Gluteenittomien tuotteiden merkinnät

Tänä päivänä kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia siitä, mitä tuote sisältää. Verkko-ostoksissa ei pääse tutkimaan pakkausta, joten tuotetietojen merkitys on entisestään korostunut. Niin ikään on yhä enemmän erilaisia kuluttajaryhmiä, jotka haluavat tehdä valintoja omien tarpeidensa mukaisesti. GS1 Finlandin helmikuussa järjestämässä webinaarissa kerrottiin erityisesti gluteenittomien valintojen tekemisestä, niihin liittyvistä merkinnöistä sekä siitä, miten tietoja syötetään Synkkaan.

TEKSTI Elina Matikainen

Eija Lindberg Keliakialiitosta alusti siitä, miten kertoa tuotteen soveltuvuudesta kuluttajalle. Liikkeelle hän lähti luonnollisesti gluteenista, jota vehnä, ohra ja ruis sisältävät ja joka aiheuttaa keliaakikoille tulehduksen ja suolinukkavaurion ohutsuoleen. Gluteeni aiheuttaa oireita myös vilja-allergisille, ja lisäksi se voi aiheuttaa tai pahentaa myös joidenkin muiden sairauksien oireita.

Kaura on gluteeniton vilja, vaikka lainsäädännön mukaan se kuuluu edelleen gluteenia sisältäviin viljoihin. Niin sanottu puhdaskaura on kauraa, jonka joukkoon ei missään vaiheessa ole päässyt sekoittumaan gluteenipitoista viljaa. Gluteenittomiin tuotteisiin käytettävän kauran gluteenipitoisuus saa olla korkeintaan 20 mg/kg.

Gluteenittomien tuotteiden käyttäjiä on Lindbergin mukaan yhä enemmän. Esimerkiksi vuonna 2018 noin 200 000 kotitaloutta osti gluteenittomia tuotteita. Keliaakikkoja on Suomessa noin 20 000 (diagnosoituja), mutta todellisuudessa määrä lienee Eija Lindbergin mukaan suurempi. Toinen gluteenia karttava ryhmä ovat vilja-allergikot, toki huomioiden se, että pelkkä gluteenittomuus ei aina tarkoita sitä, että tuote sopii heille, sillä myös viljan muut proteiinit voivat aiheuttaa allergisen reaktion. On myös sairauksia, joihin gluteenin välttäminen tuo helpotusta (mm. ärtyvän suolen oireyhtymä, Crohnin tauti). Lisäksi joukossa on niitä, joiden mielestä olo tuntuu paremmalta, kun välttää gluteenia.

Ei enää erityisruokavaliovalmiste

Nykyisin gluteenittomat elintarvikkeet ovat lainsäädännössä tavanomaisia elintarvikkeita, eivät enää erityisruokavaliovalmisteita kuten aikaisemmin. Lainsäädännössä gluteenittomia tuotteita säädellään EU:n elintarviketietoasetuksella sekä gluteenittomia elintarvikkeita koskevalla täytäntöönpanoasetuksella.

Viimeksi mainitun gluteeniasetuksen mukaan gluteeniton-merkintää voidaan käyttää, kun kuluttajalle myytävän elintarvikkeen gluteenipitoisuus on enintään 20 mg/kg. Tuote on valmistettu gluteenittomista raaka-aineista. - Gluteeniton -merkintää ei kuitenkaan saa käyttää niin, että sillä ilmoitetaan olevan sellaisia erityisiä vaikutuksia tai ominaisuuksia, joiden suhteen se ei poikkea muista vastaavista elintarvikkeista, toteaa Lindberg. Tämä tarkoittaa, että merkintää ei saa käyttää sellaisen elintarvikkeen yhteydessä, joka ei muutenkaan sisältäisi gluteenia, kuten vaikkapa porkkanaraaste, maito tai tuore liha.

Lisäksi on olemassa erittäin vähägluteeninen-merkintä. Siinä gluteenipitoisuus on enintään 100 mg/kg (eli 21-100 mg/kg) ja lisäksi elintarvike koostuu yhdestä tai useammasta ainesosasta, jotka on tehty vehnästä, rukiista, ohrasta tai kaurasta tai niiden risteytetyistä lajikkeista, jotka on erityisesti käsitelty gluteenipitoisuuden vähentämiseksi.

- Tällaisia tuotteita ei toistaiseksi ole markkinoilla, koska yleensä kyseessä on tärkkelys, joka voidaan käsitellä gluteenittomaksi ja siten tuote menee gluteeniton-merkinnän alle, toteaa Lindberg. Hän lisää myös, että ns. tavanomaista tuotetta, jossa on hyvin vähän esimerkiksi vehnäjauhoa (kontaminaationa) ei voi merkitä erittäin vähägluteeniseksi. Siis vaikka sitä olisi vain 21–100 mg/kg.

Eija Lindberg muistuttaa myös, että gluteenittomista elintarvikkeista ei enää nykyisin tarvitse tehdä ilmoitusta Ruokavirastoon.

Mitä muita tietoja voi gluteenittomista tuotteista kertoa pakkausmerkinnöissä?

Tuotteisiin, jotka ovat gluteenittomia (sis. gluteenia 0–20 mg/kg) ja jotka merkitään gluteeniton-merkinnällä, voi lisätä seuraavanlaiset tekstit: ”Soveltuu gluteenille intoleranteille henkilöille” tai ”Soveltuu keliaakikoille”.

Mikäli tuote on erityisesti valmistettu ja/tai käsitelty siten, että sen gluteenipitoisuutta on vähennetty tai gluteenia sisältävät ainesosat on korvattu muilla gluteenittomilla ainesosilla, voi sen yhteydessä käyttää seuraavia merkintöjä: ” Gluteenille intoleranteille henkilöille tarkoitettu erityiskoostumus” tai ”Keliaakikoille tarkoitettu erityiskoostumus”. Näitä merkintöjä ei voi lisätä tavallisiin elintarvikkeisiin, jotka koostumuksensa puolesta sopivat keliaakikoille (esim. hedelmäsalaatti).

Em. lauseita voi käyttää gluteenittomaksi merkityn tuotteen pakkauksessa, valmistajan verkkosivuilla, verkkomarkkinoinnissa ja muussa markkinoinnissa.

Allergeenijäämiä koskevat merkinnät

Monelle kuluttajalle tuttuja ovat ”Saattaa sisältää pieniä määriä…” tai ”Valmistettu tiloissa, joissa käsitellään…” -merkinnät. Tällaisen merkinnän voi tehdä vain, kun kaikki voitava on tehty kontaminaatioriskin poistamiseksi, mutta tuotantolinjan huolellisesta puhdistamisesta huolimatta on satunnaisesti havaittu jää-

Gluteenittomat perunarieskat. miä tietyistä allergeeneista. - Allergeenivaroitusmerkintä katsotaan tuolloin ehdottoman välttämättömäksi riskinhallintatoimena. Tämä merkintä tehdään niitä henkilöitä varten, jotka voivat saada erittäin vaikean allergisen reaktion allergeenista.

Mikäli merkintä tehdään varmuuden vuoksi, kuluttajat voivat joutua tarpeettomasti välttämään tuotetta, jossa ei ole kontaminaatioriskiä. Esimerkiksi Keliakialiiton suosituksen mukaan keliaakikko ei voi käyttää tuotetta, jossa on esimerkiksi merkintä ”Saattaa sisältä vehnää”, eivätkä myöskään ammattikeittiöt voi käyttää sitä ruuanvalmistuksessa.

Miten kuluttajat tunnistavat gluteenittoman tuotteen?

Kaikkein helpoin tunnistustapa on Eija Lindbergin mukaan gluteenittoman tuotteen merkki. Silloin tuote on varmasti turvallinen vuosittaisten analyysien ansiosta. Merkki on Euroopan laajuinen, kriteerit ovat yhtenäiset. Suomessa merkin myöntää Keliakialiitto.

Toinen tapa on ”gluteeniton” -merkintä pakkauksessa. Se on valmistajan tekemä vapaaehtoinen merkintä, joka helpottaa keliaakikoiden tai muiden gluteenia välttävien valintaa.

Ellei mitään erityistä merkintää pakkauksessa ole, on ainesosalista Eija Lindbergin mukaan ainoa tapa varmistua tuotteen sisällöstä ja mahdollisesta gluteenittomuudesta.

Ainesosalistalla voi olla myös hämmennystä herättäviä ainesosia. Esimerkiksi aromeissa voidaan käyttää kantaja-aineena vehnätärkkelystä ja tuolloin ainesosalistassa on seuraava merkintä: aromi (vehnä). Vaikka kyseessä olisi gluteeniton ainesosa, vehnä on merkittävä, koska se on allergeeni. Tällöin kuluttajaa auttaisi suuresti, jos pakkaukseen olisi tehty gluteeniton-merkintä.

On olemassa myös ainesosia, jotka valmistetaan gluteenia sisältävistä viljalajeista, mutta ne on käsitelty niin, ettei niissä enää ole gluteenia. Siten nämä ainesosat sopivat keliaakikoille ja gluteenittomaan ruokavalioon. Niinpä valmistajan ei tarvitse ilmoittaa, mistä viljalajeista ne on valmistettu. Tällaisia ovat glukoosisiirapit ja glukoosifruktoosisiirapit, jotka on johdettu vehnästä tai ohrasta, samoin dekstroosit ja maltodekstriini. Samaan

ryhmään kuuluvat tislaamalla valmistetut raaka-aineet, jotka on valmistettu viljapohjaisesta raaka-aineesta (esim. väkiviinat, väkiviinaetikka).

Ainesosia, jotka voivat olla gluteenittomia tai sisältää gluteenia, ovat vehnätärkkelys, ohratärkkelys ja ohramallasuute. Niiden gluteenittomissa versioissa gluteenin määrä on 0–20 mg/kg, jolloin niitä on turvallista käyttää gluteenittomiin tuotteisiin. Free from -merkintä

Viime aikoina elintarvikkeissa on yleistynyt myös free from -merkintä. Sillä ilmoitetaan, ettei elintarvike sisällä lainkaan tiettyä elintarviketta tai siitä peräisin olevaa ainesosaa, ei edes jäämänä. Esimerkiksi free from vehnä -merkintä tarkoittaa, että tuotteessa ei ole vehnää eikä sen ainesosaa, kuten gluteenia, eikä myöskään jäämiä ko. ainesosista. Merkintä vastaa merkintää ”vehnätön”.

Synkka ja tuotteen soveltuvuus

Katarina Bredenberg, GS1 Finland Oy, alusti GS1 Finland Oy:n helmikuussa järjestämässä webinaarissa, miten tuotteen soveltuvuudesta voidaan kertoa Synkan avulla. Webinaarissa puhuttiin erityisesti gluteenittomuudesta ja gluteenittomista tuotteista. - Soveltuvuudesta voidaan kertoa kaikkiaan seitsemässä eri paikassa, hän totesi. Kentät ovat kuitenkin eri tyylisiä. Kolmessa kentässä annetaan absoluuttista tietoa (ainesosalista, allergeenit, väite+aines) neljällä muulla kentällä on enemmän myynnillinen tyyli (ruokavalio, pakkausmerkki, tuotenimi, markkinointiteksti). Kaikissa näissä kentissä voidaan kertoa myös tuotteen gluteenittomuudesta.

Ainesosalista kertoo, mistä tuote koostuu, mitä ainesosia valmistuksessa on käytetty. Ainesosalista allergeenit pitää korostaa, jotta ne ovat selkeästi huomattavissa. Synkassa allergeenit annetaan isoilla kirjaimilla.

Lisäksi allergeenit ilmoitetaan vielä erikseen valitsemalla ne allergeenitaulukon koodilistalta. Taulukkomuoto mahdollistaa tuotetiedon vastaanottajalle listan irrottamisen esimerkiksi verkkokauppaa varten. Gluteenia sisältävien tuotteiden osalta valitaan ensin ryhmä (gluteenia sisältävät viljat ja tuotteet) ja sen jälkeen kyseinen vilja omana allergeeninaan (esim. ruis- ja ruistuotteet).

Väite-kohdassa voidaan puolestaan kertoa ns. -ton -tietoa. Tämä on Synkassa kahden kentän kombinaatio, jossa ensin ilmoitetaan väitteen ominaisuus (kenttä 1222) ja sitten väitteen aines (kenttä 1223). Gluteenittomalle tuotteelle ilmoitetaan väitteen ominaisuudeksi ’ei sisällä’ ja väitteen aines on ’gluteeni’. Tässä kohdassa voidaan Bredenbergin mukaan kertoa tuotteen ominaisuuksista kuluttajille helposti ja selkeästi.

Ns. myynnilliset kentät

Ruokavaliotieto -kenttä (625) antaa tietoa tuotteen soveltuvuudesta kuluttajan ruokavalioon tai arvoihin. Tässä kohdassa ominaisuus valitaan koodilistalta, jossa on lukuisia eri arvoja, kuten esimerkiksi gluteeniton ruokavalio, vegaaniruokavalio, ei sisällä sianlihaa jne. Kenttä ei perustu allergiaan.

Pakkausmerkki on selvä viesti, joka on helppo löytää ja tunnistaa (esimerkiksi gluteenittoman tuotteen merkki). Se kertoo tuotteen ravitsemuksellisesta laadusta, alkuperästä, tuotantotavasta ym. Se merkitään pakkausmerkki-kenttään (1837).

Synkan Markkinointiteksti 1083 on tavarantoimittajalle mahdollisuus myydä ja

Nyt kun verkkokaupasta ostaminen on lisääntynyt, Eija Lindberg kannustaa toimijoita tuomaan mahdollisimman paljon tietoa tuotteista verkkokauppaan ja verkkosivuille. Sinne mahtuu paljon enemmän tietoa kuin pakkaukseen. Toki on tärkeää, että tiedot ovat myös oikein verkkokaupan sivuilla, jotta gluteenia välttävät uskaltavat ostaa tuotteita verkosta.

markkinoida tuotetta kuluttajalle. Markkinointiteksti 1083 muodostetaan kertomalla lyhyesti ja ytimekkäästi tuotteen ominaisuuksista, käytöstä, hyödyistä jne. - Tämä kenttä kannattaa ottaa käyttöön ja kertoa siinä kuluttajalle napakasti, miksi tuote kannattaa valita, Katarina Bredenberg kannustaa.

Tuotenimellä on näkyvä rooli etenkin verkkokaupassa. Mikäli halutaan jo nimessä kertoa, että tuote on gluteeniton, hyvä paikka siihen on kenttä 3318 Täydellinen tuotenimi.

Allergeenitietojen antaminen muuttuu Synkassa

Tähän asti allergeenit ovat olleet käyttöliittymässä pakotettuina eli jokaiseen neljääntoista pakolliseen allergeeniin on ollut pakko valita jokin seuraavista arvoista: sisältää, ei sisällä, selvittämätön. - ’Selvittämätön’ -arvoa on kuitenkin tulkittu, kuten ’sisältää’ -arvoa. Eli kuluttajille on virheellisesti informoitu, että tuote sisältää allergeeneja, joita se ei sisällä, Katarina Bredenberg toteaa.

Muutokset Synkassa tarkoittavat, että enää ei pakoteta antamaan 14:lle allergeenille arvoa, kuten tähän asti. Jatkossa Synkassa kerrotaan, mitä tuote sisältää tai saattaa sisältää. Enää ei siis luetella, mitä tuote ei sisällä. Käyttäjän on muistettava itse ilmoittaa tuotteen allergeenit.

Bredenberg huomauttaa, että ’ei sisällä’ ja ’selvittämätön’ eivät kuitenkaan poistu Synkasta kokonaan. Ne jäävät ja niitä voi edelleenkin käyttää, mutta vastedes ohje niiden käytöstä tulee olemaan tarkempi.

Synkka-päivitys tältä osin tehdään 15.5.2021. Käyttäjille se tarkoittaa uusien tuotteiden osalta, että niille annetaan kaikki allergeenit, joita ne sisältävät tai saattavat sisältää. Ei sisällä -arvo annetaan vain silloin, kun tuotteelle on tehty riskiarviointi. Synkassa jo olevilla tuotteilla voi edelleen käyttää ei sisällä -arvoa. Selvittämätön-arvojen kohdat kannattaa tarkistaa ja poistaa turhat.