Ympäristö ja vastuullisuus

Soijan tähteistä monikäyttöistä biomuovia

Lämmöneristeitä valmistava Finnfoam, biopohjaisia materiaaleja valmistava Brightplus, VTT sekä soijapapuja jalostava Nordic Soya ovat yritysyhteistyönä tutkineet soijan jalostuksen sivuvirtana syntyvän soijamelassin mahdollisuuksia tulevaisuuden raaka-aineena. Osittain Business Finlandin rahoittama tutkimusprojekti kesti neljä vuotta.

Soijan jalostuksesta tähteeksi jäävä siirappimainen soijamelassi on nyt biomuovin raaka-ainetta. Uudessa, kaksivaiheisessa prosessissa soijamelassi käy ensin bioreaktorissa maitohapoksi, josta polylaktidi-biomateriaali valmistetaan. Polylaktidia on käytetty vuosikymmeniä lääketieteellisinä implantteina, ja nyt siitä voidaan tehdä mm. 3D tulostimien filamentteja.

Ruoaksi kelpaamaton soijamelassi on aiemmin hävitetty polttamalla. Biomateriaalien valmistaminen ruoantuotannon sivuvirroista parantaa myös tuotannon kannattavuutta.

Kotimaista, eettisesti kehitettyä bioraaka-aineen kehitys- ja tuotantokonseptia voidaan laajentaa jatkossa uusille markkinoille, missä soijapapua jalostetaan ruo-

Keski-Suomen Jämsään rakentuu tänä kesänä noin 1 MWp:n, maa-asenteinen aurinkovoimala Elosen leipomolle. Hankkeen toteuttaa yksi Suomen suurimmista aurinkovoimalatoimittajista Solarigo Systems Oy. Voimala koostuu lähes 2300 aurinkopaneelista ja on siten kooltaan Keski-Suomen suurin. Rakentaminen aloitetaan kesäkuussa ja voimala otetaan käyttöön heinäkuun lopussa.

Aurinkoenergian avulla Elonen tähtää omavaraisuuteen, hiilijalanjäljen pienentämiseen sekä entistä parempaan energiatehokkuuteen.

Elosen aurinkovoimala tuottaa vuositasolla energiaa noin 833 MWh. Tällä määrällä keittäisi pullakahveja noin 84 miljoonaa kupillista tai saunoisi noin 210 000 tuntia keskimääräisessä sähkösaunassa. Elosen vuosittaisesta sähkönkulutuksesta aurinkoenergian avulla saadaan katettua noin viidesosa.

Hiilidioksidipäästöjä aurinkovoimalan vuosittainen tuotantomäärä vähentää puolestaan noin 118 000 kiloa. Tämä vastaa noin 400 henkilön edestakaista lentomatkaa Müncheniin ja takaisin Suomeen tai melkein miljoonan kilometrin autoilun aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä (www.openco2.net/fi).

Suunnittelussa on otettu huomioon myös aurinkovoimalan mahdollinen laajentaminen sekä energianvarastoinnin lisääminen, jolloin tulevaisuudessa yhä suurempi osa leipomon energiantarpeesta voidaan kattaa päästöttömällä aurinkosähköllä.

Fazerilta kaurainen pakkausinnovaatio

Fazer Leipomot lanseerasi helmikuun alussa uuden innovaation leipäpakkauksiinsa. Se on uusi leipäpussi, jossa on käytetty raaka-aineena kauran kuorta, jota syntyy vuosittain Fazerin omassa kauratuotteiden tuotannossa. Kaurankuoripussi syntyi Tampereen ammattikorkeakoulun, Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Design Forum Finlandin HerääPahvi!-yhteishankkeessa vuosina 2018-2020, johon hankkeeseen myös Fazer osallistui. Fazer jatkoi innovaation kehitystyötä elintarvikekelpoiseksi leipäpussiksi yhdessä Peltolan Pussi Oy:n ja delfort Tervakoski Oy:n kanssa. Vaativa kehitystyö kesti noin vuoden.

Pussin materiaalista 25 prosenttia on tehty kaurankuorista ja pussin voi kierrättää kartonkina. Ainakin alkuvaiheessa pussia tullaan käyttämään Fazerin myymäläleipomoissa leivottavan kauraisen leivän pakkauksena.

Soijan jalostuksesta tähteeksi jäävä siirappimainen soijamelassi on nyt biomuovin raaka-ainetta. Uudessa, neljä vuotta kehitetyssä kaksivaiheisessa prosessissa soijamelassi käy ensin bioreaktorissa maitohapoksi, josta polylaktidi-biomateriaali valmistetaan. Polylaktidia on käytetty vuosikymmeniä lääketieteellisinä implantteina, ja nyt siitä voidaan tehdä mm. 3D tulostimien filamentteja. Finnfoam aikoo ryhtyä valmistamaan siitä bioeristeitä. ka- ja rehutuotantoon. Soijan jalostuksen tähteistä tuotettavalla biomuovilla onkin valtava potentiaali kiertotalouden skaalattavana vientituotteena. Globaalisti soijan tuotannosta yli jäävällä tähteellä voitaisiin tuottaa vuositasolla noin 22 miljoonaa tonnia biomuovia.

Lääketieteellisistäkin sovelluksista tunnettu biomuovi soveltuu erinomaisesti myös erilaisten kompostoituvien pakkausten valmistukseen.

Finnfoam aikoo ryhtyä hyödyntämään uutta biomuovia rakennusten lämmöneristeiden tuotannossa. Niiden ekologisuutta lisää se, että lämmöneristeet toimivat myös hiilinieluina ja auttavat näin pienentämään rakennusten hiilijalanjälkeä.

Uusien biomateriaali-innovaatioiden pilotointia varten yritykset ovat aloittamassa pilottitehdashanketta Uuteenkaupunkiin Nordic Soya Oy:n eli Euroopan suurimman soijapapujalostamon yhteyteen. Pilottitehdas tullaan rakentamaan 2021–2022 aikana. Täysmittakaavan tehdas suunnitellaan käyttöönotettavaksi vuoden 2023 loppuun mennessä.

Elonen panostaa aurinkoenergiaan

Havainnekuvassa aurinkovoima on vasemmalla leipomon yläpuolella.

Säästöä 95 000 pahvilaatikkoa vuodessa

Kespro siirtyy kuljetuksissaan pantillisiin kestomuovilaatikoihin. Uudistuksen ansiosta pahvia säästetään noin 50 tonnia vuodessa. Kestomuovilaatikoiden avulla Kespro vähentää pahvilaatikoiden kulutusta 95 000 kappaletta vuodessa. Pahvia säästetään noin 50 tonnia vuositasolla yhden laatikon painaessa noin 500 g.

Foodservice-alan kuljetuksista koituva pahvijätteen kierrätysvastuu on ravintoloilla ja kahviloilla, joten uudistus vähentää myös ravintolatoimijoiden jätekustannuksia.

Kespron arvion mukaan pitkällä aikavälillä pantillinen kestomuovilaatikko on kaikista pakkausvaihtoehdoista ympäristöystävällisin kuljetettaessa tuotteita foodservice-alan asiakkaille. Tässä on huomioitu materiaalien kestävyys, uusiokäyttörasitus ja materiaalin valmistuksen ympäristörasitus.

Kestomuovilaatikot tulevat käyttöön kaikissa Kespron asiakastoimituksissa maalis-toukokuun aikana. Laatikko on pantillinen (10 €), jonka asiakas maksaa verkkopalvelussa muiden tuotteiden ohessa. Laatikko palautetaan Kesprolle ja takaisin kiertoon esimerkiksi seuraavan kuljetuksen yhteydessä. Laatikot pestään pesulassa kunkin käyttökerran jälkeen.

Kespro siirtyy kuljetuksissaan pantillisiin kestomuovilaatikoihin. Uudistuksen ansiosta pahvia säästetään noin 50 tonnia vuodessa.

Kespron kestomuovilaatikon valmistaa Schoeller Allibert Oy Heinolan tuotantolaitoksellaan. Laatikon arvioitu käyttöikä normaalikierrossa on viisi vuotta. Laatikon tullessa käyttöikänsä päähän se päätyy kierrätykseen ja sen raaka-aine hyödynnetään edelleen muissa muovituotteissa. Laatikoilla on elintarvikekelpoisuussertifikaatti.

Keväällä 2020 päivitettyjen päästötavoitteidensa mukaan K-ryhmä aikoo olla hiilineutraali vuonna 2025 ja saada oman toimintansa päästöt nollaan vuoteen 2030 mennessä. K-ryhmä on asettanut muovi- ja pakkauslinjauksissaan tiukkoja tavoitteita muovin välttämiseksi, vähentämiseksi ja kierrättämiseksi. Tavoitteena, että vuoden 2025 loppuun mennessä kaikki omien merkkien pakkaukset ovat kierrätettäviä, uudelleen käytettäviä tai biohajoavia.

Orkla ottaa käyttöön Pieni ilmastojälki -merkin

Orkla ottaa muutamien elintarvikkeidensa pakkauksissa käyttöön Pieni ilmastojälki -merkin, joka kertoo tuotteen ilmastovaikutuksen olevan alle puolet ruoan keskimääräisestä ilmastovaikutuksesta. Merkin avulla halutaan nostaa tietoisuutta ruoan ilmastovaikutuksesta ja auttaa kuluttajia tekemään ilmastoystävällisiä valintoja.

Orklan Sustainable life -kuluttajatutkimuksen mukaan 66 % suomalaisista haluaa ostaa tuotteita, joilla on pienempi ilmastovaikutus. Samaan aikaan vastuullisten tuotteiden tunnistaminen koetaan kuitenkin vaikeaksi. Orklan Pieni ilmastojälki -merkin tarkoituksena on auttaa kuluttajia tunnistamaan tuotteita, joiden vaikutus ilmastoon on pieni. Ensimmäisenä merkki otetaan käyttöön osassa Abban ja Paulúnsin tuotteita. Jatkossa tavoitteena on tehdä ilmastolaskelmia yhä useammalle tuotteelle. Ruoan keskimääräinen ilmastovaikutus Pohjoismaissa on tällä hetkellä 1,6 hiilidioksidiekvivalenttia annosta kohden ja 4,2 kiloa kohden. Orklan Pieni ilmastojälki -merkki lisätään vain tuotteisiin, joiden ilmastovaikutus on alle puolet tästä, eli ilmastojälkiasteikossa 0,8 tai 2,1 alapuolella.

Orklan tuotteiden ilmastovaikutus on laskettu ruotsalaisen RISE:n (Research Institutes of Sweden) elintarvikkeiden ilmastotietokannan sekä Orklan oman ilmastotyökalun avulla. Laskelmissa on huomioitu tuotteen koko elinkaari aina raaka-aineista ja tuotannosta kuljetuksiin ja pakkauksiin.

Orklan mukaan tietokanta on laaja, joten se toimii hyvänä indikaattorina tuotteen keskimääräisestä ilmastovaikutuksesta ja tukee ilmastoystävällisempien valintojen tekemistä. Se ei kuitenkaan anna tuotekohtaista absoluuttista lukua ilmastovaikutuksesta.

S-ryhmä vähensi muovia pakasteiden pakkauksista

S-ryhmä on onnistunut pakkausuudistuksillaan vähentämään pakkausmateriaalien määrää tuotteissa. Esimerkiksi muovia on vähennetty vuoden aikana yli 80 pakkauksessa. Kun myyntivolyymit ovat suuria, muutamankin gramman vähennyksellä voi olla suuri vaikutus. Yksistään S-ryhmän omien merkkien pakastevihannesten ja -marjojen pakkauksista on pystytty vähentämään vuositasolla yhteensä yli miljoonan muovikassin verran muovia.

Vuonna 2020 S-ryhmän omien merkkien pakkausuudistuksista on alettu viestiä myös itse tuotepakkauksissa ”Kehitimme pakkausta” -merkinnöillä, joista ensimmäiset löytyvät esimerkiksi Rainbow-vanulappujen ja Kotimaista-leikkeleiden pakkauksista. Merkintää käytetään esimerkiksi silloin, kun pakkauksessa on merkittävästi vähennetty muovin tai muun pakkausmateriaalin määrää, tai kun pakkauksessa hyödynnetään kierrätys- tai biopohjaista muovia.

S-ryhmän tavoitteena on, että kaikki S-ruokakauppojen (Prisma, S-market, Sale, Alepa, Food Market Herkku) omien merkkien tuotepakkaukset ovat kierrätettäviä vuoden 2022 loppuun mennessä. Kierrätettävyys ei kuitenkaan ole ainoa pakkausuudistuksissa huomioitava asia, vaan olennaista on myös se, että pakkaus suojaa tuotetta ja edistää sen säilyvyyttä, minimoi hävikin määrää sekä toimii läpi koko arvoketjun. Uusissa pakkauksissa pyritään myös käyttämään entistä enemmän kierrätysmateriaaleja.

Kierrätysmuovia hyödynnetään tavanomaisen neitseellisen muovin sijasta jo yli 50 S-ryhmän oman merkki -tuotteen pakkauksessa. Näitä pakkauksia löytyy etenkin kodin pesuaineista sekä vanutuotteista. Pesuainepakkauksissa hyödynnetään vuosittain jo 36 tonnia kierrätysmuovia korvaamaan neitseellistä muovia. Kierrätysmuovin määrää on lisätty merkittävästi myös muovikasseissa. Kierrätysraaka-aineen osuus nousi niissä viime vuonna 66 prosentista 88 prosenttiin.