolikt alltid att vara likadant”. ”Människan vill ha pengar, makt, status, ära, aktning osv. Om hon inte får det, är människan vanligtvis inte nöjd. Å andra sidan, om hon får allt detta, så är människan ändå vanligtvis inte nöjd. Hon måste få ännu mer. Människan är en underlig varelse som inget kan tillfredsställa. Så är det oberoende av om man lever i Finland eller i en annan nordisk s.k. välfärdsstat. Enda skillnaden från tidigare är att numera vill människorna ha allt mer, allt snabbare och för allt mindre. Även om man inte skulle idas göra något, så borde man ändå få allt. Om detta inte uppfylls, så har man det svårt och mår dåligt. Illamåendet förvärras ännu av att man ständigt kan läsa olika berättelser i kvällstidningar om människor som plötsligt blivit rika på optioner och lotto. Avundsjukan bara växer. Om man bara kunde ta från andra det man själv inte heller har. Däremot, om man själv råkar lyckas med något mål, så kommer det när en viss tid har gått inte att betyda någonting, eftersom man nu måste sträva efter något nytt.” När man följer bakgrunden till anfallet mot Ukraina kan man bara konstatera att det ganska långt tycks gå såsom tidigare nämnt, även om du är ledare i en stormakt och en av världens rikaste och mest inflytelserika människor. Man kunde tro att en sådan människa skulle njuta av sin egendom i fulla drag, och utnyttja den på många olika sätt, och skulle göra allt trevligt, som en vanlig medborgare av ekonomiska skäl aldrig kunde göra. Men det ser ut som om en sådan person hellre använder sin egen en-

LEIPURI 2 / 2022

ergi och makt till att med hjälp av sina geopolitiska passioner flytta sin egna stats gränser eller ändra en självständig stats politiska ledning såsom det passar honom själv. Och för att nå det målet har det ingen betydelse hur stor smärta och sorg han orsakar miljoner människor. Men att uppnå enskilda mål räcker knappast långt, eftersom han snart måste få mer. Och slutligen är ändå inget tillräckligt, utan sannolikt kommer den ökande otillfredsställelsen att gnaga i sinnet. I arbetslivet avslöjas då och då missförhållanden som uppstått till exempel till följd av enskilda tjänstemäns eller ledares osakliga agerande, som man ingripit i först när det blivit allmänt känt. I sådana fall har jag ofta konstaterat att problemet inte alls ligger hos själva makthavaren. Problemet är snarare ”småcheferna” bakom chefen som inte har vågat eller velat ingripa i ”storchefens” agerande. Mellancheferna har hellre svansat och ställt sig in hos chefen för att främja sina egna intressen. Och så har chefen trott att hans agerande har varit mer allmänt accepterat. I arbetslivet är det många som kommer väldigt långt i sin egna karriär genom att ställa sig in hos chefen, och de enskilda driftiga, som har försökt tänka med ”egen hjärna”, får vanligtvis sparken. Men när statens överhuvud besluter sig för att gå på erövringståg i självständiga stater, och när de som svansar för hans agerande inte vågar ingripa, kan vad som helst hända. När jag skrev denna ledare läste jag Leipuri-tidningar från åren 1939–1945 och deras ledare, såsom ”Kriget” 9/1939 och ”Klockan är slagen” 10/1939. Då jag läste de dramatiska texterna kom jag att tänka på att Europa tillsammans med USA förhoppningsvis förblir enade och kan på ett eller annat sätt se till att den nuvarande generationen inte behöver uppleva den tidens hemskheter, eller de hemskheter man upplever som bäst i Ukraina.

Mika Väyrynen

På sidorna 16–19 i denna tidning finns en artikel om hur ”det höjda priset på naturgas och elektricitet prövar företagen”. Situationen är redan nu ytterst svår för företagen, och Rysslands anfall av Ukraina och dess följder kommer endast att förvärra situationen. Observera när ni läser denna artikel, att när denna tidning går i tryck skriver till exempel Kauppalehti 28.2.2022 om det skyhöga priset på naturgas, som stigit med 20–36 %.

Suomen Leipuriliitto ry:n toimisto ja hallinto Toimisto

Valtuuskunta

Mika Väyrynen, toimitusjohtaja p. 0400 887 761 mika.vayrynen@leipuriliitto.fi

Jari Elonen, puheenjohtaja Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi

Elina Matikainen, toimituspäällikkö Leipuri-lehden toimittaminen ja ilmoitusten hoito p. 040 719 9021 elina.matikainen@leipuriliitto.fi Kati Sinda, talous– ja toimistosihteeri Talousasiat, toimiston hoito, jäsenasiat, Leipuri-lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 050 330 5661 kati.sinda@leipuriliitto.fi

Hallitus Kari Meltovaara, puheenjohtaja Leipomo Rosten Oy, Turku kari.meltovaara@leipomorosten.fi Harri Jaakkola, varapuheenjohtaja Leivon Leipomo Oy, Tampere harri.jaakkola@leivonleipomo.fi Pekka Eskelinen, Savonlinnan HerkkuPekka Oy, Savonlinna pekka.eskelinen80@gmail.com Eerikki Lounamaa, Brander Oy, Pirkkala eerikki.lounamaa@brander.fi Mikko Heikkinen, Hyvärisen Leipomo Oy, Kuhmo mikko.heikkinen@hyvarisenleipomo.com Jukka Hämäläinen, Kotileipomo Hämäläinen Oy, Mustasaari jukka.hamalainen@netikka.fi

Anttu Rautio, varapuheenjohtaja Kotileipomo Siiskonen Oy, Juva anttu.rautio@kauraleipa.fi Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry Mika Gilan, Kakkutalo Gilan Oy, Järvenpää mika@kakkutalogilan.fi Kaakkois-Suomen Leipomoyrittäjät ry Simo Vainikka, Rikkilän Leipä Oy, Lappeenranta simo.vainikka@rikkilanleipa.fi Pirkanmaan Leipomot ry Henri Lehtimäki, Mikon Leipä Oy, Tampere henri@mikonleipa.fi Keski-Suomen Leipomoyhdistys ry Jari Elonen, Elonen Oy Leipomo, Jämsä jari@elonen.fi Savon Leipomoyhdistys ry Isto Huikuri,Ramin Konditoria Kahvila Oy, Mikkeli isto.huikuri@raminkonditoria.fi Pohjois-Pohjanmaan Leipomot ry Helmi Tyykiluoto, Putaan Pulla Oy, Haukipudas helmi.tyykiluoto@putaanpulla.fi Turun Seudun Leipuriyrittäjät ry Mikko Hietala, MBakery, Turku mikko.hietala@mbakery.fi Satakunnan Leipomoyhdistys ry Petri Laaksonen, Kontion Konditoria Oy, Rauma petri.laaksonen@kontion.fi Pohjois-Karjalan Leipomoyrittäjät ry Teemu Eskelinen, HerkkuPekka Oy, Savonlinna teemu.eskelinen@herkkupekka.fi

Hannu Räinä, Pulla-Pirtti Oy, Oulu hannu.raina@pullapirtti.com

Vaasan Piirin Leipomoyhdistys ry Andreas Knip, Andreas Knips Hembageri, Koivulahti andreas.knip@netikka.fi

Markku Kiiskinen, Aetoleipuri Oy, Kuopio markku.kiiskinen@aeto.fi

Keski-Pohjanmaan Leipomoyhdistys ry Nina Uusikangas, Leipomo Emilie Oy, Kokkola juhlatalo@ukkohjalmar.fi

Petri Kivineva, Porin Leipä Oy, Pori petri.kivineva@porinleipa.fi

Kainuun Leipomoliikkeenharjoittajat ry Marianne Huusko, Kaesan Kotileipomo Oy, Kuhmo marianne@kaesankotileipomo.fi Lapin Leipomoyrittäjät ry

PL 115 (Pasilankatu 2) 00241 HELSINKI puh 0207 121 570 fax (09) 148 87201 sähköposti: etunimi.sukunimi@leipuriliitto.fi www.leipuriliitto.fi

LEIPURI 2 / 2022

Leipuri 2-2022

Articles inside

Ledaren

Palveluhakemisto

Leipurissa kirjoitettua

Merkkipäiviä, nimityksiä, tapahtumia, palkintoja

Kolumni

MBakeryssa leivotaan Turku-pullia

Murusia

Laiteuutuuksia Jostecilta

Uutuus: Kevyempää sokeria

Suomesta täysjyvän mallimaa

Uutuuspalsta

Tunnetko kielletyt kauppatavat?

Analyysi leipomoalan talouden kehityssuunnista 2018-2020

Vuoden 2022 Leipäkauppa löytyi Vantaan Tammistosta

Eromangan leipomo muutti Sörnäisiin

Leipuriliiton jäsentutkimus: Yhteiseen edunvalvontaan uskotaan

Pääkirjoitus

Murusia

Maakaasun ja sähkön kohonnut hinta kurittaa leipomoyrityksiä

Tervetuloa osallistumaan leipomoalan SM-joukkuekilpailuun