Koronapandemian vaikutukset leipomoalaan Euroopassa

Miten koronapandemia on vaikuttanut leipomoalaan Euroopassa?

Sigep- ja IBA-messujen virtuaalisiin messutapahtumiin oli koottu ajankohtaisia alustuksia leipomo- ja konditoria-alalta. Useassa esityksessä pohdittiin, miten korona on vaikuttanut leipomo- ja konditoria-alaan sekä koko ruokasektoriin koko Euroopassa ja miltä näyttää tulevaisuus tällä hetkellä.

TEKSTI Elina Matikainen

Monet isot messutapahtumat on tänä keväänä joko siirretty tulevaisuuteen ja ne järjestetään kokonaan tai osittain digitaalisina eli verkossa. Tammikuussa normaalisti Italian Riminillä järjestettävä Sigep-messutapahtuma järjestettiin kokonaan virtuaalisena 15.-17. maaliskuuta. Samaan aikaan myös IBA järjesti virtuaalisen messutapahtuman webinaareineen. IBA-messujen ovien piti avautua myös paikan päällä Münchenissa lokakuussa. Maaliskuun lopulla messujärjestäjä kuitenkin ilmoitti, että tapahtuma on siirretty kahden vuoden päähän ja IBAn uusi ajankohta on 22.-26.10.2023.

Tutkimuslaitos GIRA oli selvittänyt koronakriisin keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutuksia Euroopan leipomosektoriin. GIRAn leipomoalueen johtaja Anne Fremaux kertoi IBAn webinaarissa, että pahin sukellus viime vuonna tapahtui toisella kvartaalilla, jolloin rajoitustoimet vaikuttivat eniten ja etenkin foodservice-sektorilla romahdus oli raju. Eniten kärsi yksityinen ravintola- ja kahvilasektori (- 31 %). Vähittäiskauppa oli voittaja ja etenkin alussa sen myyntipiikki oli kova, vaikkakin se sittemmin tasaantui.

Fremaux’n mukaan tilanne saattaa foodservice-sektorilla tämän vuoden kolmannella kvartaalilla kohentua, mikäli rokotukset etenevät riittävällä tahdilla ja yhteiskuntaa päästään avaamaan. Toisaalta kuluttajien heikentynyt taloustilanne saattaa jarruttaa kuluttamista. Vuoden viimeinen kvartaali onkin sitten kysymysmerkki, mutta alan täyttä toipumista ei vielä tänä vuonna ole näköpiirissä.

Foodservice-sektorin kurimus

Samansuuntaisia ajatuksia esitti Sigep-messujen virtuaalitapahtumassa alustanut markkina-analyysitoimisto NPD Group Inc:n foodservice-osaston johtaja Jochen Pinsker. Sitä, millaisella vauhdilla foodservice-sektori tulee toipumaan koronapandemiasta sekä sen jälkivaikutuksista, on hänen mukaansa kuitenkin tässä vaiheessa täysin mahdotonta ennustaa.

Pinsker avasi esityksessään sitä, miten paljon erilaiset lockdownit, liikkumisrajoitukset ja ihmisten pysyminen kotona ovat vaikuttaneet nimenomaan foodservice-sektoriin. Vaikutus on aivan valtava. Vuoteen 2019 asti foodservice-sektori kasvoi Euroopassa tasaista tahtia ja vuonna 2019 sen liikevaihto oli 308 mrd euroa. Vuonna 2020 liikevaihto romahti 190 miljardiin euroon. Tänä vuonna Pinsker arvioi alan saavuttavan noin 250 mrd euron liikevaihdon, mikäli koronavirus saadaan kontrolliin, vaikka kokonaan sitä ei saataisikaan häviämään.

Erityisesti etätyön vaikutus on ollut erittäin merkittävä ja se voi olla merkittävä myös jatkossa, jos ajatellaan foodservice-sektoria ja sen tuotteisiin kohdistuvaa kysyntää. Tällä on ollut iso vaikutus myös leipomosektoriin. - Aikaisemmin jopa 36 % foodservice-sektorin asiakaskäynneistä on liittynyt tavalla tai toisella töissä käymiseen, joko työmatkalla tai töissä ollessa, Jochen Pinsker toteaa. Moni on poikennut aamiaiselle työmatkallaan tai napannut syötävää mukaansa ja myös lounas on kuulunut päivittäiseen rutiiniin. Nyt ne tehdään ja nautitaan kotona, jonne on tätä varten hankittu myös uusia välineitä ja laitteita. Pinsker ennustaa, että kotona työskennellään (ja syödään) jatkossakin enemmän kuin ennen pandemiaa, sillä monet isotkin yritykset ovat tyhjentäneet toimistojaan ja työntekijät ahkeroivat kotoa käsin.

Aamiaista ei enää napata mukaan työmatkalla, koska etätyötä tehtäessä se syödään kotona. Kotiin ostetaan leipomoiden perinteisiä leipiä, sämpylöitä ja kahvileipiä.

Toinen iso foodservice-sektoriin vaikuttava asia on liikematkustus. - Vaikka yksityinen matkustaminen todennäköisesti tulee nopeasti elpymään pandemian jälkeen, työhön liittyvän matkustamisen määrä tulee vähenemään siitä mitä se oli vielä vuonna 2019. Saattaa olla, että liikematkustus enää palaudu pandemiaa edeltävälle tasolle.

Foodservice-sektorin elpyminen ja tulevaisuus Euroopassa riippuvat edellä mainittujen eli etätyön ja liikematkustuksen ohella myös siitä, millainen on kuluttajien taloudellinen tilanne pandemian jälkeen. Ja milloin ihmiset tuntevat tilanteen niin turvalliseksi, että he haluavat lähteä esimerkiksi ravintolaan syömään?

Pakattu leipä kasvuun Euroopassa

Koronan vaikutus leipomotuotteiden kulutukseen on ollut hieman erilainen eri maissa. Esimerkiksi Suomessa pehmeän leivän kulutus ei Leipätiedotuksen keräämien tilastojen mukaan viime vuonna vähentynyt, vaikka leivän myyntikanavat muuttuivatkin. GIRAn Anne Fremaux’n mukaan korona on siirtänyt leivänkulutusta Euroopassa valmiiksi pakattuun ja pidempään säilyvään leipään. Ns. tuore leipä on menettänyt markkinoita. Kaiken kaikkiaan leivän, kahvileivän, konditoriatuotteiden ja ruokaisien tuotteiden kulutus väheni koronavuonna Euroopassa noin 8 prosenttia GIRAn laskelmien mukaan. Suurin häviäjä olivat ruokaisat tuotteet, joita yleensä ostetaan mukaan tai nautitaan esimerkiksi kahviloissa. Kun ihmisten liikkuminen vähentyi, niille ei ollut ostajia.

Fremaux’n esityksessä oli eroteltu toisaalta ns. tuore leipä (fresh bread),joka monessa Euroopan maassa myydään suoraan pienten leipomoiden myymälöistä tms., sekä toisaalta ns. valmiiksi pakattu leipä. (Suomessa tuoreleipä myydään valtaosin valmiiksi pakattuna. Meillä ei myöskään tilastoissa erotella ns. tuoretta ja pakattua leipää, kuten monissa muissa Euroopan maissa.)

Koronavuosi merkitsi pakatulle leivälle uutta nousua Euroopassa, sillä sen kysyntä oli jo pitkään ollut laskusuunnassa. Nousujohtoinen trendi voi Anne Fremaux’n mukaan tulla jatkumaan vielä pitkään koronakriisin jälkeenkin. Myös kotitalouksiin myytävät leipomotuotepakasteet ovat kasvattaneet suosiotaan. Sen sijaan ns. teollisten bake off-leipomotuotteiden kulutus on vähentynyt koronan aikana. Niiden odotetaan kuitenkin jälleen palaavan kasvukäyrälle, kun koronapandemia helpottaa.

Anne Fremaux’n mukaan korona-aikana ruuan terveysvaikutukset ovat ihmisille entistä tärkeämpiä ja jos ruokaan voidaan liittää terveyttä hyödyttäviä vaikutuksia, se kannattaa tehdä. Esimerkiksi Kiinassa on maidonkulutus lisääntynyt kovaa vauhtia, sillä viranomaisten mukaan maito lisää vastustuskykyä. Myös koronan esiin nostama paikallisuuden ja läpinäkyvyyden suosiminen samoin kuin

vastuullisuusasiat tulevat olemaan jatkuva trendi kuluttajien keskuudessa. Se kannattaa erityisesti teollisten leipomoiden huomioida tulevaisuudessa.

Tilanne Saksassa

Koronan vaikutuksesta Saksan leipomoihin kertoi Iba-messujen virtuaalitapatumassa Saksan Leipuriliiton (The Central Association of German Craft Bakers) toimitusjohtaja Daniel Schneider. Tällä hetkellä Saksassa toimii hänen mukaansa noin 10 500 leipomoa ja ala työllistää noin 266 000 työntekijää. Leipomoalan vuotuinen liikevaihto on hieman yli 15 mrd euroa.

Koronaepidemia eteni Saksassa aluksi samaan tapaan kuin muissakin Euroopan maissa. Ensimmäinen lockdown tuli maaliskuussa 2020. Tilanne helpottui kesällä, kunnes se taas huononi syksyllä. Lokakuussa otettiin käyttöön uudet, kevättä tiukemmat rajoitukset. Se ei auttanut, joten rajoituksia tiukennettiin edel-

Korona on siirtänyt leivänkulutusta Euroopassa valmiiksi pakattuun ja pidempään säilyvään leipään. leen joulukuussa. Lähes koko yhteiskunta jouduttiin sulkemaan. Saksan Leipuriliiton vaatimuksesta pienet käsityöleipomot ovat Schneiderin mukaan kuitenkin edelleenkin voineet myydä tuotteitaan, vaikka niiden kahvilat on suljettu. Heti viime keväänä Leipuriliitto oli mukana rakentamassa myös koronahygieniaohjelmaa ravintolasektorille. Tämä ohjelma on ollut myös leipomoiden kahviloiden apuna, silloin kun ne ovat voineet olla auki epidemian eri vaiheissa.

Kahvilaa pyörittäville leipomoyrityksille on apua myös siitä, että Saksan hallitus alensi ravintola-alan arvonlisäveroa 19 prosentista 7:ään prosenttiin. Sen konkreettinen hyöty on kuitenkin vasta tulossa, eli se helpottaa ravintola- ja kahvila-alan yritysten taloutta sitten, kun ne taas saavat avata ovensa, toteaa Schneider. Maaliskuun puolivälissä ne kaikki olivat vielä kiinni, mutta vähittäistä yhteiskunnan avautumista odoteltiin ja sen myötä myös leipomokahviloiden ovien avautumista. Kaikessa avaamisessa on kuitenkin huomioitava koronatilanne, korostaa Scheider. Taloudellista apua on leipomoyrityksille ollut myös hallituksen tukiohjelmasta, joka korvasi marras-joulukuussa 75 prosenttia niiden tulonmenetyksestä.

Daniel Schneiderin mukaan leipomoiden perinteinen leipä-, sämpylä- ja kahvileipävalikoima on noussut jälleen suosioon nyt, kun tuotteita ostetaan kotiin. Myös käsityöleipomoiden arvostus on kasvanut kuluttajien silmissä samoin kuin paikallisuuden, paikallisen työn ja paikallisten raaka-aineiden merkitys ja tärkeys. - Korona antoi Saksalle valtavan sysäyksen myös digitalisoitumisessa. Erilaiset etäkokousmuodot on otettu käyttöön laajasti ja maksaminen ’ilman kontaktia’ on nostanut suosiotaan.

Toisaalta Schneider muistuttaa, että vielä ei ole tietoa koronan vaikutuksesta ravintoloihin ja kahviloihin pidemmällä tähtäimellä. Vielä ei myöskään tiedetä, ehtivätkö valtiovallan myöntämät tuet avuksi estämään maksukyvyttömyyttä ja konkursseja leipomoalalla. - Tulevaisuuden ennustaminen on kuitenkin tällä hetkellä kuin kristallipallo. Kukaan ei tiedä mitä pandemia tarkoittaa vaikkapa sosiaaliselle elämälle tai liike-elämälle jatkossa. Jää nähtäväksi, mitä esimerkiksi etätyö tulee merkitsemään Saksan käsityöleipomoille, Schneider lopettaa.