Hakafoodilla menee lujaa

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen Valkeakoskella toimiva Hakafood Oy on leipomotuotteiden alihankintayritys, joka vastikään juhli kaksikymmenvuotista olemassaoloaan. Pääasiassa yrityksessä valmistetaan erilaisia konditoriatuotteita, joiden kauppa käy tällä hetkellä erinomaisesti. Hyvä menekki on pitkäaikaisen työn tulos.

Valkeakoskelaisen Hakafood Oy:n valmistamat leipomotuotteet käyvät tällä hetkellä kaupaksi niin hyvin kuin toivoa voi ja jopa paremminkin. Toimitusjohtaja Marko Lehojärven mukaan kysyntä ylittää jo tuotantokapasiteetin. - Meillä on kustannustehokas tuotanto, jonka ansiosta tuotteet pystytään myymään järkevällä hinnalla. Lisäksi tuotteissa on hyvä makumaailma, hän mainitsee syiksi menekkiin. Yhä useammin asiakkaat haluavat myös valita kotimaassa valmistetun tuotteen. Se on näkynyt etenkin viime aikoina. - Osaamme tehdä tuotteet suomalaiseen makuun. Ja näköjään myös ruotsalaiseen, sillä meillä on kasvavaa vientiä Ruotsiin, jossa ollaan laadun ja maun suhteen tosi tarkkoja.

Kysynnän kasvun myötä myös Hakafoodin liikevaihto on kasvanut tasaiseen tahtiin. Viimeisimmän tilikauden lopussa tämän vuoden maaliskuussa se oli 6,3 miljoonaa euroa, mikä on 1,5 miljoonaa edellistä tilikautta enemmän. Kiivainta kasvu on ollut aivan viime kuukausina.

Marko Lehojärvi satsaa tuotot yrityksen kehittämiseen. Koronavuonna tehtiin 500 000 euron investointi, jossa tiloja kohennettiin ja vanha kiertoarinauuni korjattiin entistä ehommaksi. Silloin panostettiin myös tuotekehitykseen ja kehitettiin yrityksen portfolioon tukku uusia

Marko Lehojärven luotsaaman 20-vuotiaan Hakafoodin valttikortteja ovat kustannustehokkuus, tuotteiden sopivuus suomalaiseen makuun sekä valmistus kotimaassa.

tuotteita. Se kaikki kannatti, sillä nämä investoinnit auttoivat ratkaisevan paljon, kun kysyntä alkoi koronan jälkeen elpyä. - Osa uusista tuotteista jäi kapasiteettisyistä vielä odottamaan tuotantoon ottamista. Tulossa on uudentyyppisiä tuotteita, joilla voimme entistä paremmin vastata ulkomailta tulevaan kilpailuun, Lehojärvi lupaa.

Viime syksynä tehtiin päätös 700 000 euron investoinnista uusiin koneisiin ja laitteisiin. Sillä pyritään tietyiltä osin myös tuotannon automatisointiin, jotta ihmiskäsiä tarvittaisiin vähemmän. Syynä siihen ei ole se, etteikö ihmisiä haluttaisi palkata, vaan yksinkertaisesti se, ettei työvoimaa ole tarjolla. - Työvoimapula on yksi paha pullonkaula. Tarvitsisimme ja palkkaisimme lisää väkeä, jos vain saisimme heitä jostain. Ei tunnu auttavan, vaikka tässä varsin lähellä on alan ammatillista koulutusta useammassakin oppilaitoksessa.

Nyt leipomoon on palkattu muutamia ukrainalaisia, joita on tullut Venäjän hyökkäyksen vuoksi myös Valkeakoskelle. Kaupungin kanssa on tehty näiden sotaa paossa olevien ihmisten auttamiseksi yhteistyötä ja he ovat halukkaita integroitumaan yhteiskuntaamme työtä tehden. - Olemme olleet hyvin tyytyväisiä ja palkkaamme heitä mielellämme lisääkin. Muutoinkin olen jo sitä mieltä, että työperäinen maahanmuutto on ainut ratkaisu työvoimapulaan, joka koettelee leipomoalan ohella hyvin montaa muutakin alaa. Tulevaisuudessa se tulee olemaan vielä isompi ongelma.

Leipominen äidinmaidosta

Marko Lehojärvi istuu Hakafood Oy:n toimitusjohtajan jakkaralla vahvalla leipomoalan kokemuksella. Kiinnostuksen leipomiseen hän sanoo saaneensa jo äidinmaidosta, sillä sekä äiti että täti työskentelivät leipomossa kotipitäjä Kannuksessa. Leipurin ja kondiittorin ammattikouluopit ovat peräisin Kokkolasta opettaja Ilmari Imppa Kankaalta. - Aikamoinen hulivilipoika olin ammattikouluaikana, Impallekin silloin varmasti varsinainen murheenkryyni, vaikka myöhemmin asioille on yhdessä naurettu. Koulun sijaan minua kiinnosti käytännön leipominen leipomossa. Koulun jälkeen pääsinkin töihin perinteikkääseen kannuslaiseen Leipomo Backmaniin, jossa

Ukrainalaiset Svitlana Shakh (oik.) ja Ilona Pupko antoivat Lemon Curd-kakulle kauniinkeltaisen loppusilauksen.

Levykakkuja ennen pakastamista viimeistelivät Mira Hakala (oik.) ja työnjohtaja Salla Saarela.

leipominen todella osattiin ja josta itsekin sain erinomaiset opit.

Muutamassa vuodessa Lehojärvi kohosi leipomon tuotantopäälliköksi. Sitten puuttui peliin sattuma tai oikeastaan lehtimyyjä, joka sai myytyä hänelle Helsingin Sanomien sunnuntainumerot. Eräässä niistä oli ilmoitus Valkeakoskella myynnissä olevasta leipomosta. Kyseessä oli konkurssiin mennyt yleisleipomo, josta yrittämisestä kiinnostunut Lehojärvi jätti tarjouksen. Sitä ei hyväksytty, mutta muutaman viikon päästä pesänhoitaja otti uudelleen yhteyttä. Härmä Foodin toimitusjohtaja Jan Erik Gustafsson oli kiinnostunut ostamaan leipomon, jolla oli hänen mielestään hyvät tilat. Leipomolle tarvittiin vetäjä ja niin miehistä tuli yhtiökumppanit. Uusi yhtiö tekisi alihankintaa ja sen osakkaiksi tulivat Marko Lehojärvi ja Härmä Food Oy. Edelleen jatketaan samalla omistuspohjalla.

Tuotteista oli alussa erilaisia ideoita, mutta loppujen lopuksi päätettiin erikoistua konditoriatuotteisiin Lehojärven toiveen mukaan.

Suvi Hannula päällysti levykakut mangososeella. Pakastettuja kinuski- ja käpykakkuja vie pakattaviksi Mika Toivonen. Käpykakku on ollut Hakafoodin valikoimassa alusta asti. Jere Lehojärvi pyörittää Hakafoodin nimen alla toimivia kahviloita. Hän on 25-vuotiaana jo kokenut kahvilanpitäjä, sillä hän perusti ensimmäisen kahvilansa neljä vuotta sitten.

- Valmistimme alussa täytekakkujen rinnalla pannukakkuja, mutta vuosien varrella niiden valmistamisesta luovuttiin. Ensimmäinen kakku eli käpykakku on edelleen yksi suosituimmista kakuistamme, hän toteaa.

Yrityksen nimi Hakafood Oy ei viittaa leipomiseen. Lehojärvi sanoo keksineensä sen ’lennosta’, koska jokin nimi oli merkittävä kaupparekisteriin. Vaikka nimi sivuaa hieman myös paikkakunnan jalkapalloseuraa, ei näillä kahdella ole todellisuudessa sen kummempaa yhteyttä.

Aluksi ’katastrofaalista’

Konditoriatuotteita lähdettiin vuonna 2002 tekemään sillä konekannalla, joka konkurssipesältä ostetussa, Valkeakosken Lumikorven teollisuusalueella sijaitsevassa leipomossa oli jäljellä. Käyttökelpoisimpia niistä olivat kylmiöt, pakastimet ja kiertoilmauuni.

Yrityksen alkuaikaa Marko Lehojärvi kuvaa ’katastrofaaliseksi’. - Meitä oli pieni porukka ja itse tein ensimmäiset seitsemän vuotta pitkää päivää eli nelitoistatuntisia päiviä kuutena päivänä viikossa. Enää ei sellaista kyllä jaksaisi, toteaa vastikään viisikymppisiään viettänyt yrittäjä.

Tuotteet tehtiin silloin, kuten vielä nytkin, alihankintana Riitan Herkulle, jonka brändillä niitä myytiin ympäri Suomen. Tunnettuuden luominen ja markkinoille pääsy oli hidasta, mutta pohjalaisella luonteella periksi ei annettu. Meni vähän yli kolme vuotta ennen kuin yrityksen kuukausittainen tulos näytti plussaa. Sen jälkeen tilanne alkoi pikku hiljaa parantua ja tuotteiden menekki lisääntyä kuukausi kuukaudelta. Vuonna 2008 tehtiin ensimmäinen merkittävä uuskonehankinta eli isompi vispari. - Hieman hirvitti, mutta onneksi hankittiin. Ilman sitä ei oltaisi noustu tähän missä nyt ollaan. Hiljalleen aloimme muutoinkin investoida koneisiin ja laitteisiin, jotka vähensivät käsityövaiheita ja helpottivat ja nopeuttivat tuotantoprosessia.

Kun liikevaihto oli vuonna 2012 noussut 2,5 miljoonaan euroon, alkoivat tilat käydä ahtaiksi. Piti miettiä voidaanko jäädä niihin tiloihin, joissa oltiin. - Kaupunki tuli vastaan ja rakensi meille 1600 neliön tuotantotilojen laajennuksen. Aikaisemmin tuotantotilaa oli 600 neliötä. Tuolloin investoimme myös koneisiin ja laitteisiin peräti 3,5 miljoonalla eli isommalla summalla kuin liikevaihtomme oli.

Vaikka korona jonkin verran rokotti myyntiä sekä vähittäiskauppoihin että HoReCa-sektorille, on kysyntä nyt viimeisten puolen vuoden aikana kääntynyt selkeään nousuun. Jälleen on mietinnässä tilojen laajentaminen. Sitä varten Hakafood on jo ostanut leipomorakennuksen viereisen 5000 neliön tontin, jossa riittää laajentumisvaraa. Suunnittelu aloitetaan syksyllä, ja sitten rakennetaan, kun rakentamisen hinta ja maailmantilanne sen sallivat.

Konditoriatuotteet pääosassa

Hakafood toimii alihankintaperiaatteella eli tuotteita ei myydä sen omalla nimellä. Kauppoihin tuotteet menevät Riitan Herkun brändillä. Lisäksi tehdään kauppojen ja tukkujen omia merkkejä ja asiakkaina on myös isoja valtakunnallisia toimijoita.

Listoilla on yli sata erilaista tuotetta. Kauppoihin menee erilaisia kakkuja (mm. marsipaani, kreemi, kerma), marjapiirakoita ja muffinsseja. HoReCa-sektorille on laaja valikoima muffinsseja, levykakkuja ja piirakoita, suolaisia piirakoita ja lisäksi tehdään erilaisia kausituotteita. - Makeat ovat ehdottomasti pääosassa, emmekä leivo lainkaan hiivalla kohotettavia tuotteita.

Kaikki tuotteet pakastetaan omiin kahviloihin meneviä tuotteita lukuun ottamatta. Pakastaminen on hyvä ja oikeas-

taan ainoa keino varautua sesonkihuippuihin. Esimerkiksi äitienpäivänä kauppoihin meni tänä vuonna 65 000 kakkua. Niitä ei tehdä ihan hetkessä etenkin kun lisäksi on hoidettava kaikki muu tuotanto. - Olemme tehokas toimija ja keskitymme pelkästään tuotantoon, kaikki muu on ulkoistettu kuten esimerkiksi kirjanpito ja laskutus, samoin kuljetukset.

Hakafoodissa ahkeroi tällä hetkellä 37 työntekijää. Töitä tehdään pääosin viitenä päivänä viikossa kahdessa vuorossa. Ylitöitäkin on usein tarjolla ja niihinkin on onneksi löytynyt halukkaita tekijöitä, toteaa Lehojärvi, joka antaa vilpitöntä kiitosta työntekijöilleen. - Eihän tämä onnistuisi ilman meidän loistavaa henkilökuntaa, osaavaa ja motivoitunutta porukkaa, joka myös joustaa ja venyy tiukassa tilanteessa, kuten nyt on ollut. Täällä olemme kaikki samanarvoisia ilman hierarkiaa, ei ole herroja eikä narreja. Työt kierrätetään ja kaikki oppivat tekemään kaikkea. Se tekee työnteosta mielekkäämpää ja helpottaa esimerkiksi sairastapauksissa - On tärkeää osata arvostaa työntekijöitä, sillä heistä riippuu yrityksessä kaikki. Kun on itse ollut joskus renkinä, tietää, miten tärkeää arvostaminen on.

Lehojärvi itse kertoo tekevänsä leipomossa nykyisin ’ihan kaikkea mahdollista’ myynnistä ja markkinoinnista siivoukseen ja erilaisiin korjaushommiin. Viime aikoina on ollut pakko osallistua myös tuotantoon, jotta kaikki on saatu tehtyä sovitusti. Aikaisemmin hän teki töitä lähes vuorotta, nyt on mahdollisuus jo pitää hieman vapaatakin. - Nykyisin meillä on kuusi työnjohtajaa tuotannossa ja poikapuoleni Matti Roukala toimii tuotantopäällikkönä. Liian kauan pidin kuitenkin lankoja vain omissa käsissäni, enkä malttanut antaa vastuuta muille. Sitten kun tein sen, tajusin, että niin olisi pitänyt tehdä jo paljon aikaisemmin.

Kahvilat koelaboratorioina

Kahviloista on muodostunut Hakafoodille tärkeä tukijalka. Primus motorina tällä alueella on toiminut Marko Lehojärven toinen poika Jere Lehojärvi, joka perusti Hakafoodin ensimmäisen kahvilan Valkeakosken keskustaan, entisiin Postin tiloihin nelisen vuotta sitten. Kahvilan sijainti on erinomainen paitsi isoista ikku-

Kauppoihin meneviä kinuskikakkuja pakkasivat kahden kakkulaatikon kartonkipakkauksiin Tero Tuominen (etualalla) ja työnjohtaja Kauko Vuorinen.

noista avautuvan järvimaiseman vuoksi, myös vieressä toimivan K-Citymarketin asiakasvirran vuoksi. - Olin töissä Citymarketissa ennen ja jälkeen armeijan ja ajattelin, että tuossa olisi kahvilalle hyvä paikka, kertoo Jere. Tuolloin 21-vuotias nuorimies sai Marko-isän sekä Hakafoodin kahvilan osaomistajiksi ja sijoitti kahvilayritykseen kaikki omat säästönsä. Marko toteaa, että häneltä itseltään kahvila olisi kyllä jäänyt perustamatta muiden kiireiden takia. - Jere sanoi, ettei lähde minulle töihin ’rengiksi’, siis leipomoon, mutta kahvilan hän voisi perustaa, naurahtaa Marko, mutta myöntää, että ratkaisu oli kaikin puolin onnistunut. Kahvilabisnes tuntuu todella olevan Jeren ominta aluetta. Nuori yrittäjä häärii tarvittaessa myös kahvilatiskin takana aivan kuten kahvilan työntekijätkin, mutta toki hänellä on myös paljon muita vastuita, kuten yrittäjäkuvaan kuuluu.

Kahvilat ovat olennaisen tärkeä osa koko Hakafoodin tuotekehitysprosessissa. - Ne toimivat ikään kuin koelaboratorioina eli testaamme niissä uusia tuotteita. Jos ne käyvät kaupaksi kahviloissa, ne kannattaa ottaa tuotantoon, Marko paljastaa.

Ennen avaamista kahvilatilaan tehtiin täysremontti omin voimin ja sen yhteyteen myös kunnon keittiö. Entisestä Postista on muokattu moderni ja viihtyisä kahvila, jossa ainakin jutuntekopäivänä, ihan tavallisena tiistaina, oli väkeä tuvan täydeltä. Vitriini pullisteli Hakafoodin makeita ja suolaisia herkkuja. Ne, joita ei itse tehdä, ostetaan muista leipomoista valmiina tai raakapakasteina, jotka viimeistellään keittiön omassa uunissa. Paistolämpimät pullat eivät ole tässä kahvilassa harvinaisuuksia.

Jeren kahvilabisnes on matkan varrella kasvanut. Hakafoodin toinen kahvila avattiin Tampereelle pari vuotta sitten, tosin hieman epäonniseen aikaan eli juuri ennen kuin korona alkoi kurittaa kahviloita. - Viime kesänä avasimme kesäkahvila Mokkapirtin rakennukseen, joka sijaitsee aivan Valkeakosken keskustassa. Se veti asiakkaita todella hyvin, kaikkiaan kolmisenkymmentä tuhatta, kertoo Jere Lehojärvi, jonka mukaan tarkoitus on pitää Mokkapirtissä kesäkahvilaa myös tänä kesänä kesäkuun alusta elokuun loppuun. Kesätyöntekijät oli jo toukokuun alussa rekrytoitu. Valkeakosken kaupungin omistama, idyllinen hirsirakennus on muina vuodenaikoina vuokrattavissa kaupunkilaisten juhlakäyttöön.

Eikä sinä vielä kaikki, sillä lisäksi Jeren kahvilayritys hoitaa Valkeakosken kaupunginteatterin kahvilaa eli tarjoiluja esitysten väliajalla. Teatteri toimii varsin ak-

tiivisesti, esityksiä on 3-4 kertaa viikossa. - Se on oma maailmansa. Väliajan alkaessa kaiken on oltava valmiina ja on toimittava tehokkaasti, sillä asiakkaat tulevat yhdellä rysäyksellä ja kaikki on ohi parissakymmenessä minuutissa, toteaa nuori yrittäjä.

Kahvilat tekivät viime tilikaudella todella hienon liikevaihdon, joka oli yhteensä miljoona euroa. Tätä ei ole laskettu mukaan edellä mainittuun leipomoyrityksen 6,3 miljoonan euron liikevaihtoon.

Tavoitteena hallittu kasvu

Vaikka leipomon tuotteiden menekki näyttääkin hyvältä, tummempiakin pilviä on taivaalla. Kustannukset ovat jo nousseet ja nousevat edelleen niin raaka-aineissa, pakkausmateriaaleissa kuin energiassakin. Marko Lehojärven mukaan sen on pakko näkyä tuotteiden hinnoissa ennemmin tai myöhemmin. - Esimerkiksi kananmunien hinta on noussut 70 prosenttia ja rypsiöljyn 2,5-kertaistunut.

Hinnankorotukset eivät ole ainut huolen aihe, sillä ongelmia voi tulla myös leipomon raaka-aineiden sekä pakkausmateriaalien saatavuuteen. Jälkimmäisissä niitä on jo ollut. - Yli päänsä ruuan hinta on syksyllä kaupoissa todennäköisesti ihan toisissa lukemissa kuin mitä nyt puhutaan, Lehojärvi ennustaa ja jatkaa, että on huolissaan kotimaisen alkutuotannon tilasta ja tulevaisuudesta. Myös leipomossa halutaan käyttää kotimaisia raaka-aineita, jos vain mahdollista. Omavaraisuudesta pitäisikin pitää parempaa huolta, eikä tyytyä vain suuriin puheisiin ja lupauksiin.

Tällä hetkellä Hakafoodin tulevaisuus näyttää kuitenkin valoisalta. Tavoitteena on hallittu kasvu ja kymmenen miljoonan euron liikevaihdon rikkominen viiden vuoden sisällä. Se voi hyvinkin toteutua, sillä jo seuraava tilikausi lupaa yli seitsemän miljoonan euron ylitystä. Hakafoodista on tehty myös ostotarjouksia. Niihin ei kuitenkaan ole tartuttu, sillä myymiseen ei nähdä mitään syytä. - Töitä on tehty hirveästi ja nyt kun on yritys vihdoinkin saatu pyörimään, voi jo hieman nauttiakin yrittämisestä. Ja silläkin on merkitystä, että omat pojat ovat tässä mukana.

Lehojärvi toteaa uskovansa myös toteamukseen, että kun on liikaa rahaa takataskussa, elämän merkitys katoaa. Pääsääntöisesti yrityksensä myyneet viisikymppiset eivät ole hänen mukaansa pidemmän päälle kovinkaan tyytyväisiä ja onnellisia.

Valkeakoskeltakaan Marko Lehojärveä ei saisi pois muuttamaan. Hän kehuu paikkaa erinomaiseksi niin yrittämiselle kuin myös asumiselle. Pirkanmaalla sijaitseva entinen paperitehdaskaupunki on logistisesti loistavalla paikalla, sillä Tampere ja Hämeenlinna ovat lähellä, Turkuunkaan ei ole pitkä matka ja Helsinki moottoritien päässä. - Hyvin yritysystävällinen pieni paikkakunta, jossa ihmiset tuntevat toisensa ja keskusteluyhteydet toimivat.

Asukkaille Valkeakoski tarjoaa paljon vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksia niin lapsille kuin aikuisillekin. Vesien ympäröimä kaupunki on myös erittäin kaunis ja rauhallinen. Eikä paperitehdaskaan enää haise, sillä tehtaat ovat siirtyneet täältä muualle. - Olen kyllä täällä erittäin kotonani, enkä haaveile muuttavani takaisin synnynseudulleni edes eläkeiässä, toteaa Lehojärvi tyytyväisenä.

Hakafoodin kahvilassa käy vipinä, sillä viereinen iso marketkauppa tuo asiakkaita myös kahvilaan.

Kahvilan ikkunoihin on selkeästi merkitty Hakafoodin nimi.