Kyberturvallisuus ja huoltovarmuus päivän puheenaiheita

Suomessa ja koko Euroopassa on tänä keväänä eletty monella tavoin poikkeuksellisia aikoja. Kun koronapandemia vähitellen alkoi hellittää kuristusotettaan yhteiskunnasta, alkoi Ukrainassa Venäjän hyökkäyssota, joka heiluttaa koko läntistä maailmaa. Myös toukokuisilla Elintarvikepäivillä Helsingissä pohdittiin tilanteen aiheuttamaa turbulenssia niin elintarvikealalle kuin koko yhteiskunnallemme.

TEKSTI/KUVAT Elina Matikainen

Elintarvikepäivän päivämäärää 17.5.2022 asetettaessa viime vuonna ei kukaan varmasti osannut vielä edes ajatella, kuinka historiallisesta päivästä tulisi olemaan kyse. Tuona päivänä nimittäin eduskunta äänesti Suomen Nato-jäsenyyden puolesta murskaluvuin 188 puolesta, 8 vastaan, 3 poissa ja ulkoministeri Pekka Haavisto allekirjoitti Nato-jäsenhakemuksen, joka toimitettiin seuraavana päivänä Brysseliin Naton päämajaan. - Turbulenssia on viime aikoina ollut ennennäkemättömän paljon myös elintarvikesektorilla, ensin koronapandemian ja sen jälkeen Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan vuoksi, totesi Elintarviketeollisuusliitto ETL:n hallituksen puheenjohtaja, Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme avausosuuden puheenvuorossaan. Elintarvikeala on silti pystynyt toimimaan häiriöttä ja virittämään toimintansa uusien vaatimusten mukaiseksi. Hurmeen mukaan se osoitti, että elintarvikeala on poikkeustilanteisiin hyvin valmistautunut. Valmius kumpuaa esimerkiksi siitä, että eläimiin kohdistuvia pandemioita on pystyttävä elintarvikesektorilla hallitsemaan koko ajan.

Hurme kiinnitti huomiota myös oman maan huoltovarmuuteen ja tärkeyteen pitää sitä yllä. Se onkin noussut esiin yhtenä tämän ajan tärkeimmistä puheenaiheista liittyen voimakkaasti myös alkutuotannon ja maatalouden ankaraan kannattavuuskriisiin. Jos valmistus ja vienti keskittyvät vain harvoille maille, syntyy riippuvuuksia, jotka aiheuttavat kriisitilanteissa suuria haasteita. Lannoitteet ja energian saatavuus ovat tästä konkreettisia esimerkkejä. Luonnonvarojen ehtyminen ja ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät tule helpottamaan asiaa tulevaisuudessa.

Annikka Hurme totesi, että ruokaketjun toimintakyvyn ylläpitämiseksi tarvitaan poliittista tahtoa. Yritykset vievät kyllä muutosta eteenpäin, kunhan poliittinen ohjaus, kannustimet ja sääntely ovat oikeansuuntaisia ja pitkäjänteisiä.

Huoltovarmuus hyvällä mallilla

Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkäsen mukaan huoltovarmuudella ei tarkoiteta ainoastaan sitä, että erilaiset kriisit ja häiriöt pystyttäisiin mahdollisimman hyvin ehkäisemään, vaan että pysytään toimimaan mahdollisimman hyvin kriisin tai häiriön osuessa kohdalle sekä myös korjaamaan häiriötilanne ja palautumaan siitä. Tämä kaikki edellyttää ennen kaikkea yhteistoimintaa eri toimijoiden välillä yhteiskunnassa.

Kriisejä ja häiriöitä on Känkäsen mukaan hyvin erilaisia ja niitä tulee aina olemaan huolellisesta varautumisesta huolimatta. Aina ei ole kyse sotatilasta, vaan yhteiskunnan voi yllättää myös terveydenhoitoa koetteleva kriisi, kuten pandemia. Keskeisiä asioita yhteiskunnan toiminnassa ovat arkisilta tuntuvat itsestäänselvyydet kuten sähkö, lämpö, tietoliikenne, terveydenhuolto, puhdas vesi ja ruoka.

Tänä päivänä käytännössä jokainen yritys on digitaalinen ja kyberturvallisuuden takaaminen vaatii niissä yhä enemmän huomiota, alusti sotatieteiden tohtori, työelämäprofessori Jarno Limnell.

<< Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkäsen mukaan huoltovarmuutemme peruspalikat ovat kunnossa ja sen taso on hyvä.

Ilman niitä on nykyihmisen vaikea, jopa mahdoton toimia. Koska ruoka kuuluu jo ihmisen perustarpeisiin, elintarvikesektori on yksi keskeisimmistä huoltovarmuuden osa-alueista.

Varautumisen painopiste Suomessa on Känkäsen mukaan viime vuosina muuttunut. Materiaalinen varautuminen on edelleen tärkeää, ja se on koko huoltovarmuuden kivijalka. Valmiita elintarvikkeita meillä ei kuitenkaan varmuusvarastoida, mutta esimerkiksi leipäviljassa varastoja riittää puoleksi vuodeksi. Myös lääkkeitä ja polttonesteitä varmuusvarastoidaan. Hyvin pitkälle huoltovarmuus rakentuu kuitenkin jatkuvuudenhallinnan kyvylle eri yhteiskunnan sektoreilla, kyberturvallisuudelle ja digitaaliselle turvallisuudelle, häiriönsietokyvylle sekä toimintavarmuuden takaamiselle keskeisissä yrityksissä. Juuri viimeksi mainittu eli yritysten toimintakyky kriisitilanteissa ratkaisee Känkäsen mukaan hyvin pitkälle sen, millainen huoltovarmuutemme loppujen lopuksi on.

Janne Känkänen totesi, että huoltovarmuutemme peruspalikat ovat kunnossa ja sen taso on hyvä. Ukrainan tilanteen vuoksi on tänä vuonna kuitenkin entistä tarkemmin paneuduttu siihen mille huoltovarmuuden osa-alueille pitäisi panostaa tai missä olisi vielä parantamisen varaa.

Kyberturva ratkaisee paljon

Yhä vahvemman digitalisoitumisen vuoksi kyberturvallisuus on noussut keskeiseen rooliin koko yhteiskunnassa. Siksi siihen panostetaan voimakkaasti myös huoltovarmuusorganisaatiossa. Janne Känkäsen mukaan yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin turvaamiseen liittyy jatkossa aivan keskeisellä tavalla se, miten kyberturva pystytään hoitamaan.

Lähtökohtaisesti myös kyberturvan taso on meillä hyvä, mutta eri toimialojen välillä on eroja. Paras tilanne kyberturvallisuudessa on finanssi- ja tietoliikennesektorilla. Elintarvikesektorilla on vielä jonkin verran kehittämisen varaa.

Nyt keskustellaan Nato-hakemuksen jättämisen jälkeen vallitsevasta harmaasta väliajasta, jonne on ennustettu erilaista kybervaikuttamista. Välittömästi hakemuksen jättämisen jälkeen tilanne oli varsin rauhallinen, mutta se, miten paljon kyberhäirintää tulee, jää vielä nähtäväksi. Janne Känkänen kuitenkin uskoo, että varautumisemme taso on niin korkea, että pystymme hoitamaan erilaiset edellä mainittuunkin liittyvät tilanteet.

Elintarvikesektorilla Känkänen alleviivaa erityisesti koko elintarvikeketjun toimivuutta huoltovarmuuden näkökulmasta. Toistaiseksi tilanne on hyvä, mutta esimerkiksi alkutuotannon osalta kannattavuuskriisin hallitseminen arvoketjun kanssa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä on kriittistä. Elintarviketeollisuuden merkit-

tävimpinä haasteina hän näkee puolestaan kustannusten rajun nousun aiheuttaman kannattavuuskriisin sekä geopoliittisen tilanteen aiheuttaman epävarmuuden. Kaupan ja jakelun osalta tilanne on toistaiseksi normaali, mutta sielläkin on varauduttava mm. tietoliikenteen ja tietojärjestelmien mahdollisiin häiriöihin.

Lopuksi Janne Känkänen korosti vielä kansalaisten oman aktiivisuuden merkitystä huoltovarmuudessa. On olennaista, että kansalaiset myös itse kantavat oman osuutensa. Yksi tapa on ns. 72 tunnin varautuminen, jossa kehotetaan hankkimaan kotiin sellainen määrä vettä ja elintarvikkeita, joilla tulee toimeen kolmen vuorokauden ajan poikkeustilanteessa ilman sähköä. Kiinnostus tähän onkin ollut ilahduttavassa kasvussa ja kaupoissa näiden tuotteiden ostomäärissä on havaittu selvää kasvua.

Pää kylmänä - Hyvin meille lopulta käy, aloitti esityksensä Aalto yliopiston työelämäprofessori, sotatieteiden tohtori Jarno Limnell, joka alusti Elintarvikepäivässä erityisesti kyberturvallisuudesta. Toteamus oli lohduttava, sillä turvallisuus ja toisaalta turvattomuus ovat nousseet viime aikojen myllerryksissä vahvasti esille.

Erityisesti meihin on vaikuttanut tilanne Ukrainassa. Se on mennyt meillä niin sanotusti ihon alle, tunteisiin. Turvallisuus kuin on nimenomaan tunteisiin liittyvä asia. Ihme olisi, ellei niin olisi käynyt, totesi Limnell, joka totesi myös, että turvallisuuden tunnetta eivät vahvista hymistely tai paniikki. Sen sijaan realismi ja rehellisyys vahvistavat sitä ainakin suomalaisten keskuudessa. Kaikkein suurin vaikutus on kuitenkin omalla lähipiirillä eli perheellä, harrastuksilla sekä arjen rutiineilla.

Euroopassa on käynnissä suurin sota sitten toisen maailmansodan. Se koettelee turvallisuuden tunnetta. Sotaa käydään Limnellin mukaan nykyisin kahdessa eli ’maailmassa’. Fyysisesti sitä käydään maalla, merellä, ilmassa ja avaruudessa, mutta yhä enemmän sitä käydään myös digitaalisesti kyberympäristössä. - Yhä lisääntyvästi asiat siirtyvät fyysisestä maailmasta digitaaliseen maailmaan ja nämä kaksi kietoutuvat yhteen. Riippuvuutemme digimaailmasta kasvaa koko ajan, totesi Limnell. Fyysisen ja digimaailman yhteen kietoutuminen tarkoittaa myös yhä enemmän erilaista asioiden keskinäisriippuvuutta ja sen mukana ketjuuntuvaa haavoittuvuutta. Limnellin mukaan kybermaailma onkin se, joka muuttaa nyt turvallisuuttamme ja turvallisuusymmärrystämme enemmän kuin mikään muu. - Fyysisen maailman puolella on monenlaisia roistoja ja rikollisia ja samalla tavalla ’huligaanit’ toimivat myös kyberpuolella erilaisine motiiveineen.

Limnellin mukaan olemme nyt opettelemassa kyberturvallisuuden kulttuuria ja siitä on pitkälti kiinni myös se, miten kyberturvallisuuden hallinnassa onnistutaan. Henkilöstön motivointi ja kouluttaminen yrityksissä kannattaa. Sillä selätetään suurin osa niistä virheistä, joista häiriöt digimaailmassa tänä päivänä johtuvat.

Kyberasiat nousevat yhä vahvemmin myös maailmanpolitiikkaan. Vastikään USA:n presidentti varoitti sikäläisiä yrityksiä mahdollisista kyberhyökkäyksistä. Limnellin mukaan myös Suomessa on syytä varautua Venäjän tai sen tukemien ryhmien kyberhyökkäyksiin vastatoimina kiristyville sanktioille. - On hyvä, että asioista puhutaan, eikä niitä hyssytellä, Limnell toteaa ja jatkaa, että meillä ei ole hätää eikä mihinkään paniikkiin ei ole aihetta. On kuitenkin pidettävä pää kylmänä ja huolehdittava siitä, että on vaihtoehtoisia tapoja toimia. Eikä jokaisesta rasahduksesta pidä panikoida.

Erityisen huono juttu on epäsopu. - Eripura omissa joukoissa iskee pahemmin kuin vihollisen miekka, totesi Mannerheimkin aikoinaan. Se on suuri viisaus myös tähän hetkeen.

Yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin turvaamiseen liittyy jatkossa aivan keskeisellä tavalla se, miten kyberturva pystytään hoitamaan.