Leipurissa kirjoitettua

Valittuja paloja Leipuri-lehdistä muutamina historian tasakymmenvuosina

Leipuri 95 vuotta sitten, nro 3/1926

Pääkirjoituksessa käsitellään työn kunniaa. Kirjoittajan mukaan ns. kevyempien töiden arvostus on alkanut vähentyä, eikä ruumiillistakaan työtä arvosteta sen enempää kuin aikaisemminkaan. Myös ruumiillisen työn tekijät voivat päästä elämässään eteenpäin ja kohota ammatissaan, vaikkakaan muiden työläisten mielestä esimerkiksi mestariksi pyrkivä on huono toveri ja hänen täytyy olla ’proletaari’. Kirjoittaja pitää kuitenkin tärkeänä

todellista työn kunnioittamista, jonka tulee olla yksinkertainen ja luonnollinen asia, jossa kuvastuu velvollisuuden täyttämisen ja yhteiskuntahengen

kunnioitus. Jokin aika sitten Leipuri-lehdessä oli artikkeli sveitsiläisen leipurimestarin kehittämästä kaksi vuotta säilyvästä leivästä. Nyt aiheeseen oli tartuttu Ruotsin Leipuriliiton

Leipuri 75 vuotta sitten, nro 3/1946

Helsingin leipomotyöväen ammattiyhdistys on esittänyt leipomotyöntekijöiden palkkoihin 15 prosentin tarkistusta. Hinta- ja palkkaneuvosto linjasi kuitenkin 8 prosentin korotuksen laajalle elintarviketeollisuudessa työskentelevien joukolle. Leipomotyöläiset

eivät olleet tähän tyytyväisiä ja uhkasivat korpilakolla, joka olisi voinut purkaa 8 % korotuksen myös muiden ammattiosas-

tojen osalta. SAK:n puheenjohtaja tyrmäsi lakon, koska SAK oli jo yhtynyt valtioneuvoston palkkapäätökseen. Äänestyksen tuloksenakaan lakkoa ei syntynyt, koska lakon puoltajat eivät saaneet määräenemmistöä. Lehdessä esitellään norjalaisia pula-ajan reseptejä, jotka on julkaistu ruotsalaisessa kondiittorilehdessä seuraavalla otsikolla: Kauhukokoelma norjalaisia pulareseptejä. Mitä Ruotsin kondiittorit ovat päässeet leipomasta toisen maailmansodan aikana. Ruotsalaisten mukaan ”melkein hävettää sanoa näitä konditoriatuotteiden resepteiksi, joiden mukaan valmistettuja tuotteita on kuitenkin myyty konditorialiikkeistä näinä kau-

Leipuri 60 vuotta sitten, nro 3/1961

Vuoden 1959 valtiopäivillä annettu hallituksen esitys leipomotyölaiksi on käsitelty eduskunnan työväenasiainvaliokunnassa. Esityksen mu-

kaan ajankohtaiseksi tulee siirtyminen kolmivuorotyöhön näkkilei-

pä- ja keksiteollisuudessa, jolloin vuotuista näkkileivän tuotantoa voitaisiin melkoisesti korottaa ja samalla alentaa näkkileivän tuotantokustannuksia ja vähittäismyyntihintaa. Valiokunta hyväksyi lakiehdotuksin vähäisin muutoksin. Suomessakin on tullut markkinoille ensimmäinen leipomomix. Saksassa valmistetaan jo seuraavaa viittä leipomomixiä: leipämix, sokeritaikinamix, täyte- ja kuiivakakkumix, Americanomix sekä tuulihattumix. Mixien käyttö on erittäin yksinkertaista ja niiden avulla leipurit säästävät paljon aikaa. Ne säästävät esitöiltä, mutta antavat mahdollisuuden leivonnaisten yksilölliseen leimaan, jota valikoiman monipuolisuus vaatii. Yhdyspankin lasikattoinen pankkisali Aleksanterinkadulla Helsingissä on avattu täysin entisöitynä, mutta kahvilaksi muutettuna. Kahvilan on vuokrannut Leipomo Hildén Oy ja sen nimeksi annettiin H-Café. Tilaa on 150 hengelle. Kahvila on auki 8.00-22.30, sunnuntaisin suljettu. Niin ikään lehdessä kerrotaan, että Linkosuo Oy:n Pirtti-näkkileipää syödään nykyisin mm. Sveitsissä ja Kaliforniassa USA:ssa. Leipää on niihin toimitettu huomattava tilaus.

Leipuri 40 vuotta sitten, nro 3/1981

Leipomoissa on herätty etsimään energian säästökohteita. Leipu-

riliitto on yhteistyössä VTT:n kanssa tehnyt peruskartoitus- ja tutkimustyötä esimerkkiyrityksissä kauppa- ja teollisuusministeriöltä

saadun avustuksen turvin. Sen tulosten perusteella luvataan toukokuussa antaa leipomoille tietoa siitä, millä tavoin leipomon energiatalous parhaiten voidaan optimoida. Helsingin yliopistossa on tehty kokeiluja siitä, olisiko voin valmistuksen sivutuotteena syntyvää kirnupiipää sekä siitä valmistettua kirnupiimäjauhetta mahdollista käyttää ruisleipien leivonnassa. Tulokset olivat positiivisia, sillä etenkin kirnupiimäjauheen käytön (4 % jauhetta jauhojen määrästä) todettiin parantavan leivän väriä ja ulkonäköä sekä myös leivän makua. Sveitsiläinen kondiittorimestari Karl Tschanz oli saapunut Suomeen pitämään kondiittorikursseja Helsingissä, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Osallistujia niillä oli kaikkiaan 113. Kursseilla opittiin aivan uusi tekniikka sokeritöihin, kun koristeita opittiin tekemään kastamalla tinamuotti kuumaan sokeriin. Muotteja myös opeteltiin valmistamaan kurssilla. Maailmalla Tschanz on kysytty luennoitsija, joka edellisenä talvena oli ollut mm. kaksi kuukautta Japanissa opettamassa.

lehdessä. Artikkelissa päädytään lopulta ajatukseen, että leivän pilaantuminen voidaan estää ainoastaan asettamalla se läkkiastioihin, jotka se täyttää kokonaan. Silloin ei ole tilaa haihtumiselle eikä homehtumiselle. Myöskään jälleenkäymistä ei voi tapahtua. Tämän säilytyskeinon saksalaiset keksivät sodan aikana, joten sitä ei voi kutsua uutuudeksi. He eivät kuitenkaan ottaneet sille patenttia ja sen vuoksi se on nyt ”päivän uutuus”.

heina vuosina, kun ne olivat pahimmillaan”. Suomessa on lisättävä happamaan ruisleipään kalsiumkarbonaattia eli ravintokalkkia 0,5 prosenttia. Tämä tehdään siksi, että maidon saanti on vaikeutunut kulutuskeskuksissa. Kalsiumkarbonaatti pienentää leivän happamuutta ja etenkin voimakkaasti happamasta leivästä pitävien mielestä lisäys huonontaa leivän makua. Heille huomautetaan, että välttämättömän aineen riittävä saanti elimistöön on niin tärkeää, että pienet makumuutokset on hyväksyttävä. Muihin kuin ruisleipään kalsiumkarbonaattia ei lisätä.