Katse kohti satoa 2022 – riittääkö vilja?

Huoli viljan riittävyydestä maailmalla on herätellyt vilja-alalla olevien lisäksi kuluttajia viime kuukausien aikana. Viljasta puhutaan nyt enemmän kuin vuosiin. Mikä on Suomen tilanne globaalisti uhkaavassa tilanteessa?

TEKSTI Hanna Helkkula, Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR ry

Vuoden 2021 satokauden jäljiltä viljavarastot olivat kaikilla pääviljoilla erittäin pienet. Luonnonvarakeskuksen teollisuuden ja kaupan viljan osto-, käyttö- ja varastotilastojen mukaan vuoden vaihteessa vehnävarastot olivat 115 miljoonaa kiloa. Tämä sisältää sekä elintarvike- että rehuvehnän. Maatilojen sekä Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastot eivät ole mukana näissä tilastoissa. Huoltovarmuuskeskuksen leipäviljavarastot kattavat kuuden kuukauden tarpeen.

Vuositasolla elintarviketeollisuus on vuodesta 2015 käyttänyt vehnää 223–245 miljoonaa kiloa. Käyttö on ollut suhteellisen tasaista pitkin vuotta. Luonnonvarakeskus uutisoi maatiloilta siirtyneen vielä vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä viljakaupan ja -teollisuuden käyttöön 43 miljoona kiloa myllyvehnää.

Tilanne on siis sangen huolestuttava vehnän teollisuuden ja kaupan varastojen osalta. Tuleva kasvukausi on erittäin tärkeä vehnän riittävyyden takaamiseksi.

Ruista on vuositasolla käytetty viimeisten viiden vuoden aikana 81–89 miljoonaa kiloa. Rukiin teollisuuden ja kaupan varastot olivat vuoden vaihteessa 75 miljoonaa kiloa. Tiloilta ostettiin vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen aikana 11 miljoonaa kiloa ruista näiden varastojen lisäksi. Käyttö on ollut kvartaaleittain varsin tasaista, joten laskennallisesti ruis riittäisi teollisuuden ja kaupan varastoista elintarviketeollisuuden tarpeisiin seuraavaan satoon ja jonkin verran tästä pidemmälle. Toisin sanottuna, ruista riittää hyvin vuodeksi 2022 ja vuoden 2023 alkuun, mutta tämän jälkeen tilanne voi olla tiukka kotimaisen rukiin suhteen, jos sato jää tänä(kin) vuonna pieneksi.

Syksyllä 2021 oli kuivaa ja näin ollen sääolosuhteiltaan otollista kylvää syysviljoja, kuten syysvehnää ja ruista. Syysvehnän ala olikin ennätyksellisen suuri. Valitettavasti talvivauriot näyttävät kuitenkin olevan todella suuret ja toukokuussa 2022 on kuultu arvioita 70–80 % talvivaurioista vehnällä Etelä- ja Lounais-Suomessa. Ruis pärjäsi haastavissa olosuhteissa paremmin, mutta myös ruiskasvustoja tuhoutui talvella merkittävästi tai kasvustot ovat niin heikkoja, että niiden tilalle on kylvetty kevätviljoja. Positiivisempia näkymiä on kuultu Etelä-Pohjanmaalta ja Pohjanmaalta, mutta syysviljojen päätuotantoalueet painottuvat Suomessa etelämmäksi.

Kaura kärsi erityisen paljon viime vuoden kuivuudesta. Sen varastot pienenivät radikaalisti eli 107 miljoonaa kiloa 31.12.2020 tilanteesta ja olivat 31.12.2021 163 miljoonaa kiloa. Elintarvike- ja rehukauraa ei ole eritelty varastotilastoissa. Kotimaan kysyntä on ollut erittäin vahvaa, mikä on näkynyt raakakauran viennin jäämisessä odotettua pienemmäksi, vaikka globaalia kysyntää on paljon Pohjois-Amerikan katastrofaalisen pienen kaurasadon seurauksena.

Kasvava trendi kauran elintarvikekäytössä on nostanut sen käytön vuodesta 2020 alkaen noin 143 miljoonan kilon vuositasolle. Uudet valmistuvat tehtaat kasvattavat käyttöä tulevaisuudessa entisestään. Kevään saavuttua toivotaan vallitsevan viljan hintatason sekä tuotantopanoskustannusten suhteen kannustavan viljelijöitä panostamaan viljan tuotantoon elintarvikkeeksi, jotta kotimaan teollisuuden kysyntään pystytään vastaamaan. On kuitenkin huomioitava, että myös rehuviljan kysyntä on tällä hetkellä kovaa.

Ukraina tuottaa viljamarkkinoille myyntiin 12 % maailmalla liikkuvasta vehnästä. Ukrainan vilja-aitan kriittinen tilanne on ollut omiaan nostamaan globaalia hintatasoa niin viljaraaka-aineissa kuin muissa teollisuuden tuotteissa. Tämä yhdistettynä kotimaan erittäin tiukkaan viljataseeseen on nostanut kotimaan viljan hintoja melkein kaikilla viljoilla 100 % viime vuoteen verrattuna. Myös syksyn uuden sadon julkiset ostonoteeraukset ovat vahvistuneet poliittisen kriisin jatkuessa ja kasvukauden edetessä viileänä. Ukrainan infran järjestelmällinen tuhoaminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä maataloustuotteiden liikkumiseen rajojen yli. Peltoja on miinoitettu ja maatalouskalusto kärsinyt sodan edetessä.

Ukrainan maatalousministeriö arvioi, että koko maan kylvöala voi jäädä 30 % pienemmäksi tänä keväänä kuin aikaisempina vuosina. Konfliktialueilla ala voi pienentyä jopa 70 %. International Grains Council arvioi tulevalla markkinakaudella Ukrainan vehnäntuotannon jäävän 41 % pienemmäksi kuin kaudella 2021/22.

Maailman viljamarkkinat ovat tällä hetkellä hyvin herkässä tilassa ja reagoivat voimakkaasti päivittäin muuttuviin tilanteisiin. Tapahtumien kulkua ja vaikutuksia markkinoihin on hankala ennustaa vallitsevassa poliittisessa tilanteessa.

Suomalaiset viljelijät tuottavat elintarviketeollisuudelle raaka-ainetta, joka on heidän yritystoimensa kannalta kannattavaa. Kustannuskriisi ja epävarmuus kasvukauden 2023 lannoitteiden saatavuudesta voivat vaikuttaa jo tästä kasvukaudesta alkaen tuotettavien viljojen lajivalintaan ja satotasoihin. Yhteinen intressi kotimaan laadukkaan ja arvostetun ruuantuotannon takaamiseksi tuo nyt tuottajat ja elintarviketeollisuuden lähemmäksi toisiaan. Tuottajat ja teollisuus tarvitsevat toinen toisiaan elintarviketeollisuuden maineikkaiden huipputuotteiden valmistamiseen. Tiivistämällä yhteistyötä päästään kaikkia elinkeinonharjoittajia miellyttävään tulokseen.

Lähde: https://www.luke.fi/fi/tilastot/ viljan-seka-valkuais-ja-oljykasvien-osto-kaytto-ja-varastotilastot/viljan-seka-valkuais-ja-oljykasvien-osto-kaytto-ja-varastotilastot-1vuosineljannes-ja-vuosi-2022