Suomalainen joululeipäkulttuuri

TEKSTI/KUVA Kaisa Mensonen, Leipätiedotus ry

Vanhan ajan joulu alkoi Tuomaasta 21.12. ja päättyi Nuutin päivään 13.1. Suurin osa suomalaisista joulutavoista on kekrijuhlan perintöä. Kekri oli satokauden päätös ja vuodenvaihteen juhla. Nykyisin kekriä vietetään pyhäinpäivänä, mutta jouluun liittyy edelleen kekristä lähtöisin olevia ruokaperinteitä. Yksi niistä on joululeipä. Muiden ruokaperinteiden tapaan joululeipä saattoi vaihdella eri pitäjissä ja jopa eri taloissa, mutta keskeiset piirteet olivat samankaltaisia.

Historiaa

Jouluna oli tapana tehdä rukiinen leipä, joka oli niin iso kuin uunin suusta suinkin mahtui sisään. Sitä voideltiin moneen kertaan ja siitä tehtiin myös pieniä sarviaisia maistiaisiksi. Leipä asetettiin pöydän keskelle kunniapaikalle, missä se sai olla koskemattomana koko joulun. Joissain pitäjissä eri kokoisista ja muotoisista leivistä tehtiin pöydälle suuri keko ja päälle saatettiin sytyttää vielä kynttilä.

Varikoislimppu on tärkein joululeivistä. Se tehtiin makeaksi maltailla, saatettiin lisätä rukiin lisäksi ohraa ja sen kuului olla vahvan makuista. Makeutta lisättiin usein siirapilla tai sokerilla ja maustettiin fenkolilla ja pomeranssilla. Sitä voisi kutsua nykyisen setsuurin esi-isäksi. Säätyläisten piirissä syötiin joululeipänä vörtbrödiä, vierreleipää. Vierre leivontaan saatiin jouluoluen panon sivutuotteena.

Leipään on aina suhtauduttu kulttuurissamme hartaudella ja kunnioituksella. Joululeivän seremoniallisesta roolista kertoo myös sen perinteinen koristeleminen isolla ristillä. Risti painettiin leivän päälle tavallisesti isoilla aitan avaimilla, toisinaan koristelu tehtiin veitsellä.

Joululeivän leipomiseen liittyi uskomuksia. Kun leipä otettiin uunista, tilalle saatettiin viskata halko, koska tyhjä uuni olisi voinut tuoda köyhyyden taloon. Samoin pirtin somistamisessa jouluoljilla ja himmeleillä oli yhteys viljapeltoon. Himmeleitä valmistettiin erityisesti ruissadon turvaamiseksi. Lisäksi heittämällä olkia kattoon yritettiin saada tietoa tulevan vuoden sadosta.

Joululimppua voidaan kutsua setsuurin esi-isäksi. Setsuuria saa nykyään kaupasta läpi vuoden. Se on hapanimelä maustettu sekaleipä. Sen nimi tulee ruotsin makeaa ja hapanta tarkoittavista sanoista söt ja sur. Leivän valmistusvaiheisiin kuuluu hapatus ja imellyttäminen, eli bakteeri- ja entsyymitoimintaa. Setsuurin mausteina käytetään kuminaa, pomeranssin kuorta ja fenkolia. Jauhot ovat sekoitus ruissihtijauhoja, täysjyvävehnäjauhoja, ohra- ja kaurajauhoja. Oikea aito joululimppu – onko sellaista?

Aito oikea joululimppu voi olla hyvin erilainen eri puolella Suomea. Maamme monipuolisen leipätarjonnan juuret ovat syvällä maamme asutushistoriassa. Itäi-