Suositus kohti kasvispainotteisempaa ruokavaliota

Maltillisella ruokavalion muutoksella merkittäviä terveys- ja ympäristöhyötyjä

Tutkimustulokset osoittavat, että jo maltillisella muutoksella kohti kasvispainotteisempaa ruokavaliota pystymme vaikuttamaan positiivisesti sekä omaan terveyteemme että ilmastoon. Luonnonvarakeskuksen koordinoima ScenoProt-hanke on julkaissut viimeaikaisiin tutkimuksiin perustuvan politiikkasuosituksen päätöksentekijöille ja elintarvikeketjulle.

TEKSTI Elina Matikainen

Tulokset maltillisen muutoksen terveys- ja ympäristövaikutuksista perustuvat ScenoProt-hankkeessa tehtyyn kliiniseen interventiotutkimukseen, jossa vertailtiin proteiininlähteiltään kolmen erilaisen ruokavalion terveys- ja ilmastovaikutuksia.

Interventiossa 136 suomalaista aikuista noudatti 12 viikon ajan yhtä kolmesta tutkimusruokavaliosta. Niistä yksi vastasi keskimääräistä suomalaista ruokavaliota, jossa noin 70 % proteiineista saadaan eläinkunnan tuotteista ja vain 30 % kasvikunnasta. Toisessa ruokavaliossa puolet proteiineista tuli kasvi- ja puolet eläinkunnan tuotteista ja kolmannessa eläinproteiinin osuus oli 30 % ja kasviproteiinin 70 %.

Maltillisen muutoksen vaikutukset – Eläinproteiinin osittainenkin korvaaminen kasviproteiinilla parantaa ruokavalion rasvahappokoostumusta ja lisää kuidun saantia. Muutokset vähentävät paksusuolisyövän ja tyypin 2 diabeteksen riskiä sekä edistävät sydän- ja verisuoniterveyttä, kertoo interventiotutkimusta johtanut apulaisprofessori Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.

Pajarin mukaan merkittävää on, että puolet kasvi- ja puolet eläinproteiinia sisältävän ruokavalion (50:50) noudattaminen oli tutkimushenkilöiden mielestä helppoa. Tutkittavien mielestä se ei poikennut kovinkaan paljon normaalista ruokavaliosta. Voimakkaammin kasvispainotteinen ruokavalio oli puolestaan työläämpi noudattaa ja vatsavaivojen takia joillekin koehenkilöille vaikeaa. - Tätä 50:50 ruokavaliota voi suositella kaikille. Se ei vaadi suuria kompromisseja käytännön elämän kannalta.

Maltillinen muutos kohti kasvispainotteisuutta on myös yksilölle turvallinen, sillä etenkin maitotuotteiden ja kalan sisällyttäminen muuten kasvisvoittoiseen ruokavalioon turvaa kriittisten ravintoaineiden, kuten kalsiumin, D-vitamiinin ja välttämättömien aminohappojen saantia. Lasten ja vanhusten kohdalla myös proteiiniin määrään on kiinnitettävä huomiota. He tarvitsevat proteiinia painokiloa kohden hieman enemmän kuin työikäiset.

Interventiotutkimuksessa toteutuneiden ruokavalioiden ilmastovaikutukset arvioitiin ruokavalioiden sisältämien ruokatuotteiden elinkaaristen ilmastovaikutusten pohjalta. Tarkastelu otti huomioon tuotteiden tuotantoketjun raaka-aineiden alkutuotannosta syötäväksi ruoaksi saakka.

Arvioinnin mukaan ruokavaliossa, jossa proteiinista puolet oli kasviperäistä ja puolet eläinperäistä (50:50), ilmastovaikutus on keskimäärin noin 20 % pienempi kuin 70:30-ruokavaliossa, jossa proteiinia saadaan enemmän eläinkunnasta. Interventioryhmien sisäiset erot ilmastovaikutuksissa olivat suuret, mutta erot ryhmien välillä olivat selkeät.

Kuluttajat valmiita muutokseen

Ruokavaliot kokonaisuuksina muuttuvat hitaasti. ScenoProt-hankkeessa tehdyissä kuluttajakyselyissä nousee kuitenkin esiin se, että kuluttajilla on vahva aikomus lisätä ruokavalioonsa kasviksia sekä vähentää lihan käyttöä. Suomessa kasviproteiinit tunnetaan verrattain hyvin ja niihin suhtaudutaan positiivisesti. Erityisesti nuoria asia kiinnostaa ja he kokevat niihin liittyvän myös kestävyys- ja ympäristöasiat. Nuoria miehiä kasvisruoka kuitenkin kiinnostaa selvästi vähemmän kuin naisia.

Kasviproteiinituotteiden suurimmaksi käytön esteeksi nousee hinta. Monille tuotteet ovat myös vieraita, eivätkä ihan kaikki pidä niiden mausta. - Käyttövalmiiden ja helppokäyttöisten tuotteiden nykyistä alempi hinta lisäisi varmimmin kasviproteiinipohjaisten tuotteiden käyttöä, toteaa kehityspäällikkö Antti Isokangas Makery Oy:stä. Hänen mukaansa nuorten kiinnostus on syytä ottaa vakavasti, sillä heidän kauttaan määräytyy, mitä tulevaisuudessa kulutetaan.

Suositukset päätöksentekijöille ja elintarvikeketjulle

Kasviproteiinituotteiden tuotantoon ja tarjontaan on luotava mahdollisuuksia

Joukkoruokailussa ja julkisissa ruokapalveluissa on voitava käyttää kasviproteiinituotteita nykyistä laajemmin. Nykyiset tuotteet on pääosin suunnattu kuluttajamarkkinoille.

Kasviproteiinituotteiden käyttöä on helpotettava

Kehitetään teollisuuden ja tutkimuksen yhteistyönä kasvipohjaisia tuotteita, jotka vetoavat paremmin myös poikiin ja miehiin. Kehitetään käyttövalmiita ja helppokäyttöisiä kasvipohjaisia tuotteita nykyistä kilpailukykyisempään hintaan.

Keskustelun polarisoitumista on ehkäistävä

Keskustelu ruokavalioista ajautuu helposti ääripäiden kinasteluksi. Saatavilla olevaa tietoa on hyödynnettävä laaja-alaisesti, kun muodostetaan mielipiteitä ja haetaan pohjaa päätöksiin. Ruokavalio on kokonaisuus, eikä yksittäinen tuote tee siitä hyvää tai huonoa.