v YMPÄRISTÖ v
Soijan tähteistä monikäyttöistä biomuovia Lämmöneristeitä valmistava Finnfoam, biopohjaisia materiaaleja valmistava Brightplus, VTT sekä soijapapuja jalostava Nordic Soya ovat yritysyhteistyönä tutkineet soijan jalostuksen sivuvirtana syntyvän soijamelassin mahdollisuuksia tulevaisuuden raaka-aineena. Osittain Business Finlandin rahoittama tutkimusprojekti kesti neljä vuotta. Soijan jalostuksesta tähteeksi jäävä siirappimainen soijamelassi on nyt biomuovin raaka-ainetta. Uudessa, kaksivaiheisessa prosessissa soijamelassi käy ensin bioreaktorissa maitohapoksi, josta polylaktidi-biomateriaali valmistetaan. Polylaktidia on käytetty vuosikymmeniä lääketieteellisinä implantteina, ja nyt siitä voidaan tehdä mm. 3D tulostimien filamentteja. Ruoaksi kelpaamaton soijamelassi on aiemmin hävitetty polttamalla. Biomateriaalien valmistaminen ruoantuotannon
sivuvirroista parantaa myös tuotannon kannattavuutta. Kotimaista, eettisesti kehitettyä bioraaka-aineen kehitys- ja tuotantokonseptia voidaan laajentaa jatkossa uusille markkinoille, missä soijapapua jalostetaan ruo-
Fazerilta kaurainen pakkausinnovaatio
Elonen panostaa aurinkoenergiaan
Fazer Leipomot lanseerasi helmikuun alussa uuden innovaation leipäpakkauksiinsa. Se on uusi leipäpussi, jossa on käytetty raaka-aineena kauran kuorta, jota syntyy vuosittain Fazerin omassa kauratuotteiden tuotannossa. Kaurankuoripussi syntyi Tampereen ammattikorkeakoulun, Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Design Forum Finlandin HerääPahvi!-yhteishankkeessa vuosina 2018-2020, johon hankkeeseen myös Fazer osallistui. Fazer jatkoi innovaation kehitystyötä elintarvikekelpoiseksi leipäpussiksi yhdessä Peltolan Pussi Oy:n ja delfort Tervakoski Oy:n kanssa. Vaativa kehitystyö kesti noin vuoden. Pussin materiaalista 25 prosenttia on tehty kaurankuorista ja pussin voi kierrättää kartonkina. Ainakin alkuvaiheessa pussia tullaan käyttämään Fazerin myymäläleipomoissa leivottavan kauraisen leivän pakkauksena.
Keski-Suomen Jämsään rakentuu tänä kesänä noin 1 MWp:n, maa-asenteinen aurinkovoimala Elosen leipomolle. Hankkeen toteuttaa yksi Suomen suurimmista aurinkovoimalatoimittajista Solarigo Systems Oy. Voimala koostuu lähes 2300 aurinkopaneelista ja on siten kooltaan Keski-Suomen suurin. Rakentaminen aloitetaan kesäkuussa ja voimala otetaan käyttöön heinäkuun lopussa. Aurinkoenergian avulla Elonen tähtää omavaraisuuteen, hiilijalanjäljen pienentämiseen sekä entistä parempaan energiatehokkuuteen. Elosen aurinkovoimala tuottaa vuositasolla energiaa noin 833 MWh. Tällä määrällä keittäisi pullakahveja noin 84 miljoonaa kupillista tai saunoisi noin 210 000 tuntia keskimääräisessä sähkösaunassa. Elosen vuosittaisesta sähkönkulutuksesta aurinkoenergian avulla saadaan katettua noin viidesosa. Hiilidioksidipäästöjä aurinkovoimalan vuosittainen tuotantomäärä vähentää puolestaan noin 118 000 kiloa. Tämä
32
LEIPURI 3 / 2021
Soijan jalostuksesta tähteeksi jäävä siirappimainen soijamelassi on nyt biomuovin raaka-ainetta. Uudessa, neljä vuotta kehitetyssä kaksivaiheisessa prosessissa soijamelassi käy ensin bioreaktorissa maitohapoksi, josta polylaktidi-biomateriaali valmistetaan. Polylaktidia on käytetty vuosikymmeniä lääketieteellisinä implantteina, ja nyt siitä voidaan tehdä mm. 3D tulostimien filamentteja. Finnfoam aikoo ryhtyä valmistamaan siitä bioeristeitä.
ka- ja rehutuotantoon. Soijan jalostuksen tähteistä tuotettavalla biomuovilla onkin valtava potentiaali kiertotalouden skaalattavana vientituotteena. Globaalisti soijan tuotannosta yli jäävällä tähteellä voitaisiin tuottaa vuositasolla noin 22 miljoonaa tonnia biomuovia. Lääketieteellisistäkin sovelluksista tunnettu biomuovi soveltuu erinomaisesti myös erilaisten kompostoituvien pakkausten valmistukseen. Finnfoam aikoo ryhtyä hyödyntämään uutta biomuovia rakennusten lämmöneristeiden tuotannossa. Niiden ekologisuutta lisää se, että lämmöneristeet toimivat myös hiilinieluina ja auttavat näin pienentämään rakennusten hiilijalanjälkeä. Uusien biomateriaali-innovaatioiden pilotointia varten yritykset ovat aloittamassa pilottitehdashanketta Uuteenkaupunkiin Nordic Soya Oy:n eli Euroopan suurimman soijapapujalostamon yhteyteen. Pilottitehdas tullaan rakentamaan 2021–2022 aikana. Täysmittakaavan tehdas suunnitellaan käyttöönotettavaksi vuoden 2023 loppuun mennessä.
Havainnekuvassa aurinkovoima on vasemmalla leipomon yläpuolella.
vastaa noin 400 henkilön edestakaista lentomatkaa Müncheniin ja takaisin Suomeen tai melkein miljoonan kilometrin autoilun aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä (www.openco2.net/fi). Suunnittelussa on otettu huomioon myös aurinkovoimalan mahdollinen laajentaminen sekä energianvarastoinnin lisääminen, jolloin tulevaisuudessa yhä suurempi osa leipomon energiantarpeesta voidaan kattaa päästöttömällä aurinkosähköllä.
