Yrityksen kannattaa tehdä talousvedestä sopimus

Puhdas vesi on myös leipomotuotteiden valmistuksen perusedellytys.

TEKSTI Elina Matikainen

Toimialapäällikkö Elisa Piesala Elintarviketeollisuusliitto ETL:stä kertoi, että pääosin elintarviketeollisuus Suomessa käyttää kunnallisten vesihuoltolaitosten toimittamaa talousvettä. Vesihuolto voi olla myös vesiosuuskunnan, oman vesilähteen tai yksityisen vesihuoltolaitoksen varassa. Piesalan mukaan elintarviketeollisuus on hyvin integroitunut paikallisten vesihuoltolaitosten kanssa ja asiakkuus näyttää myös toimivalta ETL:n selvitysten perusteella. Kunnalliset vesilaitokset ovat siis tärkeitä yhteistyökumppaneita.

Toimivuus ja häiriöttömyys onkin tärkeää, sillä elintarvikeyrityksen kannalta vesihuoltolaitos on keskeinen tavarantoimittaja. Vesi on myös osa elintarviketurvallisuutta. Häiriöt veden toimittamisessa vaikuttavat useimmiten yrityksen toimintaan välittömästi, eikä vaihtoehtoista toimittajaa useinkaan ole.

Se, miten vesihuoltoasiat saadaan mahdollisimman hyvin toimimaan ja häiriöt ja niiden vaikutukset minimoitua, on pitkälti ihmisten välisen yhteistyön varassa. Kun se toimii, saadaan häiriötilanteetkin hoidettua paremmin. Alkuun pääsemiseksi voi käyttää seuraavaa julkaisua: Elintarviketeollisuus vesihuoltolaitoksen asiakkaana, Opas yhteistyön järjestämiseen. Vesilaitoksen edustajan voi myös kutsua tutustumaan yrityksen toimintaan.

Elintarvikeyrityksillä on yleensä vesiliittymäsopimus sekä jätevesisopimus, mutta sen lisäksi olisi hyvä olla talousveden toimitussopimus. ETL sekä Suomen vesilaitosyhdistys ovat vuonna 2017 laatineet oppaan, johon on koottu periaatteet elintarviketeollisuusyrityksen ja vesihuoltolaitoksen välisen talousvesisopimuksen solmimiseksi. Se sisältää myös valmiin pohjan toimitussopimusta varten. Opas on julkinen eli vapaasti käytettävissä ja sen nimi on Opas elintarviketeollisuusyrityksen ja vesihuoltolaitoksen välisen talousvesisopimuksen laatimiseen. Sopimusmalli löytyy mm. ETL:n kotisivuilta ja sieltä voi kysyä myös neuvoja sopimuksen laatimisessa.

Tavoitteena on sopijapuolten välinen sopimus, joka sisältää tärkeimmät tekniset, taloudelliset ja oikeudelliset näkökohdat. Vesihuoltolaitoksen ja elintarviketeollisuuslaitoksen tulisi selvästi sopia muun muassa yhteistoiminnasta, vesihuoltomaksuista, riskien hallinnasta, vesihuoltopalveluiden keskeyttämisestä sekä virheestä ja vahingonkorvauksesta. Lisäksi tavoitteena on edistää yhteistyötä elintarviketeollisuusyritysten ja vesihuoltolaitosten välillä sekä lisätä keskinäistä tietoisuutta osapuolten toiminnan käytännön toiminnasta ja erityispiireistä.

Sopimuksessa tulisi ottaa huomioon myös asiakassuhteen erityispiirteet. Koska vesihuoltolaitoksilla on yleensä tuhansia asiakkaita, ne eivät voi tietää yksittäisen asiakkaan erityisominaisuuksia, ellei niitä kerrota. Sopimuksessa voikin kertoa vesihuoltolaitokselle esimerkiksi sen, millaista toimintaa elintarvikeyritys harjoittaa ja mitkä ovat sen talousveteen liittyvät mahdolliset erityistarpeet.

Vesihuoltolakia (119/2001) sovelletaan asutuksen vesihuoltoon ja asutukseen vesihuollon kannalta rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajan toiminnan vesihuoltoon. Muunlainen elinkeino- tai vapaa-ajantoiminta ei kuulu lain soveltamisalaan. Tämän vuoksi suuri osa elintarvikealan yrityksistä jää vesihuoltolain soveltamisalan ulkopuolelle, joten erityisesti näille yrityksille sopimuksen tekeminen olisi tärkeää.

Leipomoissa on hyvä tiedostaa, että tuotteeseen käytettävän talousveden osalta ei tarvitse maksaa jätevesimaksua. Toimijan tulee pystyä esimerkiksi vesimittarin avulla osoittamaan talousveden käyttökohde ja vaatia itse jätevesimaksun alennusta tältä osin.

Elintarviketieteiden Seuran huhtikuun alkupuolella järjestämässä webinaarissa talousveden laadusta, käsittelystä ja turvallisuudesta todettiin, että puhdas vesi on elintarvikkeiden valmistuksen perusedellytys. Vaikka leipomoala ei ole kaikkein vesiintensiivisimpien elintarviketeollisuuden toimialojen joukossa, on puhdas vesi elintärkeä asia myös leipomoille.