Murusia

Leipuriliiton ja ETL:n välinen yhteistoimintasopimus voimaan 1.4.2021:

”Elinkeinopoliittisesta ja työmarkkinapoliittisesta edunvalvontayhteistyöstä sekä leipomoiden/konditorioiden työsuhdekysymyksiin liittyvistä neuvonta- ja tietopalveluista”

Yhteistoimintasopimuksen allekirjoittivat ETL:n toimitusjohtajan varamies Mika Lallo (vas.) sekä Leipuriliiton toimitusjohtaja Mika Väyrynen.

Suomen Leipuriliiton ja Elintarviketeollisuusliiton välisellä yhteistyöllä on pitkät perinteet. Yhteistoimintasopimus allekirjoitettiin jo vuonna 1979 Elintarvikealan työnantajaliiton ja Leipuriliiton välillä ja yhteistyö jatkui samaan malliin myös vuonna 1985 perustetussa Elintarviketeollisuuden Työnantajaliitossa ETTL:ssa. Kun ETTL fuusioitiin Elintarviketeollisuusliittoon (ETL) vuonna 1996, yhteistyö jatkui ETL:n kanssa. Viime vuoden lopulla ETL kuitenkin irtisanoi sopimuksen päättymään 31.12.2020. Pitkien neuvottelujen jälkeen osapuolet pääsivät maaliskuun lopulla yhteisymmärrykseen uudesta yhteistoimintasopimuksesta.

Huhtikuun 2021 alusta voimaan tulleessa sopimuksessa todetaan muun muassa, että molempien osapuolten, eli sekä Leipuriliiton että ETL:n, tavoitteena on leipomo- ja konditoria-alalla toimivien jäsenyritystensä toimintaedellytysten parantaminen. Molemmat osapuolet pyrkivät tuohon tavoitteeseen sekä omalla itsenäisellä työllään että osittain myös liittojen välisellä yhteistyöllä. Leipomo- ja konditoriatoimialalla toimivat yritykset ovat jäseninä monissa eri työnantajapuolen liitoissa, kuten ETL:ssä ja/tai Leipuriliitossa. Tämä ei ole jatkossakaan esteenä liittojen väliselle yhteistyölle.

Leipuriliiton ja ETL:n välinen yhteistoimintasopimus on jatkossa juridiselta luonteeltaan vain liittojen välistä edunvalvontayhteistyötä koskeva sopimus, joten Leipuriliitolla ei ole enää paikkaa niissä ETL:n toimikunnissa, joissa ETL päättää esimerkiksi tuleviin työehtosopimuskierroksiin liittyvistä ETL:n neuvottelutavoitteista ja -strategioista yms.

Leipuriliitto vaikuttaa muutoin omalla toiminnallaan edelleen leipomo- ja konditoriatoimialan työmarkkinapoliittisiin asioihin, jotta Leipuriliiton jäsenyritysten toimintaedellytykset paranisivat. Yhteistoimintasopimus ETL:n kanssa on yksi keino tämän toteuttamisessa.

Leipuriliiton jäsenyritysten kannalta uusi sopimus ei kuitenkaan tuo muutoksia palveluihin. Jäsenyrityksillä on edelleen mahdollisuus saada ETL:ltä neuvontapalvelua puhelimitse tai sähköpostitse ETL:n toimistotyöaikaan. Leipuriliitolla on myös mahdollisuus edelleen toimittaa ETL:n tiedotteet ja työehtosopimukset jäsenistölleen. - Positiivista on, että Leipuriliiton ja ETL:n pitkäaikainen ja vuosikymmeniä kestänyt yhteistyö jatkuu edelleen, toteaa Leipuriliiton toimitusjohtaja Mika Väyrynen. - Tärkeintä oli, että saimme varmistettua jäsenyrityksillemme sekä elinkeinopolitiikkaan että työsuhdekysymyksiin liittyvän neuvonta- ja tietopalvelun jatkumisen. Leipuriliiton jäsenyrityksillä on siis mahdollisuus saada edelleen neuvontapalvelua ETL:n asiamiehiltä. Jos yhteistyö ei olisi jatkunut, olisimme joko joutuneet palkkaamaan Leipuriliittoon yhden henkilön lisää tai ostamaan samankaltaisen palvelun joltakin toiselta edunvalvontajärjestöltä tai muulta taholta, kuten esimerkiksi asianajotoimistolta. Mutta yhteistyön pitkäaikainen historiakin huomioiden paras ratkaisu kaikkien kannalta oli, että pääsimme pienten vaikeuksien kautta lopulta yhteisymmärrykseen ETL:n kanssa.

Yrityksillä vaikeaa koronan kurimuksessa

Noin 40 prosentilla pk-yrityksistä suhdannetilanne on heikompi kuin vuosi sitten tähän aikaan. Vaikeinta on palveluissa ja teollisuudessa, joissa lähes puolella yrityksistä tilanne on heikompi kuin vuotta aiemmin. Muita päätoimialoja parempi tilanne on kaupassa, jossa joka neljäs yritys sanoo nykytilanteen olevan vuodentakaista parempi.

Pk-yritykset arvioivat vähentävänsä investointejaan merkittävästi lähiaikoina. Kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointejaan vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joissa investoinnit lisääntyvät.

Vaikka koronakriisi jatkuu, pienten ja keskisuurten yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat kohtalaisen luottavaiset viime syksyyn verrattuna: 26 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 23 prosenttia arvioi niiden heikkenevän.

Pk-yritykset ovat valmistautuneet myös aikaan pandemian jälkeen: 37 prosenttia on kehittänyt uusia tuotteita ja palveluita. Toimintatapojaan on muokannut lähes kolmannes yrityksistä. Myös digitalisoituminen on ottanut suuren loikan eteenpäin.

Tiedot ovat peräisin helmikuussa julkistetusta 5500 yrittäjän Pk-yritysbarometrista, jonka toteutti Taloustutkimus Oy.

Kurkun maailmanennätys taas Suomeen

Suomalaiset vihannesviljelijät ovat vuonna 2020 ylittäneet ensimmäisinä maailmassa huiman sadan kilon keskisadon vuodessa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) kokoamien tietojen mukaan uusi ennätysluku on noin 102 kiloa kurkkuja yhdeltä kasvihuoneneliömetriltä yhden vuoden aikana.

Keskisadossa ovat mukana kaikki suomalaiset kurkunviljelijät. Heillä oli vuonna 2020 kurkkua viljelyssä noin 53 hehtaaria. Tältä alalta poimittiin noin 54 miljoonaa kiloa kurkkua, mikä sekin on kaikkien aikojen ennätys.

Myös edellinen maailmanennätys tehtiin Suomessa: vuotta aiemmin Luke kirjasi noin 94 kilon neliösadot. Keskeisin syy toistuviin ME-lukuihin on viljelyosaamisen nopea kehittyminen ja tuotannon korkea tekninen taso. Myös huonekantaa on uusittu viime vuosina rivakasti.

Leipuripäivien 2021 ilmoittautuminen alkanut Päivittäistavarakaupassa raju kasvu

Suomen Leipuriliitto ry:n 121. vuosikokous ja kesäpäivät (Leipuripäivät) järjestetään Helsingissä 13.-15.8.2021 Hilton Helsinki Kalastajatorpalla yhdessä Etelä-Suomen Leipomoyrittäjät ry:n kanssa. Uskomme, että koronavirus on siihen mennessä saatu taltutettua rokotuksilla ja pääsemme tapaamaan toisiamme Leipuripäiville Kalastajatorpalle.

Leipuripäivien viikonlopun ohjelmassa on tuttuun tapaan perjantaina aamusta 13.8.2021 Raisio Open -golfkilpailu ja illalla Valion juustobuffet. Lauantaina 14.8.2021 ovat heti aamusta vuorossa Leipuriliiton vuosikokous, tavarantoimittajien näyttely ja Fazer Myllyn lastenretki sekä näyttelyn jälkeen Conditen järjestämä ohjelmanumero. Lauantai-ilta huipentuu juhlaillalliseen Kalastajatorpalla. Tapahtuman tarkka ohjelma rakentuu ja ilmoitetaan kevään kuluessa.

Leipuripäiville ilmoittautuminen eli kokouspakettien varaaminen onnistuu osoitteessa www.leipuriliitto.fi/tapahtumat/ Em. sivulta löytyvät ohjeet myös majoitusvarauksiin Hilton Helsinki KaPäivittäistavaramyynnin arvo Suomessa ylitti 20,2 miljardia euroa vuonna 2020. Kun ateriointia siirtyi enemmän kotioloihin koronaviruspandemian myötä, lisääntyi päivittäistavaramyymälöiden myynnin volyymi 6,6 % edellisvuodesta. Tämä on selvästi voimakkain volyymin kehitys yli nelikymmenvuotisen tilastoinnin aikana. Myynnin arvo puolestaan nousi 8,4 %; vain 1980-luvun alussa kasvuvauhti on ollut kovempi. Tiedot perustuvat NielsenIQ:n tuottamaan Päivittäistavaramyymälärekisteriin.

K-ryhmä kasvatti päivittäistavaramyyntiään +9,5 %. Sen markkinaosuus nousi viidettä vuotta peräkkäin ja ylsi 36,9 %:iin. K-Citymarket-ketjun myynti kasvoi keskimääräistä markkinakasvua selvästi nopeammin, +12,2 % edellisvuoteen verrattuna.

S-ryhmän päivittäistavaramyynnin kehitys oli +8,1 %. Sen markkinaosuus laski hienoisesti ja oli 46,0 %. Myös S-ryhmän osalta eniten kasvoivat hypermarketit; Prisman myynnin kehitys oli +11,4 %.

Lidlin päivittäistavaramyynti kasvoi +7,1 %:n vauhtia ja sen markkinaosuus laski hiukan 9,5 %:iin.

Kymmenestä suurimmasta ketjusta vahvimmin päivittäistavaramyyntiään kasvattivat halpahintamyymälät Tokmanni ja Kokkolan HalpaHalli, joiden myynnin kehitys ylitti jopa hypermarkettien kasvun.

Päivittäistavaroiden verkkomyynnin arvo kasvoi 395 miljoonaan euroon edellisvuoden 110 miljoonasta. Näin verkkokaupan osuus päivittäistavaroiden myynnistä yli kolminkertaistui vuodesta 2019.

lastajatorpalle. Ne tehdään sivulla olevan linkin kautta tai puhelimitse puh. +358 (0)9 45811 tai sähköpostilla helsinkikalastajatorppa@hilton.com. Varaustunnus on G2LEIB. Kiintiömme on voimassa 14.6.2021 asti, jonka jälkeen Kalastajatorpalla on asteittain oikeus pienentää sitä. Voitte peruuttaa varaamanne hotellihuoneet kuluitta aina Leipuripäivien tulopäivää edeltävään iltaan saakka.

Lisätietoja voitte kysyä Leipuriliiton toimistosta numerosta 0207 121570 tai osoitteesta kati.sinda@leipuriliitto.fi.

IBAn ja Südbackin uudet ajankohdat

IBA-messuja organisoiva GHM Gesellschaft für Handwerksmessen mbH ilmoitti siirtävänsä vuoden 2021 messut tuonnemmaksi. Seuraavat IBA-messut järjestetään Münchenissä 22.–26.10.2023 eli vasta reilun kahden vuoden kuluttua.

Leipomoalan Südback-messutapahtuma Stuttgartissa peruttiin vuoden 2020 syksyllä. Nyt messujärjestäjä ilmoittaa, että Südbackin uudeksi ajankohdaksi on sovittu 22.-25.10.2022. Sen jälkeen tapahtuma järjestetään vuonna 2024 lokakuussa ja vuonna 2025 alustavasti syyskuussa, kummassakin tapauksessa Stuttgartissa. Luonnonvarakeskus LUKEn mukaan maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden viennin arvo oli vuonna 2020 kaikkiaan yli 1,7 miljardia euroa. Viennin arvo on kasvanut vuosien 2015–2020 välisenä aikana huimasti, lähes neljännesmiljardilla (+16 %). Tuonnin arvo oli puolestaan noin 5,3 miljardia euroa. Siinäkin oli vuoteen 2015 verrattuna noin neljännesmiljardin kasvu (+5 %). Suhteellisesti viennin kasvu on ollut selvästi voimakkaampaa kuin tuonnin kasvu.

Arvolla mitattuna viennin suurimmat tuoteryhmät olivat maito- ja meijerituotteet, elintarvikejalosteet sekä kala ja kalatuotteet. Kärkimaita maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden viennissä olivat Ruotsi, Viro ja Kiina. Kiinan vienti koostui vuonna 2020 lähes kokonaan kahdesta tuotteesta, sianlihasta ja maitojauheesta.

Tuontia dominoivat elintarvikejalosteet, juomat, makeiset sekä hedelmät ja marjat. Tuonnin suhteen vuonna 2020 tärkein kauppakumppani Suomelle oli Alankomaat. Toinen tärkeä tuontimaa oli Saksa, josta tuotiin eniten leipomotuotteita, rehua ja juustoja. Ruotsista puolestaan tuotiin Suomeen leipomotuotteita sekä muun muassa makeisia, suklaata, elintarvikejalosteita sekä kalaa ja kalatuotteita. Espanjasta tuotiin Suomeen isot määrät muun muassa hedelmiä ja vihanneksia sekä alkoholijuomia

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ulkomaankauppa -tilasto perustuu Tullin ulkomaankauppatilastoon ja sen CN 1-24 -ryhmiin, joihin maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ulkomaankauppa tilastoituu. Lisäksi tilastotietokantaan on otettu mukaan CN 1-24 -ryhmien ulkopuolelta myös tärkkelys- ja sokerituotteita, mutta ne eivät ole mukana tilastojulkistuksessa.

Suomalaisten lohituntemus heikkoa

Peräti 90 prosenttia suomalaisista luulee, että merilohi on kalalaji. 79 prosenttia luulee samaa Norjan lohesta, 76 prosenttia Norjan merilohesta ja 75 prosenttia Jäämeren lohesta, vaikka sellaisia kaloja ei ole erillisinä lajeina olemassa. Kaikki nuo ovat todellisuudessa yhtä ja samaa kasvatettua lohta. Lisäksi on olemassa kirjolohi.

Merilohta ja Jäämeren lohta luullaan usein virheellisesti myös villikaloiksi, vaikka luonnonvaraisen lohen kalastus on tarkasti säänneltyä ja siksi se on myyntitiskissä harvinaisuus. Kirjolohen useimmat tunnistavat kasvatetuksi.

Tutkimusten mukaan 86 prosenttia suomalaisista haluaisi syödä enemmän kotimaista kalaa. Mielikuvaharha vaikuttaa osaltaan siihen, että ihmiset eivät osaa vaatia norjalaisen kasvatetun kalan tilalle kotimaista. Vaikka kalaa syödään yhä enemmän, kotimaisen kalan osuus kutistuu. 80 prosenttia suomalaisten kaupasta ostamasta kalasta on tuontikalaa.

Suomen kalankasvattajaliiton mukaan Suomessa ei kasvateta ruokakalaa läheskään niin paljon kuin suomalaiset kalaa syövät. Syy siihen on kalankasvatuslupien ylimitoitettu sääntely, joka liiton mukaan näivettää alan yrityksiä.

Luvut perustuvat tutkimusyhtiö Bilendin lokakuussa 2020 toteuttamaan kyselytutkimukseen, johon vastasi yhteensä 1000 18–75-vuotiasta suomalaista.

Saksa ja Ruotsi kärjessä leipomotuotteiden tuonnissa

Kananmunien käyttöikää kotitalouksissa voisi pidentää

Kantar TNS:n toteuttaman Kultamuna-bränditutkimuksen mukaan 48 % suomalaisista ei käytä kananmunia enää, kun parasta ennen -päiväyksestä on kulunut yli viikko aikaa. 10 % lopettaa käytön tasan parasta ennen -päivänä. Vain 33 % kuluttajista ilmoittaa käyttävänsä munia niin kauan kuin ne ovat heidän mielestään kunnossa.

Parasta ennen -päiväys on aina 28 vrk muninnasta, koska lainsäädäntö näin määrittelee. Munat säilyvät kuitenkin huomattavasti pidempään, jos niissä ei ole säröjä ja ne säilytetään asianmukaisesti. Suomessa munia ei pestä ja kananmunan pinnalla oleva, suojaava kutikula-kerros säilyy paikallaan. Siksi munia ei Suomessa myydä kylmähyllystä kuten monessa muussa maassa.

Kananmunia suositellaan säilytettävän viileässä ja ideaali lämpötila niille on 10–14 °C. Kotona sopiva paikka on jääkaappi tai huoneenlämpö. Tärkeintä on, että lämpötila ei pääse vaihtelemaan paljon. Esimerkiksi jääkaapin ovi ei ole paras mahdollinen paikka, koska siinä lämpötila vaihtelee liikaa.

Ikääntyessään kananmunan koostumus hiukan muuttuu. Kuoren läpi haihtuu ajan myötä nestettä, joten vanhempi kananmuna on hiukan ”kuivempi” ja kevyempi. Tämä ei kuitenkaan estä sen käyttöä. Jääkaapissa säilytettäessä nestettä haihtuu hiukan hitaammin. Jos kananmuna on oikeasti pilaantunut, se haisee erittäin pahalle eikä tästä voi erehtyä.