Miten leipomoyritys voi hyödyntää sosiaalista media viestinnässään?

Miten leipomoyritys voi hyödyntää sosiaalista mediaa viestinnässään?

Leipuriliiton jäsenistö sai aimo annoksen tietoa sosiaalisen median käytöstä leipomoiden ja konditorioiden viestinnässä ja markkinoinnissa 21.10.2020 pidetyssä webinaarissa, jossa kouluttajana toimi kokenut viestinnän ja sosiaalisen median tuntija Piritta Seppälä Viestintä-Pirittasta.

TEKSTI Elina Matikainen KUVITUS Piritta Seppälän koulutusmateriaalista

Sosiaalisessa mediassa kannattaa olla siksi, että ihmiset ovat siellä. Ollaan siis samalla areenalla kuin asiakkaat, perusteli Piritta Seppälä sitä, miksi sosiaalista mediaa kannattaa käyttää myös leipomo- ja konditoriayrityksissä. Hänen mukaansa tutkimusten mukaan hieman yli 60 prosenttia väestöstä seuraa jotakin yhteisöpalvelua.

Toki muitakin puoltavia tekijöitä on, kuten esimerkiksi, että leipomoala on maistuvine tuotteineen erityisen sopiva sosiaaliseen mediaan ja tuotteista voi jakaa myös hyvin monipuolisia sisältöjä. Lisäksi some on kustannustehokas markkinointitapa ja sen ansiosta yrityksen näkyvyys netissä paranee usein muutoinkin.

Etuja on siis useita, mutta myös haasteita on. Yrityksen ja sen tuotteiden saamat kommentit tai arvostelut kuluttajilta ovat usein myönteisiä, mutta on varauduttava siihen, että ne voivat olla myös kielteisiä. Ihmisillä on vapaus kirjoittaa sellaisia arvioita kuin he haluavat. Näistä voi aiheutua myös mainehaittaa. On siis kestettävä myös kriittisiä arvioita ja hallittava haastavia keskusteluja ja osattava reagoida oikein, kun niitä tulee vastaan. Näissä kohdissa kannattaa pysyä asialinjalla, eikä pidä provosoitua.

- Perussääntö on, että käyttäydytään hyvin ja fiksusti kaikissa tilanteissa, vaikka omassa päässä kuinka kuohuisi, Seppälä ohjaa.

Somen käyttöön liittyvät usein myös ajankäytön ja osaamisen haasteet. Millä ajalla tehdään, kuka tekee ja osataanko tehdä kaikkea mitä pitäisi? Siksi kannattaakin valita lukuisista tarjolla olevista somettamisvaihtoehdoista vain sellaiset, jotka hallitsee parhaiten ja joita pystyy hyödyntämään niin, että tekemisestä ei tule ylimääräistä painetta, vaan some säilyy mahdollisuutena. - Aika, osaaminen ja tekijät kulkevat käsi kädessä eli tehdään sitä, mihin omat

rahkeet riittävät. Tehdään mieluummin yksi kanava hyvin kuin monta huonosti.

Koulutuksen aikana Seppälä nosti esiin leipomoyritysten toimintaa sosiaalisessa mediassa. Nämä esimerkit osoittivat, että leipomo- ja konditoria-alalla ollaan hyvin ajan tasalla myös somen käytössä. Hyviä esimerkkejä löytyy paljon ja niitä kannattaa tutkia myös sellaisissa yrityksissä, jotka nyt ovat lähdössä mukaan someen. Hyviä ideoita voi ja kannattaa soveltaa omassa toiminnassa.

Mikä kanava valitaan?

Sosiaalisen median vaikuttamisen suunnittelussa lähdetään liikkeelle kysymällä ensin itseltä, miksi halutaan käyttää sosiaalista mediaa eli mitä sillä halutaan saavuttaa. Toiseksi kysytään, keitä pitää tavoittaa, jotta edellä mainittu tavoite toteutuu. Sen jälkeen valitaan sopiva kanava näiden ihmisten tavoittamiseksi.

Piritta Seppälän mukaan somessa onnistuu paremmin kohdistamalla sisältöjä pienemmille kohderyhmille kuin että yrittäisi tavoittaa ns. suurta yleisöä. Asiakaskunta siis kannattaa pilkkoa pienempiin ryhmiin, joille ryhdytään rakentamaan some-sisältöjä.

Mitkä kanavat tai mikä kanava sitten kannattaa valita? Leipomoyrityksille parhaina vaihtoehtoina Piritta Seppälä pitää tällä hetkellä Facebookia (Face) ja Instagramia (Insta). Ne ovat Suomen suosituimpien some-kanavien joukossa, edelle menevät vain WhatsApp ja YouTube. Lisäetuna on, että Facebook mahdollistaa mainosten tekemisen kumpaankin kanavaan. Viime kädessä jokainen tietenkin valitsee sen kanavan tai ne kanavat, jotka parhaaksi näkee. Paljon riippuu myös siitä kohderyhmästä, joka pyritään tavoittamaan. - Facebook ei ole enää nykyisin lainkaan nuorten kanava, vaan pääsääntöisesti keski-ikäisten. Kasvava käyttäjäporukka siellä ovat yli 65-vuotiaat. Myös Instagramin käyttäjissä alkaa olla yhä enemmän keski-ikäisiä, vaikka se jossakin vaiheessa oli enemmän nuorten kanava, toteaa Seppälä.

Instagram on somepalvelu, jossa julkaistaan kuvia, tarinoita ja videoita. Siellä suureen suosioon ovat viime aikoina nousseet Insta-tarinat eli stoorit, jotka ovat pystyvideoita tai kuvia, jotka muodostavat tarinan.

Muita suomalaisten käyttämiä kanavia ovat Twitter, Snapchat, LinkedIn, TikTok sekä jo mainitut YouTube ja WhatsApp - Twitter ei ehkä ole leipomolle ensimmäinen somekanava, mutta sopii aktiivisen henkilön omaksi henkilökohtaiseksi kanavaksi esittää mielipiteitä eri asioista. LinkedIn puolestaan on työverkostoitumisen henkilökohtainen kanava, ammatillinen ympäristö.

Snapchat ja TikTok ovat pääsääntöisesti nuorten kanavia, joista erityisesti TikTok on tämän vuoden aikana ollut vahvassa nousussa. Se perustuu puhelimella kuvattuihin pystyvideoihin, joiden pituus on 15 sekuntia. Niissä voi olla leipomoillekin potentiaalia, jos haluaa kohdistaa sanomansa nuorille. Mutta ellei tavoittele niinkään nuoria, voi olla järkevämpää tehdä videoita Instagram-stooreihin.

On tärkeää reagoida reaktioihin

WhatsApp ei ole sosiaalisen median kanava, mutta se on yksi suosituimmista viestinnän sovelluksista Suomessa, ja sitä käyttävät kaiken ikäiset. Tulevaisuudessa siihen on tulossa myös ominaisuuksia, joiden avulla yritysmarkkinointi on mahdollista. Jo nyt siinä on uutiskirjemahdollisuus vastaanottajalistojen muodossa. Youtube puolestaan sopii yritystenkin videoiden julkaisemiseen ja se on myös maailman toiseksi suosituin hakukone Googlen jälkeen

Kaikille somekanaville Piritta Seppälä kehottaa kehittämään aktivoivia sisältöjä, jotka puhuttelevat omia seuraajia. Se, miten nämä reagoivat yrityksen postaukseen, vaikuttaa postauksen näkyvyyteen laajemmin. Lisäksi yrityksen itsensä on tärkeää reagoida ihmisten reaktioihin somessa. Heidän kommenteistaan kannattaa ’tykätä’ ja esitettyihin kysymyksiin on hyvä vastata. Kaikki tämä tuo algoritmien ansiosta yritykselle lisää näkyvyyttä. Some-kanavat laskevat algoritmeista yhteenvetoa jokaisen käyttäjän kohdalla heidän toimintansa perusteella ja näyttävät sisältöä sen mukaisesti.

Mutta näkyvyyteen vaikuttavat myös muut seikat, joista ’päättävät’ somekanavien algoritmien määreet. Näitä ovat esimerkiksi julkaisutyyppi tai julkaisun keräämä huomio. Algoritmien määreet muuttuvat tasaisesti, mutta kovin yksityiskohtaisia selvityksiä niistä ei anneta käyttäjille. Siksi käyttäjän onkin seurattava itse onnistumisiaan ja epäonnistumisiaan analytiikkatyökalujen avulla.

Suunnittele, toteuta ja seuraa

Jotta voidaan saada aikaa onnistunutta sisältöä, on suunnitelmallisuus kaiken lähtökohta eli kannattaa aina miettiä, mihin sisällöllä pyritään. Halutaanko saada ihmiset tietoisiksi verkkokaupan valikoimasta? Halutaanko markkinoida tarjoustuotteita? Halutaanko löytää alueelta uusia asiakkaita? - Kirjoittakaa tekstiin aina ensimmäi-

seksi tärkein asia, ydin. Neljä-viisi ensimmäistä sanaa ovat ratkaisevat. Kannattaa muistaa myös, että mobiilissa näkyy 90125 merkkiä julkaistusta tekstistä.

Leipomoiden valttikortteja ovat herkulliset tuotteet, joiden kuvilla kiinnitetään somessa ihmisten huomio. Kuvaaminen kannattaa siis ottaa haltuun. Kuvaaminen onnistuu hyvin tänä päivänä puhelimella, sillä puhelinten kamerat ovat nykyisin erittäin kehittyneitä. Niistä löytyy myös useita kuvankäsittelyohjelmia, joissa kuvat voi käsitellä valmiiksi asti. - Ota monenlaisia kuvia ja käytä erilaisia kuvakulmia. Kiinnitä huomiota myös visuaalisuuteen, kuten taustan väriin, alustaan ja muuhun ympäristöön. Erityisen tärkeää tämä on Instagram-seinällä. Myös oma logo kannattaa tuoda kuvissa näkyviin, jos mahdollista, Seppälä opastaa. - Jos kuvissa on ihmisiä, on heiltä kysyttävä lupa julkaisuun.

Videoissa puolestaan kannattaa valita huomion kiinnittävä kansikuva ja panostaa ensimmäisiin sekunteihin. On hyvä myös testata, toimivatko omalla kanavalla parhaiten lyhyet vai pitkät videot. Lyhyet valmistuvat vähemmällä vaivalla. Seppälä huomauttaa, että videoihin (YouTube ja Facebook) kannattaa aina lisätä myös tekstitys, sillä läheskään aina videoita ei katsella äänet päällä. Ja vaikka äänet olisivatkin päällä, moni seuraa mielellään tekstitystä. Videoiden editointiin on tarjolla editoreita puhelinsovelluksina, joista osa on ilmaisia (esim. Quik tai Splice).

Ristikkomerkeillä tai ’risuaidoilla’ (#) määritellään, mitä kaikkea julkaisu käsittelee. Niiden avulla oma julkaisu saadaan kaikkien niiden näkyville, jotka tekevät hakuja kyseisellä hakusanalla. Siksi myös oma aihetunniste eli hashtag, joka usein on leipomon nimi ristikkomerkin perässä, kannattaa laittaa näkyviin postaukseen. Asiakkaita omassa leipomomyymälässä tai kahvilassa voi kannustaa kuvaamaan tuote tai oma annos ja postaamaan se leipomon aihetunnisteen kera. Näin viesti leipomosta ja sen tuotteista leviää tehokkaammin eteenpäin.

Some-suunnitelman tekeminen

Sosiaalisen median käyttäminen ei tarkoita vain yksittäisiä postauksia, vaan se on suunnitelmallista julkaisemista, jonka onnistumista seurataan ja josta opitaan. Some-strategian luomisessa tärkein kysymys on jälleen, mitä some-viestinnällä halutaan saada aikaan ja kenen kanssa. Syy on tärkeää konkretisoida. - Tavoite ei ole näkyvyyden kasvattaminen sosiaalisessa mediassa, vaan tavoite on syy, miksi näkyvyyttä pitää kasvattaa ja kenen silmissä.

Tavoite määrittää myös kohderyhmät, eli keitä lähdetään tavoittelemaan ja se puolestaan määrittelee sen, mikä kanava tähän valitaan. Kanavat määrittelevät sisällön esittämisen mahdollisuudet ja varsinaiset sisällöt tukevat tavoitetta. Sisältö tarjotaan sopivana juuri sille kohderyhmälle, joka halutaan tavoittaa.

Kannattaa tehdä myös julkaisuaikataulu, johon kootaan tapahtumat, joiden alla leipomon ainakin pitää näkyä ja johon sen tuotteet voidaan yhdistää: sesongit, juhlapyhät, teemapäivät jne. Se on perusrunko, jonka mukaan postauksia tehdään suunnitellusti, esimerkiksi kerran viikossa tai vaikkapa kolme kertaa viikossa. Lisäksi voidaan tietenkin tehdä erilaisia ex tempore-postauksia. Säännöllisyys on kuitenkin postauksissa tärkeää. Kannattaa panostaa ennemminkin laatuun kuin määrään.

Strategiassa määritellään myös se, ketkä kaikki osallistuvat somen tekemiseen. Vastuita voi jakaa, joskus pieninäkin palasina ja halukkaille tekijöille kannattaa antaa mahdollisuus. Näin tekeminen jakautuu useammille hartioille ja samalla helpottuu.

Eikä pidä unohtaa seurantaa. Seurataan mitä yrityksestä puhutaan ja mitä postauksista pidetään. Kyselyihin vastataan, kommentteihin reagoidaan.

Koska some ja kanavat muuttuvat jatkuvasti (mm. käyttäjät ja algoritmit), tulee seurata, miten omat julkaisut onnistuvat. Facen ja Instagramin analytiikkatyökaluilla voi seurata esimerkiksi, kuinka moni on nähnyt julkaisun ja miten moni on reagoinut siihen. Jatkuva seuranta pitää ajan tasalla siitä, onko oma some-toiminta kunnossa vai pitääkö siihen tehdä muutoksia. Elleivät julkaisut onnistu (tykkääjiä ja reagoijia on vähän), on mietittävä, johtuuko se omasta sisällöstä, algoritmista vai siitä, että ihmiset eivät enää ole kanavalla, jota käytetään. Omaa toimintaa kannattaa tarvittaessa muuttaa, sillä somettaa ei kannata tyhjille saleille, vaan ennemminkin täysille katsomoille.

Leipomoiden valttikortteja ovat herkulliset tuotteet, joiden kuvilla kiinnitetään somessa ihmisten huomio. Kuvaaminen kannattaa siis ottaa haltuun. Kuvaaminen onnistuu hyvin tänä päivänä puhelimella, sillä puhelinten kamerat ovat nykyisin erittäin kehittyneitä.