Kolumni

KOLUMNI

Ilmastoasiaa

Euroopan parlamentti äänestää kesäkuussa Fit for 55 -ilmastopaketin aloitteista, joiden tavoitteena on vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.

Sirpa Pietikäinen

europarlamentaarikko sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu

Ilmastonmuutos ilmiönä on kiihtyvä, systeeminen, vaikeasti ennustettava ja siksi riskialtis. Hiukan paremmat teot väärällä konseptilla eivät auta, vaan kyse on sellaisista ratkaisuista, jotka vastaavat koko kestävyyshaasteeseen. Sama koskee koko ruokajärjestelmäämme. Kyse on paradigman muutoksesta.

Lämpenevä ilmasto lisää sademääriä ja erityisesti talvien sademäärät kasvavat. Kuten jo olemme viime vuosina nähneet, säiden ääri-ilmiöt lisääntyvät, on enemmän myrskyjä ja rankkasateita, toisaalta pitkiä kuivia ajanjaksoja helteiden osuessa kohdalle. Kaikki tämä vaikuttaa ruoantuotantoon ja ruokaturvaan. Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan myös ruoan hintaan, laatuun ja saatavuuteen. Meillä on noin kymmenen vuotta aikaa tehdä ratkaisut, joilla saavutamme hiilineutraaliuden globaalisti sekä Euroopassa vuoteen 2050 mennessä. Mitä myöhemmäksi ratkaisut jäävät, sitä kalliimpia ja radikaalimpia ne tulevat olemaan. Mahdollisimman nopea kiertotalouteen siirtyminen on myös taloutemme etu.

Tarvitsemme tuplasti sovittua enemmän päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä. Siksi on tärkeää, että EU, Yhdysvallat, Kiina ja Intia – yhdessä ja erikseen – nostavat merkittävästi kunnianhimon tasoa nyt sovitusta.

Kansainvälisten tavoitteiden täytyy olla tiedepohjaisia ja riittävän kunnianhimoisia. Nykyisellä menolla ilman tiukempia sitoumuksia olemme menossa kohti 2,7 asteen lämpenemistä.

Jokaisen valtion on nyt tehtävä kaikkensa. Meillä ei ole aikaa jäädä miettimään.

Hyviä keinoja ovat muun muassa kiertotalouden edistäminen, kestävä rahoitus ja uusiutuvaan energiaan siirtyminen. On myös ehdottoman tärkeää, että ilmastolle haitallisista tuista luovutaan ja fossiilisen energian käyttö lopetetaan viivyttelemättä.

On hämmästyttävää, että pahenevasta ilmastohätätilasta pitää varoitella vuosi toisensa jälkeen ilman riittävää vaikutusta. Aikaa meillä on ollut kymmeniä vuosia ratkaisujen tekemiseen.

Poliittinen johtajuus on EU:n vastuulla. Me tiedämme ongelman, meillä on teknologia ja jopa resurssit sen ratkaisuun. Tämän pitää tarkoittaa paljon korkeampaa kunnianhimoa ilmastopolitiikassa. Meidän täytyy vähintään kaksinkertaistaa ponnistelumme, jos aiomme vastata ilmastonmuutoksen haasteeseen. Tämä on koko eloonjäämisen kannalta tärkeää.